Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Totuusko?]

Tärkein syy siihen ilmiöön johon viittasin on siinä, että täysin sujuvaa ruotsia (siis täysin sujuvan suomen lisäksi) osaavilla ekonomeilla on kysyntää meikäläisillä työmarkkinoilla.

Kuinka suuri osa Hankenin opiskelijoista puhuu täysin sujuvaa suomea?

Luultavasti vähintään 98%. Käytännössä ei edes tarvittaisi ruotsinkielisiä oppilaitoksia, koska ruotsinkieliset opiskelijat puhuvat aivan yhtä hyvää suomenkieltä kuin valtaväestökin. Sallittakoon heidän kuitenkin jatkossakin saada opiskella omalla äidinkielellään.

Ruotsinkielisten kiintiöt ja oppilaspaikkojen vääristymät tulee joka tapauksessa saattaa oikealle tasolle. Ja yksikään suomenkielinen ei saa jäädä ilman opiskelupaikkaa valintakokeissa/pisteytyksessä huonommin pärjänneen ruotsinkielisen kustannuksella.

[Totuusko?]

<sub>Savon Sanomat 27.7.2008 0:02

Ruotsinkieliset nuoret hyötyvät ns. kielikiintiöstä

Viime vuoden lopussa julkaistussa OECD:n Pisa-tutkimuksessa (Programme for International Students Assessment) mitattiin suomalaistenkin nuorten (15 v.) kouluosaamista. Tulos oli ilahduttava, sillä Suomi voitti vertailun.

Kun tuloksia tarkasteltiin maan sisällä, suomalaisten pistemääriä laski se, että ns. suomenruotsalaiset koulut menestyivät vertailussa merkitsevästi huonommin kuin suomenkieliset koulut. Vaikka Pisa ei olekaan mikään aukoton mittari, luulisin vastuullisten pedagogien kiinnostuvan tästä erikielisten opiskelijoiden suorituserosta. Ylioppilastutkinnossa ruotsinkieliset saavat parempia arvosanoja kuin suomenkieliset. Yo-lautakuntia on kaksi, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Arvostelusta päättävät eri tahot, eivätkä kokeetkaan ole täysin samoja. Pisa-tutkimus oli kuitenkin tasapuolinen, ja arvostelu oli molemmille kieliryhmille sama. Ei ole kaukana ajatus, että ruotsinkielinen puoli suosii omiaan arvosteluissa, ja tasoittaa siten opiskelijoidensa tietä korkeakouluihin.

Tie korkeakouluihin on ruotsinkielisille valmiiksi tasaisempi kuin suomenkielisillä, koska useimpiin korkeakouluihin ja tiedekuntiin ovat voimassa ns. kielikiintiöt, jotka eivät ole oikeassa suhteessa maamme prosentuaalisiin kielisuhteisiin,vaan päästävät ruotsinkieliset helpommin sisään kuin suomenkieliset. Saavatko ruotsinkieliset nuoret kaksinkertaisen edun: myönteisemmän arvostelun ylioppilastutkinnossa ja sisäänpääsyn korkeakouluihin alemmilla pisteillä?

Jos näin on, tämä on huutava vääryys ahkeraa ja osaavaa suomenkielistä nuorta kohtaan.

Richard Järnefelt Espoo</sub>


Aika mielenkiintoinen havainto, vai mitä?

[TH]

Kaupallisen alan korkea-asteen opinnoissa taas tiedän, että yliedustus on olemassa. Ilmeisenä syynä siihen on Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo.

Mistä tämä Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo mielestäsi johtuu? Onko siellä pätevämmät opettajat kuin suomenkielisillä kauppatieteilijöitä kouluttavilla opinahjoilla?

Mihin perustuu tämä väite Hankenin tutkintojen korkeasta markkina-arvosta?

[Yksilö]

Tärkein syy siihen ilmiöön johon viittasin on siinä, että täysin sujuvaa ruotsia (siis täysin sujuvan suomen lisäksi) osaavilla ekonomeilla on kysyntää meikäläisillä työmarkkinoilla.

Kuinka suuri osa Hankenin opiskelijoista puhuu täysin sujuvaa suomea?

Luultavasti vähintään 98%. Käytännössä ei edes tarvittaisi ruotsinkielisiä oppilaitoksia, koska ruotsinkieliset opiskelijat puhuvat aivan yhtä hyvää suomenkieltä kuin valtaväestökin. Sallittakoon heidän kuitenkin jatkossakin saada opiskella omalla äidinkielellään.

Ruotsinkielisten kiintiöt ja oppilaspaikkojen vääristymät tulee joka tapauksessa saattaa oikealle tasolle. Ja yksikään suomenkielinen ei saa jäädä ilman opiskelupaikkaa valintakokeissa/pisteytyksessä huonommin pärjänneen ruotsinkielisen kustannuksella.

Faktaa: Kummityttöni pyrki lukemaan maantiedettä jokunen vuosi sitten ja jäi täpärästi ulkopuolelle. Samaan kokeeseen vastannut ruotsinkielinen sai alemmat pisteet ja pääsi sisään! Näin Suomessa.

Suurimmassa osassa yliopistoja sama periaate toimii ja näin on myös Hankenilla, jos Kauppikseen verrataan. Hankeniin päästään helpommin sisään, opiskelu on helpompaa, mutta tutkinto on sama.

[Aldaron]

Kaupallisen alan korkea-asteen opinnoissa taas tiedän, että yliedustus on olemassa. Ilmeisenä syynä siihen on Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo.

Mistä tämä Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo mielestäsi johtuu? Onko siellä pätevämmät opettajat kuin suomenkielisillä kauppatieteilijöitä kouluttavilla opinahjoilla?

Mihin perustuu tämä väite Hankenin tutkintojen korkeasta markkina-arvosta?

You just gotta trust me on that one...

[do.ut.des]

Ruotsin virkamieskurssista minulle jäi yksi asia elävästi mieleen. Suomenruotsalainen opettaja kertoi kokemuksestaan peruskoulun ruotsin kielen opettajana.

Hänellä oli kerran sellainen poika opetettavana, joka sotki ruotsin kielen oppikirjansa kananmunilla ja heitti kirjansa kylpyammeeseen likoamaan.

Itse olen löytänyt oppikirjoista uusiokäyttöä saunansytykkeenä. Oikein hyvät löylyt saa aikaiseksi. Jättebra!


Lisäys: Haluan nussia pilkkua ja kertoa, että ketjun otsikossa on kielioppivirhe. Sen tulisi olla keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa.

[Aldaron]

Hankeniin päästään helpommin sisään, opiskelu on helpompaa, mutta tutkinto on sama.

Mihin perustat sen että opiskelu Hankenissa olisi helpompaa kuin Kauppiksessa?
Tuohon en oikein jaksa uskoa siitäkään syystä että Hanken on osa Suomen korkeakoulujärjestelmää ja noudattaa meillä määritettyjä standardeja. Ruotsissa sijaitsevat vastaavat korkeakoulut ovat eri asia, sillä siellä noudatetaan Ruotsin standardeja.

[Totuusko?]

Lisäys: Haluan nussia pilkkua ja kertoa, että ketjun otsikossa on kielioppivirhe. Sen tulisi olla keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa.

Menee hieman OT, mutta jatketaan vähän...

Pieni virhe vieläkin. Pitäisi olla: "keskustelua Ruotsin kielen asemasta Suomessa". Ruotsinkielinen, ruotsinkielisyys, ruotsinkieli. Minusta ainakin melko looginen jatkumo.

Suomenkielisyys on rikkautta aidoimmillaan. Sanoisin, että kyseessä on ehkä maailman hienoin ja vivahteikkain kieli 

Lehmän maito vai lehmänmaito? Kirjaston hoitaja vai kirjastonhoitaja? Aiemmin käytetty ilmaisu, harmaa Norjan hirvikoira, on nykymuodossaan harmaanorjanhirvikoira.

Suomessa on kaksi virallista kieltä. Jos käytetään muotoa Suomen kieli, kumpaa kielistä silloin tarkoitetaan? Olisiko ilmaisu suomenkieli/ruotsinkieli kuitenkin selkeämpi? Ja koska muoto Suomen mestaruus on ihan yhtä hyväksyttävä kuin suomenmestaruus, voisi olettaa, että samat säännöt koskevat  myös sanoja Ruotsin kieli vs. ruotsinkieli.

Niin, ja en vastaa sitten pohdintojeni oikeellisuudesta. Saatan olla myös väärässä (taas) 

[Aldaron]

Tärkein syy siihen ilmiöön johon viittasin on siinä, että täysin sujuvaa ruotsia (siis täysin sujuvan suomen lisäksi) osaavilla ekonomeilla on kysyntää meikäläisillä työmarkkinoilla.

Kuinka suuri osa Hankenin opiskelijoista puhuu täysin sujuvaa suomea?

Luultavasti vähintään 98%. Käytännössä ei edes tarvittaisi ruotsinkielisiä oppilaitoksia, koska ruotsinkieliset opiskelijat puhuvat aivan yhtä hyvää suomenkieltä kuin valtaväestökin. Sallittakoon heidän kuitenkin jatkossakin saada opiskella omalla äidinkielellään.

Ruotsinkielisten kiintiöt ja oppilaspaikkojen vääristymät tulee joka tapauksessa saattaa oikealle tasolle. Ja yksikään suomenkielinen ei saa jäädä ilman opiskelupaikkaa valintakokeissa/pisteytyksessä huonommin pärjänneen ruotsinkielisen kustannuksella.

Faktaa: Kummityttöni pyrki lukemaan maantiedettä jokunen vuosi sitten ja jäi täpärästi ulkopuolelle. Samaan kokeeseen vastannut ruotsinkielinen sai alemmat pisteet ja pääsi sisään! Näin Suomessa.

Suurimmassa osassa yliopistoja sama periaate toimii ja näin on myös Hankenilla, jos Kauppikseen verrataan. Hankeniin päästään helpommin sisään, opiskelu on helpompaa, mutta tutkinto on sama.

Viittaan siihen mitä kirjoitin esim. Helsingin lääkiksestä. Logiikka on seuraava:
1) Maantiedettä voi Suomessa opiskella ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.
2) Maantiedettä voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi eräissä muissakin yliopistoissa, jotka kaikki ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
3) Helsingin yliopistoon on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin maan muihin yliopistoihin. Tämä vaihtelee jonkin verran vuoden ja opiskelualan mukaan, mutta yleisesti ottaen mainittu periaate pätee varsin hyvin. Jos kummityttösi jäi täpärästi ulkopuolelle Helsingin yliopistosta, hän olisi kyllä päässyt opiskelemaan maantiedettä johonkin muuhun yliopistoon.
4) Jos maantieteen ruotsinkieliselle linjalle Helsingissä otettaisiin saman pisterajan mukaan kuin Helsingin suomenkieliselle linjalle, se tarkoittaisi sitä, että koko maan mittakaavassa ajatellen olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.

[Aldaron]

Lisäys: Haluan nussia pilkkua ja kertoa, että ketjun otsikossa on kielioppivirhe. Sen tulisi olla keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa.

Menee hieman OT, mutta jatketaan vähän...

Pieni virhe vieläkin. Pitäisi olla: "keskustelua Ruotsin kielen asemasta Suomessa". Ruotsinkielinen, ruotsinkielisyys, ruotsinkieli. Minusta ainakin melko looginen jatkumo.

Suomenkielisyys on rikkautta aidoimmillaan. Sanoisin, että kyseessä on ehkä maailman hienoin ja vivahteikkain kieli  

Lehmän maito vai lehmänmaito? Kirjaston hoitaja vai kirjastonhoitaja? Aiemmin käytetty ilmaisu, harmaa Norjan hirvikoira, on nykymuodossaan harmaanorjanhirvikoira.

Suomessa on kaksi virallista kieltä. Jos käytetään muotoa Suomen kieli, kumpaa kielistä silloin tarkoitetaan? Olisiko ilmaisu suomenkieli/ruotsinkieli kuitenkin selkeämpi? Ja koska muoto Suomen mestaruus on ihan yhtä hyväksyttävä kuin suomenmestaruus, voisi olettaa, että samat säännöt koskevat  myös sanoja Ruotsin kieli vs. ruotsinkieli.

Niin, ja en vastaa sitten pohdintojeni oikeellisuudesta. Saatan olla myös väärässä (taas)  

Ei se kyllä noin mene. Kieliopillisesti ainoa mahdollisuus on pienen alkukirjaimen käyttö silloin kun on kysymys kielistä. Siis: suomen kieli, ruotsin kieli, suomenkielinen, ruotsinkielinen.

[Totuusko?]

Lisäys: Haluan nussia pilkkua ja kertoa, että ketjun otsikossa on kielioppivirhe. Sen tulisi olla keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa.

Menee hieman OT, mutta jatketaan vähän...

Pieni virhe vieläkin. Pitäisi olla: "keskustelua Ruotsin kielen asemasta Suomessa". Ruotsinkielinen, ruotsinkielisyys, ruotsinkieli. Minusta ainakin melko looginen jatkumo.

Suomenkielisyys on rikkautta aidoimmillaan. Sanoisin, että kyseessä on ehkä maailman hienoin ja vivahteikkain kieli  

Lehmän maito vai lehmänmaito? Kirjaston hoitaja vai kirjastonhoitaja? Aiemmin käytetty ilmaisu, harmaa Norjan hirvikoira, on nykymuodossaan harmaanorjanhirvikoira.

Suomessa on kaksi virallista kieltä. Jos käytetään muotoa Suomen kieli, kumpaa kielistä silloin tarkoitetaan? Olisiko ilmaisu suomenkieli/ruotsinkieli kuitenkin selkeämpi? Ja koska muoto Suomen mestaruus on ihan yhtä hyväksyttävä kuin suomenmestaruus, voisi olettaa, että samat säännöt koskevat  myös sanoja Ruotsin kieli vs. ruotsinkieli.

Niin, ja en vastaa sitten pohdintojeni oikeellisuudesta. Saatan olla myös väärässä (taas)  

Ei se kyllä noin mene. Kieliopillisesti ainoa mahdollisuus on pienen alkukirjaimen käyttö silloin kun on kysymys kielistä. Siis: suomen kieli, ruotsin kieli, suomenkielinen, ruotsinkielinen.

Todennäköisesti olet aivan oikeassa, siis vain tässä asiassa 

[Luotsi]

Viittaan siihen mitä kirjoitin esim. Helsingin lääkiksestä. Logiikka on seuraava:
1) Maantiedettä voi Suomessa opiskella ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.
2) Maantiedettä voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi eräissä muissakin yliopistoissa, jotka kaikki ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
3) Helsingin yliopistoon on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin maan muihin yliopistoihin. Tämä vaihtelee jonkin verran vuoden ja opiskelualan mukaan, mutta yleisesti ottaen mainittu periaate pätee varsin hyvin. Jos kummityttösi jäi täpärästi ulkopuolelle Helsingin yliopistosta, hän olisi kyllä päässyt opiskelemaan maantiedettä johonkin muuhun yliopistoon.
4) Jos maantieteen ruotsinkieliselle linjalle Helsingissä otettaisiin saman pisterajan mukaan kuin Helsingin suomenkieliselle linjalle, se tarkoittaisi sitä, että koko maan mittakaavassa ajatellen olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.

Kaiken seliselin jälkeen tosiasiaksi jää että ruotsinkielinen pääsee opiskelemaan alemmilla pisterajoilla, häntä on siis etuoikeutettu opiskelupaikkaan kielen perusteella.
Suomen ratifioima ihmisoikeussopimus:

1 artikla
1. Tässä yleissopimuksessa sana "syrjintä" käsittää kaiken rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun näkemykseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, taloudelliseen asemaan tai syntyperään perustuvan erottelun, poissulkemisen, rajoittamisen tai etuoikeuden, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on tasa-arvoisen kohtelun mitätöiminen tai heikentäminen opetuksen alalla

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1971/19710059

[Miniluv]

Koko litaniaa ei edelleenkään tarvitse lainata. Painakaa Replyä Quoten sijaan, tai poistakaa ylimääräinen.

Kiitos yhteistyöstä.

[Aldaron]

Viittaan siihen mitä kirjoitin esim. Helsingin lääkiksestä. Logiikka on seuraava:
1) Maantiedettä voi Suomessa opiskella ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.
2) Maantiedettä voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi eräissä muissakin yliopistoissa, jotka kaikki ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
3) Helsingin yliopistoon on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin maan muihin yliopistoihin. Tämä vaihtelee jonkin verran vuoden ja opiskelualan mukaan, mutta yleisesti ottaen mainittu periaate pätee varsin hyvin. Jos kummityttösi jäi täpärästi ulkopuolelle Helsingin yliopistosta, hän olisi kyllä päässyt opiskelemaan maantiedettä johonkin muuhun yliopistoon.
4) Jos maantieteen ruotsinkieliselle linjalle Helsingissä otettaisiin saman pisterajan mukaan kuin Helsingin suomenkieliselle linjalle, se tarkoittaisi sitä, että koko maan mittakaavassa ajatellen olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.

Kaiken seliselin jälkeen tosiasiaksi jää että ruotsinkielinen pääsee opiskelemaan alemmilla pisterajoilla, häntä on siis etuoikeutettu opiskelupaikkaan kielen perusteella.

Toistoksi näkyy tosiaan menevän. Okei, nyt oikein rautalangan rautalangasta:
1) Ruotsinkieliselle opintolinjalle pääsee jos osaa ruotsia tarpeeksi hyvin. Hakijan virallisella äidinkielellä ei ole mitään relevanssia. Osa ruotsinkielisten linjojen opiskelijoista on viralliselta äidinkieleltään suomenkielisiä.
2) Ruotsinkieliset linjat sijaitsevat yleensä Helsingin yliopistossa, johon on vaikeampi päästä kuin muihin yliopistoihin.
3) Jos Helsingin ruotsinkieliselle linjalle ei olisi helpompi päästä kuin Helsingin vastaavalle suomenkieliselle linjalle, koko maan mittakaavassa olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan esim. maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
4) Ennustettavuus: koska Helsingin yliopistossa on nämä ruotsinkieliset linjat, halutaan taata se että näillä linjoilla aloittavien määrä ei poikkea kovin paljon vuodesta toiseen. Tällä on merkitystä mm. suunnittelun kannalta.
Muuten viittaan siihen mitä olen edellä kirjoittanut.

[jeremies]

2) Ruotsinkieliset linjat sijaitsevat yleensä Helsingin yliopistossa, johon on vaikeampi päästä kuin muihin yliopistoihin.
3) Jos Helsingin ruotsinkieliselle linjalle ei olisi helpompi päästä kuin Helsingin vastaavalle suomenkieliselle linjalle, koko maan mittakaavassa olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan esim. maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.

Onko näihin väitteisiin mitään faktaa? Juuri yllähän näytin, että suomenkieliseen kauppakorkeakouluun pääsi 9-14 prosenttia pääsykokeissa olleista, kun taasen Hankenille (Vaasa ja Helsinki) pääsykokeissa olleista sisään pääsi 50 prosenttia. Valitettavasti Hanken ei erittele hakijoitaan sen kummemin kuin, että Helsinkiin pääsi 162 opiskelijaa ja Vaasaan 62, kun pääsykokeissa yhteensä oli 550 hakijaa.

Jos oletetaan, että Helsinkiin oli tosiaan hankalampi päästä, eli esimerkiksi vain 33 prosenttia hakijoista pääsi sisään, tällöin Helsinkiin oli siis yhteensä 3*162 =486 hakijaa. Tämä merkitsisi sitä, että Vaasaan ruotsinkielentaitoinen pääsi kirjoittamalla pääsykokeessa nimensä ja hetunsa oikein.

Edit: Lisätään sen verran, että minusta olisi ihan ok, jos Hanken laskisi vaikkapa painotetun keskiarvon Vaasan ja Helsingin suomenkielisestä kauppatieteellisen pääsykoepistemäärästä ja sisään Hankenille pääsisi sitten niin monta kuin on tämän rajan ylittänyt. Tällainen järjestely sopisi varmaan Aldaronillekin.

[mikkoellila]

Sinun mielestäsi ei siis ole suomenkieliselle opiskelijanuorukaiselle mikään ongelma a) lukea ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja, b) käydä ruotsinkielisillä luennoilla vuosien ajan, c) suorittaa ruotsinkielisiä tenttejä vuosien ajan.

En tiedä kenestä suomenkielisestä opiskelijanuorukaisesta puhut mutta kyllä niitä on jotka siihen pystyvät.

Argumentti "on olemassa tapauksia X" on irrelevantti keskustelussa, jossa puhutaan tapauksien X yleisyydestä tai tyypillisyydestä.

Suomenkielinen ylioppilas ei tyypillisesti hae ruotsinkielisiin korkeakouluihin, koska a) kokee ruotsinkieliset pääsykoekirjat suomenkielisiä vaikeammiksi, b) ei halua käydä ruotsinkielisillä luennoilla vuosien ajan, c) ei halua suorittaa ruotsinkielisiä tenttejä vuosien ajan.

Tämä ei voi oikeasti olla sinulle mitenkään epäselvää, joten "on olemassa ruotsinkieliseen opiskeluun kykeneviä suomenkielisiä ylioppilaita" ei ole millään tavalla järkevä tai relevantti argumentti. Sen sijaan se on pelkkää trollausta, mitä en olisi odottanut sinulta.

[Luotsi]

Muuten viittaan siihen mitä olen edellä kirjoittanut.

Viittaan em. yleissopimukseen syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1971/19710059 , jota selkeästi rikotaan. Tästä ei kuitenkaan varsinaista oikeusjuttua kannata toivoa, koska (kuten yleensäkin tämäntapaisissa sopimuksissa) mitään sanktioita ei ole olemassa ja velvoittavuus on moraalista - siis täysin riippuvainen maan kunkinhetkisten vallanpitäjien moraalista 

[Aldaron]

2) Ruotsinkieliset linjat sijaitsevat yleensä Helsingin yliopistossa, johon on vaikeampi päästä kuin muihin yliopistoihin.
3) Jos Helsingin ruotsinkieliselle linjalle ei olisi helpompi päästä kuin Helsingin vastaavalle suomenkieliselle linjalle, koko maan mittakaavassa olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan esim. maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.

Onko näihin väitteisiin mitään faktaa? Juuri yllähän näytin, että suomenkieliseen kauppakorkeakouluun pääsi 9-14 prosenttia pääsykokeissa olleista, kun taasen Hankenille (Vaasa ja Helsinki) pääsykokeissa olleista sisään pääsi 50 prosenttia. Valitettavasti Hanken ei erittele hakijoitaan sen kummemin kuin, että Helsinkiin pääsi 162 opiskelijaa ja Vaasaan 62, kun pääsykokeissa yhteensä oli 550 hakijaa.

Jos oletetaan, että Helsinkiin oli tosiaan hankalampi päästä, eli esimerkiksi vain 33 prosenttia hakijoista pääsi sisään, tällöin Helsinkiin oli siis yhteensä 3*162 =486 hakijaa. Tämä merkitsisi sitä, että Vaasaan ruotsinkielentaitoinen pääsi kirjoittamalla pääsykokeessa nimensä ja hetunsa oikein.

Edit: Lisätään sen verran, että minusta olisi ihan ok, jos hanken laskisi vaikkapa painotetun keskiarvon Vaasan ja Helsingin suomenkielisestä pääsykoepistemäärästä ja sisään Hankenille pääsisi sitten niin monta kuin on tämän rajan ylittänyt.

Tuossa en puhunutkaan kaupallisen alan korkeakouluopinnoista. Ylempänä tässä samassa ketjussa totean eräässä viestissä tietäväni varsin hyvin että kauppakorkeakoulujen aloituspaikoissa on selkeä ruotsinkielisten paikkojen "yliedustus". Toisaalta, jos ekonomeja koulutettaisiin ruotsiksi yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeiden kannalta liikaa, Hankenilta valmistuvilla luulisi olevan työllistymisvaikeuksia enemmän kuin suomeksi ekonomikoulutuksen saaneilla. Näin ei kuitenkaan ole.
Sen pohtiminen miten paljon Hankenilla ja esim. Helsingin yliopiston ruotsinkielisillä linjoilla tulee täsmälleen olla aloituspaikkoja on mielestäni lähinnä hienosäätöä, jossa lähtökohtana tulee olla yhteiskunnan kokonaisetu. Koska ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, tarvitaan tietty määrä sujuvaa ruotsia osaavia juristeja ja lääkäreitä. Hankenin aloituspaikkojen määrään sinänsä minulla ei ole mitään periaatteellista ja lukkoonlyötyä kantaa. Kuten totesin, työmarkkinoille näkyvät Hankenin kasvatit ainakin kelpaavan enemmän kuin hyvin. 

[Aldaron]

Viittaan em. yleissopimukseen syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1971/19710059 , jota selkeästi rikotaan.

Tuossa on otettava huomioon että äidinkieli (perhetaustaan liittyvä ominaisuus) ja kielitaito (hankittu ominaisuus) ovat kaksi eri asiaa. En luonnollisestikaan tiedä mikä koulutus sinulla on, mutta luulen että et ole ainakaan juristi. Oletko muuten yrittänyt tiedustella esim. Eduskunnan oikeusasiamiehen, oikeuskanslerin tai maamme johtavien oikeusoppineiden kantaa tähän kysymykseen?

[Leikkimielinen pihapeli]

Kaiken seliselin jälkeen tosiasiaksi jää että ruotsinkielinen pääsee opiskelemaan alemmilla pisterajoilla, häntä on siis etuoikeutettu opiskelupaikkaan kielen perusteella.

Sinä olisit ilmeisesti tyytyväinen, jos se ruotsinkielisten maantieteilijöiden koulutus siroteltaisiin ympäri Suomea? Laitettaisiin vaikka Perä-Hikiän yliopistoon 2 aloituspaikkaa ja Taka-Pajulan yliopistoon 1 aloituspaikka. Näin ehkä päästäisiin tilanteeseen, jossa joka puolella Suomea olisi suomen- ja ruotsinkielisille samansuuntaiset pisterajat. Kustannustehokkuuden kannalta tällainen ratkaisu saattaisi toki olla vähän ongelmallinen.

Edit: Lisätään sen verran, että minusta olisi ihan ok, jos Hanken laskisi vaikkapa painotetun keskiarvon Vaasan ja Helsingin suomenkielisestä kauppatieteellisen pääsykoepistemäärästä ja sisään Hankenille pääsisi sitten niin monta kuin on tämän rajan ylittänyt. Tällainen järjestely sopisi varmaan Aldaronillekin.

Miten se voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että koulutuspaikkojen määrä pitää mitoittaa sen mukaan, millaiselle osaamiselle työmarkkinoilla on kysyntää. Jos Hankenin aloituspaikkoja vähennettäisiin roimasti, niin mistä saataisiin työmarkkinoille niitä sujuvasti molempia kotimaisia puhuvia ekonomeja, joille siis mitä ilmeisimmin on kova kysyntä?

[Luotsi]

Viittaan em. yleissopimukseen syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1971/19710059 , jota selkeästi rikotaan.

Tuossa on otettava huomioon että äidinkieli (perhetaustaan liittyvä ominaisuus) ja kielitaito (hankittu ominaisuus) ovat kaksi eri asiaa. En luonnollisestikaan tiedä mikä koulutus sinulla on, mutta luulen että et ole ainakaan juristi. Oletko muuten yrittänyt tiedustella esim. Eduskunnan oikeusasiamiehen, oikeuskanslerin tai maamme johtavien oikeusoppineiden kantaa tähän kysymykseen?

Sopimuksessa ei puhuta äidin eikä isän kielestä, vaan syrjimisestä kielen  perusteella. Tiedustelujen mielekkyyden suhteen viittaan edelliseen viestiini sopimuksen velvoittavuudesta.

[Aldaron]

Kaiken seliselin jälkeen tosiasiaksi jää että ruotsinkielinen pääsee opiskelemaan alemmilla pisterajoilla, häntä on siis etuoikeutettu opiskelupaikkaan kielen perusteella.

Sinä olisit ilmeisesti tyytyväinen, jos se ruotsinkielisten maantieteilijöiden koulutus siroteltaisiin ympäri Suomea? Laitettaisiin vaikka Perä-Hikiän yliopistoon 2 aloituspaikkaa ja Taka-Pajulan yliopistoon 1 aloituspaikka. Näin ehkä päästäisiin tilanteeseen, jossa joka puolella Suomea olisi suomen- ja ruotsinkielisille samansuuntaiset pisterajat. Kustannustehokkuuden kannalta tällainen ratkaisu saattaisi toki olla vähän ongelmallinen.

Ja lisäksi vielä sellainen "pikku yksityiskohta", että sittenhän kaikista muistakin yliopistoista (ei vain Helsingin) pitäisi tehdä kaksikielisiä ja alkaa antaa osa opetuksesta niissä ruotsiksi, kun kerran jokaisessa olisi tuollaiset minikokoiset ruotsinkieliset linjat. Olisitko valmis siihen?

[Aldaron]

Sopimuksessa ei puhuta äidin eikä isän kielestä, vaan syrjimisestä kielen  perusteella. Tiedustelujen mielekkyyden suhteen viittaan edelliseen viestiini sopimuksen velvoittavuudesta.

Se tarkoittaa nimenomaan äidinkieltä. Mutta eihän sinun tarvitse minun sanaani luottaa tässä asiassa: kysy keneltä oikeusoppineelta tahansa niin saat saman vastauksen kuin minulta.

[Luotsi]

Sopimuksessa ei puhuta äidin eikä isän kielestä, vaan syrjimisestä kielen  perusteella. Tiedustelujen mielekkyyden suhteen viittaan edelliseen viestiini sopimuksen velvoittavuudesta.

Se tarkoittaa nimenomaan äidinkieltä. Mutta eihän sinun tarvitse minun sanaani luottaa tässä asiassa: kysy keneltä oikeusoppineelta tahansa niin saat saman vastauksen kuin minulta.

Yrität siis saivarrella koko sopimuksen mitättömäksi? Mitä ihmettä edes maininalla kielestä voisi olla merkitystä jos vastauksena on löpinää tyyliin "mutta kyllähän jokainen voi opetella vaaditun kielen!". (snip)

HUOM! Ketjussa edellytetään tiukkaa asiassa pysymistä.

T: M.E

[Aldaron]

Sopimuksessa ei puhuta äidin eikä isän kielestä, vaan syrjimisestä kielen  perusteella. Tiedustelujen mielekkyyden suhteen viittaan edelliseen viestiini sopimuksen velvoittavuudesta.

Se tarkoittaa nimenomaan äidinkieltä. Mutta eihän sinun tarvitse minun sanaani luottaa tässä asiassa: kysy keneltä oikeusoppineelta tahansa niin saat saman vastauksen kuin minulta.

Yrität siis saivarrella koko sopimuksen mitättömäksi? Mitä ihmettä edes maininalla kielestä voisi olla merkitystä jos vastauksena on löpinää tyyliin "mutta kyllähän jokainen voi opetella vaaditun kielen!". Toki jokainen voi vaikka maalata ihonsa sopivan väriseksi

Mietipä vähän: sinun logiikkasi mukaanhan esim. työpaikoilla ei voisi olla mitään kielitaitovaatimuksia, koska ne muka olisivat "syrjintää".
Toistan: kielitaito on hankittu ja hankittavissa oleva ominaisuus ihan samalla tavalla kuin koulutuskin. Sopimusta johon viittaat ei voi millään tavalla tulkita niin kuin väität.
Neuvoni on tosiaan se, että menet tiedustelemaan asiaa vaikka lähimmän oikeustieteellisen tiedekunnan professoreilta. He tulevat kertomaan sinulle saman asian jonka jo olen kertonut sinulle.

[Luotsi]

Sopimuksessa ei puhuta äidin eikä isän kielestä, vaan syrjimisestä kielen  perusteella. Tiedustelujen mielekkyyden suhteen viittaan edelliseen viestiini sopimuksen velvoittavuudesta.

Se tarkoittaa nimenomaan äidinkieltä. Mutta eihän sinun tarvitse minun sanaani luottaa tässä asiassa: kysy keneltä oikeusoppineelta tahansa niin saat saman vastauksen kuin minulta.

Yrität siis saivarrella koko sopimuksen mitättömäksi? Mitä ihmettä edes maininalla kielestä voisi olla merkitystä jos vastauksena on löpinää tyyliin "mutta kyllähän jokainen voi opetella vaaditun kielen!". Toki jokainen voi vaikka maalata ihonsa sopivan väriseksi

Mietipä vähän: sinun logiikkasi mukaanhan esim. työpaikoilla ei voisi olla mitään kielitaitovaatimuksia, koska ne muka olisivat "syrjintää".

Ko. sopimus koski syrjimättömyyttä koulutuksessa. Työpaikkojen kielitaitovaatimuksiin ei oteta kantaa ollenkaan. Se on aivan oma problematiikkansa.
Eri pisterajat kielen perusteella ovat selkeästi sopimuksen kieltämää syrjintää (tai edun antamista, näkökulmasta riippuen) kielen perusteella. MOT.

[Aldaron]

Eri pisterajat kielen perusteella ovat selkeästi sopimuksen kieltämää syrjintää (tai edun antamista, näkökulmasta riippuen) kielen perusteella. MOT.

Kuten jo sanoin: ei kielen (sopimustekstissä tämä tarkoittaa selkeästi äidinkieltä) vaan kielitaidon. Täysin eri asia.
Lisäksi, kuten jo totesin, Helsingin yliopiston ruotsinkielisten linjojen pisterajoja tulee verrata siihen, miten helposti tai vaikeasti maan kaikissa yliopistoissa pääsee opiskelemaan kyseistä alaa (ei siis vain Helsingin YO:n, johon pääsy on tunnetusti kaikkein vaikeinta). 
Muuten: miksi ihmeessä toistat koko ajan samaa argumenttia vaikka olen jo monta kertaa vastannut siihen?
Täytyy sanoa että en oikein ymmärrä vaikuttimiasi.

[jeremies]

Edit: Lisätään sen verran, että minusta olisi ihan ok, jos Hanken laskisi vaikkapa painotetun keskiarvon Vaasan ja Helsingin suomenkielisestä kauppatieteellisen pääsykoepistemäärästä ja sisään Hankenille pääsisi sitten niin monta kuin on tämän rajan ylittänyt. Tällainen järjestely sopisi varmaan Aldaronillekin.

Miten se voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että koulutuspaikkojen määrä pitää mitoittaa sen mukaan, millaiselle osaamiselle työmarkkinoilla on kysyntää. Jos Hankenin aloituspaikkoja vähennettäisiin roimasti, niin mistä saataisiin työmarkkinoille niitä sujuvasti molempia kotimaisia puhuvia ekonomeja, joille siis mitä ilmeisimmin on kova kysyntä?

Asia ei ole mitenkään vaikea ymmärtää. En ole puhunut mitään ruotsinkielisten aloituspaikkojen vähentämisestä, vaan siitä, että hakijat asetettaisiin tasa-arvoiseen asemaan riippumatta siitä, suorittaako pääsykokeen suomeksi vai ruotsiksi. Sinä sen sijaan kirjoitit, että ruotsinkielisten asettaminen samalle viivalle suomenkielisten kanssa merkitsisi Hankenin aloituspaikkojen roimaa vähentämistä. Miksi näin, onko sisäänpääsy Hankenille juuri niin helppoa kuin tilastot antavat ymmärtää eikä suurtakaan osaamista pääsykokeessa juuri vaadita?

Se, että Hankenin opiskelijat työllistyvät hyvin, ei ole mikään syy syrjiä hakijoita. Mistä me tiedämme kuinka hyvä ekonomi se HSEn hakija olisi, joka juuri jäi ulkopuolelle vs. nippa nappa Vaasan Hankeniin päässyt.

[Aldaron]

Mitä ihmettä edes maininalla kielestä voisi olla merkitystä jos vastauksena on löpinää tyyliin "mutta kyllähän jokainen voi opetella vaaditun kielen!". Toki jokainen voi vaikka maalata ihonsa sopivan väriseksi

Et viitsisi argumentoida tuolla tasolla. Okei, nyt sitten jo ihan rautalangan rautalangan rautalangasta:
1) Kielitaito on hankittu ja hankittavissa oleva ominaisuus.
2) Omaa etnistä taustaansa (viittauksesi ihonväriin) ihminen ei voi muuttaa. Sopimus viittaa ainoastaan a) synnynnäisiin ja perhetaustaan liittyviin ominaisuuksiin ja b) uskonnolliseen tai poliittiseen vakaumukseen (jota ei voi muuttaa, jos tosiaan on kysymys vakaumuksesta eikä pelkästä opportunismista, kuten silloin kun hankkii sellaisen puolueen jäsenkirjan jota ei todella kannata tai liittyy uskonnolliseen ryhmään tai eroaa siitä pelkästään opportunistisista syistä).
Muista että tämän viestiketjun erityissäännöt asettavat melko tiukat reunaehdot argumentaatiolle...

[do.ut.des]

ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli

Ei muuten ole. Suomen perustuslain mukaan maassa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi.

Länsi-naapuri on sen verran järkevämpi kieliasiassa, että se on kirjannut lakiin valtaenemmistön kielen maan viralliseksi kieleksi.

Olemme lilliputti-ruotsin saartamana. Korruptiolla edustajat on saatu asettumaan kansaa vastaan.

Lisäys: Kuitenkin käytännössä ruotsin kieli on Suomen ainoa virallinen kieli, koska se on ainoa oppiaine, joka on pakollinen kouluasteesta riippumatta.

Liekö nimenomaan suomen kielen osaamiselle kirjattu lakiin yhtään ehtoa tässä maassa?