Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[EL SID]

"Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia."

Jaa, ainakin työhön menijöiltä vaaditaan tietyn tasoinen kielitaito kielenosaamista, ennenkuin töistä voi haaveilla. Vaikka hakemuksen saisi vaikka jonkun avustuksella tehtyä, niin kyllä se taitamattomuus viimeistään haastattelussa tulee esiin. Tuttavani meni Norjaan töihin, ja kävi kansalaisopiston kielikurssin. Sitä ennen opiskellut ruotsia lukiossa 60- luvulla. Ja hyvin pärjää.
Ja pitää olla varsin kummatyyppi, jos ummikkona lähtee vieraskieliseen maahan, ja kuvittelee töitä saavansa.

Vaihtoon tms. lähtevät opiskelijat ovat senverta kiinnostuneita kohdemaastaan, opiskelevat kieltä ilman pakotustakin.

minulla on toisenlaisia kokemuksia: olin 1990-luvun puolivälissä mamuna norjassa ja töissä eräällä telakalla. Norjalaiset työkaverini kieltäytyivät liikuttavan yksimielisesti puhumasta ruotsia, joten keskustelimme englanniksi. Kävin jopa pakollisen työturvallisuuskurssin englanniksi, Norjaa oli vain kylttien tekstit.
Sama koski tuon pikkukaupungin bubeja. Vain vanhempi osa väestöstä (n.40 veestä ylöspäin) puhui ruotsia, mutta koska olin itsekin vasta parikymppinen, seurustelin mieluummin englantia puhuvan nuorison kanssa.

Eli jälleen kerran tippui yksi syy, miksi meidän on opeteltava pakkoruotsia, pois.

[Mika]

Kun islam valtaa läntisen Euroopan vuosien 2050-2100 välisenä aikana, suuntautuu itäiseen Eurooppaan valtava pakolaisvirta valkoisia eurooppalaisia, jotka pakenevat heihin kohdistuvaa etnistä vainoa entisissä kotimaissaan.

Massiivisten eurooppalaisten pakolaisvirtojen ennustaminen on melko typerää, koska ei muuttaminen ole vain siitä kiinni, minkälaisessa ympäristössä itse kukin mieluiten asuisi. Uudessa maassa pitää löytää jostain työtäkin - ellei kysessä ole Suomen tai Ruotsin kaltainen sosialistinen "hyvinvointivaltio", jossa luku- ja kirjoitustaidoton maahanmuuttajakin pärjää mainiosti vaikka loppuikänsä opettelematta kieltä ja osallistumatta yhteiskuntaan millään tavalla.

Sitä patsi: miksi Itä-Eurooppa tai mikään muukaan taho suostuisi ottamaan vastaan massoittain ihmisiä, jotka pyrkivät omista maistaan pakoon lahjoitettuaan ne ensin maahan muuttaneille muslimilaumoille?

[TK]

"Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia."

Jaa, ainakin työhön menijöiltä vaaditaan tietyn tasoinen kielitaito kielenosaamista, ennenkuin töistä voi haaveilla. Vaikka hakemuksen saisi vaikka jonkun avustuksella tehtyä, niin kyllä se taitamattomuus viimeistään haastattelussa tulee esiin. Tuttavani meni Norjaan töihin, ja kävi kansalaisopiston kielikurssin. Sitä ennen opiskellut ruotsia lukiossa 60- luvulla. Ja hyvin pärjää.
Ja pitää olla varsin kummatyyppi, jos ummikkona lähtee vieraskieliseen maahan, ja kuvittelee töitä saavansa.

Vaihtoon tms. lähtevät opiskelijat ovat senverta kiinnostuneita kohdemaastaan, opiskelevat kieltä ilman pakotustakin.

minulla on toisenlaisia kokemuksia: olin 1990-luvun puolivälissä mamuna norjassa ja töissä eräällä telakalla. Norjalaiset työkaverini kieltäytyivät liikuttavan yksimielisesti puhumasta ruotsia, joten keskustelimme englanniksi. Kävin jopa pakollisen työturvallisuuskurssin englanniksi, Norjaa oli vain kylttien tekstit.
Sama koski tuon pikkukaupungin bubeja. Vain vanhempi osa väestöstä (n.40 veestä ylöspäin) puhui ruotsia, mutta koska olin itsekin vasta parikymppinen, seurustelin mieluummin englantia puhuvan nuorison kanssa.

Eli jälleen kerran tippui yksi syy, miksi meidän on opeteltava pakkoruotsia, pois.

Miten päädyit sinne? Mitä työvoimatoimiston sivuilla tarjotuista paikoista olen huomannut, niin vaaditaan kielitaitoa ainakin alan sanastoa koskien. Jotkut ilmoitukset ovat sitten esim. norjaksi, eli se karsii jo hakijoita.

Tuttavani on terveydenhoito työssä, jossa alan sosiaalinen luonne vaatii kielitaidon. Tosin kertomansa mukaan, filippiineiltä tuoduilla hoitajilla ei kyllä mitkään vahvat taidot kielessä ole. (Määrä korvaa laadun?).

Kieliasiaan tarkennus: Norjan kurssin tuttavanikin kävi, aikaisemmin opiskeltu ruotsi saattoi auttaa, kun ottaa huomioon henkilö iän, niin täysin ilman pohjia, olisi aika tiukoille vetänyt.

Se on totta, että ruotsia on turha vääntää paikallisten (nuorien) kanssa, yhtä paljon arvostavat sitä kuin suomalaisetkin. Englannilla itsekin pärjäsin siellä käydessäni.

Enkä itsekkään kannata pakkoruotsia. Aivan hyvin voidaan valinnaiseksi aineeksi laittaa.

[kukkanen]

VIERASKYNÄ
Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä

28.9.2009 3:00

Martti Ahtisaari

Olen vuosien varrella seurannut ja käynyt keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa, ja minua huolestuttaa yhä kielteisempi suhtautuminen toiseen kotimaiseen kieleemme. Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä.

Hullunkurisinta on se, että ruotsin kieltä opiskellaan meillä pitkään ja hartaasti mutta opitaan käytännön tarpeita ajatellen surkeasti. Kielitaito on rikkaus – ja tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös ruotsin kieltä Suomessa. Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että ruotsin taidoista on hyötyä ja että ne helpottavat muiden kielten oppimista.

Kieliväittely roihahti jälleen viime keväänä, kun Pohjoismaiden neuvoston johtaja Jan-Erik Enestam kirjoitti asiasta Aamulehdessä. Hän piti erittäin tärkeänä muun muassa sitä, että pohjoismaalaiset voivat viestiä keskenään jollakin skandinaavisella kielellä ollessaan toisessa Pohjoismaassa.

Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen. Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta. Kertomalla olevansa pohjoismaalainen – tai käytännöllisemmin skandinaavi – voi suurimmassa osassa maailmaa luoda positiivisen mielikuvan itsestään.

Meidän on paljon työläämpää ymmärtää itseämme ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on luotu.

Topelius ja Runeberg kirjoittivat ruotsiksi. Välskärin kertomukset ja Vänrikki Stoolin tarinat kirjoitettiin ruotsiksi. Jopa suomalaisuusmies J. V. Snellman ajoi suomen kielen asemaa ruotsiksi. Mannerheim kirjoitti muistelmansa ruotsiksi, ja Sibelius kommentoi sävellyksiään ruotsiksi.

Näin kirjoittaessani en halua ylistää suomenruotsalaisuutta vaan äidinkielenään ruotsia puhuneiden suomalaisten osaa Suomen ja suomalaisuuden kehittymisessä.

Arkisempi seikka on, että ruotsia taitamalla kolminkertaistaa sen pohjoismaisen alueen ymmärtämisen, johon Suomikin kuuluu.

Monet kansainväliset vaikutteet ovat kautta vuosisatojen tulleet meille muiden Pohjoismaiden, ennen muuta Ruotsin, välittäminä. Kun ne ovat saapuneet Suomeen, ne on jo kulttuurisesti sopeutettu pohjoismaisiin – siis myös suomalaisiin – oloihin.

Totta kai voimme puhua englantia muiden pohjoismaalaisten kanssa seurustellessamme. Mutta tällöin olemme kielellisesti ja osin kulttuurisestikin samassa asemassa kuin ketkä muut hyvänsä, jotka puhuvat englantia. Emmekä edes samassa vaan heikommassa asemassa kuin vaikkapa uusiseelantilaiset tai jamaikalaiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään.

Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia.

Ruotsin taidon avulla me suomenkieliset voimme lukea myös norjalaisia ja tanskalaisia lehtiä sekä pienellä harjoittelulla ymmärtää jopa tanskalaisia tv- ja radio-ohjelmia.

Minulle englanti on luonteva viestintäväline kansainvälisissä tehtävissä ja matkoilla Pohjoismaiden ulkopuolella. Matkustaessani Pohjoismaissa haluan kuitenkin aina puhua ruotsia. Olen vakuuttunut siitä, että suomenkielisten on sekä järkevää että hyödyllistä opetella ruotsia. Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.

Ruotsin opetuksessa tulisi panostaa siihen, että oppilaat oppivat ymmärtämään ja puhumaan ruotsia. Kielikylpyjen ja -suihkujen lisäksi tulisi ruotsin varsinainen opiskelu aloittaa jo alakoulussa. Ruotsin opintojen aloittaminen vasta seitsemännellä luokalla, jolloin lapset ovat murrosiässä, ei ole järkevää.

Kunnat päättävät siitä, mitä kielivalintoja lapset voivat tehdä alakoulussa. Näillä valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä lukio-opintoihin että viime kädessä työ- ja elinkeinoelämään.

Tärkeää on kertoa oppilaille eri kielivalintojen vaikutuksista. Valinnan kohdistuminen toiseen viralliseen kieleemme palkitaan myöhemmin elämässä. Esimerkiksi Suomen valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielikoe. Ruotsin karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään.

Kun oppilaat pyritään saamaan kiinnostuneiksi ruotsista, keskeisessä asemassa ovat koti ja koulu, varhainen opinto-ohjaus sekä erilaiset opiskeluintoa lisäävät toimet. Opetuksesta voidaan tehdä sekä hauskaa että motivoivaa.

Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oppimalla useita kieliä – jotka ilmentävät kulttuuria ja arvoja ja toimivat yhteisöllisenä muistina – opimme myös ymmärtämään syvällisemmin vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsevaisempia. Tieto auttaa ymmärtämään, kun taas tietämättömyys saa usein asennoitumaan kielteisesti vierauteen ja erilaisuuteen.

Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat, kun voimme viestiä englannin lisäksi myös ruotsiksi. Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa. Ruotsin kieli on ystävämme, ei vihollisemme.


Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.

linkki

Surullista että maan entinen presidentti noinkin syvää vihaa suomalaisia kohtaan tuntee. Tosin eihän tämä eroa nykyisestä presidentistä mitenkään.
Vaalit ovat tulossa ja on mobilisoitu ykkösnimet siltä varalta että jostain kansa saisikin tietää että pakkoruotsia vastustetaan. Eli että kaikki muutkin vastustavat sitä, ahtisaari arvioi väärin, tietoisesti, että olisi lisääntynyt. Aina sitä ovat kaikki vastustaneet, joten hankala olisi lisääntyä siitä enää.
Myös hommaforumin ruotsalaiset ovat taas innokkaasti asialla iipeeosoitteita jäljittämässä. Kannattaisi miettiä keitä valitaan tuohon moderaattorin hommaan. Jos oikeasti suomalaista yhteiskuntaa haluaa parantaa niin vähän kannattaisi miettiä kuinka paljon kannattaa korruptoitua.
http://keskustelut.a-lehdet.fi/apu/topic_show.pl?tid=656
Vaaleissa mietittävää ylläolevassa linkissä.

oos ny

[IDA]

Crisis Management saa ilmeisesti rahalahjoituksen joltain säätiöltä. Tai sitten Ahtisaari todellakin on vain kansakoulunopettaja, jolla kävi läpikorruptoituneessa YK:ssa säkä.

[Teppis]

Huvittavinta on tehdä siitä, ettei tule hetkeen palstalle, oma sirkuksensa: minäkin olen täällä harvakseltaan, joskus vain kerran viikossa. Se johtuu siitä, että minulla on oma, netin ulkopuolinen elämä ja tämä on vain harrastus. Pitäisikö minunkin julistaa kovaäänisesti jokaiselle lukijalle, että olen seuraavaksi poissa ainakin hetken aikaa, ja että on turha pyytää kommentteja???  

Tuota "minä menen nyt pitkälle tauolle" tapahtuu kyllä aika monessakin keskustelussa, oli aiheena mikä hyväänsä. Se on oiva keino asettaa itsensä vastapuolen yläpuolelle, keskustelussa, kuin keskustelussa. "Enhän minä ole kuin sinä, että hukkaan elämääni täällä olemalla."

[Nanfung]

Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä

Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä.

Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että ruotsin taidoista on hyötyä ja että ne helpottavat muiden kielten oppimista.

Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta.

Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.

Ruotsin karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään.

Meistä tulee suvaitsevaisempia.

MARTTI AHTISAARI

Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.

Amen, halleluja!

[JPU]

Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta.

Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.

Jos näin olisi niin miksi Tanskassa, Norjassa ja Islannissa Fär-saarista nyt puhumattakaan ei ole pakkoruotsia?

[EL SID]

"Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia."

Jaa, ainakin työhön menijöiltä vaaditaan tietyn tasoinen kielitaito kielenosaamista, ennenkuin töistä voi haaveilla. Vaikka hakemuksen saisi vaikka jonkun avustuksella tehtyä, niin kyllä se taitamattomuus viimeistään haastattelussa tulee esiin. Tuttavani meni Norjaan töihin, ja kävi kansalaisopiston kielikurssin. Sitä ennen opiskellut ruotsia lukiossa 60- luvulla. Ja hyvin pärjää.
Ja pitää olla varsin kummatyyppi, jos ummikkona lähtee vieraskieliseen maahan, ja kuvittelee töitä saavansa.

Vaihtoon tms. lähtevät opiskelijat ovat senverta kiinnostuneita kohdemaastaan, opiskelevat kieltä ilman pakotustakin.

minulla on toisenlaisia kokemuksia: olin 1990-luvun puolivälissä mamuna norjassa ja töissä eräällä telakalla. Norjalaiset työkaverini kieltäytyivät liikuttavan yksimielisesti puhumasta ruotsia, joten keskustelimme englanniksi. Kävin jopa pakollisen työturvallisuuskurssin englanniksi, Norjaa oli vain kylttien tekstit.
Sama koski tuon pikkukaupungin bubeja. Vain vanhempi osa väestöstä (n.40 veestä ylöspäin) puhui ruotsia, mutta koska olin itsekin vasta parikymppinen, seurustelin mieluummin englantia puhuvan nuorison kanssa.

Eli jälleen kerran tippui yksi syy, miksi meidän on opeteltava pakkoruotsia, pois.

Miten päädyit sinne? Mitä työvoimatoimiston sivuilla tarjotuista paikoista olen huomannut, niin vaaditaan kielitaitoa ainakin alan sanastoa koskien. Jotkut ilmoitukset ovat sitten esim. norjaksi, eli se karsii jo hakijoita.

Tuttavani on terveydenhoito työssä, jossa alan sosiaalinen luonne vaatii kielitaidon. Tosin kertomansa mukaan, filippiineiltä tuoduilla hoitajilla ei kyllä mitkään vahvat taidot kielessä ole. (Määrä korvaa laadun?).

Kieliasiaan tarkennus: Norjan kurssin tuttavanikin kävi, aikaisemmin opiskeltu ruotsi saattoi auttaa, kun ottaa huomioon henkilö iän, niin täysin ilman pohjia, olisi aika tiukoille vetänyt.

Se on totta, että ruotsia on turha vääntää paikallisten (nuorien) kanssa, yhtä paljon arvostavat sitä kuin suomalaisetkin. Englannilla itsekin pärjäsin siellä käydessäni.

Enkä itsekkään kannata pakkoruotsia. Aivan hyvin voidaan valinnaiseksi aineeksi laittaa.

Värvärin kautta. Niitä kierteli edellisen laman aiheuttaman suurtyöttömyyden riivaamalla EPllä kiitettävästi. Olin töissä suomalaisella alihankkijalla, joka maksoi värväreille joka värvätystä ammattimiehestä (vrt. suomeen tulevaan vierastyövoimaan: värvätyt maksavat värvärilleen). Edellytyksenä oli voimassa olevat hitsausluokat.
Palkka oli parempi kuin Norjalaisella työkaverilla (parhaimmillaan 128 silloista devalvaatiomarkkaa tunti. Käteen), majoitus ilmainen, mutta työpäivät pitkiä (vähintään 10 tuntisia, päivärahan vuoksi, käytännössä yli 13-tuntisia ja viikot vähintään 6-päiväisiä)ja työturva olematon, lopputili saattoi tulla jo samana päivänä.
Käytimme hyväksi norjan veroetua, sitä samaa, mitä virolaiset käyttävät kun tulevat suomeen töihin, paitsi että se on norjassa pitempi, puolitoista vuotta, siinä missä suomessa se on puoli vuotta, ilman että tarvitsee tulottaa mitään osuutta tilistään työskentelymaahan.
Ero suomeen raahattaviin vierastyöläisiin on selvä: meidän palkat oli parempia kuin Norjalaisten, joten kilpailuetu otettiin tuottavuudesta ja joustavuudesta, kun taas tänne rahdatut unkarilaiset työskentelevät nälkäpalkalla.

Norjan ammattiliitto LO oli asioissa hyvin tarkka, ja piti mustaa listaa yrittäjistä, jotka rikkoivat pelisääntöjä. Mustalle listalle joutunut ei saanut enää urakoita. Meidän onneksi LO on/oli AMMATTILIITTO, verrattuna suomen hampaattomiin lössykkäjärjestöihin, muuten koko homma olisi voinut karata käsistä, kuten se on karannut suomessa, vrt. mainitsemasi filippiiniläiset. Kuinkahan moni suomalainen joutuu tekemään pätkätöitä filippiiniläisten vietyä heidän vakivirkansa?.

Näitä firmoja oli siihen aikaan joitakin kymmeniä, mutta ne lienevät nykyisin kaikki kaatuneet tai siirtyneet värväämään itäeurooppalaisia.

[EL SID]

Crisis Management saa ilmeisesti rahalahjoituksen joltain säätiöltä. Tai sitten Ahtisaari todellakin on vain kansakoulunopettaja, jolla kävi läpikorruptoituneessa YK:ssa säkä.

ruotsinkielisillä rahastoilla on rahaa, se on jo nähty. Mahtivaari tuskin tekee kovin halvalla tätä liikettä. 

[svobo]

Kielen osaaminen on rikkaus ja se auttaa muiden kielten opiskelussa. Kirkkoslaavi pakolliseksi kolmannelta luokalta lähtien!

[IDA]

Kielen osaaminen on rikkaus ja se auttaa muiden kielten opiskelussa. Kirkkoslaavi pakolliseksi kolmannelta luokalta lähtien!

Latinan ja kirkkoslaavin kielisuihkut ( kielihammasharjaus on hyvää täydennystä ) pitäisi aloittaa jo leikkikouluissa. Tämä ei ole mitään pakko-opetuksen puolustelua, vaan on vain niin, että suuri osa Euroopan kulttuuriperintöä perustuu näihin kieliin. Niiden osaaminen on välttämätöntä, jotta voisimme ymmärtää omaa eurooppalaista kulttuuriamme ja niiden oppiminen avaa portin monien muiden kielten ymmärtämiselle.

[Kullervo Kalervonpoika]

Latinan ja kirkkoslaavin kielisuihkut

Tuota noin... Uusi Testamentti kirjoitettiin alkuperäisenä muinaiskreikaksi.

[svobo]

Voidaan muinaiskreikkakin lisätä pakollisten kielten joukkoon, kielten osaamisesta ei ole koskaan haittaa.

[ihminen]

Paljon on näköjään aiheesta kirjoitettu. En kahlaa koko ketjua läpi heitän vain mielipiteeni asiasta.

Miksi ihmeessä toinen pakollinen kieli on ruotsi? Sehän antaa kotikenttäedun suomenruotsalaisille, he osaavat takuulla puhua ja kirjoittaa ruotsia. Tämä antaa heille siis paremmat mahdollisuudet menestyä koulussa, kun suomalainen tuskailee ruotsinkielen kanssa ja käyttää opiskeluaikaansa sen oppimiseen suomenruotsalainen voi käyttää tämän ajan muuhun oppimiseen.

Kaksi pakollista kieltä on ihan hyvä systeemi, jos molemmat on vapaa valintaisia. Ei se ole suomenruotsalaisiltakaan pois jos he opettelevat koulussa jotain muuta kieltä kuin äidinkieltään. Oppivatpahan taas yhden uuden kielen ja ovat kielellisesti siis rikkaampia.

Mitä itärajalla tekee ruotsinkielellä? Ei mitään, siellä parempi vaihtoehto on venäjän opiskelu.

Suomenruotsalaiset pitävät tietysti kynsin ja hampain kiinni omasta saavutetusta edustaan, mutta siihen tulee toivottavasti muutos. Itse olisin kyllä monesti tarvinnut myös ruotsin kieltä, mutta yllättävää kyllä ruotsalaiset puhuvat erittäin mielellään englantia jota hekin koulussa opettelevat.

Italiaa olisin tarvinnut useammin kuin ruotsia. Kielitaidosta on hyötyä, kaikki eivät vaan tarvitse samanlaista kielitaitoa. Valinnanvapaus kielten opetukseen.

[IDA]

Ottamatta kantaa suomenruotsin asemaan, niin Ahtisaari on kyllä aivan totaalinen pässi. Uuden Suomen jutun mukaan hän on iloinen, kun negatiivisia ajatuksia tulee ilmi hänen kirjoituksensa ansioista.

[jupeli]

Kyllä on jossain piireissä suuri ja kauhea viha suomalaisia, suomen kieltä ja suomalaisuutta kohtaan.
Vai aiotaanko tosiaan suomalaiset alistaa ruotsalaisten alle , kuten esim. suomalaiset rauhanturvaajat Afganistanissa.

Norjaan saakka on ehtinyt Ahtisaaren typeryydet.

Norjassa vaaditaan ruotsalaisia pakkonorjan kursseille kielellisten väärinkäsityksien johdosta. Norjalaiset ymmärtävät ruotsalaisia jotenkin, mutta toisinpäin onkin jo toinen juttu.
Ahtisaaren puheet jostain pohjoismaisesta identiteetista jne. on kaukaa haettua suomenruotsalaisten "aivojen" kehittämää asiatonta hokemapuppua, koska mitään asiaperusteita ei ole pakkoruotsin tai Suomen kaksikielisyyden puolesta.
http://www.abcnyheter.no/node/96640

Norjalaiset ovat suivaantuneet ruotsalaisten itseminäiseen tapaan puhua vain ruotsia Norjassa, joka maassa oleville esim. ruotsalaisille on asuinmaa ja antaa työpaikan.
http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article3249632.ece

[kukkanen]

Kyllä on jossain piireissä suuri ja kauhea viha suomalaisia, suomen kieltä ja suomalaisuutta kohtaan.
Vai aiotaanko tosiaan suomalaiset alistaa ruotsalaisten alle , kuten esim. suomalaiset rauhanturvaajat Afganistanissa.

Norjaan saakka on ehtinyt Ahtisaaren typeryydet.

Norjassa vaaditaan ruotsalaisia pakkonorjan kursseille kielellisten väärinkäsityksien johdosta. Norjalaiset ymmärtävät ruotsalaisia jotenkin, mutta toisinpäin onkin jo toinen juttu.
Ahtisaaren puheet jostain pohjoismaisesta identiteetista jne. on kaukaa haettua suomenruotsalaisten "aivojen" kehittämää asiatonta hokemapuppua, koska mitään asiaperusteita ei ole pakkoruotsin tai Suomen kaksikielisyyden puolesta.
http://www.abcnyheter.no/node/96640

Norjalaiset ovat suivaantuneet ruotsalaisten itseminäiseen tapaan puhua vain ruotsia Norjassa, joka maassa oleville esim. ruotsalaisille on asuinmaa ja antaa työpaikan.
http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article3249632.ece

Suomalaiset on jo alistettu.
Norjalaiset taitaa puhua englantia ruotsalaisten kanssa, norjalaisetkaan ei pidä suomalaisista vaan ovat samaa mieltä kuin suomalaiset neekereistä vielä 70/80-luvuilla, alempia ollaan.

[Nanfung]

"Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa. Ruotsin kieli on ystävämme, ei vihollisemme.

MARTTI AHTISAARI

Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta."

Tietääkö Martti Ahtisaari, kuinka monta suomalaista on töissä Nokian Tanskan-toimistossa ja kuinka monta opiskelee oikeustiedettä Oslossa?

Martti Ahtisaaren mielestä kaikkien suomenkielisten on opiskeltava ruotsia siltä varalta, jos joku sattuisi joskus pääsemään Nokian Tanskan-toimistoon töihin. Näin kansakoulusivistyksen omaavan metsäsuomalaisen jälkeläisen mielestä M. Ahtisaaren perustelut eivät vaikuta kovin järkeviltä.

[IDA]

Huvittavaa tuossa on se, että Ahtisaari vain toistaa uskollisen latteasti kaikki ne kliseet, joita pakkoruotsin puolesta on pommitettu iät ja ajat ja on sitten iloissaan, että on saanut negatiiviset tunteet esiin.

Ahtisaari ja Halonen ovat demareiden juoni sen osoittamiseksi, että Suomi ei tarvitse presidenttiä.

[Totuusko?]

Kuinkahan moni päättäjämme onkaan "voideltu" kaksikielisyyden ihanuuden pariin? Kaksikielisyys on ihanaa ja välttämätöntä, aivan kuten erilaisten kulttuurien rantautuminen Suomeen. Kaksikielisyys on rikkautta parhaimmillaan, paitsi tietenkin ruotsinkielisissä kunnissa ja Ahvenanmaalla.

[Yksilö]

Ahtisaari on ennntinen presidentti ja lisäksi Nobel- palkinnon saaja. Valitettavasti moni suomalainen ajattelee, että silloin hänen täytyy olla oikeassa, etenkin kun juttu julkaistaan Suomen luetettavimmassa valtalehdessä
Eihän Ahtisaari tätä ole pyyteettömästi omasta aloitteestaan kirjoittanut, vaan aloite on tullut joltain muulta taholta (maksajalta/tulevalta palkinnon antajalta).
Näin se propagandakoneisto toimii.

[jupeli]

Ahtisaarihan se perusti jonkun säätiön ja ilmeisesti säätiön talous on retuperällä ja Mara taitaakin yrittää pohjoismaista (lue ruotsalaista) rahaa säätiöonsä.

Ei voi olla muuta syytä moiseen suomalaisvihaan.

Jos joku keksii jonkun muun syyn, olishan se mukava tietää motiivi moiseen suomalaisvihaan ja -halveksuntaan.

Mara on ehkä joutunut ruotsinmielisten koukkuun ja jos on, niin saamme odottaa kovempia iskuja hänen käyttäessään kansnainvälistä auktoriteettiään ruotsinkielen puolesta.

Lausunnoillaan ja kirjoituksillaan hänen auktoriteettinsä asiantuntemuksensa putosi minun kohdaltani pakkasen puolelle, että humahti.

[Nanfung]

Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.

MARTTI AHTISAARI

Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.

Martti Ahtisaaren mainitsemasta porttiteoriasta tulee mieleeni Ruotsin kuningasperhe, missä näkemykseni mukaan porttiteoria ei ole toiminut oikein hyvin.

Tietääkseni Ruotsin hovissa kuningasperheen lapsille opetettiin ensin ruotsin kieli, jotta lasten olisi myöhemmin helpompi oppia äidinkieltään saksaa. 

Eräässä BBC:n tv-lähetyksessä näin, kun Ruotsin prinsessa, en nyt muista oliko se Madeleine vai Viktoria, piti lehdistötilaisuutta Saksassa, missä prinsessa vastasi saksalaisten toimittajien kysymyksiin englanniksi.

Tämän kaltaiset tapahtumat eivät anna oikein uskottavaa kuvaa tästä paljon mainostetusta porttiteoriasta.

[kverty]

Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.

MARTTI AHTISAARI

Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.

Martti Ahtisaaren mainitsemasta porttiteoriasta tulee mieleeni Ruotsin kuningasperhe, missä näkemykseni mukaan porttiteoria ei ole toiminut oikein hyvin.

Tietääkseni Ruotsin hovissa kuningasperheen lapsille opetettiin ensin ruotsin kieli, jotta lasten olisi myöhemmin helpompi oppia äidinkieltään saksaa. 

Eräässä BBC:n tv-lähetyksessä näin, kun Ruotsin prinsessa, en nyt muista oliko se Madeleine vai Viktoria, piti lehdistötilaisuutta Saksassa, missä prinsessa vastasi saksalaisten toimittajien kysymyksiin englanniksi.

Tämän kaltaiset tapahtumat eivät anna oikein uskottavaa kuvaa tästä paljon mainostetusta porttiteoriasta.

Eihän kukaan vakavasti näihin selityksiin uskokaan, se oli 30 - 100 vuotta sitten kun suomalaisia kusetettiin paremmin tuloksin.

[rantavahti]

Martti Ahtisaari kirjoitti HS:ssa ruotsinkielen tärkeydestä pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Ahtisaari varmaankin on oikeassa mitä kielitaidon tarpeellisuuteen tulee, jopa ruotsin.
Kirjoituksessa kuitenkin väitettiin Suomen olevan osa Skandinaviaa ja suomalaisten olevan Skandinaaveja; minä en ainakaan halua olla mikään Skandinaavi. Olen suomalainen ja pysyn. Mielestäni sen lausahdus, että emme ole ruotsalaisia ja venäläisiksi emme tule, on ihan pätevää asiaa tänäänkin.

[anarkisti]

Musta tuntuu, että tästä pakkoruotsista on ehkä eniten haittaa suomenruotsalaisille itselleen. Niille kun vielä uskotellaan että Suomi olisi kaksikielinen maa (ja niinhän se onkin, mutta ne kielet on suomi ja englanti), niin tuntuu varmasti vaikealta kun kukaan suomenkielinen ei sitten ruotsia puhukaan. Ja suomenkieliset vielä vieroksuvat tota "bättre folkia", joiden takia on joutunu vuosikaudet pänttäämään ruotsia koulussa.

[FadeAway]

Suomessa on ruotsinkielisille hyvät edut. (Tilastollisesti kaikkein ruotsinkielisin ammatti on kalastaja.)

Ei taida löytyä maailmasta montaa 5% vähemmistöä.
Pitäisikö alkaa harkita myös muille "kansoille" samoja etuja ?


Kaverini opiskelee matkailualaa ja heillä on koulussa pakkovenäjä.

[kverty]

Suomessa on ruotsinkielisille hyvät edut. (Tilastollisesti kaikkein ruotsinkielisin ammatti on kalastaja.)

Ei taida löytyä maailmasta montaa 5% vähemmistöä.
Pitäisikö alkaa harkita myös muille "kansoille" samoja etuja ?


Kaverini opiskelee matkailualaa ja heillä on koulussa pakkovenäjä.

Ja nämä yksinäiset lapsettomat kalastajat ovat saaneet aikaan miljardisäätiöt.

[M.K.Korpela]

Tuota noin... Uusi Testamentti kirjoitettiin alkuperäisenä muinaiskreikaksi.

Eikö Vanhan Testamentin alkukieli ole aramea ?