Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Hippo]

Pakkoafrikaansin vastustus oli kuitenkin toista luokkaa Etelä-Afrikassa kuin pakkoruotsin vastustus Suomessa, joten pakkoafrikaansin opetuksesta oli luovuttava.

http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-12102.html

Olipa asia Etelä-Afrikassa muutenkin aivan eri luokkaa kuin Suomen pakkoruotsi. Kuten linkissä mainitaan käsite 'medium of instruction', kyseessä olisi ollut mustien kouluissa opetuksen antaminen afrikaansin kielellä siinä missä sitä oli jo annettu aiemmin englannin kielellä. Eihän Suomessa sentään ole kukaan ehdottanut, että suomenkielisille lapsille opetettaisiin ruotsiksi.

Toki on hölmöä opettaa mustaa väestöä edes englanniksi, joka sekin on vieras kieli heille, mutta afrikaans koettiin alistajien kieleksi ja siitä sen kova vastustus. Paras olisi ollut ja olisi edelleenkin tuossa maassa opettaa jokaista lasta tämän omalla äidinkielellä.

[Aldaron]

eli siinä pakkoruotsitus historian näkemystä mieheltä jonka oikea ammatti on historioitsija, ei asian harrastelija.

juu, sama mies on ollut aikaisemminkin esillä hommassa:

http://hommaforum.org/index.php/topic,12612.0.html

Kuinka niin? Eihän Antila kirjoittanut sanaakaan ruotsin kielestä oppiaineena.

[Aldaron]

Pakkoafrikaansin vastustus oli kuitenkin toista luokkaa Etelä-Afrikassa kuin pakkoruotsin vastustus Suomessa, joten pakkoafrikaansin opetuksesta oli luovuttava.

http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-12102.html

Olipa asia Etelä-Afrikassa muutenkin aivan eri luokkaa kuin Suomen pakkoruotsi. Kuten linkissä mainitaan käsite 'medium of instruction', kyseessä olisi ollut mustien kouluissa opetuksen antaminen afrikaansin kielellä siinä missä sitä oli jo annettu aiemmin englannin kielellä. Eihän Suomessa sentään ole kukaan ehdottanut, että suomenkielisille lapsille opetettaisiin ruotsiksi.

Toki on hölmöä opettaa mustaa väestöä edes englanniksi, joka sekin on vieras kieli heille, mutta afrikaans koettiin alistajien kieleksi ja siitä sen kova vastustus. Paras olisi ollut ja olisi edelleenkin tuossa maassa opettaa jokaista lasta tämän omalla äidinkielellä.

Aivan. Siinä oli kyse siitä, että osa oppiaineista oli tarkoitus ryhtyä opettamaan mustille koululaisille afrikaansiksi. Aikaisemmin englanti oli ollut heidän kouluissaan ainoana opetuskielenä.

[Hippo]

Pakkoruotsi muistuttaa pakkoafrikaansia eniten siten, että kielet ovat hyvin samanlaisia, ja jälkimmäisen oppiminen en helppoa kun ensimmäisen osaa.

Dis darem die waarheid. Om die Sweedse taal te kan het my baie gehelp om die Afrikaanse taal aan te leer.

Tosiasia on, että englanti on lyönyt itsensä niin voimakkaasti läpi suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, että koululaiset eivät juuri opi ruotsia eivätkä mitään muutakaan vierasta kieltä, oli sitten pakko tai ei. Tämä on kieliopetuksemme ongelmien ydin.

Toisaalta kyllä ymmärrän senkin näkökulman, että rahaa menne hukkaan kun halutonta massaa yritetään opettaa ruotsille. Englanti on myös todellinen 'lingua universalis' tämän hetken maailmassa. Onhan kottaraispöntönkin koko komentojärjestelmä englanninkielinen.

[Aldaron]

Pakkoruotsi muistuttaa pakkoafrikaansia eniten siten, että kielet ovat hyvin samanlaisia, ja jälkimmäisen oppiminen en helppoa kun ensimmäisen osaa.

Dis darem die waarheid. Om die Sweedse taal te kan het my baie gehelp om die Afrikaanse taal aan te leer.

Voin todistaa samaa kuin De La Rey ja Hippo. Kun aikoinaan tutustuin afrikaansiin, tuntui aika vaikuttavalta, että pelkästään ruotsin, englannin ja saksan pohjalta pystyin suoraan lukemaan sanomalehtiä ja kirjoja buurien kielellä. Suurimman osan tekstistä ymmärsi välittömästi. Vain jotkut sanat piti erikseen katsoa sanakirjasta.

Väitän, että jo pelkästään ruotsin ja englannin pohjalta afrikaansin oppisi kuka vain todella helposti.

Afrikaans kuuluu todellakin maailman helpoimpien kielten joukkoon. Kieliopilliselta rakenteeltaan se vielä englantiakin yksinkertaisempi. Ellei sillä olisi tiettyjä poliittisia mielikuvarasitteita "rasistikielenä", siinä voisi olla ainesta jopa maailmankieleksi...

[Totuusko?]

Pakkoruotsi muistuttaa pakkoafrikaansia eniten siten, että kielet ovat hyvin samanlaisia, ja jälkimmäisen oppiminen en helppoa kun ensimmäisen osaa.

Dis darem die waarheid. Om die Sweedse taal te kan het my baie gehelp om die Afrikaanse taal aan te leer.

Tosiasia on, että englanti on lyönyt itsensä niin voimakkaasti läpi suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, että koululaiset eivät juuri opi ruotsia eivätkä mitään muutakaan vierasta kieltä, oli sitten pakko tai ei. Tämä on kieliopetuksemme ongelmien ydin.

Toisaalta kyllä ymmärrän senkin näkökulman, että rahaa menne hukkaan kun halutonta massaa yritetään opettaa ruotsille. Englanti on myös todellinen 'lingua universalis' tämän hetken maailmassa. Onhan kottaraispöntönkin koko komentojärjestelmä englanninkielinen.

No, tässähän on varsin oivallinen perustelu pakkoruotsin järkevyydelle/välttämättömyydelle  Suomessa. Sopii hienosti niiden yhtä merkittävien ja hyvin perusteltavien turhakkeiden joukkoon, millä olemme tähänkin asti saaneet huvittaa itseämme.

[Nanfung]

Etelä-Afrikan väestöstä valkoista vähemmistöä edustaa noin 10 % asukkaista. Pakkoafrikaansin opetuksen tarkoitus apartheidin aikana oli se, että afrikaansin taitoista palvelusväkeä oli aina riittävästi saatavilla. Pakkoruotsilla Suomessa on vähän erilaiset tavoitteet kuin pakkoafrikaansilla oli Etelä-Afrikassa, eli ruotsinkielisen palvelusväen koulutus kotimaata varten ja työvoimareservin kouluttaminen Ruotsin työmarkkinoille Ruotsin taloudellisten suhdanteiden mukaan.

Ehkä asia ei olekaan niin, kuin aikaisemmin kirjoitin, että Rkp ja Folktinget olisivat konsultoineet pakkoruotsin kaltaista opetusmenetelmää Etelä-Afrikan apartheid-hallinnolle, vaan päinvastoin. Tarkemmin ajateltuna voisi olettaa, että opetusministeri Kristian Gestrin (5.1977-3.1978) olisi esikuntineen käynyt opintomatkalla Etelä-Afrikassa tutustumassa siihen, että miten turvataan vähemmistölle kaiken kattava omakielinen palvelu, jotta vähemmistö voisi keskittyä korkeakouluopintoihinsa.

  http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/spraklag.pdf

[kilohauli]

Sampo Terho: Ruotsin vapaaehtoisuus rikastaisi kielitaitoamme

[Teppis]

Sampo Terho: Ruotsin vapaaehtoisuus rikastaisi kielitaitoamme

Tuo juttu on kyllä niin totta kuin voi olla. Yksi esimerkki on juuri tuo Itä-Suomen tilanne, jossa ryotsinkieli on todella paha rasite, kun pitäisi käytännössä opiskella myöskin venäjää.
Muun muossa Itä-Suomen tilanteeseen olen mielipidettä kysynyt Aldarolta, vaan ei ole vastausta vieläkään tippunut, vaikka kysymyksen olen toistanut useamminkin. Enkä kyllä usko saavanikaan, mutta silti tyyppi jaksaa meuhkata ruotsinsa kanssa, vaikkei pysty vastaamaan sangen yksinkertaiseen kysymykseen ja vielä väittää meitä "ruotsinvihaajia" huonoiksi keskustelukuppaneiksi, koska emme kykene järjelliseen keskusteluun.

[Aldaron]

Eli suomenruotsalaiset voivat ihan itseään syyttää mahdollisesta "hurri-vihasta". Jos näitä "hurreja" ei olisi, ei olisi tälläisiä ihan älyttömiä tilanteitakaan.

Tässä on luonteenomainen näyte Teppiksen tavasta keskustella. Se kertoo hänen lähtökohdastaan ja perusasenteestaan enemmän kuin riittävästi.

Kuten jo monta kertaa aikaisemminkin tässä ketjussa, joudun taas täsmentämään pointtia, joka on suurimmalle osalle ihmisiä täysin itsestäänselvä:
jos joku käyttää tuollaista tyylilajia (kuin tuossa sitaatissa), se tarkoittaa, ainakin normaalien käytössääntöjen mukaan, että hänen aikomuksenaan ei ole käydä asiallista keskustelua. Eihän kukaan joka haluaa sanan varsinaisessa merkityksessä keskustella ilmaise itseään tuolla tavalla.

Jos vähän pysähtyy miettimään, on helppo tajuta, että tuontyyppiset kommentit tappavat kaiken keskustelun jo kärkeen. Reaalimaailmassa esitettyinä tuollaisia "kannanottoja" seuraa normaalisti vain jäätävä hiljaisuus - ja "kannanoton" esittäjän lopullinen luokittuminen henkilöksi, jonka kanssa ei pidä olla missään tekemisissä.

Tämän kaiken valossa Teppiksen on jokseenkin epärealistista edellyttää minun vastaavan hänelle. Olen sitä paitsi jo muutamaan otteeseen käsitellyt sekä niitä plussia että niitä miinuksia joita toisen kotimaisen pakollisuuteen (kouluaineena) voisi liittyä, enkä näe erityistä aihetta taas toistaa samoja pointteja, etenkin kun Teppiksen valitsema tyyli ei varsinaisesti rohkaise keskustelemaan hänen kanssaan yhtään mistään. Jos jotakuta kiinnostaa, voi etsiä ylempää tästäkin ketjusta niitä plussia ja miinuksia.

Kiteytys: henkilöiden kanssa, joiden mielestä ongelman ydin on viime kädessä suomenruotsalaisten olemassaolo (kuten sitaatista yllä käy ilmi) ei ole normaalisti tapana vaihtaa ajatuksia. Luulen lähes kaikkien ymmärtävän tämän. En kirjoita tätäkään viestiä mielelläni, mutta Teppiksen itsepintaisen tivaamisen vuoksi haluan tehdä selväksi, minkä takia olen noudattanut hyvin pidättyväistä linjaa hänen suhteensa.

En halua enää palata tähän kysymykseen, sillä se ei ole tämän enemmän kommentoimisen arvoinen. Käytän tämän tilaisuuden mainitakseni, että pidän tämän viestin jälkeen taas ainakin viikon taukoa koko foorumille kirjoittamisen suhteen. On taas vähän muita kiireitä tulossa.

Kommentoin lisää joskus myöhemmin, jos näen siihen aihetta, mutta nyt tosiaan jo riittää minulle vähäksi aikaa.

Pitäkää hauskaa ja olkaa siivosti.

[Totuusko?]

Sampo Terho: Ruotsin vapaaehtoisuus rikastaisi kielitaitoamme

Tuo juttu on kyllä niin totta kuin voi olla. Yksi esimerkki on juuri tuo Itä-Suomen tilanne, jossa ryotsinkieli on todella paha rasite, kun pitäisi käytännössä opiskella myöskin venäjää.
Muun muossa Itä-Suomen tilanteeseen olen mielipidettä kysynyt Aldarolta, vaan ei ole vastausta vieläkään tippunut, vaikka kysymyksen olen toistanut useamminkin. Enkä kyllä usko saavanikaan, mutta silti tyyppi jaksaa meuhkata ruotsinsa kanssa, vaikkei pysty vastaamaan sangen yksinkertaiseen kysymykseen ja vielä väittää meitä "ruotsinvihaajia" huonoiksi keskustelukuppaneiksi, koska emme kykene järjelliseen keskusteluun.

Kuten olen monasti todennut, pakkoruotsittajien ja mamuttajien välillä on paljon yhteisiä käytöspiirteitä. Taipumus ammattimaiseen loukkaantumiseen ja hurrivihakortin (tai rasismikortin) ravistaminen hihasta viimeistään siinä vaiheessa, kun muu järkiperäinen argumentointi on mahdotonta. Kun järki ei riitä, tunteet saavat vallan.

Montakin kysymystä on jäänyt ilman vastausta, koska pakkoruåtsittajat eivät halua ottaa osaa heille epäedullisiin kysymyksiin. Tärkeiden kysymysten väistely, huomion kiinnittäminen epäolennaisuuksiin, "loukkaantuminen" ja tarkoituksellisen ylimielinen asennoituminen keskustelukumppaniin ovat näitä tyypillisiä metodeja, millä keskustelun saa helposti "raiteiltaan". Meille järkisyin keskusteleville on erityisen tärkeää pitää asia vireillä. Vaikeneminen on hyväksi vain pakkoruotsittajille. Keskustelua tästä asiasta tulisi tuoda esille eri keskustelupalstoilla ja medioissa taukoamatta, koska valtamediat eivät sitä tule aktiivisesti tekemään.

[Jääpää]

Sampo Terho: Ruotsin vapaaehtoisuus rikastaisi kielitaitoamme

Tuo juttu on kyllä niin totta kuin voi olla. Yksi esimerkki on juuri tuo Itä-Suomen tilanne, jossa ryotsinkieli on todella paha rasite, kun pitäisi käytännössä opiskella myöskin venäjää.
Muun muossa Itä-Suomen tilanteeseen olen mielipidettä kysynyt Aldarolta, vaan ei ole vastausta vieläkään tippunut, vaikka kysymyksen olen toistanut useamminkin. Enkä kyllä usko saavanikaan, mutta silti tyyppi jaksaa meuhkata ruotsinsa kanssa, vaikkei pysty vastaamaan sangen yksinkertaiseen kysymykseen ja vielä väittää meitä "ruotsinvihaajia" huonoiksi keskustelukuppaneiksi, koska emme kykene järjelliseen keskusteluun.

Kuten olen monasti todennut, pakkoruotsittajien ja mamuttajien välillä on paljon yhteisiä käytöspiirteitä. Taipumus ammattimaiseen loukkaantumiseen ja hurrivihakortin (tai rasismikortin) ravistaminen hihasta viimeistään siinä vaiheessa, kun muu järkiperäinen argumentointi on mahdotonta. Kun järki ei riitä, tunteet saavat vallan.

Montakin kysymystä on jäänyt ilman vastausta, koska pakkoruåtsittajat eivät halua ottaa osaa heille epäedullisiin kysymyksiin. Tärkeiden kysymysten väistely, huomion kiinnittäminen epäolennaisuuksiin, "loukkaantuminen" ja tarkoituksellisen ylimielinen asennoituminen keskustelukumppaniin ovat näitä tyypillisiä metodeja, millä keskustelun saa helposti "raiteiltaan". Meille järkisyin keskusteleville on erityisen tärkeää pitää asia vireillä. Vaikeneminen on hyväksi vain pakkoruotsittajille. Keskustelua tästä asiasta tulisi tuoda esille eri keskustelupalstoilla ja medioissa taukoamatta, koska valtamediat eivät sitä tule aktiivisesti tekemään.

Siis meinaakko ihan tosissaa, että Virolaisen lypsykonekauppapappåruåttsi ei ole rikkaus ? Koittaas ny  uurestaa miettiä , ettei syyllistytä rasisssssmiin..

[Totuusko?]

Kaksikielisyys näyttäisi olevan rikkaus ainoastaan suomenkielisissä kunnissa, siis RKP:n ja muiden kaksimielisyyden puoltajien mielestä.

Ruotsinkielisissä kunnissa/ahvenanmaalla ruotsinkieli on rikkaus ja suomenkieli lähinnä rasite.

Ruotsinkielen saattaminen valinnaiseksi kaikissa kouluasteissa saattaisi paljastaa asioiden todellisen tilan. On vain ajan kysymys, milloin päästään "mittaamaan" ruotsinkielen haluttavuus opiskelun suhteen. Toivottavasti opiskelija- ja puoluejärjestöt luovat tulevaisuudessa painetta enenevässä määrin päättäjiemme suuntaan, tämän vallitsevan vääryyden poistamiseksi.

[Teppis]

Tässä on luonteenomainen näyte Teppiksen tavasta keskustella. Se kertoo hänen lähtökohdastaan ja perusasenteestaan enemmän kuin riittävästi.

Ennemminkin voidaan sanoa, että tässä oli "luonteenomainen näyte" pakkoruotsin kannattajasta ja sen kommentista.

Koko kirjoitushan oli tälläinen:

Uskon, ettei suurin osa ole "hurrivihaajia". En ole itsekkään sitä. Mutta jos sellasiia onkin, niin suomenruotsalaiset voi syyttää siitä itseään, pakottamalla suomalaiset opettelmaan ruotsia, josta heille ei ole mitään hyötyä. Ja niin, se tosiaan maksaa ja suomenruotsalaisten muutkin pakkokeinot maksavat.

On täysin perusteltua, että muutamaa prosenttia varten on täysin idioottimaista pakottaa yli 90% väestöstä puhumaan ruotsia, kun esim. itärajalla olisi enempikin hyötyä puhua vaikka venäjää. Siihen heillä ei ole mahdollisuutta, koska voimavarat kahden pakollisen vieraan kielen (ruotsi ja englanti) päälle ei riitä. Se haittaa suomalaisia ja suomalaista bisnestä alueella, jossa venäjänkielestä olisi suuri apu.

Eli suomenruotsalaiset voivat ihan itseään syyttää mahdollisesta "hurri-vihasta". Jos näitä "hurreja" ei olisi, ei olisi tälläisiä ihan älyttömiä tilanteitakaan.

Sinä siis päätit pistää sanoja suuhuni? Minähän en yleistänyt kaikkiin suomenruotsalaisiin tuota lopputekstiä, vaan juuri sinunlaisiin. Harva kuitenkaan lähtee sivutolkulla kyttäämään mistä tuo kirjoitus on peräisin, jos edes mistään ja siksi onkin älykästä lainata vasta nyt pieni teksti irti kokonaisuudesta ja näin tehdä se temppu mitä Halla-ahollekkin tehtiin, jotta minusta tulisi mahdollisimman typerä kuva.

Eli koska vääristelysi nyt tulikin julki, niin vastaappa minulle siitä Itä-Suomesta. Edullisempaa minulle on toki, ettet vastaa.

[Aldaron]

Uskon, ettei suurin osa ole "hurrivihaajia". En ole itsekkään sitä. Mutta jos sellasiia onkin, niin suomenruotsalaiset voi syyttää siitä itseään, pakottamalla suomalaiset opettelmaan ruotsia, josta heille ei ole mitään hyötyä. Ja niin, se tosiaan maksaa ja suomenruotsalaisten muutkin pakkokeinot maksavat.

On täysin perusteltua, että muutamaa prosenttia varten on täysin idioottimaista pakottaa yli 90% väestöstä puhumaan ruotsia, kun esim. itärajalla olisi enempikin hyötyä puhua vaikka venäjää. Siihen heillä ei ole mahdollisuutta, koska voimavarat kahden pakollisen vieraan kielen (ruotsi ja englanti) päälle ei riitä. Se haittaa suomalaisia ja suomalaista bisnestä alueella, jossa venäjänkielestä olisi suuri apu.

Eli suomenruotsalaiset voivat ihan itseään syyttää mahdollisesta "hurri-vihasta". Jos näitä "hurreja" ei olisi, ei olisi tälläisiä ihan älyttömiä tilanteitakaan.

Sinä siis päätit pistää sanoja suuhuni? Minähän en yleistänyt kaikkiin suomenruotsalaisiin tuota lopputekstiä, vaan juuri sinunlaisiin.

Tuntuu tosin hieman rasittavalta tehdä poikkeus säännöstä (päätinhän juuri pitää vähintään viikon tauon koko Hommaforumista), mutta tuohon vastaan vielä ennen kuin lähden sille tauolle:

Tuossa tekstissä ei missään kohtaa puhuta "joistakin" suomenruotsalaisista, "eräistä suomenruotsalaisista" tai "Aldaronin kaltaisista suomenruotsalaisista". Siinä puhutaan koko ajan suomenruotsalaisista kollektiivisesti, kansanryhmänä.

On pakko taas kerran käyttää sitä legendaarista rautalankaa, ja nyt oikein rautalangan rautalankaa kymmenenteen potenssiin:

Jos joku kirjoittaa "suomenruotsalaiset", se ei tarkoita samaa kuin "jotkut suomenruotsalaiset", vaan se tarkoittaa "suomenruotsalaiset ryhmänä". Siinä on hyvin oleellinen ero.

Oletetaan että pöydällä on kuusi omenaa, joista neljä on vihreää ja kaksi punaista.

Oletetaan että sanot: "Pöydällä olevat omenat ovat punaisia" ja että joku ihmettelee tuota väitettäsi.

Sanotko silloin: "Kun sanoin: "Pöydällä olevat omenat ovat punaisia", tarkoitin vain niitä kahta omenaa, jotka todella ovat punaisia, en niitä, jotka ovat vihreitä"?

Somehow I don't think so. Eihän tuollaista selitystä kukaan ottaisi tosissaan.

Se että laajensit sitaattia ei auta sinua ollenkaan, sillä sehän sisältää vielä lisää yleisluontoisia syytöksiä suomenruotsalaisia vastaan ryhmänä. On hyvin vaikea nähdä, miten kuvittelet tuon muka auttavan asiaasi. Jos täysin yksiselitteisesti kirjoitat vieläpä kahteen kertaan että "suomenruotsalaiset voivat syyttää itseään hurrivihasta", et kerta kaikkiaan voi tulla jälkikäteen selittelemään että muka tarkoitit "vain joitakin" suomenruotsalaisia, sillä tuossa selityksessäsi ei ole normaalikieliopin kannalta yhtään mitään järkeä.

Olet kirjoittanut muitakin vastaavan tyyppisiä yleistyksiä suomenruotsalaisista. Ei tuo ole suinkaan ainoa.

Pyydän, että et enää yrittäisi jälkikäteen selitellä täysin selkeitä sanojasi olemattomiksi. Se ei oikein ole tyylikästä eikä varsinaisesti lisää uskottavuuttasi. Pyydän myös, että jatkossa et puhuttelisi minua suorasti etkä epäsuorasti, sillä valitsemasi tyylin vuoksi yritän mahdollisuuksien mukaan välttää suoraa keskustelua kanssasi. Ymmärrät varmaan että reaalimaailmassa en tietenkään olisi kanssasi missään tekemisissä, joten pyydän että kunnioittaisit tätä toivomustani.

Koulujen kielivalinnasta lyhyesti (vaikka olenkin kirjoittanut siitä jo monta kertaa aikaisemmin): asia olisi yksinkertainen, jos jo valmiiksi tiedettäisiin, mihin ammattiin koululainen joskus myöhemmin valmistuu ja muuttaako hän ehkä jollekin toiselle paikkakunnalle (esim. itäsuomalainen Helsinkiin tai Vaasaan). Aika moni työpaikka voi mennä sivu suun jos ei osaa ruotsia. Varmaan tämä on Helsingin horisontista käsin helpompi huomata kuin Joensuun. Joensuulainen putkimies ei tarvitse ruotsin taitoa työssään, mutta joensuulaisesta koululaisesta ei vielä voi tietää, tuleeko hänestä aikuisena putkimies omassa kotikaupungissaan vai esimerkiksi juristi Helsingissä...

Myöhemmin ehkä lisää tästä aiheesta ja muustakin (ellen siihen asti ehdi kyllästyä koko foorumiin; tämä ketju ainakin alkaa jo tuntua aika pitkästyttävältä, kun samat asiat on pakko käydä kerta toisensa jälkeen läpi yhä uudestaan ja uudestaan).

Okei: Nyt lähden vähintään viikon tauolle koko foorumilta. Tämä on lupaus joka pitää. Minulta on sillä välin turha pyytää kommenttia yhtään mihinkään (vaikka kirjoittaisitte mitä hyvänsä), mutta etteköhän te jotain puuhaa keksi.

Pärjäilkää.

[Teppis]

Tuossa tekstissä ei missään kohtaa puhuta "joistakin" suomenruotsalaisista, "eräistä suomenruotsalaisista" tai "Aldaronin kaltaisista suomenruotsalaisista". Siinä puhutaan koko ajan suomenruotsalaisista kollektiivisesti, kansanryhmänä.

"Tuossa tekstissä" nimenomaan puhutaan suomenruotsalaisista, jotka pakottavat suomensuomalaisia opiskelemaan ruotsia ja myöhemmässä tekstissä nimenomaan kirjoita, ettei kaikki suomenruotsalaiset tajua nykyistä suomensuomalaisten pakottamista ruotsinkielelle.
Eli ihan tahallani pelasin pelimerkit näin, että sait alkaa jauhamaan siitä mistä pidät, eli itse kirjoittajan arvioinnista.


Toisaalta, miksi sinä valitse kelle keskustelet? Eikö olisi fiksumpaa edustaa suomenruotsalaista ja olla puuttumati itse henkilöön ja vastata fiksusti kuitenkin ihan asialliseen kysymykseen Itä-Suomalaisista, johon et edelleenkään vastannut.

Ja tämä teksti on siis osoitettu "Aldarolle".

[jeremies]

Hyvä kirjoitus Sampo Terholta, mukavaa huomata näin vaalienkin jälkeen, että ääni meni täysin oikealle henkilölle

Jotenkin epäilen että perussuomalaiset ovat onnekseen ottamassa tuon kielikysymyksen myös aktiiviselle agendalleen. Timo Soini ymmärtänee, että maahanmuuttokysymyksessä perussuomalaiset eivät ole enää se kriittisin vaihtoehto, vaan se titteli valunee seuraavissa vaaleissa Muutos2011-puolueelle. Soinin on siis otettava jokin toinen teema, jolla yrittää profiloitua ensi vaaleissa konsensuksesta. Loogisin vaihtoehto on juuri ruotsin kielen saaminen vapaaehtoiseksi aineeksi kaikilla koulutasoilla.

Tilanne on muutenkin Soinille win-win -tilanne. Asettamalla ruotsin kielen aseman hallituskysymykseksi Soinilla ei ole kuin voitettavaa ensi vaaleissa. MIkäli perussuomalaiset pääsevät hallitukseen ja ruotsin kieli tulee vapaehtoiseksi, kansa tulee ikuisesti muistamaan Soinin "miehenä joka vapautti Suomen ruotsin kielen pakollisuudesta." Jos taasen hallituspaikka ei aukea, Soini voi syyttää isoja ja miksei pieniäkin puolueita esiintyen jämeränä miehenä, joka "ei suostunut hallitukseen muitten puolueiden puudeliksi myymällä omat periaatteensa."

Tilanne on toki äänestäjälle herkullinen, muutos2011 vai perussuomalaiset?

[skrabb]

VIERASKYNÄ

Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä
Koululaisille on tärkeää kertoa eri kielivalintojen vaikutuksista, kirjoittaa Martti Ahtisaari.

Olen vuosien varrella seurannut ja käynyt keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa, ja minua huolestuttaa yhä kielteisempi suhtautuminen toiseen kotimaiseen kieleemme. Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä.

Hullunkurisinta on se, että ruotsin kieltä opiskellaan meillä pitkään ja hartaasti mutta opitaan käytännön tarpeita ajatellen surkeasti. Kielitaito on rikkaus – ja tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös ruotsin kieltä Suomessa. Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että ruotsin taidoista on hyötyä ja että ne helpottavat muiden kielten oppimista.

Kieliväittely roihahti jälleen viime keväänä, kun Pohjoismaiden neuvoston johtaja Jan-Erik Enestam kirjoitti asiasta Aamulehdessä. Hän piti erittäin tärkeänä muun muassa sitä, että pohjoismaalaiset voivat viestiä keskenään jollakin skandinaavisella kielellä ollessaan toisessa Pohjoismaassa.

Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen. Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta. Kertomalla olevansa pohjoismaalainen – tai käytännöllisemmin skandinaavi – voi suurimmassa osassa maailmaa luoda positiivisen mielikuvan itsestään.

Meidän on paljon työläämpää ymmärtää itseämme ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on luotu.  Topelius ja Runeberg kirjoittivat ruotsiksi. Välskärin kertomukset ja Vänrikki Stoolin tarinat kirjoitettiin ruotsiksi. Jopa suomalaisuusmies J. V. Snellman ajoi suomen kielen asemaa ruotsiksi. Mannerheim kirjoitti muistelmansa ruotsiksi, ja Sibelius kommentoi sävellyksiään ruotsiksi.

Näin kirjoittaessani en halua ylistää suomenruotsalaisuutta vaan äidinkielenään ruotsia puhuneiden suomalaisten osaa Suomen ja suomalaisuuden kehittymisessä.

Arkisempi seikka on, että ruotsia taitamalla kolminkertaistaa sen pohjoismaisen alueen ymmärtämisen, johon Suomikin kuuluu.

Monet kansainväliset vaikutteet ovat kautta vuosisatojen tulleet meille muiden Pohjoismaiden, ennen muuta Ruotsin, välittäminä. Kun ne ovat saapuneet Suomeen, ne on jo kulttuurisesti sopeutettu pohjoismaisiin – siis myös suomalaisiin – oloihin.

Totta kai voimme puhua englantia muiden pohjoismaalaisten kanssa seurustellessamme. Mutta tällöin olemme kielellisesti ja osin kulttuurisestikin samassa asemassa kuin ketkä muut hyvänsä, jotka puhuvat englantia. Emmekä edes samassa vaan heikommassa asemassa kuin vaikkapa uusiseelantilaiset tai jamaikalaiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään.

Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia.

Ruotsin taidon avulla me suomenkieliset voimme lukea myös norjalaisia ja tanskalaisia lehtiä sekä pienellä harjoittelulla ymmärtää jopa tanskalaisia tv- ja radio-ohjelmia.

Minulle englanti on luonteva viestintäväline kansainvälisissä tehtävissä ja matkoilla Pohjoismaiden ulkopuolella. Matkustaessani Pohjoismaissa haluan kuitenkin aina puhua ruotsia. Olen vakuuttunut siitä, että suomenkielisten on sekä järkevää että hyödyllistä opetella ruotsia. Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.

Ruotsin opetuksessa tulisi panostaa siihen, että oppilaat oppivat ymmärtämään ja puhumaan ruotsia. Kielikylpyjen ja -suihkujen lisäksi tulisi ruotsin varsinainen opiskelu aloittaa jo alakoulussa. Ruotsin opintojen aloittaminen vasta seitsemännellä luokalla, jolloin lapset ovat murrosiässä, ei ole järkevää.

Kunnat päättävät siitä, mitä kielivalintoja lapset voivat tehdä alakoulussa. Näillä valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä lukio-opintoihin että viime kädessä työ- ja elinkeinoelämään.

Tärkeää on kertoa oppilaille eri kielivalintojen vaikutuksista. Valinnan kohdistuminen toiseen viralliseen kieleemme palkitaan myöhemmin elämässä. Esimerkiksi Suomen valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielikoe. Ruotsin karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään.

Kun oppilaat pyritään saamaan kiinnostuneiksi ruotsista, keskeisessä asemassa ovat koti ja koulu, varhainen opinto-ohjaus sekä erilaiset opiskeluintoa lisäävät toimet. Opetuksesta voidaan tehdä sekä hauskaa että motivoivaa.

Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oppimalla useita kieliä – jotka ilmentävät kulttuuria ja arvoja ja toimivat yhteisöllisenä muistina – opimme myös ymmärtämään syvällisemmin vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsevaisempia. Tieto auttaa ymmärtämään, kun taas tietämättömyys saa usein asennoitumaan kielteisesti vierauteen ja erilaisuuteen.

Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat, kun voimme viestiä englannin lisäksi myös ruotsiksi. Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa. Ruotsin kieli on ystävämme, ei vihollisemme.

MARTTI AHTISAARI

Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.

[Erik Herrmann]

VIERASKYNÄ
Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä

28.9.2009 3:00

Martti Ahtisaari

Olen vuosien varrella seurannut ja käynyt keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa, ja minua huolestuttaa yhä kielteisempi suhtautuminen toiseen kotimaiseen kieleemme. Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä.

Hullunkurisinta on se, että ruotsin kieltä opiskellaan meillä pitkään ja hartaasti mutta opitaan käytännön tarpeita ajatellen surkeasti. Kielitaito on rikkaus – ja tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös ruotsin kieltä Suomessa. Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että ruotsin taidoista on hyötyä ja että ne helpottavat muiden kielten oppimista.

Kieliväittely roihahti jälleen viime keväänä, kun Pohjoismaiden neuvoston johtaja Jan-Erik Enestam kirjoitti asiasta Aamulehdessä. Hän piti erittäin tärkeänä muun muassa sitä, että pohjoismaalaiset voivat viestiä keskenään jollakin skandinaavisella kielellä ollessaan toisessa Pohjoismaassa.

Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen. Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta. Kertomalla olevansa pohjoismaalainen – tai käytännöllisemmin skandinaavi – voi suurimmassa osassa maailmaa luoda positiivisen mielikuvan itsestään.

Meidän on paljon työläämpää ymmärtää itseämme ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on luotu.

Topelius ja Runeberg kirjoittivat ruotsiksi. Välskärin kertomukset ja Vänrikki Stoolin tarinat kirjoitettiin ruotsiksi. Jopa suomalaisuusmies J. V. Snellman ajoi suomen kielen asemaa ruotsiksi. Mannerheim kirjoitti muistelmansa ruotsiksi, ja Sibelius kommentoi sävellyksiään ruotsiksi.

Näin kirjoittaessani en halua ylistää suomenruotsalaisuutta vaan äidinkielenään ruotsia puhuneiden suomalaisten osaa Suomen ja suomalaisuuden kehittymisessä.

Arkisempi seikka on, että ruotsia taitamalla kolminkertaistaa sen pohjoismaisen alueen ymmärtämisen, johon Suomikin kuuluu.

Monet kansainväliset vaikutteet ovat kautta vuosisatojen tulleet meille muiden Pohjoismaiden, ennen muuta Ruotsin, välittäminä. Kun ne ovat saapuneet Suomeen, ne on jo kulttuurisesti sopeutettu pohjoismaisiin – siis myös suomalaisiin – oloihin.

Totta kai voimme puhua englantia muiden pohjoismaalaisten kanssa seurustellessamme. Mutta tällöin olemme kielellisesti ja osin kulttuurisestikin samassa asemassa kuin ketkä muut hyvänsä, jotka puhuvat englantia. Emmekä edes samassa vaan heikommassa asemassa kuin vaikkapa uusiseelantilaiset tai jamaikalaiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään.

Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia.

Ruotsin taidon avulla me suomenkieliset voimme lukea myös norjalaisia ja tanskalaisia lehtiä sekä pienellä harjoittelulla ymmärtää jopa tanskalaisia tv- ja radio-ohjelmia.

Minulle englanti on luonteva viestintäväline kansainvälisissä tehtävissä ja matkoilla Pohjoismaiden ulkopuolella. Matkustaessani Pohjoismaissa haluan kuitenkin aina puhua ruotsia. Olen vakuuttunut siitä, että suomenkielisten on sekä järkevää että hyödyllistä opetella ruotsia. Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.

Ruotsin opetuksessa tulisi panostaa siihen, että oppilaat oppivat ymmärtämään ja puhumaan ruotsia. Kielikylpyjen ja -suihkujen lisäksi tulisi ruotsin varsinainen opiskelu aloittaa jo alakoulussa. Ruotsin opintojen aloittaminen vasta seitsemännellä luokalla, jolloin lapset ovat murrosiässä, ei ole järkevää.

Kunnat päättävät siitä, mitä kielivalintoja lapset voivat tehdä alakoulussa. Näillä valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä lukio-opintoihin että viime kädessä työ- ja elinkeinoelämään.

Tärkeää on kertoa oppilaille eri kielivalintojen vaikutuksista. Valinnan kohdistuminen toiseen viralliseen kieleemme palkitaan myöhemmin elämässä. Esimerkiksi Suomen valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielikoe. Ruotsin karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään.

Kun oppilaat pyritään saamaan kiinnostuneiksi ruotsista, keskeisessä asemassa ovat koti ja koulu, varhainen opinto-ohjaus sekä erilaiset opiskeluintoa lisäävät toimet. Opetuksesta voidaan tehdä sekä hauskaa että motivoivaa.

Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oppimalla useita kieliä – jotka ilmentävät kulttuuria ja arvoja ja toimivat yhteisöllisenä muistina – opimme myös ymmärtämään syvällisemmin vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsevaisempia. Tieto auttaa ymmärtämään, kun taas tietämättömyys saa usein asennoitumaan kielteisesti vierauteen ja erilaisuuteen.

Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat, kun voimme viestiä englannin lisäksi myös ruotsiksi. Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa. Ruotsin kieli on ystävämme, ei vihollisemme.


Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.

linkki

[Eino P. Keravalta]

Ruotsin kieli tulee Suomessa vahvistumaan merkittävästi historiallisessa lähitulevaisuudessa, kun Ruotsista alkaa virrata Suomeen kantaruotsalaisia, jotka pakenevat monikulttuurifasismia ja islamisoituvaa Ruotsia. Tämä tapahtunee seuraavan 20-40 vuoden aikana. Vaikka Suomikin tänä aikana ottaa järkyttävia askeleita kohti monikulttuurista helvettiä, se kuitenkin tulee niin kaukana Ruotsin perässä tässä asiassa, että monet nuivat ruotsalaiset - muita ei siihen aikaan enää olekaan - lähtevät pakoon. Tanska ja Norja ovat huonoja vaihtoehtoja, mutta Suomi vielä menettelee suhteellisesti. Ja täällähän on ruotsalaisilla sukulaisiakin, jos nyt sitten kaukaisia niin kuitenkin. Myös monet suomalaistaustaiset mutta ruotsalaistuneet tulevat tänne pakolaisiksi. Tämä on Suomen kannalta etu, sillä nuivistaahan se Suomea entisestäänkin ja jälleen hidastuttaa Suomen menettämistä ei-suomalaisille valloittajille.

[Alkuasukas]

VIERASKYNÄ
Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä

30+ years and counting...Tuleekohan palkinto kuolinvuoteella? On todella typerää tuhlata aikaa toisen minikielen opetteluun.

[Mika]

Totta kai voimme puhua englantia muiden pohjoismaalaisten kanssa seurustellessamme. Mutta tällöin olemme kielellisesti ja osin kulttuurisestikin samassa asemassa kuin ketkä muut hyvänsä, jotka puhuvat englantia. Emmekä edes samassa vaan heikommassa asemassa kuin vaikkapa uusiseelantilaiset tai jamaikalaiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään.

Tyypillinen puheenvuoro Ahtisaaren asemassa olevalta henkilöltä. Silti täyttä potaskaa. Kokonaisuutena ajatellen ruotsin kielen opiskelusta on Suomessa nykyään enemmän haittaa kuin hyötyä, koska se syö oppilaiden resursseja jonkin hyödyllisemmän ja laajemmin puhutun kielen opiskelulta.

Itse osaan melko hyvin ruotsia ja vaikka pärjäisin sillä kohtalaisen hyvin, puhun ruotsalaisten kanssa keskustellessani AINA englantia. Silloin molemmat ovat kielellisesti samalla tasolla, eikä kumpikaan saa kielen takia etulyöntiasemaa. Lisäksi ruotsalaiset katsovat vähän nenänviertään pitkin suomalaista, joka yrittää solkottaa heille kouluruotsiaan. Englantia puhumalla saa osakseen parempaa kohtelua.

[Huscarl]

Vaikka Suomikin tänä aikana ottaa järkyttävia askeleita kohti monikulttuurista helvettiä, se kuitenkin tulee niin kaukana Ruotsin perässä tässä asiassa, että monet nuivat ruotsalaiset - muita ei siihen aikaan enää olekaan - lähtevät pakoon. Tanska ja Norja ovat huonoja vaihtoehtoja, mutta Suomi vielä menettelee suhteellisesti.

Taitaa vielä käydä niin, että vanhojen kulttuurimaiden murennuttua tuhkaksi kerran niin väheksytyt ja köyhät rajamaat (Islanti, Suomi, Viro jne.), jotka ovat historiassa tunnettu lähinnä asemastaan muiden renkeinä, tulevat tulevaisuudessa nousemaan arvoon mittaamattomaan.

[EL SID]

Uskon, ettei suurin osa ole "hurrivihaajia". En ole itsekkään sitä. Mutta jos sellasiia onkin, niin suomenruotsalaiset voi syyttää siitä itseään, pakottamalla suomalaiset opettelmaan ruotsia, josta heille ei ole mitään hyötyä. Ja niin, se tosiaan maksaa ja suomenruotsalaisten muutkin pakkokeinot maksavat.

On täysin perusteltua, että muutamaa prosenttia varten on täysin idioottimaista pakottaa yli 90% väestöstä puhumaan ruotsia, kun esim. itärajalla olisi enempikin hyötyä puhua vaikka venäjää. Siihen heillä ei ole mahdollisuutta, koska voimavarat kahden pakollisen vieraan kielen (ruotsi ja englanti) päälle ei riitä. Se haittaa suomalaisia ja suomalaista bisnestä alueella, jossa venäjänkielestä olisi suuri apu.

Eli suomenruotsalaiset voivat ihan itseään syyttää mahdollisesta "hurri-vihasta". Jos näitä "hurreja" ei olisi, ei olisi tälläisiä ihan älyttömiä tilanteitakaan.

Sinä siis päätit pistää sanoja suuhuni? Minähän en yleistänyt kaikkiin suomenruotsalaisiin tuota lopputekstiä, vaan juuri sinunlaisiin.

Koulujen kielivalinnasta lyhyesti (vaikka olenkin kirjoittanut siitä jo monta kertaa aikaisemmin): asia olisi yksinkertainen, jos jo valmiiksi tiedettäisiin, mihin ammattiin koululainen joskus myöhemmin valmistuu ja muuttaako hän ehkä jollekin toiselle paikkakunnalle (esim. itäsuomalainen Helsinkiin tai Vaasaan). Aika moni työpaikka voi mennä sivu suun jos ei osaa ruotsia. Varmaan tämä on Helsingin horisontista käsin helpompi huomata kuin Joensuun. Joensuulainen putkimies ei tarvitse ruotsin taitoa työssään, mutta joensuulaisesta koululaisesta ei vielä voi tietää, tuleeko hänestä aikuisena putkimies omassa kotikaupungissaan vai esimerkiksi juristi Helsingissä...

Myöhemmin ehkä lisää tästä aiheesta ja muustakin (ellen siihen asti ehdi kyllästyä koko foorumiin; tämä ketju ainakin alkaa jo tuntua aika pitkästyttävältä, kun samat asiat on pakko käydä kerta toisensa jälkeen läpi yhä uudestaan ja uudestaan).

Okei: Nyt lähden vähintään viikon tauolle koko foorumilta. Tämä on lupaus joka pitää. Minulta on sillä välin turha pyytää kommenttia yhtään mihinkään (vaikka kirjoittaisitte mitä hyvänsä), mutta etteköhän te jotain puuhaa keksi.

Pärjäilkää.

en viitsi aivan kaikkeen vastata, mutta Alda hallitsee tämän "hurri-viha"-kortin käytön paremmin kuin moni mamuttaja natsi-kortin. Lähes jokainen teksti, missä vastustetaan pakkoruotsia, on hurri-vihaa.
Se kuuluu taktiikkaan: näin halutaan estää keskustelu ja ainakin niiden, jotka ovat hieman epävarmoja, osallistuminen siihen. Pakkoruotsittajat käyttävät näin aika härskisti hyväkseeen ihmisten halua "olla hyvä ihminen" ja rasistin/hurri-vihaajan leimaa.
Yllättävää on, että se tuntuu tehoavan maahanmuuttokriittisellä palstalla: ei "hurri-viha"- kortti ole sen kummoinen kuin natsi-korttikaan, ja eiköhän meistä jokainen ole jo tottunut siihen?

jätin osan aldan tekstistä näkysälle osoittaakseni, kuinka keinotekoinen pakkoruotsin asema on tässä maassa: mikäli ei olisi pakkoruotsia, niin miksi sitä pitäisi edes vaatia ruotsinkielisen kielialueen ulkopuolella? Onko sen ainoa tarkoitus luoda ruotsinkielisille omat, suljetut, keinotekoiset työmarkkinat? Nykyinen ruotsinkielen pakkoruotsikäytäntö onkin itseasiassa juuri osa tätä enemmistölle epäreilua systeemiä: sillä on näppärä luoda osalle väestöä suojatyöpaikkoja. Hyvänä esimerkkinä täälläkin esillä ollut Korsholman kunnan ilmoitus, jossa haettiin kuntaan rakennusmestaria: koska siinä vaadittiin hakijalta parempaa ruotsin kuin suomenkielen taitoa, niin voiko paikkaa saada kuin ruotsinkielinen?

http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg204733.html#msg204733

tällaiset seikat, niin alda kuin muutkin pakkoruotsittajat ohittavat nopeasti.

sama koskee myös väiteitä siitä, kuinka ketju toistaa jatkuvasti samaa: aldan väitteet on ammuttu alas monta kertaa eri argumentein. silti hän palaa niihin jatkuvasti, eli oma vika.

Huvittavinta on tehdä siitä, ettei tule hetkeen palstalle, oma sirkuksensa: minäkin olen täällä harvakseltaan, joskus vain kerran viikossa. Se johtuu siitä, että minulla on oma, netin ulkopuolinen elämä ja tämä on vain harrastus. Pitäisikö minunkin julistaa kovaäänisesti jokaiselle lukijalle, että olen seuraavaksi poissa ainakin hetken aikaa, ja että on turha pyytää kommentteja???  

[EL SID]

VIERASKYNÄ



MARTTI AHTISAARI

Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.

mara kyttää "rasistin kunniamerkiksi" nimettyä Axel Olof Freudenthal -mitalia.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali


freudenthalia ei tarvinne kommentoida:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal#Rasismi


kunnioitan enemmän tämän miehen kirjoitusta Pohjalaisessa. Ruotsinkilisellä seudulla asuvan hänellä lienee enemmän kokemusta pakkoruotsista:

ahtaako Suomi olla, ja miksi se on, kaksikielinen?

"Katsottaessa realiteetteja Suomea voidaan pitää joko yksikielisenä tai monikielisenä maana, mutta ei kaksikielisenä. Suomen kaksikielisyys on faktoidi." (Pakkoruotsi.net) Turun Sanomissa 15.03.2008 olleen määritelmän mukaan faktoidi - sanoista fakta ja oidi eli jotain muistuttava - tarkoittaa käsitystä, jota pidetään yleisesti totena mutta joka onkin virheellinen. Jotkut faktoidit ovat vanhentuneita faktoja; ne ovat olleet aiemmin totta mutteivät enää pidä paikkaansa.

Ruotsin vallan aikana maassamme oli vain yksi virallinen kieli, ruotsi, samoin Venäjän vallan aikana. Suomen kieltä poljettiin. Näin tapahtui pitkälle 1900-luvulle asti, ja tilaisuuden tullen vieläkin. Ymmärrän miksi Suomesta tuli kaksikielinen. Kun Suomi itsenäistyi, johdossa oli lähes vain ruotsinkielisiä. He tietenkin halusivat turvata ruotsin kielen aseman.

Kysyn onko tarpeellista säilyttää maa kaksikielisenä, jos kerran kaksikielisyys on faktoidi, joka ei enää pidä paikkaansa. Maa on monikielinen, ruotsinkielisiä on vain n. 5.5 %, muunkielisiä n. 3,3 % saamenkielisiä n. 0,3 % ja suomenkielisiä n. 91 %.

Nyt kun emme enää ole Ruotsin emmekä Venäjän vallan alla, olisi korkea aika nostaa suomen kieli sille kuuluvaan asemaan ja kunniaan. Maamme lainsäädäntö pitäisi, minun mielestäni, päivittää ajan tasalle ja muuttaa maa virallisestikin yksikieliseksi suomenkieliseksi valtioksi. Se helpottaisi kommunikointia virallisissa asioissa. Tulisi paljon halvemmaksikin maallemme, kun kaikkea ei tarvitsisi vetää kahdella kielellä. Siinä olisi yksi kohta, jossa kustannuksia voisi säästää.

Kotonaan kukin saakoon puhua mitä kieltä haluaa tai osaa.

Matti Dahlbacka Pietarsaari

http://www.pohjalainen.fi/arc_article.jsp?article=449954

[TK]

"Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia."

Jaa, ainakin työhön menijöiltä vaaditaan tietyn tasoinen kielitaito kielenosaamista, ennenkuin töistä voi haaveilla. Vaikka hakemuksen saisi vaikka jonkun avustuksella tehtyä, niin kyllä se taitamattomuus viimeistään haastattelussa tulee esiin. Tuttavani meni Norjaan töihin, ja kävi kansalaisopiston kielikurssin. Sitä ennen opiskellut ruotsia lukiossa 60- luvulla. Ja hyvin pärjää.
Ja pitää olla varsin kummatyyppi, jos ummikkona lähtee vieraskieliseen maahan, ja kuvittelee töitä saavansa.

Vaihtoon tms. lähtevät opiskelijat ovat senverta kiinnostuneita kohdemaastaan, opiskelevat kieltä ilman pakotustakin.

[Eino P. Keravalta]

Kieliä, joita ei kannata opiskella:

Norja
Ruotsi
Tanska
Saksa
Hollanti
Friisi
Ranska
Flaami
Lezebuurgi
Provensaali
Bretoni
Oksitaani
Korsika
Katalaani
Baski
Italia
Monegassi
Portugali
Gallego
Kreikka
Malta

Kieliä, joita kannattaa opiskella:

Venäjä
Eesti
Tshekki
Slovakki
Puola
Latvia
Liettua
Unkari
Valkovenäjä
Ukraina
Moldova
Romania
Englanti

Kun islam valtaa läntisen Euroopan vuosien 2050-2100 välisenä aikana, suuntautuu itäiseen Eurooppaan valtava pakolaisvirta valkoisia eurooppalaisia, jotka pakenevat heihin kohdistuvaa etnistä vainoa entisissä kotimaissaan. Näin ollen on tärkeää opiskella itäisiä kieliä, eikä mitään ranskaa, italiaa tai ruotsia.

Ne, jotka elävät vuoden 2050 jälkeen, ovat viisaita, jos jo hyvissä ajoin alkavat opiskella tarpeellisia kieliä. Englanti on poikkeuksellisesti tarpeellinen kieli, vaikka Britannia joutuukin muslimien valtaamaksi, koska englanti on universaalikieli.

[Hamsteri]

Tärkeää on kertoa oppilaille eri kielivalintojen vaikutuksista. Valinnan kohdistuminen toiseen viralliseen kieleemme palkitaan myöhemmin elämässä. Esimerkiksi Suomen valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielikoe. Ruotsin karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään.

Noniin Martti onnistui sentään mainitsemaan toisen ongelman joka mättää.

[Turkulaine]

Voisiko moderaattorit muuttaa otsikointia? Paitsi että våårånkårjåittåmånån on helvetin tyhmää ja antaa forumista kuvan vähälahjaisten kerhona, niin Ahtisaari ei ainakaan julkilausutusti puolustanut mitään pakkoa vaan kertoi oman näkemyksensä siitä kannattaako ruotsia opiskella vai ei.

[Miniluv]

Ahtisaaren avaus on siirtynyt Salonkiin pakkoruåtsi-ketjuun ja sen sääntöjen piiriin.

Have a nice day.