2011-03-07 Yle: Ruotsalaisministeri huolissan Suomen kielikeskustelusta

[Vörå]

Onhan tuo hyvin omituista, että ihminen haluaa säilyttää pakollisena oppiaineen, jolle itsekin näkee paljon hyödyllisempiä vaihtoehtoja.

Materiaalinen hyöty ei ole ainoa mittapuu maailmassa. Ruotsin kielen ymmärrys on osa historiamme ja kulttuurimme ymmärrystä, osa suomalaista yleissivistystä (sääli että riikinruotsalainen yleissivistys on tässä suhteessa paljon kapeampi). Mitä sitten rakenteisiimme tulee niin Suomi oli orgaaninen osa Ruotsia niinä vuosisatoina kun kansakuntamme hitaasti muotoutui. Olisi helpompi luetella eroja kuin samankaltaisuuksia. Minun ei ole erityisesti vaikea tunnustaa tätä ilmeistä tosiseikkaa, mutta monet tuntuvat kulkevan alemmuuskompleksinen nyrkki taskussa vieläkin, kun Suomi monessa suhteessa on jo ohittanut entisen emämaansa eikä saa tältä enää mitä koviin olennaisia vaikutteita.

[far angst]

Onhan tuo hyvin omituista, että ihminen haluaa säilyttää pakollisena oppiaineen, jolle itsekin näkee paljon hyödyllisempiä vaihtoehtoja.

Materiaalinen hyöty ei ole ainoa mittapuu maailmassa. Ruotsin kielen ymmärrys on osa historiamme ja kulttuurimme ymmärrystä, osa suomalaista yleissivistystä (sääli että riikinruotsalainen yleissivistys on tässä suhteessa paljon kapeampi). Mitä sitten rakenteisiimme tulee niin Suomi oli orgaaninen osa Ruotsia niinä vuosisatoina kun kansakuntamme hitaasti muotoutui. Olisi helpompi luetella eroja kuin samankaltaisuuksia. Minun ei ole erityisesti vaikea tunnustaa tätä ilmeistä tosiseikkaa, mutta monet tuntuvat kulkevan alemmuuskompleksinen nyrkki taskussa vieläkin, kun Suomi monessa suhteessa on jo ohittanut entisen emämaansa eikä saa tältä enää mitä koviin olennaisia vaikutteita.

Tuolla samalla perusteella meidän olisi siis syytä oppia hebreaa, koine-kreikkaa ja latinaa, sillä enemmän ne ovat kulttuuriamme muokanneet kuin ruotsinkieli.  Miksi emme sitten opettele niitä?   

A kysyy B:ltä mitä hyötyä on X:stä.  Jos B ei vastaa suoraan vaan kiertelee, kaartelee ja selittelee,  on varmaa että X:stä ei ole hyötyä.

[Vörå]

Tuolla samalla perusteella meidän olisi siis syytä oppia hebreaa, koine-kreikkaa ja latinaa, sillä enemmän ne ovat kulttuuriamme muokanneet kuin ruotsinkieli.  Miksi emme sitten opettele niitä?   

A kysyy B:ltä mitä hyötyä on X:stä.  Jos B ei vastaa suoraan vaan kiertelee, kaartelee ja selittelee,  on varmaa että X:stä ei ole hyötyä.

Latinaa kyllä voisi olla jokin pieni pakollinen kurssi... Miksi ei muuten klassista kreikkaakin? Hepreaa kyllä ei, eikä arameaa. Anyway, onhan meille ruotsin taidosta ihan käytännön hyötyäkin, joskin joistakin muista kielistä sitä voisi olla enemmänkin. Mutta joka tapauksessa kielenä se on erityisasemassa historiassamme ja kulttuurissamme, ja on mielestäni aika nationalistinen positio puolustaa ruotsin asemaa Suomessa. En ylipäänsäkään ymmärrä niitä, jotka tuntevat vieläkin jotain kummaa alemmuudentunnetta ruotsalaisuutta kohtaan. Kielitaistelu meni jo. Me voitimme. Nyky-Ruotsi on ihan mukava maa, vähän huvittava kaikessa ruotsalaisuudessaan, eikä meillä ole siihen verrattuna mitään hävettävää. Päinvastoin, esim. tässä kansalliskieli-asiassa. Ruotsalainen tapa aloittaa historia vuodesta 1809 on aika surkuteltava.

[far angst]

Tuolla samalla perusteella meidän olisi siis syytä oppia hebreaa, koine-kreikkaa ja latinaa, sillä enemmän ne ovat kulttuuriamme muokanneet kuin ruotsinkieli.  Miksi emme sitten opettele niitä?   

A kysyy B:ltä mitä hyötyä on X:stä.  Jos B ei vastaa suoraan vaan kiertelee, kaartelee ja selittelee,  on varmaa että X:stä ei ole hyötyä.

Latinaa kyllä voisi olla jokin pieni pakollinen kurssi... Miksi ei muuten klassista kreikkaakin? Hepreaa kyllä ei, eikä arameaa. Anyway, onhan meille ruotsin taidosta ihan käytännön hyötyäkin, joskin joistakin muista kielistä sitä voisi olla enemmänkin. Mutta joka tapauksessa kielenä se on erityisasemassa historiassamme ja kulttuurissamme, ja on mielestäni aika nationalistinen positio puolustaa ruotsin asemaa Suomessa. En ylipäänsäkään ymmärrä niitä, jotka tuntevat vieläkin jotain kummaa alemmuudentunnetta ruotsalaisuutta kohtaan. Kielitaistelu meni jo. Me voitimme. Nyky-Ruotsi on ihan mukava maa, vähän huvittava kaikessa ruotsalaisuudessaan, eikä meillä ole siihen verrattuna mitään hävettävää. Päinvastoin, esim. tässä kansalliskieli-asiassa. Ruotsalainen tapa aloittaa historia vuodesta 1809 on aika surkuteltava. 

Minusta pakkoruotsin valinnaiseksi muuttamisessa ei ole kysymys refleksinomaisesti aina esille keksaistusta, väsyneestä alemmuuskompleksikliseestä.  Kysymys on pelkästään niukkojen resurssien allokoimisesta:

a) parhaalla mahdollisella tavalla, ja;
b) tavalla, jota hallintoalamaiset haluavat.

Mutta ei niin huonoa asiaa, etteikö siihenkin keksittäisi perusteet, puolustustelut ja selittelyt. 

[Acres]

Anyway, onhan meille ruotsin taidosta ihan käytännön hyötyäkin, joskin joistakin muista kielistä sitä voisi olla enemmänkin.

Taaskaan et kerro mitä se hyöty on. Jos et ymmärtänyt tuota ylläolevaa kysymystä, niin sinun tapauksessasi olisi ollut parempi että predikaattilogiikan peruskurssi olisi ollut pakollisena vaikka jonkun ruotsinkielen kurssin tilalla.

Mutta joka tapauksessa kielenä se on erityisasemassa historiassamme ja kulttuurissamme, ja on mielestäni aika nationalistinen positio puolustaa ruotsin asemaa Suomessa.

Mutta ei sosiaaliliberaalinen ja rationaalinen vai mikä se oli se sinun livelarppausjengisi? Nationalismikin on siis kivaa joskus kun sille päälle sattuu.

En ylipäänsäkään ymmärrä niitä, jotka tuntevat vieläkin jotain kummaa alemmuudentunnetta ruotsalaisuutta kohtaan.

Jaa, ne on sitten luusereita tai muita epäpuhtaita ihmisiä ne pakkoruotsin vastustajat. Pakkoruotsissa ei ole kysymys pippelinvenyttämisestä kuin korkeintaan sinulle ja muutamalle muulle. Pakkoruotsiin käytetty tuntimäärä voidaan käyttää hyödyllisempiin taitoihin.

Kielitaistelu meni jo. Me voitimme.

Jep. Muutama prosentti ihmisistä puhuu äidinkielenään ruotsia Suomessa ja sen vuoksi se on pakollinen kieli jokaiselle kansalaiselle. Logiikan riemuvoitto.

[nimierkki]

Ruotsin kielen ymmärrys on osa historiamme ja kulttuurimme ymmärrystä, osa suomalaista yleissivistystä

Minusta tämä on vähän kummallinen ajatus. Minusta se ei vaan kuulu yleissivistykseen, eikä sitä vaadita historian ja kulttuurin ymmärtämiseen. Mutta saahan asian toki kokea toisinkin.

[Oho]

Tuo on aivan järkevä huomautus, mutta kyllähän ruotsintaito, ruotsin tuntemus konkretisoi noita kulttuurin syviä rakenteita, mitkä meillä ovat täysin pohjoismaiset (vaikka olet sinänsä oikeassa, etteivät ne siitä mihinkään muuttuisi).

Nääh, Suomi Pohjoismaana on lähinnä sotien jälkeinen keksintö, jonka tarkoitus oli korostaa Suomen kuulumista läntiseen maailmaan ja jonka keksinnön voisi pikkuhiljaa saattaa sinne minne se kuuluu, unohdukseen. Tanskalaiset ja norjalaiset taitavat pitää Suomea Pohjoismaana suunnilleen saman verran kuin Pohjois-Koreaa, ja ruotsalaisten tai ainakin ruotsalaisen yhteiskunnan yläkerrosten suhtautumien on alentuvaa, tosin niin se on muuten suomalaisenkin yhteiskunnan yläkerroksen suhtautuminen suomalaisiin. Siinä vaiheessa kun kaikista ihmisistä Alexander Stubb sanoi Pohjoismaisesta yhteistyöstä että 'vmp', niin olisi luullut viestin menevän perille.

Mites se meni: "Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia.", mutta ikävä kyllä siinä suomalaisuudessa, jos jotain omaa on, niin se on perin hävettävää, eikö niin.

[elven archer]

Materiaalinen hyöty ei ole ainoa mittapuu maailmassa. Ruotsin kielen ymmärrys on osa historiamme ja kulttuurimme ymmärrystä, osa suomalaista yleissivistystä (sääli että riikinruotsalainen yleissivistys on tässä suhteessa paljon kapeampi).

Miten esim. se kiinan opiskelu on vähemmän ei-materiaalista hyötyä? Siis sen kiinan, jota itse kutsuit hyödyllisemmäksi aineeksi.

Miten ruotsin kielen ymmärrys lisää kulttuurin ymmärrystä tai yleissivistystä? Sinä puhut ympäripyöreyksillä. Piiloudut pseudohenkevyyden taakse.

Mitä sitten rakenteisiimme tulee niin Suomi oli orgaaninen osa Ruotsia niinä vuosisatoina kun kansakuntamme hitaasti muotoutui. Olisi helpompi luetella eroja kuin samankaltaisuuksia.

Minä kysyin sinulta, että mihin kulttuurin syviin rakenteisiin viittasit väittäessäsi ruotsin osaamisen konkretisoivan mainittuja rakenteita. Tuo ei siis vastaa ollenkaan kysymykseeni. Mihin rakenteisiin viittasit, millä tavoin ruotsin kielen opiskelu konkretisoi niitä ja mitä merkitystä niiden konkretisoitumisella ruotsin kielen kautta on? Kai sinä sentään ymmärrät puhuvasi ihan lööperiä? Menneiden vuosisatojen orgaaniset osat vastauksena minun selvään kysymykseeni?

Minun ei ole erityisesti vaikea tunnustaa tätä ilmeistä tosiseikkaa, mutta monet tuntuvat kulkevan alemmuuskompleksinen nyrkki taskussa vieläkin, kun Suomi monessa suhteessa on jo ohittanut entisen emämaansa eikä saa tältä enää mitä koviin olennaisia vaikutteita.

Saanko saman suomeksi? Ketkä kulkevat ja miten tämä liittyy asiaan, joka on siis se, että ihmiset haluavat itse päättää hyödyllisimpinä opeteltavina pitämänsä kielet?

[elven archer]

Mutta joka tapauksessa kielenä se on erityisasemassa historiassamme ja kulttuurissamme, ja on mielestäni aika nationalistinen positio puolustaa ruotsin asemaa Suomessa.

Se on erityisasemassa, koska se on erityisasemassa. Nyt sinun pitäisi esittää niitä perusteluja, miksi sen pitää jatkossakin olla erityisasemassa. Kehäpäätelmä ei ole perustelu.

Nationalistinen positio ei tunnu täsmäävän todellisuuden kanssa verrattuna suurimman osan ajatuksiin nationalistisesta positiosta. Mutta en jaksa mennä siihen sen suuremmin.

En ylipäänsäkään ymmärrä niitä, jotka tuntevat vieläkin jotain kummaa alemmuudentunnetta ruotsalaisuutta kohtaan.

Olkiukko. Tuo ei ole asiassa millään tapaa olennaista. Vapaata kielivalintaa haluttaisiin myös ilman "kummaa alemmuudentunnetta".

Kielitaistelu meni jo. Me voitimme. Nyky-Ruotsi on ihan mukava maa, vähän huvittava kaikessa ruotsalaisuudessaan, eikä meillä ole siihen verrattuna mitään hävettävää. Päinvastoin, esim. tässä kansalliskieli-asiassa. Ruotsalainen tapa aloittaa historia vuodesta 1809 on aika surkuteltava.

Mistä sinä puhut? Kielitaistelu ei mennyt, kuten tulet huomaamaan tulevina vuosikymmeninä tai heti jo tänä vuonna, kun asiaan liittyvä kansalaisaloite alkaa kerätä nimiä. Kuka voitti?  Miten nyky-Ruotsi  ja sen "huvittavuus" liittyy asiaan tai häpeä? Tai ruotsalainen historiantulkinta? Voisitko keskittyä runoilun sijaan puhumaan asiasta?

[EL SID]

Ruotsalaista imperialaismia. Erik Ullenhag voisi kysyä myös minulta, mutta myös asiasta kirjoittaneelta Pohjalaisen päätoimittajalta Kalle heiskaselta, miltä tuntuu, kun ravintolassa ei tarjoilla, kun puhut suomea...

"Herra ministeri Gustafssonille suunnatun avoimen purnauksen voin aloittaa tapahtumasta vaasalaisessa ravintolassa torstaina.

Menin vieraani kanssa lounaalle ja yritin kohteliaasti tiedustella toisella kotimaisella pöytävarauksemme tilannetta.

Valitettavasti tämä ei onnistunut, koska nuori tarjoilija ei ilmiselvästi osannut tai halunnut puhua suomea. Piti vaihtaa svenskaan.

Tämän voisi ohittaa olkaa kohauttamalla, ellei tapahtuma olisi tehnyt käsin kosketeltavaksi sitä ongelmaa, joka on tällä hetkellä muhimassa Vaasan seudulla ja laajemminkin Pohjanmaalla.

Vaikka juhlapuheissa suitsutetaan kahden kieliryhmän auvoista yhteiseloa ja sujuvaa vuorovaikutusta, niin todellisuudessa asenteet ovat muuttumassa."

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kuuluu-vain-vikinaa-kun-rkp-vie-1.1256245

[Vörå]

Mistä sinä puhut? Kielitaistelu ei mennyt, kuten tulet huomaamaan tulevina vuosikymmeninä tai heti jo tänä vuonna, kun asiaan liittyvä kansalaisaloite alkaa kerätä nimiä.

Mitäpä tässä sitten sanoisi? Kielitaistelu päättyi 40-luvulla, sen uudelleenlämmittäminen 90-luvulla Suomalaisuuden liiton toimesta oli jonkinlainen retron maailmanennätys. Enkä tajua mitä ihmeen vaahtoamista on jossain pakkoruotsissa, elämä nyt on kovaa, ja sitten kuolee. Hyvähän se on, että tunnemme historiallemme ja kulttuurillemme hyvin olennaista kieltä. Tämä asia ei vain jaksa herättää minussa oikein mitään tunteita, kuudennen luokan kysymys. Olen toki huomannut, että se saa päät räjähtämään joissain marginaalipiireissä, ja hyvähän on että löytää elämälleen tarkoituksen. Että onnea vain taisteluunne noita aatelisherroja vastaan.

[Oho]

Mitäpä tässä sitten sanoisi? Kielitaistelu päättyi 40-luvulla, sen uudelleenlämmittäminen 90-luvulla Suomalaisuuden liiton toimesta oli jonkinlainen retron maailmanennätys.

No kyllä se pakkoruotsi oli pakkoruotsia ilman Suomalaisuuden liittoakin jo 80 luvun alkupuolella. Mitä kysymyksen painoon tulee, niin ollakseen yhdetekevä, olet sä aika tavalla sanaista arkkuasi siihen kantaa ottaaksesi avannut.

[elven archer]

Mitäpä tässä sitten sanoisi? Kielitaistelu päättyi 40-luvulla, sen uudelleenlämmittäminen 90-luvulla Suomalaisuuden liiton toimesta oli jonkinlainen retron maailmanennätys.

Miten olisi kysymyksiin vastaaminen? Ei tarvitsisi miettiä sanomisia.

On käsitteellinen mahdottomuus jonkin olla päättynyt, jos sitä jatketaan edelleen. Sitä paitsi pakkoruotsi tuli vasta 1960-luvulla tehdyllä päätöksellä tällaiseksi riesaksi. Sinun oma historiankirjoituksesi toki voi olla toinen ja näyttää selvästi olevankin.

Enkä tajua mitä ihmeen vaahtoamista on jossain pakkoruotsissa, elämä nyt on kovaa, ja sitten kuolee.

Olkiukko. Typerä klisee.

Hyvähän se on, että tunnemme historiallemme ja kulttuurillemme hyvin olennaista kieltä.

Miksi se on hyvä? Kuinka monta kertaa minun täytyy kysyä tällainen yksinkertainen kysymys vastauksen saadakseni?

Tämä asia ei vain jaksa herättää minussa oikein mitään tunteita, kuudennen luokan kysymys.

Olkiukko. Jälleen kerran ne muut pikkusielut tunteilevat, mutta sinä olet niin vakaa ja järkevä. Kummasti jaksat kuitenkin inttää tästä asiasta ilman edes kykyä perustella näkökantaasi.

Olen toki huomannut, että se saa päät räjähtämään joissain marginaalipiireissä, ja hyvähän on että löytää elämälleen tarkoituksen. Että onnea vain taisteluunne noita aatelisherroja vastaan.

Olkiukko.

Missä maailmassa sinä oikein elät? Sinä jaarittelet tyhjää, et kykene perustelemaan asioita lukuisista pyynnöistä huolimatta ja silti sinä katsot olevasi toisten yläpuolella. Voi Vöyri, olet oikea henkisyyden ylistyslaulu. Ainakin omasta mielestäsi.

[Vörå]

Mitäpä tässä sitten sanoisi? Kielitaistelu päättyi 40-luvulla, sen uudelleenlämmittäminen 90-luvulla Suomalaisuuden liiton toimesta oli jonkinlainen retron maailmanennätys.

Miten olisi kysymyksiin vastaaminen? Ei tarvitsisi miettiä sanomisia.

Mihin kysymyksiin? Tiedän olevani ylimielinen, uskon että minulla on syytä siihen, mutta voin toki olla väärässä. Mihin minulla ei ole syytä, on aikani tuhlaaminen. Keskustelen täsmälleen niin kauan kuin aihe on edes jonkin verran kiinnostava. Sinusta alan päätellä, ettet ole tässä aiheessa kiinnostava, vaikka ensimmäinen kommenttisi tekstiini kuulostikin järkevältä (ilmeisesti kirjoitit sen epäselvästi). Mutta, annetaan nyt alennuksella kun alettiin: eli muotoile kysymyksesi mahdollisimman koherenteiksi ja teräviksi niin lupaan vastata jokaiseen siunattuun täysin vilpittömästi (mutta en kiiinnostunutta teeskennellen). Höh.

[valkovuokko]

"Mihin minulla ei ole syytä, on aikani tuhlaaminen"

Toteamuksesi on hieman epäselvä, mutta ymmärränkö oikein, että sinulta ei riitä aikaa tarpeettomiksi kokemiisi asioihin

Pakkoruotsi on suomenkielisten enemmistölle ajan, energian ja resurssien tuhlausta. Se on pois tärkeämmistä hankkeista ja opinnoista, joilla voitaisiin saada aikaan innovaatioita, uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Rahaa törsätään toivottomaan yritykseen tehdä suomalaisista kaksikielisiä, sen sijaan että opiskeltaisiin enemmän matematiikkaa, biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, taito- ja taideaineita jne 

On täysin kestämätöntä, että 90% enemmistölle pakotetaan 5% vähemmistön kieltä, kaikilla kouluasteilla, kautta maan ja enemmistöltä vaaditaan virkaruotsin tutkinto, että kelpaa virkoihin omassa maassaan. Se on täyttä hulluutta.

Kysyn sinulta , Vöyri, mitä sinä tai joku ruotsinkielinen menettää, jos suomenkieliset saavat vapauden valita, opiskelevatko ruotsia vai sen sijaan muuta oppiainetta tai kieltä?

[elven archer]

Mihin kysymyksiin?

Kysymykset tunnistaa kysymysmerkistä. Annan esimerkin kysymyksestä: onko vika näkökyvyssäsi vai ymmärryksessäsi?

Tiedän olevani ylimielinen, uskon että minulla on syytä siihen, mutta voin toki olla väärässä. Mihin minulla ei ole syytä, on aikani tuhlaaminen.

Siksikö sinulla on aikaa kirjoittaa jo esittelemäsi tyhjänpäiväisen mitään sanomattoman konkretiaa kavahtavan maalailun lisäksi yllä olevan kaltaista sen sijaan, että yksinkertaisesti vastaisit kysymyksiini ja samalla tulisit esittäneeksi perusteluja väitteillesi?

Keskustelen täsmälleen niin kauan kuin aihe on edes jonkin verran kiinnostava. Sinusta alan päätellä, ettet ole tässä aiheessa kiinnostava, vaikka ensimmäinen kommenttisi tekstiini kuulostikin järkevältä (ilmeisesti kirjoitit sen epäselvästi).

Eli kiinnostuksesi siis haihtuu siinä vaiheessa, kun joku pyytää perusteluja väitteillesi. Toki tämä oli jo ennalta tiedossa, mutta katson edukseni sen, että tarjoan ihmisille mahdollisuutta henkiseen kasvuun.

Mutta, annetaan nyt alennuksella kun alettiin: eli muotoile kysymyksesi mahdollisimman koherenteiksi ja teräviksi niin lupaan vastata jokaiseen siunattuun täysin vilpittömästi (mutta en kiiinnostunutta teeskennellen). Höh.

Kysymykset löytyvät edelleen aikaisemmista viesteistä kontekstin kera. Jos et kykene ilman terävöitystä ymmärtämään selkokielisiä kysymyksiä, niin ei ole mitään syytä sinulta niitä kysyä. Otetaan pari esimerkkiä hankalammasta päästä, niin voit vaikka osoittaa kohdat, jotka haluaisit muotoiltavan toisin, ymmärtääksesi ne:

Miten ruotsin kielen ymmärrys lisää kulttuurin ymmärrystä tai yleissivistystä?
Mihin rakenteisiin viittasit, millä tavoin ruotsin kielen opiskelu konkretisoi niitä ja mitä merkitystä niiden konkretisoitumisella ruotsin kielen kautta on?

[Vörå]

Miten ruotsin kielen ymmärrys lisää kulttuurin ymmärrystä tai yleissivistystä?
Mihin rakenteisiin viittasit, millä tavoin ruotsin kielen opiskelu konkretisoi niitä ja mitä merkitystä niiden konkretisoitumisella ruotsin kielen kautta on?

No, höpsöltähän tämä tuntuu, mutta vastataan: eli Ruotsin vaikutus kulttuuriimme ja historiaan on ollut valtaisa, sitä ei kai kukaan kiellä - ja jos haluaa todella ymmärtää jotakin maata on ymmärrettävä sen kulttuurin ja historian rakennetekijöitä. Tässä suhteessa varmaankin alkuperäiskielen tuntemus on melkoisen hyödyllinen asia. No, mitä sitten ovat nämä longue durée -tyyppiset rakennetekijät? Ihan nopeasti tulee mieleen ainakin seuraavia: uskonto, oikeusjärjestelmä, hallinto- ja virkamieskulttuuri, paikallishallinto, perustuslaki vuoteen 1917 (osin 1918) saakka, maanomistusrakenne (mukaanlukien talonpoikien ja rälssin keskinäinen asema ja suhteet säätyvaltiossa), isonjaon ja uusjaon vaikutukset asutuksen rakenteeseen, kansanedustuslaitoksen pitkät juuret. Varmasti sitten on ties mitä triviaalimpia asioita aina kansanmusiikista, arkkitehtuurista, ruokakulttuurista ja vastaavista lähtien, mutta eiköhän tämä nyt riitä noin aluksi perustelemaan Suomen olennaista pohjoismaisuutta.

[elven archer]

No, höpsöltähän tämä tuntuu, mutta vastataan: eli Ruotsin vaikutus kulttuuriimme ja historiaan on ollut valtaisa, sitä ei kai kukaan kiellä - ja jos haluaa todella ymmärtää jotakin maata on ymmärrettävä sen kulttuurin ja historian rakennetekijöitä. Tässä suhteessa varmaankin alkuperäiskielen tuntemus on melkoisen hyödyllinen asia.

Voisitko opetella aikamuodot ja vastata uudelleen sen jälkeen? Huomautan myös, että puhuimme Suomen kulttuurista. Sinun vastauksesi on siis, että ruotsin kielen tuntemus on "varmaankin melkoisen hyödyllinen asia", kun minä kysyin, miten ruotsin kielen ymmärrys lisää kulttuurin ymmärrystä tai yleissivistystä. Kuten aiempi konteksti sitoo, kysymys liittyi siihen, että miten se luokkahuoneissa tankattava pakkoruotsi sivistää mainituilla tavoilla ketään? Ei siihen kuulu mitään historian ja kulttuurien rakennetekijöiden tutkiskelua.

No, mitä sitten ovat nämä longue durée -tyyppiset rakennetekijät? Ihan nopeasti tulee mieleen ainakin seuraavia: uskonto, oikeusjärjestelmä, hallinto- ja virkamieskulttuuri, paikallishallinto, perustuslaki vuoteen 1917 (osin 1918) saakka, maanomistusrakenne (mukaanlukien talonpoikien ja rälssin keskinäinen asema ja suhteet säätyvaltiossa), isonjaon ja uusjaon vaikutukset asutuksen rakenteeseen, kansanedustuslaitoksen pitkät juuret. Varmasti sitten on ties mitä triviaalimpia asioita aina kansanmusiikista, arkkitehtuurista, ruokakulttuurista ja vastaavista lähtien, mutta eiköhän tämä nyt riitä noin aluksi perustelemaan Suomen olennaista pohjoismaisuutta.

Äläpäs hötkyile. Nyt vasta on selvillä, mihin rakenteisiin viittasit. Loppuosa kysymyksestä koski sitä, että miten ruotsin kielen opiskelu konkretisoi niitä ja mitä merkitystä väitetyllä konkretisoitumisella on. Tämä loppuosahan on vasta se olennainen asia tässä ruotsin kielen pakko-opiskelun kontekstissa tänä päivänä. Ei kun vain kytkemään talonpoikia ja isojakoa asiaan. Jään odottamaan innolla vai joko alkaa taas pitkästyttää?

[elven archer]

On kyllä täydellisen typerää, että tyyppi ei kykene vastaamaan kysymyksiin niiden oikeassa kontekstissa, vaan pelkästään asiayhteydestä ja muusta keskustelusta irti revittynä listauksena. Ja edelleen suostuu sitten näkemään vain ne, jotka esimerkin omaisesti laitoin näkyviin. Mutta hei, ei nyt anneta minkään tulla hyvän ylimielisyyden tielle, vai mitä Vöyri? Ei noilla sinun listauksillasi ole mitään merkitystä, kun ne eivät vastaa kysymyksiin.

Esim. tämä oli sinun alkuperäinen väitteesi: "mutta kyllähän ruotsintaito, ruotsin tuntemus konkretisoi noita kulttuurin syviä rakenteita, mitkä meillä ovat täysin pohjoismaiset"

Kun kysyn, että miten pakkoruotsi tänä päivänä konkretisoi noita "syviä rakenteita" ja mitä merkitystä sillä on, niin sinä tuot esille listauksen, jossa puhut isojaosta, rälssistä, talonpojista ja perustuslaista ennen vuotta 1917. Ikään kuin se vastaisi kysymykseen. Sinä kyllä liitelet ihan omassa maailmassasi. Sovitaan vaikka, että se on henkisesti korkeampi olemisen ulottuvuus, koska niinhän sinä uskot joka tapauksessa.

[Vörå]

Jään odottamaan innolla vai joko alkaa taas pitkästyttää?

Kyllä, pitkästyin jo aikaa sitten. Muistaakseni sanoin kannattavani pakkoruotsia Suomen pohjoismaisuuden "ilmentäjänä" tms., minkä lisäksi siitä on tälläistä sivistyksellistä suoraa hyötyä. Ja tietysti myös käytännön hyötyä, kun kuitenkin kysymys on merkittävästä kauppakumppanista ja meille poliittisesti tärkeästä läheisestä naapurimaasta. En sinänsä halua erityisesti hirttäytyä pakkoruotsiin, kun se nyt ei ole mikään tärkeä kysymys, mutta miksi sitten luopua siitä, kun saavutettu etu ei kovin erikoinen olisi sekään?

[Taimi]

Ruotsin valtio pitää edelleen Suomea rautaisen saappaansa alla.

Heidän tänne rakentamansa Kolmas Ankkalampi taas pitää lujasti huolen, ettei suomea-puhuva-pieni-Suomen-kansa pääse irtautumaan tästä ruotsia-puhuvan-paremman-kansan, hirviöiden, riistovallasta. He kadehtivat kansamme kaunista kulttuuria, sen entistä loistoa, uljasta historiaa, suomalaisia kuningaskuntia. Mitä he itse olivat? Räyhäävä joukko ryöstäjiä ja raiskaajia, jotka hävittäen kulkivat läpi Euroopan.

Hengenheimolaisensa he ovat vihdoin löytäneet Afrikan somaleista, joista monet jo kulkevatkin nenät pystyssä uusina "suomenruotsalaisina". Saatanat!!!

Suomi vapaaksi Ruotsin vallasta!         

[elven archer]

Kyllä, pitkästyin jo aikaa sitten.

Eli emme saakaan kuulla tämän päivän pakkoruotsin hyötyä isojaon ja vastaavien "syvien kulttuurillisten rakenteiden" ilmentymänä? Harmi.

Muistaakseni sanoin kannattavani pakkoruotsia Suomen pohjoismaisuuden "ilmentäjänä" tms., minkä lisäksi siitä on tälläistä sivistyksellistä suoraa hyötyä.

On vain edelleen täysin auki, että millaista hyötyä. Kielen osaaminen ei tuo edes epämääräisiä sivistyksellisiä hyötyjäsi. Pakkoruotsi on vain kielen opettelua. En enää edes viitsi kysyä, että miksi sillä pitää ilmentää pohjoismaisuutta eli mitä hyötyä siitä on.

Ja tietysti myös käytännön hyötyä, kun kuitenkin kysymys on merkittävästä kauppakumppanista ja meille poliittisesti tärkeästä läheisestä naapurimaasta.

Hyvin harva suomalainen tekee kauppaa ruotsalaisten kanssa ruotsin kielellä. Ruotsin maahanmuuttopolitiikan jatkuessa hyvin tuntemallamme tavalla ei edes tänä päivänä Ruotsissa useinkaan edellytä ruotsin osaamista, vaan esim. monet isot yritykset käyttävät virallisena kielenään jo englantia. Ei myöskään ole järkevää lähtökohtaisesti tehdä bisnestä kielellisen altavastaajan asemasta. Mitä politiikkaan tulee, niin pyh. Mitä väliä? Miksi meidän pitäisi puhua heidän kieltään, mutta heidän ei meidän? Puhutaan siis englantia. Sinä puhut toisten alemmuudentunteista, mutta et edes tiedosta omaa asennettasi, joka on lähtökohtaisesti se, että meidän on sopeuduttava heihin, eikä heidän meihin.

En sinänsä halua erityisesti hirttäytyä pakkoruotsiin, kun se nyt ei ole mikään tärkeä kysymys, mutta miksi sitten luopua siitä, kun saavutettu etu ei kovin erikoinen olisi sekään?

En osaa nyrjäyttää aivojani niin pahasti, että osaisin perustella sinulle, miksi tyhmää toimintaa on tyhmää jatkaa. Sitä paitsi on vain oma virheellinen premissisi, että saavutettu hyöty ei olisi erikoinen. Hyöty olisi suuri, jos ruotsin kieltä kunnolla ryhdyttäisiin karsimaan. Kaikki turha käännöstyö pois, tienviitat, opettajien palkat, FST, vaihtoehtoiskustannukset jokaisen ihmisen ruotsin pänttäyksestä, mahdollisuus monipuolisempiin kielivalintoihin ajatellen niitä kauppakumppaneita, joiden kanssa ei ole niin hyvää yhteistä kieltä kuin englanti jne.

[Siili]

No, höpsöltähän tämä tuntuu, mutta vastataan: eli Ruotsin vaikutus kulttuuriimme ja historiaan on ollut valtaisa, sitä ei kai kukaan kiellä - ja jos haluaa todella ymmärtää jotakin maata on ymmärrettävä sen kulttuurin ja historian rakennetekijöitä. Tässä suhteessa varmaankin alkuperäiskielen tuntemus on melkoisen hyödyllinen asia.

Harvinaisen typerä argumentti.

Hyvin varovasti arvioiden vähintään 95% pakkoruotsin lukijoista ei tule koskaan tutkimaan suomalaisen "kulttuurin ja historian rakennetekijöitä" ruotsin kielellä.  Harva historian harrastajakaan tarvitsee moista, koska aiheen tiimoilta on olemassa erinomaista kotimaista kirjallisuutta.

Tulee mieleen nämä muslimifundamentalistit, joiden mielestä ainoa tapa lukea Koraania on arabiaksi.

[saint]

Ihanaa ruotsalaisuutta

http://ryyti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129970-ihanaa-ruotsalaisuutta

Kun suomalaiset lainsäätäjät tuppaavat usein apinoimaan ruotsalaisia, niin nyt olisi mielestäni kerrankin ihan oikea paikka tehdä niin!

[elven archer]

Mielenkiintoista on, että Ruotsissa on vain yksi virallinen kieli, vaikka siellä on suurin piirtein yhtä suuri osuus suomenkielisiä kuin täällä ruotsinkielisiä. Näyttävät suomenkieliset kuitenkin selviävän siellä sen suhteen, eivätkä edes 30-luvun tuulet puhaltele heitä kohtaan. Merkillistä. Täällä jos esittää samanlaista mallia, niin moni alkaa nähdä natseja joka puolella. Ironista on, että noihin näkijöihin kuuluu myös moni sellainen ruotsalainen, joka ei näe omassa maassaan asiassa mitään vikaa.

[nimierkki]

No, höpsöltähän tämä tuntuu, mutta vastataan: eli Ruotsin vaikutus kulttuuriimme ja historiaan on ollut valtaisa, sitä ei kai kukaan kiellä - ja jos haluaa todella ymmärtää jotakin maata on ymmärrettävä sen kulttuurin ja historian rakennetekijöitä. Tässä suhteessa varmaankin alkuperäiskielen tuntemus on melkoisen hyödyllinen asia.

Ruotsin vaikutusta harva kieltää, eikä ole väliä silläkään, pitääkö tuota vaikutusta hyvänä vai huonona asiana. Joka tapaukessa vaikutus on suuri, ja on yleissivistykseen kuuluvaa ymmärtää asiasta ainakin pääkohdat.

En sen sijaan pysty tajuamaan sitä, miten sitten pääset tuosta historiallisesta faktasta nykysuomen arkipäivään, luokalliseen umpisuomalaisia hämäläisiä tavaamassa yläasteella jotain fukin ruotsia. Tuossa on sellainen syy-seuraus -rakennelma, johon aivoni eivät taivu. Minun käsityksen mukaan Suomen historiasta ja suomalaisesta yhteiskunnasta saa varsin hyvän kuvan ihan suomenkielellä, jos aihe kiinnostaa. Ei sun tarvi osata ruotsia mennäksesi kirjastoon lukemaan suomenkielistä tutkimusta aiheesta. Kirjan kirjoittaja sen sijaan hyvin todennäköisesti on tarvinnut ruotsia. Nähdäkseni tämä erilaisten tutkijoiden ja toisaalta tiettyjen liikemiesten ja virkamiesten tarvitsema ruotsinkielentaito voidaan saada aikaan ilman pakkoruotsia.

[mannym]

No mutta ratkaisu kun on helppo niin toteutetaan se seuraavasti. Otamme kielilain ruotsista, vaihdamme siihen suomen ja ruotsin paikkoja. Homma selkee ja kaikki on tyytyväisiä. Näin, kahvia ja keksejä kaikille.

[hakare]

Nythän on niin, että aivan samalla tavalla kuin eräs desantti pyrkii kaikin tavoin parantamaan Suomi -valtion imagoa Venäjällä,  levittävät tietyt piirit Ruotsiin tietoa, että pakkoruotsin poisto olisi jokin historaillinen vääryys ruotsalaista kansanosaa kohtaan. Kukaan ei kerro sinne, että pakkoruotsi on erään poliittisen huijarin, nimeltään Johannes Virolainen, surkea antautuminen RKP:n kiristykselle hallitusneuvotteluissa 40 vuotta sitten. Asialla ei ole mitään tekemistä kieliryhmien suhteiden kanssa, vaikka se sellaisena pyritään markkinoimaan.

[Taimi]

"Ruotsalaisia emme ole. Venäläisiksi emme tule. Olkaamme siis SUOMALAISIA!"