2011-03-07 Yle: Ruotsalaisministeri huolissan Suomen kielikeskustelusta

[Vasarahammer]

Kun ruotsalaista poliittista päättäjää pyytää moralisoimaan jonkin toisen maan asioita, yleensä saa mitä tilaa, kuten Yölintu laulussaan kertoo.

Ruotsalaisministerin tilattu lausunto on taas tarkoitettu Suomessa sisäpoliittiseen käyttöön.

Ruotsilla ei periaatteessa ole mitään varaa moralisoida, koska Ruotsi ei ole perinteisesti antanut omille perinteisille vähemmistöilleen (suomalaiset ja saamelaiset) läheskään samanlaisia oikeuksia, kuin suomenruotsalaiset Suomessa nauttivat. Tämä ei tosin koskaan ole ruotsalaisia haitannut.

[M.K.Korpela]

Ruotsalaisministerin tilattu lausunto on taas tarkoitettu Suomessa sisäpoliittiseen käyttöön.

Ilmeisesti tilaaja ei ole ajatellut, että ruotsalaisministerin lausunto on aika laajalle äänestäjäjoukolle negatiivinen referenssi jota nuivaliston on vain kiitettävä ja hykerreltävä. Agendan tärkein osa tosin on maahanmuuttopolitiikan nuivistaminen, mutta emme ole asemassa jossa on varaa olla kovin nirso.

[Aurelius]

Minulla ei ole mitään ruotsin kieltä vastaan. Olen kirjoittanut siitä aikoinaan laudaturin ja hyötynyt kielitaidosta paljon ammatissani.

Silti ruotsinkielen aseman Suomessa panee perspektiiviin, kun yrittää selittää jollekin ei-eurooppalaiselle ulkomaalaiselle, miksi on mielekästä että Suomessa pakotetaan kaikki kansalaiset opiskelemaan muutaman prosentin vähemmistön kieltä, ylläpidetään tuolle kieliryhmälle omia yliopistoja ja sisäänottokiintiöitä ja taataan heille kaikki julkiset palvelut äidinkielellään.

Arvatkaapa, mikä erään amerikkalaisprofessorin mielipide asiasta oli: That sounds just like a remnant of colonialism.

[jupeli]

Tässä eräs kysely, josta kyseinen ruotsalaisministerihötkyilijä ei varmaankaan tiennyt.

ILtalehden kysely12.10.2009 seuraavaa:

Kysymys oli: Tarvitaanko Suomessa kahta virallista kieltä?
Vastaajia silloin:17 516
15% vastasi KYLLÄ
85% vastasi EI

On pikkuisen eroa Taloustutkimuksen nykytuloksiin.

Yksinkertainen kysymys ja selkeät vastaukset. Siinä tulevan kansanäänestyksen paikka on eikä hilavitkuttimilla höystetyista  omituisista vaihtoehtoasetteluspekuloinneista.

Esim. tarvitaanko Suomessa pakkoruotsia vai ei?
Sitten vaan IL:n kysymys.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101110405731_uu.shtml

Toivottavasti tämä liittyy aiheeseen.

[slobovorsk]

Joopa joo... lausuma kuvaa myös ruotsalaisten kiinnostusta ja tiedon tasoa naapurimaan asioista - sitä asennetta, ettei "pikkumaiden" asioista vaivauduta ottamaan edes selvää ennen kuin avataan suu julkisesti. No, sekin on molemminpuolista. Ruotsihän ei ole kymmeniin vuosiin ollut merkitykseltään tärkein kumppanimaamme taloudellisesti, poliittisesti, EU:n sisällä tai turvallisuuspoliittisesti. Samantekevää, mitä siellä joku poliitikko suustaan päästelee.

Täällä tiedetään kokemuksesta sekin, ettei Ruotsista ole ollut tiukan paikan tullen käytännössä mitään apua. Alkaen siitä, kun Ruotsin armeija pötki peruukit putkella pakoon poikki Suomen vuonna 1808-09 lopettaen samalla maansa puolustamisen tykkänään kun ei siihen kykene. Nyt aikovat vielä lopettaa armeijansakin luottaen siihen, että Suomi säilyttää yleisen asevelvollisuuden ja pysyy puskurina.

Tuhannessa vuodessa Ruotsille on siis kertynyt melkoinen velka Suomelle, jota ovat sittemmin vähän lyhennelleet esim. 60-70-lukujen siirtolaisuusaikaan.

No, asiaan. Jos olen natsismin kannattaja siksi, että kannatan pakkoruåtsin lopettamissta kouluista siksi, että se on resurssien tuhlausta (kun ne voisi käyttää siihen, että opetettaisiin riikinruåtsia ja muita kieliä niille motivoituneille vapaaehtoisille jotka niitä haluavat ja kykenevät oppimaan kunnolla), niin enpä voi todeta kuin että Sieg Heil vaan! Vai pitäiskö sanoa Sig Hej!

[Pöllämystynyt]

Täyttä roskaa. Ruotsin kieli on germaaninen, ja natsit pitivät juuri germaaneja parempina ihmisinä, vastakohtana juutalaisille ja muille ali-ihmisille.

Millä ihmeen logiikalla sillä, mihin kieliryhmään ruotsi kuuluu tai ketä natsit pitivät parempina ihmisinä, on merkitystä väitteen kannalta?

Vertasit ruotsinkielisiin kohdistuvia puheita ja asenteita niihin, mitä kohdistui juutalaisiin natsi-Saksassa. Tämä natsikortin heiluttelusi suomenkielisiä kohti on aivan nurinkurista. Monet ruotsalaiset kokivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa olevansa ylempiä ihmisiä juuri germaanisuutensa vuoksi. Heidän näkemyksensä olivat läheistä sukua Hitlerin ajatuksille ylempirotuisista germaaneista. Tämän yli- ja ali-ihmisopin vuoksi Ruotsissa järjestelmä ja yleisökin kohdistivat suomalaisiin, saamelaisiin ja muihin ei-germaaneihin rasismia, syrjintää ja rotuhygieniaa, jonka etäiset jäänteet elävät edelleen Ruotsin ylimielisenä asenteena Suomea ja suomalaisia kohtaan. Suomenkielisten asiaa ei ole kuitenkaan koskaan, ei Suomessa eikä Ruotsissa, edistetty tai yritetty edistää tällaisilla rotuteorioilla tai niihin pohjautuvalla rasismilla. Miten olisi voitukaan, kun rotuteorioissa suomenkieliset olivat alempaa rotua? Suomalaiset olivat niissä teorioissa ihmiskunnan pohjasakkaa kuten juutalaiset. Suomalaiset olivat niitä germaanisen rasismin uhreja juutalaisten tavalla, vaikka vainot ja syrjinnät tapahtuivat osin eri aikoina ja toteutuivat eri tavoin.

Haluan vielä toistaa ja huomauttaa, että puhuin nyt todellakin menneistä ajoista, enkä väitä nykyisen Ruotsin politiikassa tai nykypäivän ruotsalaisten ihmisten yleisissä asenteissa olevan mitään, mitä voisi järkevästi rinnastaa natsismiin. Nämä mainitut opit ja asenteet ovat pääosin kadonneet vuosikymmeniä sitten.

[Turkulaine]

Pöllämystynyt, kerroin vain mitä olen havainnut. Jos suomenruotsalaisista puhutaan kuin juutalaisista, ei asia muutu mihinkään vaikka kuinka hokisit omia germaaniteorioitasi ja vilauttelisit "natsikortti" -korttia. Nyt en enää ole edes vakuuttunut että olet ymmärtänyt mikä on "mieletön väitteeni".

[Pöllämystynyt]

Pöllämystynyt, kerroin vain mitä olen havainnut. Jos suomenruotsalaisista puhutaan kuin juutalaisista, ei asia muutu mihinkään vaikka kuinka hokisit omia germaaniteorioitasi ja vilauttelisit "natsikortti" -korttia. Nyt en enää ole edes vakuuttunut että olet ymmärtänyt mikä on "mieletön väitteeni".

Miten niin "puhutaan kuin juutalaisista"? Kuka puhuu ja millaisin argumentein? Millaiseen arvomaailmaan tämä puhe perustuu? Ilman kunnon perusteita tuollainen väite on pelkkä hihasta vetäisty natsikortti. Siis väitätkö todella jotain sellaista, että jotkut suomenkieliset uskoisivat rotujen hierarkiaan, jossa ruotsinkieliset ovat alemmalla asteella? Jos et, se kannattaisi selvästi ilmaista. Natsirinnastusta käyttäessä kannattaa olla erittäin varovainen, koska natsirinnastus on ennen kaikkea poliittinen ase.

Vai tarkoitatko jotain sellaista, että jotkut suomenkieliset pitävät ruotsinkielisiä rikkaina ja elitistisinä? Sehän ei ole todellakaan sama asia, kuin että "puhutaan kuin natsit juutalaisista". Myös esimerkiksi Apartheid-ajan mustat pitivät valkoista vähemmistöä rikkaana ja elitistisenä yläluokkana, eikä kukaan  heitäkään rinnasta natseihin. Jonkun suomenkielisen puhe ruotsinkielisistä rikkaana yläluokkana tms. on toki yleistyksenä väärin, mutta ei se ole lähelläkään sama asia, kuin että puhuttaisiin kuin natsit juutalaista. Natsien juutalaispuheisiin liittyi lähes aina juutalaisten rodullinen alemmuus ja paljon muutakin, mikä erottaa ne selvästi suomenkielisten tai Etelä-Afrikan mustien puheista.

[slobovorsk]

Niinpä niin. Olen minäkin kuullut ruotsalaisten ja jopa suomenruotsalaisten pitäneen aikoinaan suomalaisia mongoleina tai jonain. Tai ryssinä.

Ja mitä taas ruotsin kieleen tulee, niin minusta germaaninsena kielenä tosiaan muistuttaa rakenteeltaan yksinkertaistettua saksaa. Seassa on lainasanoja ranskasta kaiketi Bernadotte-kuningassuvun peruina, ja kaiketi monestakin muusta kielestä. Riikinruotsi on parissasadassa vuodessa jonkin verran eriytynyt suomenruotsista, jonka joku sanoi toisaalla tällä palstalla pysyneen puhtaampana.
Olettaisin , että riikinruotsin kansan luonteelle sopiva ääntämistapa on kehittynyt ääntämistavan tanskalaisen mongerruksen ja ranskalaisen äänteiden nielemisen pohjalta. Suomenruotsi puolestaan on muuttunut ottamalla lainasanoja ja nuottia suomenkielestä. Suomenruotsi antaa kyllä hyvääkin pohjaa ruotsalaistenkin kanssa kommunikointiin, mutta riikinruotsin kuullun ymmärtämiseen on panostettava paljon nykyistä enemmän. Parempana porttina muihin kieliin taas toimii käsittääkseni saksa tai ranska kuin ruotsi.

On selvää, että suomenruotsin pakko-opetus kaikille suomenkielisille suomalaisille on resurssien tuhlausta ja väärin. Sen lopettamisesta ei uskoisi ruotsalaistenkaan kantavan huolta. Mitä taas niihin halukkaisiin ja motivoituneisiin vapaaehtoisen ruotsin opiskelijoihin tulee, niin kumpaa murretta heidän kannattaa opiskella? Suomenruotsia palvellakseen puoltamiljoonaa suomenruotsalaista? Pitäisikö pikemminkin painottaa enemmän riikinruotsia, jonka yhdeksän miljoonaa puhujaa asuaa yhdessä tärkessä kauppakumppanimaassa? Luulisi Ruotsin hallituksessakin arvostattavan sitä, ettei mukamas ruotsia osaavien suomalaisten kanssa tarvitse puhua englantia niin kuin nykyään. Kunnon ruotsintaito niille, jotka sitä haluavat.

[pelle12]

Haluan vielä toistaa ja huomauttaa, että puhuin nyt todellakin menneistä ajoista, enkä väitä nykyisen Ruotsin politiikassa tai nykypäivän ruotsalaisten ihmisten yleisissä asenteissa olevan mitään, mitä voisi järkevästi rinnastaa natsismiin. Nämä mainitut opit ja asenteet ovat pääosin kadonneet vuosikymmeniä sitten.

Poliittisesti korrekti huomautus, vaikkei täysin pidäkään paikkaansa. Sekä Ruotsissa että eritoten suomenruotsalaisten keskuudessa nuo vanhat asenteet kyllä pulpahtavat aina silloin tällöin esiin, joko aivan julkisesti tai sitten hieman rivien väliin piilotetusti (piilofennofobia ja piiloantiugrismi). Niin pajon en ole jaksanut suomenruotsalaista antirasistikeskustelua seurata, että tietäisin, onko suomenruotsalaiset käsitelleet omaa freudenthalilaista menneisyyttään kriittisesti, mutta Astrid Thorsin ja Biaudet'n lausuntojen perusteella, tuskin lainkaan.

[Ystävä]

Kiitos ministerille huolenpidosta, mutta nyt yli 500 siirtomaavuoden jälkeen osaamme jo suurin piirtein huolehtia itsestämme ja erityisen hyvin muista. Vanhan valloittajan kieltä ylläpidetään maassamme oikein hienosti.
Löytyisikö ministerille jotain merkittävämpääkin murehdittavaa? Miten on tuon ruotsin kielen laita vaikkapa maan omien suurkaupunkien lähiöissä?

[ttw]

Niinpä niin. Olen minäkin kuullut ruotsalaisten ja jopa suomenruotsalaisten pitäneen aikoinaan suomalaisia mongoleina tai jonain. Tai ryssinä.

Rotuoppia ruotsalaisittain

1920-luvulla perustetun Ruotsin valtion rotubiologisen instituutin tarkoitus oli tutkia ja vaalia germaanista rotua. Suomalaiset kuuluivat rotuteorian mukaan vähemmän arvokkaaseen itäbalttilaiseen rotuun, jonka sekoittuminen jalompiin germaaneihin oli estettävä.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=138&a=09998


Hurrien on ihan turha ruveta avautumaan ennekuin asioista on edes perillä. Kannattaisi katsoa miten ugraali mongoleiden aisoita ja kieltä on hoidettu siellä nyt ensi alkuun. Kohta Ruotsin uusnatsitkin varmaan taas alkaa öyhöttämään pakkoruotsista

[Futuristi]

Täällä tiedetään kokemuksesta sekin, ettei Ruotsista ole ollut tiukan paikan tullen käytännössä mitään apua. Alkaen siitä, kun Ruotsin armeija pötki peruukit putkella pakoon poikki Suomen vuonna 1808-09 lopettaen samalla maansa puolustamisen tykkänään kun ei siihen kykene. Nyt aikovat vielä lopettaa armeijansakin luottaen siihen, että Suomi säilyttää yleisen asevelvollisuuden ja pysyy puskurina.

Talvisotaan tuli ruotsalaisia vapaaehtoisia taistelemaan noin prikaatin verran. Myös muuta apua tuli kiitos kansalaisten omatoimisen aktiivisuuden. Ruotsin hallitus taas ei tehnyt Suomen avuksi yhtikäs mitään. Osa talvisodan ruotsalaisvapaaehtoisista tuli jatkosodan alettua uudelleen. Heidän suurin yksittäinen panoksensa silloin oli rintamavastuu Hangon suunnalla syksyllä 1941.

[LW]

Talvisotaan tuli ruotsalaisia vapaaehtoisia taistelemaan noin prikaatin verran. Myös muuta apua tuli kiitos kansalaisten omatoimisen aktiivisuuden. Ruotsin hallitus taas ei tehnyt Suomen avuksi yhtikäs mitään. Osa talvisodan ruotsalaisvapaaehtoisista tuli jatkosodan alettua uudelleen. Heidän suurin yksittäinen panoksensa silloin oli rintamavastuu Hangon suunnalla syksyllä 1941.

Jos Ruotsin kansa olisi päättänyt, Ruotsin valtio olisi julistanut sodan Neuvostoliitolle. Näin ainakin Trotterin kirjan "Frozen Hell" mukaan. 'Finlands sak är vår.' Hallitus ajautui itse asiassa varsin vakavaan kriisiin neutraaliutensa takia, ja vain kuninkaan paluu julkiseen elämään pelasti tilanteen. Huvittavaa sinänsä, että tavisruotsalaiset olisivat olleet strategisesti viisaampia kuin johtajansa. Jos NL olisi onnistunut nujertamaan Suomen, uusimmalla neuvostotasavallalla olisi ollut raja natsien kannalta tärkeiden Pohjois-Ruotsin rautamalmikenttien lähellä. Saksa ei myöskään olisi ollut nimenomaan tuosta syystä niin kovin vihainen siitä, että Ruotsi olisi tehnyt intervention talvisotaan. Toki se olisi useistakin syistä pitänyt jumalatonta meteliä, mutta ei ruotsalaisten olisi sitä täytynyt pelätä.

Ruotsalaisten eliitti ei ole todellakaan ollut silloinkaan huonoin mahdollinen, mutta kansaansa huonompi se oli silloinkin.

[Mantis atheosa]

Olen erittäin huolissani prosentuaalisesti suomenruotsalaisten kokoisten vähemmistöjen, kuten Ruotsidemokraattien kohtelusta Ruotsissa 

[AIP]

Ilmassa on selvästi kuultavissa 1500-luvun kaikuja, kun Ruotsi on huolissaan Suomen alueella harjoitettavasta politiikasta.

Lisäksi tuo vähemmistökielen erityisasemasta keskustelun rinnastaminen vähemmistökieltä puhuvien tallomiseen nyt vaan on ihan päätöntä. Täällä kukaan halua ruotsinkielisiä uuneihin sulloa. De facto vähemmistökielen aseman heikentäminen todelliseen vähemmistökielen asemaan on aivan perusteltu vaatimus niiltä, jotka sitä esittävät. Sen ylläpito suomen kanssa tasa-arvoisena kielenä on syö aivan tarpeettomasti resursseja. Se nyt vaan on niin, että Ruotsi ei enää kontrolloi meidän pääsyämme Eurooppaan, kuten vielä kaksikymmentä vuotta sitten esitettiin.

Minä myöskin kannatan sitä vastinevelvollisuutta Ruotsidemokraattien kohtelusta Ruotsissa.

[skrabb]

ALAVIITE

Joukkotuhoase teki ruotsinsuomalaisista selvää
Saska Saarikoski

HELSINGIN SANOMAT

Göteborgissa on uusi komea Maailmankulttuurin museo, joka jatkaa kriittisessä hengessä Etnografisen museon työtä. Kun vanhassa museossa esiteltiin tutkimusmatkailijoiden maailmalta keräämiä ihmeitä, uudessa museossa kysellään, mikä oikeus valkoisilla miehillä oli ryövätä kaukaisten kansojen aarteita.

Kun opintoryhmämme Svenskans vänner på HS vieraili viikonloppuna Göteborgissa, meitä opasti museossa rento nuori mies, joka selitti innostuneesti, miten tärkeää on dialogi: ei ole olemassa "meitä" ja "niitä", on vain "me".

Nostin käteni: "Millaisenkohan näyttelyn museo mahtaisi tehdä suomenkielisten kohtalosta Ruotsissa?"

Läts!

Meni kiva tunnelma pilalle.

Edellisenä päivänä olimme vierailleet Göteborgin ruotsinkielisessä koulussa, jossa tapasimme koulun voimahahmon Tarmo Ahosen.

Kihniössä syntynyt Ahonen kävi seitsemän vuotta kansakoulua, muutti Ruotsiin vuonna 1960, aloitti työt Volvolla 16-vuotiaana ja eteni ay-aktiiviksi. Vielä eläkkeelläkin Ahosesta näkee, että siinä on mies, jonka nokalle ei hypitä. Kun hän puhuu, kasvoille kohoaa aika ajoin katkera hymy.

Hymyyn on syynsä: suomen kielen asema Ruotsissa. Ahonen on nähnyt Suomesta tulleiden muuttajien aallot, kielitaidottomien hädän, Ruotsin valtion lupaukset – ja sen, kuinka ne on petetty.

"Minä olen tottunut siihen, että sopimukset pidetään, mutta ruotsalaisilla on ilmeisesti erilainen oikeuskäsitys."

Niin kauan kuin Ahonen muistaa, Ruotsissa on luvattu parantaa suomen asemaa. Suomenkielisten on pitänyt saada opetusta, viestintää, palveluja ja rahaa, mutta kovin vähän on tapahtunut.

Vuonna 1999 kaiken piti muuttua, kun suomi sai virallisen vähemmistökielen aseman. Ei muuttunut, sillä kunnat harasivat vastaan.

Vasta Euroopan Neuvoston huomautukset ovat Ahosen mukaan saaneet asioihin vauhtia. Suomenkielisiin palveluihin on osoitettu rahaa, jonka perillemenoa myös valvotaan. Suomenkielisiä yksityiskouluja on perustettu Göteborgin lisäksi kymmenkunta muutakin.

Tunnelin päässä näkyy siis pientä valoa, mutta se saattaa olla taivaallista kajoa, sillä Ahosen mukaan taistelu suomen kielen asemasta Ruotsissa on jo hävitty: jäljellä on enää saattohoitovaihe.

Suomenkielisten asian ajamista on vaikeuttanut se, ettei ihmisiä saa Ruotsissa rekisteröidä kielen mukaan. Epävirallisten kyselyjen mukaan Ruotsissa asuu 600–700 000 ihmistä, joilla on vähintään yksi suomenkielinen isovanhempi, mutta suuri osa heistä on ehtinyt jo kadottaa kielitaitonsa.

Heihin kuuluu esimerkiksi Ruotsin sosiaalidemokraattien seuraavaksi puheenjohtajaksi veikkailtu Thomas Östros, joka on ruotsintanut nimensä Waaranperästä.

Waaranperät ovat Norrbottenin ikivanhaa suomalaisväestöä. Ahonen muistuttaa, ettei suomen kieli suinkaan saapunut Ruotsiin 1960-luvulla vaan on kuulunut maahan samalla tavalla kuin ruotsin kieli Suomeen.

Mutta siinä missä Suomessa monikulttuurisuus on hyväksytty valtion viralliseksi politiikaksi, Ruotsissa on juhlapuheista huolimatta ajettu vahvasti integroivaa linjaa: maassa maan tavalla.

Ahonen alkaa kakoa kurkkuaan, kun häneltä kysyy suomenruotsalaisten asemasta Suomessa. Ruotsissa on vuosikausia taisteltu siitä, että suomalaiset saisivat kouluissa tunnin suomen opetusta viikossa, kun taas Suomessa keskustellaan siitä, onko kaikkien suomenkielisten pakko opiskella ruotsia.

"Ilahduin, kun huomasin, että Tarja Halonen puolusti suomensukuisia kansoja Venäjällä, mutta miksei Suomi uskalla puolustaa suomen kieltä Ruotsissa? Suomi tuntuu olevan suomettunut Ruotsin suuntaan", Ahonen hymähtää ja lyö pöytään paperin, josta löytyy Unescon määritelmä: "Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen lapsille ei-äidinkielellä annettu opetus on koulutuksellinen joukkotuhoase."

Maailmankulttuurin museossa opas on koonnut itsensä ja puhkuu taas innostuksesta.

"Suomenkielisten asema, tuohan on erinomainen kysymys! Siitä pitäisi järjestää keskustelua, jotta kaikki saisivat äänensä kuuluville, tulisi erilaisia näkökulmia! Mutta, totta puhuen, minä en oikein tunne asiaa . . . millainen se suomenkielisten asema Ruotsissa oikein on?"

[email protected] Kirjoittaja on kulttuuritoimituksen esimies.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/artikkeli/Joukkotuhoase+teki+ruotsinsuomalaisista+selv%C3%A4%C3%A4/1135264357498

[Ystävä]

Jos Ruotsin kansa olisi päättänyt, Ruotsin valtio olisi julistanut sodan Neuvostoliitolle.

Muistan jostain lukeneeni, että Ruotsin armeija ei ollut tuohon aikaan kovin hyvin varusteltu. Tiedätkö pitääkö tämä paikkansa?
Sodan lopputulokseen Ruotsin interventio tuskin olisi vaikuttanut mitään, mutta Neuvostoliitolle siitä olisi voinut olla aika paljonkin harmia.

[ttw]

Jos Ruotsin kansa olisi päättänyt, Ruotsin valtio olisi julistanut sodan Neuvostoliitolle.

Muistan jostain lukeneeni, että Ruotsin armeija ei ollut tuohon aikaan kovin hyvin varusteltu. Tiedätkö pitääkö tämä paikkansa?
Sodan lopputulokseen Ruotsin interventio tuskin olisi vaikuttanut mitään, mutta Neuvostoliitolle siitä olisi voinut olla aika paljonkin harmia.

Ja selityksiä aina löytyy jälkeenpäin. Seli seli. Kyl me muuten, mutta kun....

Teot ratkaisee, Ruotsi pettää aina ja ikuisesti.

[Pergolaattori]

ALAVIITE

Joukkotuhoase teki ruotsinsuomalaisista selvää
Saska Saarikoski

HELSINGIN SANOMAT

Saska lienee löytänyt ajatuksen saman lääkkeen syöttämisestä?

Haluamatta erityisesti vittuilla ja sikäli kun Saskan kirjoittama juttu välittää absoluuttisen tarkan kuvan Tarmon kokemuksista: Tervetuloa Tarmo takaisin Suomeen. Muutto vieraaseen maahan ei aina ole täysin win-win -tilanne vaikka olisikin päätöksen tekohetkellä ollut paras vaihtoehto. Joskin jotakin Ruotsalaisten täytyy tehdä oikein yksilön integraation ja hyvinvoinnin suhteen sillä käsittääkseni pohjanlahden yli on säännöllinen ja edullinen meriyhteys. Jäätilanteen luomin varauksin.

Täällä on tätä nykyä puoluekin joka korostaa Suomalaista identiteettiä.



-

[Whomanoid]

Alkuperäiskulttuuria suojelevan maahanmuuttopolitiikan näkökulmasta on tietysti selvää, että 1960-luvulla Ruotsiin muuttaneet suomalaiset olisi pitänyt integroida ruotsiksi ruotsalaisiksi, mutta kun kyse ei ole vain tästä, vaan siitä, että suomalaiset/suomenkieliset, kuten saamelaisetkin, ovat yksi Ruotsin alkuperäiskansa, ja asuneet alueella ehkä jopa kauemmin kuin skandinaavigermaanit. Ruotsi on jo vuosisatoja järjetelmällisesti tukahduttanut saamen- ja suomenkielisten kieltä ja kulttuuria. Näin ollen puuttuminen Suomen kielipolitiikkaan nyt on Ruotsille häpeällistä.

[jupeli]

Lainaus Ystävä: "Muistan jostain lukeneeni, että Ruotsin armeija ei ollut tuohon aikaan kovin hyvin varusteltu. Tiedätkö pitääkö tämä paikkansa?
Sodan lopputulokseen Ruotsin interventio tuskin olisi vaikuttanut mitään, mutta Neuvostoliitolle siitä olisi voinut olla aika paljonkin harmia. "

Ruotsilla, Suomella ja Virolla oli ennen talvisotaa yhteinen puolustusliitto.
Ymmärtääkseni Ruotsi siitä pois vetäytyi.

[ElenaDaylights]

Selvääkin selvempi on se, että kyseisellä ministerillä ei ole harmaintakaan hajua vähemmistöjen asemasta mistään päin maailmaa. Ministeripestin pätevyystaso näyttelee näköjään samaa tasoa kuin meilläkin. Vaihtoehtoisesti häntä on provosoitu suunnalta jos toiselta täysin poliittisin motiivein. Suomen suurin kielivähemmistö muuttuu enemmistöksi useilla mittareilla, jos ne vain halutaan laittaa esille.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Voisin lyödä hintavan vedon siitäkin, että länsinaapurimme b- luokan vaikuttajat ilmaisevat huolenssa PS:n menestyksestä hyvissä ajoin ennen vaaleja.

[Everyman]

Joukkotuhoase teki ruotsinsuomalaisista selvää
Saska Saarikoski

Krooh. "Ruotsinsuomalainen ongelma" poistuu luonnollista tietä muutamassa vuosikymmenessä. Niiden 60-luvulla Ruotsiin muuttaneiden lapset ovatkin jo ruotsalaisia kaikin tavoin. Ei se köyhä maalaisuus tainnut sittenkään olla niin hehkeä muisto että sitä olisi viitsitty edes sukupolvenvaihdoksen yli vaalia.

Suomi voisi tietysti tarjota kielitaidottomille ruotsinsuomalaisille vanhuksille vanhainkotipaikkoja vanhalta kotiseudulta. Huoltosuhde on menossa persiilleen jo muutenkin, mitäpä siinä muutama Pentti ja Marketta enää painaa. Ellei muuta niin luotaisiinpa työpaikkoja uusille maahanmuuttajille.

[Nuivanlinna]

En ole tarkemmin seurannut kielikeskustelua, mutta mieleeni on noussut kysymys; onko suomenruotsalaisissa pakkoruotsin vastustajia? Jos on niin kannattaisi heidän näkemyksiään tuoda esille.
Itselläni on huono kielitaito ja huomannut kun pyörittelen kaupassa jotain tuotetta (viim. Philips-partakone), niin pakkauksessa ei löydykään tekstiä suomeksi vaikka esim viroksi on. Eli valmistaja katsoo, että yhdellä maan virallisella kielellä teksti riittää.

[Porilainen munalla]

Epävirallisten kyselyjen mukaan Ruotsissa asuu 600–700 000 ihmistä, joilla on vähintään yksi suomenkielinen isovanhempi, mutta suuri osa heistä on ehtinyt jo kadottaa kielitaitonsa.

Tämähän on suorastaan loistava osoitus Ruotsin kyvystä "kotouttaa" suomalaiset uuteen kotimaahansa.
Vai olisiko sittenkin osoitus suomalaisten kyvyistä sopeutua uuteen kotimaahansa.

Ruotsissa 15 vuotta seikkailleena, ja pitkiäkin aikoja siellä asuneena, en kyllä allekirjoita Tarmo Ahosen näkemystä.
Valtakunnan radio ja televisio lähettävät suomenkielistä ohjelmaa, useimmista virkatoimistoista löytyy myös suomenkielellä materiaalia, ruotsalaisten suhtautuminen suomalaisiin on hyvin lempeä,opastava ja ymmärtäväinen, jne.


Toinen seikka on se, että Ruotsissa lienee vakavasti pohdittu sitä, että mitä "hyötyä" heille (Ruotsille) olisi enää tämän enempää antaa myönnytyksiä suomenkielelle?

Mielestäni ei yhtään mitään.
Ruotsi on hieno maa.
Varmasti paras paikka suomalaisille heti Suomen jälkeen.

[tarhuri]

Haluaisin lähettää sellaisen viestin Suomen vaalikampanjaan, että ruotsinkielinen vähemmistö on tärkeä osa Suomen historiaa ja nykyaikaa ja niin pitäisi olla myös tulevaisuudessa, Erik Ullenhag sanoo.

Ja sinulle, Erik, haluaisin lähettää sellaisen viestin, että kasvava määrä Suomen ruotsinkielisiä äänestää Persuja. Meidänkin kotona on yksi.

Meidän kotona niitä on kolme .

Meillä taas on Muutos-väkeä.

[Everyman]

Itselläni on huono kielitaito ja huomannut kun pyörittelen kaupassa jotain tuotetta (viim. Philips-partakone), niin pakkauksessa ei löydykään tekstiä suomeksi vaikka esim viroksi on. Eli valmistaja katsoo, että yhdellä maan virallisella kielellä teksti riittää.

Valmistaja ei katso mitään. Myyjän pitää huolehtia että tuoteselosteet ovat sillä kielellä jota asiakkaat ymmärtävät. Kaksikielisissä kunnissa molemmilla kielillä, yksikielisissä riittää yksi kieli, eli jonkun kemijärveläisen savustamon ei tartte laputtaa joka makkaraa kahdella kielellä.

Myyjä oli varmaan roudannut koneet halvalla Virosta tms.

[Marko Parkkola]

Lundin yliopiston historianprofessori Dick Harrison vertasi jokin aika sitten keskustelua suomenruotsalaisista keskusteluun juutalaisista 1930-luvun Saksassa.

Muistikohan Dick Harrison keskustella myös Ruotsin ja natsi-Saksan välisistä asioista

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200902159092331_ul.shtml

[LW]

Muistan jostain lukeneeni, että Ruotsin armeija ei ollut tuohon aikaan kovin hyvin varusteltu. Tiedätkö pitääkö tämä paikkansa?
Sodan lopputulokseen Ruotsin interventio tuskin olisi vaikuttanut mitään, mutta Neuvostoliitolle siitä olisi voinut olla aika paljonkin harmia.

Tuskinpa tosiaan oli mitenkään erityisen hyvin varusteltu, vaikka oletettavasti paremmin kuin rutiköyhän, heikommin teollistuneen ja armeijan rahoituksen minimiin vääntäneen Suomen. Ei sinänsä, ei sen mikään Wehrmacht olisi tarvinnut ollakaan, että talvisodan lopputulos olisi ollut koko lailla erilainen. Jo yksin kohtuulliset lisälähetykset pst-tykkejä (joita Suomella oli hyvin vähän) ja tykistön ammuksia (jotka suurhyökkäyksen alkaessa olivat melkein lopussa) olisivat olleet karmea riesa Puna-armeijalle. Jos motteja piirittäneet joukot olisi voitu korvata ruotsalaisilla ja lähettää suomalaiset Mannerheim-linjalle, ja pistää pari tuoretta ruotsalaisdivisioonaa vahvistamaan ja miehittämään välilinjaa, ei neukuilla olisi ollut käytännössä mitään saumaa tulla läpi ennen kelirikkoa. Sen jälkeen rauha olisi ollut melkeinpä pakko tehdä edullisinkin ehdoin, koska NL:llä ei olisi ollut varaa pitää merkittävää osaa asevoimistaan vähemmän tärkeällä rintamalla. Tiedä mitä ideoita Hitler olisi saanut päähänsä. Pitkälti tuon takiahan NL solmi aselevon oikeastikin, vaikka Suomen armeija oli käytännössä romahduspisteessä.