Pitäisikö Suomen erota EU:sta?

[PaulR]

Pitäisi erota EU:sta  60 (63.2%)

Lohdullisia lukuja. 

[Jaska Pankkaaja]

Mun mielestä pitää olla valmis astumaan ovesta ulos tarvittaessa nopeastikin, siis lainsäädäntö kuntoon, mutta katsotaan nyt vielä muutama kortti kun ollaan pöytään istuttu. Tiukkaa mutta järkevää Suomen etua ajavaa politiikkaa pitäisi tietenkin harjoittaa, ja jos ei kelpaa niin sitten lähdettäisiin. Itse asiassa epäilen että selvästi tiukempi kotiinpäinvääntö onnistuisi helposti jos Suomen lähtö olisi realistinen vaihtoehto. Olisi se kuitenkin sen kokoinen arvovaltatappio koko EU:lle, kenties jopa lopun alku.

[mannym]

Otin Presidentin ja ulkoministerin esimerkkeinä. Jos haluat pultata itsesi EU:n pöytään niin siitä vain. Jaska Pankkaaja, Kompin paikka.

[Jouko]

Norja porskuttaa EU:n ulkopuolella hyvinvoivasti. Ainoa selitys ei voi olla pelkkä öljy ja kala. On siinä muutakin: kansallinen itsetunto ja ahkeruus. Meillä ei ole muita suuria luonnonvaroja kuin metsämme ja sillä me olemme aina pärjänneet sen kansallisen itsetunnon, ahkeruuden ja suomalaisen sisun lisäksi. Miksemme vastedeskin?

Mihin me muka EU:ta tarvitsemme muuten kuin silkkana markkina-alueena? Ei markkina-alueeseen tarvitse liittyä voidakseen käydä kauppaa. Ja markkina-alueita on muuallakin.

[ilmari3.]

Norja porskuttaa EU:n ulkopuolella hyvinvoivasti. Ainoa selitys ei voi olla pelkkä öljy ja kala. On siinä muutakin: kansallinen itsetunto ja ahkeruus. Meillä ei ole muita suuria luonnonvaroja kuin metsämme ja sillä me olemme aina pärjänneet sen kansallisen itsetunnon, ahkeruuden ja suomalaisen sisun lisäksi. Miksemme vastedeskin?

Mihin me muka EU:ta tarvitsemme muuten kuin silkkana markkina-alueena? Ei markkina-alueeseen tarvitse liittyä voidakseen käydä kauppaa. Ja markkina-alueita on muuallakin.

Tuskin tuntojani voisin paremmin ilmaista. Kiitos kirjoittajalle, saanen lainata meilatessani eteenpäin.

[Jouko]

Norja porskuttaa EU:n ulkopuolella hyvinvoivasti. Ainoa selitys ei voi olla pelkkä öljy ja kala. On siinä muutakin: kansallinen itsetunto ja ahkeruus. Meillä ei ole muita suuria luonnonvaroja kuin metsämme ja sillä me olemme aina pärjänneet sen kansallisen itsetunnon, ahkeruuden ja suomalaisen sisun lisäksi. Miksemme vastedeskin?

Mihin me muka EU:ta tarvitsemme muuten kuin silkkana markkina-alueena? Ei markkina-alueeseen tarvitse liittyä voidakseen käydä kauppaa. Ja markkina-alueita on muuallakin.

Tuskin tuntojani voisin paremmin ilmaista. Kiitos kirjoittajalle, saanen lainata meilatessani eteenpäin.

Siitä vaan.

[guest3656]

Norja porskuttaa EU:n ulkopuolella hyvinvoivasti. Ainoa selitys ei voi olla pelkkä öljy ja kala.

Mihin me muka EU:ta tarvitsemme muuten kuin silkkana markkina-alueena? Ei markkina-alueeseen tarvitse liittyä voidakseen käydä kauppaa. Ja markkina-alueita on muuallakin.

Suomi ja Norja olivat 1980-luvun lopulla kutakuinkin samassa tilanteessa, jolloin Suomi oli velaton ja Norjassa öljynpumppaus alkuvaiheessa.

Nyt Suomen valtionvelka lähentelee ensi vuonna 100 miljardia euroa ja Norjalla on kymmenien, ellei satojen miljardien sijoitusvarallisuus. Norja kykenee tukemaan voimakkaasti maa- ja kalataloutta ja maassa vallisee käytännössä täystyöllisyys. Öljyrahoista huolimatta rahaa ei tuhlata kuten Suomessa. Norjassa on ilmeisesti jossain vaiheessa tilanne, jolloin maa kykenee lähes elämään koroilla. Norjalaiset ovat tuskin niin tyhmiä, että jakavat varallisuutensa kehitysmaiden kansalaisten kanssa. Suomi sensijaan toimii juuri näin, vaikka Suomella ei varallisuutta olekaan.

Suomen tie nykyisestä tilanteesta on pitkä ja kivinen. EU:n mallioppilaana roikkuminen ainankin takaa vuorenvarmasti ainoastaan sen, että Suomea hyväksikäytetään jatkossakin. Suomella on mittaamattomat pohjavesivarat, suuret malmivarat, peruskallio jonne varastoida ydinjätettä, tuhannet järvet sekä tyhmä kansa. Suomen kansallisomaisuus on siis helposti poisotettavissa sen jälkeen kun maa on riittävästi velkaantunut. Jo muutaman vuoden päästä Suomi joutuu hakemaan lainaa huomattavasti kovemmin ehdoin kuin nyt. Kunniakansalaisten elintasosta ei tulla tinkimään.

[Unelmavalosta]

Norja porskuttaa EU:n ulkopuolella hyvinvoivasti. Ainoa selitys ei voi olla pelkkä öljy ja kala.

Norja on ETA ja Schengenin jäsen. Käytännössä siis EU jäsen ilman äänivaltaa.

olemme aina pärjänneet sen kansallisen itsetunnon, ahkeruuden ja suomalaisen sisun lisäksi. Miksemme vastedeskin?

Kuitenkin aivan sattumalta EU-jäsenyys on ollut kansakuntamme historian vaurainta aikaa.

[Jaska Pankkaaja]

Norja porskuttaa EU:n ulkopuolella hyvinvoivasti. Ainoa selitys ei voi olla pelkkä öljy ja kala.

Norja on ETA ja Schengenin jäsen. Käytännössä siis EU jäsen ilman äänivaltaa.

olemme aina pärjänneet sen kansallisen itsetunnon, ahkeruuden ja suomalaisen sisun lisäksi. Miksemme vastedeskin?

Kuitenkin aivan sattumalta EU-jäsenyys on ollut kansakuntamme historian vaurainta aikaa.

Kyllä ja ilman Kreikka, Irlanti ja kohta Portugali, Espanja jne tukia.

Tuo vaurauskin on kyllä aika kyseenalaista, 8 pinnaa tuli juuri äsken takkiin eikä lähitulevaisuus näytä hyvältä: Nokia, telakat, paperitehtaat jne.

[maltti on valttia]

Norja porskuttaa EU:n ulkopuolella hyvinvoivasti. Ainoa selitys ei voi olla pelkkä öljy ja kala.

Norja on ETA ja Schengenin jäsen. Käytännössä siis EU jäsen ilman äänivaltaa.

olemme aina pärjänneet sen kansallisen itsetunnon, ahkeruuden ja suomalaisen sisun lisäksi. Miksemme vastedeskin?

Kuitenkin aivan sattumalta EU-jäsenyys on ollut kansakuntamme historian vaurainta aikaa.

Aivan sattumalta, vauraus on perustunut velanottoon. 

[jmm]

Norja porskuttaa EU:n ulkopuolella hyvinvoivasti. Ainoa selitys ei voi olla pelkkä öljy ja kala.

Norja on ETA ja Schengenin jäsen. Käytännössä siis EU jäsen ilman äänivaltaa.

Norja ei myöskään ole velvollinen muuttamaan omaa lainsäädäntöään EU:n määräysten mukaisesti. Ja miten Suomen äänivalta realisoituu EU:ssa? Mitä etuja sitä kautta on saatu?

[Unelmavalosta]

Kyllä ja ilman Kreikka, Irlanti ja kohta Portugali, Espanja jne tukia.

Espanjaa ja Portugalia ei ole tuettu EUn vakausrahastosta toistaiseksi.

Norjalla on myös giganttiset öljysäästöt kiinni euroopassa joten he ovat ilmoittaneet myöskin olevansa kiinnostuneita tulemaan mukaan mahdolisiin tukitoimiin.

http://www.reuters.com/article/2010/11/29/us-norway-ireland-idUSTRE6AS3W120101129

[Unelmavalosta]

Norja ei myöskään ole velvollinen muuttamaan omaa lainsäädäntöään EU:n määräysten mukaisesti.

Onpas.

http://en.wikipedia.org/wiki/European_Economic_Area

"Specifically, it allows Iceland, Liechtenstein and Norway to participate in the EU's single market without a conventional EU membership. In exchange, they are obliged to adopt all EU legislation related to the single market, "

[Ernst]

Sveitsi lähtee kohta Dublin-Schengenistä.

SVP Newsletter

Die Schlussfolgerung ist indes klar. Die Schweizer Asylpolitik hat in den vergangenen Jahren auf Luftschlösser gebaut. Dem Volk wurden bei der Volksabstimmung über Schengen/Dublin übertriebene und unhaltbare Versprechungen gemacht. Dublin ist faktisch am Ende. Für die Schweiz kann dies nur heissen, dass auch das Schengen-Abenteuer schleunigst zu beenden ist und die Grenzen wieder zu kontrollieren sind.

Sveitsiläisistä kolmasosaa edustava SVP on lievästi harmistunut, kun Dublin-Schengen-sopimusta ei sielläkään haluta noudattaa turvapaikanhakijoidne kohdalla, koska Kreikka, koska Italia, koska vaikeat olot siellä. Pitävä juksauksena koko Schengeniä, kun Sveitsiin tiensä keplotelleita ei saakaan enää lähetttää tulomaihinsa. Aikaisemminkin sveitsiläisiä alkoi pänniä Dublin-Schengen, koska viisumivapaus, koska rikollisten vapaa maahanpääsy.

Ei tarvitse olla kovin kaksinen ennustaja, kun voi tietää, mikä menee Sveitsissä piakkoin kansanännestykseen.

Menikö muuten Sveitsin maine, kun siellä ei saa pykätä enää minareetteja, ulkomaalaiset rikolliset aletaan karkottaa lähtömaihinsa ja aseetkin pysyvät kansan hallussa. No ei tietenkään mennyt. Se maineen meneminen on kanssa sellaista lehdistön ja valtaapitävien harrastamaa juksausta.

[LW]

Itse äänestin, että pysytään EU:ssa. Syitä tähän on useita.

Ensinnäkään en halua, että Suomi on ensimmäinen maa, joka irtautuu EU:sta koko sen olemassaolon aikana. Jos blokki alkaa hajota, se on toinen asia. Nykytilanteessa se, että EU:n mallioppilas, taloutensa suhteellisen kelvollisessa kunnossa pitänyt Suomi näyttäisi sille keskisormea, olisi massiivinen nöyryytys koko EU:lle ja sen valtaeliitille. Turha kuvitella, etteikö tuosta seuraisi pikkumaisia, häijyjä, mutta yhtä kaikki hyvin kipeitä seurauksia Suomelle. Ja kuka meitä siltä suojelisi? USA? Venäjä? YK...? Nyt on pakko lopettaa, kun naurattaa liikaa. Se, etten halua eroavamme ensimmäisenä EMU:sta, perustuu myös tähän, joskin vähäisemmissä määrin.

Toisekseen, monikulttuurinen psykoosi oli tarttunut Suomeen jo ennen EU-jäsenyyttä, eikä unionista eroaminen tarkoittaisi sitä, että Vihreät ja Kolmen Ison unelmahöttö-siivet lakkaisivat olemasta. Myöskin poliittisen eliittimme taipumus nöyristellä lähimmän valtakeskuksen edessä syntyi kauan ennen sitä - tuskin maa oli ehtinyt itsenäistyä, kun se yritettiin myydä jo Saksan vasalliksi, ja mitä Neuvostoliittoon tulee, sen tarinan tietävät jo kaikki. Ongelma ei ole EU. Ongelma on johtomme epävarma ja epäterve suhtautuminen kaikkeen sitä suurempaan. Jos meillä ei olisi pakonomaista tarvetta olla EU:n mallioppilas, olen melkoisen varma, että into hylätä unioni olisi paljon pienempi. Tämä ongelma korjautuu vain sillä, että poliittiseen johtoon nousee entistä enemmän ihmisiä, joiden mielestä suomalaiset eivät todellakaan ole täydellinen kansa, mutta riittävän hyvä, jottei meidän tarvitse kyyristellä muiden edessä. Tuskinpa tarvitsee erikseen mainita, mikä puolue ennen kaikkea edustaa tätä ajatustapaa.

Kolmanneksi, on huomattava, että Suomi antaa oleskelulupia reilusti enemmän kuin sen väkiluku (tai BKT) eurooppalaisiin valtioihin suhteutettuna antaisi ymmärtää, ja käytäntömme ovat monessa mielessä EU:n keskiarvoa löysemmät. Väestönsiirrot ovat yksi sellainen asia, jossa en halua antaa päätösvaltaa Helsinkiä pidemmälle, mutta jos näin kuitenkin kävisi, tänne tulisi itse asiassa vähemmän varsinaisia. Mielenkiintoista sinänsä. Tähän tulee vielä lisätä klassinen "mitä isompi laiva, sitä hitaammin se kääntyy" -ilmiö. Suomen suhtautuminen humanitäärisenä maahanmuuttona tunnettuun altruismin irvikuvaan on muuttumassa. Useimpien muidenkin kansallisvaltioiden suhtautuminen on muuttumassa samaan suuntaan, ja Itä-Euroopan suunnalla mitään erityistä korjausliikettä ei edes tarvita. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että EU kokonaisuutena seuraa tätä kehitystä, mutta jos näin tapahtuu (osittain tosin jo on), se seuraa isompana kokonaisuutena tätä kehitystä valtioitaan hitaammin. Suomi, joka pysyy EU:n jäsenenä, kykenee antamaan tälle tervehtymiskehitykselle pienehkön lisäpanoksensa. Toisaalta, jos täällä nousee joskus parin eduskuntakauden päästä vastaan punavihreä koalitio, joka haluaa mokuttaa niin pirusti niin kauan kuin se suinkin vain ehtii, onkin mahdollista, että se tulee törmäämään Brysselin vastarintaan, joka ei halua Suomesta mitään takaporttia Eurooppaan.

[JR]

No eihän tämä pysy kasassa, se on ollut selvä juttu alusta lähtien, tyhmä, joka ei tätä tajua. EU.sta on ollut hyötyä ja eurosta on ollut hyötyä, sekin on ihan selvä juttu. EU kuitenkin ahneuttaan, tyhmyyttään ja silkasta kusipäisyydestään on laajentunut liikaa ja kun EU laajeni liikaa, se ei pysty pitämään euroa pystyssä. Ainoa konsti pelastaa, mitä pelastettavissa on, on tehdä liittovaltio, mutta emme me sitäkään taida haluta.
Kysymys on vain siitä, missä vaiheessa me hyppäämme kelkasta. Turha on kuitenkaan luulla, että me siitä mitään hyötyisimme, mutta jättäväthän rotatkin uppoavan laivan.

[Roope]

Kolmanneksi, on huomattava, että Suomi antaa oleskelulupia reilusti enemmän kuin sen väkiluku (tai BKT) eurooppalaisiin valtioihin suhteutettuna antaisi ymmärtää, ja käytäntömme ovat monessa mielessä EU:n keskiarvoa löysemmät. Väestönsiirrot ovat yksi sellainen asia, jossa en halua antaa päätösvaltaa Helsinkiä pidemmälle, mutta jos näin kuitenkin kävisi, tänne tulisi itse asiassa vähemmän varsinaisia.

Ei vaan enemmän. Kiintiökriteerit eivät suinkaan perustuisi väkilukuun, kuten voisi olettaa, vaan tarvittaessa monimutkaisiinkin tasauskaavoihin, joiden parametrit säädettäisiin vähentämään painetta etenkin suurissa Länsi-Euroopan maissa. Kiintiösuunnitelmista tarkemmin muun muassa tässä ketjussa.

Tähän tulee vielä lisätä klassinen "mitä isompi laiva, sitä hitaammin se kääntyy" -ilmiö. Suomen suhtautuminen humanitäärisenä maahanmuuttona tunnettuun altruismin irvikuvaan on muuttumassa. Useimpien muidenkin kansallisvaltioiden suhtautuminen on muuttumassa samaan suuntaan, ja Itä-Euroopan suunnalla mitään erityistä korjausliikettä ei edes tarvita. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että EU kokonaisuutena seuraa tätä kehitystä, mutta jos näin tapahtuu (osittain tosin jo on), se seuraa isompana kokonaisuutena tätä kehitystä valtioitaan hitaammin. Suomi, joka pysyy EU:n jäsenenä, kykenee antamaan tälle tervehtymiskehitykselle pienehkön lisäpanoksensa. Toisaalta, jos täällä nousee joskus parin eduskuntakauden päästä vastaan punavihreä koalitio, joka haluaa mokuttaa niin pirusti niin kauan kuin se suinkin vain ehtii, onkin mahdollista, että se tulee törmäämään Brysselin vastarintaan, joka ei halua Suomesta mitään takaporttia Eurooppaan.

Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä halutaan kiirehtiä toimintaan viimeistään ensi vuonna. Vaikka se ei olekaan heti alussa täysin EU-ohjattu, niin se voi tukirahoja levittämällä saada alkuun kehityksen, joka estää EU-jäsenmaissa oraalla olevan tervehtymiskehityksen voimistumisen yhtenäiseksi vastarinnaksi. Loppujen lopuksi EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän esteenä ei ole juuri tällä hetkellä kuin lähinnä Saksan kielteinen suhtautuminen.

Jos uudistus myydään Saksalle sopivassa muodossa, niin peli on selvä. Niin monella maalla on jotain voitettavaa joko turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisenä (Länsi- ja Etelä-Eurooppa), taloudellisena etuna EU-pakolaistukien muodossa (Itä-Eurooppa) tai kuten Suomessa, jonkinlaisena moraalisena voittona sosiaalista maahanmuuttoa kritisoivista pimeyden voimista (Pohjoismaat).

[LW]

Ei vaan enemmän. Kiintiökriteerit eivät suinkaan perustuisi väkilukuun, kuten voisi olettaa, vaan tarvittaessa monimutkaisiinkin tasauskaavoihin, joiden parametrit säädettäisiin vähentämään painetta etenkin suurissa Länsi-Euroopan maissa. Kiintiösuunnitelmista tarkemmin muun muassa tässä ketjussa.

Olen hyvin tietoinen siitä, että parametrejä on monenlaisia, ja mikäli ne säädetään EU:n isojen, väestöntulvan suhteen rationaalisia päätöksiä tehneiden valtioiden edun mukaan, mielipiteeni on sama, minkä kirjoitin tuohon lainaamaasi ketjuun:

Tuon lukeminen ei edes vituta. Sen rajan yli on menty. Tulee vain sellainen läpikotaisin kylmä olo, jonka vallassa joku toinen voisi tehdä pahojakin tekoja.

En edelleenkään sano mitään siitä, mitä minä voisin tehdä, mutta siitä minulla on paljonkin sanottavaa, missä määrin Suomen kannattaa leikkiä EU:n mallioppilasta. Se on, kuten toivottavasti kirjoittamani viesti antoi ymmärtää, minulle koko lailla kynnyskysymys sen suhteen, onko EU Suomelle hyvä vai huono asia. Tai, kannattaako meidän vakavasti harkita eroa unionista. Valtaenemmistö EU:n valtioista ei nimittäin ole laisinkaan kiinnostunut leikkimään samaa mallioppilasta kuin Suomi ensin Ruotsin, sitten Saksan, sitten Neuvostoliiton ja lopulta EU:n kanssa.

Jos uudistus myydään Saksalle sopivassa muodossa, niin peli on selvä. Niin monella maalla on jotain voitettavaa joko turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisenä (Länsi- ja Etelä-Eurooppa), taloudellisena etuna EU-pakolaistukien muodossa (Itä-Eurooppa) tai kuten Suomessa, jonkinlaisena moraalisena voittona sosiaalista maahanmuuttoa kritisoivista pimeyden voimista (Pohjoismaat).

Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että peli voidaan menettää, ja eliittimme intopinko uhrata rationaaliset intressinsä moraalisen voiton takia on yksinkertaisesti pakko torpedoida huhtikuussa. Suomen täytyy olla valmis pelaamaan kylmäpintaista peliä, ja tarvittaessa uhkaamaan erolla EU:sta. Ironista kyllä, juuri siksi, että olemme olleet EU:n mallioppilas, se kortti painaa pelipöydässä itse asiassa aika paljon. On myös paljon myönnytyksiä, jotka voimme tehdä siitä hyvästä, että Ruotsi ottaa osakseen läjäpäin velvollisuuksia varsinaisten vastaanoton suhteen.

Mitä taas tulee EU:n yleiseen turvapaikkapolitiikkaan, olen edelleen kahden vaiheilla sen suhteen, olisiko se hyvä vai huono asia. Niin paljon riippuu siitä, mikä on yleinen mielipideilmapiiri Euroopassa ja EU:n eliiteissä.

[Volmari]

Unelmavalosta-nimimerkin tyhmyys ja tietämättömyys Suomen valtion taloudellisesta tilasta on uskomatonta. "EU-aika on ollut Suomen vaurainta aikaa". Höpö-höpö.

Valtio on EU-aikana velkaantunut korviaan myöten ja menettänyt käytännössä lähes kaiken myytäväksi kelpaavan omaisuutensa.

Ai niin, jotain on sentään jäänytkin, nimittäin ne velat ja korot. www.velkakello.fi

[Nuivanlinna]

Valtio on EU-aikana velkaantunut korviaan myöten ja menettänyt käytännössä lähes kaiken myytäväksi kelpaavan omaisuutensa.

Tämä on muuten karu totuus tapahtuneesta. Ihmettelen miksi esim. Sauli Niinistöä pidetään jonain messiaanisena taloudentaitajana, vaikka hänen vvm-kausillaan aloitettiin intohimoinen yksityistämispolitiikka. Tätä humpuukia ovat muut valtiovarainministerit menestyksekkäästi jatkaneet!

[Jouko]

Norja porskuttaa EU:n ulkopuolella hyvinvoivasti. Ainoa selitys ei voi olla pelkkä öljy ja kala.

Norja on ETA ja Schengenin jäsen. Käytännössä siis EU jäsen ilman äänivaltaa.

olemme aina pärjänneet sen kansallisen itsetunnon, ahkeruuden ja suomalaisen sisun lisäksi. Miksemme vastedeskin?

Kuitenkin aivan sattumalta EU-jäsenyys on ollut kansakuntamme historian vaurainta aikaa.

Norjan ei tarvitse piitata direktiiveistä eikä osallistua tukemaan persaukisia EU-valtioita. "Äänivallalla" Brysselin parlamentissa ei ole merkitystä. Asiat päätetään pienessä sisäpiirissä komissiossa, joka ei ole demokraattinen elin.
Norja on liittynyt normaaleihin sopimuksiin. Nekin voi halutessaan purkaa tai neuvotella uusiksi.

EU-jäsenyys on ollut historian vaurainta aikaa, velaksi. Laskuhumala on menossa ja pahin krapula edessä.

[Lalli IsoTalo]

Follow the money!

Valtiokoneiston käyttäminen yksityisen edun edistämiseen on se raha, jota tässä nähdäkseni kannattaa seurata, koska yhteistä lehmää kaikki pyrkivät lypsämään omaksi edukseen.

On kustannustehokkaampaa lahjoa ja korruptoida kansanvaltaisen äänestysmenettelyn ulottumattomissa olevaa yhden liittovaltion hallitusta (jota ei hämäyssyistä kutsuta hallitukseksi), kuin noin 30 erillisen kansallisvaltion äänestysmenettelyllä valittua hallitusta.

[Unelmavalosta]

Norjan ei tarvitse piitata direktiiveistä

Katso vastaus #73

eikä osallistua tukemaan persaukisia EU-valtioita

Katso vastaus #72

[Unelmavalosta]

EU-jäsenyys on ollut historian vaurainta aikaa, velaksi. Laskuhumala on menossa ja pahin krapula edessä.

Roskaa. Velkaa lyhennettiin koko EU jäsenyyden jälkeinen aika ennen globaalia talouslamaa

Lähde
http://treasuryfinland.fi/public/default.aspx?contentid=8481&nodeid=18401

[Nuivanlinna]

EU-jäsenyys on ollut historian vaurainta aikaa, velaksi. Laskuhumala on menossa ja pahin krapula edessä.

Roskaa. Velkaa lyhennettiin koko EU jäsenyyden jälkeinen aika ennen globaalia talouslamaa

Lähde
http://treasuryfinland.fi/public/default.aspx?contentid=8481&nodeid=18401

Huvänen aika unlmavalo, velkahan on kasvanut lähtien 1.1.1995 ja myös valtion omaisuutta on myyty koko ajan!
Pitää muistaa että 1990 Suomi oli liki pitäen velaton valtio!

[Unelmavalosta]

Huvänen aika unlmavalo, velkahan on kasvanut lähtien 1.1.1995 ja myös valtion omaisuutta on myyty koko ajan!
Pitää muistaa että 1990 Suomi oli liki pitäen velaton valtio!

Mitä sä nyt sekoilet.. Velan osuus BKTstä kerkesi puolittua ennen lamaa..

[Nuivanlinna]

1991(Impivaara) velan osuus BKT:stä oli 16%, missä kohtaa tuo on puolittunut?

[Unelmavalosta]

1991(Impivaara) velan osuus BKT:stä oli 16%, missä kohtaa tuo on puolittunut?

Oot sä kanssa tenho.. huh huh. Muistatko kun neuvostoliitto hajos ja tuli pikkuriikkinen lama suomeen. Varmaan huomasitkin että sen jälkeen tuli pieni piikki velkaan käyden 1996 67%

Ja mitä tulee sitten tavallisen ihmisen varallisuuteen, niin

http://www.veronmaksajat.fi/File/3b224044-b734-40aa-aff2-75e4fde4eea0/Palkansaajanostovoima110408.pdf

Tästä huomaat varmasti sivulta 4 että perus palkansaajan ostovoima ei ole kertaakaan pienentynyt 2000-luvulla ja euroaikana. Tosin käsittääkseni nyt laman jälkimainingeissa mennään vähä siin ja siin.

[Nuivanlinna]

Pidän veronmaksajien keskusliittoa huonona lähteenä. Mikä painoarvo heidän korissaan on pääkaupunkiseudun asumiskustannuksilla?

[Unelmavalosta]

Pidän veronmaksajien keskusliittoa huonona lähteenä. Mikä painoarvo heidän korissaan on pääkaupunkiseudun asumiskustannuksilla?

Silloin sinulla on luonnollisesti esittää uskottavampi lähde ostovoiman kehityksestä 2000-luvulla?

Itse käytin veronmaksajien keskusliittoa jo siksi että se on valtiovallasta riippumaton.