2010-06-01 Romanit - tuntematon vähemmistömme (yhdistetty)

[Iloveallpeople]

Kolumni: Romanit - tuntematon vähemmistömme

Suomen rikkaaseen kulttuuriperintöön kuuluu 10 000 romanin vähemmistö, joka on jäänyt maahanmuuttokeskustelun jalkoihin. Tasavertaisuuden saavuttamisessa tekemistä on niin romaneilla itsellään kuin yhteiskunnallakin - ja valtaväestöllä asenteissaan, toteaa Pekka Paatero kesäkuun nettikolumnissaan.

Maahanmuuttokeskustelun alle on jäänyt perisuomalaisten etnisten ryhmien tilanne. Meillä on perustuslain turvaamana saamelaiset ja romanit sellaisia vähemmistöryhmiä, joiden tilasta ei juuri nyt puhuta. Romaneistakin puhutaan vain jokakeväisenä kerjääjäilmiönä, jota toteuttavat vapaasti EU:ssa kuljeskelevat romanialaiset. Tässäkin on muistettava, että kaikki romaniasta tulevat eivät ole romaneja.

Vaikka kolumnini varsinainen aihe ei olekaan nämä lähtömaassaan todella huonosti voivat ihmiset, haluan kuitenkin osallistua kerjäämisen kieltävän lain pohdiskeluun. Jos kerjääminen kiellettäisiin lailla, poliisi velvoitettaisiin estämään se. Tällöin suurin osa poliisin toimista kohdistuisi suomalaisiin kerjääjiin, pummeihin, anna mulle viitonen että pääsen kotiin – nuoriin jne.

Romanialaiset ovat vain näkyvä vähemmistö tässäkin puuhassa. Siis tehtäisiin laki, jonka perusteella poliisi saisi jälleen työtä, joka ei sille kuulu. Tämän totean päihtyneiden kiinniottoa ja kuljetusta pohtivan työryhmän puheenjohtajana. Me tässä työryhmässä yritämme keksiä keinoja, joilla poliisi vapautettaisiin perustehtäviensä hoitamiseen.

Sitä paitsi ihan oikeasti, kumpihan kadulla enemmän häiritsee, hiljaa muki edessään kyyhöttävä mummo, vai aktiivisesti kimppuun käyvä kuukausilahjoituksien kerääjä, puhumattakaan erilaisista kovaäänisistä torven töräyttäjistä, jotka kaikki myös keräävät tai kerjäävät.

Mutta minun piti puhua Suomen romaneista, joita on n. 10 000. Heitä on siis niin vähän, että moni maahanmuuttajaryhmä ohittaa heidät määrässä. He ovat kuitenkin osa kansallista perintöämme vuosisatojen ajalta. Siksi maahan on asetuksella perustettu valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta, joka on jo täyttänyt 50 vuotta. Se on siis vanhempi kuin koko maahanmuuttajapolitiikkamme, joka on vain 40 vuoden ikäistä.

Kolmatta kolmivuotiskautta toimii myös neljä alueellista romaniasiain neuvottelukuntaa. Vanhan työni jatkona toimin vielä tämän vuoden loppuun Länsi-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Pidimme kokousta viime viikolla ja puhuimme myös kerjäämisestä. Neuvottelukunta toivoo, että tässä yhteydessä puhuttaisiin kansalaisuudesta eikä etnisestä ryhmästä. Siis romanialaisista eikä romaneista, koska se on eri juttu.

Alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan tehtävänä on ensisijaisesti yhdenvertaisuuslain toteutumisen seuranta. Meillä on laki, joka takaa kaikille maassamme asuville syntyperään, rotuun tai sukupuoleen katsomatta tasavertaisen kohtelun Suomessa. Tämän toteutumiseksi on mm. jokaisen kunnan ja valtion viraston tehtävä yhdenvertaisuussuunnitelma ja myös toteutettava sitä. Vain murto-osa kunnista on näin menetellyt

Alueellisen neuvottelukunnan tehtävänä on myös toimia viranomaisten ja romanien yhteistyöelimenä, jossa voidaan vapaasti vaihtaa mielipiteitä ja välittää niitä kaikille tarvittaville tahoille. Neuvottelukunta on koottu kolmikantaperiaatteella. Siinä on kolmasosa romaneja, kolmannes viranomaisia ja saman verran kuntien edustajia.

Romanien yhdenvertaisuuden kehittäminen lähtee romaneista itsestään. Viranomaiset ja kunnat voivat olla tukena, mutta vain romanien omasta aloitteesta tapahtuva kehitys voi viedä kestävään tulokseen. Tämä merkitsee kotien keskeistä asemaa nuorten romanien kasvatuksen, koulutuksen ja oman kulttuurinsa hallintaan. Romanivanhempien pitää avoimesti uskaltaa päästää lapsensa varhaiskasvatuksen pariin myös kodin ulkopuolelle. Samoin kannustava ote koulutuksen välttämättömyyteen on osa kasvua ja kehitystä. Koulutus on ainoa avain työelämään yhdenvertaisina tekijöinä valtaväestön kanssa.

Romanikulttuuri on suomalaisen yhteiskunnan rikkaus eikä sitä saa päästää häviämään. Kun muistetaan, että se on osa suomalaista kulttuuriperintöä eikä sitä tule asettaa vastakkain valtaväestön kulttuuriperimän kanssa.

Suurin näköpiirissä oleva huoli romanikulttuurissa on romanikielen taitajien vähäinen määrä ja pelko koko kielen häviämisestä on aiheellinen, ellei kielikoulutusta saada järjestettyä paljon nykyistä paremmin. Kunnioitan kovasti romaniperheissä tapahtuvaa kielen opetusta lapsille, mutta se ei riitä. Tarvitaan ammattiopettajia koulun kaikille asteille, samoin kuin korkeakouluopetuksen järjestämistä siten, että myös tulevaisuudessa opettajia löytyy ja romanikieltä tutkitaan yliopistoissa.

Alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan työ on nyt kestänyt vasta kahdeksan vuotta. Siinä ajassa on jo saatu paljon aikaan sekä viranomaisten suhtautumisessa romaneihin, että romanien oman aloitteellisuuden ja aktiivisuuden lisäämisessä. Kunnalliset romanityöryhmät ovat oiva apu lähellä asumista tapahtuvaan ajatusten vaihtoon ja toimintaan. Paljon on vielä tekemättä ja sitä työtä raamittaa juuri tehty valtakunnallinen romanipoliittinen ohjelma. Se on tulossa valtioneuvostoon lähiaikoina.

Toivottavasti Suomen romanit eivät jää muiden etnisten ryhmien jalkoihin, vaan heidän asemansa jatkaa kehittymistä kohti todellista yhdenvertaisuutta. Nythän asia ei valitettavasti vielä näin ole, vaan julkisuudessa on näkyy edelleen erilaisia ennakkoluuloja.

Jokin aika mm. eräs turkulainen huoltamo laittoi oveensa lapun, jossa todettiin, että palvelun varmistamiseksi liikkeeseen saa tulla vain yksi romani kerrallaan. Toinen kauppa julisti aikoinaan, että liikkeeseen ei saa tulla lastenvaunujen kanssa eikä "kansallispuvussa".

Viimeinen tapaus on aivan tuore. Kaupunginteatterissa oli romanimusiikki-ilta. Talo oli täynnä. Esityksen jälkeen eräs henkilökunnasta totesi: hyvin meni, eivät varastaneet mitään.

Kun näin on, tekemistä riittää niin neuvottelukunnalle kuin meille kaikille ihmisinä muiden joukossa.

Pekka Paatero, Läänin sosiaali- ja terveysneuvos, emeritus

YLE Turku

[ibn ghul]

Romanikulttuuri on suomalaisen yhteiskunnan rikkaus eikä sitä saa päästää häviämään. Kun muistetaan, että se on osa suomalaista kulttuuriperintöä eikä sitä tule asettaa vastakkain valtaväestön kulttuuriperimän kanssa.

Neuvos voisi ensin määritellä mitä se romanikulttuuri tarkoittaa, sitähän ei kerrottu. 1950-luvulla keksittyjä hameita, joita ei muualla maailmassa tunneta? Tangolaulua? Hevoskauppaa? ?

Tuosta saa muutenkin vähän sen käsityksen että romania ei saa vaatia käyttäytymään muiden ihmisten tavoin, mutta häntä saa vaatia käyttäytymään romanin tavoin (mitä se tarkoittaakaan, sitähän ei kerrottu). Jos romani haluaa tehdä jotain mikä ei kuulu perinteeseen, lyökö neuvos itse oven tällöin kiinni ja sanoo että ei saa käyttäytyä valtaväestön tapaan ettei romanikulttuuri häviä?

[Tosinuiva]

Nyt on mannenhalaajilla hätä, että maahanmuuttajat vievät manneille kuuluvat rahat!

Eihän siitä ole kauaakaan, kun mannet ehdottivat, että he voisivat toimia integroitumiskonsultteina maahanmuuttajille, kun ovat niin hyvin integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan.

[PaulR]

Noh. Katselemme toisen viidensadan vuoden päästä kuinka kävi. Tällä uusien vähemmistöjen luonnilla tuloksia ei ole analysoimassa kukaan viidessäkymmenessä.

[BastardoGrande]

Mustalaisia on yritetty rahalla integroida työtätekeviksi ympäri Eurooppaa nelisensataa vuotta.
Olisiko jo aika alkaa vaatia sitä itseyrittämistä ja töihin menoa?

[Maxwell Smart]

Nyt on mannenhalaajilla hätä, että maahanmuuttajat vievät manneille kuuluvat rahat!

Eihän siitä ole kauaakaan, kun mannet ehdottivat, että he voisivat toimia integroitumiskonsultteina maahanmuuttajille, kun ovat niin hyvin integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ne vie meidän työpaikat, eikun siis Kela-Goldit!

[pelle12]

Mustalaisia on yritetty rahalla integroida työtätekeviksi ympäri Eurooppaa nelisensataa vuotta.
Olisiko jo aika alkaa vaatia sitä itseyrittämistä ja töihin menoa?

Euroopassa romaneija on ollut ainakin 1000 vuotta, Suomessa noin 500 vee.

[Ernst]

Suurin näköpiirissä oleva huoli romanikulttuurissa on romanikielen taitajien vähäinen määrä ja pelko koko kielen häviämisestä on aiheellinen, ellei kielikoulutusta saada järjestettyä paljon nykyistä paremmin. Kunnioitan kovasti romaniperheissä tapahtuvaa kielen opetusta lapsille, mutta se ei riitä. Tarvitaan ammattiopettajia koulun kaikille asteille, samoin kuin korkeakouluopetuksen järjestämistä siten, että myös tulevaisuudessa opettajia löytyy ja romanikieltä tutkitaan yliopistoissa.

Kappale olisi edes vähän uskottava, jos kirjoittaja olisi hallinnut käyttämänsä kielen perusteet. Ei hallinnut.

Kaikkia veroja tunnollisesti maksavia tietysti kiinnostaa se, kuinka paljon resursseja pitää uhrata, jotta romanin opetus toteutuisi koulun kaikilla asteilla? Montako romania opiskelee yliopistoissamme? Perustetaanko joka yliopistoon romanin oppituoli ja laitos?

Vaihtoehtona esitän, että emme enää huolehtisi romanikulttuurin asemasta ja säilymisestä. Se kulttuurihan on ihan tuhoon tuomittu, kääntynyt itseensä, kommunikointikyvytön ja sukurutsainen. Voisimme mielekkäämmin sijoittaa rahoja romanien integroituisen tukemiseen. Minulla olisi muutama idea...  

[Miniluv]

Mustalaisia on yritetty rahalla integroida työtätekeviksi ympäri Eurooppaa nelisensataa vuotta.
Olisiko jo aika alkaa vaatia sitä itseyrittämistä ja töihin menoa?

Ikävä romuttaa hyvää fantasiaa, mutta mustalaisia on orjuutettu euroopassa, Suomessa on ollut hirttolakia ja muuta.

Mistään integroinnista ei voi puhua, jos puhutaan 400 vuoden ajanjaksosta.

[JPU]

Toivottavasti Suomen romanit eivät jää muiden etnisten ryhmien jalkoihin, vaan heidän asemansa jatkaa kehittymistä kohti todellista yhdenvertaisuutta. Nythän asia ei valitettavasti vielä näin ole, vaan julkisuudessa on näkyy edelleen erilaisia ennakkoluuloja.

Jokin aika mm. eräs turkulainen huoltamo laittoi oveensa lapun, jossa todettiin, että palvelun varmistamiseksi liikkeeseen saa tulla vain yksi romani kerrallaan. Toinen kauppa julisti aikoinaan, että liikkeeseen ei saa tulla lastenvaunujen kanssa eikä "kansallispuvussa".

Viimeinen tapaus on aivan tuore. Kaupunginteatterissa oli romanimusiikki-ilta. Talo oli täynnä. Esityksen jälkeen eräs henkilökunnasta totesi: hyvin meni, eivät varastaneet mitään.

Kun näin on, tekemistä riittää niin neuvottelukunnalle kuin meille kaikille ihmisinä muiden joukossa.

Miten minusta tuntuu että jutun kirjoittaja, Pekka Paatero, on ollut tekemisissä lähinnä sen 1% kanssa jonka maineen loput 99% pilaa...

Romanikulttuuri on suomalaisen yhteiskunnan rikkaus eikä sitä saa päästää häviämään. Kun muistetaan, että se on osa suomalaista kulttuuriperintöä eikä sitä tule asettaa vastakkain valtaväestön kulttuuriperimän kanssa.

Pekka voisi vielä samaan hengenvetoon selittää miten kuvittelee tuolla metodilla mustalaisten koskaan integroituvan suomalaiseen yhteiskuntaan. Romanikulttuurin aidoin rikkaus kun on työllä itsensä elättämisen välttely ja tämän elämäntavan myötä tulevat lieveilmiöt.

Jos ajatellaan että vaatimus työstä, verojen maksamisesta ja lain noudattamisesta elämäntyylin perustana ovat vastakkainasettelua ja vaatimuksena kohtuuton, niin voikin kysyä että miten Paateron maailmassa mustalaiset eroavat eläintarhassa elävistä eksoottisista eläimistä.

[pelle12]

Mustalaisia on yritetty rahalla integroida työtätekeviksi ympäri Eurooppaa nelisensataa vuotta.
Olisiko jo aika alkaa vaatia sitä itseyrittämistä ja töihin menoa?

Ikävä romuttaa hyvää fantasiaa, mutta mustalaisia on orjuutettu euroopassa, Suomessa on ollut hirttolakia ja muuta.

Mistään integroinnista ei voi puhua, jos puhutaan 400 vuoden ajanjaksosta.

Kyllä kai jonkinlaista integraatiopolitiikkaa tuokin on. Milloin kepillä, milloin porkkanalla. Olikohan monen maan ja kansan erittäin brutaali suhtautuminen romaneihin pelkästään noiden kansojen brutaalisuuden osoitus, vai olisikohan romaneilla (kätyöksellä) itsellään ollut osuutta asiaan? Tosiaalta muutaman sata vuotta sitten rangaistukset olivat nykykatsantokannalta brutaaleja kaikkia kohtaan, ei ainoastaan romaneja.

[Tuusula]

Suomen romanit eivät ole mitenkään tuntematon vähemmistö suomessa.

Sen tavat kyllä hyvin tunnetaan.

Jostain syystä ei ole tehty sellaisia tilastoja
jotka kertoisivat romanien rikos, työttömyys tai
eläkeläistilastoja suhteessa kantaväestöön.

Romaninaisten kansallispuku on lähinnä rikoksentekoväline
eikä identifioitumisväline siinä missä huntu.

Omakohtaista kokemusta on ihan tarpeeksi.

[BastardoGrande]

Ikävä romuttaa hyvää fantasiaa

Todellakin, minulla on muutama fantasia liittyen romanikulttuuriin ja sen levinneisyyteen Euroopassa.

[Ohni]

Olikohan monen maan ja kansan erittäin brutaali suhtautuminen romaneihin pelkästään noiden kansojen brutaalisuuden osoitus, vai olisikohan romaneilla (kätyöksellä) itsellään ollut osuutta asiaan?

Totta, romanithan levittivät ruttoa ja pilasivat sadotkin. Noitiakin he olivat. Onneksi heitä voitiin torjua hirttämällä kaikki miehet ja leikkaamalla muiden korvat irti.

[Runner]

''Romanikulttuuri on suomalaisen yhteiskunnan rikkaus eikä sitä saa päästää häviämään.''
Pitäköön romanikulttuurin, itse pidän suurempana rikkautena Hugo Simbergia, Jean Sibeliusta ja kalevalaa.

[hattiwatti]

Romaninaisten kansallispuku on lähinnä rikoksentekoväline
eikä identifioitumisväline siinä missä huntu.

Omakohtaista kokemusta on ihan tarpeeksi.

Jep. Ovat myös varsin ovelia. Olen kuullut eräältä romaneihin paremmin tutustuneelta, että ovat onnistuneet monesti varastamaan myös televisioita, kun hameen alla on semmoinen pyörällinen alusta.... on ne. Ovelia on. Rikkaus ja voimavara, joka tuo uudenlaista luovuutta yhteiskuntaan.

[hyperbeli]

Nyt täytyy kertoa positiivinen kokemus romaneista.

Olin vähän aikaa sitten ajelemassa autolla, kun autoni meni jotenkin rikki. Moottori alkoi huutamaan ja kuumenemaan. Ajoin läheisen kaupan pihalle ja aukaisin konepellin. En ymmärrä autoista mitään. Paikalle tuli sitten porukka romaneja jotka alkoivat omalla tyylillään kyselemään, että mikä autoa vaivaa. Saivat sen sitten korjattua. Sieltä oli joku piuha lähtenyt irti. Yritin tarjota rahaa, mutta eivät ottaneet.

Edit:
Taavitsaiselle tuossa alla: Juuh nämäkin toivottivat lähtiessään Jumalan siunausta. En tuntenut, mutta he kyllä saattoivat tuntea minut...

[Taavitsainen]

nämä on kyllä oikeasti nyt yksi sellainen vähemmistö jonka on vaikeaa selitellä itseään ulos siitä miksi heitä pidetään rosmoina 
jos eivät nyt sentään töitä ole tehneet tuon statuksen aikaansaamiseksi niin ainakin on vaivaa nähty, hörrr.
tosin sitten samaan hengenvetoon on todettava että on niitä jokunen mukavakin, helluntailaisia näistä useimmat kuten mm. omaan sukuun kuuluvat, yksi tädeistäni on naimissa erään nimeltämainitsemattoman hyvin vaikutusvaltaisen suvun yhden pääjäsenen kanssa joten sitä kautta ovat tulleet erittäin tutuiksi.
tämä tädin mies sanoo myös suoraan samaa tuosta että tuntuu vahvasti siltä että harva on kunnollinen mutta ne mitkä sitten ovat niin ovat juuri hellareita.

[SK]

Tässäkin on muistettava, että kaikki romaniasta tulevat eivät ole romaneja.

Pitäisiköhän siihen bingoon lisätä, että "kaikki eivät ole X", kun se toistuu lähes jokaisessa mokumaku-jutussa (vrt. "täytyy muistaa että maahanmuuttajia on erilaisia, osa kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita ja työperäisiä, ei saa yleistää... jne.") Mutta nyt Pekka on jakanut meille oikein kunnon informaatiota: Kaikki romaniasta tulleet eivät ole romaneja!!1! Mikä paljastus! Olin kuvitellut, että kaikki Romaniasta tulleet ovat romaneja ja ihmetellyt sitä, että kun puhutaan romanien riistosta ja raastosta Romaniassa. Minä kun luulin, että he riistävät ja syrjivät siellä toisiaan (itseään) kun kaikki siellä on romaneja. Onneksi Pekka auttoi minua oikealla informaatiolla.

Siis tehtäisiin laki, jonka perusteella poliisi saisi jälleen työtä, joka ei sille kuulu. Tämän totean päihtyneiden kiinniottoa ja kuljetusta pohtivan työryhmän puheenjohtajana.

Ei kuulu poliisille? Jos poliisin tehtäviin lisätään vaikka katujen lakaisu, niin silloin se on poliisin tehtävä. (Tosin olen itsekin sitä mieltä, että juoppojen kuskaaminen ei pitäisi kuulua poliisille, mutta jos se annettaisiin jollekin muulle viranomaiselle, niin lainsäädäntö pitäisi muuttaa siten, että joku muu viranomaistaho saa ottaa juoppoja säilöön.)

Sitä paitsi ihan oikeasti, kumpihan kadulla enemmän häiritsee, hiljaa muki edessään kyyhöttävä mummo, vai aktiivisesti kimppuun käyvä kuukausilahjoituksien kerääjä, puhumattakaan erilaisista kovaäänisistä torven töräyttäjistä, jotka kaikki myös keräävät tai kerjäävät.

Minua ei "istumakerjäys" juuri haittaa toiminnallisesti sekä olen Pekan kanssa samaa mieltä siitä, että kuukausilahjoituksien kerääjät häiritsevät minua enemmän. Pekka tosin ei näytä ymmärtävän sitä, että kuukausilahjoitusten kerääjät eivät kerää rahaa varastelemalla lompakoita. Torveen töräyttelijät, haitarinhajottajat ja muut meluavat muusikot ne vasta minua häiritsevätkin. Tosin nämä kaikki "muusikot" ovat juuri romaneja, joten kun heidän tulonsa tänne saadaan loppumaan, loppuu suurin osa siitäkin melusaasteesta. (Nimimerkillä; kuljen taas kohta Narinkkatorin läpi...)

Sitten Pekka puhuu välillä ihan järkeviä, mutta kaikki järkevät ajatukset tyssäävät tähän:

Romanikulttuuri on suomalaisen yhteiskunnan rikkaus eikä sitä saa päästää häviämään. Kun muistetaan, että se on osa suomalaista kulttuuriperintöä eikä sitä tule asettaa vastakkain valtaväestön kulttuuriperimän kanssa.

Jos joku pystyy sanomaan yhdenkin sellaisen asian romanikulttuurista, mikä olisi yhteiskunnalle (siis sinulle ja minulle) positiivisesti rikkautta, niin kertokoot. En ole vielä sellaista asiaa keksinyt.

Kokonaan toinen asia onkin sitten se, että "eikä sitä tule asettaa vastakkain valtaväestön kulttuuriperimän kanssa" niin ollaan taas alkupisteessä:

Esimerkki 1:
Leif on töissä asennusfirmassa ja tulee aamulla töihin. Ota Leif kahvia. Työkaverinsa Markku: "Tuolta Nakkilasta soittivat, että siellä on yhdessä risteyksessä liikennevalojen ohjaus päin peetä ja tulee vaaratilanteita. Lähdetääs ajelemaan sinne ja korjataan ne." Leif: "En voi mennä Nakkilaan, koska meidän kulttuurissa on verikosto ja väistämisvelvollisuus. Vuonna nakki ja käpy meitin suvulle tuli riitaa Nakkilan Lindemannien kanssa ja en voi mennä sinne." Markku: "Eihän siitä hommasta tule yksin mitään! Mikä ihme on että kieltäydyt töistä?"

Esimerkki 2:
Esmeralda on töissä konsulttifirmassa. Työkaveri Liisa soittaa: "Huomenta, tossa yhdeksältä olisi sitten kokoushuoneessa neuvottelu siitä ensi kuun sopimuksesta. Sulla oli niin hyvä rapo siitä, että tule kertomaan se muillekin." Esmeralda: "En voi tulla, kun tuossa alhaalla on yksi Hagert ja en voi tulla sinne yläkertaan, koska meidän kulttuuri." Liisa: "No jo on ihme kun kieltäydyt töistäsi!"

Esimerkki 3:
Miranda on päässyt pankkiin töihin. Pankinjohtaja Jussi kertoo, että "Tuossa on tuonne vaateliikkeeseen firman asiakasnumero. Sieltä me kaikki haetaan nämä meidän krakat ja pikkutakit, niin mene hakemaan sieltä itsellesi jotain vaatteita. Firma maksaa, niin ei tarvitse omaa rahaa kuluttaa niihin niin paljoa." Miranda: "En voi olla missään muissa vaatteissa, jos pankkiin tulee vaikka joku romani, koska meidän kulttuurissa se loukkaa toisia romaneja, jos he näkevät minut normaaleissa vaatteissa. Kuljen näissä heimoasusteissa." Jussi: "No jo on. Nainen kieltäytyy ilmaisesta shoppailureissusta. Tätä en ole ennen kuullutkaan! En voi laittaa kieltoakaan tuohon pankin ovelle, että tänne ei saa tulla romaneja, koska muuten Eva&Suurpää&Puumis-trio hyökkää kimppuun! Mikä siinä on että et suostu olemaan samalla tavalla kuin muutkin?"

Esimerkki 4:
Valte menee työhaastatteluun. Henkilöstöpäällikkö: "No terve, jaa että tänne hommiin. Luin noi sun paperit ja hyvältä näytti. Oletko muuten romani?" Valte: "Joo, olen." Henkilöstöpäällikkö: "No ei se mitään, mutta onko sinulla jotain kulttuurillisia rajoituksia? Voitko esimerkiksi lähteä työmatkalle mihin tahansa kaupunkiin? Voitko palvella kaikkien romanisukujen jäseniä? Kun teidän kulttuurissa on niitä rajoituksia." Valte: "Apuva! Razzizzmi! Syrjintä! Ksenofobia! Toiseuden pelko! Suurpää, Illman, Biaudet, Puumalainen! Syrjintä! Kantelu! Korvauksia! Sairaseläke! Morasta kylkeen! [Sensuroitu] [diipa daapa, muumi muumi ja hattivatti]"

Siitä saa sitten jokainen miettiä sitä, että KENEN syy on se, että käy kuin esimerkeissä mainitsin?

[Roope]

Romanilasten koulunkäyntiongelmiin on puututtu Lahdessa. Uuden hankkeen myötä kouluihin on tullut uudenlaista kerhotoimintaa, romanikielen opetusta ja romanihenkilökuntaa. Myös koulujen ja kotien välistä yhteistyötä on tiivistetty. Pohjimmiltaan kysymys on kulttuurierojen ymmärtämisestä ja hyväksymisestä.

Romanilasten koulunkäynnissä on ollut ongelmia jo vuosikymmeniä. Useiden tutkimusten mukaan valtaosa romaniperheiden lapsista jättää peruskoulunsa kesken. Niistä, jotka peruskoulun suorittavat, iso osa saa tavallisesti todistuksensa erityisluokalta.

[...]

Kouluissa on yleensä noteerattu romanilasten runsaat poissaolot, jotka johtuvat romaniperheiden erilaisesta kulttuurista.

- Jos romaniperheessä vaikkapa isovanhempi sairastuu, niin koko suku jää hoitamaan häntä kotiin, Bantzar selostaa.

Pohjimmiltaan koulunkäyntiongelmissa on siis kyse kulttuurieroista.

- Kulttuurieroihin ei tutustuta. Jos niihin tutustuttaisiin ja niitä tutkittaisiin, niin paljolta säästyttäisiin, Bantzar kiteyttää.

[...]

Lahdessa toimii myös romanitaustainen koulunkäyntiavustaja Katariina Palmroos. Hän auttaa oppilaita läsnäolollaan ja toimii konfliktitilanteissa "kulttuuritulkkina".

[...]

Romanilasten perusopetuksen tukemisen hanke on opetushallituksen rahoittama, ja sille on myönnetty tässä vaiheessa rahoitusta vuoden 2012 loppuun asti.

YLE: Romanilasten koulunkäyntiä helpotetaan Lahdessa 18.8.2011

[Blanc73]

Romanilasten koulunkäyntiongelmiin on puututtu Lahdessa. Uuden hankkeen myötä kouluihin on tullut uudenlaista kerhotoimintaa, romanikielen opetusta ja romanihenkilökuntaa. Myös koulujen ja kotien välistä yhteistyötä on tiivistetty. Pohjimmiltaan kysymys on kulttuurierojen ymmärtämisestä ja hyväksymisestä.

Romanilasten koulunkäynnissä on ollut ongelmia jo vuosikymmeniä. Useiden tutkimusten mukaan valtaosa romaniperheiden lapsista jättää peruskoulunsa kesken. Niistä, jotka peruskoulun suorittavat, iso osa saa tavallisesti todistuksensa erityisluokalta.

[...]

Kouluissa on yleensä noteerattu romanilasten runsaat poissaolot, jotka johtuvat romaniperheiden erilaisesta kulttuurista.

- Jos romaniperheessä vaikkapa isovanhempi sairastuu, niin koko suku jää hoitamaan häntä kotiin, Bantzar selostaa.

Pohjimmiltaan koulunkäyntiongelmissa on siis kyse kulttuurieroista.

- Kulttuurieroihin ei tutustuta. Jos niihin tutustuttaisiin ja niitä tutkittaisiin, niin paljolta säästyttäisiin, Bantzar kiteyttää.

[...]

Lahdessa toimii myös romanitaustainen koulunkäyntiavustaja Katariina Palmroos. Hän auttaa oppilaita läsnäolollaan ja toimii konfliktitilanteissa "kulttuuritulkkina".

[...]

Romanilasten perusopetuksen tukemisen hanke on opetushallituksen rahoittama, ja sille on myönnetty tässä vaiheessa rahoitusta vuoden 2012 loppuun asti.

YLE: Romanilasten koulunkäyntiä helpotetaan Lahdessa 18.8.2011

Just joo, eli romanien opiskeluongelmat johtuvat siitä että me valkonaamat emme ymmärrä romanien upeaa kulttuuria? Johtuuko ammattiinopiskelu-ja työllistymisongelmat myös valtaväestön suvaitsemattomuudesta? Kukkahatut ymmärtää ja paapoo, romanit jatkavat hengailuaan samalla tavalla kuin ovat jo vuosisatoja tehneet. Piiri pieni pyörii...

[skrabb]

Hyvin 500 vuodessa integroitunutta porukkaa
Mitä voimmekaan odottaa uudemmilta tulokkailta?
Luulenpa, että ei ko. sakki ole kovinkaan tuntematonta suurimmalle osalle suomalaisista, kyllä kaikkinainen "värikkyys" on sen verran huomattavaa.

"yhdeksänkymmentäviisi prosenttia mustalaisista pilaa koko porukan maineen"
http://hommaforum.org/index.php/topic,5797.msg89899.html#msg89899

[Veli Karimies]

Suomen menestyneimmät romanit taitavat olla laulajia. Miksei romanit menesty muilla aloilla? Onko kyseessä uusrasismi eli kulttuurin rodullistaminen, jossa Suomen koululaitokset ja työnantajat eivät ymmärrä romaneiden kulttuuria ja täten syrjivät heitä? Missä on vika jos romanit eivät menesty yksityisyrittäjinäkään? Romaneita syrjivät yrittäjälainsäädäntö?

[Eino P. Keravalta]

Missä on vika jos romanit eivät menesty yksityisyrittäjinäkään?

Koska "pisneksillä" ja "yrittäjyydellä" on suuri ero.

Mutta tietysti lopulta kaikki vika on meissä. Ei romaneissa.

[Malla]

Kouluissa on yleensä noteerattu romanilasten runsaat poissaolot, jotka johtuvat romaniperheiden erilaisesta kulttuurista.

- Jos romaniperheessä vaikkapa isovanhempi sairastuu, niin koko suku jää hoitamaan häntä kotiin, Bantzar selostaa.

Suuresta suvusta löytyy aina joku sairas, jota voi jäädä hoitamaan kotiin.
Arvoitukseksi jää, miten koulupoissaolot pitäisi paikata.
Jotkut romanit ovat kuitenkin kouluttautuneet. Ehkä heidän perheissään ei ole sairasteltu?

Vaikka perusopetusta tuettaisiin hienoin opetushankkein, opetus ei onnistu, jos opetettava ei ole paikalla saamassa opetusta/kotiopetus ei toimi. En ymmärrä, mitä kulttuuritulkki voi sellaisessa tilanteesssa tehdä.

[Mursu]

- Jos romaniperheessä vaikkapa isovanhempi sairastuu, niin koko suku jää hoitamaan häntä kotiin, Bantzar selostaa.

Pohjimmiltaan koulunkäyntiongelmissa on siis kyse kulttuurieroista.

- Kulttuurieroihin ei tutustuta. Jos niihin tutustuttaisiin ja niitä tutkittaisiin, niin paljolta säästyttäisiin, Bantzar kiteyttää.


YLE: Romanilasten koulunkäyntiä helpotetaan Lahdessa 18.8.2011

Jos vanhuksen sairastuessa, koko suku jää häntä hoivaamaan ja lapset jäävät ilman tarvitsemaansa koulutusta, on kyse typerästä ja tehottomasta tavasta, joka sitoo yhteisönsä jatkossakin köyhyyteen ja yhteiskunnan laitamille. Tämä tulee sanoa avoimesti ja sitä pitää muuttaa - tarvittaessa pakolla. Sitä ei tule ymmärtää ja hyväksyä.

ajatus koulunkäynnin helpottamisesta on outoa. Koulun tuleekin olla vaikeaa. Jos se on helppoa, ei kyseisen henkilön oppimisresursseja käytetä täysimittaisesti hyväksi.

[Simo Hankaniemi]

Eikös se yksi kuuluisa juristi ole romani? Lampela taisi olla nimi. Vai muistanko väärin? Ja näyttelijä Yrjö Tähtelä oli muistaakseni myös.

[Eino P. Keravalta]

Eikös se yksi kuuluisa juristi ole romani? Lampela taisi olla nimi. Vai muistanko väärin? Ja näyttelijä Yrjö Tähtelä oli muistaakseni myös.

Muistaakseni Lampela ei ole romani, vaan sukuperimältään neljännesromani. Oikaiskaa tarvittaessa.

[SSampsa]

Ihan vaan mielenkiinnosta, onko saamelaisilla samanlaisia ongelmia kulttuurieroja?

[Simo Hankaniemi]

Ihan vaan mielenkiinnosta, onko saamelaisilla samanlaisia ongelmia kulttuurieroja?

Saamelaisia on sorsittu alkaen lapinkylien maiden "kansallistamisesta" ja muusta ryöstöstä. Saamelaisten asema on ollut siksi alisteinen, että identiteetti-ongelmia on edelleenkin.

Muistan joitakin vuosia sitten, kun olimme erään kaverini vieraana Muotkatunturien liepeillä. Lantalaiskaverin avovaimo oli saamelainen, puhui kieltäkin, mutta ei tunnustanut olevansa saamelainen ja suhtautui s.kulttuuriin torjuvasti tai kielteiseksi. Asetelma oli hiukan tragikoominen, sillä meitä oli paikalla neljä lantalaismiestä, joilla kaikilla oli positiivinen asenne saamelaisuuteen ja sitten yksi saamelaisnainen, jolla oli negatiivinen asenne. Tilanne paljastui, kun kerroin, että olemme vierailun jälkeen menossa saamelaismuseo Siidaan.