Globaali taloustilanne/LAMA! (yhdistetty)

[sivullinen.]

^ Sen me muut tiesimme jo etukäteen, mutta pidämme häntä sankarina toisesta syystä. Fight the power

Valitettavasti esimerkkisi on laajennettavissa kaikkialle kansantalouteen. Jokainen virkamies joka kiusaa tavallista tallaaja paperisodalla nostaa BKTtä oman palkkansa verran - siis 3000e/kk * 12 ~= 30000e/vuosi. Näitä on suomessa useampi sata tuhatta (x00 000 * 30 000 = x*3 miljardia). Jos siis turhia virkamiehiä aletaan karsia, niin BKT tulee romahtamaan ja samoin koko talousjärjestelmä. Huligaani ei ikkuinoiden särkemistä lopettamalla saa vastaavaa tuhoa aikaan.

Näytellään nyt vielä hetki työn tekemistä kun valtio vielä näyttelee palkkojen maksamista. Seuraavaksi ehdotettu sotanäytelmä ei kuulosta kauhean mukavalta.

[tyhmyri]

Me vain emme pysty työpanoksella tuottamaan yhtä paljon kuin kulutamme - siis inflaatio kuluttaa. Siksi taloutemme laskee.

En oikein pysty seuraamaan logiikkaasi. Siksi voinet ehkä avata asiaa muutamilla kaavoilla tai jollain yksinkertaisella mallilla. Siis ihan ajatuskokeena. Pelkkänä sanallisena esityksenä en oikein nielaise logiikkasi mielekkyyttä, (virhe)tulkintamahdollisuuksia on liikaa.

[hattiwatti]

Tällaisen takia pitäisi ottaa Bruttokansantuotteen rinnalle käsite Bruttokansankulutus. Se kertoisi miten suuri osa kansantuoteesta muuttuu pysyväksi investointi omaisuudeksi ja miten suuri osa kuluu pois samana aikana. Nykyaikana talo on kulutushyödyke, jos sen elinaika on tosiaan noin lyhyt. Bruttokansantuote ei kerro enää omaisuuden kasvusta vaan on mittari jolla eliitti voi yrittää todistella kaiken olevan hyvin. Tilastokeskuksen johtajakin kuulutti BKTn jakamista hyvään ja huonoon [kolesteroolin tyyliin], kun Japanin tsunamin jälkeen oli odotettavissa huikeita BKTn kasvulukuja: kokonaisia kaupunkeja pitää rakentaa uudestaan. Jokainen varmasti ymmärtää ettei tsunami ollut kuitenkaan mikään rahasade.

BKT on itseasiassa varsin typerä mittari yhtään millekään, koska BKT:ta voi alkaa kasvattamaan vaikkapa rikkomalla ikkunaruutuja. Jos huligaani paukuttaa vaikkapa sata ikkunaruutua päivässä paskaksi ja niiden korjaaminen maksaa vaikkapa 200€ per ikkuna niin BKT kasvaa 200x100= 20 000€ päivässä.

Vuodessa BKT kasvaisi 100 ikkunaruudun hajottamisesta per päivä 20 000€x365 = 7,3 miljoonaa euroa. Vaikka BTK kasvaa 7,3 miljoonaa euroa todellisuudessa tämä raha ja resurssit on pois jostain muusta toiminnasta.

Eli todistin tässä, että ikkunaruutuja hajottava huligaani onkin BKT kasvattava kansallissankari, joka kääntää talouden ennen näkemättömään nousuun.

Ainakin maailmanpankin entinen pääekonomisti, talousnobelisti ja armoton liberaaliglobaalitalouden kriitikko Joseph Stiglitz on paljolti kritisoinut koko BKT:n käsitettä. Hänen mukaansa BKT on vanhentunut talouskasvun mittari ja poliitikot tekevät täysin vääriä päätöksiä BKT-kasvun perusteella. BKT-lukemilla vaan voi houkutella äänestäjiä. Tämä on metodi miten kuplat on rakennettu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Joseph_Stiglitz
http://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Stiglitz

[Nikolas]

Kullan hinta näyttää tasaantumisen merkkejä, kuten liitteessä.

Totta tosiaan, siltäpä näyttää.

(http://www.kitco.com/LFgif/au3650nyb.gif)

[tyhmyri]

On niitä reaalisia huippuja ollut ennenkin (CPI deflated chart):
(http://graphics8.nytimes.com/images/2011/09/10/opinion/091011krugman1/091011krugman1-blog480.jpg)
Kaikki mikä menee ylös tulee myös alas.

[Jakerp]

^ Sen me muut tiesimme jo etukäteen, mutta pidämme häntä sankarina toisesta syystä. Fight the power

Valitettavasti esimerkkisi on laajennettavissa kaikkialle kansantalouteen. Jokainen virkamies joka kiusaa tavallista tallaaja paperisodalla nostaa BKTtä oman palkkansa verran - siis 3000e/kk * 12 ~= 30000e/vuosi. Näitä on suomessa useampi sata tuhatta (x00 000 * 30 000 = x*3 miljardia). Jos siis turhia virkamiehiä aletaan karsia, niin BKT tulee romahtamaan ja samoin koko talousjärjestelmä. Huligaani ei ikkuinoiden särkemistä lopettamalla saa vastaavaa tuhoa aikaan.

Näytellään nyt vielä hetki työn tekemistä kun valtio vielä näyttelee palkkojen maksamista. Seuraavaksi ehdotettu sotanäytelmä ei kuulosta kauhean mukavalta.

Kysymys onkin siitä kumpi käyttää rahat viisaammin valtio vai yksilöt. Kreikassa yksilöiden nollaverotus eli laaja veronkierto on johtanut siihen, että yksilöt, jotka ovat päässeet veronkierrolla nollaverotuksen piiriin kuluttavat rahansa enemmin urheiluautoihin, bilettämiseen ja muotivaatteisiin kuin maksavat veroja, jolloin valtio kuluttaisi samat rahat vaikkapa turvallisuuden parantamiseen palkkaamalla poliiseja, terveydenhuoltoon, infrastruktuurin rakentamiseen rakentamalla teitä, satamia ja rautateitä tms.

Jossakin vaiheessa ihmisten pitää valita haluaako matalan verotuksen yhteiskunnan, jossa on enemmän urheiluautoja, biletyspaikkoja ja muotivaateliikkeitä kuin missään muualla, mutta rapistuvat tiet, rapistuva terveydenhuolto, vähän poliiseja, enemmän kerjäläisiä, koska huono sosiaaliturva ja niin edespäin.

Vai haluaako korkean verotuksen yhteiskunnan, jossa on parempi tieverkko, parempi terveydenhoito, enemmän poliiseja ja vähemmän kerjäläisiä koska parempi sosiaaliturva. Kääntöpuolena sitten on vähemmän urheiluautoja, biletyspaikkoja ja muotivaateliikkeitä, koska ihmisillä on vähemmän rahaa ylellisyyteen ja henkilökohtaisen sosiaalisen aseman pönkittämiseen pärisevillä 1000 hevosvoiman autoihin ja 5000 euron muoti pukuihin.

Voitko ihan käsi sydämellä vannoa, että jos enemmistö ilman valtiota saisi vapaasti päättää miten rahansa kuluttaa (siis nolla vero yhteiskunnassa), että tulos olisi yhtä hyvä kuin valtio kuluttamassa samat rahat kaikkine puutteineen?

[hattiwatti]

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/americana/katolinen-kirkko-v-globaali-kapitalismi

Katolinen kirkko v. globaali kapitalismi

Katolinen kirkko on osallistunut globaalin finanssikriisin ympärillä vellovaan keskusteluun. Vatikaani ehdottaa globaalia organisaatiota säännöstelemään kansainvälisiä markkinoita.

41-sivuinen dokumentti, Toward Reforming the International Financial and Monetary Systems in the Context of Global Public Authority, vaatii mm. reservirahastoa kriisin pahiten iskemien maiden auttamiseksi, moraalisesti kestävän talouskehityksen tukemista, sekä tehokkaampaa kansainvälisten finanssimarkkinoiden valvontaa.

Itsekkäiden kansallisvaltioiden ohjaama talous on aikansa elänyt ja jopa surrealistinen konsepti globalisaation aikakaudella, kirkon dokumentti sanoo. Nykymaailma tarvitsee hallitun siirtymisen ylikansallisen auktoriteetin aikakauteen. Ylikansallisen vallan tasapainottamiseksi alueellista kontrollia olisi syytä lisätä, kirkko uskoo.

Katolinen kirkko on ollut jo vuosisatoja kriittinen laissez-faire kapitalismia kohtaan, ja Vatikaanin tuore lausunto on johdonmukainen kirkon vanhan ajattelutavan kanssa. Kirkko haluaa voimakkaan ja kansainvälisen organisaation korjaamaan "kapitalistisen kehityksen tasa-arvon puutteita ja vääristymiä."

Kirjoitus on myös linjassa kirkon ajaman kosmopoliittisen maailmankatsomuksen kanssa. Nationalismin aikakaudella Katolinen kirkko on johdonmukaisesti muistuttanut kansallisvaltioiden ja yltiöisänmaallisuuden vaaroista, ja sama teema hallitsee myös uutta kirjoitusta.

Kirkon argumentti on selkeä ja vahva. Globalisaatio vaatii globaalin hallinnon ja hallintokulttuurin. Vaikka valtaosin globalisaatio on ollut siunaus köyhille valtioille (katsokaa vaikka Intiaa), se on paikoitellen vaarassa muodostua vauraiden, omaan napaansa tuijottavien valtioiden kontrolloimaksi ja paikoitellen moraalittomaksi peliksi. Kirkon ehdotus edesauttaisi toteutuessaan reilumman ja tasa-arvoisemman globalisaation syntymisessä.

Dokumentti on ehdottomasti kattavan ja kansainvälisen keskustelun ansaitseva pelinavaus. Tässä tapauksessa totuus tulee kirkon ja katolisen humoristin ja pyhäkouluopettaja Steven Colbertin suusta:

"If this is going to be a Christian nation that does not help the poor, either we have to preted that Jesus was just as selfish as we are, or we got to acknowledge that He commanded us to love the poor and serve the needy without condition and then admit that we just don't want to do it. "

[sivullinen.]

Me vain emme pysty työpanoksella tuottamaan yhtä paljon kuin kulutamme - siis inflaatio kuluttaa. Siksi taloutemme laskee.

En oikein pysty seuraamaan logiikkaasi. Siksi voinet ehkä avata asiaa muutamilla kaavoilla tai jollain yksinkertaisella mallilla.

Tarkoitan seuraavanlaista mallia:

Maa tuottaa perunoita ja niitä ostetaan ja myydään paperirahalla. Paperirahaa voidaan tuottaa miten paljon halutaan, mutta perunoiden tuotanto on vaikeaa, rajallista ja vaihtelee lukuisista asioista riippuen. Alkutilanteessa oletetaan että yhden perunan hinta on asettunut yhden paperirahan tasolle. Hintataso pysyy vakaana jos jokaista yhtä uutta perunaa kohti valtio painaa yhden uuden paperirahan. Silloin nimittäin jokaisella uudella rahalla on tavaravastine - peruna. Tämä kohta on jutun juoni, ja jos kyseenalaistat sen teoria ei toimi. Joten jos kaupoissa ja kellareissa olevien perunoiden määrä kasvaa voi valtio hankkia itselleen lisää tuloja painamalla rahaa ilman rahanarvon laskua (inflaatiota). Mutta Suomen nykyinen taloustilanne vastaa sitä että perunoiden määrä vähenee! Vanhat talot lahovat nopeammin kuin uusia rakennetaan. Silloin valtion pitäisi ottaa samassa suhteessa taloudesta pois rahaa! Muuten seurauksena on deflaatio jossa kukaan ei enää myy perunoita vaan pitää niitä kellarissa kasvamassa korkoa - siis kun rahan arvo laskee perunan arvo suhteessa nousee. Seurauksena on kaiken kaupankäynnin väheneminen joka taas laskee taloutta.

Oletko samaa mieltä vai löydätkö ajatuskuviostani jonkin virheen?

[tyhmyri]

Oletko samaa mieltä vai löydätkö ajatuskuviostani jonkin virheen?

Noh, tuota. Minusta tuntuu siltä, että emme puhu ollenkaan samasta asiasta kun käytämme termiä "inflaatio". Itse pidän Scott Sumnerin määritelmästä, jonka mukaan pitäisi puhua reaalitulojen laskusta. Alkuperäinen Sumnerin kirjoitus löytyy täältä. En ole aivan kaikessa samaa mieltä kuin Sumner, mutta hänen kirjoituksensa on varsin hyvä.

BTW, yksi syy niin kutsutun sisäisen devalvaation vaikeuteen ja ikäviin vaikutuksiin tulee siitä, että valuutan arvon devalvoituminen heikentää reaalituloja vähemmän kuin vaikkapa yleinen palkkojen alennus. Syynä se, että suuri osa yksityistalouksien toiminnasta on kuitenkin sisämarkkinoilla tapahtuvaa.

[AstaTTT]

"If this is going to be a Christian nation that does not help the poor, either we have to preted that Jesus was just as selfish as we are, or we got to acknowledge that He commanded us to love the poor and serve the needy without condition and then admit that we just don't want to do it. "

Katolinen kirkko on hyvä vetoamaan ihmisiin osoittamaan myötätuntoa kanssakulkijoitaan kohtaan; itse se pitää kynsin hampain kiinni omaisuudestaan.

http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,700513,00.html

[hattiwatti]

Uusin Avaaz-vetoomus. Kannattaa signeerata.

Dear friends,
In 24 hours, the G20 summit of world governments meets to discuss the global economic crisis, but banks and big corporations are sponsoring the meeting in exchange for an all access pass! This, while ordinary citizens are locked out. Let's raise a massive petition to summit President Nicolas Sarkozy to kick out the corporate sponsors and clean up the G20:

It's unbelievable. The G20 -- the most powerful summit of world governments -- meets tomorrow to discuss the global economic crisis, and who is sponsoring the meeting? Banks and corporations!

No wonder the site of the meeting -- the French city of Cannes -- is completely locked down to any ordinary citizens, while banks and large corporate CEOs have all access passes to tell our governments what to do.

Corporations and banks have captured our governments, winning vast bailouts after helping to create the crisis. Now they are buying their way into the very meeting that could decide the world's financial future. Together we can persuade summit President Nicolas Sarkozy to cancel the sponsorship -- let's build a massive public outcry that causes a media firestorm and forces Sarkozy to kick out the corporate sponsors and clean up the G20. Sign the petition and forward widely:

http://www.avaaz.org/en/occupy_g20/?vl

The line between corporate power and responsible government has steadily blurred, undermining our democracies and our economy. Politicians take money from corporations for their campaigns, make policies that reward them when in office, and then take high-paid jobs with them after they leave. It's corruption, plain and simple.

Now Société Générale, a French bank that received a public bailout and has a vested interest in Europe's financial policy, is an official sponsor of the summit. Insiders have told Avaaz that this bank and 20 other corporations have paid large sums of money in sponsorship for a seat at the table of our governments.

The only way to get policies that protect jobs, tackle speculators and guarantee a fair future for us all is to kick back against the lobbies and prise our leaders away from corporate interests. Let's tell Nicolas Sarkozy and the other leaders that their future depends on ditching the sponsors now and agreeing to no more corporate capture of our governments. Sign the petition and send to everyone:

http://www.avaaz.org/en/occupy_g20/?vl

The global economic crisis resulted in large part from reckless banks that were no longer regulated effectively by governments because of the control banks exert over our leaders. This corporate capture of government is the major threat today, both to democracy, and to an efficient and fair economy. Across the world, people are taking to the streets to take back our democracies. In the next 24 hours, let's start with the G20.

With hope and determination,

Alex, Maria Paz, Emma, Ricken, Morgan, Wissam and the rest of the Avaaz team

SOURCES

Business leaders press G20 (Financial Times)
http://www.ft.com/cms/s/0/21ccfea6-02e6-11e1-899a-00144feabdc0.html#axzz1cMLOw7GP

Business 20 summit parallel to the G20
http://www.b20businesssummit.com/guests/business-organizations

Ottawa Steered Clear of Corporate Sponsorships for G20 (Globe and Mail)
http://www.theglobeandmail.com/news/world/g8-g20/news/ottawa-steered-clear-of-corporate-sponsorships-for-g8-g20/article1608401/

List of G20 Cannes Sponsors
http://www.g20-g8.com/g8-g20/g20/english/the-2011-summit/partnerships/partnerships.69.html

Société Générale gets $12 billion in AIG bailout (New York Times)
http://www.nytimes.com/2009/03/16/business/16rescue.html

[sivullinen.]

Oletko samaa mieltä vai löydätkö ajatuskuviostani jonkin virheen?

Noh, tuota. Minusta tuntuu siltä, että emme puhu ollenkaan samasta asiasta kun käytämme termiä "inflaatio". Itse pidän Scott Sumnerin määritelmästä, jonka mukaan pitäisi puhua reaalitulojen laskusta. Alkuperäinen Sumnerin kirjoitus löytyy täältä. En ole aivan kaikessa samaa mieltä kuin Sumner, mutta hänen kirjoituksensa on varsin hyvä.

Emme taatusti puhu. Minä puhuin inflaatiosta, siis siitä missä viittaamassasi lähteessäkin käytetään sanaa inflaatio. Sinä alat nyt puhua siitä että meidän ei pitäisi puhua inflaatiosta vaan reaalitulojen laskusta ja käyttää siitä nimitystä reaalitulojen lasku. Miksi ihmeessä? Kun esittämässäni mallissa tai käydyssä keskustelussa ei ole missään ollut kyse lainkaan tuloista. Kyse oli Sumnerin sanoin "demand-side inflation" eli tarjontapuolen inflaatiosta. Voidaan toki puhua kauniista naisistakin ja käyttää silloin termiä "kauniit naiset", mutta se olisi keskustelua ihan eri aiheesta.

Joten et siis löytänyt ajatuskuviostani virhettä, vaan aloitit keskustelun sananmuodoista. Eipä tullut yllätyksenä. Selvitäppäs seuraavaksi mikä on sanan mulkku deminutiivi muoto. Voit lähettää kuvankin.

EDIT: Vihjeenä sanon että Turussa sitä käytetään myös persoonapronomininä. Esimerkiksi lauseessa Onk __________ soittanut?

[Jakerp]

Reaalitaloudessa on aina enemmän rajoitteita toisin kuin finanssimaailmassa. Tästä syystä reaalitaloutta voi aina manipuloida finanssimaailman keinoilla. Teoriassa valtioiden pitäisi verottamalla ja kilpailuviranomaisten toimilla kyetä pitämään huoli, että minnekään ei kasaanna vaarallisen suuria määriä pääomia ja vaarallisia finanssimonopoleja. Toisin kuitenkin on globalisaation ja veroparatiisien myötä se vähänkin säätelyn mahdollisuus mitä joskus on ollut on menetetty.

Tästä syystä vapaa markkinatalous ei toimi eikä ole toiminut muutamaan vuosikymmeneen. Ainoa syy miksi nykyjärjestelmää pyritään pönkittämään ja pelastamaan on pelastaa järjestelmästä hyötyvien keinottelijoiden etuoikeudet.

[Vörå]

Postasin oheisen eräälle toiselle foorumille, mutta sopii ihan hyvin tähänkin ketjuun:

Tässä hauska uutinen USA:n kongressin jäsenten henkilökohtaisesta varallisuudesta (yhteensä noin 2 miljardia dollaria):

http://thedailywh.at/2011/11/01/rich-get-richer-of-the-day/

Väittäisin, vaikka tämä varmasti menee "kateuden" piikkiin, että jotain syy ja seuraus -suhteita on poliittisen eliitin koostumuksen ja viime vuosina harjoitetun talouspolitiikan välillä. No, mene ja tiedä.

[tyhmyri]

Brad DeLong on jo vuosia sitten kirjoittanut hieman kommenttia tälläkin palstalla haikailtuun kultakantaan perustuvasta valuutasta. Kultakannan myötä

1) rahapolitiikan vaikutuskeinot vähenisivät,
2) johtaisi korkeampaan työttömyyteen,
3) kultakannalla oli merkittävä rooli suuren laman syntyyn ja kestoon,
4) rahan määrää säätelisi ensisijaisesti kaivostoiminta.

Alkuperäinen juttu löytyy täältä.

[sivullinen.]

Tyhmyri taas vauhdissa. Annappas kun vastaan väitteisiisi.

1) rahapolitiikan vaikutuskeinot vähenisivät,
Näin on, ja se on koko kultakannan olennaisin piirre. Jos vallan pitäjät toimisivat vastuullisesti ja pitäisivät rahan arvon vakaana ei koko kultakannasta olisi muuta kuin haittaa. Mutta kun he käyttävät sitä poliittiseen ohjaukseen! Ja jos joku ei tänään käytä, niin usko siihen ettei huomenna tilanne olisi toinen on nolla.

2) johtaisi korkeampaan työttömyyteen,
Ihan pölhö väite. Ei löytynyt mitään tuohon viittaavaa antamastasi lähteestä. Itse siis keksit. Vastineeksi sanon yhtä pölhön väitteen: kultakanta johtaisi korkeampaan elinikään.

3) kultakannalla oli merkittävä rooli suuren laman syntyyn ja kestoon,
Etkö osaa englantia? Viitteessäsi kerrottiin miten kultakanta vaikeutti poliitikkojen vaikutuskeinoja suuren laman aikaan (katso kohta 1.). Laman syntyyn johtavana syynä ei siinä kultakantaa pidetty.

4) rahan määrää säätelisi ensisijaisesti kaivostoiminta.
Tämä on totta. Nykyään sitä säätelee poliitikkojen tahto. Toinen on vakaampi, toinen on "demokraattisempi".

Lue taas lisää kultakannasta tuolta toisesta ketjusta:

Kiina siirtyy kultakantaan!
http://hommaforum.org/index.php/topic,60611.30.html

[tyhmyri]

2) johtaisi korkeampaan työttömyyteen,
Ihan pölhö väite. Ei löytynyt mitään tuohon viittaavaa antamastasi lähteestä. Itse siis keksit. Vastineeksi sanon yhtä pölhön väitteen: kultakanta johtaisi korkeampaan elinikään.

Tuossa alla olevassa pätkässä käytetään sanaa "unemployment", joka sanakirjan mukaan tarkoittaa työttömyyttä.

Recessionary bias. Under a gold standard, the burden of adjustment is always placed on the "weak currency" country.
* Countries seeing downward market pressure on the values of their currencies are forced to contract their economies and raise unemployment.
* The gold standard imposes no equivalent adjustment burden on countries seeing upward market pressure on currency values.
* Hence a deflationary bias which makes it likely that a gold standard regime will see a higher average unemployment rate than an alternative managed regime.

Pätkä on suora lainaus kyseisestä tekstistä. Sitten toinen lainaus:

The gold standard and the Great Depression. The current judgment of economic historians (see, for example, Barry J. Eichengreen, Golden Fetters) is that attachment to the gold standard played a major part in keeping governments from fighting the Great Depression, and was a major factor turning the recession of 1929-1931 into the Great Depression of 1931-1941.

Kyllä tuossa minun mielestäni sanotaan kultakannan vaikuttaneen siihen, että laskusuhdanne muuttui suureksi lamaksi. Lisäksi tekstissä mainitaan, että ne maat, jotka luopuivat kultakannasta 1929 tai pian sen jälkeen eivät suistuneet suureen lamaan.

[hattiwatti]

Tämä on vanhempi mutta kovin ajankohtainen edelleen. Harva yleensä tietää miten massiivinen vaikutusvalta veroparatiiseista operoivilla hedgefundeilla oikein on vapaiden kansojen yli. Se on sellainen mitä vastaan ei auta hornetit tai panssarivaunut.

http://rt.com/usa/news/banks-hedge-funds-civilization/

Hedge funds and banks intend to devour modern civilization – journalist

Financial markets were in turmoil on Wednesday after the International Monetary Fund warned that more countries could be sucked into Greece's mounting debt crisis.

The euro hit a one-year low against the dollar as Spain joined both Greece and Portugal in having its credit rating slashed.

This has led to European leaders finally acknowledging the gravity of a downward financial spiral set off by Greece.

The talk now is of a bailout package for Athens worth €100-120 billion over three years.

However, there is the fear that Europe could still fail in tackling its deficit crisis which means it could spread to the US and cause a second wave of the economic crisis.

Investigative journalist Webster Tarpley stressed that a possible second wave of a crisis is much less a matter of economic fundamentals than it is a commitment of a group of hedge funds and banks to a kind of wolf pack attack of sovereign debts of a series of countries.

"They use derivatives to do these attacks. They use credit default swaps to do it," Tarpley said, adding that credit default swaps are being used against Greece, Portugal, Spain and Italy.

Tarpley believes that Great Britain's position is also very vulnerable.

According to the journalist, credit default swaps could even be used against the United States.

"You can create a great deal of panic with a very small push and then you can bring down the bonds of a city or a state," he said.

Tarpley reminded that the Treasury of California is now trying to investigate a case of security fraud, whether GP Morgan Chase, Bank of America, Merrill Lynch, Citigroup and Barclay's Bank are double dealing. They are suspected of marketing and selling the bonds of California and at the same time labeling them "unreliable" and suggesting protection by suggesting buying credit default swaps from them, just like in the case of Goldman Sachs.

"Either the US and other nations would defend themselves against these predatory hedge funds and banks or wolf packs of banks and hedge funds will attempt to attack and destroy the debt of sovereign states. And that would more or less would bring the system of modern states to an end – and civilization with it, I'm afraid."

[hattiwatti]

Tämä on mielenkiintoinen kun arvioidaan uusliberalismin onnistumista taloustieteellisenä oppina. Suurin globaali kasvu on ollut Kiinassa, mikä kommunistien hallitsemana maana ei ole koskaan seurannut mitään uusliberalismia. Ja nyt kuten tässä mainitaan, Kiinalainen malli on jotain mitä suurin osa kehittyvistä talouksista aikoo matkia ihan vain sen toimivuuden takia.

http://rt.com/usa/news/china-usa-economy-recession/

Chinese economic model replacing Washington consensus

China's rate of development on a global scale is moving faster and more consistently the other nations. Should the world take note of the Chinese economic system?

Many Americans and US politicians are blaming China for the recession and for taking American jobs, while others say we should look to chain and immolate their system.

Pepe Escobar, a correspondent for the Asia Times said China is not to blame; instead the US itself is to blame.

"Look at what the Fed is doing. They are printing money like crazy. So, they launched a currency war, a global currency war," said Escobar. "They are blaming China because the Yuan is undervalued. They will overvalue the Yuan, but at their own pace. It's going to take three or four years. There is a mechanism inside the Chinese Central Bank."

Nations like Great Britain choose to cut spending and jobs to rise from a deficit, the US simply prints more money.

"What we are seeing is that the free trade countries, the British and the US are basically basket cases. The Chinese have had the good sense to follow traditional forms of mercantilism, dirigisme and protectionism," said Webster Tarpley, a journalist.

Tarpley argued that US policy is a form of economic warfare on China, an attempt to export the recession with the objective of undermining the progress and system in China.

"When all currencies were managed under Bretton Woods the world was much better off," said Tarpley.

Although many have claimed China is deliberately playing by their own set of rules, Escobar argued they are not; emphasizing the fact China is a solid producer and the US is not.

"The major American corporations exported their production lines to China," Escobar said. "You cannot blame China because they are producing stuff, they are selling their stuff all over the world, and they are investing all over the world with a non intrusive model."

US model however is intrusive, argued Escobar. The United States tries to export democracy, while China offers other nations infrastructure developments.

It's time to adopt the Chinese system, argued Tarpley. China utilizes capital controls, boast a large state sector, promote manufacturing and deter financial speculation and services. In addition China invests heavily in infrastructure and technology.

"In effect, it's the old American model," Tarpley said.

Much of the world is beginning to shift away from the currently system towards a capital controlled system.

"We are seeing the death agony of globalization," said Tarply. "If we have a new era of protectionism and dirigisme I think that would be advantageous for the world. Again, Bretton Woods was the best we ever had it."

"Every developing country, let's put it this way, is also copying the Chinese model. They want controls on hot money, taxes on financial speculation, it's trying to more or less organize a casino economy," added Escobar.

Jim Rogers, the co-founder of the Quantum Fund and author of "The Bull in China" said China has a long history of entrepreneurship and the US is now the largest debtor nation in the history of the world.

Rogers has previously referred to the 19th century as the Century of the UK, the 20th century as the Century of the US and the 21st century as the Century of China. He explained the rise in capitalism has given China the ability to utilize their entrepreneurial spirit.

Blaming China for the world's economic woes does not fix the problem nor address its root, said Rogers.

"It looks like we have a trade war developing and if we have a trade war developing, that's the end of the word economy," said added. "Everybody loses when there's a trade war."

He argued that everyone needs to sit down and solve the problem together, although he is skeptical nations will come together and do so. Politics and economics; both are intertwined, which complicates the global market preventing adequate solutions from being used.

China is following the same path America once did; utilizing US economic policies and objectives of the past to achieve growth. Policies put in place by Hamilton and FDR are being employed.

Under the Chinese system savings and investing are up. In the US, neither is on the rise. The US needs to change its tax code to provide people with the right incentives to save and invest their money, argued Rogers.

"Throughout history countries that have saved and invested for the future are the ones that have been successful, so we need to learn to start saving and investing again," Rogers said. "If we had huge saving and people had incentives to save and invest for the future. Then America could have a comeback. Is it going to happen? I doubt it."

[tyhmyri]

Tämä on härski kopio Krugmanin lainaamasta pätkästä Nouriel Roubinin uudesta paperista. Valitan, ei linkkiä.

The international experience of "internal devaluations" is mostly one of failure. Argentina tried the deflation route to a real depreciation and, after three years of an ever-deepening recession/depression, it defaulted and exited its currency board peg. The case of Latvia's "successful" internal devaluation is not a model for the EZ periphery: Output fell by 20% and unemployment surged to 20%; the public debt was—unlike in the EZ periphery—negligible as a percentage of GDP and thus a small amount of official finance—a few billion euros—was enough to backstop the country without the massive balance-sheet effects of deflation; and the willingness of the policy makers to sweat blood and tears to avoid falling into the arms of the "Russian bear" was, for a while, unlimited (as opposed to the EZ periphery's unwillingness to give up altogether its fiscal independence to Germany); and even after devaluation and default was avoided, the current backlash against such draconian adjustment is now very serious and risks undermining such efforts (while, equivalently, the social and political backlash against recessionary austerity is coming to a boil in the EZ periphery).

Toisin sanoen Roubini ennustaa sisäisen devalvaation yritysten aiheuttavan hirvittäviä vahinkoja kansantalouksille ja lopuksi epäonnistuvan. Se taloudellinen ja poliittinen hinta, mikä yrityksestä ja epäonnistumisesta maksetaan tulee olemaan hirvittävä.

[Jaska Pankkaaja]

^ Mitä eroa on normaalilla inflaatiolla ja mainitsemallasi "Hintataso inflaatiolla". Uusia käsitteitä tulee sitä vauhtia, ettei pysy perässä.

Tarkoitan hintataso inflaatiolla yksittäisten, mutta välttämättömien hyödykkeiden ja palveluiden hintojen nousua kuten asumiskustannusten, ruuan siis sellaisten hyödykkeiden hintojen nousua joiden välttely täysin on lähes mahdotonta. Eli ne ovat lähes sama asia perheille ja ihmisille kuin kiinteät kulut yrityksille.

Unohdin mainita yhden asian liittyen aikaisempaan kirjoitukseeni. Kaikkihan tietävät, että keskiajalla kuninkaat ja osa aatelista olivat satunnaisen rikkaita tavalliseen kansaan verrattuna miksi tulon jaon vinoumat eivät romahduttaneet taloutta silloin? Selitys on siinä, että silloin viestintäjärjestelmät olivat niin kehittymättömiä, että nykyisen kaltainen keinottelu ei ollut mahdollista kuin paikallisesti. Jos kuningas osti kaiken viljan Lontoosta ja yritti myydä sitä ylihintaan takaisin kauppiaat kävivät hekemassa viljaa sitten Pariisista. Maailmanlaajuinen keinottelu olisi vaatinut keskiajalla mielettömiä verkostoja ja tuhansien ihmisten palkkaamista hoitamaan asioita ja viestien välitystä eri kaupungeissa.

Modernissa maailmassa sähköiset kaupankäyntijärjestelmät, viestintäjärjestelmät ja tämän seurauksena isot pankit ja rahastot ovat niin kehittyneitä ja tehokkaita jakamaan kaupankäynti tietoa ja siirtelemään rahavirtoja, että yksi tai pieni joukko ihmisiä voi käydä kauppaa koskaan poistumatta kotokaupungistaan ympäri maailmaa ja he voivat hallinnoida tuhansien miljardien rahavirtoja mikrosekunneissa. Kännykät ja sateliittipuhelimet toimivat mistä vain ja internet toimii myös melkein mistä vain.

Keinottelun ja siihen liittyvän kaupankäynnin kustannukset eivät koskaan ole olleet yhtä halvat kuin nykyään.

Merkittävä osuus koko maailman raaka-aine ja viljatoimituksista on mahdollista hankkia muutamalla näppäimenpainalluksella sähköisillä raaka-aine johdannaismarkkinoilla. Mikään maailman kolkka ei ole säästynyt sähköisiltä kaupankäyntijärjestelmiltä sen takia vaikka hinnat moninkertaistuisivat kauppiailla ei ole mitään mahdollisuuksia rikkoa tällä tavalla syntyneitä toimitusmonopoleja.

Tämä keinottelu taas johtaa väistämättä epävakauteen ja perushyödykkeiden hintojen seilaamiseen voimakkaasti ylös ja alas. Tämä taas johtaa reaalitalouden jämähtämiseen ja lopulta lamaan.

Totta että kysyntä on globaalia mutta niin on tarjontakin. Osa raaka-aineista myös korvaa toisia joten hinnanousua vastaa pienellä viiveellä lisääntynyt tarjonta.

Ruoan hintaa esimerkinä mainiten on moitittu liian korkeaksi mutta tämä nyt ei vain pidä paikkaansa. Ruokaa kannattaa tuottaa maailmassa nykyhinnoin vain kaikkein parhailla tuotantoalueilla ja kaikkialla muualla tarvitaan tukiaisia tai todella suuria tukiaisia. Ruoan hinta on "oikea" sitten kun parhailla alueilla tehdään muhkeita tilejä ja huonollakin tuotanto kannattaa. Eikö vain?

Kallista kahvia kauhistellaan mutta se 2 e paketti on hintaso jolla viljelijöiden ei kannata uusia puskiaan jne, esimerkkejä piisaa.

[sivullinen.]

Pätkä on suora lainaus kyseisestä tekstistä. Sitten toinen lainaus:

The gold standard and the Great Depression. The current judgment of economic historians (see, for example, Barry J. Eichengreen, Golden Fetters) is that attachment to the gold standard played a major part in keeping governments from fighting the Great Depression, and was a major factor turning the recession of 1929-1931 into the Great Depression of 1931-1941.

Kyllä tuossa minun mielestäni sanotaan kultakannan vaikuttaneen siihen, että laskusuhdanne muuttui suureksi lamaksi. Lisäksi tekstissä mainitaan, että ne maat, jotka luopuivat kultakannasta 1929 tai pian sen jälkeen eivät suistuneet suureen lamaan.

Näin sanotaan. Olin hieman ripeä tuomiossani. Tuon tekstin mukaan laskusuhdanne tuli itsestään, ja kultakanta aiheutti sen muuttumisen lamaksi. Olkoon niin. Ja syynä on juuri se kultakannan erityispiirre etteivät poliitikot voi manipuloida rahan määrää mielinmäärin - ja jota yleisesti pidetään hyvänä piirteenä. Samoin jää ikuiseksi mysteeriksi olisi poliitikoilta löytynyt jonkinlainen "tukipaketti" estämään laskusuhdanteen pahenemista ilman kultakantaa. Ainakaan euromaiden poliitikoilta ei sellaista tunnu löytyvän nykyiseen laskusuhdanteeseen (taantuma 2008, lama 2009, -, taantumaan 2011).

Työllisyys argumentti meni taas täysin propagandan piikkiin:

Jos kultakanta ja ehto x, niin seurauksena on työttömyys.
Voidaan supistaa tässä tilanteessa lauseeksi:
Jos ehto x, niin seurauksena on työttömyys.

Siis työttömyyden nousun syyksi jäi perusteluissa ehto X eli muiden maiden keinottelu valuutakurssilla. Sen estäminen onnistuisi irtoamalla kultakannasta ja laskemalla valuutan arvo, mutta voidaan toteuttaa myös tullien, oman tuotannon tukemisen tai monien muiden keinojen kautta. Tämä tilanne on muuten aika ajankohtainen. Amerikka on jatkuvasti vaatinut Kiinaa nostamaan valuuttakurssiansa. Tavallaan amerikan dollari on vieläkin kultakannassa koska se on reservivaluutta ja siksi erittäin vahva. Samoin on asia euron kanssa, ja siksi länsimaiden työttömyys on noussut voimakkaasti. Suuryritykset lähteävät Kiinaan juuri halvan työvoiman perään, joka ei olisi läheskään niin halpa jos kurssi olisi korkeampi.

[hattiwatti]

Painamalla rahaa saa kyllä kätevästi kansalaisten varat sulatettua. Velkojille haistattaminen taas on hieno keino sitten olla saamatta velkaa vuosikymmeniin. Tosin se voisi kyllä tehdä tälle maalle ihan hyvää...

Inflaatio syö käteis- ja velkakirjamuodossa olevat varat. Eivät muussa muodossa olevaa omaisuutta. Velkojille haistattaminen ei ole estänyt valtioita saamasta lainaa heti kun velkajärjestelyn pöly on laskeutunut.

AIVAN! Eli rankaistaan säästämisestä ja haistatetaan vitut niille, joilla ei ole varaa sijoittaa johonkin, joka pitää arvonsa esim. asuntoon. Hieno tapa mädättää yhteiskunnalta jalat alta.

Niinno, asuntosijoittajat kiittävät kun sijoituksensa arvo nousee kohisten. Kumma kyllä myös tähän samaan lopputulokseen pyrittiin USAn omistusasuntoyhteiskuntakokeilussa, jota varsinkin poliittinen konservatiivioikeisto ajoi. Suhteellisen vähäisen inflaation aikana. Kiinteän omistusten hankkimiseen tulisi vahva insentiivi.

[Jakerp]

Totta että kysyntä on globaalia mutta niin on tarjontakin. Osa raaka-aineista myös korvaa toisia joten hinnanousua vastaa pienellä viiveellä lisääntynyt tarjonta.

Ruoan hintaa esimerkinä mainiten on moitittu liian korkeaksi mutta tämä nyt ei vain pidä paikkaansa. Ruokaa kannattaa tuottaa maailmassa nykyhinnoin vain kaikkein parhailla tuotantoalueilla ja kaikkialla muualla tarvitaan tukiaisia tai todella suuria tukiaisia. Ruoan hinta on "oikea" sitten kun parhailla alueilla tehdään muhkeita tilejä ja huonollakin tuotanto kannattaa. Eikö vain?

Kallista kahvia kauhistellaan mutta se 2 e paketti on hintaso jolla viljelijöiden ei kannata uusia puskiaan jne, esimerkkejä piisaa.

Ruuan tuotannossa kestää 1-5 vuotta ennen kuin viljelijät pystyvät lisäämään tuotantoa vastaamaan lisääntynyttä kysyntää. Joissakin maataloustuottessa saattaa kestää, jopa 5 vuotta pensaiden tai puiden kylvämisestä ennenkuin ne alkavat tuottaa satoa.

Ihmiset taas eivät kestä ilman ruokaa 1-2 vuotta. Ihminen kestää ilman ruokaa 2-4 viikkoa korkeintaan.

Keinottelija, joka hallitsee tarpeeksi pääomia voi ostaa markkinoilta niin paljon toimituksista, että syntyy pulaa tietäen, että lisää tarjontaa ei tule kuin parin vuoden päästä. Sen jälkeen keinottelija tarjoaa ruokaa ostaville tahoille kaksi mahdollisuutta pärjätkää ilman ruokaa kaksi vuotta tai ostakaa minulta minun sanelemilla hinoilla. Mitään raketti tiedettä tämä ei ole vain sitä, että finanssimarkkinoilla ei ole yhtäpaljon rajoitteita kuin reaalitaloudella.

Tuntemalla reaalitalouden rajoitteet ja hallitsemalla paljon pääomia on helppo keinotella. Rahojen sijoittaminen keinotteluun on paljon tuottavampaa kuin rahojen sijoittaminen reaalitalouteen. Jos investoi suoraan ruuantuotantoon voi menettää rahansa jos syntyy ylitarjontaa ja hinnat romahtavat. Lisäksi luonnon mullistukset tai poliittiset riskit voivat syödä investoinnin arvon. Jos investoi pääomansa keinotteluun voittojen tulemista ei voi estää, koska ihmisten on saatava ruokaa tasaiseen tahtiin eikä heillä ole mahdollisuutta odottaa vuotta tai kahta uuden sadon valmistumista.

[tyhmyri]

Tälläkin palstalla on taitettu peistä siitä, että voiko keskuspankki mennä konkurssiin. Palstalaisista muun muassa Octavius on kirjoittanut, samoin jokunen taloustoimittaja, että EKP:n ostelemat mahdollisesti nollaantuvat velkakirjat olisivat jokin ongelma. Itse olen väittänyt, että ne eivät ole ongelma koska keskupankki on keskuspankki eikä normaali pankki.

Keskuspankille asialla ei ole mitään todellista väliä. Syynä se, että keskuspankki voi noin niinkuin luoda riittävästi rahaa. Yksi painallus tietokoneen näppäimistöltä.

Kun Sveitsiä on joissain yhteyksissä tälläkin palstalla kehuttu, niin ehkä on syytä katsoa mitä Sveitsin keskuspankin varapääjohtaja Thomas Jordan on asiasta sanonut:

Meanwhile, the Swiss National Bank (SNB) itself had to report heavy losses for 2010 and the
first half of 2011 due to the strength of the Swiss franc – or, more precisely, due to
valuation changes on its foreign currency reserves. Consequently, it suffered a substantial
reduction in its equity. At times, there was even media speculation that the SNB would soon
be reporting negative equity levels. Understandably in such a situation, concerns began to
be voiced in public. Might the SNB lose its capacity to act as a result of a negative equity
level? And, if its equity were negative, would the SNB have to be recapitalised, or might it
even have to go into administration?

These are all very legitimate questions and I intend to talk about them in detail today.
However, I will start right away by saying that the short answer to all these questions is
'No', because the SNB cannot be compared with commercial banks or other private
enterprises. For one thing, a central bank cannot become illiquid. This means that a central
bank's capacity to act is not constrained if its equity turns temporarily negative. Moreover,
unlike other enterprises, it is not forced to implement recovery measures or go into
administration. For another, central banks enjoy a funding advantage over conventional
companies, owing to their banknote-issuing privilege, and, in the long term, they are able
to rebuild their equity after suffering losses.

At the same time, I would like to point out that, even for a central bank, a persistently
negative equity situation is not without its problems, as it can undermine the bank's
credibility and its independence in the longer term. For these reasons, it is important for a
central bank to maintain a sufficient level of equity, or rebuild its equity following a loss.
The SNB sees this as a key aspect.

Koko puheenvuoro löytyy täältä.

Suosittelen koko puheen lukemista ajatuksen kanssa. Pienellä miettimisellä puheesta selviävät myös ne syytä, joiden vuoksi omasta valuutasta ja omasta keskuspankista luopuminen on aika lailla paha paikka valtioille.

[HaH]

Miksi EKP:sta muuten aikoinaan tehtiin "tynkä-keskuspankki"?

Siksikö, että siten anti-federalistit saatiin mukaan?

Ja nyt, kun Euro-valtiot joutuvat rahoittamaan EKP:ta, EVVK:ta ja muita sydeemejä takauksin, kun valtioiden velat ja vastuut vain kasvavat, niin kas, pelastushan onkin tietty EKP:n muuttaminen normaaliksi keskuspankiksi, jolloin veloilla ja vastuilla ei ole enää väliä.

Ja kas, meillä onkin federaatio. (Okei, minulla on tänään folio-päivä...  )

Mutta niin, muistaako kukaan miksi EKP:sta tuli semmoinen kuin se on? Mikä oli se virallinen ja julkinen (folioon käärimätön) syy?

[Vörå]

Mutta niin, muistaako kukaan miksi EKP:sta tuli semmoinen kuin se on? Mikä oli se virallinen ja julkinen (folioon käärimätön) syy?

Saksan 1920-luvun suur-inflaatio. Markasta ei haluttu luopua epäluotettavien ei-saksalaisten käsiin ilman takeita siitä, ettei ruveta homona painamaan seteleitä heti kun kansleri selkänsä kääntää.

[tyhmyri]

Saksan 1920-luvun suur-inflaatio. Markasta ei haluttu luopua epäluotettavien ei-saksalaisten käsiin ilman takeita siitä, ettei ruveta homona painamaan seteleitä heti kun kansleri selkänsä kääntää.

Totta. Seuraavaksi rajua ja arveluttavaa kokonaiseen kansaan kohdistuvaa yleistämistä.

Saksalaiset ovat kovia säästämään. Saksalainen kollega aikoinaan sanoi, että suurta osaa saksalaisia ja saksalaisista yrityksiä vaivaa velkaa kohtaan tunnettu kauhu. Yksityishenkilöiden, erityisesti vanhempien, hän sanoi vihaavan velkaa. Saksalainen malli on säästää ja ostaa tai investoida säästöillä. Velkaa otetaan vain pakon edessä. Saksalaiset suuryritykset monessa tapauksessa myöskin toimivat vähän samaan malliin, ainakin silloin kuin Saksan talousmahtia rakennettiin. Esimerkkinä Krupp ennen sotia ja Saksan uudelleenrakennus sotien jälkeen.

Saksalaiseen mentaliteettiin inflaatio, joka sulattaa säästöt, on toisin sanoen kauhistus. Samalla tavoin saksalaiseen mentaliteettiin ei kuulu sellainen jenkkien ja ranskalaisten harrastama kevytmielinen suhtautuminen velkaan sekä valtioiden että yritysten tasolla. Tuo lienee yksi niitä syitä, joiden vuoksi Saksa erityisesti halusi kieltää EKP:n suoraan valtioille tapahtuvan lainaamisen ja leikata kaikki todelliset keskuspankkitehtävät pois EKP:n peruskirjasta. Saksalaisille siis sopii kova kulukuri, säästäminen ja velan välttäminen. Siksi vakaussopimukset ja EKP joka on keskuspankkina sekä kädetön ja jalaton että munaton.

Valitettavasti vain kädetön, jalaton ja munaton keskuspankki on laskusuhdanteen tai laman tilanteessa enemmän vahingoksi kuin hyödyksi. Nyt näemme miten törppöjä nuo päätökset aikoinaan olivat.

[Siili]

Saksan 1920-luvun suur-inflaatio. Markasta ei haluttu luopua epäluotettavien ei-saksalaisten käsiin ilman takeita siitä, ettei ruveta homona painamaan seteleitä heti kun kansleri selkänsä kääntää.

Totta. Seuraavaksi rajua ja arveluttavaa kokonaiseen kansaan kohdistuvaa yleistämistä.

Saksalaiset ovat kovia säästämään. Saksalainen kollega aikoinaan sanoi, että suurta osaa saksalaisia ja saksalaisista yrityksiä vaivaa velkaa kohtaan tunnettu kauhu. Yksityishenkilöiden, erityisesti vanhempien, hän sanoi vihaavan velkaa. Saksalainen malli on säästää ja ostaa tai investoida säästöillä. Velkaa otetaan vain pakon edessä. Saksalaiset suuryritykset monessa tapauksessa myöskin toimivat vähän samaan malliin, ainakin silloin kuin Saksan talousmahtia rakennettiin. Esimerkkinä Krupp ennen sotia ja Saksan uudelleenrakennus sotien jälkeen.

Saksalaiseen mentaliteettiin inflaatio, joka sulattaa säästöt, on toisin sanoen kauhistus. Samalla tavoin saksalaiseen mentaliteettiin ei kuulu sellainen jenkkien ja ranskalaisten harrastama kevytmielinen suhtautuminen velkaan sekä valtioiden että yritysten tasolla. Tuo lienee yksi niitä syitä, joiden vuoksi Saksa erityisesti halusi kieltää EKP:n suoraan valtioille tapahtuvan lainaamisen ja leikata kaikki todelliset keskuspankkitehtävät pois EKP:n peruskirjasta. Saksalaisille siis sopii kova kulukuri, säästäminen ja velan välttäminen. Siksi vakaussopimukset ja EKP joka on keskuspankkina sekä kädetön ja jalaton että munaton.

Valitettavasti vain kädetön, jalaton ja munaton keskuspankki on laskusuhdanteen tai laman tilanteessa enemmän vahingoksi kuin hyödyksi. Nyt näemme miten törppöjä nuo päätökset aikoinaan olivat.

Kyllä kai D-markka-aikaan Saksankin tielle sattui laskusuhdanteita?  Miten maa hoiti hommat ilman setelipainon laulattamista?  Nähdäkseni saksalaisten sodanjälkeinen taloudellinen track-record on vaikuttava, ottaen huomioon, että siihen kuuluu vielä persaukisen kommunistivaltion sulattaminen itseensä.  Ymmärrän hyvin, että se synnyttää sellaista itseluottamusta, ettei ihan päin persettä olla hommia hoidettu.

[tyhmyri]

Kyllä kai D-markka-aikaan Saksankin tielle sattui laskusuhdanteita?  Miten maa hoiti hommat ilman setelipainon laulattamista?  Nähdäkseni saksalaisten sodanjälkeinen taloudellinen track-record on vaikuttava, ottaen huomioon, että siihen kuuluu vielä persaukisen kommunistivaltion sulattaminen itseensä.  Ymmärrän hyvin, että se synnyttää sellaista itseluottamusta, ettei ihan päin persettä olla hommia hoidettu.

Kyllä niitä laskusuhdanteita sattui Saksalle myös markka-aikana. Kannattaa kuitenkin huomata, että Saksa on tupannut olemaan vientivoittoinen maa, joka on vienyt enemmän kuin on tuonut (Screenshot1). Toisin sanoen päinvastainen maa kuin Jenkkilä, joka on ostellut maailmalta enemmän kuin on vienyt. Saksaan, kuten toiseen vähän vastaavaan maahan eli Japaniin, on toisin sanoen kasautunut valtavia pääomia. Kannattaa huomata, että Suomi on vähän samanlainen maa tuossa mielessä.

Mielenkiintoista on myös se, että Saksan verotus on paljon pienempi kuin Suomen, joskin selvästi korkeampi kuin Jenkkilän (Screenshot2). Saksalla ja Jenkkilällä on varaa korottaa veroja. Jenkkien veronkorotusvara on äkkinäistä arviota pienempi koska niin suuri osa perusjutuista hoidetaan "vapaaehtoisin yksityisin" vakuutuksin. Suomella ei pahemmin ole veronkorotusvaraa.

Säästämisen suhteen Suomi on yllättäen samaa sarjaa kuin Saksa. Meilläkin on vähän samaa mentaliteettia kaikkine laihialaisjuttuineen ja muita ajatuksineen. Mutta katsokaa miten Jenkeillä! Jenkkien säästämisaste ei ole kovinkaan kehuttava. Nämä liitteessä Screenshot3.

Velan määrän suhteen Saksa on velkaantunut tasaisesti yhdistymisen jälkeen. Voisi sanoa, että entistä Itä-Saksaa ei ole vieläkään rakennettu samalla tasolle länsiosan kanssa. Saksa sai 2005/2006 velkaantumisensa kuriin, mutta sitten iski lama. Suomihan ei olisi ollenkaan velkaantunut maa ilman 1990-luvun hirvittävää ensisijaisesti itseaiheutettua lamaa (Screenshot4).

Saksaan kerääntyvät viennistä syntyvät pääomakasat korvaavat valtion velkaantumista mukavasti. Lisäksi pelivaraa antaa Suomea alhaisempi veroprosentti. Mutta oikeassa olet, kyllä Saksan valtio on myös lainatiskillä käynyt ja vieläpä aika ahkeraan. Mutta poliittisessa mielessä on tärkeää miltä asiat näyttävät. Kun eurosta sovittiin, niin Saksalle oli tärkeää että näytti siltä kuin hintavakaus ja velkaantumisen vastustaminen olisivat perustavanlaatuisia ohjenuoria. Sitten ne mentiin kirjoittamaan EKP:n peruskirjaan, mikä nyt kostautuu.

Ai niin. Datojen lähteenä IMF.