Globaali taloustilanne/LAMA! (yhdistetty)

[tyhmyri]

Sitä kyllä kannatan lämpimästi, että valtio ohjaa luodun rahan suoraan siihen, että rakennetaan infraa joka valmistuttuaan hyödyttää kansantaloutta ja mitä tehdessä duunareille pitää maksaa palkkaa. Tällä on päinvastainen vaikutus ylläolevaan. Mutta se tarvitsee valtion jonka kautta nämä asiat tehdään, eikä toimi liberaalimarkkinataloudessa missä nykypäivänä syntyy negatiivisiä pääoman keskittymiä. Eli ei meillä suurta väärinymmärrystä.

Asia selvä. Ymmärsin väärin mitä tarkoitit.

Tällä hetkellä näyttää selvältä, että sekä USA että Euroalue ovat ajautuneet likviditeettiloukkuun. Tuolloin rahan luominen ei itsessään pahemmin auta vaan pitäisi kasvattaa kysyntää. Julkisen vallan rajut infrastruktuurihankkeet ovat ainoa mieleen tuleva toimiva tapa.

Syntyvän velan voi sitten inflatoida myöhemmin.

[hattiwatti]

Sitä kyllä kannatan lämpimästi, että valtio ohjaa luodun rahan suoraan siihen, että rakennetaan infraa joka valmistuttuaan hyödyttää kansantaloutta ja mitä tehdessä duunareille pitää maksaa palkkaa. Tällä on päinvastainen vaikutus ylläolevaan. Mutta se tarvitsee valtion jonka kautta nämä asiat tehdään, eikä toimi liberaalimarkkinataloudessa missä nykypäivänä syntyy negatiivisiä pääoman keskittymiä. Eli ei meillä suurta väärinymmärrystä.

Asia selvä. Ymmärsin väärin mitä tarkoitit.

Tällä hetkellä näyttää selvältä, että sekä USA että Euroalue ovat ajautuneet likviditeettiloukkuun. Tuolloin rahan luominen ei itsessään pahemmin auta vaan pitäisi kasvattaa kysyntää. Julkisen vallan rajut infrastruktuurihankkeet ovat ainoa mieleen tuleva toimiva tapa.

Syntyvän velan voi sitten inflatoida myöhemmin.

Ehkä tähän kohta joudutaan turvautumaan laman runtelemassa Euroopassakin:

http://www.tappis.0catch.com/reichsarbeitsdienst.htm

Kekkonen hoiteli työttömyyttä ja loi paperiteollisuudelle tarvittavia metsäteitä yms. infraa samalla metodilla.

Intiassa ajettiin myös läpi vastaavanlainen laki, joka takaa julkishyödykkeiden tuottamisessa (joita normaali talousjärjestelmä ei kyennyt tekemään vuosikymmeniin, kuten vedenkeräilyjärjestelmien ylläpitoa) tehtävässä työssä työttömille 100 päiväksi taattua toimeentuloa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Mahatma_Gandhi_National_Rural_Employment_Guarantee_Act

Joo, siis tämä on se ainoa oikea tapa jos on kunnon lama pitää joukot hengissä ja antaa heille vähän rahaa kulutusta varten, luoda tulevalle talouskasvulle välttätöntä infraa jne. Aina tärkeintä on lamassa saada ihmiset töihin tuottamaan lisäarvoa taloudelle, ja niihin kohteisiin missä se hyödyttää suurempaa kokonaisuutta. Liberaalikapitalismissa suuri osa resursseista sen sijaan allokoituu luksushyödykkeiden valmistamiseen järjestelmän synnyttänäille rikkaille, mikä on taas pois tuottavasta taloudesta.

[tyhmyri]

^Mahdollisesti.

Ongelmana taitaa olla se, että temppu edellyttäisi dramaattista ideologista muutosta nykyiseen ajattelutapaan verrattuna. Jouduttaisiin myöntämään, että markkinat eivät automaattisesti toimi optimaalisesti ja että täydellistä rationaalisuutta ei ole ja että osa markkinoiden toiminnasta on kokonaisuuden etua vastaan.

Nykyisten poliittisten johtajien tekemänä tuo olisi melkoinen täyskäännös. Enkä tarkoita vain kotimaisia vaan yleensä Euroaluetta mukaanlukien EKP ja Komissio. Kriisin täytyy muuttua aika dramaattiseksi ennen kuin toiminta norsunluutorneissa muuttuu.

Tietenkin homma ajautuu pahimmassa tapauksessa rajua lamaa seuraavalle vallankumouslinjalle. Siitä onkin Euroopassa jo kokemusta edellisen suurlaman jäljiltä.

On mielestäni perin kummallista, että tuosta ei ole otettu opiksi vaan tahallaan ajetaan päin seinää antamalla likviditeettiloukun purra, työttömyyden kasvaa ja päästämällä deflaation liikkeelle.

[Lasse]

Sitä kyllä kannatan lämpimästi, että valtio ohjaa luodun rahan suoraan siihen, että rakennetaan infraa joka valmistuttuaan hyödyttää kansantaloutta ja mitä tehdessä duunareille pitää maksaa palkkaa. Tällä on päinvastainen vaikutus ylläolevaan. Mutta se tarvitsee valtion jonka kautta nämä asiat tehdään, eikä toimi liberaalimarkkinataloudessa missä nykypäivänä syntyy negatiivisiä pääoman keskittymiä. Eli ei meillä suurta väärinymmärrystä.

Asia selvä. Ymmärsin väärin mitä tarkoitit.

Tällä hetkellä näyttää selvältä, että sekä USA että Euroalue ovat ajautuneet likviditeettiloukkuun. Tuolloin rahan luominen ei itsessään pahemmin auta vaan pitäisi kasvattaa kysyntää. Julkisen vallan rajut infrastruktuurihankkeet ovat ainoa mieleen tuleva toimiva tapa.

Syntyvän velan voi sitten inflatoida myöhemmin.

Lyndon LaRouchella ainakin riittää ideoita rajuihin infrastruktuurihankkeisiin:
The Extended NAWAPA: Engineering the Biosphere
http://www.larouchepub.com/other/2011/3840nawapa_engineer_biosphere_video.html

Erittäin mielenkiintoisia, joskin suurisuuntaisia hankkeita.
Meille tulisi suunnitella samankaltaisia, kokoomme skaalattuja hankkeita.

--Lasse

edit:tautologia

[tyhmyri]

Lisää faktaa niistä riemuista, joihin yhteisvaluutta meidät on ajanut ja on ajamassa. Krugman on tehnyt vähän kotiläksyjä ja surutta lainaan hänen kuviaan.

Katsotaan ensiksi miten työttömyys on käyttäytynyt muutaman ongelmamaan osalta.
(http://graphics8.nytimes.com/images/2011/10/21/opinion/102111krugman1/102111krugman1-blog480.jpg)
Hetkinen, Islanti on haistattanut pitkät kaikille pankkiirien ongelmien korjailuille ja yhteisvastuille ja työttömyys on ongelmamaista vähäisin. Ei huono saavutus tässä katastrofissa.

Nyt sitten puhutaan sisäisistä devalvaatioista. Katsotaanpa miten mallioppilaat ovat asioista selvinneet:
(http://graphics8.nytimes.com/images/2011/10/22/opinion/102211krugman1/102211krugman1-blog480.jpg)
Sisäinen devalvaatio? Älä unta näe, sillä sellainen ei tapahdu mitenkään mielekkäällä tavalla. Töissä käyvien palkkataso on käytännössä sama Irlannissa ja Latviassa nyt kuin ennen lamaa. Ero on siinä, että työttömyys on noussut taivaisiin. Hirvittävä katastrofi monille yksityishenkilöille ja heidän perheilleen. Kamalaa myös maan yrityksille ja taloudelle noin yleisestikin.

Mutta katsokaapa Islantia. Omassa valuutassa palkat ovat nousseet. Euromääräisinä palkat ovat tippuneet rajusti. Toisin sanoen Islanti on toteuttanut sen devalvaation vanhanaikaisesti omalla valuutalla. Kaikesta mainostuksesta huolimatta mallioppilas Irlanti ei ole kyennyt temppuun, minkä ei pitäisi olla yllätys. Sellaista otusta kuin järkevästi tapahtuva sisäinen devalvaatio ei ole olemassa muualla kuin mielikuvituksessa.

Sisäinen devalvaatio kuuluu samaan sarjaan kuin Suuri Kurpitsa ja Joulupukki.

[Jakerp]

Ehkä tähän kohta joudutaan turvautumaan laman runtelemassa Euroopassakin:

http://www.tappis.0catch.com/reichsarbeitsdienst.htm

Kekkonen hoiteli työttömyyttä ja loi paperiteollisuudelle tarvittavia metsäteitä yms. infraa samalla metodilla.

Intiassa ajettiin myös läpi vastaavanlainen laki, joka takaa julkishyödykkeiden tuottamisessa (joita normaali talousjärjestelmä ei kyennyt tekemään vuosikymmeniin, kuten vedenkeräilyjärjestelmien ylläpitoa) tehtävässä työssä työttömille 100 päiväksi taattua toimeentuloa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Mahatma_Gandhi_National_Rural_Employment_Guarantee_Act

Joo, siis tämä on se ainoa oikea tapa jos on kunnon lama pitää joukot hengissä ja antaa heille vähän rahaa kulutusta varten, luoda tulevalle talouskasvulle välttätöntä infraa jne. Aina tärkeintä on lamassa saada ihmiset töihin tuottamaan lisäarvoa taloudelle, ja niihin kohteisiin missä se hyödyttää suurempaa kokonaisuutta. Liberaalikapitalismissa suuri osa resursseista sen sijaan allokoituu luksushyödykkeiden valmistamiseen järjestelmän synnyttänäille rikkaille, mikä on taas pois tuottavasta taloudesta.

Tuossa työ palvelussa on vain se ongelma, että ne ketkä ovat saavuttaneet parhaimman aseman eivät kirveelläkään mene näihin velvoite töihin, joissa todennäköisesti on huonot palkat ja työolot. Vai luuletteko, että 3000€ kuussa tienaavat paperimiehet, virkamiehet tai 4000€ kuussa tienaavat ahtaajat saadaan tuonne velvoite työllistettyjen joukkoon.

Eli käytännössä tämä ratkaisu luo uuden yhteiskuntaluokan, joka työskentelee työttömyyskorvauksella, joka on pienempi kuin minkään alan työehtosopimuksessa lukeva minimipalkka.

Jotenkin epäilen, että kovin vakaata yhteiskuntaa ei saavuteta sillä, että köyhille sanotaan te teettekin sitten raskaimmat työt 500€ kuussa, lakkoon teillä ei ole oikeuksia kuten muilla ja palkkaa saatte työttömyyskorvauksen eli 500€ kuussa. Entistä suurempia työttömien joukkoja pakotetaan rakentamaan vaikkapa teitä 500 kuussa 10 000 kuussa tienaavat lentäjät menevät lakkoon vaatiessaan 500€ korotusta kuukausi palkkaansa.

Kovin kauan tuollainen ei vain voi toimia jos lakataan edes teeskentelemästä, että työttömät ovat samassa asemassa kuin vaki duuniin täysille eduille päässeet. Nykyjärjestelmähän pysyy pystyssä aika pitkälle sillä, että teeskennellään, että työttömillä on samat mahdollisuudet kuin muilla jos pakkotyöjärjestelmällä tehdään selväksi, että samoja mahdollisuuksia ei ole sillä on hintansa.

[Rauli]

On mielestäni perin kummallista, että tuosta ei ole otettu opiksi vaan tahallaan ajetaan päin seinää antamalla likviditeettiloukun purra, työttömyyden kasvaa ja päästämällä deflaation liikkeelle.

Tuota... mihinkä pohjaat ajatuksesi, että €uroalue olisi (jo) likviditeettiloukussa? Tunnustan laiskuuteni, kaikki relevantti informaatio olisi saatavissa pienellä vaivalla Eurostatista, EKP:n ja OECD:n sivuilta.

Oletan, että liikkeellälaskettu €uromäärä on kasvanut (M1,M2,M3) ja se ei ole vastaavalla tavalla heijastunut yksityissektorin lainauksen kasvuna. Toisaalta, likviditeettiloukussa ei tarvitse edes rahan määrän kasvaa keskuspankin toimesta. Onko pankkien reservit kasvaneet? Entä yksityishenkilöiden säästämisaste. Ovatko yritykset maksaneet (gearing, omavaraisuusaste) lainojaan pois? Onko taloudessa  deflaation ja 0-nimelliskorkojen yhdistelmä? Entä monetaristien niin suuresti rakastama rahan kiertonopeus? Jne.

Kunhan kirjoittelen aikani kuluksi.

[tyhmyri]

Tuota... mihinkä pohjaat ajatuksesi, että €uroalue olisi (jo) likviditeettiloukussa? Tunnustan laiskuuteni, kaikki relevantti informaatio olisi saatavissa pienellä vaivalla Eurostatista, EKP:n ja OECD:n sivuilta.

Oletan, että liikkeellälaskettu €uromäärä on kasvanut (M1,M2,M3) ja se ei ole vastaavalla tavalla heijastunut yksityissektorin lainauksen kasvuna.

No joo, myönnän, että en ole tehnyt tarkempaa analyysiä. Tällä hetkellä keskuspankin ulos lainaaman rahan määrä on kasvanut, mutta rahat eivät päädy kiertoon vaan makoilemaan varastoiksi. Esimerkiksi meidän asiakkaidemme on huomattavan vaikeaa saada lainaa tällä hetkellä. Keski-Eurooppalaiset toimintomme eivät nekään oikein saa lainaa nyt, mikä heikentää toimintakykyä. Persetuntumalla sanoisin, että joko olemme loukussa tai ainakin kovaa vauhtia sinne valumassa.

Tunnustan laiskuuteni. En tehnyt kunnon analyysiä vaan arvioin samoista merkeistä, joiden perusteella Jenkkilän kehitys oli aikoinaan nähtävissä meidän tiemme olevan saman.

[hattiwatti]

Hyvin mielenkiintoinen juttu velan roolista. Ei pelkästään negatiivinen asia, vaan sitä jotkut aktiivisesti tarvitsevat:

http://www.npr.org/blogs/money/2011/10/21/141510617/what-if-we-paid-off-the-debt-the-secret-government-report

Planet Money has obtained a secret government report outlining what once looked like a potential crisis: The possibility that the U.S. government might pay off its entire debt.

It sounds ridiculous today. But not so long ago, the prospect of a debt-free U.S. was seen as a real possibility with the potential to upset the global financial system.

We recently obtained the report through a Freedom of Information Act Request. You can read the whole thing here. (It's a PDF.)

The report is called "Life After Debt". It was written in the year 2000, when the U.S. was running a budget surplus, taking in more than it was spending every year. Economists were projecting that the entire national debt could be paid off by 2012

This was seen in many ways as good thing. But it also posed risks. If the U.S. paid off its debt there would be no more U.S. Treasury bonds in the world.

"It was a huge issue ... for not just the U.S. economy, but the global economy," says Diane Lim Rogers, an economist in the Clinton administration.


The U.S. borrows money by selling bonds. So the end of debt would mean the end of Treasury bonds.

But the U.S. has been issuing bonds for so long, and the bonds are seen as so safe, that much of the world has come to depend on them. The U.S. Treasury bond is a pillar of the global economy.

Banks buy hundreds of billions of dollars' worth, because they're a safe place to park money.

Mortgage rates are tied to the interest rate on U.S. treasury bonds.

The Federal Reserve — our central bank — buys and sells Treasury bonds all the time, in an effort to keep the economy on track.

If Treasury bonds disappeared, would the world unravel? Would it adjust somehow?

"I probably thought about this piece easily 16 hours a day, and it took me a long time to even start writing it," says Jason Seligman, the economist who wrote most of the report.

It was a strange, science-fictiony question.

"What would it look like to be in a United States without debt?" Seligman says. "What would life look like in those United States?"

Yes, there were ways for the world to adjust. But certain things got really tricky.

For example: What do you do with the money that comes out of people's paychecks for Social Security? Now, a lot of that money gets invested in –- you guessed it — Treasury bonds. If there are no Treasury bonds, what do you invest it in? Stocks? Which stocks? Who picks?

In the end, Seligman concluded it was a good idea to pay down the debt — but not to pay it off entirely.

"There's such a thing as too much debt," he says. "But also such a thing, perhaps, as too little."

The copy of Life After Debt we obtained reads "PRELIMINARY AND CLOSE HOLD OFFICIAL USE ONLY."

The report was intended to be included in the official "Economic Report of the President" — the final one of the Clinton administration. But in the end, people above Jason Seligman decided it was too speculative, too politically sensitive. So it was never published.

The danger that we would pay off our debt by 2012 has clearly passed. There are plenty of Treasury bonds around these days. U.S. debt held by the public is now over $10 trillion.

Tämäkin on mielenkiintoinen:
http://www.npr.org/blogs/money/2011/05/03/135954609/in-01-the-u-s-budget-picture-was-rosy-what-happened

[tyhmyri]

Scott Sumner kirjoittaa vallan hyvin keskuspankin NGDP-tavoitteesta. Sumner ei ole mikään vasemmistolainen liberaali haihattelija vaan suomalaisittain katsoen kovan oikeistolaisen talouspolitiikan kannattaja..

Ideana Sumnerin ajatuksissa on se, että keskuspankin pitäisi aina tähdätä ensisijaisesti täystyöllisyyteen ja keinona moiseen hän suosittelee NGDP-tavoitetta. Blogissaan hän selittää miksi.

Mielenkiintoista, että Scott Sumner kannattaa täystyöllisyyttä ja inflaatiota vaikka ideologinen tausta on aika erilainen kuin samoihin lääkkeisiin päätyneellä Krugmanilla.

Olisivatko nuo lääkkeet mahdollisesti oikeita?

[tyhmyri]

Hyvä, että jätit Viron tosta käppyröistä veke, siellä se nimittäin on tehty. Ei se mielekästä ole ollut, mutta kansa ymmärtää sen tarpeen. Velkaa ei ole otettu vieläkään.

Ilmeisesti tarkoitat, että Viro on menestystarina?

Viro on ottanut velkaa. Lisäksi säästämisohjelman suhteellinen menestys on melkoinen kysymysmerkki. Vaikka ei huomioitaisikaan sitä, että Viro on ulkoistanut monia ongelmiaan Suomeen, niin eivät oheiset kuvat mistään suuresta onnistumisesta kerro.

[tyhmyri]

Palaan vielä Viron tapaukseen. Virolaisten talouspolitiikan autuutta ei tue myöskään kuluttajahintojen kehitys. Virossa kuluttajahintojen nousu on yllättäen ollut varsin rajua verrattuna niihin maihin, jotka eivät ole yrittäneet sisäistä devalvaatiota. Eihän sen ihan noin pitäisi mennä jos sisäinen devalvaatio toimisi kuten sitä on mainostettu. Tosin tämäkin ilmiö on helposti selitettävissä ihan perusmalleilla.

Verratkaa Ruotsiin. Ruotsin kruunu on käyttäytynyt miten on käyttäytynyt, mutta kuluttajahinnat eivät ole pahemmin kohonneet.

[Jakerp]

Palaan vielä Viron tapaukseen. Virolaisten talouspolitiikan autuutta ei tue myöskään kuluttajahintojen kehitys. Virossa kuluttajahintojen nousu on yllättäen ollut varsin rajua verrattuna niihin maihin, jotka eivät ole yrittäneet sisäistä devalvaatiota. Eihän sen ihan noin pitäisi mennä jos sisäinen devalvaatio toimisi kuten sitä on mainostettu. Tosin tämäkin ilmiö on helposti selitettävissä ihan perusmalleilla.

Verratkaa Ruotsiin. Ruotsin kruunu on käyttäytynyt miten on käyttäytynyt, mutta kuluttajahinnat eivät ole pahemmin kohonneet.

Sisäisessä devalvaatiossa on se ongelma, että palkansaajat ovat lähtökohtaisesti haavottuvaisempia kyvyssään korjata ostovoimaansa syntyneet iskut kuin omistava luokka. Tämän on todennut muun muassa OECD hyvinkin selvästi. Nyrkkisääntö on, että kun BKT laskee 1% omistava luokka kykenee hinnoittelemaan ostovoimaansa kohdistuneet iskut takaisin nousu uralle noin vuodessa kun palkansaajilta menee samaan kolmevuotta. Jos BKT laskee 2% omistava luokka hinnoittelee ostovoimansa nousu uralle kahdessa vuodessa ja palkansaajat kuudessa.

Esim. Kreikan tilanne on jo niin paha, että Kreikkalaisten palkansaajien mahdollisuus nostaa reaalista elintasoaan tällä vuosikymmenellä on jo menetetty.

Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle, jonka talous perustuu vientiin sisäisestä devalvaatiosta voi olla hyötyä, mutta maailmanlaajuisella tasolla se on tuhoisaa ja johtaa väistämättä kysyntälamaan.

Sisäinen devalvaatio ei myöskään korjaa talouden ja pääomien keskittymisestä aiheutuneita vapaiden markkinoiden rakenteiden järkkymistä, joten sillä keinolla ei nykyistä talousromahdusta voida korjata ainoastaan pitkittää.

[Jakerp]

Poliitikot osaavat poimia talouden kannusteita uransä jälkeen:

Ex Britti pääministeri Tony Blairille 8 miljoonan punnan diili itsevaltaisesti johdetusta Kazakstanilta.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/tony-blairille-hulppea-palkkio-kazakstanilta-talousneuvoista-/art-1288423078281.html

Asialle ei mitään voi sanovat nykyjärjestelmän kannattajat kun poliittista pääomaa kapitalisoidaan.

[Rauli]

Esimerkiksi meidän asiakkaidemme on huomattavan vaikeaa saada lainaa tällä hetkellä. Keski-Eurooppalaiset toimintomme eivät nekään oikein saa lainaa nyt, mikä heikentää toimintakykyä. Persetuntumalla sanoisin, että joko olemme loukussa tai ainakin kovaa vauhtia sinne valumassa.

En oikein tiennyt mitä vastata tähän. Joko kysymys on likviditeettiloukun ensiaskeleista, kuten Richard C. Koo on osoittanut tai sitten Kataisen kauhistelemasta luottolamasta. Luottolaman puolesta puhuisi se, että pankit odottavat lamaa ja kieltäytyvät lainaamasta yrityksille ja tallettavat ylimääräiset kassavarat mielummin keskuspankkiin kuin lainaavat yli-yön toisilleen. Likviditeettiloukun puolesta se, että pankit kauhovat kaiken ylimääräisen rahan reserveihinsä ja vähentävät luotonantoa parantaakseen tasettaan. Tästä on monenlaisia seurauksia mutta siitä myöhemmin. Sitten kun pankit kuvittelevat olevansa selvillä vesillä, niin ne eivät saa enää rahaa kaupaksi, kun rahan kysyntä on hiipunut.

Soininvaara laittoi Suomen Kuvalehden artikkelinsa blogiinsa:http://www.soininvaara.fi/2011/10/25/keskuspankki-apuun/
Pari poimintaa keskustelusta. Nimimerkki Ever The NeveRest:

Pankit aikovat ratkaista Oden mainitseman vakavaraisuden päinvastoin kuin on Brysselissä suunniteltu.

Pulassa olevat pankit eivät halua pääomittamista. Ne ovat aikovat laskea taseittensa arvoa. Vähentävät lainanantoa ja ottoa eli pankit siis supistavat toimintaansa

Soininvaara:

Perinteinen setelirahoitus ei toimi liquidity trap -tilanteessa. Esitin keskuspankin rahoittavan valtioita, koska nyt tarvitaan elvytystä julkisen kulutuksen, ei lainanannon kautta. Keskuspankista saa jo nyt hakea rahaa korolla, joka alittaa inflaation, mutta ei mene kaupaksi. Lainan sijasta ihmisille pitää maksaa palkkaa, jotta he käyttäisivät rahaa kuin omaansa.

[tyhmyri]

Tuju,

En tiedä oikein miten vastaisin. Jos raju työttömyys ja kansantuotteen pudotus eivät mielestäsi ole pahoja ongelmia (mitä ne minun mielestäni ovat), niin meidän on aivan turha jatkaa keskustelua.

Minun mielestäni koko Euroalueen tilanne on mennyt päin, no tuota miten tämän nyt sanoisi, Helvettiä. Jos joku väittää Viron olevan iloinen esimerkki jostain onnelasta kun työttömyys on kasvanut vallan mielettömästi yms, niin kai se on pakko todeta, että määritelmät poikkeavat ratkaisevasti.

Rehellisesti sanottuna Viron tilanne on minun mielestäni tällä hetkellä täysin hanurista. Suomen tilanne seuraa pikaisesti perässä. Valitettavasti.

Noin niin kuin selityksenä: minusta täystyöllisyys on jo aivan ideologisessa mielessä tavoiteltava tila. Tiedän, että moni on toista mieltä. Ilmeisesti ainakin Viron päättäjät ovat. Mutta olkoon.

[kolki]

http://www.sijoitustalous.fi/markkinanakemys/lue/505/velkakriisi_nakyy_jo_yritysten_tulosraporteissa
Tuo on päivätty 26.10.2010, mutta uutiskirje tuli juuri sähköpostiin.
Joka tapauksessa, uutisoitiin että

Velkakriisi näkyy jo yritysten tulosraporteissa

Euroopan velkakriisin kehitys hallitsee tällä hetkellä maailman osakemarkkinoita. Suurin huoli on, että talouskasvu hiipuu ja Euroopan talous ajautuu taantumaan.

Pelko Euroopan velkakriisin vaikutuksista on jo alkanut vaikuttaa osakekurssien lisäksi yritysten tuloksiin ja tulevaisuuden odotuksiin.

"Lyhyellä aikavälillä kysymys on luottamuksesta. Pidemmällä aikavälillä velkojen lyhentäminen ja julkisen talouden säästötoimenpiteet heikentävät kysyntää ja sitä kautta talouskasvua", sanoo Tapiola Pankin arvopaperivälityksen pääanalyytikko Kim Gorschelnik.

Kreikan ja muiden velkaisten euromaiden pyrkimykset saada taloutensa tasapainoon edellyttävät suuria säästöjä. Ne vaikuttavat maiden kulutukseen, joka lopulta vaikuttavat koko Euroopan talouteen.

Talouskasvun hiipuminen näkyy jo suomalaisten pörssiyhtiöiden kolmannen vuosineljänneksen tuloksissa. Tulosvaroituksia ja -pettymyksiä on tähän mennessä ollut selvästi positiivisia yllätyksiä enemmän.

"Yritysten liikevaihdot ovat pysyneet hyvällä tasolla, mutta tulokset ovat olleet odotuksia heikompia. Syynä on kustannusten nousu, jota yritykset eivät ole onnistuneet hinnoittelemaan tuotteisiinsa", Gorschelnik sanoo.

Nyt raaka-aineiden hintojen nousu on pysähtynyt ja kääntynyt osittain jo laskuun. Seuraavaksi pelätäänkin, että yhtiöiden liikevaihdot lähtevät laskuun.

Poikkeuksena aiempiin, tässä jutussa ei maalata yhtä yltiöpositiivista kuvaa kuin aiemmin.

[tyhmyri]

Vaikuttaa siltä, että melkoisia muutoksia mahdollisesti tulossa Jenkkilässä. FED käy melkoista sisäistä keskustelua omasta toiminnastaan. Vuotojen mukaan keskustelussa on mukana jopa siirtyminen NGDP-lukuihin pohjautuvaan tavoitteenasetantaan. Juttu luettavissa FT:n sivuilta.

[Jakerp]

Summaan tässä viestissä niin rautalangasta kuin osaan mistä lamat johtuvat nykyisessä "vapaassa markkinataloudessa" (huomaa vapaa markkinatalous lainausmerkeissä). Vapauden kanssa nykyisellä markkinataloudella ei juuri ole tekemistä.

Lamat johtuvat siitä, että pankit, kuvittelevat asunnon olevan sijoitus ja siitä, että "vapaassa markkinataloudessa" hyvätuloinen toimitusjohtajalauma tai sijoituksissaan onnistuneet hilaavat kaikissa kasvukeskuksissa ostokyvyllään asuntojen (ja nykyään myös johdannaisten avulla muiden hyödykkeiden) hinnat pilviin. 

Hintataso inflaatio johtaa pahimmillaan siihen, että ihmiset päätyvät ostamaan asuntoja hinnoilla, jossa eivät saa edes viimeistä lainaerää maksettua ennenkuin ostettu asunto menee purkuun.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/10/28/jattilasku--nama-talot-hajoavat-ennen-aikojaan/201115383/139

Lopulta reaalitalous kyykkää, koska reaalitaloutta todellisuudessa pyörittävien massojen työpanoksen arvo kaikkine riskeineen ei kykene seuraamaan Hintataso inflaatiosta seuraavaa kasvavaa velkataakkaa. Loppujen lopuksi kyse on eri talouden osien epäsuhtaisista mahdollisuuksista hinnoitella oman työpanoksensa arvo. Vapaassa markkinataloudessa syntyy aina väistämättä sellaisia taloudellisia toimijoita, jotka hinnoittelevat oman työpanoksensa niin arvokkaaksi, että saavat finanssiomaisuutta niin paljon, että voivat alkaa manipuloida markkinoita omaksi hyödykseen välittämättä toimintansa seurauksista ihmisyksilöiden tai jopa kokonaisten valtioden tai koko EU alueen elämään. Globalisaation myötä kehitys on vain kiihtynyt veroparatiisiejä hyväkseen käyttävät yksilöt ovat muodostaneet expotentiaalisen edun mahdollisuuksissaan hinnoitella oman työpanoksensa arvo vieläkin arvokkaammaksi suhteessa muihin.

Se on loppujen lopuksi ihan sama onko palkansaaja vai pääomatuloja nauttiva keinottelija viimekädessä kaikki palautuu aina oman työpanoksen arvon hinnoitteluun. Palkansaajien mahdollisuuksia hinnoitella työpanoksensa arvo säädellään tuhat kertaa enemmän kuin veroparatiisien kautta toimivien sijoittajien tai pankkien mahdollisuuksia hinnoitella työpanoksen arvo.

[tyhmyri]

^ Mitä eroa on normaalilla inflaatiolla ja mainitsemallasi "Hintataso inflaatiolla". Uusia käsitteitä tulee sitä vauhtia, ettei pysy perässä.

[Jouko]

Entisaikaan seppä oli kyläyhteisön tärkeimpiä henkilöitä. Maatilanomistajat kunnioittivat häntä. Seppä oli taidoiltaan sellainen että kykeni luomaan lähes tyhjästä uutta. Teki sepitystöitä. Se käsite on levinnyt kirjallisuuteen ja musiikkiin.

Miten on nyt? Seppiä ei arvosteta. Heitä lypsetään ja riistetään. Pelurit vain porskuttavat. Korttihuijarit.

[Jakerp]

^ Mitä eroa on normaalilla inflaatiolla ja mainitsemallasi "Hintataso inflaatiolla". Uusia käsitteitä tulee sitä vauhtia, ettei pysy perässä.

Tarkoitan hintataso inflaatiolla yksittäisten, mutta välttämättömien hyödykkeiden ja palveluiden hintojen nousua kuten asumiskustannusten, ruuan siis sellaisten hyödykkeiden hintojen nousua joiden välttely täysin on lähes mahdotonta. Eli ne ovat lähes sama asia perheille ja ihmisille kuin kiinteät kulut yrityksille.

Unohdin mainita yhden asian liittyen aikaisempaan kirjoitukseeni. Kaikkihan tietävät, että keskiajalla kuninkaat ja osa aatelista olivat satunnaisen rikkaita tavalliseen kansaan verrattuna miksi tulon jaon vinoumat eivät romahduttaneet taloutta silloin? Selitys on siinä, että silloin viestintäjärjestelmät olivat niin kehittymättömiä, että nykyisen kaltainen keinottelu ei ollut mahdollista kuin paikallisesti. Jos kuningas osti kaiken viljan Lontoosta ja yritti myydä sitä ylihintaan takaisin kauppiaat kävivät hekemassa viljaa sitten Pariisista. Maailmanlaajuinen keinottelu olisi vaatinut keskiajalla mielettömiä verkostoja ja tuhansien ihmisten palkkaamista hoitamaan asioita ja viestien välitystä eri kaupungeissa.

Modernissa maailmassa sähköiset kaupankäyntijärjestelmät, viestintäjärjestelmät ja tämän seurauksena isot pankit ja rahastot ovat niin kehittyneitä ja tehokkaita jakamaan kaupankäynti tietoa ja siirtelemään rahavirtoja, että yksi tai pieni joukko ihmisiä voi käydä kauppaa koskaan poistumatta kotokaupungistaan ympäri maailmaa ja he voivat hallinnoida tuhansien miljardien rahavirtoja mikrosekunneissa. Kännykät ja sateliittipuhelimet toimivat mistä vain ja internet toimii myös melkein mistä vain.

Keinottelun ja siihen liittyvän kaupankäynnin kustannukset eivät koskaan ole olleet yhtä halvat kuin nykyään.

Merkittävä osuus koko maailman raaka-aine ja viljatoimituksista on mahdollista hankkia muutamalla näppäimenpainalluksella sähköisillä raaka-aine johdannaismarkkinoilla. Mikään maailman kolkka ei ole säästynyt sähköisiltä kaupankäyntijärjestelmiltä sen takia vaikka hinnat moninkertaistuisivat kauppiailla ei ole mitään mahdollisuuksia rikkoa tällä tavalla syntyneitä toimitusmonopoleja.

Tämä keinottelu taas johtaa väistämättä epävakauteen ja perushyödykkeiden hintojen seilaamiseen voimakkaasti ylös ja alas. Tämä taas johtaa reaalitalouden jämähtämiseen ja lopulta lamaan.

[vainukoira]

Mua ei oikeastaan kiinnosta se mitä työstäni maksetaan ja missä valuutassa, vaan se mitä sillä työtunnillani saa siinä markkinassa jossa olen. Nyt siellä on vaihdon välineenä euro joka vuotaa kuin seula. Sille säästetylle arvolle ei saakorkotuottoa ja toisaalta inflaatio syö sen reaaliarvoa sitäkin nopeammin. Kaikesta tästä voi kiittää ylläolevia ongelmia ja niiden päättäjiä, USA:n ja EU:n poliitikkoja joiden insentiivi on miellyttää tahoja joita niiden pitäisi kontrolloida. Siinä mielessä systeemi on broken by design.

Tällaista ropleemaa vältän vaihtamalla euroja jalometalleihin. Ne ovat valuuttaa joita ei voi tyhjästä luoda.

[tyhmyri]

Tällaista ropleemaa vältän vaihtamalla euroja jalometalleihin. Ne ovat valuuttaa joita ei voi tyhjästä luoda.

Niissäkin on omat ongelmansa. Moneen on kohdistunu joukkopako ja siten niiden arvo on kimmonnut korkeuksiin nopeasti. Voi olla helppo pikavoitto jos olit ajoissa liikkeellä, mutta toisaalta jos suurin nousu on jo nähty, todennäköisyys polttaa näppinsä niiden rysähtäessä on myös kasvanut.

Jos ostaa kultaa todella pahan päivän varalle, niin se kannattaa hankkia konkreettisena metallina. Jostain syystä oletan, että suuri osa paperisista omistustodistuksista on noin niin kuin paperia.

Kullan kanssa historia on tainnut osoittaa, että kiusaus myydä enemmän kultaa omistustodistuksina kuin sitä holvista löytyy on käytännössä ylivoimainen.

Kullan hinta näyttää tasaantumisen merkkejä, kuten liitteessä.

[ikuturso]

Entisaikaan seppä oli kyläyhteisön tärkeimpiä henkilöitä. Maatilanomistajat kunnioittivat häntä. Seppä oli taidoiltaan sellainen että kykeni luomaan lähes tyhjästä uutta. Teki sepitystöitä. Se käsite on levinnyt kirjallisuuteen ja musiikkiin.

Miten on nyt? Seppiä ei arvosteta. Heitä lypsetään ja riistetään. Pelurit vain porskuttavat. Korttihuijarit.

Tämän päivän suurimpia sepittäjiä ovat valheiden sepittäjät. Eurovalheiden.
Hekin yrittävät tehdä tyhjästä jotain, eli velasta varallisuutta.

-i-

[tyhmyri]

Hekin yrittävät tehdä tyhjästä jotain, eli velasta varallisuutta.

Teollisen toiminnan ja investointien luonteeseen kuuluu se, että velkaa tarvitaan talouskasvun mahdollistamiseksi. Velkaa ei tietenkään reaaliarvoltaan liikaa. Ylenpalttinen velan pelko ei sekään luo varallisuutta vaan heikentää entisenkin toiminnan edellytyksiä. Kumpikin ääripää on huono idea.

[vainukoira]

Niissäkin on omat ongelmansa. Moneen on kohdistunu joukkopako ja siten niiden arvo on kimmonnut korkeuksiin nopeasti. Voi olla helppo pikavoitto jos olit ajoissa liikkeellä, mutta toisaalta jos suurin nousu on jo nähty, todennäköisyys polttaa näppinsä niiden rysähtäessä on myös kasvanut.

Metallit eivät tuota voittoa eikä tappiota. Metallit eivät ole sijoitus. Ne ovat rahaa. Kun säästää metalleja, säästää rahaa jonka jonka arvo muuttuu siinä missä kaiken muunkin, eikä lähesty rajatta arvotonta, toisin kuin fiat-eurot ja dollarit.

Jos ostaa kultaa todella pahan päivän varalle, niin se kannattaa hankkia konkreettisena metallina. Jostain syystä oletan, että suuri osa paperisista omistustodistuksista on noin niin kuin paperia.

Kullan kanssa historia on tainnut osoittaa, että kiusaus myydä enemmän kultaa omistustodistuksina kuin sitä holvista löytyy on käytännössä ylivoimainen.

Oikein. Jalometallia on vain oikea jalometalli, ei omistustodistukset. Lisäksi kannattaa hankkia kullan lisäksi myös muita jalometalleja kuten hopeaa ja platinaa. Valitettavasti ne ovat yleensä arvonlisäverotettuja, mutta saksassa vähemmän. Onneksi kulta on alvitonta ainakin Suomessa ja Saksassa.

[PaulR]

Ron Paul vs Bernanke: Is Gold Money? - July 13, 2011
http://www.youtube.com/watch?v=2NJnL10vZ1Y

[sivullinen.]

Lamat johtuvat siitä, että pankit, kuvittelevat asunnon olevan sijoitus ja siitä, että "vapaassa markkinataloudessa" hyvätuloinen toimitusjohtajalauma tai sijoituksissaan onnistuneet hilaavat kaikissa kasvukeskuksissa ostokyvyllään asuntojen (ja nykyään myös johdannaisten avulla muiden hyödykkeiden) hinnat pilviin. 

Hintataso inflaatio johtaa pahimmillaan siihen, että ihmiset päätyvät ostamaan asuntoja hinnoilla, jossa eivät saa edes viimeistä lainaerää maksettua ennenkuin ostettu asunto menee purkuun.

Tällaisen takia pitäisi ottaa Bruttokansantuotteen rinnalle käsite Bruttokansankulutus. Se kertoisi miten suuri osa kansantuoteesta muuttuu pysyväksi investointi omaisuudeksi ja miten suuri osa kuluu pois samana aikana. Nykyaikana talo on kulutushyödyke, jos sen elinaika on tosiaan noin lyhyt. Bruttokansantuote ei kerro enää omaisuuden kasvusta vaan on mittari jolla eliitti voi yrittää todistella kaiken olevan hyvin. Tilastokeskuksen johtajakin kuulutti BKTn jakamista hyvään ja huonoon [kolesteroolin tyyliin], kun Japanin tsunamin jälkeen oli odotettavissa huikeita BKTn kasvulukuja: kokonaisia kaupunkeja pitää rakentaa uudestaan. Jokainen varmasti ymmärtää ettei tsunami ollut kuitenkaan mikään rahasade.

Lopulta reaalitalous kyykkää, koska reaalitaloutta todellisuudessa pyörittävien massojen työpanoksen arvo kaikkine riskeineen ei kykene seuraamaan Hintataso inflaatiosta seuraavaa kasvavaa velkataakkaa.

Oikein.

Loppujen lopuksi kyse on eri talouden osien epäsuhtaisista mahdollisuuksista hinnoitella oman työpanoksensa arvo.

Oikein.

Mutta näiden kahden välillä esittämästäsi yhteydestä en ole samaa mieltä. Ne ovat vain sattumalta tapahtumassa samaan aikaan eikä kumpikaan ole syy tai seuraus kummallekkaan. Me vain emme pysty työpanoksella tuottamaan yhtä paljon kuin kulutamme - siis inflaatio kuluttaa. Siksi taloutemme laskee. Se että jotkut onnistuvat tästä tuotannosta kaappaamaan itselleen suuremman osuuden kuin ansaitsisivat ei kuulu samaan ongelmaan. Tosin se vaikuttaa eriyttämällä kulutusta ylellisyystarvikkeiden ja halpatuotteiden kulutukseksi "normaalitilasta" jossa kaikki kulutus olisi keskihintaisten tuotteiden kulutusta. Siis ensimmäinen esittämäsi väite on ongelma, toinen on vääryys.

Tuolla on käyty keskustelua samasta aiheesta:
Tuottavuuden kasvuun perustuva deflaatio...
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=173555&start=0&tstart=0

Jakerp, olet mielestäni sisäistänyt tapahtumat erittäin hyvin. Pisteet siitä.

[Jakerp]

Tällaisen takia pitäisi ottaa Bruttokansantuotteen rinnalle käsite Bruttokansankulutus. Se kertoisi miten suuri osa kansantuoteesta muuttuu pysyväksi investointi omaisuudeksi ja miten suuri osa kuluu pois samana aikana. Nykyaikana talo on kulutushyödyke, jos sen elinaika on tosiaan noin lyhyt. Bruttokansantuote ei kerro enää omaisuuden kasvusta vaan on mittari jolla eliitti voi yrittää todistella kaiken olevan hyvin. Tilastokeskuksen johtajakin kuulutti BKTn jakamista hyvään ja huonoon [kolesteroolin tyyliin], kun Japanin tsunamin jälkeen oli odotettavissa huikeita BKTn kasvulukuja: kokonaisia kaupunkeja pitää rakentaa uudestaan. Jokainen varmasti ymmärtää ettei tsunami ollut kuitenkaan mikään rahasade.

BKT on itseasiassa varsin typerä mittari yhtään millekään, koska BKT:ta voi alkaa kasvattamaan vaikkapa rikkomalla ikkunaruutuja. Jos huligaani paukuttaa vaikkapa sata ikkunaruutua päivässä paskaksi ja niiden korjaaminen maksaa vaikkapa 200€ per ikkuna niin BKT kasvaa 200x100= 20 000€ päivässä.

Vuodessa BKT kasvaisi 100 ikkunaruudun hajottamisesta per päivä 20 000€x365 = 7,3 miljoonaa euroa. Vaikka BTK kasvaa 7,3 miljoonaa euroa todellisuudessa tämä raha ja resurssit on pois jostain muusta toiminnasta.

Eli todistin tässä, että ikkunaruutuja hajottava huligaani onkin BKT kasvattava kansallissankari, joka kääntää talouden ennen näkemättömään nousuun.