Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Kaaoskeisari]

Slovenian valtionlainan korko nousi perjantaina kriittisenä pidettyyn seitsemään prosenttiin. Euromaa Slovenia on vakuuttanut, että sen talous on vakaalla pohjalla. Kolme euromaata on aiemmin joutunut turvautumaan tukipaketteihin, kun niiden 10-vuotisten lainojen korot ovat nousseet näihin korkeuksiin.

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/11/slovenian_lainakorot_paukahtivat_haamurajaan_3020952.html?origin=rss

[Nuivanlinna]

http://www.iltalehti.fi/talous/2011111114738185_ta.shtml

Hurja väite: "Unioni unionin sisälle"
Ranska ja Saksa haluavat lehden mukaan vahvistaa vahvojen euromaiden välistä liittoa uusilla veroilla ja laeilla, jotka vastaisuudessa estäisivät valtioita lainaamasta ja tuhlaamasta liikaa rahaa.

Euroalueen heikot lenkit kuten Kreikka ja Italia voitaisiin jättää kokonaan uuden, vahvemman euroalueen ulkopuolelle.

Express-lehden haastattelemat lähteet Brysselissä väittävät, että Saksa ja Ranska ovat käyneet jo yksityisiä keskusteluja asiasta

.

Mitähän Jyrki kaavaiee? No ytimiin tietenkin ja kansalta kyselemättä.

[ukkometso]

Ja taas uusi raja johon pitäisi rakentaa se varma muuri. Siis se joka Kreikan ja Italien välille rakennettiin, pysyvänä ratkaisuna.  Domino rullaa, kohta on Suomenkin rajalla kuhinaa, jos ei mitään tapahdu.  Siis rahapolitiikan osalta, tuskin muuta syytä... 

[Kimmo Pirkkala]

Maksajamaat (Suomi) kyllä halutaan mukaan syvenevään yhteistyöhön unionin sisällä olevaan unioniin.

Ranskalla on visio: Uusi unioni, jossa ne maat, jotka saavat unionilta tukia on rajattu vain yhteen ja se alkaa r-kirjaimella.

[hattiwatti]

Tulee jotenkin mieleen miten ison Saksan kiireinen ulkoministeri Ribbentropkin jostain syystä löysi aikaa 1994 kesällä vierailulle pienessä Suomessa painostamassa vahvempaan liittoon Saksan kanssa.

Kunnon natsia ei tapa mikään.

Vuosilukuvirhe korjattu. Kiitti huomautuksesta.

[RTT]

Nigel Faragen puheita ja haastatteluja tältä vuodelta:

'Call it the Debt Union' 4:45 min
Trapped Inside an Economic Prison (Full Version - Ch. I, II & III) Kooste puheista vuosilta 2008-2011. 14:33 min
Bankers+politicians = 'unholy alliance' vs people 8:55 min
United States of Europe insane politics 5:51 min

[tyhmyri]

Itse asiassa Suomen ongelma on meidän viiteryhmässämme mikäli meidät lasketaan samaan pakettiin Saksan ja Hollannin kanssa (tiedän, että pitäisi puhua Alankomaista, mutta Hollanti saa kelvata). Niitä maita, joiden kanssa me emme pärjää kovinkaan hyvin ovat Euroopassa mainitut Saksa, Itävalta, Hollanti ja Sveitsi (joka ei ole EU:n jäsen). Olemme yksinkertaisesti tehottomampia. Oikeastaan olemme tahottomampia kuin Pohjois-Italia, mutta meidän onneksemme Pohjois-Italia on kiinni Rooman eteläpuolisessa Italiassa. Jos Italia olisi kaksi maata rajalinja Rooman tasolla, niin pohjoinen olisi todella kova teollisuusmahti.

Toisin sanoen meidän taloudenpidollemme ja teollisuutemme tehokkuudelle paremmin sopiva viiteryhmä olisi juuri PIIGS-maat ja Ranska. Euromaista Saksa, Itävalta ja Hollanti ovat meille yksinkertaisesti liian kovia vertailukohtia.

Mikäli Saksa, Itävalta ja Hollanti karkaisivat Eurosta, niin meille kävisi ihan mukavasti sama valuutta kuin Italialle. Jos jokin temppu löytyy, jonka avulla Italia selviää veloistaan (esimerkiksi perinteinen 10% inflaatio tulee ensimmäisenä mieleen), niin sama resepti söisi myös meidän valtionvelkamme pois.

Yhtenä syynä siihen, että meidän sopivampi vertailuryhmämme olisi PIIGS on poliitikkojemme kyky huolehtia talousasioista. Luotan nykyisen hallituksen kykyihin yhtä paljon kuin olen Italian osalta luottanut Berlusconiin. Samaa sarjaa siis. Siksipä pelivaran ja lääkkeiden pitäisi olla samoja.

[RTT]

Täh? Eikö Saksassa tyrmätty näitä jamesbondeja perustuslain vastaisina?

Saksan perustuslakituomioistuin kielsi päätöksessään Budestagia perustamasta pysyviä mekanismeja, jotka johtavat muiden maiden päätöksistä seuraavaan velkaantumiseen. Eurobondeja ei mainittu nimeltä, yhteistä velkaa ei kielletty yksiselitteisesti ja suoraan, eikä asiaa käsitelty sen kummemmin. Arvattavasti tuomioistuimen kanta tullaan (tai ainakin yritetään) kiertämään tavalla tai toisella, kenties EU:n perussopimuksia muuttamalla.

German court may silence euro bond debate - for now

The Bundestag (lower house of parliament) is "forbidden from setting up permanent legal mechanisms resulting in the assumption of liabilities based on the voluntary decisions of other states", reads a passage of the verdict.
--
Asked at a news briefing whether the court ruling negated the European Commission's work in looking into common euro zone bonds, EU Commission spokesman Amadeu Altafaj told reporters: "It might make it more interesting from a journalistic point of view, but it's certainly not rendering work obsolete."
--
"Whether euro bonds are admissible depends on the amount of risk or sovereign debt taken on with each bond," said Kerber.

His colleague Haede also observed that the court verdict "does not rule out a treaty change which would create a legal basis for euro bonds".

[Kimmo Pirkkala]

Onko tyhmyrin näkemykselle suomalaisten PIIGS-tason tehokkuudesta jotain lukuja backupiksi, vai onko tuo vain mielipide? Mainitsemistasi euromaista (Saksa, Itävalta, Hollanti, Suomi) on Suomen BKT per asukki ainakin suurin ao linkin mukaan.

http://www.tradingeconomics.com/

[tyhmyri]

Wekkuli, Hyvin pitkälti on kyse ilkeämielisestä henkilökohtaisesta mielipiteestä. Mutta on sille hieman tukeakin. Suomen CAB ei ole osamaa sarjaa kuin Saksan ja Hollannin (Screenshot1). Samanaikaisesti meidän veroasteemme on korkea, joten siinä ei ole pahemmin korotusvaraa vaikka sitä ilmeisesti tullaankin korottamaan (Screenshot2). Lisäksi julkissektorimme osuus on kokonaistaloudesta vallan hurja (Screenshot3).

Meillä ei oikein olisi varaa ulkoisista syistä tuleviin shokkeihin koska olemme erittäin riippuvaisia viennistä, veroasteemme on korkea ja julkisen sektorin osuutta taloudesta ei oikein kärsisi nostaa entisestään. Meidän ongelmamme ovat lähempänä Italian ja Ranskan ongelmia kuin Saksan ja Hollannin ongelmia.

Se mikä on hyväksi Saksalle ei sitä välttämättä ole meille. Saksalle sopiva hintavakaus ja kallis euro eivät oikein sovi meille. Lisäksi meidän vientiteollisuutemme jalostusarvo ei ole kovinkaan kehuttava. Aikoinaan, juuri ennen 1990-luvun lamaa, Suomea haukuttiin ilkeämielisesti Neljän Markan Maaksi (viennin kilohinta olisi noin neljä markkaa). Valitettavasti en nyt pysty tarkistamaan tämänhetkisen viennin kilohintoja.

[tyhmyri]

Tammikuussa 2008 tohtori Nouriel Roubini laittoi nettiin jännän jutun, jossa hän ennusti, että italia joutuu todella pahoihin vaikeuksiin euron vuoksi. Oli oikeassa. Hauskoja olivat ne yleisön ja poliitikkojen reaktiot, joita Roubinin mielipiteet aiheuttivat.

Alkuperäinen juttu on luettavissa täältä.

[P]

Maksajamaat (Suomi) kyllä halutaan mukaan syvenevään yhteistyöhön unionin sisällä olevaan unioniin.

Ranskalla on visio: Uusi unioni, jossa ne maat, jotka saavat unionilta tukia on rajattu vain yhteen ja se alkaa r-kirjaimella.

Ruotsi? Romania?

[repo]

Jotkut sijoittajatahot (yksityiset pankit ja rahalaitokset) käärivät koko ajan vuositasolla 400 miljardin korkotuottoa veronmaksajien kukkaroista!11!

Siis joka vuosi sijoittajat saavat enemmän hilloa pelkkinä korkotuottoina, kuin on 10-miljoonaisen kansantalouden konkurssiin ajanut pitkällä aikavälillä kertynyt valtion velka.  ...Joka jumalan vuosi.

Justiinsa näin. Tätä samaa asiaa minäkin olen yrittänyt tolkuttaa tuttavilleni tuosta velkaantumisesta. Esimerkkinä käytän sitä että jos velka on 100% BKT:stä ja korkoprosentti 5, niin kaikista valtion verotuloista napataan 5% velkojille. Ikään kuin Valtion verotusoikeus onkin siirtynyt sijoittajille. Jotkut havahtuvat, jotkut eivät kertakaikkiaan ymmärrä.

Olisiko tässä vastaus?

Mikäli Saksa, Itävalta ja Hollanti karkaisivat Eurosta, niin meille kävisi ihan mukavasti sama valuutta kuin Italialle. Jos jokin temppu löytyy, jonka avulla Italia selviää veloistaan (esimerkiksi perinteinen 10% inflaatio tulee ensimmäisenä mieleen), niin sama resepti söisi myös meidän valtionvelkamme pois.

Sijoittaja tuumii: siispä korot ylös ja laina-aika lyhyeksi, jotta "omat" + inflaatio-lisän saa pois ja mitä nopeammin sen parempi, koska loppu on vain voittoa.

[tyhmyri]

Mikäli Saksa, Itävalta ja Hollanti karkaisivat Eurosta, niin meille kävisi ihan mukavasti sama valuutta kuin Italialle. Jos jokin temppu löytyy, jonka avulla Italia selviää veloistaan (esimerkiksi perinteinen 10% inflaatio tulee ensimmäisenä mieleen), niin sama resepti söisi myös meidän valtionvelkamme pois.

Sijoittaja tuumii: siispä korot ylös ja laina-aika lyhyeksi, jotta "omat" + inflaatio-lisän saa pois ja mitä nopeammin sen parempi, koska loppu on vain voittoa.

Tuo oletus pitää paikkansa vain jos kaksi ehtoa toteutuu:

• Velkaa otetaan jossain muussa valuutassa kuin omassa valuutassa (tällä hetkellä Suomi ottaa kaiken velkansa muussa kuin omassa valuutassaan).
• Velka otetaan yksityisiltä liikepankeilta. Perinteinen tapa, jossa velka otetaan omalta keskuspankilta poistaa tuon ongelman.

Toisin sanoen valtionvelan osalta pitäisi pyrkiä toteuttamaan perinteinen ratkaisu "cut the middle man". Tällä hetkellä tuo välissä oleva provision ottaja on liikepankki kun EKP lainaa ensiksi sille ja se lainaa Suomelle. Hölmöä puuhaa.

[maahanmuuttaja]

Esimerkkinä käytän sitä että jos velka on 100% BKT:stä ja korkoprosentti 5, niin kaikista valtion verotuloista napataan 5% velkojille.

BKT ei ole sama asia kuin kaikki valtion verotulot.

[Jouko]

Esimerkkinä käytän sitä että jos velka on 100% BKT:stä ja korkoprosentti 5, niin kaikista valtion verotuloista napataan 5% velkojille.

BKT ei ole sama asia kuin kaikki valtion verotulot.

Tämä onkin se harha. BKT on kehno talousmittari loppupeleissä, varsinkin kun osa siitä pyörii pelkällä velalla. Pitäisi vertailukohtana olla raakasti valtion tulot. Ne koostuvat muistakin kuin verotuloista, mutta kumminkin. Velka on mitä on, se maksetaan korkoineen tuloilla, ei bruttokansantuotteella. Älyttömin keksintö on se että velkaa ei tarvitsisi koskaan maksaa takaisin kunhan korot aina maksetaan. Ehkä siinä piilee ainakin osittain nykyhetken tilanteen syy.

[Marko Parkkola]

Maksajamaat (Suomi) kyllä halutaan mukaan syvenevään yhteistyöhön unionin sisällä olevaan unioniin.

Ranskalla on visio: Uusi unioni, jossa ne maat, jotka saavat unionilta tukia on rajattu vain yhteen ja se alkaa r-kirjaimella.

Minä hokasin! Tai sain ainakin salaliittoteorian poikasen päähäni. Tämä on varmasti pähkäilty jo aiemmin, mutta olen vähän hidas.

Italian, Kreikan, Espanjan jne.jne. korot siis nousivat. Pankkiirit vetävät koroista fyrkkaa minkä kerkiävät. Takuuttajamaiden korot taas laskivat, vaikka kaiken järjen mukaan takuuttajien riskit kasvoivat Kreikan & co mukana. Takuuttajamaat, kuten Suomi, saavat siis halvalla lainaa, että voivat lainata sitä eteenpäin Kreikalle & co. Ja pankkiirit vetävät fyrkkaa välistä minkä kerkiävät ja takuutukset myös kun kapina alkaa.

[FadeAway]

(http://yle.fi/ecepic/archive/00447/2300_miljadin_euron_447736b.jpg)

Virossa ollaan varmaan iloisia. He ovat vasta hetken olleet eurossa, budjetti ylijäämäinen ja valtion velka n. 6% BKT:stä. Nyt pääsevät maksamaan aika rajusti muiden velkoja.

[Almost human]

Perustuslakivaliokunta: Takausvastuita selvennettävä
julkaistu tänään 11.11. klo 12:09, päivitetty tänään 11.11. klo 17:04

Eduskunnan perustuslakivaliokunta vaatii hallitusta selventämään Suomen takausvastuuta euroalueen väliaikaisessa kriisirahastossa. Valiokunnan mukaan takausvastuuta kasvattavat korot, kulut ja ylitakaus jäivät eduskunnan hyväksymässä laissa epäselviksi. Valiokunta oli lausunnossaan yksimielinen.

Eduskunnassa asiasta syntyi epäselvyyttä, kun korot eivät yllättäen sisältyneetkään liki 14 miljardin euron takausvaltuuksiin.

Syyskuussa tehty päätös hyväksyä väliaikaisen kriisirahaston laajentaminen pysyy kuitenkin voimassa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoi, että laki on puutteellinen. Siihen pitää lisätä tieto, että korot tulevat enimmäissumman päälle. Samassa yhteydessä pitäisi myös arvioida, minkälaiset ovat todennäköisyydet eri takausmäärien syntymiseen.

Uutta hallituksen esitystä ei kuitenkaan välttämättä tarvita.

- Esitys voi olla joko erillinen tätä koskeva, tai sitten kun ERVV-systeemiä ilmeisesti lähiaikoina joka tapauksessa joudutaan muuttamaan, niin samassa yhteydessä voidaan tämäkin asia tuoda eduskunnan käsiteltäväksi, Koskinen sanoi.

Hän ennakoi, että asia hoituu lähikuukausina.

Loput linkistä: http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/11/perustuslakivaliokunta_takausvastuita_selvennettava_3020376.html

Pitääkö tässä tehdä se johtopäätös, että eduskunta äänesti meille tietämättään 14 miljardia (Takaukset) + 14 miljardia (Korot yms) maksettavaa? Ja asiaa ei käsitellä uudestaan? Olisi aika hintava "tekninen kömmähdys" meinaan.

Asiaa käsitellään kyllä ensi viikolla valtiovarainvaliokunnassa, mutta sehän ei tunnetusti merkitse mitään näinä vastuullisina aikoina.

[Viimeinen suomalainen]

Uutta hallituksen esitystä ei kuitenkaan välttämättä tarvita.


Just! Millään ei ole mitään väliä Jykän ja Jutan jengissä. Kunhan vain "päästään kantamaan vastuuta ja istumaan niissä pöydissä, joissa vaikutetaan." V*tun idiootit!

[hattiwatti]

Rehn, tuo aikamme O.W.Kuusinen-reinkarnaatio, esitteli sitten eurobondiensa ensimmäisen version. Rahastoon siirretään kaikki velat, jotka ylittävät 60 % BKT:stä, ja rahaston vakuuksina toimivat mm. maiden kultavarannot.

Sanattomaksi vetää. Onko tuo kaveri seinähullu?

- Mallin mukaanhan me olemme ainoita Slovenian kanssa jotka eivät saisi laisinkaan velkaa anteeksi. Viron viimeisiä lukuja en nyt muista.
- Velat eivät ikävä kyllä katoa minnekään.
- Suomen velka kasvaisi tähtitieteellisiin mittoihin.
- Kaikilla euromailla on bondien lanseerauksen jälkeen sama suhteellinen määrä velkaa, toisilla vain olisi veroaste 45 % ja toisilla 35 %.
- Kaikkien maiden viimeiset kansallisvarat sosialisoitaisiin.

Miksi ei vain voida suoraan sanoa, että tavoite on tuhota kansallisvaltiot liittovaltion tieltä. Samalla organisoidaan kansanäänestykset pystyyn, ketkä ovat mukana?

Ai niin – se ei olisi EU:n demokraattisen sentralismin mukaista.

Tässä alhaalla on juttu siitä:

http://www.voxeu.org/index.php?q=node/7253

A European Redemption Pact

The EZ crisis has taken a turn for the worse. This column, the joint work of the five members of the 'German Council of Economic Experts', proposes a novel solution to the crisis – the European Redemption Pact and an associated European Redemption Fund. This would – like Eurobonds – create a joint debt vehicle, but unlike Eurobonds it would be temporary, say 25 years. Its aim would be to ease down the current unsustainable levels while implementing credible fiscal policy reforms in all EZ nations.

In the quest for a solution to the escalating European debt crisis, two equally important yet conflicting principles have led their respective proponents into an impasse that is continuously feeding this escalation, up to the point where a complete breakup of the Eurozone has become a serious threat.

    * The principle of accountability demands that member countries engage into an irrevocable consolidation of their public finances and, eventually, into a reduction of public debt back into the realm of universally acknowledged fiscal sustainability.
    * The principle of solidarity, on the other hand, requires the stronger member countries to support the weaker ones in times of severe crisis, thereby weakening the incentives among the recipients of any aid to display sufficient fiscal discipline once the climax of the crisis has passed.

The respective positions appear almost impossible to reconcile. Proponents of solidarity are stunned that their Eurozone peers let them stand in the rain even at the risk of their own peril, while proponents of accountability maintain that they have been disappointed by empty promises once too often.

In order to de-escalate the situation a mechanism is needed that allows for combining these two principles.

    * It should be able to calm markets by demonstrating convincingly that solidarity will prevail. This can only be reached by strong countries lending their reputation, ie their low risk premia in the bonds market, to member countries facing a liquidity crisis.
    * At the same time a credible commitment is required to ascertain accountability, with all member countries adhering to the European Stability and Growth Pact at least in the long run. It would then be possible to discuss suitable avenues to design the future governance structure of the Eurozone in calmer weather, without the gun-to-the-head urgency of the current situation.

A proposal: The European Redemption Pact

In the annual report released on 9 November 2011, the German Council of Economic Experts has put up for discussion the idea that European leaders consider one such potential mechanism, a European Redemption Pact. Resting on provisions made by the revised Growth and Stability Pact, this would combine joint and several liability and strong individual commitment in refinancing the Eurozone members over the next couple of years and, simultaneously, provide a road map to each member country reaching a 60% debt-to-GDP ratio within another two decades, after which the ERP would be set to expire.

As always, the devil is in the detail, and the proponents of accountability will have to fence adamantly for their principle being reflected sufficiently in the concrete design of the European Redemption Pact.

The key idea of the our proposal is the separation of the debt that has been accumulated to date by individual member countries of the Eurozone, into a part that is compatible with the 60% debt threshold of the SGP, and a part exceeding this threshold.

Following the sequence of immediate refinancing needs in a roll-in phase stretching over the next couple of years, participants in the Redemption Pact shall be able to refinance themselves through a joint European Redemption Fund, until the amount of debt refinanced through the ERF reaches the current difference between the debt accumulated to date and the hypothetical debt that would just equal 60% of GDP, ie the SGP debt threshold.

While each country will henceforth have to service its own debt financed via the new Fund until it is completely redeemed and the new Fund expires, participants will be jointly liable for the debt, thus ascertaining affordable refinancing cost for all participants.
Not Eurobonds

The decisive difference from the idea of Eurobonds, in addition to its limited duration, lies in the strings attached to the participation. Specifically, a serious commitment is required to safeguard that the debt not refinanced via the mechanism does not rise above the 60% debt-to-GDP threshold again. This needs to be guaranteed by debt brakes being introduced in the participants' national constitutions.

    * The cases of Germany or Switzerland could serve as examples for the design of such a constitutional rule.
    * The proposed construction would allow for these changes at the constitutional level to take some time, as the roll-in into the ERF is stretched over a range of several years.

If a participant failed to honour this commitment during the roll-in phase, the roll-in would be stopped for this country. In addition, the redemption of the debt would be ascertained by special tax provisions which are designed to generate revenue earmarked for servicing the debt. Finally, each country has to guarantee its debt in the Fund by a 20% deposit in the form of international reserves (gold and foreign exchange reserves). Whenever a Redemption Pact participant failed to honour its commitments, the participant would forfeit the collateral deposited with the new Fund.

At the end of the roll-in phase the size of the new Fund would be approximately €2.3 trillion, if all members of the Eurozone participated which are currently not supported by the European Financial Stability Fund (EFSF). The two most important participants would be Italy with slightly more than 40% and Germany with approximately 25%. As time proceeds, the debt accumulated in the new Fund would be redeemed until the Fund is dissolved, which would happen in about 25 years. This redemption path will require tremendous efforts from the participant countries, and the task will be harder for the countries starting the process with a higher debt ratio.

The required primary surplus for Italy to achieve this objective would be 4.2% of GDP for each year in the redemption period, assuming that nominal GDP grows at 3% per annum, the new Fund were to confront refinancing cost of 4% and the interest rate Italy has to pay is 5% for the remaining debt. Achieving a primary surplus of 4.2% of GDP over a prolonged period of time will require sustained fiscal discipline. However, the scheme should still be attractive to Italy despite the strict conditions attached to participation, since the joint and several liability of the Fund ensures lower refinancing cost. The primary surplus required for Italy to achieve the same reduction in debt without the ERF scheme (assuming an interest rate of 7%) would initially be more than 8% of GDP.

For the ERF's second-most important contributor, Germany, participating would reverse this advantage into a disadvantage, though Germany will only be convinced that participation in the new Fund is worthwhile if

    * The alternative would indeed be the worst-case scenario of unlimited refinancing of Eurozone members through the European Central Bank; and
    * If the provisions to ascertain fiscal discipline and the limited European Redemption Fund lifeline can be made credible.

The highest constitutional safeguards, in the case of Germany a referendum, will have to be put in place to ensure that the ERF does not degenerate into unconditional Eurobonds.

Certainly, the European Redemption Pact is a grand scheme which requires bold action and a long term commitment to the Eurozone. In return, it offers the promise of a definitive solution to the crisis by redeeming debt rather than piling on new debt.

[Suntio]

Virossa ollaan varmaan iloisia. He ovat vasta hetken olleet eurossa, budjetti ylijäämäinen ja valtion velka n. 6% BKT:stä. Nyt pääsevät maksamaan aika rajusti muiden velkoja.

Tästä tuli mieleen, että millähän tolalla mahtaa olla Suomen yhteistyö Viron kanssa euroasiassa? Ei sillä, että koalitiolla olisi suurta merkitystä, mutta olisihan kaksi kirppua vähän kovaäänisempi kuin yksi.

Ehdoton ja aina luotettava saksalaisten perseennuoleminen ei tosiaankaan näytä olevan joka tilanteessa Suomen etu. Esimerkiksi sakujen hellimä vahva euro on paha viennille. Ja Saksa ottaa omansa aina takaisin, toisin kuin sen vasallit.

[Marko Parkkola]

- Esitys voi olla joko erillinen tätä koskeva, tai sitten kun ERVV-systeemiä ilmeisesti lähiaikoina joka tapauksessa joudutaan muuttamaan, niin samassa yhteydessä voidaan tämäkin asia tuoda eduskunnan käsiteltäväksi, Koskinen sanoi.

Hän ennakoi, että asia hoituu lähikuukausina.

Jutta & Jykä ovat päättäneet jo. Eduskunnan kutsuminen kokoon tätä varten on turha, mutta teknisesti tarpeellinen välivaihe. Ehdotan lakia, että eduskuntaa ei tarvita näin päivänselvissä asioissa joissa "joka tapauksessa joudutaan muuttamaan" jotain. Prosessi nopeutuu kuukausista yhteen päivään.

[kohmelo]

Hollanti:

Uusimman tutkimuksen mukaan 58% hollantilaisista kannattaa palaamista eurosta guldeniin.

Nyt anti-islamilainen PVV puolue haluaa selvitystä guldeniin palaamisen hyödyistä Hollannin taloudelle. Mikäli selviää, että paluusta guldeniin on enemmän hyötyä, niin puolue alkaa painostamaan päättäjiä kansanäänestykseen guldenista.

http://www.dutchnews.nl/news/archives/2011/11/pvv_investigates_return_of_gui.php

PVV investigates return of guilder, may call for referendum

The anti-Islam PVV is paying a 'renowned international bureau' to investigate whether bringing back the guilder would benefit the Dutch economy.

If the report is positive, the party will press for a referendum on leaving the euro, party leader Geert Wilders says in Friday's Telegraaf.
...

[Emo]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/11/12/eurobondit-jatkoa-aika-karmealle-historialle/201116735/12

"Talousprofessori Vesa Kanniainen suhtautuu kriittisesti EU:n komission suunnitelmiin eurobondeista. Vakuudettomien velkapapereiden historia on "synkkä". Hänen mukaansa ratkaisua haetaan väärästä päästä eli maksattamalla toisten velkoja toisilla."

Sen ihmeemmin kommentoimatta, järkeenkäypä lyhyt artikkeli Taloussanomissa eurobondeista. Paljonhan tavallisen kansalaisen ei näistä asioista tarvitsekaan tietää, bondeista ehkä tämän verran ja luvuista kun muistaa sen 2 miljardia niin on jo vahvoilla keskustelussa kuin keskustelussa 

[repo]

Sitäpaitsi jos joku Plokia kirjoittava Timppa ja curling-kapteeni on nähnyt nämä tapahtumat ennalta jo pari vuotta sitten, niin eikö muka ammatikseen luottoluokittavat yhtiöt olisi kyennyt näkemään esimerkiksi Italian riskiä jo aiemmin ?

Ketjussa ylistetty talousjournalisti Jan Hurri vahvistaa Hohtavan Mamman näkemyksen päivän pläjäyksessään.

Demokratian ja eurokratian yhä kärkevämmäksi käyvä vastakkainasettelu on velkakiriisin niitä pinnan alla kyteviä arvaamattomia voimia, joista finanssipiirien voisi luulla viis veisaavan.

Näin ei kuitenkaan ole asian laita.

Valveutuneet finanssitoimijat ovat aikaa sitten oivaltaneet, ettei euroalueen velkakriisissä ole kysymys pelkästään taloudesta ja rahasta. Heille on valjennut, että euroalueen ja euron kriisiä on seurattava muutoinkin kuin pelkkiä korko- ja valuuttakäyriä vahtimalla.

Kansainvälisten suursijoittajien neuvonantajat ovatkin yhä useammin tarkastelleet raporteissaan Euroopan kriisin muuttumista "pelkästä" talous- ja velkakriisistä yhä selvemmin myös yhteiskunnalliseksi kriisiksi.

2011-11-13 Taloussanomat: Eurokraatit yrittävät kaapata vallan euroalueella

Minusta artikkeli on hyvin lukemisen arvoinen ja helppoa luettavaa myös ei-talousguruille. Artikkelia lukiessa tuli vain mieleen useasti ketjussa ja foorumilla toistettu asia, josko foorumia luetaan tai joukossamme on taloustoimittaja - tai kaksi, jopa Jan Hurri. No sillä ei minusta nyt sinänsä ole niin hirveää relevanssia. Ketjulle ja foorumille on paljon parempi, ettei nimiä kumarrella vaan asioita pohditaan ja kommentoidaan tasapäisemmin ilman nimekkyyden tuomaa auktoriteettiä. Minusta tämä tekee ketjusta paljon mielenkiintoisemman.

Sitten taas asiaan. Artikkeli heittää haasteen ketjussa ainakin parin nimimerkin kovasti kannattamalle setelirahoitukselle ja inflatoriselle talouspolitiikalle.

SocGenin Edwards ja Grice ovat päätelleet, etteivät eurokraatit selviä tästä saati seuraavasta rahoituskriisistään turvautumatta lopulta ylivelkaisten valtioiden ja hallitsijoiden ikiaikaiseen kepulikonstiin, setelirahoitukseen ja inflaatioon.

Setelirahoitus ei suinkaan ole heidän suosituksensa, vaan arvio velkakriisin pienimmän poliittisen vastuksen lopputulemasta.

Grice on useita kertoja muistuttanut, että tämä pienimmän vastuksen tie voi aikanaan viedä setelirahoituksesta aivan uudenlaisiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin – niin kuin 1920-luvun alun Saksassa kävi.

Summasummarum: Artikkelin jälkeen jää vain miettimään, miten euro-alue saataisiin purettua mahdollisimman pikaisesti ja kukin kansallinen alue ratkoo omat taloudelliset ja poliittiset ongelmat itsenäisesti. Setelirahoitus ja inflatorinen talouspolitiikka on varmaan monen kansan keinovalikoimassa, mutta onko se meille pakollinen samassa mitassa kuin esim. Kreikalle? Jos jäämme pienempään Saksan ja Ranskan euro-alueeseen, niin olemme varmaan pian tuon uuden euro-alueen irlanti.

Siispä miten saisimme aikaan Suomessa poliittisen vallankumouksen, joka mahdollistaa meidän kannalta järkevän talouspolitiikan, jossa otamme eron euro-alueesta?

[tyhmyri]

Summasummarum: Artikkelin jälkeen jää vain miettimään, miten euro-alue saataisiin purettua mahdollisimman pikaisesti ja kukin kansallinen alue ratkoo omat taloudelliset ja poliittiset ongelmat itsenäisesti. Setelirahoitus ja inflatorinen talouspolitiikka on varmaan monen kansan keinovalikoimassa, mutta onko se meille pakollinen samassa mitassa kuin esim. Kreikalle? Jos jäämme pienempään Saksan ja Ranskan euro-alueeseen, niin olemme varmaan pian tuon uuden euro-alueen irlanti.

Siispä miten saisimme aikaan Suomessa poliittisen vallankumouksen, joka mahdollistaa meidän kannalta järkevän talouspolitiikan, jossa otamme eron euro-alueesta?

Inflatorinen talouspolitiikka tai oikeammin NGDP-trendiin tähtääminen on erilaisille kansantalouksille luonnollisesti erilaista. Suomelle tuskin samassa määrin ja muodossa kuin Italialle tai Kreikalle. Vaikka euroa kannatinkin sitä muodostettaessa, niin tällä hetkellä toivon Suomen lipsahtavan oman valuutan ja oman keskuspankin tilanteeseen mahdollisimman pian.

Täytyy myöntää, että mikäli olisimme samassa valuutassa Saksan, Ranskan, Hollannin ja Itävallan kanssa, niin me olisimme porukan heikoin lenkki. Tuolloin olisi parempi vaihtoehto olla suoraan Saksan pohjoisin osavaltio kuin se heikoin lenkki.

Saksan hyperinflaatiosta puhuttaessa yleensä tupataan, joko tietämättömyyttä tai tahallaan, unohtamaan se, että hyperinflaatio edellyttää pulaa tavaroista ja palveluista. Ei ainakaan minulle tule mieleen yhtään tapausta, jossa hyperinflaatio olisi päässyt jylläämään tilanteessa, jossa tavaroista ja palveluista ei ole pulaa. Itse asiassa rahan määrän kasvu voi olla yhdistynyt deflaatioon kuten Japanissa tai käytännössä vakaaseen hintatasoon kuten nyt Jenkkilässä. Molemmille maille inflaatio olisi ihan kiva juttu.

[Octavius]

Tämän hulluus saavuttaa aina vain suurempia absurdiuden muotoja.

Takuvatkutusvelkavipuhimmeli joutui ostamaan omia bondejaan.

http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis/8886380/Eurozone-bail-out-fund-has-to-resort-to-buying-its-own-debt.html

Ehdottaisin, että Jyrki ottaisi markkinoista Niskalenkin^TM ja rakentaisi Palomuurin^TM. Ehkäpä olisi myös harjoittaa Vastuullista politiikkaa^TM.

Kyllä se siitä. Ihan varmasti.

[Octavius]

Talletuspaon merkkejä Portugalista ja myös Espanjasta. Ketjureaktio siirtynee markkinatalouden logiikan mukaan seuraavaksi sitten Ranskaan. Sitten on game over.

http://www.cnbc.com/id/45218531/65_Chance_of_Banking_Crisis_by_End_of_Month_Researchers

http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis/8854267/Europes-rescue-euphoria-threatened-as-Portugal-enters-Grecian-vortex.html

Hurrin hieno analyysi moraalisesti mädäntyneestä eurokommunistien hallitsemasta euroalueesta:

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/11/13/eurokraattien-vallankaappaus-paattyy-viela-kyyneliin/201116675/12

Sitä jaksan ihmetellä, kuinka kauan Hurri saa vielä kirjoittaa vapaasti?

[Kaaoskeisari]

Sitä jaksan ihmetellä, kuinka kauan Hurri saa vielä kirjoittaa vapaasti?

Jos Hurrin kirjoitukset tuovat klikkauksia=mainostuloja niin luulisi että toimitus ruoskan kanssa piiskaa häneen entistä enemmän vauhtia kirjoittamiseen olisivat kuinka suviksia ja eurokansalaisia hyvänsä.