Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[repo]

Vielä yksi juttu kun edellä oli juttua keskuspankeista, paikallisvaluutoista ja globaalista valuutasta. Sattui kohdalle tällainen hyvin tiivis blogi-kirjoitus mielenkiintoisilla linkeillä.

http://people.skolelinux.org/pere/blog/The_European_Central_Bank__ECB__take_a_look_at_bitcoin.html

The European Central Bank (ECB) take a look at bitcoin
4th November 2012

Slashdot just ran a story about the European Central Bank (ECB) releasing a report (PDF) about virtual currencies and bitcoin. It is interesting to see how a member of the bitcoin community receive the report. As for the future, I suspect the central banks and the governments will outlaw bitcoin if it gain any popularity, to avoid competition. My thoughts go to the Wörgl experiment with negative inflation on cash which was such a success that it was terminated by the Austrian National Bank in 1933. A successful alternative would be a threat to the current money system and gain powerful forces to work against it.

While checking out the current status of bitcoin, I also discovered that the community already seem to have experienced its first pyramid game / Ponzi scheme. Not very surprising, given how members of "small" communities tend to trust each other. I guess enterprising crocks will try again and again, as they do anywhere wealth is available.

Varoitus: Blogi-kirjoitus linkkeineen saattaa vaarantaa uskottavuutesi talouden kommentoijana. Blogi-kirjoitus ja sen linkit artikkeleihin sisältävät viittauksia nk. itävaltalaiseen koulukuntaan.

En ole itse lukaissut kuin vasta blogin mukaan Bitcoin-yhteisön nimissä esitetyn näkemyksen, joten uskottavuuteni ei ole vielä kokonaan mennyt. 

[Tomi]

http://www.hs.fi/talous/Tilintarkastajat+5+miljardia+EU-rahaa+k%C3%A4ytetty+v%C3%A4%C3%A4rin/a1305613058927

Tilintarkastajat: 5 miljardia EU-rahaa käytetty väärin
6.11.2012 18:10  |  3 |
REUTERS

Euroopan unionin tilintarkastajat ovat löytäneet mittavia virheitä unionin viime vuoden rahankäytössä. EU-instituutioiden rahankäyttöä valvova tilintarkastustuomioistuin kertoi tiistaina löytäneensä "epäsäännönmukaisuuksia" kaikkiaan neljästä prosentista EU:n viime vuoden menoja. Rahana osuus tarkoittaa noin 5,2 miljardia euroa.

Luxemburgissa toimivan tuomioistuimen vuosiraportin mukaan ylivoimaisesti suurin osa virheistä johtui EU:n monimutkaisten sääntöjen väärästä soveltamisesta tai niiden ymmärtämisestä väärin. Joukossa oli kuitenkin muutamia tapauksia, joissa oli tuomioistuimen mukaan syytä epäillä vilppiä.

"Kun Euroopan julkisiin menoihin kohdistuu kova paine, olisi syytä käyttää EU-rahat tehokkaammin ja paremmin kohdennettuina", tuomioistuimen presidentti Vitor Caldeira sanoi.

Caldeira käytti esimerkkeinä tapauksia, jossa laidunmaille myönnettyä tukea oli mennyt metsien peittämille alueille. Toinen esimerkki olivat erilaisten tutkimusprojektien ylimitoitetut henkilöstömenot.

EU:n on määrä pitää marraskuun lopulla huippukokous, jossa päätetään unionin budjeteista vuosille 2014–2020. Epäselvyydet rahankäytössä antavat aseita erityisesti Britannialle, joka haluaisi leikata EU:n menoja.

Jokainen EU-maa antaa unionin budjettiin noin prosentin bruttokansantuotteestaan.

[RTT]

http://www.hs.fi/talous/Tilintarkastajat+5+miljardia+EU-rahaa+k%C3%A4ytetty+v%C3%A4%C3%A4rin/a1305613058927

Voidaan puhua jo perinteestä. EU:n tilintarkastusvirasto ei ole hyväksynyt EU:n budjettia 18:aan vuoteen.

[ikuturso]

"Paljastus EKP:n kannalta erittäin nolo."
...
"Keskuspankki on rikkonut omia sääntöjään ja tehnyt näin vain Espanjan, mutta ei esimerkiksi Irlannin kohdalla."
...
EKP on siirtänyt espanjalaisten pankkien riskejä itselleen. Pankkien saaman edun arvoksi arvioidaan 16,6 miljardia euroa, jolle Espanjan pankkien tulisi antaa lisää vakuuksia tai niiden tulisi maksaa EKP:lta saamansa luotot pois.

"Jos lehden paljastukset osoittautuvat todeksi, EKP:n uskottavuus on saanut aikamoisen kolauksen. Se ei tiedä hyvää aikana, jolloin Euroopan poliittiset johtajat valmistautuvat siirtämään sille koko Euroopan pankkijärjestelmän ja siihen kuuluvien yli 6000 pankin ylimmän valvonnan."

Nyt tulee eittämättä jälleen mieleen Timo Soinin puheet Tuppuraisesta ja Tappuraisesta.

http://www.hs.fi/talous/Tilintarkastajat+5+miljardia+EU-rahaa+k%C3%A4ytetty+v%C3%A4%C3%A4rin/a1305613058927

Voidaan puhua jo perinteestä. EU:n tilintarkastusvirasto ei ole hyväksynyt EU:n budjettia 18:aan vuoteen.

ja mm. tästä linkistä selviää, että vaikka Tuppurainen Tappuraista sormella osoittaisikin, sillä ei ole vaikutusta.

Eikö tästä Euron ja EKP:n ponzihuijaus-rosvoluolasta pääse todellakaan millään eroon? Ostakaa Lasolia Kataiselle ja Urpilaiselle, että saavat silmänsä ja -lasinsa puhtaaksi ja alkavat nähdä tosiasisat. Kun maalaisjärjellä koko EU menee kovaa vauhtia yhä katastrofaalisempaan suuntaan, niin ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa:
1) päättäjämme ovat niin tyhmiä, että eivät ymmärrä tätä
2) päättäjämme ymmärtävät tämän, mutta ajavat maatamme tarkoituksella samaan katastrofiin euroveljiensä kanssa.

Molemmat vaihtoehdot ovat pelottavia. Joko meillä on täysin ammattitaidoton valtionjohto, tai sitten valtiojohtomme suunnittelee valtiopetosta ja itsenäisyyden luovuttamista aivan tarkoituksella.

Annettakoon tähän vielä kolmaskin vaihtoehto, joka ei ole ihan niin pelottava, mutta erittäin huolestuttava:
3) päättäjämme ymmärtävät tämän, mutta joko eivät osaa tai uskalla toimia vastoin EU:n valtaeliitin tahtoa.

Vaihtoehdossa 3) siis Jutan ja Jyrkin yöunet perustuvat siihen itsepetokseen, että kaikki on hyvin niin kauan kuin Barroso hymyilee ja Monti kättelee.

-i-

[l'uomo normale]

Kuljin Asematunnelissa. Portaitten juurelle oli avattu uusi Tavex-niminen valuutanvaihto- ja kullan osto/myyntipiste. Kiinalaisia Panda-kolikoita oli näytillä. "Romukultaa" ilmoittivat ostavansa. Myös Zimbabwen sadan miljoonan dollarin seteli oli vitriinissä myynnisää 25 € kappale. Oliko tuo jotain hienovaraista vihjailua? 

Mistä voisi hankkia hiukan kultaa jotenkin luotettevasti? Liian myöhäistähän se tietysti on.

[slobovorsk]

Vaihtoehto 3 täältäkin, usein olen kysellyt onko Kataisella ja kumppaneilla palleja. Vaikkakin eräiden kuten Stbubbin, Rehnin ja Kataisen osalta uskon pikemminkin vaihtoehtoon 2.

Kolmosvaihtoehdon perusteella toimivien Suomi-poliitikkojen osalta ihmetyttää, millä he oikein antavat kiristää itseään ja Suomea. EU-maataloustukien leikkauksilla? Uhkaamalla syöttää Suomen ryssille? Olkiluodon toimituksen "lisäongelmilla"? Ranskan ydiniskulla Helsinkiin? Jollain muulla?

[Velmu]

Kyllä se on se kakkosvaihtoehto, joka on oikea. Kaikkihan etenee kuin sarjakuva, jossa seuraava kuva perustuu edelliseen jne.
Viime keväinen perustuslakimuutos oli se ratkaiseva strateginen "shakkinappulan siirto". Silloinhan eduskunta päätti lisätä ensimmäiseen eli valtiosääntöpykälään tekstin "Suomi on Euroopan unionin jäsen".
Tämän lisäksi perustuslakimuutos antaa nyt eduskunnalle mahdollisuuden siirtää Suomelle tärkeä toimivalta jollekin ulkopuoliselle toimijalle, kuten EU:lle tai jollekin muulle kansainväliselle järjestölle.

Eräs Homman kirjoittajista lopettaa aina tekstinsä sanoihin "viimeinen maastamuuttaja sammuttaa valot". Se on nyt totisinta totta. Tämä maa on ryssitty ja velkaannutettu virallisesti Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden, Vasureiden ja kristillisten toimesta. Unohtaa ei sovi sitäkään, että keskustapuolue äänesti yhtenä miehenä (ja naisena) perustuslakimuutoksen puolesta.

Motiivi sille, miksi Siilinjärven puupäinen ihmeteini ja Kokkolan verkkosukkaope ovat puolueineen päättäneet luopua Suomen itsenäisyydestä, on toki hämärän peitossa. Tähän lienee kuitenkin vastaus siinä kohdassa yksi, eli ne on vaan niin tyhmiä.

[Mato]

Vaihtoehto 3 täältäkin, usein olen kysellyt onko Kataisella ja kumppaneilla palleja. Vaikkakin eräiden kuten Stbubbin, Rehnin ja Kataisen osalta uskon pikemminkin vaihtoehtoon 2.

Kolmosvaihtoehdon perusteella toimivien Suomi-poliitikkojen osalta ihmetyttää, millä he oikein antavat kiristää itseään ja Suomea. EU-maataloustukien leikkauksilla? Uhkaamalla syöttää Suomen ryssille? Olkiluodon toimituksen "lisäongelmilla"? Ranskan ydiniskulla Helsinkiin? Jollain muulla?

Itse kallistun vaihtoehtoon 3. Todisteena pidän kuntavaalikeskustelua, jossa Soini sai sanottua jotain eurokriisistä ja piikki kiinni juttua. Siihen Katainen kommentoi, että noilla ohjeillako pitäisi mennä euroryhmän kokoukseen. Katainen kuulosti siltä, että eihän sitä voi sanoa, mitä ne meistä ajattelee.... Soini tai toimittaja ei kiinnittänyt möläykseen huomiota.

Tuo tapahtui muistaakseni mtv3:n viimeisessä kuntavaalikeskustelussa (seuraavana päivänä oli vielä ylen keskustelu...)

Joten Kataisella ei todellisuudessa ole munaa sanoa yhtään mitään vastaan kenellekään euroopassa... Urpilaisellakin on vähän, mutta sekin menee siihen, että loppujen lopuksi jotain hyväksytään. Ei uskalleta vaatia oman väen turvaksi mitään. Britit kirjoittavat aika ajoin, että Suomi voi erota eurosta, mutta hehän eivät voi ymmärtää tai kuvitella, että joku voi madella niin pahasti kuin suomalainen poliitikko.

- Mato

[törö]

Joten Kataisella ei todellisuudessa ole munaa sanoa yhtään mitään vastaan kenellekään euroopassa... Urpilaisellakin on vähän, mutta sekin menee siihen, että loppujen lopuksi jotain hyväksytään. Ei uskalleta vaatia oman väen turvaksi mitään. Britit kirjoittavat aika ajoin, että Suomi voi erota eurosta, mutta hehän eivät voi ymmärtää tai kuvitella, että joku voi madella niin pahasti kuin suomalainen poliitikko.

- Mato

Suurin osa toimittajista kannattaa Vihreää liittoa ja suurin osa mediatalojen valkokaulusväestä Kokoomusta. Siksi media ei löydä Kataisesta muuta vikaa kuin ettei hän ole ihan tarpeeksi vihreä, eikä silläkään ole käytännön merkitystä, koska lehtineekerit eivät päätä toimituksen linjasta.

[Penan kaveri Eki]

Postaan tän tähän:

Crazy Video Of Greek
Protesters Throwing Molotov Cocktails At Riot Police


Tämä liittynee:

Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoijat kuriin panssarivaunuilla

[FadeAway]

http://www.talouselama.fi/uutiset/itkea+vai+nauraa+kreikkalaisten+verovelat+kasvoivat+kahdessa+kuukaudessa+163/a2154389

Kreikan talouden tasapainottaminen voi osoittautua yllättävän vaikeaksi, jos tulopuoli alkaa sakata.

Juuri näin voi käydä, sillä kreikkalaisilla on suuria vaikeuksia maksaa uusia verojaan, kertoo Kathimerini-lehti.

Kreikkalaisten tänä vuonna syntyneiden verovelkojen määrä syyskuun lopussa oli 10,17 miljardia euroa. Tästä peräti 6,3 miljardia euroa syntyi elo-ja syyskuun aikana, kun maan uudet tulo- ja kiinteistöverot otettiin käyttöön. Kasvua kahden kuukauden aikana on  siis peräti 163 prosenttia.

Tuo 10 miljardin euron verovelka on siis syntynyt tänä vuonna. Yhteensä kreikkalaisilla on veroja rästissä tragikoomiset 54 miljardia euroa.


Vielä yksi tiedonmuru: tänä vuonna syntyneistä 10 miljardin veroveloista valtio on saanut kerättyä vain 683 miljoonaa euroa, eli 93 prosenttia on jäänyt tielleen.

Maan valtiovarainministeri odottaa velkojen kasvavan loppuvuonna, kun rästiin jääneiden kiinteistöverojen maksukehoitukset vuosilta 2010 ja 2011 lähetetään veronmaksajille, Kathimerini kruunaa raporttinsa.

(http://static.iltalehti.fi/ulkomaat/16303233_503_ul.jpg)

Kansa raivosi Ateenan kaduilla
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012110816303193_ul.shtml

Onko Kreikalla mitään toivoa tässä eurolaivassa? Tässä on 2 ja puoli vuotta katseltu meininkiä ja lähteiden mukaan tilanne on iät ja ajat ollut sama.
Free Kreikka! (älkää pakottako meitä yhteisvastuuseen ja liittovaltioon tämän takia. Anna heille mahdollisuus, ihan itse selvittää sotkunsa.)

http://www.talouselama.fi/uutiset/unohda+kreikka+espanjan+saastotavoitteet+karkaamassa+taysin+kasista/a2154390

Unohda Kreikka: Espanjan säästötavoitteet karkaamassa täysin käsistä

[Jouko]

Hemmetti kun lakkoilevat vielä täydellä palkalla siellä!

[Tykkimies Pönni]

Vielä yksi tiedonmuru: tänä vuonna syntyneistä 10 miljardin veroveloista valtio on saanut kerättyä vain 683 miljoonaa euroa, eli 93 prosenttia on jäänyt tielleen.

Tämä on kaikkien kannalta erittäin hyvä asia. Mitä enemmin krekut jättää veroja rästiin, sitä enemmin euromarsut saa turpaansa. Jos siellä nyt tehtäisiin kaikessa niin kuin troikat haluaa, euroopan Neuvostoliitto menisi vauhdilla eteenpäin. Nyt ei mene.

[Tomi]

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/412358/Niinisto+Berliinissa+EU+ei+ole+Euroopan+kriisien+lahde

Presidentti Sauli Niinistön mukaan on väärin pitää EU:ta Euroopan talouskriisin lähteenä, sillä kyseessä on ylivelkaantuneisuuden aiheuttama kriisi.

Niinistöä on häirinnyt käydyssä julkisessa keskustelussa se, että talouskriisi on vyörytetty EU:n syyksi, kun sen taustalla ovat yksittäisten jäsenmaiden huonot talouspoliittiset ratkaisut.

–?Ei tässä ole välttämättä kysymys eurooppalaisuuden kriisistä, vaan ylivelkaantuneisuuden kriisistä, Niinistö sanoi Berliinissä.

Niinistö tapasi aamupäivällä Berliinissä Saksan liittopresidentin Joachim Gauckin, jonka kanssa hän keskusteli muun muassa Euroopan taloustilanteesta.

Gauck kiitteli Suomea siitä, että Suomi on tukenut Saksaa sen eurokriisin ratkaisemiseksi esittämissä aloitteissa.

–?Harvoin olen saanut kokea samanlaista yhteisymmärrystä talouskriisiin liittyvissä kysymyksissä kuin nyt, Gauck sanoi presidenttien yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Hän ilmaisi myös ilonsa siitä, että Pohjois-Euroopassa nähty antieurooppalaisten asenteiden nousu näyttäisi kääntyneen laskuun.

Niinistö tapaa myöhemmin tänään liittokansleri Angela Merkelin.

TS–STT

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/412501/Niinisto+Talouskriisista+selviamiseen+menee+viela+pitkaan

Presidentti Sauli Niinistö jakaa liittokansleri Angela Merkelin arvion siitä, että euroalueen talouskriisistä toipumiseen saattaa mennä vielä jopa viisi vuotta.

Merkel herätti viime viikonloppuna huomiota lausunnollaan, jonka mukaan euroalueen kriisi jatkuu vielä vähintään viiden vuoden ajan. Niinistön mielestä Merkelin arvio ei ole ylimitoitetun pessimistinen.

–?Minusta viisi vuotta on paikka paikoin jopa aika optimistinen arvio, Niinistö sanoi Berliinissä torstai-iltana tavattuaan Merkelin.

Niinistö muistuttaa, että ylivelkaantumistapausten selvittämiseen menee yleensäkin useita vuosia, eikä tilannetta helpota lainkaan se, että maailmantalouden kasvu on tällä hetkellä varsin verkkaista.

–?Kreikan kohdalla viisi vuotta voi olla lyhytkin arvio.

Niinistö vieraille parhaillaan Berliinissä.

[RP]

http://www.bbc.co.uk/news/business-19911058

Työttömyysprosentti Kreikassa heinäkuussa 25,1% (24,8% edellisessä kuussa), nuorisotyöttömyys 54,2%.

Hyvä ja huonoja uutisia. Hyvät uutiset: Työttömyysaste heinäkuussa arvioitiin uudelleen "vain" 24,8%:si.

Huonot uutiset: Työttömyys elokuussa: 25,4%. Nuorisotyöttömyys 58%
http://www.businessweek.com/news/2012-11-08/greek-unemployment-rate-increases-as-recession-deepens

[kuhlmey]

Presidentti Sauli Niinistön mukaan on väärin pitää EU:ta Euroopan talouskriisin lähteenä, sillä kyseessä on ylivelkaantuneisuuden aiheuttama kriisi.

Niinistöä on häirinnyt käydyssä julkisessa keskustelussa se, että talouskriisi on vyörytetty EU:n syyksi, kun sen taustalla ovat yksittäisten jäsenmaiden huonot talouspoliittiset ratkaisut.

–?Ei tässä ole välttämättä kysymys eurooppalaisuuden kriisistä, vaan ylivelkaantuneisuuden kriisistä, Niinistö sanoi Berliinissä.

Yksittäisten maiden? Kaikki EU-maathan ovat enemmän tai vähemmän velkaantuneet tällä vuosituhannella, euromaat vieläkin enemmän
Ja ylivelkaantuminen johtuu  EKP:n halvasta lainarahasta, EU:n tukiaisista jotka eivät kannusta kehittämään tuotantoa sekä liian vahvasta eurosta ja ympäristödirektiiveistä, jotka rapauttavat kilpailukyvyn.
Sopimuksista laistaminen ja vuosisatojen perinteikäs omien etujen ajaminen (pl. Suomi) on ollut myös avaintekijä. Ennenhän tämä Euroopan maiden keskinäinen kilvoitteluhan oli se tekijä, joka aikanaan vuosisatoja sitten nosti Euroopan maailman herraksi. Nyt EU:n kosketus on muuttanut senkin päinvastaiseksi: kun yksikään ei pärjää, kaikki muutkin kärsivät. Lisäksi voittajia (Saksa) voi olla vain yksi.

Merkel herätti viime viikonloppuna huomiota lausunnollaan, jonka mukaan euroalueen kriisi jatkuu vielä vähintään viiden vuoden ajan. Niinistön mielestä Merkelin arvio ei ole ylimitoitetun pessimistinen.

Taas annetaan tällainen epämääräinen aika-arvio, joka on sen verran kaukana, että sanomisista ei joudu vastuuseen, mutta sen verran lähellä että ei nyt sentään epätoivoon tarvitse vaipua. Vaikka ikuisen lamanhan tämä euro meille on tuonut.

[J.S.]

Presidentti Sauli Niinistön mukaan on väärin pitää EU:ta Euroopan talouskriisin lähteenä, sillä kyseessä on ylivelkaantuneisuuden aiheuttama kriisi.

Kuka sitten talouskriisin toi "Euroopalle", jos ei EU? Käsittääkseni ylivelkaantuneisuus on velallisen ja velkojan välinen ongelma. EU teki kriisistä yhteisen ja veti osalliseksi myös vähemmän velkaantuneet maat. Esimerkiksi Suomi on ottanut noin 3 miljardia euroa ylimääräistä velkaa lainatakseen Kreikalle ja maksaakseen alkupääoman EVM:lle.

–Ei tässä ole välttämättä kysymys eurooppalaisuuden kriisistä, vaan ylivelkaantuneisuuden kriisistä, Niinistö sanoi Berliinissä.

Mitä se eurooppalaisuus ylipäätään on?

–Harvoin olen saanut kokea samanlaista yhteisymmärrystä talouskriisiin liittyvissä kysymyksissä kuin nyt, Gauck sanoi presidenttien yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Hän ilmaisi myös ilonsa siitä, että Pohjois-Euroopassa nähty antieurooppalaisten asenteiden nousu näyttäisi kääntyneen laskuun.

Ketkä Pohjois-Euroopassa edustavat antieurooppalaisia asenteita? Perussuomalaisetko, joka ainoana eduskuntapuolueena on omaksunut yleiseurooppalaisen kansallisen itsekkyyden linjan? Vaiko ruotsalaiset ja tanskalaiset, jotka hylkäsivät kansanäänestyksessä yhteisvaluutan? Vaiko norjalaiset, jotka ovat kansanäänestyksissä hylänneet kaksi kertaa jäsenyyden Euroopan Unionissa? Edelleen, mitä on eurooppalaisuus? Onko Saksan linja eurooppalaisuutta? Saksahan halusi maksattaa omien pankkiensa riskilainat täysin sivullisilla veronmaksajilla? 

[J.S.]

Kun maalaisjärjellä koko EU menee kovaa vauhtia yhä katastrofaalisempaan suuntaan, niin ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa:
1) päättäjämme ovat niin tyhmiä, että eivät ymmärrä tätä
2) päättäjämme ymmärtävät tämän, mutta ajavat maatamme tarkoituksella samaan katastrofiin euroveljiensä kanssa.

Annettakoon tähän vielä kolmaskin vaihtoehto, joka ei ole ihan niin pelottava, mutta erittäin huolestuttava:
3) päättäjämme ymmärtävät tämän, mutta joko eivät osaa tai uskalla toimia vastoin EU:n valtaeliitin tahtoa.

neljäs vaihtoehto:
4) Noudatetaan Suomen ulkopoliittista linjaa. Ja tuolloin on syytä olla huolestunut, koska valitulta linjalta ei poiketa. Kannattaa muistaa, että riittävä määrä kansanedustajista puolsi uutta perustuslakia, johon lisättiin maininta "Suomi on Euroopan Unionin jäsen".  Tuollaiselle lisäykselle perustuslakiin ei ole mitään järjellistä perustetta. Vaikka EU-jäsenydestä järjestettäisiinkin uusi kansanäänestys ja vaikka kielteinen kanta voittaisikin, niin edelleen tuo maininta säilyisi Suomen perustuslaissa, johon kansanedustajat voisivat vedota. Suomi on EU:n jäsen niin kauan kuin EU on olemassa. Vaikka EU hajoaisikin, niin perustuslain mukaan Suomi olisi edelleen EU:n jäsen.

[slobovorsk]

Muistaakseni hallituspuolueiden taholta ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimesta kovasti vakuuteltiin, ettei tuo EU-jäsenyyden perustuslakikirjaus tarkoittaisi sitä  etteikö Suomi voisi eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä päättää irtisanoa EU-jäsenyyden siinä missä muunkin kansainvälisen valtiosopimuksen. Mm. tästä keskusteltiin viime vuonna täällä paljon, mm. arvellen perustuslakivlaiokuntien tulkintojen helppoa muuteltavuutta, samoin siitä, että nyt toimivallan siirtoon riittäisi 2/3-enemmistö.

[ikuturso]

–Ei tässä ole välttämättä kysymys eurooppalaisuuden kriisistä, vaan ylivelkaantuneisuuden kriisistä, Niinistö sanoi Berliinissä.

Mitä se eurooppalaisuus ylipäätään on?

Se on sitä, kun ettei käytetä niitä temmissukkia mustien kenkien kanssa, ja että kauppaan ei mennä tuulipuvussa vaan kauluspaidassa ja suorissa housuissa. Se on kans sitä, että ei oteta kalsarikänniä perjantai-iltana soffalla kaukosäätimen kanssa keskustellen, vaan vedetään koko viikko pienessä viinipilvessä croissantteja natustellen. Se on sitä parempaa ja fiinimpää suomalaisuutta, joka ei ole sitä junttisuomalaisuutta, vaan se on sitä heikkoitsetuntoisten tavoittelemaa euffforiaa.

Kyllä siitä kriisi jo syntyy, kun yrittää olla niin eurooppalaista niin eurooppalaista. Ei ihme, että meille se kriisi vasta tuli eurooppan uniooniin liittyessä, kun noilla välimerellisillä se kriisi on jo veressä.

-i-

[Tomi]

http://www.iltalehti.fi/talous/2012110916311706_ta.shtml

Euromaat pohtivat jälleen kerran säätöjä Kreikan tukeen

Perjantai 9.11.2012 klo 19.49

Lisäajan tarve on selvä, mutta maksaja vielä haussa.

Euromaiden valtiovarainministerit pohtivat jälleen maanantaina Brysselissä, millaisia säätöjä Kreikan tukiohjelmaan on tehtävä, jotta maa ei kuristu säästöihinsä ja velka saadaan edes jollain aikavälillä kestävälle tasolle.

Euroministerit tuskin pystyvät vielä päättämään seuraavan 30 miljardin euron lainasiivun myöntämisestä Kreikalle, sillä kokonaisnäkemys Kreikan tarvitsemista järjestelyistä puuttuu. Kansainvälinen valuuttarahasto ja EU-komissio eivät toistaiseksi ole löytäneet yhteisnäkemystä tahdista, jolla Kreikka saa velkaansa vähennettyä.

Kreikan parlamentti hyväksyi aiemmin tällä viikolla maksun ehtona olleen säästöpaketin, ja sunnuntaina sen odotetaan nuijivan myös säästölinjaa jatkavan ensi vuoden budjetin.

Maa tarvitsisi lainaerän pian selvitäkseen viikon kuluttua lankeavista viiden miljardin maksuista.

Kreikan valtiovarainministeri Yannis Stournaras rauhoitteli perjantaina pelkoja rahojen loppumisesta.

- Kreikka tekee kaiken mitä sen pitää, samoin Eurooppa. Lainasiivu tulee vielä maksuun, Stournaras sanoi.

Talousnäkymät ja tuloarviot synkistyneet

Kaikille osapuolille on käynyt selväksi, että Kreikka tarvitsee lisäaikaa budjettivajeensa kuromiseen. Näin sillä olisi edes vaatimattomat edellytykset talouskasvuun ja sitä kautta lainojen maksamiseen itse.

Keväällä Kreikan toisen tukipaketin yhteydessä vuodelle 2014 asetettu 4,5 prosentin tavoite lykkääntynee vuoteen 2016. Sekä talousnäkymät että yksityistämisistä ja veronkeruun tehostamisesta odotetut lisätulot ovat osoittautuneet aiemmin arvioitua heikommiksi.

Ongelmana on, että lisää aikaa tarkoittaa väistämättä lisää rahaa, mikä on ongelma muun muassa Suomelle. Yksi - joskaan ei riittävä - keino järjestää tätä lisärahoitusta olisi viilata Kreikalle myönnettyjen kahdenvälisten lainojen korkoja pienemmiksi.

Keskustelussa on käynyt myös valtioiden saatavien leikkaaminen, mutta tämä vaihtoehto on torjuttu EU-komissiota myöten.

Hyvin todennäköisesti euromaat eivät maanantaina saa aikaan ratkaisua Kreikan kanssa etenemisestä. Ensi viikolla saatetaan pitää asiasta toinenkin kokous. Mahdollista on myös, että Euroopan keskuspankki lykkää Kreikan ensi viikon maksun eräpäivää, vaikka se on toistaiseksi suhtautunut ajatukseen nihkeästi.
STT

[sivullinen.]

Kyllä siitä kriisi jo syntyy, kun yrittää olla niin eurooppalaista niin eurooppalaista. Ei ihme, että meille se kriisi vasta tuli eurooppan uniooniin liittyessä, kun noilla välimerellisillä se kriisi on jo veressä.

Hauskasti sanottu.

Mutta siellä on aina kriiseistä selvitty. Lämpimässä ilmastossa voi yöt nukkua ulkona ja päivisin kapinoida kunhan vain löytää jotain syötävää. Toista se on kylmässä Suomessa. Meillä on kylmää, ja siksi meillä on sellainen tosikko asenne; kaikki tai ei mitään. Tänne ei voida välimeren kriisitapoja siirtää. Juomatapojenkaan siirtämisestä ei ole mitään tullut.

Italialaiset on lunkia sakkia.
http://www.youtube.com/watch?v=r69YSGMP4oM

[Tomi]

http://blogit.iltalehti.fi/outi-alanko-kahiluoto/2012/11/08/valitseeko-suomi-periferian-tai-etujoukot-kanta-rahoitusmarkkinaveroon-ratkaisee/

Tein viime eduskuntakaudella toimenpidealoitteen, että Suomi edistäisi kansainvälisissä neuvottelupöydissä aktiivisesti valuutanvaihtoveron toteuttamista.

Melkein puolet kansanedustajista allekirjoitti aloitteen valuutanvaihtoveron edistämiseksi ja rahamarkkinoiden sääntelemiseksi: vihreiden ja vasemmiston eduskuntaryhmien lisäksi valtaosa demareista oli aloitteeni takana.

Eduskunnassa järjestettiin eilen ajankohtainen keskustelu EU:ssa valmisteilla olevasta rahoitusmarkkinaverosta. Rahoitusmarkkinaverossa valuuttakauppa olisi mukana vain johdannaisten kautta. Veron avulla voitaisiin silti hillitä keinottelevaa rahaliikennettä (esim. tietokonepohjaista HFT- kauppaa), ehkäistä uusien kriisien syntymistä ja kerätä tuloja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Mukaan rahoitusmarkkinaveron taakse on ilmoittautunut yksitoista maata: Saksa, Ranska, Itävalta, Belgia, Portugali, Slovenia, Kreikka, Italia, Espanja, Slovakia, Hollanti sekä Viro. Vastustavien maiden takia rahoitusmarkkinaveroa ei voida toteuttaa koko EU:n laajuisena, vaan EU:n sääntöjen mukaisena tiivistettynä yhteistyönä.

Suomen kanta rahoitusmarkkinaveroon osallistumiseksi on edelleen auki. Suomen hallituksen enemmistö on rahoitusmarkkinaveron takana, mutta kokoomus haraa edelleen vastaan. Tämä on kummallista, sillä hallitusohjelman kanta on selkeä. Sen mukaan "Suomi kiirehtii kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti. Tavoitteena on globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä."

Vihreiden tulkinnan mukaan EU-maiden tiivissä yhteistyössä toteutettava vero vastaa hallitusohjelman lupausta, jonka mukaan Suomi on mukana myös EU:n tasolla toimeenpantavassa järjestelmässä, vaikka globaalia rahoitusmarkkinaveroa ei heti saataisikaan. Mielestämme Suomen kannattaisi olla veron valmistelussa mukana. Vero on joka tapauksessa toteutumassa Euroopassa, tekee Suomi mitä tahansa.

Vielä ei ole myöhäistä liittyä rahoitusmarkkinaveroa kannattavien maiden joukkoon. Koossa on jo tarvittava joukko maita, jotta yhteistyö markkinoiden sääntelyn parantamiseksi voi alkaa. Suomen ulkopuolelle jääminen olisi yksinomaan noloa.

Rahoitusmarkkinoiden osallistuminen hyvinvoinnin ylläpitämiseen on pelkästään oikeudenmukaista. Rahoitusmarkkinaveron tuottoa voitaisiin ohjata köyhyyden ja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Komission arvion mukaan rahoitusmarkkinaveron avulla voitaisiin kerätä 57 miljardia euroa vuodessa. Näidenkö päätösten ulkopuolelle Suomi haluaa oikeasti jäädä?

EU:n laajuinen rahoitusmarkkinavero olisi vasta alkua - tarvitsemme muitakin keinoja rahamarkkinoiden läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Rahoitusmarkkinavero olisi kuitenkin väline rahan liikkeiden seuraamiseksi, harmaan talouden torjumiseksi - ja välttämätön ensimmäinen askel globaalin markkinoita säätelevän veron suuntaan.

[Roope]

...hallitusohjelman kanta on selkeä. Sen mukaan "Suomi kiirehtii kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti. Tavoitteena on globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä."

Vihreiden tulkinnan mukaan EU-maiden tiivissä yhteistyössä toteutettava vero vastaa hallitusohjelman lupausta, jonka mukaan Suomi on mukana myös EU:n tasolla toimeenpantavassa järjestelmässä, vaikka globaalia rahoitusmarkkinaveroa ei heti saataisikaan.

Hallitusohjelman kanta ei ole täysin selkeä, mutta sanamuoto on paremminkin tulkittavissa niin, että globaalin veron epäonnistuessa sen olisi oltava aluksi koko EU:n kattava. Tämä vastaa aiempia puheenvuoroja asiasta. Esimerkiksi koko EU-alueen toteutusta Ison-Britannian vastahangan vuoksi epäillyt Jutta Urpilainen ehdotti vuosi sitten harkittavaksi euroalueen kattavaa mallia. Nyt tämäkään ehto ei ole täyttymässä.

Veron avulla voitaisiin silti hillitä keinottelevaa rahaliikennettä (esim. tietokonepohjaista HFT- kauppaa), ehkäistä uusien kriisien syntymistä ja kerätä tuloja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

[...]

Rahoitusmarkkinoiden osallistuminen hyvinvoinnin ylläpitämiseen on pelkästään oikeudenmukaista. Rahoitusmarkkinaveron tuottoa voitaisiin ohjata köyhyyden ja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Komission arvion mukaan rahoitusmarkkinaveron avulla voitaisiin kerätä 57 miljardia euroa vuodessa. Näidenkö päätösten ulkopuolelle Suomi haluaa oikeasti jäädä?

Taivaasta sataa rahaa. Miten vero ehkäisee uusien kriisien syntymistä, jos rahoja ei päätetäkään rahastoida, vaan ne siirretään EU:n kriisimaille/pankeille tai kehitysapuna EU:n ulkopuolelle? Jo tuollaisen halvan retoriikan vuoksi tällaisia EU-veroja on syytä vastustaa.

[Almost human]

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/412358/Niinisto+Berliinissa+EU+ei+ole+Euroopan+kriisien+lahde

Presidentti Sauli Niinistön mukaan on väärin pitää EU:ta Euroopan talouskriisin lähteenä, sillä kyseessä on ylivelkaantuneisuuden aiheuttama kriisi.

Niinistöä on häirinnyt käydyssä julkisessa keskustelussa se, että talouskriisi on vyörytetty EU:n syyksi, kun sen taustalla ovat yksittäisten jäsenmaiden huonot talouspoliittiset ratkaisut.

–?Ei tässä ole välttämättä kysymys eurooppalaisuuden kriisistä, vaan ylivelkaantuneisuuden kriisistä, Niinistö sanoi Berliinissä.

Niinistö tapasi aamupäivällä Berliinissä Saksan liittopresidentin Joachim Gauckin, jonka kanssa hän keskusteli muun muassa Euroopan taloustilanteesta.

Gauck kiitteli Suomea siitä, että Suomi on tukenut Saksaa sen eurokriisin ratkaisemiseksi esittämissä aloitteissa.

–?Harvoin olen saanut kokea samanlaista yhteisymmärrystä talouskriisiin liittyvissä kysymyksissä kuin nyt, Gauck sanoi presidenttien yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Hän ilmaisi myös ilonsa siitä, että Pohjois-Euroopassa nähty antieurooppalaisten asenteiden nousu näyttäisi kääntyneen laskuun.

Niinistö tapaa myöhemmin tänään liittokansleri Angela Merkelin.

TS–STT

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/412501/Niinisto+Talouskriisista+selviamiseen+menee+viela+pitkaan

Presidentti Sauli Niinistö jakaa liittokansleri Angela Merkelin arvion siitä, että euroalueen talouskriisistä toipumiseen saattaa mennä vielä jopa viisi vuotta.

Merkel herätti viime viikonloppuna huomiota lausunnollaan, jonka mukaan euroalueen kriisi jatkuu vielä vähintään viiden vuoden ajan. Niinistön mielestä Merkelin arvio ei ole ylimitoitetun pessimistinen.

–?Minusta viisi vuotta on paikka paikoin jopa aika optimistinen arvio, Niinistö sanoi Berliinissä torstai-iltana tavattuaan Merkelin.

Niinistö muistuttaa, että ylivelkaantumistapausten selvittämiseen menee yleensäkin useita vuosia, eikä tilannetta helpota lainkaan se, että maailmantalouden kasvu on tällä hetkellä varsin verkkaista.

–?Kreikan kohdalla viisi vuotta voi olla lyhytkin arvio.

Niinistö vieraille parhaillaan Berliinissä.

Jahas, Niinistö, joka tähän mennessä on puhunut eurokriisistä suht asiaa, liittyi paskanjauhajien joukkoon Kataisen ja Urpilaisen jatkoksi.

Tuo Merkelin arvioima viisi vuotta... Eli kreikkalaiset ja espanjalaiset ovat tuomittuja ainakin viiden vuoden linnakeikkaan, eikä ehdonalaiseen pääsystä ole tietoa. Työttömyys molemmissa maissa 25 % + nuorisotyöttömyys 50 %. Tuota viiden vuoden kakkua ei istuta loppuun, pakoyritys on edessä aika piankin...

[skrabb]

Lauantaina 10.11.2012

Soros vaatii yhteistä vastuuta
Suursijoittaja George Soros haluaa tukea Kreikkaa avaamalla köyhille apua tarjoavia keskuksia.

Elina KervinenHS

Vaih­to­eh­to­ja Eu­roo­pan vel­ka­krii­sin rat­kai­suun on yk­sin­ker­tais­taen kak­si: jo­ko kor­kean luot­to­luo­ki­tuk­sen mai­den, ku­ten Suo­men, on hy­väk­syt­tä­vä eu­ro­alueen yh­des­sä ta­kaa­ma vel­ka muo­dos­sa tai toi­ses­sa, tai eu­ro on ha­jo­tet­ta­va kah­tia. Näin ar­vioi ar­vos­tet­tu suur­si­joit­ta­ja ja mil­jar­döö­ri Geor­ge So­ros.

"Ky­sees­sä täy­tyy ol­la jon­kin­lai­nen eu­ro­bon­di-jär­jes­te­ly, mi­kä tie­ten­kin tar­koit­taa vas­tui­den yh­dis­tä­mis­tä. Tä­tä taas hy­vän luot­to­luo­ki­tuk­sen maat, muun muas­sa Suo­mi, vas­tus­ta­vat. Sik­si mai­den täy­tyy it­se asias­sa päät­tää jo­ko hy­väk­syä vas­tui­den yh­dis­tä­mi­nen tai läh­teä eu­ros­ta", So­ros sa­noo Hel­sin­gin Sa­no­mien haas­tat­te­lus­sa.

82-vuo­tias So­ros osal­lis­tui per­jan­tai­na Hel­sin­gis­sä Mart­ti Ah­ti­saa­ri -päi­vän se­mi­naa­riin. Se­mi­naa­rin jär­jes­ti Cri­sis Ma­na­ge­ment Ini­tia­ti­ve (C­MI) yh­teis­työs­sä Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin kans­sa.
Si­joit­ta­ja­na ja va­luut­ta­kei­not­te­li­ja­na­kin tun­ne­tuk­si tul­lut So­ros toi­mii pu­heen­joh­ta­ja­na So­ros Fund Ma­na­ge­ment -ra­has­tos­saan ja de­mo­kra­tiaa edis­tä­väs­sä Open So­cie­ty Foun­da­tions -ver­kos­tos­saan. Hän on ak­tii­vi­nen po­liit­ti­nen kes­kus­te­li­ja ja vai­kut­ta­ja.
Vii­me ai­koi­na So­ros on kri­ti­soi­nut en­nen muu­ta eu­ro­krii­sin hoi­toa. Eri­tyi­ses­ti Sak­sa on saa­nut huu­tia. Se on teh­nyt eu­ron pe­las­ta­mi­sek­si vain pa­kol­li­sen ja väl­tel­lyt li­sä­vas­tui­ta, So­ros on kir­joit­ta­nut.

Suo­men ja Sak­san lin­jauk­set ovat krii­sin ai­ka­na ol­leet lä­hes yh­te­ne­viä. Pie­nen Suo­men ase­ma on sil­ti eri­lai­nen, So­ros ar­vioi. "Suo­men läh­te­mi­nen yk­sin eu­ros­ta ai­noas­taan ha­jot­tai­si eu­ron, mut­ta ei rat­kai­si­si Ita­lian tai Es­pan­jan on­gel­mia."
Olen­nais­ta on, mi­tä Sak­sa te­kee.

So­ros pi­tää yh­te­nä pe­rim­mäi­sis­tä on­gel­mis­ta eu­ron ra­ken­net­ta. Yli­vel­kaan­tu­neil­la mail­la ei ole mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa sen va­luu­tan ar­voon, jos­sa nii­den vel­ka on las­ket­tu liik­keel­le.
Jos Sak­sa ja vaik­ka­pa Suo­mi jät­täi­si­vät eu­ron, ja muo­dos­tui­si laa­jem­pi poh­joi­nen blok­ki ja ete­läi­nen eu­ro, voi­tai­siin ta­lou­del­li­set on­gel­mat rat­kais­ta, hän us­koo.

Aja­tuk­se­na on, et­tä ete­läis­ten mai­den, ku­ten Ita­lian ja Es­pan­jan vel­ka pie­ne­ni­si reaa­liar­vol­taan, kun nii­den yh­tei­nen eu­ro me­net­täi­si ar­voaan. Myös kas­vu hel­pot­tui­si, kun vien­ti al­kai­si ve­tää.

En­nen muu­ta So­ros sa­noo ole­van­sa huo­lis­saan Eu­roo­pan hen­ki­ses­tä il­ma­pii­ris­tä: Eu­ro­alueen vel­ka­krii­si ja­kaa Eu­roo­pan yhä pa­hem­min kah­tia, vel­ko­jiin ja ve­lal­li­siin. Sa­mal­la EU:ta alus­ta al­kaen lei­man­nut avoi­mien yh­teis­kun­tien ja ta­sa-ar­vois­ten val­tioi­den pe­ri­aa­te ra­pis­tuu.
"Ve­lal­li­set ase­te­taan alem­pi­ar­voi­seen ase­maan, ja ti­lan­tees­ta uh­kaa tul­la py­sy­vä. Tä­mä on ris­ti­rii­das­sa [EU:n] al­ku­pe­räi­sen aja­tuk­sen kans­sa. Al­ku­pe­räi­nen hen­ki on ta­voi­tet­ta­va uu­del­leen."

Ti­lan­ne on pa­hin Krei­kas­sa, ja juu­ri sii­tä So­ros ha­lu­si Hel­sin­gin se­mi­naa­ris­sa pu­hua.
Kreik­ka on vii­det­tä vuot­ta taan­tu­mas­sa, ja jul­ki­sen ta­lou­den vel­ka suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen on kas­va­nut vii­me vuo­si­na jat­ku­vas­ti EU:n ja Kan­sain­vä­li­sen va­luut­ta­ra­has­ton vaa­ti­mis­ta so­peu­tus­toi­mis­ta huo­li­mat­ta.
Nyt vel­ka­suh­de on jo lä­hes 180 ja työt­tö­myys­as­te yli 25 pro­sent­tia. Kan­sa on ka­duil­la.

"A­sioi­ta on hoi­det­tu niin pa­has­ti vää­rin, et­tä ko­ko val­tio on käy­tän­nös­sä ha­joa­mas­sa."

Si­joit­ta­jan ha­lu­na on ra­ken­taa Kreik­kaan "so­li­daa­ri­suus­kes­kuk­sia", jot­ka ja­ka­vat ruo­kaa ja suo­jaa niin pai­kal­li­sil­le köy­hil­le kuin kym­me­nil­le jol­lei sa­doil­le tu­han­sil­le pa­ko­lai­sil­le ja siir­to­lai­sil­le, jois­ta Kreik­ka ei ky­ke­ne huo­leh­ti­maan.
Muual­ta tul­lei­den ti­lan­ne on käy­nyt en­tis­tä tu­ka­lam­mak­si ää­ri­oi­keis­to­lai­sen ja muu­ka­lais­vi­ha­mie­li­sen Kul­tai­nen sa­ras­tus -puo­lueen suo­sion kas­vaes­sa.

So­ros edis­tää Krei­kan-han­ket­ta Open So­cie­ty Ini­tia­ti­ve for Eu­ro­pe -a­loit­teen­sa kaut­ta. Sii­hen käy­tet­tä­vää ra­ha­sum­maa ei ole vie­lä pää­tet­ty, ja So­ros vaa­tii myös EU:n osal­lis­tu­van hu­ma­ni­taa­ri­seen apuun. Hän toi­voi Hel­sin­gis­sä myös CMI:n tu­kea.

"Ky­se on hu­ma­ni­taa­ri­ses­ta ka­tast­ro­fis­ta", So­ros sa­noi.

http://www.hs.fi/digilehti/#10112012/kotimaa/Soros+vaatii+yhteist%C3%A4+vastuuta/a1352436908554

[Uuno Nuivanen]

Pienten jäsenmaiden on parasta totella tai edessä on tuomioistuinreissu mahdollisine sakkotuomioineen.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/11/11/tassako-suomen-toistaiseksi-tolloin-eu-sopimus/201241676/170

[KTM]

Kas kummaa, kuinkahan kreikkalaiselle miljardöörille on mahtanut tulla mieleen vaatia euromaille yhteisvastuuta kreikan veloista.

Veikkaan kuitenkin että Soros itse ei aio mitenkään osallistua kreikan velkataakan helpottamiseen?

[Roope]

Nyt vel­ka­suh­de on jo lä­hes 180 ja työt­tö­myys­as­te yli 25 pro­sent­tia. Kan­sa on ka­duil­la.

"A­sioi­ta on hoi­det­tu niin pa­has­ti vää­rin, et­tä ko­ko val­tio on käy­tän­nös­sä ha­joa­mas­sa."

Si­joit­ta­jan ha­lu­na on ra­ken­taa Kreik­kaan "so­li­daa­ri­suus­kes­kuk­sia", jot­ka ja­ka­vat ruo­kaa ja suo­jaa niin pai­kal­li­sil­le köy­hil­le kuin kym­me­nil­le jol­lei sa­doil­le tu­han­sil­le pa­ko­lai­sil­le ja siir­to­lai­sil­le, jois­ta Kreik­ka ei ky­ke­ne huo­leh­ti­maan.
Muual­ta tul­lei­den ti­lan­ne on käy­nyt en­tis­tä tu­ka­lam­mak­si ää­ri­oi­keis­to­lai­sen ja muu­ka­lais­vi­ha­mie­li­sen Kul­tai­nen sa­ras­tus -puo­lueen suo­sion kas­vaes­sa.

So­ros edis­tää Krei­kan-han­ket­ta Open So­cie­ty Ini­tia­ti­ve for Eu­ro­pe -a­loit­teen­sa kaut­ta. Sii­hen käy­tet­tä­vää ra­ha­sum­maa ei ole vie­lä pää­tet­ty, ja So­ros vaa­tii myös EU:n osal­lis­tu­van hu­ma­ni­taa­ri­seen apuun. Hän toi­voi Hel­sin­gis­sä myös CMI:n tu­kea.

"Ky­se on hu­ma­ni­taa­ri­ses­ta ka­tast­ro­fis­ta", So­ros sa­noi.

Soroksen hankkeeseen ei pidä antaa euroakaan veronmaksajien rahoja. Ei EU:n, eikä CMI:n kautta. Ei ainakaan ennen kuin otetaan järki käteen ja ryhdytään toden teolla hillitsemään Kreikkaa vaivaavaa laitonta siirtolaisuutta.

Tällaisessa tilanteessa olisi loogista viimein tiukentaa - vaikka EU:n rahoituksella - Kreikan rajojen valvonta sellaiseksi, että kukaan ei pääse koputtamatta sisään. Mielellään myös niin, ettei sieltä noin vain livahdeta muulle EU-alueelle. Mutta ei. Samaa menoa ruokitaan estämällä turvapaikanhakijoiden palautukset Kreikkaan ja rakentamalla laittomien siirtolaisten majoitukseen ja ruokkimiseen "solidaarisuuskeskuksia". Sitten vielä kehtaavat kauhistella, kuinka tekoja vaativa ja omia äärimmäisiä ratkaisujaan esittävä äärioikeistopuolue kasvaa kasvamistaan.

[Tomi]

http://www.hs.fi/talous/Tuhannet+kreikkalaiset+vastustavat+palkkojen+leikkauksia+Ateenassa/a1305614559037

Tuhannet kreikkalaiset vastustavat palkkojen leikkauksia Ateenassa
11.11.2012 21:20  |  Päivitetty 11.11.2012 21:57  |  4 |
HS–AFP
PANAYIOTIS TZAMAROS / AFP
Mielenosoittajia marssimassa kohti parlamenttirakennusta Ateenassa sunnuntai-iltana.

Ateena. Tuhannet mielenosoittajat kokoontuivat sunnuntai-iltana Ateenaan vastustaakseen parlamentin suunnittelemia rajuja menoleikkauksia. Poliisin arvion mukaan mielenosoitukseen on kokoontunut noin 15 000 ihmistä.

Parlamentin on määrä äänestää myöhään yöllä ensi vuoden budjetista, joka sisältää 9,5 miljardia euroa säästöjä. Ne kohdistuvat muun muassa valtionhallinnon palkkoihin ja eläkkeisiin, joista on leikattu jo ennestään tuntuvasti.

Pääministeri Antonis Samarasin koalitiohallituksen odotetaan runnovan budjettiesityksen läpi, sillä hallituspuolueilla on 169 paikkaa 300-jäsenisestä parlamentista. Valtiovarainministeri Yannis Stournaras on vedonnut parlamenttiin, jotta se äänestäisi esityksen ja samalla Kreikan eurossa pysymisen puolesta.

Esityksen läpimeno on ehtona, jotta Kreikka saa ulkomaisilta velkojilta seuraavan, 31,5 miljardin euron lainaerän.

"Kukaan euroalueella ei vastusta seuraavan lainaerän maksamista, kunhan ehdot täyttyvät. Ja se on Kreikan hallituksen käsissä", Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäeuble sanoi sunnuntaina Die Welt -lehdessä.

Torstain vastaisena yönä Kreikan parlamentti hyväksyi niukasti jo erillisen, 13,5 miljardin euron säästöpaketin, joka tulee pääasiassa menoleikkauksista ja verotuksen kiristämisestä.

Maan talous on tukehtumaisillaan eurovaltioiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimien leikkausten, palkkojen pienennysten ja verotuksen kiristämisen takia.

Kreikan tilastokeskus ilmoitti torstaina, että työttömyysaste oli elokuussa 25,8 prosenttia. Koskaan aikaisemmin yhteisvaluutta euron aikana työttömyys ei ole ollut yhtä suuri. Nuorten 15–24-vuotiaiden keskuudessa työttömyysaste oli 58 prosenttia.

Euroalueen valtionvarainministerit  kokoontuvat maanantaina Brysseliin päättämään, voidaanko Kreikalle maksaa seuraava lainaerä. Samalla pitäisi päättää, annetaanko maalle lisäaikaa hoitaa julkinen talous parempaan tasapainoon. Vuoden 2014 sijasta tavoitevuodeksi on ehdotettu vuotta 2016.

Vaikka parlamentti suostuukin uusiin säästövaatimuksiin, euroministerit tuskin silti pystyvät päättämään Kreikan lainaerästä vielä maanantaina.

Kreikka tarvitsee uuden avustuserän selvitäkseen noin viiden miljardin euron lainan erääntymisestä. Erääntymisen päivämäärä on 16. marraskuuta eli perjantaina.

Useat taloustieteilijät ovat varoittaneet eurovaltioita siitä, että Kreikan ja muiden kriisivaltioiden julkisen talouden menojen vähentämisestä ja verotuksen kiristämisestä seuraa talouden itseään tuhoava kierre.

Komission ennusteen mukaan Kreikan julkisen talouden velka kasvaa ensi vuonna 188 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteesta.