Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikan+toiveet+lensivat+taivaan+tuuliin++uudet+ennusteet+taysin+toivottomia/a2153371

Saas nährä milloinka Kreikka luhistuu lopullisesti. Aika karua luettavaa.

[Mato]

Hyysärin toimittajalla on asiaa:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Espanjan+kannattaisi+hakea+tukea/a1351574544590

Espanjan kannattaisi hakea tukea
31.10.2012  |  2 |
Helsingin Sanomat

Es­pan­jan pää­mi­nis­te­ri Ma­ria­no Ra­joy tois­te­lee ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, et­tä Es­pan­ja ei hae ta­lou­sa­pua. Mi­tä jär­keä täs­sä jää­rä­päi­syy­des­sä on?

Ta­lou­del­li­ses­ti ei pal­jon.

Jos tä­hän saak­ka avun­an­ta­ja­maat ovat odo­tel­leet kau­huis­saan uu­sia avun­pyyn­tö­jä krii­si­mais­ta, nyt ti­lan­ne on päin­vas­tai­nen. Es­pan­jan toi­vo­taan jo esit­tä­vän pyyn­tön­sä Eu­roo­pan kes­kus­pan­kil­le. Tu­keen no­jau­tu­mi­nen va­kaut­tai­si ti­lan­net­ta en­ti­ses­tään niin Es­pan­jas­sa kuin muual­la­kin eu­roa­lueel­la.

Ta­lou­den tun­ti­joi­den on vai­kea ym­mär­tää, mik­si Es­pan­ja ei hae apua. Kes­kus­pan­kin yk­si­se­lit­tei­nen vel­ko­jen tu­ki­os­to­lu­paus Es­pan­jal­le kiih­dyt­täi­si ra­han pa­luu­ta maa­han, las­ki­si val­tion lai­no­jen kor­ko­ja, sai­si ra­han kier­tä­mään hel­pom­min yri­tys- ja ko­ti­ta­lous­kent­tään se­kä va­kaut­tai­si pank­ki­sek­to­ria.

Kai­ken li­säk­si val­lit­se­va tul­kin­ta ko­mis­sios­sa on se, et­tä Es­pan­jan ei tar­vit­si­si teh­dä uu­sia sääs­tö­pää­tök­siä EKP-apun­sa vas­ti­neek­si – jo teh­dyt pää­tök­set ja en­si vuo­den bud­jet­ti­esi­tys riit­täi­si­vät.

Hesarin toimittajalla on sattunut pikku lapsus, mikä ei todellisuudessa mikään pieni olekaan.

EKP ei ole yhdellekään maalle antanut tukipaketteja eika anna Espanjallekaan. Espanja jäisi samanlaiseen liekaan kuin muutkin tukia saaneet maat. Sitähän ei ylpeä kansa sietäisi.

Jos tuo EKP höpötys pitää paikkaansa, niin Katainen PRK. Olet sitten turhaan ottanut lainaa EVMmää varten veronmaksajien piikkiin. Tuokin miljardisatsaus olisi ollut nyt laman aikana kunnille erityisen tärkeä.

- Mato

[Kareliana-55]

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=VNT+3/2012&base=ermuut&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta Espanjan pankkisektorin vakauttamiseksi annettavaa lainoitusta varten
[...]

7 Hallituksen kanta

Hallitus katsoo, että lainarahoituksen myöntäminen Espanjalle on tärkeää euroalueen rahoitusvakauden ja koko euroalueen kestävyyden turvaamiseksi. Espanjan pankkijärjestelmän vakauden palauttaminen edellyttää niin mittavia toimenpiteitä, että Espanja ei ilman ulkopuolista apua pysty niitä uskottavasti toteuttamaan. Tämä muodostaisi vakavan riskin koko euroalueen tulevaisuuden suhteen. Pankkijärjestelmän tervehdyttäminen yhdessä sovittujen julkisen talouden vakauttamistoimien kanssa ovat välttämättömiä toimenpiteitä luottamuksen palautumiseksi Espanjan kykyyn vastata sitoumuksistaan ja sitä kautta turvaamaan markkinaehtoisen rahoituksen saatavuuden jatkossa. Vaihtoehtona ohjelmalle olisi Espanjan ajautuminen vakavaan taloudelliseen ahdinkoon, joka tartuntavaikutuksien kautta voisi vaarantaa koko euroalueen, mukaan lukien Suomen, vakauden.

Hallitus hyväksyy, että lainan rahoitus aloitetaan ERVV:stä, koska EVM ei ole vielä toimintakykyinen. Hallitus pitää tärkeänä Espanjan ilmoitusta siitä, että se ei aio hakea ERVV:stä niin sanotun väistyvän takaajan asemaa.

Hallitus pitää tärkeänä, että hallitusohjelman mukaista tiukkaa linjaa Suomen valtion riskien rajaamiseksi jatketaan. Tästä syystä Suomi on allekirjoittanut Espanjan valtion vakuusasiakirjan riittävien vakuuksien saamiseksi ERVV:n kautta annettavalle laina-osuudelle tai osuudelle, jolle ei ole etuoikeutettua velkoja-asemaa. Suomi hyväksyy tuen ERVV:n kautta vain vakuuksia vastaan. EVM:iin liittyvän etuoikeutetun velkojan aseman on katsottu tuovan vakuusjärjestelyä vastaavan suojan tukijamaille. Suomi on lähtökohtaisesti luopunut vakuusvaatimuksesta vain siinä tapauksessa, että EVM:n kautta myönnetyllä lainaosuudella on etuoikeutetun velkojan asema. Kuitenkin, jos EVM:n etuoikeutetun velkojan asemasta Espanjan pankkijärjestelmän vakauttamisohjelman osalta poikkeuksellisesti luovutaan, Suomi vaatii vakuudet myös EVM:n kautta annetusta osuudestaan.
{...]

Katellaan ja ihmetellään...

[repo]

Noni! Jyrki Kataisen uskollisella soturilla SJP:llä (Seppo-Juha Pietikäisellä) on vastaus, mitä euron romahdus maksaa, siis se kauheaakin kauheampi katastrofi, jota kukaan ei halua ja siksi kaikki tukipaketit, vipurahastot, vastuut, säästötalkoot, työttömyys...

http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123251-eurosta-eroamisen-vaikutuksia-taas-laskettu

Eurosta eroamisen vaikutuksia taas laskettu
2.11.2012 05:32 Seppo-Juha Pietikäinen 33 kommenttia

Pari viikkoa sitten saksalainen Bertelsmann-säätiö julkisti  Pognos AG:lla teettämän selvityksen, mitä eräiden euromaiden  eurosta lähtö maksaisi. Selvityksessä arvioidaan  vaikutuksia vuoteen 2020 saakka.

Kreikan ero eurosta johtaisi maan  maksukyvyttömyyteen, drakman arvon ja kotimaisen kysynnän romahtamiseen, suurtyöttömyyteen ja moniin muihin suuriin ongelmiin. Kreikka menettäisi 164 miljardia euroa  kasvutappiona vuoteen 2020 mennessä. Maailman 42 suurimmalle  taloudelle Kreikan euroerosta  koituisi yhteensä 647 miljardin menetykset. Saksalle  Kreikan ja sen lisäksi Portugalin ero toisi 225 miljardin euron menetykset. Maailmanlaajuisesti kertautuvat kasvutappiot nousisivat 2 400 miljardiin euroon, josta Yhdysvaltain   tappio olisi  365 ja Kiinan 275 miljardia euroa.

Loput linkistä. Lihavointi minulta. "Kreikan menetykset 164 mrd euroa kasvutappioina vuoteen 2020 mennessä." No onhan näitä selvityksiä ja selvityksiä. Kuitenkin on ihan hyvä pysähtyä miettimään näitä euro-linjan puolustajien perusteluja.

Noh! Seuraavalla blogistilla on olut taas pilkesilmäkulmassa vähintään otsikon laatimisessa ja voisin vaikka veikata, että kirjoituksen muusana on ollut SJP.

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123210-kokoomuksella-aihetta-riemuun

Kokoomuksella aihetta riemuun
1.11.2012 14:30 Henri Myllyniemi
19 kommenttia

Eurooppalaisessa yhteishengessä voisin kuvitella Kansallisen Kokoomuksen ilahtuvan siitä, että heidän eräänlainen sisarpuolue Kreikassa, Nea Demokratia, on jättämässä vasemman laidan puolueet levälleen. Oppositiossahan on jo Syriza, ja uusimpien tietojen mukaan maltillismielisempi demokraattinen vasemmisto on jo irtaantumassa ND:n piiristä. Tämän lisäksi sosialistipuolueen Pasokin rivit ovat sekaisin. Puolueista on jo kaksi eronnutta, ja nämä jatkavat nyt sitoutumattomina edustajina parlamentissa.

Painetta Kreikan vasemmiston eristämiseen tulee euromaiden valtiovarainministereiltä, jotka pitivät pienen puhelinkonferenssin. Painetta näiden kirstunvartijoiden tuleekin lisätä, sillä muutoin ei kaikki mene kuten Stromsössä. IMF:n entinen varapääjohtaja Lipsky kävi lausumaan, että oleellista Kreikassa on kilpailukyvyn menetys. Nähtäväksi jää, miten tämä tulkitaan euromaiden kärkikaartin mielessä.

Linkistä loput ja erityisesti lainauksesta jääneet runsaat lähdeviitteet. Nimim. Jericho on jo aiemmin tarjoillut näitä ostopäällikköindeksejä ketjuun, muistaakseni myös käppyröinä. Valitettavasti näin maallikko ei aina ymmärrä jotain "ostopäällikköindeksi", "PMI" WTF. No Myllyniemen tarjoileman Kreikan ostopäällikköindeksikäyrän silmäily, kun siihen oli laitettu oikein merkintöjä, sai sitten pysähtymään ja havahtumaan: Ohoh! Onpa tasoero melkoinen ennen vuotta 2009 ja sen jälkeen ja tuo SJP:n tarjoilema Bertelsmann-säätiön 164 mrd kasvupotentiaali tullee sitten varmaan näkymään tuossa käppyrässä niin, että koordinaatiston pystyakselilla on siirryttävä logaritmiseen asteikkoon mitä pidemmälle mennään kohti vuotta 2020. Toiseksi tämä spekulaattori laittoi merkille Kreikan euroliitoksen aikaisen piikin ja käyrän trendit ennen ja jälkeen 2009; ennen 2009 vakaata = ei kasvutrendiä ja 2009 jälkeen laskeva. No tarkasteltiinhan SJP:n artikkelissa Kreikkaa suurempaa kokonaisuutta ja "kaikki vaikuttaa kaikkeen". No minähän olen vain pahainen euro-kriittinen, eikä näin saisi ajatella saati kirjoittaa sosiaaliseen mediaan.

(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/biggest/domain-8650/kuvat/greece_pmi_oct_2012.jpg)

Edit: Vaikeuksia saada Seppo-Juha Pietikäisen nimen kirjainlyhenne SJP oikein, oli systemaattisesti SPJ, mistä lie kertoo.

[sivullinen.]

Seppo-Juha on laskenut eurosta eroamista johtuvat kasvutappiot, mutta ei ole ottanut huomioon eurossa pysymisestä aiheutuvia henkisen pääoman karkaamista, eikä sosiaalisen koheesion dispersiosta eksplivoituvia negatiivisia eriä saati, että olisi ottanut huomioon patoutuneen innovaatiopotentiaalin hyödyntämättäjättämisestä syntyviä tappioita. Nähdäkseni Kreikkaa yhä suuremassa määrin vaivaava työvoimapula - siis se etteivät ihmiset käy töissä, ja siten maksa tuloveroa - aiheuttaa fiskaaleja alijäämiä, jotka näkyvät 320 miljardin euron riskinä euroalueen ytimessä olevissa maissa. Pois lukien tietenkin Suomi, joka onnistui neuvottelemaan riskeilleen kattavat vakuudet.

Näin sanoo arvostetun Mylly tutkimusorgaanin KEIT ketjussa tuotettu selvitys. Ketju on tunnettu muun muassa siellä mainitusta talouden nobelisti Paul Krugmanista ja julkituoduista Kreikan tilannetta kuvaavista talousluvuista.

[repo]

Näin sanoo arvostetun Mylly tutkimusorgaanin KEIT ketjussa tuotettu selvitys. Ketju on tunnettu muun muassa siellä mainitusta talouden nobelisti Paul Krugmanista ja julkituoduista Kreikan tilannetta kuvaavista talousluvuista.

Hyvä maine kiirii ja kirkon kellot kuuluvat kauas - vai miten se meni.

Mikään möläyksistä ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua niin kuin keskustelupalstojen irvileuat ovat oivaltaneet kriisitoimien alusta asti.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/10/31/nain-kriisilla-tienaaminen-koyhdyttaa-suomea/201240964/170

[ikuturso]

Näin sanoo arvostetun Mylly tutkimusorgaanin KEIT ketjussa tuotettu selvitys. Ketju on tunnettu muun muassa siellä mainitusta talouden nobelisti Paul Krugmanista ja julkituoduista Kreikan tilannetta kuvaavista talousluvuista.

Hyvä maine kiirii ja kirkon kellot kuuluvat kauas - vai miten se meni.

Mikään möläyksistä ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua niin kuin keskustelupalstojen irvileuat ovat oivaltaneet kriisitoimien alusta asti.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/10/31/nain-kriisilla-tienaaminen-koyhdyttaa-suomea/201240964/170

Jäsen repo:lle ihan toisessa yv-keskustelussa heitin ajatuksen Hommaparlamentista.

Mitähän siitäkin tulisi, jos tämän keskustelun avainhenkilöitä kutsuttaisiin saman katon alle. Muutama puheenvuoro, paneelikeskustelu jne... Siitä mediaan ja haastamaan vaikka lopputulemien kanssa Hetemäkeä, Kataista tai vaikka Korkmania debattiin. Jos ei muuta, niin kysymään ne oikeat kysymykset, joita toimittajat eivät osaa kysyä, kun taitavat vastaajat johdattelevat keskustelua...

Kuulostaisi hienolta ja kauniilta. Sitten jos vielä saisi sopivia puhujia Hommaparlamenttiin. Vakioblogaajien lisäksi ehkä Vahtera, Törnqvist, Isokallio...

Kreikan tilannehan on ollut alusta alkaen mahdoton. Kun tässä nyt jälkiviisaita ollaan, niin jo kauan sitten laskin ihan maalaisjärjellä, että Kreikan on täysin mahdoton koskaan selvitä veloistaan millään rahalla, elleivät realisoi valtion omaisuutta raskaalla kädellä.
Kun muistaa, miten paljon Suomi pystyi 5-10 miljardia korkeamman verokertymän vuosina nousukautena maksamaan pari miljardia vuodessa valtion lainoja pois, tarvittaisiin Kreikalle vähän toista sataa vuotta jatkuvaa nousukautta velkojensa maksuun Suomen tasoisella kokonaisveroasteella ja eläkeiällä. Pitää muistaa, että myös Suomi tuolloin realisoi valtion omaisuutta aika tavalla.

-i-

[mikkoellila]

Miten Suomi voisi siirtyä takaisin markkaan:

    Suomen Pankki ryhtyy laskemaan liikkeelle markkoja. Tämä tehdään luomalla fiat-rahaa tilinpidollisena entiteettinä. Samalla tavalla EKP tällä hetkellä luo euroja, USA:n keskuspankki dollareita, Englannin pankki puntia jne.
    Suomen valtio ottaa markkamääräistä velkaa Suomen Pankista. Valtio siis laskee liikkeelle markkamääräisiä obligaatioita, joita Suomen Pankki ostaa. Tällä tavalla valtio saa tileilleen markkoja.
    Valtio ryhtyy maksamaan eläkkeitä ym. sosiaalietuuksia ja virkamiesten palkkoja markkoina. Nykyiset sosiaalietuudet ja virkamiesten palkat muunnetaan euroista markoiksi vaihtosuhteella 1:6, siis 1 euro on tasan 6,00 markkaa. Tällöin esim. 2500 euron palkka muunnetaan 15 000 markan palkaksi.
    Valtio maksaa pois euromääräisiä velkojaan sitä mukaan kun ne erääntyvät. Tähän tarkoitukseen valtio käyttää euromääräisiä verotulojaan. Valtio kattaa markkamääräiset menonsa ottamalla markkamääräistä velkaa Suomen Pankista niin kauan kun markkamääräisiä verotuloja ei ole riittävästi. Valtio ei enää ota euromääräistä velkaa eli ei laske liikkeelle euromääräisiä obligaatioita. Tällä tavalla valtion euromääräinen velkaa alenee kovaa vauhtia kohti nollaa, kun taas markkamääräinen velkaa nousee nopeasti nykyisestä nollasta useisiin satoihin miljardeihin markkoihin.
     
    Valtion menojen eli eläkkeiden, opintotuen, lapsilisien ym. sosiaalietuuksien ja virkamiesten palkkojen kautta kansantalouteen tulee paljon markkamääräistä rahaa. Kun markkoja on tarpeeksi liikkeellä, valtio voi ryhtyä vaatimaan verosuorituksia markkoina. Lisäksi valtio voi myydä omaisuuttaan ja vaatia maksuksi markkoja. Näin syntyy kysyntää markkamääräiselle rahalle.
     
    Markkaa ei sidota euroon kiinteällä kurssilla, vaan markka kelluu vapaasti suhteessa euroon ja muihin valuuttoihin. Kurssi kuitenkin todennäköisesti pysyy hyvin lähellä virallista vaihtosuhdetta 1:6, jota valtio noudattaa maksaessaan sosiaalietuuksia ja virkamiesten palkkoja ja periessään veroja ja myydessään omaisuuttaan. Markkinakurssi todennäköisesti poikkeaa virallisesta vaihtosuhteesta korkeintaan pari prosenttia suuntaan tai toiseen.
    Mitään kauppoja tai muita yrityksiä ei pakoteta ottamaan vastaan markkoja maksuksi tuotteistaan tai maksamaan työntekijöidensä palkkoja markkoina. Sosiaalietuuksien ja virkamiesten palkkojen kautta kansantalouteen tulevan markkamääräisen rahan suuri määrä ja markkojen käyttöpakko verojen maksamiseen kuitenkin tekevät markasta melko nopeasti yleisessä käytössä olevan standardivaluutan. Jonkin aikaa Suomessa käytetään rinnakkain sekä euroja että markkoja, kuten vuoden 2002 alussa euron tullessa käyttöön.
    Euromääräisiä pankkitalletuksia ja lainoja ei muunneta markoiksi. Jos ihmiset ja yritykset haluavat vaihtaa lainansa euromääräisistä markkamääräisiksi, he voivat neuvotella asiasta pankkiensa kanssa. Todennäköisesti monet pankit ilmoittavat itse oma-aloitteisesti vaihtavansa lainat euromääräisistä markkamääräisiksi, mikäli asiakkaat eivät siitä erikseen kieltäydy. Pankit voivat myös irtisanoa euromääräiset lainat ja tarjota tilalle markkamääräisiä lainoja. Pankkitilien euromääräisiä saldoja ei muunneta millään tavalla. Ihmiset ja yritykset voivat halutessaan nostaa rahansa ulos euromääräisiltä tileiltään, vaihtaa rahansa markoiksi ja tallettaa rahat markkamääräisille tileille.
    Valtio lakkaa ylläpitämästä euromääräisten tilien talletussuojaa. Tämä ele mukavasti kannustaa ihmisiä vaihtamaan rahansa euroista markoiksi.
    Suomen valtio lakkaa antamasta penniäkään lainaa tai lainatakuita euromaille, vaatii lainapaketteja saaneita euromaita maksamaan välittömästi velkansa Suomelle ja irtisanoo välittömästi kaikki antamansa EVM-takuut ym. eurojärjestelmään liittyvät sitoumuksensa.

[ikuturso]

Miksi vaihtosuhde 1:6?
Aiotko ottaa vanhat markkasetelit saappaanvarsista käyttöön?

-i-

[Bill Milton Hicks Friedman]

Miten Suomi voisi siirtyä takaisin markkaan:

    Suomen Pankki ryhtyy laskemaan liikkeelle markkoja...

    Valtio ryhtyy maksamaan eläkkeitä ym. sosiaalietuuksia ja virkamiesten palkkoja markkoina. Nykyiset sosiaalietuudet ja virkamiesten palkat muunnetaan euroista markoiksi vaihtosuhteella 1:6, siis 1 euro on tasan 6,00 markkaa. Tällöin esim. 2500 euron palkka muunnetaan 15 000 markan palkaksi.

    Valtio maksaa pois euromääräisiä velkojaan sitä mukaan kun ne erääntyvät. Tähän tarkoitukseen valtio käyttää euromääräisiä verotulojaan...

    Valtio lakkaa ylläpitämästä euromääräisten tilien talletussuojaa. Tämä ele mukavasti kannustaa ihmisiä vaihtamaan rahansa euroista markoiksi.
    Suomen valtio lakkaa antamasta penniäkään lainaa tai lainatakuita euromaille, vaatii lainapaketteja saaneita euromaita maksamaan välittömästi velkansa Suomelle ja irtisanoo välittömästi kaikki antamansa EVM-takuut ym. eurojärjestelmään liittyvät sitoumuksensa.

Kannatan. On täysin typerää luovuttaa valtion ydintehtäviä jollekin ulkopuoliselle taholle ja kärsiä sen seurauksista. Markka ja euro voisivat elää hyvinkin rinta rinnan. Samoin voitaisiin tehdä muissakin maissa eli ottaa paikallisvaluutat käyttöön ja käydä ulkomaankauppaa euroissa. Näin julkisen sektorin rahoitus ei riippuisi markkinavoimista, eikä tarvittaisi mitään niskalenkkejä, tukipaketteja, takuuksia, yms.

[CrystalCube]

Yksi kysymys, miten käy korkojen (mihin sidotaan) 200 k€ asuntolainassa tässä markat takaisin operaatiossa?

[slobovorsk]

Valtiollako ei solisi houkutusta painataa SP:llä markkoja yli "tarpeen" aina kun markkamääräisten menojen leikkaaminen tuntuisi epämukavalta? Kuka uskoisi sanaakaan siitä, mitä Hallitus ja Suomen pankki lupaavat? Kun markkinat alkavat odottaa setelirahoitusta, markan heikentyessä euromääräisinä pysyvät velat tulevat vastaavasti kalliimmiksi. Miten estettäisiin 90-luvun alun konkurssiaallon ja laman toistuminen?

[sivullinen.]

Valtio ryhtyy maksamaan eläkkeitä ym. sosiaalietuuksia ja virkamiesten palkkoja markkoina. Nykyiset sosiaalietuudet ja virkamiesten palkat muunnetaan euroista markoiksi vaihtosuhteella 1:6, siis 1 euro on tasan 6,00 markkaa. Tällöin esim. 2500 euron palkka muunnetaan 15 000 markan palkaksi.

Olipa todella köykäinen ehdotus. Pohjalla on kasa todella sinisilmäisiä oletuksia. Vielä heikompia kuin Jyrkin ja Jutan uskomukset talouskasvun pelastavasta voimasta. Suomen valtion velka käy kaupaksi maailmalla heti ja innokkaat sijoittajat suorastaan jonottavat sitä, euroalueen valtiot innosta hihkuen saapuvat kuittaamaan eurojärjestelmän Suomen tappiot - vaikka Suomi kerhon jättääkin, kaupat keräilevät markkoja varastoihinsa kunnes niitä "on tarpeeksi liikkeessä" ja niillä voi myös jotain tehdä ja kaiken päälle valtion omaisuuden myyminen ratkaisee loput ongelmat. Uskomatonta, että kukaan internetissä käytyä keskustelua edes sivusilmällä seurannut voi ehdottaa mitään noin järjettömiin oletuksiin pohjautuvaa.

Seuraavaksi varmasti ehdotat kansainvälisten pankkien lahjoittavan Kreikalle sata miljardia rahaa hyvästä hyvyydestään, joka innoittaa jokaisen kreikkalaisen säästämään ja auttamaan valtiotaan selviämään. Lopettavat kaikkien keksittyjen etuisuuksien vastaanoton, palauttavat rahat jo saaduista ja aloittavat koko kansan talkoot maan kuntoon laittamiseksi. Ahneus ja oman edun tavoittelu häviää yhdessä yössä, ja maa muuttuu paratiisiksi.

Sitten vielä tuo kuusi euroa on yksi markka ideologia. Uskomatonta.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Minua kiinnostaisi tietää, että millä perusteella Euroon ei pitäisi ottaa kaikkia (halukkaita) maailman valtioita, jos oletetaan, että euro hyödyttää euromaita.

[MattiL]

Minua kiinnostaisi tietää, että millä perusteella Euroon ei pitäisi ottaa kaikkia (halukkaita) maailman valtioita, jos oletetaan, että euro hyödyttää euromaita.

Euroon pitäisikin ottaa kaikki halukkaat, jos ei oteta huomioon siirtymävaiheen kustannuksia. Jopa maailmanvaluutta olisi edullinen transaktiokustannusten kannalta, vaikka maailmanlaajuinen monopoli olisi tietysti vaarallinen inflaation kannalta. Siinä vaiheessa kun euro oli yhtä hinnakas dollarin kanssa, olisi voitu sitoa euron arvon dollariin ja välttyä valuuttakurssin epävarmuudelta.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Minua kiinnostaisi tietää, että millä perusteella Euroon ei pitäisi ottaa kaikkia (halukkaita) maailman valtioita, jos oletetaan, että euro hyödyttää euromaita.

Euroon pitäisikin ottaa kaikki halukkaat, jos ei oteta huomioon siirtymävaiheen kustannuksia. Jopa maailmanvaluutta olisi edullinen transaktiokustannusten kannalta, vaikka maailmanlaajuinen monopoli olisi tietysti vaarallinen inflaation kannalta. Siinä vaiheessa kun euro oli yhtä hinnakas dollarin kanssa, olisi voitu sitoa euron arvon dollariin ja välttyä valuuttakurssin epävarmuudelta.

Edullinen transaktiokustannusten kannalta = hyödyllinen kaikille ko (ulkomaan)valuuttaa käyttäville maille?

Kaikkia maita siis hyödyttäisi se, että kourallisesta ihmisiä muodostuva EKP:n johtoryhmä voisi mielivaltaisesti päättää millainen inflaatiotavoite tuolla uudella maailmanvaluutalla tulee olla?

Eikö samalla logiikalla kannattaisi perustaa maailmanhallitus, joka koostuisi esim jokaisen valtion diktaattorista?

[MattiL]

Edullinen transaktiokustannusten kannalta = hyödyllinen kaikille ko (ulkomaan)valuuttaa käyttäville maille?

Transaktiokustannukset ovat merkittävä syy välttää kansallista tai paikallista valuuttaa. En usko, että paikallinen valuutta olisi niin paljon parempi muuten kuin globaali valuutta, että se kannattaisi.

Kaikkia maita siis hyödyttäisi se, että kourallisesta ihmisiä muodostuva EKP:n johtoryhmä voisi mielivaltaisesti päättää millainen inflaatiotavoite tuolla uudella maailmanvaluutalla tulee olla?

Mistä tuon repäisit? Minusta millään keskuspankin johtoryhmällä ei pitäisi olla tuollaista valtaa. Itse asiassa yllätyin, että EKP:llä on. Rahapolitiikan pitäisi toki olla selvästi määritelty eikä johtoryhmän mielivaltaisesti päätettävissä. EKP on viime aikoina ruvennut toimimaan entistä mielivaltaisemmin, mikä pitäisi estää jo sen peruskirjassa.

Eikö samalla logiikalla kannattaisi perustaa maailmanhallitus, joka koostuisi esim jokaisen valtion diktaattorista?

Millä logiikalla? Transaktiokustannukset päinvastoin lisääntyvät, kun valtaa keskitetään. Samalla logiikalla pitäisi lakkauttaa kansalliset ja kunnanhallitukset. Valuutassa verkostoefekti toimii aivan eri tavalla kuin hallituksessa. Parasta olisi toki lakkauttaa sekä hallitukset että keskuspankit ja siirtyä kapitalismiin.

[timouti]

BERLIINI. Saksan liittokansleri Angela Merkel arvioi eurokriisin jatkuvan ainakin viisi vuotta tai jopa kauemmin. Merkel sanoi kristillisdemokraattien aluekokouksessa, että jos joku arvelee kriisistä selvittävän vuodessa tai kahdessa, tämä erehtyy.

Monet sijoittajat eivät Merkelin mukaan usko, että Eurooppa pystyisi pitämään lupauksensa kriisin ratkaisemisesta. Siksi euromaiden on pysyttävä lujina saadakseen muun maailman uskomaan, että alueelle kannattaa sijoittaa.

Merkelin puheesta Sternbergissä kertoo muun muassa Hamburger Abendblatt nettisivuillaan.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Merkel+ennustaa+eurokriisin+kest%C3%A4v%C3%A4n+ainakin+viisi+vuotta/a1305612391400

[Tomi]

http://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2012/11/03/miksi-ei-liittovaltiolle/

Olen useissa kirjoituksissa varoittanut EU-liittovaltion uusimmista askelista. Välillä on kuitenkin hyvä palata aivan peruskysymyksiin.

Mitä liittovaltio oikeastaan tarkoittaa? Itse käsitän liittovaltion poliittisena yksikkönä, jossa keskusvalta pystyy määräämään jäseniensä asioista tarvittaessa myös ilman näiden omaa suostumusta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi keskusvallan päättämiä tulonsiirtoja liittovaltion jäsenten kesken tai keskusvallalle itselleen. Monelta osin EU pystyy jäsenmaita pakottaviin päätöksiin (ilman yksimielisyyttä) jo nyt, ja tulonsiirrotkin ovat vakiintunut käytäntö nettomaksajuuden muodossa. EU:lla on siis jo paljon liittovaltion piirteitä ja ne vahvistuvat tällä hetkellä nopeasti.

Miksi liittovaltiokehitys on Suomelle sitten niin huono asia? Historiallisesti liittovaltioiden ja imperiumien perusluonne on ollut jakaantuminen keskukseen ja periferiaan. Päättäjien huomio on ensisijaisesti omassa lähiympäristössään eli keskuksessa ja sen kehityksessä sekä hyvinvoinnissa. Usein periferian tehtäväksi on nimenomaan mielletty keskuksen ylläpitäminen. Eurooppalaisessa liittovaltiossa Suomi olisi lähtökohtaisesti osa periferiaa; harvaanasuttu maa kaukana keskuksesta.

Toki Suomi on ennenkin ollut osa suurempia kokonaisuuksia, niin Ruotsin kuin Venäjänkin imperiumeja. Mutta jos jotain omasta historiastamme olemme oppineet, niin maamme hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kehitys on ollut valtavan paljon nopeampaa itsenäisyyden aikana kuin sitä ennen. Juuri siksi suomalaiset olivat talvi- ja jatkosodissa valmiit yhtenä rintamana uhraamaan nuoruusvuotensa ja jopa henkensä itsenäisyyden puolesta, kun Neuvostoliitoksi kutsuttu liittovaltio halusi saattaa meidät yhteyteensä.

Perusongelma on siis seuraava: miten joku kaukainen keskusvalta voisi edes periaatteessa osata kehittää Suomea meitä suomalaisia paremmin? Sillä ei ole siihen sen enempää aikaa, mielenkiintoa kuin kykyäkään. Vain itsenäisyys takaa sen, että voimme järkevästi hyödyntää ja suojella kansallisomaisuuttamme, rakentaa lakimme vastaamaan omia oikeuskäsityksiämme ja perustaa kulttuurimme omiin perinteisiimme ilman että kukaan ulkopuolinen voi rajoittaa kansalais- ja ihmisoikeuksiamme.

Sijainnin ohella keskeinen ongelma liittovaltion kannalta on pieni väkilukumme. Jäsenmaiden veto-oikeuden hylkäävässä EU-liittovaltiossa pienet maat jäisivät entistäkin heikommille. Tiiviissäkin liittovaltiossa Saksan ja Ranskan kaltaiset suuret jäsenmaat saavat aina äänensä kuuluville, Suomi ei yleensä pysty siihen edes nyt. Muistellaan vaikkapa taannoista äänestystä rikkidirektiivistä, joka päättyi kaikista vetoomuksistamme ja ponnisteluistamme huolimatta Suomen kannalta pahimpaan mahdolliseen lopputulokseen. Emme saaneet Suomen kannalle edes yhtä kymmenystä europarlamentaarikoista.

Liittovaltio tarkoittaa lähes varmuudella myös tulonsiirtojen ja yhteisvastuun lisäämistä, kun vähävaraisemmat mutta selvästi väkirikkaammat maat päättäisivät meidän rahoistamme. Suomen tulonsiirrot muualle EU:hun ovat jo nyt suuret, 600-800 miljoonaa vuodessa. Vain itsenäisyys takaa sen, että kansamme saa itse pitää oman työnsä tulokset. Siksi kaikki sellaiset hankkeet, joilla tavoitellaan hyvinvoinnin kohentamista itsenäisyyden kustannuksella, kääntyvät lopulta tarkoitustaan vastaan.

Näiden käytännön syiden lisäksi liittovaltiota vastaan puhuu vielä eräs yksinkertainen, mutta demokratiassa keskeinen periaatteellinen perustelu: kansalaiset eivät halua liittovaltiota. Jos kuitenkin tämä käsitykseni on väärä, olen erittäin valmis ja halukas kansanäänestykseen asiasta. 90-luvun EU-kansanäänestykseen ei enää voi EU:n oikeutuksena vedota, sillä se käytiin täysin erilaisesta unionista. Samoin sitä edeltänyt kansalaiskeskustelu nojasi nykynäkökulmasta täysin vääriin tietoihin ja teemoihin. On niin ikään turha väittää, ettei tällaista kansanäänestystä voi järjestää, että se on liian kallista tai muuta sellaista. Irlannissa niitä järjestetään harva se vuosi.

Haluan korostaa, että eristäytyminen ei koskaan ole vaihtoehto. Mutta yhteistyön muodot on rakennettava viisaasti, perustuen kestävään ja molemminpuoliseen hyötyyn itsenäisten kansallisvaltioiden välillä ja kansalaisten tahtoa kunnioittaen. Suomalaisilla täytyy siis olla oikeus suoralla kansanäänestyksellä päättää, haluavatko he luopua itsenäisyydestään ja mahdollistaa tulonsiirtojen lisäämisen ulkomaalaisille veronmaksajille.

Kansanäänestykseen saakka oma poliittinen linjani on, että sen enempää keskusvaltaa kuin tulonsiirtoja ei voida vahvistaa enempää. Muista yhteistyön muodoista sen sijaan voidaan aina keskustella ja hyödylliseksi havaittuja edelleen edistää.

[Bill Milton Hicks Friedman]

En usko, että paikallinen valuutta olisi niin paljon parempi muuten kuin globaali valuutta, että se kannattaisi.

Koko maailma pitäisi siis pakottaa luottamaan globaaliin valuuttaan, koska se on kaikkien kannalta kannattavampi ratkaisu kuin paikallinen valuutta?

Jos valtiossa X ostaja ja myyjä haluavat vapaaehtoisesti käyttää maksuvälineenä valuuttaa A, niin kuka tietää heitä paremmin mikä on heille kannattavaa ja mikä ei?

Eikö samalla logiikalla kannattaisi perustaa maailmanhallitus, joka koostuisi esim jokaisen valtion diktaattorista?

Millä logiikalla? Transaktiokustannukset päinvastoin lisääntyvät, kun valtaa keskitetään. Samalla logiikalla pitäisi lakkauttaa kansalliset ja kunnanhallitukset. Valuutassa verkostoefekti toimii aivan eri tavalla kuin hallituksessa. Parasta olisi toki lakkauttaa sekä hallitukset että keskuspankit ja siirtyä kapitalismiin.

Minkä mekanismin kautta transaktiokustannukset lisääntyvät, kun valtaa keskitetään ?

Edellä mainitsit, ettet usko paikallisvaluuttojen olevan kannattavampi kuin maailmanvaluutta, mutta nyt olet sitä mieltä, että pitäisi siirtyä kapitalismiin. Pitäisikö kapitalistienkin siis ottaa käyttöön maailmanvaluutta vai käyttää sellaista valuuttaa, joka kussakin yksittäisessä osto-myynti tapahtumassa erikseen sovitaan ?

[MattiL]

Koko maailma pitäisi siis pakottaa luottamaan globaaliin valuuttaan, koska se on kaikkien kannalta kannattavampi ratkaisu kuin paikallinen valuutta?

Jos valtiossa X ostaja ja myyjä haluavat vapaaehtoisesti käyttää maksuvälineenä valuuttaa A, niin kuka tietää heitä paremmin mikä on heille kannattavaa ja mikä ei?

En tietenkään halua pakottaa ketään luottamaan globaaliin valuuttaan eikä se olisi kaikkien kannalta kannattavampi ratkaisu, koska niin monet kannattavat paikallista. Kannatan jokaisen yksilön oikeutta käyttää ja luoda mitä tahansa valuuttaa. Minä vastustan vain sitä, että valtiot pakottavat ihmisiä käyttämään jotain paikallista valuuttaa. Siksi vastustan myös Mikko Ellilän ehdotusta Suomen valtion palaamisesta takaisin markkaan, jos se tehtäisiin pakkovaltaisena valtiollisena operaationa niin kuin keskuspankit sen yleensä tekevät. Jokaisella pitäisi kuitenkin olla oikeus painaa ja käyttää omaa rahaa ja kutsua sitä Suomen markaksi. Jos vapaassa markkinataloudessa yksityisen pankin liikkeelle laskema markka saisi enemmän suosiota kuin euro, myös Suomen valtio voisi sitten ottaa sen käyttöön.

Minkä mekanismin kautta transaktiokustannukset lisääntyvät, kun valtaa keskitetään ?

Vallan keskittäminen antaa valtiomonopolistille mahdollisuuden periä transaktioveroja ja säädellä ja luoda monopoleja tavalla, joka lisää transaktiokustannuksia. Empiirisesti tämä on selvästi havaittavissa. Esimerkiksi Euroopan unioni puuhaa transaktioveroa, jota yksittäinen valtio kuten Ruotsi ei epäonnistuneen kokeilun jälkeen enää halua. EU voi kuitenkin pakottaa sen pysyvään käyttöön.

Edellä mainitsit, ettet usko paikallisvaluuttojen olevan kannattavampi kuin maailmanvaluutta, mutta nyt olet sitä mieltä, että pitäisi siirtyä kapitalismiin. Pitäisikö kapitalistienkin siis ottaa käyttöön maailmanvaluutta vai käyttää sellaista valuuttaa, joka kussakin yksittäisessä osto-myynti tapahtumassa erikseen sovitaan ?

Kapitalistien kannattaa yleensä ottaa käyttöön mieluummin maailmanvaluutta ja myös käyttää sellaista valuuttaa, joka kussakin yksittäisessä osto-myynti tapahtumassa erikseen sovitaan. Nuo kaksi asiaa eivät siis ole ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi kaupassa kannattaa ottaa vastaan euroja eikä vaatia maksuksi vain vaikkapa Lauttasaaren lateja.

[Martel]

Tässä jonkun toisen kirjoittama juttu toiselta foorumilta. Der Spiegelin uutinen on kahden päivän takaa:

"Bundesnachrichtendienstin (BND), Saksan tiedustelupalvelun julkisuuteen vuotaneen raportin mukaan valmisteilla oleva Kyproksen EU-tukipaketti uhkaa valua harakoille. Tarkemmin sanottuna edunsaajina tulevat olemaan venäläiset hämäräliikemiehet, jotka ovat viime vuosina pesseet rahaa Kyproksen pankkeihin. Kypros on allekirjoittanut rahanpesun vastaiset kansainväliset sopimukset, mutta niiden täytäntöönpano on ollut "hyvää kreikkalaista tasoa". Venäläisten talletusten arvo Kyproksen pankeissa on 26 miljardia dollaria (saaren kreikkalaisosassa on n. 870 000 asukasta).

Kypros on hakemassa 11 miljardin euron taloustukea, mikä on yli 60% maan bruttokansantuotteesta (tämä normaalien EU-tukien päälle). Jos Suomen osuus tukipaketista on samat 1.4% kuin Kreikan toisesta paketista, tarkoittaa se yli 150 miljoonan euron rahansiirtoa suomalaisilta veronmaksajilta venäläisille mafiosoille.

Hyvää päivänjatkoa!"

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/11/05/eu-lahde-kreikka-sopu-tuskin-syntyy-ensi-kerralla/201241394/12

Euroalueen valtioiden valtiovarainministerit tuskin pääsevät sopuun uusista keinoista Kreikan valtion maksukyvyn turvaamiseksi ensi viikolla pidettävässä kokouksessaan.

Euroalueen valtiot eivät ole vieläkään yksimielisiä siitä, miten mittavan velkataakkansa alla tuskailevan Kreikan taloustilanne saadaan korjattua.

Meksikossa pidettävään G20-maiden kokoukseen osallistunut EU-lähde kertoi uutistoimisto Reutersille, että Kreikka-sopua on turha odottaa seuraavasta euroryhmän kokouksesta.

Euroalueen valtiovarainministerit kokoontuvat 12. marraskuuta Brysseliin keskustelemaan Kreikan tilanteesta. EU-lähteen mukaan euromaat etsivät vielä toimenpiteitä, joilla Kreikan velanmaksukyky saataisiin kestävälle tolalle.

– Marraskuun 12. päivän kokous ei tule jäämään viimeiseksi askeleeksi. Emme ole niin suuren paineen alla kuin näyttää, EU-lähde sanoi.

Markkinoilla on epäilty viime aikoina sitä, kuinka pitkään Kreikka pystyy selviytymään maksuvelvoitteistaan ilman uutta tukea euromailta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). EU-lähteen mukaan Kreikalla ei ole kuitenkaan akuutteja ongelmia.

– Sopimus syntynee yhä marraskuussa, mutta ei välttämättä 12. marraskuuta, lähde sanoi.

[sivullinen.]

[...] Kreikan valtion maksukyvyn turvaamiseksi [...]

Tekevät siis kuten ennenkin: turvaavat Kreikan valtion maksukyvyttömyyden.

[FadeAway]

http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/410861/Kreikassa+alkaa+lakkoviikko

Kreikassa alkoi maanantaina koko maata koskeva lakkojen viikko. Joukkoliikenne seisoi maanantaina ainakin Ateenassa, kun metron työntekijät lakkoilivat. Lisäksi taksit eivät liikennöineet ja vain yksi rautatielinja oli auki.

Myös lehdistö lakkoili koko maassa, ja palvelut sairaaloissa hidastuivat, kun vain osa henkilökunnasta tuli töihin.

Tiistaina ja keskiviikkona lakkoaallon ja työnseisauksien odotetaan laajenevan, kun yhä useampi ammattiliitto liittyy mukaan. Ateenaan on suunnitteilla myös suurmielenosoitus tiistaiksi.

Kreikan parlamentin on määrä äänestää uudesta säästöpaketista keskiviikkona. Hallitus tavoittelee 18 miljardin euron leikkauksia.

Säästöpaketin hyväksyminen on ehtona sille, että Kreikka saa uuden, yli 31 miljardin euron lainaerän kuun puolivälissä.

^Eipä duunintekokaan maistu. Odotellaan seuraavia paketteja. Kohta on joulu.

[skrabb]

EKP tutkii omia toimiaan – Espanjaan lainaa liian edullisesti?

Euroopan keskupankki EKP:n tiedottaja kertoo keskuspankin tutkivan omien laina-antiensa sääntöjenmukaisuutta. Espanjalaisille pankeille on saksalaislehti Die Weltin mukaan annettu lainaa liian edullisesti.

Taloussanomat–Reuters
4.11.2012 17:33

Espanjalaisille pankeille on annettu yhteensä 80 miljardin euron arvosta lainaa liian halvalla, saksalaislehti Die Weltin selvitykssä todetaan.

Espanjalaispankkien lainoille asettamat arvopaperivakuudet olivat laadultaan luokkaa, joka olisi vaatinut EKP:n omien sääntöjen mukaan vähintään 5,5 prosentin korkoa annetulle lainalle. Lainaa on annettu kuitenkin 0,5 prosentin korolla.
– EKP tutkii asiaa, keskuspankin tiedottaja totesi sunnuntaina.

Die Weltin mukaan tapaus asettaa luottamuksen EKP:n riskinhallintakykyyn ja eurokriisin hoitoon yhä kyseenalaisemmaksi.

Saksalaislehti kertoi, että lainan vastineeksi annettuja arvopapereita oli luokitettu väärin perustein A-luokkaan, vaikka niiden luokituksen olisi pitänyt olla muun muassa luottoluokittaja Moody'sin mukaan B-luokassa.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/11/04/ekp-tutkii-omia-toimiaan-espanjaan-lainaa-liian-edullisesti/201241327/12

Aiheesta uutisoi myös Yle eilen klo 18.00 uutisissa.
http://areena.yle.fi/tv/1690637 (alk. 16.09)

"Paljastus EKP:n kannalta erittäin nolo."
...
"Keskuspankki on rikkonut omia sääntöjään ja tehnyt näin vain Espanjan, mutta ei esimerkiksi Irlannin kohdalla."
...
EKP on siirtänyt espanjalaisten pankkien riskejä itselleen. Pankkien saaman edun arvoksi arvioidaan 16,6 miljardia euroa, jolle Espanjan pankkien tulisi antaa lisää vakuuksia tai niiden tulisi maksaa EKP:lta saamansa luotot pois.

"Jos lehden paljastukset osoittautuvat todeksi, EKP:n uskottavuus on saanut aikamoisen kolauksen. Se ei tiedä hyvää aikana, jolloin Euroopan poliittiset johtajat valmistautuvat siirtämään sille koko Euroopan pankkijärjestelmän ja siihen kuuluvien yli 6000 pankin ylimmän valvonnan." 

[repo]

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ek+romahduksen+riski+pienentynyt/201211297145

EK: Romahduksen riski pienentynyt
Tiistai 06.11.2012 klo 07:38 (päivitetty ti 07:38)


Elinkeinoelämän Keskusliiton johtavan ekonomistin Penna Urrilan mukaan markkinoiden rauhoittumisen takana on kaksi syytä.

Valuuttapaon uhka Etelä-Euroopan kriisimaista näyttää laantuneen. Espanja ja Italia saavat edelleen rahoitusta markkinoilta kohtuulliseen hintaan. Euron ja osakemarkkinoidenkin hinnoittelu viittaavat siihen, ettei euron hajoaminen ole enää todennäköistä, kirjoittaa Pörssisäätiö uutiskirjeessään.

"Romahduksen riski on pienentynyt", toteaa EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila.

Markkinoiden rauhoittumista on siivittänyt se, että Euroopan keskuspankki sitoutui loppukesällä joukkovelkakirjojen osto-ohjelmaan, jolla ei periaatteessa ole kattoa.

Linkistä loput. Ja ainiin! Verkkouutiset uutisoi myös tämän.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/talous/982-talous/112078-112078

Kauppalehti: Euron romahduksen riski pienentynyt

    Talous
    06.11.2012 07:58
    Viimeksi päivitetty 06.11.2012 07:58
    Kirjoittanut VERKKOUUTISET

Valuuttapaon uhka Etelä-Euroopan kriisimaista näyttää laantuneen. Espanja ja Italia saavat edelleen rahoitusta markkinoilta kohtuulliseen hintaan, Kauppalehti kirjoittaa.

Euron ja osakemarkkinoidenkin hinnoittelu viittaavat siihen, ettei euron hajoaminen ole enää todennäköistä, Pörssisäätiö kirjoittaa uutiskirjeessään.

- Romahduksen riski on pienentynyt, EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila toteaa.

Linkistä loput. Mielenkiintoista näissä uutisoinneissa on se, että Kauppalehti uutisoi EK:n toteavan euron romahduksen riskin pienentyneen ja Verkkouutiset uutisoi kuin Kauppalahti olisi näin todennut. Kauppalehteä pidän hieman vakavammin otettavana kuin EK:ta, joten minulle kuka sanoo on merkitystä. Ainakin tämä oli ensivaikutelma.

[Almost human]

No niin, tienaamisen aika lähestyy (Tämä tulee kuin ennnenaikainen veronpalautus ):

Rehn: Kreikan velkoja pitää leikata

Euroopan talouskomissaari Olli Rehn sanoo, että Kreikan velkataakan leikkaamisesta pitää saada aikaan sopu 12. marraskuuta mennessä. Kreikka toteuttaa parhaillaan rankkaa säästöohjelmaa, mutta se ei yksinään riitä palauttamaan maata kestävälle velkauralle.
----
Rehn ylisti kokouksessa Euroopan päättäväisyyttä tehdä kaikki tarvittava euron vakauttamiseksi. Esimerkiksi pankkiunionin ja pankkien kriisinhallintamekanismin Rehn uskoo johtavan euron asteittaiseen vakautumiseen.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/11/06/rehn-kreikan-velkoja-pitaa-leikata/201241419/12?ref=tf1

[repo]

^Nythän niitä on hyvä leikata ja ei varmaan ketään yllätä, että velkaleikkuriin joutuvat veronmaksajille siirrettyjä valkaeriä. Toivottavasti joku bongaa artikkeleita tai on paikanpäällä Saksassa aistimassa ilmapiiriä, miten sakut ottavat asian. Varmaan ihan tyynesti: "tämä on välttämätöntä euron ja vakauden puolesta".

[repo]

Nokian konkurssia spekuloivassa ketjuun nostettiin uutinen, että Sveitsin keskuspankki shoppailee myös Nokiaa. Uutisen nostaja kyseli, onko tämä järkevää. sivullinen. jo vastasi, että Sveitsin keskuspankin on johonkin pistettävä ylijäämäeurojaan, joita sille satelee kuin senttejä Saunalahden tv-mainoksessa. Minusta on taas hieman erikoista, että keskuspankki shoppailee, mutta shoppaileehan se "meidän" EKP:kin rajattomasti eräiden maiden velkakirjoja. Jos Nokian osakkeella olisi joskus reaaliarvoa yhtäpaljon kuin Vanhasen ja Kataisen shoppailemilla Kreikan velkakirjoilla, joilla siis "tienaamme", ellei Olli W. Rehn alias Brysselin Bobrikov heitä niitä leikkuriin, niin miten keskuspankki käyttäytyy omistajana, kun sen taseella ei ole väliä?