Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[MattiL]

Luotonlaajennusprosessia puolestaan rajoittaa käytännössä pankin tase, joka - taas kerran - on lainsäädännöllä määritellyn viranomaisen valvonnassa. Kun 90-luvulta alkaen taseeseen sallittiin luotonlaajennuksen vastineeksi derivatiiveja, syntyi tilanne, jossa liikepankkijärjestelmä pystyi luomaan rahaa ilman reaaliomaisuusvastinetta. Ensimmäinen näkyvä seuraus oli dotcom-kupla. Sitten tuli Enron, SOX, US GAAP-muutokset sekä Basel II (joka vei ojasta allikkoon). Basel III sisältää määräyksiä, jotka palauttavat tasevaatimuksia lähemmäksi reaalimaailmaa.

Mistä päättelet, että dotcom-kupla jne. johtuivat liikepankeista? Eikö keskuspankin löysä rahapolitiikka pikemminkin olisi ollut syy? Miksi valtion ylipäänsä pitäisi säädellä liikepankkien luotonantoa? Eikö vapaa pankkitoiminta toimisi paremmin? Historiassa se on toiminut paremmin.

[Kimmo Pirkkala]

En tiedä olisiko sitten reilumpaa, että jokainen maa printtaisi rahansa ja lainaisi rahaa keskuspankista suoraan kadulle. Miksei, kunhan tilastot pysyvät julkisina ettei tule luottamuspulaa. Sitten liikepankkipuolella jokainen saisi tehdä mitä lystää, kunhan ei erehdy kasvattamaan liabiliteettejaan assettejaan isommaksi, ts. luotonlaajennus johtaisi konkurssiin.

En ymmärrä miksei vakituisessa työsuhteessa oleva nettoveronmaksaja saisi asuntolainan valtion keskuspankista samoilla ehdoilla, jota yksityinen liikepankki tarjoaisi. Verottaja voisi hoitaa lainan takaisinmaksun.

Mihin silloin tarvittaisiin liikepankkeja ollenkaan? Meillehän riittäisi yksi yhteiskunnan omistama pankki joka hoitaa kaiken.

Asiaa mitenkään sen kummemmin tuntematta haistan ajatuksessa neuvostoliiton...

[Teaparty]

Mistä päättelet, että dotcom-kupla jne. johtuivat liikepankeista? Eikö keskuspankin löysä rahapolitiikka pikemminkin olisi ollut syy?

En ole syyttänyt liikepankkeja mistään. Clintonin hallinto hämärsi pankkien tasevaatimuksia ja siten vapautti luottohanat. Fractional Reserve -järjestelmässä rahan määrä ei saturoidu maksimiinsa kuin teoriassa. Käytännössä liikepankkien tasevaatimukset pitävät rahan määrän pienempänä. Keskuspankki voi vaikuttaa rahapolitiikalla vähemmän kuin lainsäätäjä, joka asettaa pankille vakavaraisuusvaatimukset ja muut tasevaatimukset.

Miksi valtion ylipäänsä pitäisi säädellä liikepankkien luotonantoa?

En minä tiedä. Pitäisikö sinusta?

Eikö vapaa pankkitoiminta toimisi paremmin? Historiassa se on toiminut paremmin.

Määrittele "vapaa pankkitoiminta".

[Tomi]

On se hyvä, että näille tukipakettirahoille löytyy käyttöä: 
http://www.iltalehti.fi/talous/2012100316155077_ta.shtml

Kreikka käyttää 100 miljoonaa euroa uuteen F1-rataan

Keskiviikko 3.10.2012 klo 13.13

Kreikan valtio vapautti 30 miljoonaa euroa budjetistaan uuden autoradan rakentamiseen, kertoo The Telegraph -brittilehti.
Kreikan pääministeri yrittää kääntää maan talouden takaisin nousuun.
Kreikan pääministeri yrittää kääntää maan talouden takaisin nousuun. (AP)
LINKKI

The Telegraph: Greece to spend almost €100m on building F1 track
http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis/9580361/Greece-to-spend-almost-100m-on-building-F1-track.html
OTA KANTAA
Turhauttaako eurokriisimaiden erikoinen rahankäyttö?
98%
2%
Ääniä 8540
KESKUSTELE
Turhauttaako eurokriisimaiden erikoinen rahankäyttö?

Kreikka ilmoitti tällä viikolla, että sen talous tulee supistumaan tänä vuonna vielä enemmän kuin aikaisemmin uskottiin. Taantuman odotetaan jatkuvan vielä ensi vuonnakin Kreikassa.

Kreikan valtio jatkaa kuitenkin sinnikkäästi uuden autoradan rakentamista Xalandritsaan, kirjoittaa The Telegraph. Autoradan kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 94,6 miljoonaa euroa.

Kreikassa toivotaan, että uudella autoradalla päästäisiin isännöimään tulevaisuudessa F1-kilpailuja.

Samalla Kreikan pääministerin Antonis Samarasin on todistettava, että Kreikka pystyy runnomaan 13,5 miljardin säästöpaketin läpi.

Viimeisten raporttien mukaan Kreikka tulee tarvitsemaan EU:n taloudellista tukea vielä seuraavat kahdeksan vuotta, kirjoittaa The Telegraph.
IL

[Bill Milton Hicks Friedman]

En tiedä olisiko sitten reilumpaa, että jokainen maa printtaisi rahansa ja lainaisi rahaa keskuspankista suoraan kadulle. Miksei, kunhan tilastot pysyvät julkisina ettei tule luottamuspulaa. Sitten liikepankkipuolella jokainen saisi tehdä mitä lystää, kunhan ei erehdy kasvattamaan liabiliteettejaan assettejaan isommaksi, ts. luotonlaajennus johtaisi konkurssiin.

En ymmärrä miksei vakituisessa työsuhteessa oleva nettoveronmaksaja saisi asuntolainan valtion keskuspankista samoilla ehdoilla, jota yksityinen liikepankki tarjoaisi. Verottaja voisi hoitaa lainan takaisinmaksun.

Mihin silloin tarvittaisiin liikepankkeja ollenkaan? Meillehän riittäisi yksi yhteiskunnan omistama pankki joka hoitaa kaiken.

Asiaa mitenkään sen kummemmin tuntematta haistan ajatuksessa neuvostoliiton...

Eikö muita lainoja kuin asuntolainoja tarvita?

Haistan ylläolevassa kommentissa kaltevan pinnan argumentaatiovirheen...

[Jericho]

AEP:lta taas hyvää shittiä.

Fear of escalating demands by Germany, Finland and Holland is a key reason why Spanish premier Mariano Rajoy continues to drag his feet on a full sovereign bail-out.
http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis/9585406/Spain-fears-harsh-rescue-terms-from-AAA-Nordic-parliaments.html

Jutussa siteerataan myös nappula-kutria.

Miapetra Kumpula-Natri, head of the Grand Committee on Europe in Finland's parliament, said Finnish lawmakers must vote on any deal and would make their own decision.

"Our national law on the ESM is very tight. If the budgetary risks for Finland increase, or if there is any change to the ESM's preferred creditor status, we will have to evaluate it," she told The Daily Telegraph.

ja Soinia:

True Finn leader Timo Soini said the parliament would demand high-quality collateral from Spain, complicating any deal. "Don't underestimate the fury of Finnish taxpayers. Almost everybody here thinks the bail-out policies have failed and that we are paying to rescue French and German banks," he said.

On se hyvä, että näille tukipakettirahoille löytyy käyttöä: 
http://www.iltalehti.fi/talous/2012100316155077_ta.shtml

Kreikka käyttää 100 miljoonaa euroa uuteen F1-rataan
...

Kreikkalaiset saisivat ristiä tuon radan "Jyrki Kataisen-radaksi". Se on kuitenkin ollut yksi hankkeen päärahoittajista. Haluaisin kuulla miten Jyccä perustelee vaaliteltalla äänestäjilleen, kuinka Kreikan F1-ratahanke on paras tapa suojella suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaan.

[jmk]

Kreikkalaiset saisivat ristiä tuon radan "Jyrki Kataisen-radaksi". Se on kuitenkin ollut yksi hankkeen päärahoittajista.

Katainen jakelee rahat mutta maksumies on kyllä joku muu. Suomalainen veronmaksaja.

Kreikkalaiset saisivat ristiä radan "Suomalaisen veronmaksajan radaksi".

[Nuivake]

Kreikkalaiset saisivat ristiä radan "Suomalaisen veronmaksajan radaksi".

Nimeksi sopisi "Circus Finlandia".

[sivullinen.]

Viimeisten raporttien mukaan Kreikka tulee tarvitsemaan EU:n taloudellista tukea vielä seuraavat kahdeksan vuotta, kirjoittaa The Telegraph.

Olisivat muotoilleet lauseen "Kreikka ei tule tarvitsemaan tukea enää kahdeksan seuraavan vuoden jälkeen". Vaan sepä ei enää sitten olisi ollut totuudenmukainen. Uutisoinnin avulla annetaan jatkuvasti väärää kuvaa.

Raportti, jossa lukee Kreikka tarvitsee tukea niin kauas tulevaisuuteen kuin vain ennustaa pystyy - varmuudella siis ainakin 20 vuotta, uutisoidaan seuraavalla tavalla seuraavissa medioissa.

IL: "Raportin mukaan Kreikka tarvitsee tukea vielä 8 vuotta."
HS: "Raportin mukaan Kreikka tarvitsee tukea vielä 4 vuotta."
OR: "Raportin mukaan Kreikka tarvitsee tukea vielä 2 vuotta." [Olli Rehn]

Kaikki pitävät täysin paikkaansa. Kukaan ei väitä tuen todellisesta tarpeesta mitään, vaan viittaa ainoastaan raporttiin. Kukaan ei myöskään kiellä, etteikö Kreikka tarvitsisi tukea myös esitetyn ajanjakson jälkeen. Se on totuuden kertomista - mutta ei koko totuuden.

[skrabb]

Suomi maksaa osuutensa EU-kriisirahastoon lähipäivinä
Talous | Turun Sanomat13:22 Päivitetty 13:55

Suomi maksaa pysyvän kriisirahaston (EVM) osuutensa lähipäivinä. Nyt maksettava osuus on 1,44 miljardia euroa, mikä on noin 1,8 prosenttia koko rahaston pääomasta.

Eduskunta hyväksyi määrärahan vuoden toisen lisätalousarvion yhteydessä.

Lupauksensa mukaisesti Suomi maksaa aloituspääomansa kerralla vastineeksi Kreikan ja Espanjan vakuusjärjestelyistä. Pääoma on maksettava viimeistään ensi viikon perjantaina.

Tarvittaessa Suomi on sitoutunut maksamaan kriisirahastoon kaikkiaan 12,58 miljardia euroa.

Pääoman lisämaksatuksista ja avun antamisesta rahaston jäsenmaille päättää EVM:n hallintoneuvosto.

Suomen edustaja hallintoneuvostossa on valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). Varajäsen on elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.).

TS-STT

http://www.ts.fi/uutiset/talous/397633/Suomi+maksaa+osuutensa+EUkriisirahastoon+lahipaivina

[repo]

^Kerro ihmeessä, älä panttaa. Minua ainakin kiinnostaa ihan aidosti, vaikka epäilen ettei päästä kiistelemään näkemyseroista.

Siksi, että rahoitusalan ammattilainen todennäköisesti tietää mistä puhuu, eikä tarjoa sitä samaa puuppaa kuin tuo KV-politiikan professori.

EDIT: Toki kyseisen rahoitusalan ammattilaisen tulisi olla nykyisistä kriisipankeista riippumaton.

(Sorry, vastaan kuuntelematta Patomäkeä YLE:leltä.)

Se olisi kuitenkin "vain" rahoitusalan ammattilainen eikä KV-politiikan asiantuntija. Kuitenkin tässä kriisissä on pohjalla KV-politiikka, vaikka meille kuinka syötetään sitä jo pilaantunutta sillisalaattia että "Eurooppa on yhtenäinen", "rakennamme yhteistä Eurooppaa" jne..

Pohjalla on se tosiasia, että EU-jäsenvaltioiden väliset sopimukset ovat KV-politiikkaa ja nuo nimenomaiset sopimukset eivät ole pitäneet. Monella suurella eikä pienellä jäsenvaltiolla ole ollut mitään muuta halua pitää kiinni sopimuksista kuin oma etu, mikä kävi aiemmin ketjussa ilmi mm. siinä, miten Ranska sai kiristettyä Saksan euroon ja tunnetuin on tietysti "Kreikan etu". Eurokriisi on KV-politiikkaa ja Basel III on KV-politiikkaa, vaikka federalistit haluavat kovasti kieltää, ettei olisi enää olemassa EU-jäsenvaltioiden välistä KV-politiikkaa ja ainoa mitä tarvitaan on kuvitteellinen EU:n KV-politiikka EU:n ja muun maailman välillä, kunhan jäsenvaltiot vain ymmärtäisivät luopua oman ulkopolitiikan hoitamisesta.

Ketjussa on jäänyt vähemmälle mm. Itävallan ja Hollannin arvioiminen. Miksi niiden exitillä ja takuutuksilla ei ole spekuloitu? Ne näyttävät nyt enemmän mallioppilailta kuin Suomi. Missä on Itävallan ja Hollannin oma etu? Onko Itävallan ja Hollannin oma etu heidän pankeissa kuten Saksalla ja Ranskalla? Täten Suomi olisi eurojoukon ainoa, jolla ei tosiasiallisesti ole muuta omaa etua ajettavana eurokriisissä kuin Kataisen Kokoomuksen etu.

Eli KV-politiikan näkökulmasta Suomella ei olisi EU:ssa mitään muuta etua valvottavana kuin yhä epämääräisemmäksi käyvä maantieteellisen Euroopan kansojen välinen sopiminen (kutsuttu myös ytimissä olemiseksi) ja sen myötä jokin hyvin epämääräinen "turvallisuusetu" tai "selkänoja" Venäjään päin.

Eurokriisin tekee siis hyvin vaikeaksi myös se, että se on KV-, raha- ja talouspolitiikan oksennus. Eikä tilannetta yhtään helpota se, että tekijät kieltävät realiteetit ja elävät jotain tulevaa idealismiaan kunhan vain saamme tätä ja tuota enemmän - aivan kuten naapurimme yhteiskuntakokeilussa.

[repo]

Suomessa torjutaan bank-run:ia.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2012/10/04/asiantuntijat-et-voi-varautua-eurokriisiin-ala-siis-huolehdi/201239184/170

Asiantuntijat: Et voi varautua eurokriisiin, älä siis huolehdi

Tänään sijoitusyhtiö Norvestian tilaisuudessa puhuneiden asiantuntijoiden mukaan tavallinen suomalainen voi varautua eurokriisiin ja talousmyllerrykseen vai rajallisesti. Siitä huolimatta ihmiset ovat huolissaan. Rahoituksen professori Vesa Puttonen on huolissaan ihmisten huolesta.
...
Asiantuntijoiden mukaan ihmiset huolehtivat turhaan, koska yhden ihmisen vaikutusmahdollisuudet ovat pienet. Parempi olisi olla liikoja välittämättä koko eurokriisistä.
...
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri tiivisti viestinsä siitä, mitä tavallinen suomalainen voisi tehdä eurokriisin keskellä. Jos on sijoituksia tai omaisuutta, kannattaa niitä hajauttaa, hän lisäsi.
...
Nordean Suomen pääekonomisti Roger Wessman pitää euron hajoamista epätodennäköisenä. Jos rahaliitto kuitenkin purkautuisi, tapahtumaketju olisi niin ennalta-arvaamaton, että tavallisen suomalaisen mahdollisuudet varautua siihen olisivat rajalliset.

– Kannattaa hajauttaa sijoituksia, osa mahdollisimman kauaksi euroalueesta, Wessman kehottaa suomalaisia.
...
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen ihmettelee suomalaisten huolta eurokriisistä. Hän on jopa huolissaan suomalaisten huolesta.

  Onneksi meillä on "palomuuri".

[jmk]

Hauskasti on teksti ristiriidassa itsensä ja otsikkonsa kanssa.

Asiantuntijat: Et voi varautua eurokriisiin, älä siis huolehdi
...
– Kannattaa hajauttaa sijoituksia, osa mahdollisimman kauaksi euroalueesta, Wessman kehottaa suomalaisia.

Niin, kyllä siihen voi varautua.

Se on sitten toinen asia, että eräät tahot eivät varmastikaan halua suomalaisten varautuvan eurokriisiin.

[Kimmo Pirkkala]

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri tiivisti viestinsä siitä, mitä tavallinen suomalainen voisi tehdä eurokriisin keskellä.

Unohti mainita olennaisimman: Äänestää perussuomalaisia.

[Kimmo Pirkkala]

– Kannattaa hajauttaa sijoituksia, osa mahdollisimman kauaksi euroalueesta, Wessman kehottaa suomalaisia.

Hups. Aika pahan lipsautti. Älä ole huolissasi, mutta juokse nyt varmuuden vuoksi niin kauas kuin pystyt.

[Dharma]

Kyllä eurokriisin pahenemiseen voi hyvin varautua. Toki jos ei ole varoja, niin paha sitten on varautua mihinkään. Mutta jos on vaikka oma asunto, niin markkinahintaan myyntiin ja rahat vaikkapa kultaan ja niiden länsimaiden bondeihin, jotka eivät kuulu euroon, vaikka indeksirahaston kautta. Asiantuntija-apua saa pankkiiriliikkeistä.

[Tomi]

http://www.talouselama.fi/uutiset/espanjan+paaministeri+pelkaa+kuollakseen+etta+suomalaiset+sanovat+ei/a2148661



Miksi Espanja ei suostu hakemaan lainapakettia EU:lta, vaikka maan taloustilanne heikkenee koko ajan?

Telegraph-lehti kirjoittaa, että Espanjan pääministeri Mariano Rajoyn päätös on venynyt sen vuoksi, että hän huolissaan Pohjois-Euroopan AAA-luottoluokituksen maiden esittämistä vaatimuksista lainapaketin vastineeksi.

Espanjan suurimmaksi peloksi on lehden lähteiden mukaan noussut... Suomi.

"Rajoy pelkää kuollakseen, että suomalaiset sanovat 'ei' sen jälkeen, kun hän on pyytänyt pelastuspakettia", sanoo espanjalainen ekonomisti, jolla on läheiset suhteet Rajoyn talouskumppaneihin.

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri sanoo, että Suomen eduskunnan täytyy äänestää asiasta, jos pelastuspaketti tulisi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo, että eduskunta vaatisi korkealaatuisia vakuuksia Espanjalta, mikä tekisi sopimuksesta monimutkaisen.

"Älkää aliarvioiko suomalaisten veronmaksajien raivoa", Soini sanoo. "Melkein kaikki täällä ajattelevat, että pelastuspaketit ovat epäionnistuneet ja että me maksamme ranskalaisten ja saksalaisten pankkien pelastamisesta."

Myös Saksan reaktio Espanjan avunpyyntöön on epävarma. Saksan kerrotaan jo nyt viestittäneen Espanjalle, että sen olisi syytä lykätä avunpyyntöään.


Tätä asiaa pitkitetään tarkoituksella kuntavaalien yli, ettei vain erään nimeltä mainitsemattoman puolueen (tiedätte kyllä minkä) kannatus nousisi tämän enempää. Kunhan kuntavaalit ovat ohi, tukipakettipyyntö tulee takuuvarmasti ja Kataisella ja Urpilaisella on myöntävä vastaus siihen valmiina, he vielä miettivät, miten selittävät tämän kansalle.

[MattiL]

En ole syyttänyt liikepankkeja mistään. Clintonin hallinto hämärsi pankkien tasevaatimuksia ja siten vapautti luottohanat. Fractional Reserve -järjestelmässä rahan määrä ei saturoidu maksimiinsa kuin teoriassa. Käytännössä liikepankkien tasevaatimukset pitävät rahan määrän pienempänä. Keskuspankki voi vaikuttaa rahapolitiikalla vähemmän kuin lainsäätäjä, joka asettaa pankille vakavaraisuusvaatimukset ja muut tasevaatimukset.

Keskuspankki voi hillitä rahamäärän kasvua ohjauskorollaan, vaikka tasevaatimuksia vähennettäisiin.

En minä tiedä. Pitäisikö sinusta?

Minusta valtion ei pitäisi säädellä liikepankkien luotonantoa, koska se ei osaa oikein. Sain sinun kirjoituksistasi vaikutelman, että sinun mielestäsi pitäisi. Se oli aika outoa nimimerkiltä Teaparty.

Määrittele "vapaa pankkitoiminta".

Historiassa on ollut vaiheita, jolloin ei ole ollut keskuspankkia ja jolloin liikepankit ovat voineet toimia vähäisellä sääntelyllä. Niitä tarkoitin kirjoittaessani vapaasta pankkitoiminnasta. Toki menneisyydessäkin on ollut pankkien sääntelyä, joten täysin vapaasta pankkitoiminnasta ei silloin ollut kyse. Minä kannatan täysin vapaata pankkitoimintaa.

[MattiL]

En ymmärrä miksei vakituisessa työsuhteessa oleva nettoveronmaksaja saisi asuntolainan valtion keskuspankista samoilla ehdoilla, jota yksityinen liikepankki tarjoaisi. Verottaja voisi hoitaa lainan takaisinmaksun.

Olen samaa mieltä siitä, että keskuspankin harjoittama liikepankkien suosiminen on epäoikeudenmukaista. Keskuspankki pitäisi kyllä lakkauttaa, mutta jos sitä ei tehdä, ainakaan se ei saisi suosia joitakuita toisten kustannuksella. Keskuspankki aiheuttaa inflaatiota, josta liikepankit hyötyvät ja rikastuvat.

[törö]

– Kannattaa hajauttaa sijoituksia, osa mahdollisimman kauaksi euroalueesta, Wessman kehottaa suomalaisia.

Hups. Aika pahan lipsautti. Älä ole huolissasi, mutta juokse nyt varmuuden vuoksi niin kauas kuin pystyt.

Miten Etelä-Amerikan talouksilla pyyhkii?

[Teaparty]

Määrittele "vapaa pankkitoiminta".

Historiassa on ollut vaiheita, jolloin ei ole ollut keskuspankkia ja jolloin liikepankit ovat voineet toimia vähäisellä sääntelyllä. Niitä tarkoitin kirjoittaessani vapaasta pankkitoiminnasta. Toki menneisyydessäkin on ollut pankkien sääntelyä, joten täysin vapaasta pankkitoiminnasta ei silloin ollut kyse. Minä kannatan täysin vapaata pankkitoimintaa.

Täysin vapaa pankkitoiminta edellyttää täysin vapaata oikeutta laskea rahaa liikenteeseen. Kyllä sellaisenkin järjestelmän voi kuvitella, etenkin jos pankit luovat keskinäisiä sopimusjärjestelmiä, jotka parantavat rahan käyttäjien uskoa sen arvoon (vrt. ISDA derivatiivipuolella).

[Boltush]

(Sorry, vastaan kuuntelematta Patomäkeä YLE:leltä.)

Se olisi kuitenkin "vain" rahoitusalan ammattilainen eikä KV-politiikan asiantuntija. Kuitenkin tässä kriisissä on pohjalla KV-politiikka, vaikka meille kuinka syötetään sitä jo pilaantunutta sillisalaattia että "Eurooppa on yhtenäinen", "rakennamme yhteistä Eurooppaa" jne..

Pohjalla on se tosiasia, että EU-jäsenvaltioiden väliset sopimukset ovat KV-politiikkaa ja nuo nimenomaiset sopimukset eivät ole pitäneet. Monella suurella eikä pienellä jäsenvaltiolla ole ollut mitään muuta halua pitää kiinni sopimuksista kuin oma etu, mikä kävi aiemmin ketjussa ilmi mm. siinä, miten Ranska sai kiristettyä Saksan euroon ja tunnetuin on tietysti "Kreikan etu". Eurokriisi on KV-politiikkaa ja Basel III on KV-politiikkaa, vaikka federalistit haluavat kovasti kieltää, ettei olisi enää olemassa EU-jäsenvaltioiden välistä KV-politiikkaa ja ainoa mitä tarvitaan on kuvitteellinen EU:n KV-politiikka EU:n ja muun maailman välillä, kunhan jäsenvaltiot vain ymmärtäisivät luopua oman ulkopolitiikan hoitamisesta.

Ketjussa on jäänyt vähemmälle mm. Itävallan ja Hollannin arvioiminen. Miksi niiden exitillä ja takuutuksilla ei ole spekuloitu? Ne näyttävät nyt enemmän mallioppilailta kuin Suomi. Missä on Itävallan ja Hollannin oma etu? Onko Itävallan ja Hollannin oma etu heidän pankeissa kuten Saksalla ja Ranskalla? Täten Suomi olisi eurojoukon ainoa, jolla ei tosiasiallisesti ole muuta omaa etua ajettavana eurokriisissä kuin Kataisen Kokoomuksen etu.

Eli KV-politiikan näkökulmasta Suomella ei olisi EU:ssa mitään muuta etua valvottavana kuin yhä epämääräisemmäksi käyvä maantieteellisen Euroopan kansojen välinen sopiminen (kutsuttu myös ytimissä olemiseksi) ja sen myötä jokin hyvin epämääräinen "turvallisuusetu" tai "selkänoja" Venäjään päin.

Eurokriisin tekee siis hyvin vaikeaksi myös se, että se on KV-, raha- ja talouspolitiikan oksennus. Eikä tilannetta yhtään helpota se, että tekijät kieltävät realiteetit ja elävät jotain tulevaa idealismiaan kunhan vain saamme tätä ja tuota enemmän - aivan kuten naapurimme yhteiskuntakokeilussa.

Täytyy oikein erikseen kiittää erinomaisesta viestistä!

[Markkanen]

 Suomi voisi luovuttaa koko ensivuoden budjetin EU:n roskapankeille. Se taitaa ollakin kokkareiden ja demarien märkä uni. 

[Sami Aario]

Pankkijärjestelmän perusongelma vapaan markkitalouden näkökulmasta on se, että liikepankeilla on aina lainsäädännöllä määritelty erityisasema keskuspankin jatkeena rahan luojina. Liikepankit laskevat nimittäin (lähes) kaiken rahan liikenteeseen luotonlaajennusprosessin kautta.

Tässä hieman omia maallikon havaintojani ja mielipiteitäni, ja loppuun yksi kysymys:

Näyttäisi että tässä nykyisessä kriisissä keskuspankki on lähinnä pahentanut kriisiä. Ongelmapankit ovat päässeet kippaamaan roskalainojaan keskuspankin kautta muiden pankkien riesaksi, koska näiden on pakko lainata keskuspankille. Keskuspankki siis lainaa hövelisti sille pakkolainattuja varoja eteenpäin. Tämä on sitä kuuluisaa korporaatiokommunismia.

Kriisi siis alkoi likviditeettiongelmista, eli pankit eivät pystyneet tai suostuneet lainaamaan varojaan eteenpäin, koska niillä oli ongelmia taseidensa kanssa. Tämän kaiketi pitäisi olla kilpailuetu vaikka sellaisille pankeille jotka oltaisiin perustettu varta vasten kriisin puhjettua, jotta ne voisivat viedä lainamarkkinoita kriisiintyneiltä pankeilta. Maailmassa on sellaista pääomaa vaikka kuinka paljon, jolla tämä olisi voitu tehdä, ja kriisipankkien olisi voitu antaa kaatua vaarantamatta koko pankkijärjestelmää. Oma arvaukseni sille että miksi tällaisia pankkeja ei sitten perustettu on se, että niiden olisi ollut pakko osallistua tuohon edellämainittuun Mustanpekan peluuseen keskuspankkijärjestelmän kautta, eli keskuspankki olisi vienyt niiltä tämän mainitun kilpailuedun.

Keskuspankit ovat olemassa jotta niiden kautta valtiot voivat tehdä "finanssipolitiikkaa", mikä on hienostunut ilmaisu sille että poliitikot pääsevät näpelöimään pankkien taseita. On ajateltu että pankkitoiminta on liian tärkeää jotta poliitikot voisivat jättää sen pankkiireille, mutta itse olen sitä mieltä että se on liian tärkeää jotta poliitikkojen voisi antaa sekaantua siihen.

Miksi siis ei voisi olla fiat-rahajärjestelmää ilman keskuspankkia, jossa valtiolle (tai valtioille) olisi varattu ainoastaan finanssivalvojan rooli?

Muistakaa vielä että olen tässä asiassa maallikko, joten tuo ylläoleva saattaa sisältää asiavirheitä.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Määrittele "vapaa pankkitoiminta".

Historiassa on ollut vaiheita, jolloin ei ole ollut keskuspankkia ja jolloin liikepankit ovat voineet toimia vähäisellä sääntelyllä. Niitä tarkoitin kirjoittaessani vapaasta pankkitoiminnasta. Toki menneisyydessäkin on ollut pankkien sääntelyä, joten täysin vapaasta pankkitoiminnasta ei silloin ollut kyse. Minä kannatan täysin vapaata pankkitoimintaa.

Täysin vapaa pankkitoiminta edellyttää täysin vapaata oikeutta laskea rahaa liikenteeseen. Kyllä sellaisenkin järjestelmän voi kuvitella, etenkin jos pankit luovat keskinäisiä sopimusjärjestelmiä, jotka parantavat rahan käyttäjien uskoa sen arvoon (vrt. ISDA derivatiivipuolella).

Kannatan. Olettaen, että täysin vapaassa pankkitoiminnassa esim väärennös olisi rikos.

Valtio voisi maksaa kaikki kulunsa itsetulostamallaan keskuspankkirahalla ja pokerinpelaaminen hoidettaisiin sitten muiden järjestelmien rahalla. Jos haluaisi käydä kauppaa jalometalleilla, niin sekin onnistuisi. Eipä olisi "liian suuri kaatumaan" tilannetta.

[tyhmyri]

Keskuspankit ovat olemassa jotta niiden kautta valtiot voivat tehdä "finanssipolitiikkaa", mikä on hienostunut ilmaisu sille että poliitikot pääsevät näpelöimään pankkien taseita. On ajateltu että pankkitoiminta on liian tärkeää jotta poliitikot voisivat jättää sen pankkiireille, mutta itse olen sitä mieltä että se on liian tärkeää jotta poliitikkojen voisi antaa sekaantua siihen.

Keskuspankki on olemassa hallitakseen rahaa ja sen määrää. Valtioilla on sekä "finanssipolitiikka" että "rahapolitiikka". Rahapolitiikka on nykyaikana yleensä annettu keskuspankin hoidettavaksi ja finanssipolitiikka on taas sitä mitä valtion budjeteissa näkyy.

Käytännössä rahan arvo taas muodostuu siitä, että valtio haluaa verot maksettavaksi kyseisellä rahalla.

[tyhmyri]

Tässä ketjussa on ollut mainintoja täysin vapaasta pankkitoiminnasta ja rahan laskemisesta liikkeelle. Olisi kiva saada muutama käytännön historiallinen esimerkki, sillä pelkkä teoria on kuin kommunistien päiväunet. Eli esimerkkejä kaipailen. Kiitos.

Ja tälle sitten oma ketju. Kiitos.

[Sami Aario]

Keskuspankki on olemassa hallitakseen rahaa ja sen määrää. Valtioilla on sekä "finanssipolitiikka" että "rahapolitiikka". Rahapolitiikka on nykyaikana yleensä annettu keskuspankin hoidettavaksi ja finanssipolitiikka on taas sitä mitä valtion budjeteissa näkyy.

Kiitos korjauksesta.

Tässä ketjussa on ollut mainintoja täysin vapaasta pankkitoiminnasta ja rahan laskemisesta liikkeelle. Olisi kiva saada muutama käytännön historiallinen esimerkki, sillä pelkkä teoria on kuin kommunistien päiväunet. Eli esimerkkejä kaipailen. Kiitos.

Ainakin sellaisia maita löytyy joilla ei voi olla rahapolitiikkaa, koska niillä ei ole omaa valuuttaa. Euroopasta löytyy Makedonia jonka valuutta on euro, ja Afrikasta Zimbabwe jolla se de facto on Yhdysvaltain dollari.

Zimbabwelle voi naureskella, mutta dollarisaatio tiputti sen inflaation kertaheitolla jostain miljoonista (vai oliko se miljardeista) prosenteista noin yhteen.

EDIT: Mode siirtänee, tai sitten voin itse siirtää tämän siihen uuteen ketjuun kun se perustetaan.

[tyhmyri]

Myöskään Suomella ei ole omaa rahapolitiikkaa. Siitä kannattaa sitten repiä huumoria.

[Tomi]

http://www.hs.fi/talous/Valtaosa+suomalaisista+uskoo+euron+selviytyv%C3%A4n/a1305603422805

Euro-patsas heijastuu vesilätäkköön Euroopan keskuspankin edustalla Frankfurtissa.

Suomalaisten selvä enemmistö uskoo euron selviävän kriisistä, vaikka moni epäilee poliitikkojen päätöksentekokykyjä. Tämä käy ilmi sijoitusyhtiö Norvestian torstaina julkistamasta sijoitusbarometrista.

Valtaosa eli 69 prosenttia suomalaisista uskoo TNS Gallupin tekemän kyselyn mukaan euron selviävän. Usko on sitä lujempaa, mitä nuorempi vastaaja on tai mitä kaupunkimaisemmassa kunnassa tämä asuu.

Luottamus poliitikkoihin ja sijoittajiin ei sen sijaan ole kovin suuri. Väestöstä 56 prosenttia uskoo, että poliitikot ovat hakoteillä tehdessään europäätöksiä. Vielä useampi eli 65 prosenttia arvioi yksityisen sijoitusmaailman tekevän vääriä päätöksiä euron pelastamiseksi.

Barometrin tulokset ovat Norvestian mukaan valtakunnallisesti edustavia. Tutkimukseen vastasi 1 480 yli 25-vuotiasta suomalaista. Tiedonkeruu päättyi syyskuun alussa.