Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[tyhmyri]

Tuota vasten katsoen on sitäkin merkillisempää että täysin tuottamattomastakin työstä maksetaan hulppeita palkkoja. Se koskee julkista sektoria. Siellä palkat eivät perustu mihinkään tuottavuuslaskelmiin. Verrokkina käytetään yksityistä sektoria jossa tulojen vaihtelu on roimaa. Hyvänä aikana on töitä, bonuksia ja palkkioita maksetaan mutta huonona aikana kaikki ylimääräinen karsitaan pois, lomautetaan ja irtisanotaan. Mutta julkinen sektori vain porskuttaa vaikka ei mitään järkevää tekemistä kaikilla olisikaan. Mutta onpa sinnekin tullut kuvioihin lomautukset. Vaan sepä ei koske välttämättä virkasuhteessa olevia.

Minun nuoruudessani valtion virkamiehiä oli aika vähän, heidän palkkansa ei ollut välttämättä kovinkaan korkea, mutta duuni oli turvattu. Lisäksi useilla oli työsuhdeasuntoja yms, joilla kompensoitiin vähäisempää rahapalkkaa. Lisäksi usean virkamiehen tehtäväkenttä oli usein aika laaja ja kontakti kansalaisiin välitön.

Nykyisin tuntuu siltä, että noita operatiivisessa toiminnassa olevia virkamiehiä on vain murto-osa koko julkisesta sektorista. Näin muuten jossain tilaston, jonka mukaan vain puolet esimerkiksi yliopistojen henkilökunnasta oli tekemisissä varsinaisen opetuksen ja tutkimuksen kanssa. Kun vuosikymmeniä sitten itse opiskelin, niin hallintoporukkaa oli noin 10% koko henkilökunnasta.

Luulen, että sama ilmiö koskee kaikkia julkisen sektorin aloja, terveydenhoitosektoria etunenässä. Toisin sanoen varsinaista duunia tekevän porukan määrä ei ole kasvanut kovinkaan hurjasti samalla kuin kokouksien pitäjien ja kampaviinereiden syöjien määrä on lisinyt hurjaa vauhtia.

Olisikin erinomaisen mielenkiintoista nähdä operatiivista toimintaa tekevien julkisen sektorin työntekijöiden määrä versus hallintoporukan määrä vuonna 1970 ja nyt 2012.

[Jouko]

Näköjään käteisen ja kurpan hallituksen mielestä Suomessa kannattaa pitää yllä ulkomaista kaivostoimintaa ja tuhota ainutlaatuinen luonto matkailuelinkeinoineen..

Samalla kun tuodaan entisten alusmaiden väki tänne saadaan samalla alusmaan asema.

Muutama politiikkopelle tms. savolainen piällysmies hehkuttelee suomalaisten ihanaa panosta EU:n rahoittamisessa.

YK on Kansainliiton tavoin kädetön järjestö, johon Suomen ns. politiikoot innolla haluavat pelleiksi jopa turvallisuusneuvostoon ilman todellista äänivaltaa.

Kapinaa odotellessa.

Täysin hanskasta on karannut se että millä edellytyksillä reaalitalous voi pyöriä. Koko ajan väsätään Brysselissä direktiivejä jotka pelkästään rasittavat teollisuuta ja kauppaa saattaen Euroopan kilpailukyvyn vaaraan. Puuhastellaan talouden kannalta toissijaisissa hankkeissa. Ei hevonen jaksa vetää jos se ei saa kauroja. Jokainen tavallinen hevosmies tietää tämän. Mutta Brysselin hevosmiehet luulevat että se on ikiliikkuja.

[eräsmiesvaan]

Näköjään käteisen ja kurpan hallituksen mielestä Suomessa kannattaa pitää yllä ulkomaista kaivostoimintaa ja tuhota ainutlaatuinen luonto matkailuelinkeinoineen..

Samalla kun tuodaan entisten alusmaiden väki tänne saadaan samalla alusmaan asema.

Muutama politiikkopelle tms. savolainen piällysmies hehkuttelee suomalaisten ihanaa panosta EU:n rahoittamisessa.

YK on Kansainliiton tavoin kädetön järjestö, johon Suomen ns. politiikoot innolla haluavat pelleiksi jopa turvallisuusneuvostoon ilman todellista äänivaltaa.

Kapinaa odotellessa.

Käteinen kaikessa lahjattomuudessaan on pistetty pyörittämään suuren rahan edustajien toimesta pelkästään julkista sektoria ja sen byrokratiaa, yksityistäen yhteiskunnan rahakkaat osat kokoomuskavereilleen ja jättäen lopun taloudesta suorastaan heitteille. Tosin heitteillä se ei varsinaisesti ole, koska suurpääoma ei nyt edes halua juoksupoikaansa tunkeutumaan omiin bisneksiinsä.

Onhan Käteinen lisännytkin jotain teollisuuden kustannuksia esim. rikki-direktiivin suhteen, mutta luultavasti sekin näytös menee siihen sarjaan, että halutaankin lisätä tukien maksua verovaroista isoille yrityksille samaan aikaan kun yksityisten verotusta nostetaan kaikin mahdollisin keinoin.

Etelän vetelien tukeminen lienee siinä suhteessa hyödyllistä suurpääomalle, että sillä rapautetaan koko hyvinvointiyhteiskunta pistämällä kaikki tuettavat samaan koriin koko Euroopan suhteen. Suomalaisille veronmaksajille siitä saatava hyöty on pelkästään negatiivinen, mutta eivätpä nämä suurpääoman edustajat nyt varsinaisesti olekaan kenenkään suomalaisen veroja maksavan taviksen asialla, kun on kuulemma niin pienikin markkina-aluekin.

Siinä sitä ollaan sitten ahtaalla tämän kokoomusta äänestävät julkisen sektorin ja suurpääoman eliitin puristuksessa. Ei taida mitenkään hauskasti käydä tälle hyvinvointiyhteiskunnalla tulevina vuosina ja nämä pahimmat tragediat kuitataan vaan pieninä otsikoina lehdissä ilman sen kummempia selittelyitä mistä laajemmista yhteiskunnan asioista ne juontuvat.

[timouti]

Nykyisin tuntuu siltä, että noita operatiivisessa toiminnassa olevia virkamiehiä on vain murto-osa koko julkisesta sektorista. Näin muuten jossain tilaston, jonka mukaan vain puolet esimerkiksi yliopistojen henkilökunnasta oli tekemisissä varsinaisen opetuksen ja tutkimuksen kanssa. Kun vuosikymmeniä sitten itse opiskelin, niin hallintoporukkaa oli noin 10% koko henkilökunnasta.

Luulen, että sama ilmiö koskee kaikkia julkisen sektorin aloja, terveydenhoitosektoria etunenässä. Toisin sanoen varsinaista duunia tekevän porukan määrä ei ole kasvanut kovinkaan hurjasti samalla kuin kokouksien pitäjien ja kampaviinereiden syöjien määrä on lisinyt hurjaa vauhtia.

Olisikin erinomaisen mielenkiintoista nähdä operatiivista toimintaa tekevien julkisen sektorin työntekijöiden määrä versus hallintoporukan määrä vuonna 1970 ja nyt 2012.

Lueskelin menneenä talvena yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluvia kirjoja, ja jossain niistä mainittiin tämä liiallisen yliopistokoulutuksen seuraus. Akateemisen koulutuksen suorittaneille oli järjestettävä töitä, yleensä valtion tai kuntien avustuksella, joten siitä johtuu tämä suunnittelijoiden ja projektinvetäjien määrä. Käytännössä siis kokoustajien ja kampaviinereiden syöjien, mitää oikeaa he eivät saa aikaan, kun todelliset suorittajat ovat aina tehneet työt ja tekevät vastakin.

[tyhmyri]

Lueskelin menneenä talvena yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluvia kirjoja, ja jossain niistä mainittiin tämä liiallisen yliopistokoulutuksen seuraus. Akateemisen koulutuksen suorittaneille oli järjestettävä töitä, yleensä valtion tai kuntien avustuksella, joten siitä johtuu tämä suunnittelijoiden ja projektinvetäjien määrä. Käytännössä siis kokoustajien ja kampaviinereiden syöjien, mitää oikeaa he eivät saa aikaan, kun todelliset suorittajat ovat aina tehneet työt ja tekevät vastakin.

Tuo tietenkin riippuu alasta. Monilla teknisillä, kaupallisilla ja luonnontieteellisillä aloilla on jatkuvasti pula hyvistä korkeakoulututkinnon tuomaa osaamista omaavista tekijöistä. Mutta samalla tavoin on jatkuva pula myös hyvistä muurareista ja kirvesmiehistä. Toisaalta taas esimerkiksi insinöörejä ja rakennusmiehiä on työttöminä.

Mutta totta on, että on useita yliopistollisia aloja, joiden osalta minun on mahdotonta ymmärtää mihin kyseisen alan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat. En ainakaan minä keksi sellaista teollista toimintaa, joilla olisi ko alojen ihmisille tarvetta. Ehkä ei tosiaan ole muista vaihtoehtoja kuin julkinen sektori ja sen sisäinen kokoustaminen ja kampaviinereiden syöminen.

[Marjapussi]

Enää neljäsosa saksalaisista kannattaa Kreikan pysymistä eurossa tai muiden maiden lisäapua sille. Asia ilmenee Financial Times -lehden kyselystä.

Puolet saksalaisista uskoo, että Kreikka kykenee tervehdyttämään taloutensa ja vapautumaan ulkopuolisesta avusta.

Kyselyyn haastateltiin aikuisia viidessä EU:n jäsenmaassa. Jokaisesta maasta oli tuhat vastaajaa. Etelä-Euroopan maissa Kreikan euroeroon suhtaudutaan selkeästi Saksaa vastahakoisemmin.

Pravda http://www.hs.fi/talous/Valtaosa+saksalaisista+toivoo+jo+Kreikan+euroeroa/a1305596929602

Alkaa poliittinen paine kasvaa jorkosten poispotkimiseksi. Muut eteläeurooppalaiset taitavat enemmänkin pelätä Kreikan kohtalon koskevan heitäkin.

[Marko Parkkola]

Hmm. Pitäisiköhän sitä taas alkaa tekemään projektinvetohommia, niin pääsisi syömään viinereitä. Ne ovat varsin maittavia ja kokoustaminen on yleensä kovin leppoisaakin. Ei  huolet paina, eikä paljoa rasitu polla. Nykyään rivikoodaajana joudun ostamaan omat viinerini, kahvi on sentään "ilmaista".

[pingviini]

Pravda http://www.hs.fi/talous/Valtaosa+saksalaisista+toivoo+jo+Kreikan+euroeroa/a1305596929602

Alkaa poliittinen paine kasvaa jorkosten poispotkimiseksi. Muut eteläeurooppalaiset taitavat enemmänkin pelätä Kreikan kohtalon koskevan heitäkin.

Tuossa kaikki Harrisin FT:lle tekemän kyselyn tulokset

http://www.ft.com/intl/cms/eb1b2004-f542-11e1-b120-00144feabdc0.pdf

[sivullinen.]

Oikeassahan Kontula on siinä, että keinoja on mutta rohkeutta puuttuu.

Rohkeutta vai halua?

Tiedetään miten jokainen muutos järjestelmään veisi jonkun eturyhmän etuja. Kun kaikille eturyhmille on annettu oikeus turvata etunsa yhteiskunnantuhovälineistöllä, etujen leikkaus väistämättä laukaisisi nämä toimet; helpoiten ymmärrettävät esimerkit ovat lakko-oikeudet. Joten tiedetään mitä keinoista seuraisi, eikä siksi haluta käyttään niitä. Rohkeus sanaa käytetään silloin kun ei-tiedetä mitä teoista seuraa. On rohkeata olla tekemättä mitään, vaikka kriisi on jatkunut jo neljä vuotta; tyhmänrohkeata.

[Emo]

!!! Puola ei liity euroon ikinä !!!!

http://www.hs.fi/talous/Puolan+ulkoministeri+Liitymme+euroon+kriisin+p%C3%A4%C3%A4tytty%C3%A4/a1305596955103

Puolan ulkoministerin Radoslaw Sikorskin mukaan maa liittyy euroalueeseen, kunhan rahaliittoa koetteleva kriisi on voitettu.

Sikorski kertoi Puolan kannan saksalaisen Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehden haastattelussa.

"Me olemme valmiit liittymään [euroon] kun te olette ratkaisseet ongelmanne. Silloin voimme sanoa kansalaisillemme, että ´voimme liittyä nyt rahaliittoon turvallisin mieli?", Sikorski sanoo.

Sikorskin mielestä Puolan haluttomuutta liittyä euroon juuri nyt ei voida moittia. Hänen mielestään kesken kriisin liittyminen ei ole realistinen vaihtoehto.

Vuonna 2004 Euroopan unioniin liittynyt Puola on kertonut panevansa maan talouden eurojäsenyyden vaatimaan kuntoon vuoteen 2015 mennessä.

Puola ei kuitenkaan ole vielä esittänyt varsinaisten neuvotteluiden aloittamista. Tähän pidetään syynä sitä, että maa on hyötynyt omasta valuutastaan kesken eurokriisin.

[Jouko]

Siinä on selvät sävelet entiselle laajentumiskomissaari Olli Rehnille.

[skrabb]

"Haluamme lisää tietoa Euroopan keskuspankilta."
--------------------------------------------------------------------------------
Reuters-AP

MAD­RID/BER­LII­NI. Es­pan­jan hal­li­tus har­kit­see li­sä­avun ha­ke­mis­ta muil­ta eu­ro­mail­ta sen sa­dan mil­jar­din eu­ron li­säk­si, mi­kä on jo lu­vat­tu Es­pan­jan pank­ki­sek­to­rin tu­ke­mi­seen.
Tä­män vies­tin an­toi sun­nun­tai­na Es­pan­jan pää­mi­nis­te­ri Ma­ria­no Ra­joy useis­sa eu­roop­pa­lai­sis­sa leh­dis­sä jul­kais­tuis­sa haas­tat­te­luis­sa.
Pää­tös­tä li­sä­avun pyy­tä­mi­ses­tä ei ole vie­lä teh­ty, sa­noi Ra­joy, ja pal­jon riip­puu sii­tä, mil­lai­sia li­sä­tie­to­ja Eu­roo­pan kes­kus­pank­ki EKP an­taa tors­tai­na ko­kouk­sen­sa jäl­keen.

EKP on lu­van­nut li­sä­tie­to­ja eh­dois­ta, joil­la se on val­mis os­ta­maan krii­si­mai­den val­tion­lainoja mark­ki­noil­ta. Tois­tai­sek­si kes­kus­pank­ki on aset­ta­nut os­to­jen eh­dok­si sen, et­tä apua ha­ke­va maa esit­tää vi­ral­li­sen apu­pyyn­nön eu­ro­alueen tu­ki­ra­has­toil­le, jon­ka jäl­keen eu­ro­maat mää­rit­tä­vät ne ta­lous­po­liit­ti­set toi­met, joi­ta maal­ta vaa­di­taan vas­ti­neek­si avus­ta.

Ra­joy an­toi ym­mär­tää, et­tä Es­pan­jan hal­li­tus ei voi enää suos­tua uu­siin leik­kaus­toi­men­pi­tei­siin nii­den li­säk­si joi­hin se on jo ryh­ty­nyt.
"Me teem­me uu­dis­tuk­sia ko­ko ajan ei­kä se ole help­poa. Me teem­me juu­ri si­tä mi­tä eu­ro­val­tiot ovat edel­lyt­tä­neet mail­ta, jot­ka mah­dol­li­ses­ti kään­ty­vät pyyn­töi­neen tu­ki­ra­has­to­jen puo­leen", Ra­joy sa­noi rans­ka­lai­sen sa­no­ma­leh­den Jour­nal de Di­manc­hen haas­tat­te­lus­sa.
Ra­joy sa­noi es­pan­ja­lai­sen ABC:n haas­tat­te­lus­sa, et­tä hän te­kee EKP:n ko­kouk­sen jäl­keen li­säa­pu­pyyn­nön, jos hän kat­soo pyyn­nön ole­van "hy­väk­si Eu­roo­pal­le, eu­rol­le ja Es­pan­jal­le".

Pää­tös­tä li­sä­avun pyy­tä­mi­ses­tä ei ole vie­lä teh­ty, sa­noi Ra­joy, ja pal­jon riip­puu sii­tä, mil­lai­sia li­sä­tie­to­ja Eu­roo­pan kes­kus­pank­ki EKP an­taa tors­tai­na ko­kouk­sen­sa jäl­keen.
EKP on lu­van­nut li­sä­tie­to­ja eh­dois­ta, joil­la se on val­mis os­ta­maan krii­si­mai­den val­tion­lainoja mark­ki­noil­ta. Tois­tai­sek­si kes­kus­pank­ki on aset­ta­nut os­to­jen eh­dok­si sen, et­tä apua ha­ke­va maa esit­tää vi­ral­li­sen apu­pyyn­nön eu­ro­alueen tu­ki­ra­has­toil­le, jon­ka jäl­keen eu­ro­maat mää­rit­tä­vät ne ta­lous­po­liit­ti­set toi­met, joi­ta maal­ta vaa­di­taan vas­ti­neek­si avus­ta.

Ra­joy an­toi ym­mär­tää, et­tä Es­pan­jan hal­li­tus ei voi enää suos­tua uu­siin leik­kaus­toi­men­pi­tei­siin nii­den li­säk­si joi­hin se on jo ryh­ty­nyt.
"Me teem­me uu­dis­tuk­sia ko­ko ajan ei­kä se ole help­poa. Me teem­me juu­ri si­tä mi­tä eu­ro­val­tiot ovat edel­lyt­tä­neet mail­ta, jot­ka mah­dol­li­ses­ti kään­ty­vät pyyn­töi­neen tu­ki­ra­has­to­jen puo­leen", Ra­joy sa­noi rans­ka­lai­sen sa­no­ma­leh­den Jour­nal de Di­manc­hen haas­tat­te­lus­sa.
Ra­joy sa­noi es­pan­ja­lai­sen ABC:n haas­tat­te­lus­sa, et­tä hän te­kee EKP:n ko­kouk­sen jäl­keen li­säa­pu­pyyn­nön, jos hän kat­soo pyyn­nön ole­van "hy­väk­si Eu­roo­pal­le, eu­rol­le ja Es­pan­jal­le".

http://www.hs.fi/digilehti/#03092012/talous/Espanjan+p%C3%A4%C3%A4ministeri+Rajoy+harkitsee+lis%C3%A4avun+pyyt%C3%A4mist%C3%A4/a1346553393508

[jmk]

Siinä on selvät sävelet entiselle laajentumiskomissaari Olli Rehnille.

Mahdetaankohan Ollia kysyä myös aikanaan perustettavan supistumiskomissaarin virkaan?

[Jericho]

Enää neljäsosa saksalaisista kannattaa Kreikan pysymistä eurossa tai muiden maiden lisäapua sille. Asia ilmenee Financial Times -lehden kyselystä.

Puolet saksalaisista uskoo, että Kreikka kykenee tervehdyttämään taloutensa ja vapautumaan ulkopuolisesta avusta.

Kyselyyn haastateltiin aikuisia viidessä EU:n jäsenmaassa. Jokaisesta maasta oli tuhat vastaajaa. Etelä-Euroopan maissa Kreikan euroeroon suhtaudutaan selkeästi Saksaa vastahakoisemmin.

Pravda http://www.hs.fi/talous/Valtaosa+saksalaisista+toivoo+jo+Kreikan+euroeroa/a1305596929602

Alkaa poliittinen paine kasvaa jorkosten poispotkimiseksi. Muut eteläeurooppalaiset taitavat enemmänkin pelätä Kreikan kohtalon koskevan heitäkin.

Komission teettämän tuoreen kyselyn mukaan saapasmaan rasvaletit suhtautuu paskavaltioista kaikkein kielteisimmin euroon. Pari vuotta lisää growtsterityä, niin ties vaikka löisivät lelut kasaan ihan omin päin.

[PaulR]

Kaverit sanovat, että tämä tehdään ihan tarkoituksella. Mä olen puhunut,enkä lälllättele kun se hyvin pian tapahtuu. Max. 6kk. Itse veikkaan viikkoja. Nämä keksivät kyllä keinoja pitkittää väistämätöntä.

[ikuturso]

http://yle.fi/uutiset/regling_euroalueen_kriisi_ehka_jo_pian_ohitse/6278957

Regling: Euroalueen kriisi ehkä jo pian ohitse
Klaus Reglingin mukaan hänen johtamansa Euroopan väliaikainen vakausväline ERVV on onnistunut työssään. Saksan teollisuus- ja kauppakamarin mukaan Euroopasta voi tulla jopa maailmantalouden kasvun veturi.

ERVV:n johtaja sanoo, että kohta taitos taittuu ja velat muuttuu saataviksi. Älkää erotko eurosta, älkää tehkö mitään. Odottakaa aikaa parempaa. Siinä odotellessanne EKP ostelee piigsien valtion velkakirjoja teidän taattavaksenne. Hihii....

Vai oikein saksalaismies. Onhan Rehnikin suomalainen. Eri asia on se, kuka näille palkan maksaa.

---

Jossain haastattelussa Olli Rehn kommentoi, että monet kuvittelevat kriisin ratkeavan sillä, että EKP alkaisi painaa rahaa valtioille. Siihen Rehn kommentoi jotain lisäksi, että johan EKP nyt suunnittelee erilaisia tapoja ostella kriisimaiden velkakirjoja ja että sillä tavalla EKP jo tavallaan painaa rahaa (tai jotain ihme höpötystä). Tässä nyt tietenkin tulee mieleen rahan painamisen ja rahan painamisen ero. Kunpa EKP painaisikin sitä pääoma-avaimensa suhteessa koko euroalueelle. Nythän se tavallaan tekee näin, mutta ikään kuin saamiaan velkakirjoja vastaan jyvittää sen rahaksi kriisimaille ja velkasaataviksi pohjoisille maille... Olen ainakin itse antanut itseni ymmärtää asian juuri noin, eli EKP:n tulisi luoda rahaa tasapuolisesti kaikille maille. Nyt käteinen saavuttaa vain osan, jolloin meidänkin osa on meiltä kysymättä lainattu kriisimaille. Voin olla totaalisen väärässä ja ettei maalaisjärki enää tässä biasoituneessa rahanjaossa auta hahmottamaan kokonaiskuvaa.

-i-

[RTT]

EKP painosti Irlannin hakemaan tukipakettia:
Irish Times: Letters show extent of pressure put on Lenihan for bailout

Myös Portugalia painostettiin samaaan tyyliin:
FT: ECB blamed for Portugal aid request

[Emo]

http://www.hs.fi/talous/Rehn+haluaa+syvent%C3%A4%C3%A4+Euroopan+rahaliiton+EMU+20ksi/a1305596995714

Rehn haluaa syventää Euroopan rahaliiton "EMU 2.0:ksi"

Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn vahvisti maanantaina, että komission esitys EU:n yhteisestä pankkivalvonnasta koskee laajasti euroalueen pankkeja, myös pieniä.

"Kuten olemme nähneet viime vuosina, myös pienet pankit voivat aiheuttaa systeemiriskin ja talouden myllerrystä", Rehn sanoi Euroopan parlamentin talousvaliokunnan kuulemisessa.

Rehn viittasi muun muassa Irlannin Anglo Irish Bankiin ja Espanjan valtion syliin kaatuneeseen Bankiaan.

Komissiolta odotetaan esitystä yhteisestä pankkivalvonnasta seuraavien kahden viikon kuluessa.

Euroopan keskuspankin yhteyteen perustettava viranomainen valvoisi Rehnin mukaan kaikkien euroalueen maiden pankkeja, mutta myös muut EU-maat voivat halutessaan liittyä mukaan.

Rehn peräänkuulutti maanantain puheessaan kaiken kaikkiaan Euroopan rahaliiton syventämistä todelliseksi talous- ja rahaliitoksi, "EMU 2.0:ksi".

Yhteisen talletussuojan käsittävä pankkiunioni olisi tällä tiellä yksi askel.

Toinen merkittävä askel on siirtyminen kohti tiiviimpää finanssipoliittista unionia. Tässä yhteydessä luodaan muun muassa mekanismit budjettien tasapainottamiseksi keskitetysti. Finanssiunioniin voisi kuulua myös tietyin ehdoin euromaiden yhteinen velka.

Osa muutoksista on pitkän aikavälin tavoitteita ja vaatinevat EU:n perussopimusten muutoksia, Rehn sanoi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn johtaman ryhmän on määrä esitellä raporttinsa tulevaisuuden EMU:n kehittämisestä lokakuussa ja lopullisen raporttinsa joulukuussa.

[TheJ]

EKP painosti Irlannin hakemaan tukipakettia:
Irish Times: Letters show extent of pressure put on Lenihan for bailout

Myös Portugalia painostettiin samaaan tyyliin:
FT: ECB blamed for Portugal aid request

Ja arvatkaas miksi painostettiin?

Koska pankkiirit olivat kusi sukassa että taseissa olevat velat mätänevät käsiin ja nämä maat saattaisivat keksiä sen oikean vastauksen ("Ei me nyt makseta, tulkaa hakemaan jos on kiveksiä")

Joten piti saada bailout, ts. kaikkien euromaiden veronmaksajien rahoja siirtäen näiden maiden kautta pankkiirien pusseihin että saavat vähän poonuksia.

[stefani]

IL: Moody's laski EU:n luokitusnäkymiä

Mitä tarkoittaa "luokitusnäkymä"? Eikö luokitus itsessään ole jo niin kuin näkymä talouden (maksukyvyn) tulevaisuudesta. Eli tuossa puhutaan talousnäkymien näkymistä?

[simo]

Jälleen kypsyttää Simoa.

Selvää ei saa millään ketä oikein tuetaan: pankkiireja, sijoittajia, mafiosoja, politiikkoja, veronperintäkyvyttömiä muutoin rikkaita valtioita vai yleensä vaan ahneita sikarosvoja.

Köyhää tai edes palkallaan tai eläkkeellään juuri ja juuri toimeentulevia nämä tukitoimet vaan näyttävät kurjistavan.

Mikä saatana on tämä EU:n kansankyykkyttämisohjelma jolla maailma paranee, rikkaat rikastuvat ja virkamiehistö lisääntyy ja lihoo?

[tyhmyri]

Kreikkalaiset havittelevat markkinalähtöisyyttä erikoistalousalueilla: http://wp.me/p2nAur-lt

[Jouko]

http://www.hs.fi/talous/Rehn+haluaa+syvent%C3%A4%C3%A4+Euroopan+rahaliiton+EMU+20ksi/a1305596995714

Rehn haluaa syventää Euroopan rahaliiton "EMU 2.0:ksi"

Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn vahvisti maanantaina, että komission esitys EU:n yhteisestä pankkivalvonnasta koskee laajasti euroalueen pankkeja, myös pieniä.

"Kuten olemme nähneet viime vuosina, myös pienet pankit voivat aiheuttaa systeemiriskin ja talouden myllerrystä", Rehn sanoi Euroopan parlamentin talousvaliokunnan kuulemisessa.

Rehn viittasi muun muassa Irlannin Anglo Irish Bankiin ja Espanjan valtion syliin kaatuneeseen Bankiaan.

Komissiolta odotetaan esitystä yhteisestä pankkivalvonnasta seuraavien kahden viikon kuluessa.

Euroopan keskuspankin yhteyteen perustettava viranomainen valvoisi Rehnin mukaan kaikkien euroalueen maiden pankkeja, mutta myös muut EU-maat voivat halutessaan liittyä mukaan.

Rehn peräänkuulutti maanantain puheessaan kaiken kaikkiaan Euroopan rahaliiton syventämistä todelliseksi talous- ja rahaliitoksi, "EMU 2.0:ksi".

Yhteisen talletussuojan käsittävä pankkiunioni olisi tällä tiellä yksi askel.

Toinen merkittävä askel on siirtyminen kohti tiiviimpää finanssipoliittista unionia. Tässä yhteydessä luodaan muun muassa mekanismit budjettien tasapainottamiseksi keskitetysti. Finanssiunioniin voisi kuulua myös tietyin ehdoin euromaiden yhteinen velka.

Osa muutoksista on pitkän aikavälin tavoitteita ja vaatinevat EU:n perussopimusten muutoksia, Rehn sanoi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn johtaman ryhmän on määrä esitellä raporttinsa tulevaisuuden EMU:n kehittämisestä lokakuussa ja lopullisen raporttinsa joulukuussa.

Vanha paska uuteen pakettiin pienellä muodollisella lisäyksellä. Ei se kesää tee kun ei sääntöjä kumminkaan noudateta, kuten ei tähänkään asti ole noudatettu.

[Tommi Korhonen]

Kyllä ne saattaisivat tällä kertaa sääntöjä noudattaa, jos riittävästi valtaa siirtyy sinne missä asiaa vehkeillään. Tuo Rehnin esitys on kyllä taas niin federalistinen kuin voi olla.
Tämä olisi taas kyllä niin foliohattujuttu, mutta tuskin Kreikka, Italia ja Espanja tätä EUn puolesta ovat tehneet. Silkkaa silkoa kuitenkin.

[Jericho]

VA Savolaiselta hyvä mielipidekirjoitus Kataisen vastuunkannosta.

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=25882.0;attach=19193;image)
Lähde: viikkouutiset

[TheJ]

Jälleen kypsyttää Simoa.

Selvää ei saa millään ketä oikein tuetaan: pankkiireja, sijoittajia, mafiosoja, politiikkoja, veronperintäkyvyttömiä muutoin rikkaita valtioita vai yleensä vaan ahneita sikarosvoja.

Köyhää tai edes palkallaan tai eläkkeellään juuri ja juuri toimeentulevia nämä tukitoimet vaan näyttävät kurjistavan.

Mikä saatana on tämä EU:n kansankyykkyttämisohjelma jolla maailma paranee, rikkaat rikastuvat ja virkamiehistö lisääntyy ja lihoo?

Lyhyt vastaus; Pankkiireja tuetaan (ja sitä kautta välillisesti suursijoittajia jotka ovat pankkiirien hyviä kavereita).

Käynnissä on suuri omaisuuden uusjako keskiluokalta pankkirieliitille joka sitten lopetetaan (ennemmin tai myöhemmin) isolla rysäyksellä josta nämä roopeankat sitten kömpivät kuivin jaloin ostamaan kaiken mahdollisen pilkkahintaan. Siinä sivussa EU-liittovaltiokiimaiset haluavat hyödyntää kriisiä omien päämääriensä ajamiseen. On myös esitetty tinahattua siitä että koko kriisi olisi tuotettu jotta EU saadaan ajettua "pakotettuna" liittovaltioksi, mutta itse epäilen että kriisi on vain äärimmäisen löysän rahapolitiikan seurausta ja sitä sitten pyritään hyötykäyttämään EU-sopassa.

[slobovorsk]

http://www.hs.fi/talous/Rehn+haluaa+syvent%C3%A4%C3%A4+Euroopan+rahaliiton+EMU+20ksi/a1305596995714

Rehn haluaa syventää Euroopan rahaliiton "EMU 2.0:ksi"

Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn vahvisti maanantaina, että komission esitys EU:n yhteisestä pankkivalvonnasta koskee laajasti euroalueen pankkeja, myös pieniä.

"Kuten olemme nähneet viime vuosina, myös pienet pankit voivat aiheuttaa systeemiriskin ja talouden myllerrystä", Rehn sanoi Euroopan parlamentin talousvaliokunnan kuulemisessa.

Rehn viittasi muun muassa Irlannin Anglo Irish Bankiin ja Espanjan valtion syliin kaatuneeseen Bankiaan.

Komissiolta odotetaan esitystä yhteisestä pankkivalvonnasta seuraavien kahden viikon kuluessa.

Euroopan keskuspankin yhteyteen perustettava viranomainen valvoisi Rehnin mukaan kaikkien euroalueen maiden pankkeja, mutta myös muut EU-maat voivat halutessaan liittyä mukaan.

Rehn peräänkuulutti maanantain puheessaan kaiken kaikkiaan Euroopan rahaliiton syventämistä todelliseksi talous- ja rahaliitoksi, "EMU 2.0:ksi".

Yhteisen talletussuojan käsittävä pankkiunioni olisi tällä tiellä yksi askel.

Toinen merkittävä askel on siirtyminen kohti tiiviimpää finanssipoliittista unionia. Tässä yhteydessä luodaan muun muassa mekanismit budjettien tasapainottamiseksi keskitetysti. Finanssiunioniin voisi kuulua myös tietyin ehdoin euromaiden yhteinen velka.

Osa muutoksista on pitkän aikavälin tavoitteita ja vaatinevat EU:n perussopimusten muutoksia, Rehn sanoi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn johtaman ryhmän on määrä esitellä raporttinsa tulevaisuuden EMU:n kehittämisestä lokakuussa ja lopullisen raporttinsa joulukuussa.

Tähän pankkiunionisuunnitelmaan (ja Kontulan kirjoitukseenkin) viitaten minuakin oli ihmetyttämässä, ettei EU:ssa suunnitella Glass-Steagallin tapaista pankkien jakoa talletus- ja investointipankkeihin ja samalla muutakin pilkkomista kansallisella tasolla hallittavampaan kokoon. Tai siis ei ihmetytä, koska EU:n  liittovaltio saataneen toteutettua helpommin isojen  pankkien vallan kuin kansanvallan avulla.

[ikuturso]

Kiinnitin huomioni boldattuun.
Englannin kielen "president" tarkoittaa valtionpäämiehen lisäksi myös puhemiestä tai puheenjohtajaa.
Van Rompuytä on tituleerattu suomessa monasti EU:n presidentiksi.

http://www.hs.fi/talous/Rehn+haluaa+syvent%C3%A4%C3%A4+Euroopan+rahaliiton+EMU+20ksi/a1305596995714

Rehn haluaa syventää Euroopan rahaliiton "EMU 2.0:ksi"

...
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn johtaman ryhmän on määrä esitellä raporttinsa tulevaisuuden EMU:n kehittämisestä lokakuussa ja lopullisen raporttinsa joulukuussa.

Wikipedia sanoo:

EU-presidentti
Hakusana "Euroopan Unionin presidentti" ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
EU-presidentti on virheellinen viittaus johonkin näistä:
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Euroopan komission puheenjohtaja
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus (epävirallisesti "ministerineuvosto")
Erityisesti virheellistä termiä on käytetty kansainvälisessä mediassa ensin mainitusta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajasta.[1] Käyttötapa on harhaan johdatteleva, koska kyseinen toimi on Eurooppa-neuvoston - Euroopan unionin sisäisen instituution - eikä edusta EU:ta kokonaisuudessaan.
Ennen Lissabonin sopimusta jokainen jäsenvaltio vuorollaan hoiti sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuutta että Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta. Lehdistö usein tiivisti nämä velvollisuudet "EU-presidenttiydeksi", joka liitettiin sekä edustavaan maahan että poliittiseen hahmoon.
Euroopan komission puheenjohtajaa on harvemmin käytetty tämän termin kanssa, vaikka se onkin kolmesta vaihtoehdosta poliittisesti merkittävin.
Muista EU:n johtoviroista ei tiettävästi ole käytetty harhanimitystä "EU-presidentti".

On parlamenttia, on neuvostoa, on komissiota, on euroryhmää, on ministerineuvostoa on ties mitä, ja kaikkien palkat maksat SINÄ.

-i-

[repo]

Näyttää ettei useimmilla eurokriisin osapuolilla ole oikeasti edes halua ratkaista kriisiä vaan kriisi on heille oikein hyvä olotila, joten voidaankin kysyä missä ja mikä kriisi, kuten Kataiselle uskollinen kokoomusjamppa sanoisi.

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi+kriisinratkaisuideassa+on+monta+isoa+pulmaa/a2141374

Suomen kriisinratkaisuideassa on monta isoa pulmaa
Hanna Säntti

"Pidän Suomen ehdotusta pikanttina yksityiskohtana. Eurokriisiä vakuudelliset lainat eivät ratkaise", sanoo Varman korkosijoituksista vastaava johtaja Wilhelm Backlund.
...
Kriisimaat voisivat Suomen mukaan auttaa itseään laskemalla liikkeelle vakuudellisia velkakirjoja. Ajatuksena on, että valtion omaisuuden ja verotulojen korvamerkitseminen lainojen vakuuksiksi rohkaisisi sijoittajia ja laskisi rahan hintaa.

"Valtion maksuhalukkuuteen liittyvä riski säilyisi vakuuksista huolimatta, koska valtiota vastaan ei voi käydä oikeutta", Backlund huomauttaa.

Tämä ongelma saattaisi tosin ratketa juridiikalla. Suomi esimerkiksi laski omat vakuudelliset lainansa 1990-luvun puolivälissä liikkeelle Irlannissa, mikä lisäsi sitoumusten uskottavuutta.

Mittakaavapulmaan laki ei auta.

"Valtionlainojen ylivoimaisesti tärkein ostajaryhmä Euroopassa ovat pankit. Vakuudet eivät ratkaise pankkien ja valtioiden välistä kohtalonyhteyttä, joten lainoille ei löytyisi riittävää kysyntää", Backlund arvioi.

Suomi perustelee ideaansa hyvillä kokemuksillaan. Ehdotuksen varsinainen motiivi on kuitenkin pyrkimys rajata Suomen riskejä.
...
Selvää on, että Italia osaa laskea vakuudellisia lainoja ilman suomalaisneuvojakin. Huippuvirkamiesten Italian-reissun takana saattaa olla myös Suomen sisäpolitiikkaa. Hallitus haluaa antaa kansalle kuvan, että se tekee kaiken mahdollisen estääkseen velkojen sosialisoimisen.
...
Silmiinpistävää on, ettei edes vastuullisuudesta saarnaava Saksa ole syttynyt Suomen idealle.
...
Vakuudet voisivat Saksan mukaan myös vaikeuttaa valtion omaisuuden yksityistämistä. Suomen mielestä vakuudet taas mahdollistaisivat omaisuuden hyödyntämisen silloinkin, kun omistusten realisoiminen ei hintakuopassa kannata.

"Kolmas ongelma on, että vakuudelliset velkakirjat nauttivat alhaisempaa korkotasoa, mutta vakuudettomien joukkovelkakirjojen korko nousee", Rösler jatkoi.

Siinäpä se. Isoilla eurooppalaispankeilla on yhä taseissaan paljon kriisimaiden velkoja. Jos vakuudelliset paperit laskisivat vanhojen velkakirjojen arvoa, pankit uppoaisivat entistä syvemmälle velkasuohon.

Toisinsanoen ratkaisun on oltava täydellinen, vähempi ei kelpaa kenellekään.

[Marko Parkkola]

Eikös Van Rompoy ole se jolle Nigel Farage huusi "Who the hell are you?"