Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Ahmatti]

Nyt saa huolestua: Vain Suomi euron todellista AAA-kastia

Myöhään eilen illalla kuultu uutinen vahvistui todeksi, kun luottoluokittaja Moody's ilmoitti muuttavansa Saksan, Hollannin ja Luxemburgin näkymät negatiivisiksi.

Tämän jälkeen Suomi on euroalueen ainut korkeimman AAA-luokan omaava maa, jonka näkyvät ovat vakaat. Kaikki muut AAA-maat ovat Moody'sin mukaan vaarassa menettää luokituksensa.

Luottoluokittajien ilmoitusta negatiivisista näkymistä ei anneta turhaan, vaan yleensä ne johtavat luokituksen laskuun.

Moody'sin huolena on euroalueen kohtalo. Keskisen Euroopan taloudet ovat luokittajan mukaan tiukasti sidoksissa toisiinsa, mikä tarkoittaa kriisitilanteessa vaikeuksia kaikille.

Saksan, Hollannin ja Luxemburgin pankeilla Moody'sin mukaan niin suuret vastuut Espanjan ja Italian pankeissa, että maiden ajautuminen rahoituskriisiin vaikuttaisi suoraan maiden kykyyn hoitaa omaa julkista velkaansa.

Suomen Moody's näkee olevan sivussa eurooppalaisesta taloudesta, eli esimerkiksi euron hajoaminen ei vaikuttaisi niin luokituslaskun arvoisesti Suomen maksukykyyn.

Luottoluokittajat arvioivat eri tahojen luotettavuutta velkojien näkökulmasta. Luokituksilla on vaikutusta siihen, kuinka kallista luokitellun saama lainaraha on.

Eilen suomalaiseen keskusteluun pullahti investointipankki JP Morganin selvitys, jonka mukaan Suomen voisi olla edullista erota euroalueesta ensimmäisenä. Tämä sillä ehdolla, että euroalue pysyisi kasassa Suomen lähdön jälkeen.

Uusisuomi

[RP]

Huolenaihe siitä, että Saksa ei saisi maksettuja euroja alkaa kuulostaa jo lähes yhtä höpsöltä kuin vastaavien instanssien huoli siitä, että jenkeiltä loppuisivat taalat. Teoriassa toki Berliini ei määrää Frankfurtin toimia...

Viime vuosina uutiset ovat tietysti useinkin pyörineet luottoluokittajien osaamisen ja sen puutteiden ympärillä...

[hakare]

Minulla oli entisessä elämässäni kunnia tutustua henkilöön nimeltä Kalle Isokallio. Hän toimi silloin IBM:n myyntitykkinä muutamalle suurehkolle suomalaiselle firmalle. Kaverin ylimielinen ja röyhkeä käytös aiheutti asiakkaiden (tai ainakin yhden asiakkaan) pyynnöstä uraputken katkeamisen IBM:ssä. Mutta no hätä, kun vaimolla on oikea sukunimi. Ellen ihan väärin muista, taisi nimi alkaa T -kirjaimella (oli muuten siihen aikaan niin iso T, ettei Suomesta isompaa löytynyt). Silmät pyöreinä seurasimme järkyttyneinä Kallen nousua erään kumisaapas ym. ym. firman johtajaportaita. Homma päättyi sitten loogisena loppuhuipennuksena lottovoiton kaltaiseen eläkesopimukseen. Tämän eläkesopimuksen hedelminä me saamme nyt nauttia tämän röyhkimyksen kirjoitelmia. Tässä viimeisimmässä röyhkeys ylittää kaikki rajat: Soini onkin ollut oikeassa. 

[tyhmyri]

Pieni kommentti Suomen AAA-luottoluokituksesta: http://wp.me/p2nAur-hi

[Martin]

Miten muuten kun nyt puhutaan että Espanjan korko on mennyt kriittisenä pidetyn 7% rajan yli, eikös aiemmin tämä raja ollut 6%? Kohta se on 10%?

[repo]

Pieni kommentti Suomen AAA-luottoluokituksesta: http://wp.me/p2nAur-hi

Kirjoituksesta.

Erityisesti huomiotani kiinnitti kohta:

Finland, with its stable outlook, is now the sole exception among the Aaa-rated euro area sovereigns. Although Finland would not be expected to be unaffected by the euro crisis, its net assets (Finland has no debt on a net basis), its small and domestically oriented banking system, its limited exposure to, and therefore relative insulation from, the euro area in terms of trade, and its attempts to collateralise its euro area sovereign support together provide strong buffers which differentiate it from the other Aaas.

Mitenkähän tuokin olisi tulkittavissa. Erityisesti minua hämmentää tuo Suomen saamia takuita koskeva kohta. Kuinka kukaan voi edes teoriassa kuvitella, että kaoottisen euron romahtamisen yhteydessä Suomi jollain keinon perisi nuo saatavansa oli takuita tahi ei?

Kävisikö vaihtoehtoinen näkemys tulkinnaksi? Tämä on euro-veneen keikutusta, vaikka Moody'sin pitäisi olla jotenkin riippumaton luokituslaitos. Tämä luottoluokitusARVIO nostetaan jo jostain syystä korkeamalle tai vähintään yhtä korkealle kuin Ranskan tippuminen AAA-luokasta.

Muuten minulla ei ole huomautettavaa tyhmyrin blogi-merkintään. Samoilla linjoilla vakuuksien todellisesta merkityksestä. Siispä onkin syytä katsoa toiseen suuntaan kuin mihin Moody's kehottaa katsomaan.

Jotenkin tämä luottoluokitusARVIO ja MoreLiversin edellä omassa blogi-merkinnässään nostama JPMorganin arvio/analyysi Fixitistä ovat hieman liian lähekkäin ja näin maallikon näkökulmasta amerikalla on oma vene ojassa, joten...? Ehkä tässä on nyt sitä MoreLivers:in mainitsemaa "kansainvälisen talouden dynamiikkaa", jota nostelin/pohdiskelin ketjussa tovi sitten (tovi = ehkä 1-3 kk).

Kansaivälisen talouden dynamiikka -kontekstissa minulle on vielä kovin epäselvää, miksi Roubini, JPMorgan, Moody's spekuloivat Fixitillä. Luonnollisesti, kun suhtaudun hyvin kriittisesti euro-tukipolitiikkaan, katson näiden Fixit:illä euro-veneen keikutusta yrittävien lausunnot positiivisessa valossa, mutta mitkä mahtavat olla todelliset motiivit Fixit-spekulaatioiden takana? Ei ainakaan Suomen etu.

[repo]

Poliittisella osastolla ja media osastolla pistän positiivisesti merkille sen, että Juho Eerola on nostettu esille ja vieläpä ilman merkittävää persubashgiä.

Samoin US viittaa uutisessaan muihin persuihin kuin vain jatkuvasti Soiniin.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52200-uusi-lusikka-evm-soppaan-yle-mina-en-kylla-ymmarra

Oppositio hurjana

Perussuomalaiset ovat lähes hurjistuneet EVM-epäselvyyksistä. Eilen kansanedustaja Juho Eerola (ps.) hämmästeli, onko Jutta Urpilainen ymmärtänyt väärin ministeriönsä johdolla laaditun sopimuksen sisältöä.

- Nyt on ilmennyt, ettei hän ole itse lukenut itsensä neuvottelemia sopimuksiaan tai sitten vielä pahempaa: hän ei ymmärrä lukemaansa, Eerola ihmetteli tiedotteessaan.

Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps.) hämmästelee Uuden Suomen blogissaan niin ikään säätöä, jonka EVM-sopimuksen tulkinta on aiheuttanut.

Eilen suunsa avasi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Niinistö kommentoi EU-kokouksissa näkyvää hämmennystä siitä, mitä on päätetty.

- Se huolestuttaa minua, koska se kuvastaa huonoa yhteistyötä, Niinistö sanoi Ylen haastattelussa.

- Nyt pitäisi tarkkaan selvittää mitä missäkin ja mistäkin on päätetty. Siitä on paljon helpompi jatkaa keskustelua.
Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa:

Vesa-Matti Saarakkala
Kuka puhuu totta nyt?

Reijo Tossavainen
Urpilainen elää kuvitteellisessa todellisuudessa

Koko uutinen ja linkit Saarakkalan sekä Tossavaisen merkintöihin uutislinkistä.

[repo]

Ainiin merkitään nyt vielä tiedoksi tänne, että YLE Radio Suomi kertoi aamuisessa uutislähetyksessä, että Saksan vienti on 60% riippuvainen euro-alueelle tapahtuvasta viennistä eli toisin sanoin sisämarkkinoista. Jos tämä tieto ja oma muutaman tunnin vanha ulkomuistinen asian esitys ovat tarkkoja, niin tuo selittää minusta paljon  Saksan euro-politiikkaa.

Edelliseen kun lisätään omia muistojamme siitä, millaisen vaikutuksen Suomen talouteen aiheutti Neuvostoliiton kaupan romahtaminen 1991, mikä oli muistaakseni 20% luokkaa.

Sorry en lähde nyt kaivamaan YLE Areenasta linkkiä tuohon radiouutiseen ja tarkistamaan Suomen Neuvostoliiton kaupan osuutta. Sinällään kauppa Neuvostoliiton kanssa oli oma erikoislajinsa, mutta jotenkin maallikko näkee samaa nyt myös Saksan tilanteessa. Euro-alue on erityisjärjestely Saksan viennille.

[Alkuasukas]

Huolenaihe siitä, että Saksa ei saisi maksettuja euroja alkaa kuulostaa jo lähes yhtä höpsöltä kuin vastaavien instanssien huoli siitä, että jenkeiltä loppuisivat taalat. Teoriassa toki Berliini ei määrää Frankfurtin toimia...

Viime vuosina uutiset ovat tietysti useinkin pyörineet luottoluokittajien osaamisen ja sen puutteiden ympärillä...

No shit. Lehman Brothers, AIG  ja Enron olivat parasta Triple tai Double A -luokkaa aina siihen asti kunnes menivät konkkaan. Ja kyse oli yrityksistä joiden talousnäkymät ovat kertaluokkaa helpompia ennustaa kuin kokonaisten valtioiden.

Pöh. Enron oli puhdas kirjanpidollinen kusetus, itse firma oli parasta öö-luokkaa. Lehman ja Aig kaatui siinä missä monen muunkin olisi pitänyt.

[tyhmyri]

Ainiin merkitään nyt vielä tiedoksi tänne, että YLE Radio Suomi kertoi aamuisessa uutislähetyksessä, että Saksan vienti on 60% riippuvainen euro-alueelle tapahtuvasta viennistä eli toisin sanoin sisämarkkinoista. Jos tämä tieto ja oma muutaman tunnin vanha ulkomuistinen asian esitys ovat tarkkoja, niin tuo selittää minusta paljon  Saksan euro-politiikkaa.

Noi luvut näkee tarkasti Saksan tilastokeskuksen kautta ja myös Eurostatin kautta. En jaksa kaivaa esiin nyt, mutta Saksan viennistä ja tuonnista suurin osa on Euroalueen sisäistä. Suomi on vähän poikkeus kun meidän viennistä ja tuonnista suurin osa on Euroalueen ulkopuolelle/ulkopuolelta. Väärä viiteryhmä meillä siis.

[mannym]

Ainiin merkitään nyt vielä tiedoksi tänne, että YLE Radio Suomi kertoi aamuisessa uutislähetyksessä, että Saksan vienti on 60% riippuvainen euro-alueelle tapahtuvasta viennistä eli toisin sanoin sisämarkkinoista. Jos tämä tieto ja oma muutaman tunnin vanha ulkomuistinen asian esitys ovat tarkkoja, niin tuo selittää minusta paljon  Saksan euro-politiikkaa.

Edelliseen kun lisätään omia muistojamme siitä, millaisen vaikutuksen Suomen talouteen aiheutti Neuvostoliiton kaupan romahtaminen 1991, mikä oli muistaakseni 20% luokkaa.

Sorry en lähde nyt kaivamaan YLE Areenasta linkkiä tuohon radiouutiseen ja tarkistamaan Suomen Neuvostoliiton kaupan osuutta. Sinällään kauppa Neuvostoliiton kanssa oli oma erikoislajinsa, mutta jotenkin maallikko näkee samaa nyt myös Saksan tilanteessa. Euro-alue on erityisjärjestely Saksan viennille.

http://areena.yle.fi/radio/1583103
Kohdasta 2:40 eteenpäin.

[RP]

Ainiin merkitään nyt vielä tiedoksi tänne, että YLE Radio Suomi kertoi aamuisessa uutislähetyksessä, että Saksan vienti on 60% riippuvainen euro-alueelle tapahtuvasta viennistä eli toisin sanoin sisämarkkinoista. Jos tämä tieto ja oma muutaman tunnin vanha ulkomuistinen asian esitys ovat tarkkoja, niin tuo selittää minusta paljon  Saksan euro-politiikkaa.

Riippuvaisuushan euro-alueesta on vielä tuota suurempikin, kun ottaa huomioon, että ilman oliivimaita euron arvo olisi nykyistä korkeampi ja Saksan vienti ei vetäisi niin hyvin edes euron ulkopuolisiin maihin.

Vaihtotasekäyrästä nähnet suunillen koska se euro otettiinkaan käyttään. Kelluvilla kansallisilla valuutoilla moista vääristymää (ja sen peilikuvaa niissä EU:n läntisillä ja eteläisillä reuna-alueilla) ei olisi syntynyt.
http://www.indexmundi.com/germany/current_account_balance.html

[guest7001]

Meille olisi pelkästään edullista, että pääsisimme eroon AAA-luokituksesta mahdollisimman nopeasti ja tunnustaisimme tosiasiat. Nykyisenkaltainen kommunistinen tulonsiirtovaltio on tiensä päässä.

Me emme todellakaan ole vahva ja hyvin menestynyt talous. Ryöstöverotuksesta huolimatta olemme Euroalueen 2.nopeimmin velkaantuva maa (Irlannin jälkeen), menetämme kovaa vauhtia teollisuutemme ja sitten vielä harrastamme tämänkaltaista itsepetosta.

"Suomen asema euromaiden parhaiden talouksien joukossa perustuu eurooppalaisittain poikkeukselliseen tapaan käsittää se, mitä kaikkea lasketaan julkiseen talouteen. Suomen budjettialijäämä on kohtuullisen suuri, Sixten Korkman muistuttaa. Hän kuvailee käsittelyä "kummalliseksi". - Voisi olla onnellista, jos päätöstä [eläkerahastojen laskeminen osaksi julkista sektoria] ei oltaisi tehty. Julkisen sektorin tasapaino näyttäisi paljon huonommalta ja se patistaisi vastuulliseen budjettipolitiikkaan."

http://www.uusisuomi.fi/raha/119146-vaiettu-totuus-suomesta-%E2%80%9Dhieman-kummallista%E2%80%9D

[repo]

Joskus tekisi mieli olla vain hiljaa mm. tällaisen blogi-pläjäyksen edessä.

2012-07-24 Markku Huusko@US Puheenvuoro: Kasinopelurit tykkäävät Suomesta, Soinista ja hässäkästä

Usarin päätoimittaja Huusko spekuloi samalla asialla kuin minä edellä euro-veneen keikuttamisesta, mutta kääntää asian hallituksen puolustuspuheeksi ja luonnollisesti Soinin pahaksi.

Suomen tuleva taloudellinen pärjääminen on 99-prosenttisesti muusta kiinni kuin valuutasta. Pitää olla kekseliäs, yritteliäs, yhteistyökykyinen, palvelualtis ja lopettaa nojaaminen valtiovaltaan ja valuuttakursseihin niin yksilö- kuin yritystasolla. Nokian innovaatio-ongelmat eivät ole eurosta johtuneet, saatikka metsä- tai metalliteollisuuden kysyntälähtöiset pulmat.

Lihavointi minulta. Huokaus!  Jos Kokoomuksen win-team saa jatkaa vielä pitkään, niin minä lopetan yhteistyön. Kykyni on lopussa. Olen valmis poliittiseen hintaan, jossa wanhat poliittiset voimat Suomessa korvataan epävarmoilla, mutta sekin on auringon säde muutoin tummalla taivaalla. Luen illalla hiljaa iltarukouksessani toiveen paremmasta maailmasta, jossa N. Herlin, US:n kustantaja, korvaa Huuskon vaikka "NELIKYMPPISELLÄ toimittaja ja meklari" J. Huopaisella.

**

Jotenkin vaikutelma on, että Soini alkaa olla PS:lle suurin kiviriippa. Soini on toimittajakunnalle jokin persona-non-grata, minkä habitus, sutkaukset ja kaikki mahdollinen on jotain niin vastenmielistä toimittajakunnalle ettei  neutraali suhtautuminen Soiniin ja käsittely samalla mitta-asteikoilla kuin Katainen, Urpilainen ja Sipilä onnistu sitten millään. Tämä oli nyt vain tällainen omien vaikutelmien puuskaisu.

[repo]

Saksan vienti on 60% riippuvainen euro-alueelle tapahtuvasta viennistä eli toisin sanoin sisämarkkinoista.

Vaihtotasekäyrästä nähnet suunillen koska se euro otettiinkaan käyttään. Kelluvilla kansallisilla valuutoilla moista vääristymää (ja sen peilikuvaa niissä EU:n läntisillä ja eteläisillä reuna-alueilla) ei olisi syntynyt.
http://www.indexmundi.com/germany/current_account_balance.html

Kiitos! Mielenkiintoisia luku-arvoja ja niiden muutoksia ennen ja jälkeen euron. Muisti palaa pätkittäin. Näistä Saksan viennin luvuista on ollut aiemmin puhetta mm. tässä ketjussa euro-alueen sisäisiä viennin epätasapainoja käsiteltäessä. Tästä on varmaan pidempi aika kuin vain 1 tovi.

Suomi on vähän poikkeus kun meidän viennistä ja tuonnista suurin osa on Euroalueen ulkopuolelle/ulkopuolelta. Väärä viiteryhmä meillä siis.

Niinpä. Tähän olisi mukava saada muukin vastaus kuin "euro on ollut meille menetystarina" ja "eurossa meidän ei tarvitse vaihtaa valuuttaa matkustettaessa". Siis poliittiselta johdolta vastaus, joiden tulisi vastata edellä lainaamieni perusteluiden onttoudesta tämän kriisin hoitoon liittyen.

[RP]

Voisi olla onnellista, jos päätöstä [eläkerahastojen laskeminen osaksi julkista sektoria] ei oltaisi tehty. Julkisen sektorin tasapaino näyttäisi paljon huonommalta ja se patistaisi vastuulliseen budjettipolitiikkaan."

Tai sitten voitaisiin näyttää ylijäämistä valtion budjettia siirtämällä rahoja eläkärahastoista valtion tilille. Näkökantoja voi esittää muitakin, mutta ehkä eduskunnan määräysvallan alla olevien rahojen rinnastaminen on kuitenkin perusteltua.

[Jericho]

Kansaivälisen talouden dynamiikka -kontekstissa minulle on vielä kovin epäselvää, miksi Roubini, JPMorgan, Moody's spekuloivat Fixitillä. Luonnollisesti, kun suhtaudun hyvin kriittisesti euro-tukipolitiikkaan, katson näiden Fixit:illä euro-veneen keikutusta yrittävien lausunnot positiivisessa valossa, mutta mitkä mahtavat olla todelliset motiivit Fixit-spekulaatioiden takana? Ei ainakaan Suomen etu.

Roubini on sen luokan, kestorommari (perma-bear), joten hänen motiivejaan ei tarvitse ihmetellä.

JPM:nja Moody's:in motiivit onkin mielenkiintoinen kysymys. Olen samaa mieltä, kuinka heidän ensisijainen motiivi tuskin on Suomen etu, mutta €uro-projektin päättyminen voisi sataa lopulta molempien laariin, Suomen sekä Jenkkien.

(http://chart.ly/uploads/large_hfwe7pb.png?1325949101)

[Tomi]

Tänään oli HS:ssä pari mielipidettä Ensin Pekkarisen kirjoitus EVM:n etuoikeuden ristiriidasta ja siitä, että jos EVM:n etuoikeutta halutaan muuttaa pysyvästi, se pitää erikseen käsitellä eduskunnassa. Lisäksi Pekkarisen mielestä jos osa Espanja-lainoista siirtyy EVM:n etuoikeuden käsittely pitää tuoda eduskuntaan, koska eduskunta päätti Espanja-tuesta siinä uskossa, että sille EVM:n kautta myönnetyissä lainoissa on etuoikeus.
Toisessa oli Ben Zyskowichin vastaus siitä, että miksi hallitus ei ikinä päätä Suomen hyvinvointiin liittyvistä asioista näin kiireellä.

Zyskowich selitti, että juuri näillä paketeilla tuetaan Suomen hyvinvointia, ettei talouskriisi vain leviäisi hallitsemattomasti ja aiheuttaisi todella suurta lamaa, joka tietäisi monen työpaikan menetystä Suomessa.

Hesari ei ole nyt lähellä, joten en muista kirjoitusten sisältöä tarkkaan, mutta tässä pääkohdat.

[tyhmyri]

Eurosta on tainnut olla vientiteollisuudellemme vain haittaa: http://wp.me/p2nAur-hp

[skrabb]

Tänään oli HS:ssä pari mielipidettä Ensin Pekkarisen kirjoitus EVM:n etuoikeuden ristiriidasta ja siitä, että jos EVM:n etuoikeutta halutaan muuttaa pysyvästi, se pitää erikseen käsitellä eduskunnassa. Lisäksi Pekkarisen mielestä jos osa Espanja-lainoista siirtyy EVM:n etuoikeuden käsittely pitää tuoda eduskuntaan, koska eduskunta päätti Espanja-tuesta siinä uskossa, että sille EVM:n kautta myönnetyissä lainoissa on etuoikeus.
Toisessa oli Ben Zyskowichin vastaus siitä, että miksi hallitus ei ikinä päätä Suomen hyvinvointiin liittyvistä asioista näin kiireellä.

Zyskowich selitti, että juuri näillä paketeilla tuetaan Suomen hyvinvointia, ettei talouskriisi vain leviäisi hallitsemattomasti ja aiheuttaisi todella suurta lamaa, joka tietäisi monen työpaikan menetystä Suomessa.

Hesari ei ole nyt lähellä, joten en muista kirjoitusten sisältöä tarkkaan, mutta tässä pääkohdat.

Ensisijaisuusvaatimuksesta luopuminen edellyttäisi eduskunnan päätöstä
"Eduskunnan hyväksymässä valtiosopimuksessa ei sanota, että EVM:n luottojen ensijaisuusvaateesta voidaan luopua."
--------------------------------------------------------------------------------
Mauri Pekkarinen kansanedustaja (kesk) Jyväskylä

Kun edus­kun­nan enem­mis­tö hy­väk­syi 21. ke­sä­kuu­ta val­tio­so­pi­muk­sen py­sy­vän krii­si­ra­has­ton (EVM) pe­rus­ta­mi­ses­ta, asian val­mis­tel­lut val­tio­va­rain­va­lio­kun­nan mie­tin­tö sa­noo: "­Va­lio­kun­ta pi­tää myös erit­täin tär­keä­nä, et­tä so­pi­muk­sen mu­kaan EVM:l­la on etu­oi­keu­tet­tu ase­ma vel­ko­jiin näh­den he­ti IMF:n saa­ta­vien jäl­keen, mi­kä oli eräs Suo­men kes­kei­siä neu­vot­te­lu­ta­voit­tei­ta. Näin EVM:n ky­ky saa­ta­vien­sa ta­kai­sin­pe­ri­mi­seen on pa­rem­pi kuin vä­li­ai­kai­sel­la krii­si­ra­has­to ERVV:l­la ja yk­si­tyi­sil­lä si­joit­ta­jil­la."

Edus­kun­nal­la oli siis sel­vä kä­si­tys sii­tä, et­tä val­tio­so­pi­mus tar­koit­taa kai­kil­le EVM:s­tä myön­net­tä­vil­le luo­toil­le etu­oi­keut­ta mark­ki­na­si­joit­ta­jiin näh­den. It­se val­tio­so­pi­muk­ses­sa tä­mä on sa­not­tu so­pi­muk­sen joh­dan­non 13. kap­pa­lees­sa: "­Val­tion- tai hal­li­tus­ten pää­mie­het ovat il­moit­ta­neet, et­tä EVM:n lai­noil­la on sa­ma etu­oi­keus­ase­ma kuin IMF:n lai­noil­la, kui­ten­kin niin, et­tä IMF:l­la on vel­ko­ja­na etu­oi­keus­ase­ma etu­oi­keus­ase­ma suh­tees­sa EVM:hen." Hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen yleis­pe­rus­te­luis­sa ja pe­rus­te­luis­sa tä­mä sa­ma on sa­not­tu yh­teen­sä vii­des­sä eri koh­das­sa ei­kä edel­ly­tyk­siä sii­tä poik­kea­mi­sek­si löy­dy.

Eu­ro­alueen pää­mies­ten huip­pu­ko­kous 28.–29. ke­sä­kuu­ta päät­ti kui­ten­kin Es­pan­jan tues­ta sa­noen, et­tä apu an­ne­taan ERVV:n kaut­ta, kun­nes EVM on käy­tet­tä­vis­sä, ja et­tä se siir­re­tään sit­ten EVM:ään il­man et­tä se saa en­si­si­jais­ta ase­maa.

Hel­sin­gin Sa­no­mien verk­ko­si­vuil­la si­tee­rat­tiin huip­pu­ko­kouk­ses­ta ko­tiin pa­lan­nut­ta pää­mi­nis­te­ri Jyr­ki Ka­tais­ta (kok) seu­raa­vas­ti: "­Ka­tai­sen mu­kaan Es­pan­jan vaa­ti­mus sii­tä, et­tä Eu­roo­pan py­sy­väl­tä va­kaus­me­ka­nis­mil­ta täy­tyy pois­taa en­si­si­jai­sen vel­ko­jan ase­ma, ei men­nyt lä­pi ko­kouk­ses­sa. Tä­mä tar­koit­taa si­tä, et­tä hä­tä­kas­sa pää­see vel­ko­maan saa­ta­viaan en­nen mui­ta si­joit­ta­jia." Suo­men pää­mi­nis­te­rin ker­to­man mu­kaan­huip­pu­ko­kous oli­si teh­nyt edus­kun­nan 21. ke­sä­kuu­ta hy­väk­sy­män lain ja val­tio­so­pi­muk­sen mu­kai­sen pää­tök­sen. Huip­pu­ko­kous päät­ti kui­ten­kin toi­sin. Toin ris­ti­rii­dan esil­le kir­joi­tuk­ses­sa­ni (HS Mie­li­pi­de 5. 7.).

Ka­tai­sen hal­li­tus an­toi 18. hei­nä­kuu­ta edus­kun­nal­le tie­don­an­non Es­pan­jan pank­kien tu­ke­mi­ses­ta ja sen eh­dois­ta. Si­vul­la 8 pi­de­tään vie­lä tuos­sa vai­hees­sa mah­dol­li­se­na EVM:s­tä myön­net­tä­vän tuen etuoi­keu­sa­se­maa. Tie­don­an­non mu­kaan "­jos EVM:s­ta mah­dol­li­ses­ti mak­set­ta­vil­la lai­noil­la ei ole etuoi­keu­sa­se­maa, kat­taa Suo­men ja Es­pan­jan va­kuus­jär­jes­te­ly myös EVM:s­ta ra­hoi­tet­ta­van lai­nan."

Tä­män tie­tou­den va­los­sa edus­kun­nan enem­mis­tö ää­nes­ti Es­pan­jan pank­kien tuen puo­les­ta, op­po­si­tio si­tä vas­taan. Vii­meis­tään koh­ta ää­nes­tys­tä seu­ran­neen eu­ro­mai­den val­tio­va­rain­mi­nis­te­rien ko­kouk­sen jäl­keen kä­vi kui­ten­kin sel­väk­si, et­tei Es­pan­jal­le aluk­si ERVV:s­ta myön­net­tä­vil­le, myö­hem­min EVM:een siir­ty­vil­le lai­noil­le myön­ne­tä etuoi­keu­sa­se­maa. Lo­pul­li­nen rat­kai­su ei siis mis­sään ta­pauk­ses­sa täy­tä edus­kun­nan pää­tös­tä py­sy­vän krii­si­ra­has­ton pe­rus­ta­mi­ses­ta teh­dyn so­pi­muk­sen hy­väk­sy­mi­ses­tä.

Osal­le Suo­men osuu­des­ta EVM:s­tä myön­net­tä­vis­tä luo­tois­ta saa­daan Es­pan­jal­ta hal­li­tuk­sen neu­vot­te­le­mat va­kuu­det. Käy­tän­nös­sä va­kuu­det voi­vat vas­ta­ta luot­to­jen etu­oi­keus­ase­man an­ta­maa tur­vaa. Edus­kun­nan hy­väk­sy­mäs­sä val­tio­so­pi­muk­ses­sa ei kui­ten­kaan sa­no­ta, et­tä EVM:n luot­to­jen en­si­si­jai­suus­vaa­tees­ta voi­daan luo­pua yli­pään­sä mil­lään pe­rus­teel­la, ei sil­loin­kaan, kun niil­le saa­tai­siin va­kuu­det.

Tä­mä kaik­ki huo­mioon ot­taen – mi­kä­li Es­pan­jan pank­kien luo­tot­ta­mi­nen siir­re­tään myö­hem­min syk­syl­lä EVM:l­le – on asia mie­les­tä­ni tuo­ta­va ko­ko edus­kun­nan uu­del­leen pää­tet­tä­väk­si.

Jos edus­kun­nan enem­mis­tö ha­luaa luo­pua en­si­si­jai­suus­vaa­ti­muk­ses­ta, on sen teh­tä­vä sii­tä eril­li­nen pää­tös. 

http://www.hs.fi/digilehti/#24072012/mielipide/Ensisijaisuusvaatimuksesta+luopuminen+edellytt%C3%A4isi+eduskunnan+p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6st%C3%A4/a1343018513614

Tavoitteena on Suomen hyvinvointi
Ben Zyskowicz kansanedustaja (kok) Helsinki

Sep­po Kaup­pi ky­syi (HS Mie­li­pi­de 23. 7.), mik­si po­lii­ti­kot ei­vät ha­lua hoi­taa suo­ma­lais­ten hy­vin­voin­tiin liit­ty­viä pää­tök­siä sa­mal­la ri­pey­del­lä kuin Es­pan­jan pank­ki­tu­ki­pa­ket­tia.

Ky­sy­mys pi­tää si­säl­lään hy­vin ylei­sen vää­rin­kä­si­tyk­sen. Mei­dän suo­ma­lais­ten po­lii­tik­ko­jen Eu­roo­pan vel­ka­krii­siin liit­ty­vien tu­ki­pa­ket­ti­pää­tös­ten vai­kut­ti­me­na on ol­lut vain ja ai­noas­taan Suo­men ja suo­ma­lais­ten hy­vin­voin­nin tur­vaa­mi­nen. Ta­voit­tee­na on siis se, et­tei ta­lous­krii­si hal­lit­se­mat­to­mas­ti le­viäi­si ja is­ki­si hy­vin ra­jus­ti Suo­men ta­lou­teen ja suo­ma­lais­ten työ­paik­koi­hin.

Mi­kä muu voi­si ol­la suo­ma­lais­ten po­lii­tik­ko­jen ta­voi­te? Em­me kai ole tul­leet hul­luik­si ja ot­tai­si suo­ma­lais­ten ve­ron­mak­sa­jien vas­tuul­le ta­lou­del­li­sia ris­ke­jä sen vuok­si, et­tä sai­sim­me pe­las­tet­tua esi­mer­kik­si es­pan­ja­lais­ten pank­kii­rien tai kiin­teis­tö­si­joit­ta­jien ta­lou­del­li­sen me­nes­tyk­sen?

On kui­ten­kin pak­ko myön­tää, et­tem­me voi ol­la var­mo­ja va­li­tun tu­ki­po­li­tii­kan on­nis­tu­mi­ses­ta. Mo­tii­viam­me ei kui­ten­kaan kan­na­ta epäil­lä.

http://www.hs.fi/digilehti/#24072012/mielipide/Lyhyesti/ar1343019445533

[FadeAway]

http://yle.fi/uutiset/espanjalta_ranskalta_ja_italialta_yhteinen_kannanotto_-_vai_eiko_sittenkaan/6229119

Espanjan hallitus ilmoitti tänään, että Espanja, Ranska ja Italia vaativat yhteisessä kannanotossaan EU:n kesäkuisessa huippukokouksissa tekemien päätösten nopeaa toimeenpanoa.

Kesäkuun lopun huippukokouksessaan EU-johtajat sopivat keinoista, joilla tuetaan pankkeja ja talouskasvua.

Päätösten nopea toimenpano olisi vetoomuksen mukaan ensiarvoisen tärkeää talouden korjaustoimien onnistumiseksi.

Espanjan ilmoitus näyttää yllättäneen Ranskan ja Italian täysin.

Alkaako todella olemaan hätäkäsillä , kun tämmöisiä vetoomuksia keksitään.

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/espanjan+10vuotisen+korko+76+prosentissa++quotinterventio+vain+ajan+kysymysquot/a824091

Espanjan 10-vuotisen valtionobligaation korko nousi tänään lainahuutokaupan jälkeen 7,59 prosenttiin. Viisivuotisen bondin korko on vieläkin korkeammalla, 7,61 prosentissa.
"Espanjan 5- ja 10-vuotisten bondien korkoero kääntyi negatiiviseksi tänään. Se on klassinen merkki siitä, että tilanne on markkinoiden mielestä kestämätön", RIA Capital Marketsin strategi Nick Stamenkovic sanoi Reutersille.

Markkinoilla odotetaan nyt EKP:n puuttuvan Espanjan korkojen nousuun.

"Espanjan tilanne on kestämätön ja jonkinlainen interventio on vain ajan kysymys", Danske Bankin strategi Allan von Mehren kommentoi Bloombergille.

EKP on toistaiseksi ollut erittäin vastahakoinen aloittamaan bondien tukiostoja uudelleen.

[jmk]

Espanjan hallitus ilmoitti tänään, että Espanja, Ranska ja Italia vaativat yhteisessä kannanotossaan EU:n kesäkuisessa huippukokouksissa tekemien päätösten nopeaa toimeenpanoa.

Onpa otsaa, että kerjäläiset vaativat.

[Jouko]

Espanjan hallitus ilmoitti tänään, että Espanja, Ranska ja Italia vaativat yhteisessä kannanotossaan EU:n kesäkuisessa huippukokouksissa tekemien päätösten nopeaa toimeenpanoa.

Onpa otsaa, että kerjäläiset vaativat.

Yhä röyhkeämmiksi tulevat. Ovat huomanneet että kiristäminen toimii ja rahanantajat nöristyvät. Pirulle on annettu pikkusormi.

[Siili]

Espanjan hallitus ilmoitti tänään, että Espanja, Ranska ja Italia vaativat yhteisessä kannanotossaan EU:n kesäkuisessa huippukokouksissa tekemien päätösten nopeaa toimeenpanoa.

Onpa otsaa, että kerjäläiset vaativat.

Kyllähän on ihan passelia, että sovitut asiat pistetään täytäntöön.  Ikävä kyllä näyttää vain siltä, ettei oikein ole konsensusta siitä, mitä on sovittu.

[FadeAway]

http://www.talouselama.fi/uutiset/eulahteet+kreikka+on+taysin+pois+raiteiltaan/a2137814
Kreikka tuskin pystyy maksamaan velkojaan ja niitä täytyy järjestellä uudelleen, kertoivat kolme EU-viranomaista Reutersille tiistaina.

"Kreikka on täysin pois raiteiltaan. Velkavakausanalyysista tulee aika karmiva", kertoi yksi EU-viranomaisista Reutersille.

Kreikka tarvitsee jälleen EKP:n ja muiden euromaiden apua, mutta EKP ja euromaat ovat haluttomia auttamaan Kreikkaa.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikan+paaministerilta+entista+karumpi+arvio+talous+supistuu+yli+7/a2137781

Kreikan pääministeriltä entistä karumpi arvio: talous supistuu yli 7%.

http://www.hs.fi/talous/EU-l%C3%A4hteet+Kreikka+ei+pysty+maksamaan+velkojaan/a1305586588616
EU-lähteet: Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288486245607.html

Brittiläiset talousasiantuntijat varoittavat, että Kreikan talous saattaa kaatua jopa 20. elokuuta mennessä.
Rahojen loppuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että maa menisi konkurssiin.

Talouskriisin repimää maata täytyy asiantuntijoiden mukaan jälleenrahoittaa valtion joukkovelkakirjoja miljardeilla euroilla – alle kuukauden aikana. Tähän se tarvitsisi kansainvälistä apua, jota ei välttämättä ole saatavilla.

Ei hyvältä Kreikassa meno vaikuta. Hankala maksaa lainoja ja korkoja , kun talous on rajussa laskussa ja säästöt jäävät myös äkkiä haaveeksi. Ei kun Kreikka III suunnitelmiin.

[Tomi]

Kataloniassa ongelmia:

http://www.hs.fi/talous/Kataloniakin+saattaa+joutua+pyyt%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n+apua+Espanjan+valtiolta/a1305586578924

Madrid. Espanjassa itsehallintoalue Katalonia saattaa joutua pyytämään taloudellista apua valtiolta. Alueen talousministeri sanoi tiistaina BBC:n radiohaastattelussa, että apua joudutaan pyytämään, mutta summista ei haastattelussa puhuttu.

Ministeriön edustaja puolestaan sanoi, että alue vasta perehtyy avunpyynnön mahdollisuuteen, eikä virallisesta avunpyynnöstä ole vielä päätetty.

Katalonia on Espanjan suurimpia talousalueita, ja se vastaa viidesosasta maan bruttokansantuotetta. Aiemmin viime viikolla Valencian alue ilmoitti pyytävänsä taloudellista apua valtiolta. Myös Murcian alueen on spekuloitu pyytävän rahallista tukea.

Espanjan valtionlainojen jälkimarkkinakorot jatkoivat nousuaan tiistaina. Kymmenen vuoden lainan korko nousi yli 7,6 prosentin, joka on selvästi yli kestämättömänä pidetyn tason.

Espanjan valtion lyhyiden lainojen tiistaina järjestetyssä huutokaupassa velkakirjojen korot nousivat toiseksi korkeimmalle tasolleen eurovaluutan olemassaolon aikana.

HS-pääkirjoitus:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Eduskunnan+pit%C3%A4isi+tiet%C3%A4%C3%A4+mit%C3%A4+se+p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4/a1343018752872

Es­pan­ja­lais­pank­kien lai­na­oh­jel­maa kes­ken ke­sä­lo­man­sa kä­si­tel­lei­den kan­san­edus­ta­jien as­kel­ten kai­ku oli tus­kin vai­men­tu­nut edus­kun­nan käy­tä­vil­lä, kun Eu­roo­pan vel­ka­krii­sin rau­hoit­ta­mi­seen tar­koi­te­tuis­ta va­kaus­jär­jes­te­lyis­tä tu­li esiin uut­ta häm­men­tä­vää tie­toa.

Eu­ro­maat päät­ti­vät Es­pan­ja-oh­jel­mas­ta so­pies­saan, et­tä oh­jel­maan ei so­vel­le­ta en­si­si­jai­sen vel­ko­jan ase­maa, vaik­ka oh­jel­man lai­na­eriä myön­net­täi­siin tu­le­vai­suu­des­sa Eu­roo­pan va­kaus­vä­li­neen EVM:n kaut­ta. EU:n ta­lous­ko­mis­saa­ri Ol­li Rehn ker­toi lauan­tain Hel­sin­gin Sa­no­mis­sa (HS 21. 7.), et­tä eu­ro­maat voi­vat ta­paus­koh­tai­ses­ti har­ki­ta EVM:n en­si­si­jai­sen vel­ko­jan ase­mas­ta luo­pu­mis­ta myös tu­le­vis­sa tu­ki­lai­nois­sa.

Tä­hän men­nes­sä Suo­mes­sa on luul­tu, et­tä EVM:l­lä oli­si ai­na lai­naa an­taes­saan en­si­si­jai­sen vel­ko­jan ase­ma. Täs­sä us­kos­sa edus­kun­ta hy­väk­syi EVM:n pe­rus­ta­mis­ta kos­ke­van so­pi­muk­sen ke­sä­kuus­sa. Tuol­loin hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­sä lu­ki, et­tä EVM:l­lä on sa­ma etu­oi­keus­ase­ma yk­si­tyi­siin vel­ko­jiin näh­den kuin Kan­sain­vä­li­sel­lä va­luut­ta­ra­has­tol­la IMF:l­lä.

Ensi­si­jai­sen vel­ko­jan ase­ma mai­ni­taan EVM-so­pi­muk­sen joh­dan­nos­sa mut­ta ei so­pi­muk­sen oi­keu­del­li­ses­ti si­to­vis­sa sään­nök­sis­sä. Eu­ro­maat ovat siis il­mais­seet po­liit­ti­sen tah­ton­sa, et­tä EVM saa ra­han­sa en­sim­mäi­se­nä, jos ve­lal­li­ses­ta tu­lee mak­su­ky­vy­tön. Ju­ri­di­ses­ti EVM:l­lä ei ole en­si­si­jai­sen vel­ko­jan ase­maa.

Suo­mi vaa­ti va­kuuk­sia Es­pan­ja-oh­jel­maan osal­lis­tu­mi­sen eh­to­na. Es­pan­ja­lais­pan­keil­ta han­kit­tu­jen va­kuuk­sien kan­nal­ta EVM:n vel­ko­ja-ase­mal­la ei ole mer­ki­tys­tä: Suo­mel­le on lu­vat­tu va­kuu­det sii­tä riip­pu­mat­ta, jae­taan­ko tu­ki­sum­mat EVM:n vai ny­kyi­sin käy­tös­sä ole­van vä­li­ai­kai­sen ra­hoi­tus­va­kaus­vä­li­neen ERVV:n kaut­ta. Ko­ko­naan toi­nen ky­sy­mys on, mi­tä tin­ki­mi­nen EVM:n en­si­si­jai­sen vel­ko­jan ase­mas­ta mer­kit­si­si ylei­ses­ti vel­ka­krii­sin hoi­dol­le ja Suo­mel­le.

Suo­mi on hal­li­tus­oh­jel­man mu­kai­ses­ti vaa­ti­nut va­kuuk­sia vain uu­sien ERVV:n kaut­ta myön­net­ty­jen lai­no­jen ta­kau­so­suu­del­leen. Hal­li­tus­oh­jel­mas­sa ase­te­taan kui­ten­kin EVM:n hy­väk­sy­mi­sen eh­dok­si, et­tä EVM:n lai­noil­la on en­si­si­jai­nen ase­ma ver­rat­tu­na yk­si­tyi­sen sek­to­rin lai­noi­hin.

EVM:s­sä Suo­mi on ol­lut val­mis luo­pu­maan va­kuuk­sis­ta, kos­ka EVM:n en­si­si­jai­sen vel­ko­jan ase­man on kat­sot­tu tar­joa­van Suo­men ra­hoil­le riit­tä­vän suo­jan. Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön lauan­tai­na jul­kai­se­man tie­dot­teen mu­kaan "­va­kuu­det ovat vä­hin­tään yh­tä hy­vä tur­va kuin EVM:n en­si­si­jai­sen vel­ko­jan ase­ma". Ovat­ko va­kuu­det mi­nis­te­riön mie­les­tä jois­sain ta­pauk­sis­sa en­si­si­jai­sen vel­ko­jan ase­maa pa­rem­pi vaih­toeh­to?

Hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­jat pi­tä­vät yhä kiin­ni sii­tä, et­tä EVM ei voi luo­pua en­si­si­jai­sen vel­ko­jan ase­mas­ta. Edus­kun­nan suu­ren va­lio­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Mia­pet­ra Kum­pu­la-Nat­ri (sd) sa­noi, et­tei val­tio­so­pi­mus voi muut­tua ko­mis­saa­rin tul­kin­nan pe­rus­teel­la (HS 22. 7.). Op­po­si­tio on kui­ten­kin syyt­tä­nyt hal­li­tus­ta har­haan­joh­ta­vien tie­to­jen an­ta­mi­ses­ta edus­kun­nal­le ja vaa­ti­nut, et­tä en­si­si­jai­sen vel­ko­jan ase­mas­ta pi­de­tään kiin­ni. Maa­nan­tai­na pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö puut­tui pe­liin toi­vo­mal­la sel­vi­tys­tä sii­tä, "­mi­tä mis­sä­kin ja mis­tä­kin on pää­tet­ty".

EVM:n pe­rus­ta­mis­ta kos­ke­vas­sa hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­sä to­det­tiin ker­taal­leen, et­tä EVM:n etu­oi­keus­ase­maa yk­si­tyi­siin vel­ko­jiin näh­den on pi­det­tä­vä en­si­si­jai­ses­ti po­liit­ti­se­na si­tou­muk­se­na. Esi­tyk­ses­sä ei kui­ten­kaan poh­dit­tu po­liit­ti­ses­ta si­tou­muk­ses­ta li­peä­mi­sen mah­dol­li­suut­ta. Hal­li­tus pi­ti EVM:n en­si­si­jai­sen vel­ko­jan ase­maa tär­keä­nä juu­ri ve­ron­mak­sa­jien va­ro­jen tur­vaa­mi­sen kan­nal­ta.

Näyt­tää sil­tä, et­tä edus­kun­ta te­ki pää­tök­sen EVM:ään liit­ty­mi­ses­tä va­ja­vai­sen tie­don pe­rus­teel­la. Vel­ka­krii­sin hoi­dos­sa ovat niin suu­ret pa­nok­set ja hal­li­tus­puo­luei­den ri­vit py­sy­vät niin suo­ri­na, et­tä avoin poh­dis­ke­lu po­liit­ti­sen si­tou­muk­sen luon­tees­ta oli­si tus­kin muut­ta­nut lop­pu­tu­los­ta: EVM-so­pi­mus oli­si hy­väk­syt­ty jo­ka ta­pauk­ses­sa. Pe­ri­aat­tees­sa – ja käy­tän­nös­sä­kin – on sil­ti hy­vin on­gel­mal­lis­ta, jos edus­kun­ta ei tie­dä, mi­tä se päät­tää.

Vel­ka­krii­si ete­nee sel­lais­ta vauh­tia, et­tä ta­val­lis­ten kan­sa­lais­ten ohel­la am­mat­ti­po­lii­ti­kot­kin ovat pääs­tään pyö­räl­lä. Tie­to tar­peel­li­sis­ta toi­mis­ta ja teh­dyis­tä pää­tök­sis­tä on sa­lais­ta tai vai­keas­ti ym­mär­ret­tä­vää. Ko­vas­sa kii­rees­sä huo­no­jen ja epä­sel­vien pää­tös­ten ris­ki kas­vaa.

De­mo­kra­tian kan­nal­ta oli­si elin­tär­keää pääs­tä vel­ka­krii­sin kuo­hu­jen kes­kel­tä edes het­kek­si su­van­toon, jos­sa eu­roa­lueen, EU:n ja Suo­men suun­taa voi­daan ar­vioi­da kai­kes­sa rau­has­sa. Va­li­tet­ta­vas­ti näyt­tää sil­tä, et­tei tuol­lais­ta hen­gäh­dys­tau­koa ole lä­hi­ai­koi­na lu­vas­sa.

[jmm]

http://www.hs.fi/talous/EU-l%C3%A4hteet+Kreikka+ei+pysty+maksamaan+velkojaan/a1305586588616
EU-lähteet: Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan

Ei hyvältä Kreikassa meno vaikuta. Hankala maksaa lainoja ja korkoja , kun talous on rajussa laskussa ja säästöt jäävät myös äkkiä haaveeksi. Ei kun Kreikka III suunnitelmiin.

Samarasin mukaan jotkut ulkomaiset viranomaiset ovat turhaan epäröineet Kreikan mahdollisuuksia.

"Me voimme saattaaa maamme takaisin jaloilleen ja he tekevät kaikkensa, että me häviäisimme", Samaras sanoi tiistaina.

Samaras ilmeisesti odottaa että Kreikka erotetaan eurosta ja hän voi syyttää kaikesta Saksaa. Vaihtoehtoisesti Kreikka saa vielä uuden tukipaketin. Tämä on hänelle win-win-tilanne.

[Kareliana-55]

– EVM:ää ja Espanjan lainaa koskevat asiat etenevät ihan normaalissa järjestyksessä. Eduskunta on saanut asioista perusteelliset selvitykset ja tehnyt päätöksensä oikean tiedon perusteella, Jyrki Katainen sanoo Verkkouutisille.

Talouskomissaari Olli Rehn totesi viimeksi maanantaina, että euromaat päättävät tapauskohtaisesti velkojan aseman ensisijaisuudesta EVM:n tukipaketeissa.

– Komissio on itsenäinen toimielin, jolla on oikeus itsenäiseen mielipiteeseen. Komission varauksellinen suhtautuminen EVM:n etuoikeutetun velkojan asemaan on ollut tiedossa koko ajan, Katainen huomauttaa.

Katainen peräänkuuluttaa yksityiskohtiin takertumisen sijaan laajaa Eurooppa-keskustelua.

Nii-ih, ettäs tiiätte!

Loput löpinät ja höpinät täältä:
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/105709-paaministeri-katainen-rauhoittelee-evm-soppaa-asiassa-ei-syyta-hermoiluun

[l'uomo normale]

Jutut isoilla kirjaimilla kirjoitetuista aakkosten yhdistelmistä ja velkojien etuoikeusasemasta menevät yli ymmärryksen: mitä väliä? Jos ihmiset ovat niin sekaisin, että suomalaisten pitää ja että suomalaisilla on jotakin mahdollisuuksia rahoittaa Euroopan pankkikriisejä, onko millään enää mitään väliä? Eikö ole sama vain istua ja odottaa hetkeä, jolloin pelleily loppuu omaan mahdottomuuteensa? Eikö velkojien etusijat ole samaa savuverhoa kuin takuutkin

[tyhmyri]

Katainen peräänkuuluttaa yksityiskohtiin takertumisen sijaan laajaa Eurooppa-keskustelua.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/105709-paaministeri-katainen-rauhoittelee-evm-soppaa-asiassa-ei-syyta-hermoiluun

Minä olen osallistun tähän laajaan Eurooppa-keskusteluun sanomalla, että meidän oikea viiteryhmämme ei ole Euroalueen isot maat, vaan Ruotsi ja Tanska, jotka ovat EU:n jäseniä, mutta eivät eurossa.

Euroon liittyminen oli Suomen johdolta iso, iso poliittinen ja kansantaloudellinen virhe.