Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Siili]

Alkaako kohta aurinkobondien myynti?

http://www.uusisuomi.fi/raha/116563-uusi-ehdotus-aurinkoenergiasta-kreikan-pelastus

[tyhmyri]

Keynesin oppien mukaan velaksi elämällä talous vilkastuu ja kaikilla on kivaa kun rahaa pyörii aina vain isompia määriä.

Olkiukkojen rakentelua. Alkuperäinen ajatus oli elvyttää laskusuhdanteessa ja kiristää vyötä sekä maksaa velat pois noususuhdanteessa. Tuo velkojenmaksupuoli meinaa asiassa yleensä unohtua.

[Vörå]

Keynesin oppien mukaan velaksi elämällä talous vilkastuu ja kaikilla on kivaa kun rahaa pyörii aina vain isompia määriä.

Olkiukkojen rakentelua. Alkuperäinen ajatus oli elvyttää laskusuhdanteessa ja kiristää vyötä sekä maksaa velat pois noususuhdanteessa. Tuo velkojenmaksupuoli meinaa asiassa yleensä unohtua.

Keynes ei ylipäänsä ollut erityisen sosialistisesti suuntautunut. Toisessa maailmansodassa hän vastusti säännöstelyä ja esitti reseptinsä alijäämä-kulutuksesta 30-luvun spesifiin tilanteeseen (joka nyt on suurelta osin toistumassa). Mitään loputonta velaksi elämistä hän ei olisi hyväksynyt tai pitänyt mahdollisena.

[TheJ]

Keynesin oppien mukaan velaksi elämällä talous vilkastuu ja kaikilla on kivaa kun rahaa pyörii aina vain isompia määriä.

Olkiukkojen rakentelua. Alkuperäinen ajatus oli elvyttää laskusuhdanteessa ja kiristää vyötä sekä maksaa velat pois noususuhdanteessa. Tuo velkojenmaksupuoli meinaa asiassa yleensä unohtua.

Jep, puhun siis käytännöstä, en Keynesin todellisista kirjoituksista. Kaikki maat tuntuvat soveltavan Keynesiä kuvaamallani tavalla; Velaksi kaikkea kivaa ja maailma pelastuu. Osa "Velkojen maksu hyvinä aikoina" lienee pudonnut valtioiden lukemasta painoksesta pois...

Pankeille käy oikein hyvin että valtiot ottavat velkaa ja sitten kun tulee maksun aika, ottavat uutta velkaa jolla maksavat vanhat pois. Korko juoksee koko ajan. Koskaan ei ole "hyvä aika" maksaa velkoja pois.

[tyhmyri]

Mitään loputonta velaksi elämistä hän ei olisi hyväksynyt tai pitänyt mahdollisena.

Muistelen aikoinaan lukeneeni, että Keynes olisi itse asiassa suhtautunut varsin vihamielisesti valtionvelkaan muissa kuin elvytystarkoituksissa. Hän taisi olla sitä mieltä, että valtion pitäisi nopeasti maksaa velat pois kun noususuhdanne jälleen alkaa. Keynes kannatti vahvaa valtiota, joka reguloi pankkeja ja muita kriittisiä alueita, mutta hän ei kannattanut kovinkaan kookasta julkista sektoria. Elvytyksen pitikin kohdistua ensisijaisesti hankkeisiin, joiden tekemisellä on rajoitettu kesto. Siltoja, tietä, rautatietä, lentokenttiä, julkisia rakennuksia ja muita määräaikaisia projekteja. Ei missään tapauksessa pysyviä ylimääräisiä rakenteita kuten ministeriöitä virkamiesarmeijoineen tms.

Toisin sanoen Keynesin alkuperäisten ajatusten mukaan noususuhdanteessa säästetään ja leikataan ja korotetaan veroja ja maksetaan kaikki mahdolliset julkiset velat pois. Laskusuhdanteessa taas elvytetään määräaikaisilla toimilla, jotka rahoitetaan julkisella velalla.

Joku, jolla on tuoreemmat mielikuvat Keynesin ajatuksista korjannee jos mielikuvani ovat ajan vääristämiä.

Meillä Suomessa toimitaan useimmiten juuri toisin päin. Noususuhdanteessa lasketaan veroja ja lisätään pysyvää julkista kulutusta. Laskusuhdanteessa sitten korotetaan veroja ja säästetään. Hölmöläisten touhua, joka voi helpottaa poliitikkojen uudelleenvalintaa, mutta tekee hallaa kansantaloudelle.

[Finka]

Tuli vastaan mielenkiintoinen blogi Palkansaajien tutkimuslaitoksen sivuilla:

http://www.labour.fi/ptblogit.asp

Tämänpäiväisessä lista hyviä kysymyksiä:

Jätän politologeille ja mediatutkijoille sen selvittämisen, miten on päässyt käymään niin, että julkisen sanan monien edustajien yritykset saada valtiovarainministeri Urpilainen ja viime kädessä koko Kataisen hallitus kiikkiin epäonnistuneesta vakuusvaatimuksesta ovat syrjäyttäneet paljon tärkeämmät eurokriisiin liittyvät kysymykset ja nimenomaan sen, kuinka pitkälle Suomi joutuu osallistumaan yhteisvastuuseen. EU:n kriisipakettien ja Suomenkin kokonaisvastuiden kannalta tämä vakuusratkaisu on kuitenkin melko vähäpätöinen asia. Toivon todella, että tämän jälkeen media kiinnittäisi huomionsa paljon isompiin ja tärkeämpiin kysymyksiin:

• Mikä on Saksan ja Ranskan osuus tämän kriisin synnyttämisessä?
  Miksi Saksa, Ranska ja Iso-Britannia eivät itse pääomita omia pankkejaan ja suostu kriisimaiden velkasaneeraukseen?
• Väliaikaisen vakausrahaston eli ERVV:n 780 (726) miljardia eivät riitä mihinkään, jos pitää tukea isompia maita kuten erityisesti Italiaa, mutta mm. Saksa, Hollanti ja Suomi eivät halua enää kasvattaa sitä – mitä tästä seuraa?
• Mitkä ovat vaihtoehdot loputtomalle yhteisvastuun kasvattamiselle? Nyt puhutaan, että ERVV:n velkavivulla ja/tai EKP:n tuella paisutettaisiin ERVV:n lainanantokykyä, mutta yhtä kaikki tappioiden tullen viime kädessä lasku lankeaa veronmaksajien kontolle.
• Kuinka kriisimaat voivat parantaa kilpailukykyään niin paljon, että ne pääsevät kyllin vahvaan kasvuun ja kykenevät itse hoitamaan velkansa?
• Millä tavalla Saksa ja Ranska alun alkaen (jo viime vuonna?) taivuttivat Suomen yhteisvastuuseen? Kiristämällä, uhkailemalla vai lahjomalla? Pääministeri Katainen ja hänen edeltäjänsä Kiviniemi, ehkä Vanhanenkin voisivat kertoa totuuden, mutta vaikenevatko he "diplomaattisista syistä"?

(Kannattaa toki lukea koko teksti.)

[PaulR]

Gerald Celente - TruNews - 03 October 2011
http://www.youtube.com/watch?v=OPD-cWW2ks8&feature=relmfu

Gerald starts at 5.30

helen4963 2 päivää sitten

[ukkometso]

Tuli vastaan mielenkiintoinen blogi Palkansaajien tutkimuslaitoksen sivuilla:
http://www.labour.fi/ptblogit.asp

Tuoreiden lehtitietojen (Financial Times) mukaan Euroopan komissio tulee ensi viikolla ehdottamaan pankkien pääomittamista, minkä voi tulkita merkitsevän samalla valmistautumista Kreikan velkasaneeraukseen. On epäselvää, miten tämä käytännössä tapahtuu. Sama lähde paljastaa kuitenkin mm. Saksan, Hollannin ja Suomen olevan nyt sillä kannalla, että jäsenmaiden itse on kaivettava jostain nämä rahat. Kuitenkaan Ranska ei tätä halua, koska sen pitäisi ottaa niin paljon velkaa, että sen AAA-luottoluokitus vaarantuisi. ERVV:hen nyt hyväksyttävien muutosten joukossa on pykälä, joka sallii ERVV:n ottaa velkaa jäsenmaiden takauksilla sitä varten, että se välittää nämä varat pankkien pääomituksen tarpeessa oleville jäsenmaille. On tietysti mahdotonta tietää, miten tämä erinomaisen tavaton pykälä tuli mukaan ERVV:n puitesopimukseen, mutta ilmeisesti Ranska oli vahvasti sen takana. Suomi siis voisi joutua takaamaan ERVV:n velanottoa ranskalaisten pankkien pääomittamiseksi .

[slobovorsk]

Tuoreiden lehtitietojen (Financial Times) mukaan Euroopan komissio tulee ensi viikolla ehdottamaan pankkien pääomittamista, minkä voi tulkita merkitsevän samalla valmistautumista Kreikan velkasaneeraukseen. On epäselvää, miten tämä käytännössä tapahtuu. Sama lähde paljastaa kuitenkin mm. Saksan, Hollannin ja Suomen olevan nyt sillä kannalla, että jäsenmaiden itse on kaivettava jostain nämä rahat. Kuitenkaan Ranska ei tätä halua, koska sen pitäisi ottaa niin paljon velkaa, että sen AAA-luottoluokitus vaarantuisi. ERVV:hen nyt hyväksyttävien muutosten joukossa on pykälä, joka sallii ERVV:n ottaa velkaa jäsenmaiden takauksilla sitä varten, että se välittää nämä varat pankkien pääomituksen tarpeessa oleville jäsenmaille. On tietysti mahdotonta tietää, miten tämä erinomaisen tavaton pykälä tuli mukaan ERVV:n puitesopimukseen, mutta ilmeisesti Ranska oli vahvasti sen takana. Suomi siis voisi joutua takaamaan ERVV:n velanottoa ranskalaisten pankkien pääomittamiseksi .

Niin, juuri tästä pankkien pääomittamisesta ERVV:N kautta ja siihen liittyvistä mahdollisista voitoista, joista Suomi mahdollisesti luopuu saadakseen vakuudet, on väännetty  muutama sivu tuolla vakuusketjussa. Eiköhän niiden vakuuksienkin tarve katsota tapauskohtaisesti...

[FadeAway]

Ei suoraan liity ketjuun...

http://www.hs.fi/kotimaa/Vuoden+ulkosuomalainen+on+talouskomissaari+Olli+Rehn/a1305546691781

Vuoden ulkosuomalaiseksi on valittu EU:n talouskomissaari Olli Rehn. Valinnan teki ulkosuomalaisten etujärjestö Suomi-Seura.

Seura palkitsi Olli Rehnin (s. 1962) menestyksekkäästä urasta Euroopan komission vaativissa tehtävissä.

Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan.

Nyt näitä veronmaksajien rahojen jakajia aletaan jo palkitsemaan.

Rehnin saavutuksia:
Laajentumiskomissaarina: Romania ja Bulgaria EU:hun
Talouskomissaarina: Euronmaiden velkakriisi ja kasa EVVK-paketteja

[Lasse]

Gerald Celente - TruNews - 03 October 2011
http://www.youtube.com/watch?v=OPD-cWW2ks8&feature=relmfu

Hyvää settiä, kiitos Pauli!

--Lasse

[RTT]

Merkelin mukaan "Saksa ehdottamasti tukee" Hollannin suunnitelmaa luoda uusi komissaarin virka, jonka tehtävänä on valvoa kaikkien euromaiden budjetteja, ja tarvittaessa ottaa maan koko talouspolitiikka omaan hoitoonsa. Myös Suomi tukee Hollannin esitystä, ja ehtipä A. Stubb itsekin ehdottaa "budjettitsaarin" viran perustamista.

Että tälläisiä demokraatteja löytyy Euroopan maiden johdosta.

[PaulR]

Gerald Celente - TruNews - 03 October 2011
http://www.youtube.com/watch?v=OPD-cWW2ks8&feature=relmfu

Hyvää settiä, kiitos Pauli!

--Lasse

Celentellä on suorapuheista settiä viikoittain. Kunhan Amerikka palauttaa kansanvaltansa, haluaisin käydä Nykissä tapaamassa miestä, jutella, kiittää suorapuheisista, inspiroivista ja kaunistelemattomista ajatuksistaan, tarjota lounaan ja pari paukkua niiden äärellä.

E:
http://www.trendsresearch.com/index.php

[Marko Parkkola]

Merkelin mukaan "Saksa ehdottamasti tukee" Hollannin suunnitelmaa luoda uusi komissaarin virka, jonka tehtävänä on valvoa kaikkien euromaiden budjetteja, ja tarvittaessa ottaa maan koko talouspolitiikka omaan hoitoonsa. Myös Suomi tukee Hollannin esitystä, ja ehtipä A. Stubb itsekin ehdottaa "budjettitsaarin" viran perustamista.

Että tälläisiä demokraatteja löytyy Euroopan maiden johdosta.

Kai tuo paikka tulee julkiseen hakuun? Kiinnostaisi meinaan komisariointi veronmaksajien kustannuksella. Tulosvastuuta ei näytä kuitenkaan olevan minkäänlaista, joten tuskin tuohon kummoista koulutustakaan vaaditaan.

[akinuusin]

Merkelin mukaan "Saksa ehdottamasti tukee" Hollannin suunnitelmaa luoda uusi komissaarin virka, jonka tehtävänä on valvoa kaikkien euromaiden budjetteja, ja tarvittaessa ottaa maan koko talouspolitiikka omaan hoitoonsa. Myös Suomi tukee Hollannin esitystä, ja ehtipä A.

Stubb itsekin ehdottaa "budjettitsaarin"[/url] viran perustamista.

Että tälläisiä demokraatteja löytyy Euroopan maiden johdosta.

Hyvä, hyvä, keskusjohtoinen eurostoliitto ja yksi ainoa Totuus etenevät!

[Goman]

Ja tämän uuden komissaarin toimisto on luonnollisesti nimeltään  Gospl..., sori  eikun
EUplan.

[Kaaoskeisari]

Ei vielä ketjussa näkynyt joten minäpä linkitän.

Fitch laski Espanjan ja Italian luottoluokitusta
http://yle.fi/uutiset/teemat/velkakriisi/2011/10/fitch_laski_espanjan_ja_italian_luottoluokitusta_2933280.html?origin=rss

Fitch laski Espanjan luottoluokitusta kahdella pykälällä luokkaan AA-. Luottoluokittajan mukaan laskuun vaikuttivat maan huono talouskasvu sekä maan korkea velka-aste.

Fitch päätti laskea myös Italian luottoluokitusta yhdellä pykälällä tasolle A+. Fitchin mukaan lasku on seurausta syventyneestä euroalueen talouskriisistä.

Espanja ja Italia ovat Fitchin luokituksen mukaan vielä usean pykälän päässä roskalainaluokasta.

Portugalin luottoluokituksen Fitch sen sijaan säilytti entisellään.

[OTU]

Kun joku viisas sanoi, että sota ja hävitys on ihmisestä erottamaton ominaisuus, niin hän on oikeassa. Valitettavasti.

[Lasse]

Celentellä on suorapuheista settiä viikoittain. Kunhan Amerikka palauttaa kansanvaltansa, haluaisin käydä Nykissä tapaamassa miestä, jutella, kiittää suorapuheisista, inspiroivista ja kaunistelemattomista ajatuksistaan, tarjota lounaan ja pari paukkua niiden äärellä.

E:
http://www.trendsresearch.com/index.php

Tuosta korostetusta aiheesta vielä, katsoin tänään, no, saarnan (ei uskonnollisen), joka liittyy maailmanlaajuiseen talouteen, erääseen tapahtumaan kymmenen vuotta sitten ja ahneiden ihmisten jättämiin jälkiin, joihin ei vielä olla uskallettu puuttua. Sitä ennen on ehkä turha odottaa käännettä parempaan.

85 minuuttia puhuvaa päätä, cui bono?

Splitting the Sky - 9/11: Follow The Money
http://video.google.com/videoplay?docid=-7682704925540815038

--Lasse

[PaulR]

Ei mulle täydy tarvitse ateistina tarvitse sanoa, että 9/11 oli inside job.

Jos muuta sanot, olet tyhmä ja idiootti. 

[törö]

...

Lewis kertoo vieneensä drinkeille kaksi kreikkalaista verovirkailijaa, joiden tehtävä oli kerätä veroja.

"He selittivät minulle, että verohallinnossa sai ylennyksiä siten, jos ei kerännyt veroja. Jos oli hyvä keräämään veroja, sai potkut. Kukaan ei halunnut hyvää kreikkalaista veronkerääjää."

Tällä hetkellä saksalaiset ovat Kreikassa yrittämässä auttaa verojen keräämisessä, Lewis sanoo, mikä ei ole lainkaan mukavaa kummankaan kannalta.

"Saksalaiset haluavat rahansa takaisin kreikkalaisilta, ja kreikkalaiset eivät aio antaa niitä. Se ei vain tule tapahtumaan", Lewis sanoo.

Laajemmin ajatellen Lewis sanoo velkakriisissä olevan vertauskuvallisesti kyse siitä, että eri maat ovat jääneet pimeään huoneeseen ja saaneet päättää, mitä ne tekevät valtavalla määrällä velkarahaa, jota niille tyrkytettiin. Riippui kuinkin maan kansallisluonteesta, mihin rahat törsättiin. Kreikka päätti käyttää rahat korruptoituneen ja paisuneen julkisen sektorin paisuttamiseksi vielä suuremmaksi, Lewis sanoo.

"Kreikka on yhteiskunta, joka on romahtanut moraalisesti täydellisesti."

Lewis ei usko kriisin johtavan sentään sotaan, mutta hän sanoo EU:n yrittäneen euroalueessa hitsata yhteen maita, jotka eivät kuulu yhteen.

"Saksalaiset johtavat vetävät kansaansa tästä läpi, koska kukaan saksalainen johtaja ei halua olla se henkilö joka aloitti kolmannen maailmansodan tai torpedoi ajatuksen eurooppalaisesta yhteistyöstä."

Jossain kohtaa tulee kuitenkin hajoamispiste, ja Lews pitää hyvin mahdollisena, että Saksa jättää euron, jos Kreikka ei jätä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/quotkreikassa+huonoimmat+verovirkailijat+saivat+ylennyksiaquot/a698560

[Vörå]

Mitään loputonta velaksi elämistä hän ei olisi hyväksynyt tai pitänyt mahdollisena.

Muistelen aikoinaan lukeneeni, että Keynes olisi itse asiassa suhtautunut varsin vihamielisesti valtionvelkaan muissa kuin elvytystarkoituksissa. Hän taisi olla sitä mieltä, että valtion pitäisi nopeasti maksaa velat pois kun noususuhdanne jälleen alkaa. Keynes kannatti vahvaa valtiota, joka reguloi pankkeja ja muita kriittisiä alueita, mutta hän ei kannattanut kovinkaan kookasta julkista sektoria.

Muistelisin myös, että hän oli itse asiassa aika perinteinen liberaali (kuului myös puolueen neuvonantajiin), eikä tainnut koskaan kannattaa työväenpuoluetta. Hän oli myös 30-luvulla yksi vaikutusvaltaisimpia ajattelijoita, joka täysin torjui silloin yllättävän suositun Neuvostoliiton mallin. En usko, että hän olisi pitänyt nykyistä suurta julkista sektoria erityisen terveellisenä kehityskulkuna - tosin pragmaatikkona olisi voinut hyvinkin hyväksyä sen olemassaolevana tosiseikkana.

Minusta tuo Krugmanin kuvio rahan määrästä ja inflaatiosta aika vastaansanomattomasti osoittaa, että olemme puhtaassa keynesiläisessä tilanteessa, jossa yksityinen sektori ei itsepintaisesti suostu lähtemään käyntiin:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/10/07/way-off-base-2/

[skrabb]

Päivitetty 8.10.2011 08:25, julkaistu 7.10.2011 21:24.

Ylänurkka: Ranskan pankit pian EU:n luukulla
Päivi Isotalus.

Syksyllä 2007 brittiläisen Northern Rock -pankin eteen alkoi yllättäen muodostua jono. Tallettajat nostivat kilpaa rahojaan pankista, kun huhu levisi, että pankilta oli käteinen loppu.

Northern Rock oli finanssikriisin ensimmäisiä uhreja. Sen olisi pitänyt panna hälytyskellot soimaan. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Pian alkoikin tapahtua. Monet monimutkaisiin amerikkalaisiin arvopapereihin sijoittaneet pankit ajautuivat vaikeuksiin. Pankkien väliset lainamarkkinat jäätyivät. Euroopan keskuspankki (EKP) puuttui tilanteeseen ja avasi rahahanat pankeille.

Vain neljä vuotta myöhemmin historia näyttää toistavan itseään. Kuluneella viikolla Ranska ja Belgia lupasivat taata kaikki Dexia-pankin lainat, kun pankilla oli vaikeuksia saada rahoitusta markkinoilta. Torstaina EKP ilmoitti avaavansa pankkien rahahanat apposelleen.

Onko Belgian suurimman pankin ajautuminen vaikeuksiin ensimmäinen heikko signaali siitä, mitä on tulossa?

EU:n uusi pankkivalvoja EBA toteutti kesällä pankkien stressitestit, joiden piti olla aiempaa tiukemmat. Yhdeksän pankkia reputti testit. 16 selvisi rimaa hipoen. Dexia oli 91 pankin joukossa yksi parhaiten pärjänneistä. Mitä se kertoo testien luotettavuudesta?

Selitysten mukaan Euroopan velkakriisi on kesän jälkeen pahentunut. Sen vaikutuksia ei osattu vielä kesällä ottaa huomioon. Jo kesällä oli kuitenkin kaikkien tiedossa, että Kreikan lainojen arvo on romahtanut. Ilma oli sankkana huhuja Kreikan vararikosta.

EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso aikoo alkavalla viikolla esitellä suunnitelman, miten pankkeja pitäisi pääomittaa, jotta ne kestävät Euroopan velkakriisin.

Barroso tapasi torstaina täällä Brysselissä pääministeri Jyrki Kataisen (kok). Kataisen mielestä ensisijainen vaihtoehto on, että pankit hankkivat pääomia markkinoilta. Jos se ei onnistu, jäsenmaiden on autettava omia pankkejaan.

Kolmas vaihtoehto – jota Katainen ei halunnut mainostaa – on Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV).
...
Tiesikö Suomen eduskunta pari viikkoa sitten, mihin se sitoutui hyväksyessään ERVV:hen tehtävät muutokset?

Koko kirjoitus:
http://www.aamulehti.fi/P%25C3%25A4%25C3%25A4kirjoitukset/1194700185079/artikkeli/ylanurkka+ranskan+pankit+pian+eu+n+luukulla.html

boldaukset omia

[skrabb]

Kysymätön kysymys: Mitäs sitten jos euromaata uhkaa konkurssi?
Talous

Kirjoittanut REINO SUMMANEN 08.10.2011 09:00
Viimeksi päivitetty 08.10.2011 09:46

Sixten Korkman ja Olli Rehn selvittivät, miksi euroalue on velkakriisissä ja Kreikka viittä vaille konkurssissa.

Perimmäinen syy euroalueen velkakriisiin ja olemiseen pankkikriisin partaalla selittyy pitkälti valuuttaunionin esitöillä. Niissä ei hoksattu ottaa huomioon, että jokin euromaa ajautuisi maksukyvyttömyyteen.

Niin sanottu no bail out -sääntö on rahaliiton kulmakivi. Säännön mukaan jokaisen valtion on vastattava omista sitoumuksistaan, eikä niitä ole lupa siirtää muiden valtioiden, EU:n komission tai Euroopan keskuspankin (EKP) maksettavaksi tai vastuulle.

Etlan toimitusjohtajan Sixten Korkmanin rahaliittoa käsittelevän muistion julkistamistilaisuudessa perjantaina vieraillut EU:n talouskomissaari Olli Rehn sanoi, että tarkkaan ottaen no bail out -lauseke tarkoittaa sitä, ettei yksi jäsenvaltio saa ottaa toisen jäsenvaltion lainoja kannettavakseen.

Rehnin mukaan se, että jäsenmaat voivat yhteisellä päätöksellä rahoittaa Luxemburgiin rekisteröidyn kriisirahaston (Euroopan rahoitusvakausväline ERVV) esimerkiksi Kreikkaa, Portugalia ja Irlantia perustuu EU-juristien tulkintaan perussopimuksen 125. artiklasta.

- Sen mukaan sitten on toimittu, Rehn totesi.

Kriisinhallinta unohtui

Hänen mukaansa rahaliiton talouskurisääntöjä sorvattaessa ei mietitty minkäänlaista kriisinhallintaa, vaan luotettiin siihen, että sääntöjä ilman muuta noudatettaisiin.

- Niistä sitten lipsuttiin.

Lipsumisella Rehn tarkoittaa jäsenmaiden liiallisen velkaantumisen estämiseksi solmitun vakaus- ja kasvusopimuksen (VKS) velka- ja vajekattojen rikkomista. VKS :n mukaan euromaan julkisen talouden velka ei saa ylittää 60 ja budjettialijäämä 3 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Melko pian rimojen yli loikkimisesta tuli kuitenkin pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Vain kaksi euromaata 17:stä on toistaiseksi pysynyt koko rahaliitossa olonsa ajan velka- ja vajerajojen puitteissa: Luxemburg ja Suomi.

Kysymys, jota ei koskaan kysytty

Rahaliiton virkamiesvalmistelua Brysselissä vuosikaudet seurannut Sixten Korkman sanoi, ettei no bail out –lausekkeen konkreettista sisältöä edes pohdittu.

- Täytyy hämmästyksellä sanoa, että niissä keskusteluissa, joita käytiin rahakomitean sekä talous- ja finanssikomitean piirissä ei koskaan kysytty, että mitäs sitten tehdään, jos VKS pettää ja jokin maa sittenkin ajautuu maksukyvyttömyyden (konkurssin) partaalle. Sitä kysymystä ei koskaan kysytty.

Korkman harmitteli, että virkamiehille olisi ollut hyödyllistä katsoa joskus ikkunoistaan ulos sen sijaan, että keskittyivät pelkästään juridisiin yksityiskohtiin.

- Tätä on syytä pitää opettavaisena kokemuksena.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=64077:kysymaetoen-kysymys-mitaes-sitten-jos-euromaa-menee-konkurssiin&catid=9:talous-paeaeuutinen-&Itemid=32

[akinuusin]

Kysymätön kysymys: Mitäs sitten jos euromaata uhkaa konkurssi?
Talous

Kirjoittanut REINO SUMMANEN 08.10.2011 09:00
Viimeksi päivitetty 08.10.2011 09:46

Sixten Korkman ja Olli Rehn selvittivät, miksi euroalue on velkakriisissä ja Kreikka viittä vaille konkurssissa.

Perimmäinen syy euroalueen velkakriisiin ja olemiseen pankkikriisin partaalla selittyy pitkälti valuuttaunionin esitöillä. Niissä ei hoksattu ottaa huomioon, että jokin euromaa ajautuisi maksukyvyttömyyteen.

Niin sanottu no bail out -sääntö on rahaliiton kulmakivi. Säännön mukaan jokaisen valtion on vastattava omista sitoumuksistaan, eikä niitä ole lupa siirtää muiden valtioiden, EU:n komission tai Euroopan keskuspankin (EKP) maksettavaksi tai vastuulle.

Etlan toimitusjohtajan Sixten Korkmanin rahaliittoa käsittelevän muistion julkistamistilaisuudessa perjantaina vieraillut EU:n talouskomissaari Olli Rehn sanoi, että tarkkaan ottaen no bail out -lauseke tarkoittaa sitä, ettei yksi jäsenvaltio saa ottaa toisen jäsenvaltion lainoja kannettavakseen.

Rehnin mukaan se, että jäsenmaat voivat yhteisellä päätöksellä rahoittaa Luxemburgiin rekisteröidyn kriisirahaston (Euroopan rahoitusvakausväline ERVV) esimerkiksi Kreikkaa, Portugalia ja Irlantia perustuu EU-juristien tulkintaan perussopimuksen 125. artiklasta.

- Sen mukaan sitten on toimittu, Rehn totesi.

Kriisinhallinta unohtui

Hänen mukaansa rahaliiton talouskurisääntöjä sorvattaessa ei mietitty minkäänlaista kriisinhallintaa, vaan luotettiin siihen, että sääntöjä ilman muuta noudatettaisiin.

- Niistä sitten lipsuttiin.

Lipsumisella Rehn tarkoittaa jäsenmaiden liiallisen velkaantumisen estämiseksi solmitun vakaus- ja kasvusopimuksen (VKS) velka- ja vajekattojen rikkomista. VKS :n mukaan euromaan julkisen talouden velka ei saa ylittää 60 ja budjettialijäämä 3 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Melko pian rimojen yli loikkimisesta tuli kuitenkin pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Vain kaksi euromaata 17:stä on toistaiseksi pysynyt koko rahaliitossa olonsa ajan velka- ja vajerajojen puitteissa: Luxemburg ja Suomi.

Kysymys, jota ei koskaan kysytty

Rahaliiton virkamiesvalmistelua Brysselissä vuosikaudet seurannut Sixten Korkman sanoi, ettei no bail out –lausekkeen konkreettista sisältöä edes pohdittu.

- Täytyy hämmästyksellä sanoa, että niissä keskusteluissa, joita käytiin rahakomitean sekä talous- ja finanssikomitean piirissä ei koskaan kysytty, että mitäs sitten tehdään, jos VKS pettää ja jokin maa sittenkin ajautuu maksukyvyttömyyden (konkurssin) partaalle. Sitä kysymystä ei koskaan kysytty.

Korkman harmitteli, että virkamiehille olisi ollut hyödyllistä katsoa joskus ikkunoistaan ulos sen sijaan, että keskittyivät pelkästään juridisiin yksityiskohtiin.

- Tätä on syytä pitää opettavaisena kokemuksena.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=64077:kysymaetoen-kysymys-mitaes-sitten-jos-euromaa-menee-konkurssiin&catid=9:talous-paeaeuutinen-&Itemid=32

Olen todennut tämän jo lukemattomia kertoja EU:n liittymisestä lähtien; EU on rahanpesulaitos, jossa pienet jäsenmaat lypsetään kuiviin. EU-mafiosot keräävät potin ja häippäsevät, kun rahaa ei enää tule. Ulos EU:a ja äkkiä! Lopettakaa nämä haihattelut isojen poikien kanssa.

[Jouko]

Meitä kupataan niin kauan kunnes ei ole mitään kupattavaa ja olemme itsekin avun tarpeessa. Kuka meitä sitten auttaa?

[FadeAway]

http://yle.fi/uutiset/teemat/velkakriisi/2011/10/suomen_pankilla_jo_miljardeja_kriisimaiden_velkapapereissa_2933305.html

Euroopan velkakriisin patoamisyritykset ovat tuoneet myös Suomen Pankin vastuulle miljardien eurojen sijoitusriskit. Kriisivaltioiden velkakirjoista lähes kolme miljardia euroa on Suomen Pankilla. Kahdessa kuukaudessa summa on yli kaksinkertaistunut.

Siis miksi ihmeessä Suomen pankki ostaa kriisimaiden lainoja ??
Kenen valtuuksilla Liikanen pelaa? Onko EKP pakottanut Suomen pankin törsäämään muiden mukana?
Nyt pitäisi päästä eroon roskalainoista, eikä todellakaan ostaa miljardeilla kohta arvottomia papereita.

[Octavius]

http://yle.fi/uutiset/teemat/velkakriisi/2011/10/suomen_pankilla_jo_miljardeja_kriisimaiden_velkapapereissa_2933305.html

Euroopan velkakriisin patoamisyritykset ovat tuoneet myös Suomen Pankin vastuulle miljardien eurojen sijoitusriskit. Kriisivaltioiden velkakirjoista lähes kolme miljardia euroa on Suomen Pankilla. Kahdessa kuukaudessa summa on yli kaksinkertaistunut.

Siis miksi ihmeessä Suomen pankki ostaa kriisimaiden lainoja ??
Kenen valtuuksilla Liikanen pelaa? Onko EKP pakottanut Suomen pankin törsäämään muiden mukana?
Nyt pitäisi päästä eroon roskalainoista, eikä todellakaan ostaa miljardeilla kohta arvottomia papereita.

Tuota noin, nyt taisi kökkö osua Liikasen tuulettimeen, jos ymmärrän Suomen lainsäädännöstä yhtään mitään.

Laki Suomen pankista 6 §: Julkisen rahoituksen kielto

Suomen Pankki ei saa antaa luottoa Euroopan unionin toimielimille tai laitoksille, Euroopan unionin jäsenvaltiolle, sen alueelliselle, paikalliselle tai muulle viranomaiselle taikka muulle julkisyhteisölle.

Suomen Pankki ei myöskään saa merkitä 1 momentissa tarkoitettujen yhteisöjen liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia.

Olisikohan pankkivaltuuston PS:n jäsenillä Ruohonen-Lernerillä ja Mäkipäällä nyt älähdyksen paikka? Suomen Pankin johtokunta on syyllistynyt käsittääkseni selvään rikokseen.

[Huuhkaja]

Suomen Pankki ei saa antaa luottoa Euroopan unionin toimielimille tai laitoksille, Euroopan unionin jäsenvaltiolle, sen alueelliselle, paikalliselle tai muulle viranomaiselle taikka muulle julkisyhteisölle.

Suomen Pankki ei myöskään saa merkitä 1 momentissa tarkoitettujen yhteisöjen liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia.[/b]

Velkakirjojen ostaminen jälkimarkkinoilta on käsittääkseni eri asia kuin niiden merkitseminen eli ostaminen "uunituoreina" liikkeeseenlaskijalta, joten lain kirjaimen rikkomisesta ei taida saada Suomen pankkia kiinni tämän pykälän perusteella. Eri kysymys sitten on, kuinka lain hengen mukaista tuo jälkimarkkinoilta ostelukaan on, ja miten järkevää tai vahingollista se on Suomen kannalta.

[Jakerp]

Tuota noin, nyt taisi kökkö osua Liikasen tuulettimeen, jos ymmärrän Suomen lainsäädännöstä yhtään mitään.

Laki Suomen pankista 6 §: Julkisen rahoituksen kielto

Suomen Pankki ei saa antaa luottoa Euroopan unionin toimielimille tai laitoksille, Euroopan unionin jäsenvaltiolle, sen alueelliselle, paikalliselle tai muulle viranomaiselle taikka muulle julkisyhteisölle.

Suomen Pankki ei myöskään saa merkitä 1 momentissa tarkoitettujen yhteisöjen liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia.

Olisikohan pankkivaltuuston PS:n jäsenillä Ruohonen-Lernerillä ja Mäkipäällä nyt älähdyksen paikka? Suomen Pankin johtokunta on syyllistynyt käsittääkseni selvään rikokseen.

Sanon tämän vuosien kokemuksella. Virkamiesten tekemiä rikoksia ja väärinkäytöksiä ei Suomessa juuri tutkita. Jos menet tekemään rikosilmoitusta virkamiesten tekemästä rikoksesta usein sinua yritetään sumuttaa tyyliin, että virkamies toimii laajennetuilla valtuuksilla. Erityisesti tälläisissä tapauksissa.

Jos et uppoa sumutukseen ja silti vaadit kirjaamaan rikosilmoituksen ja esitutkintaa asiasta. Yleensä se esitutkinta on tasoa poliisi soittaa rikoksesta epäillylle virkamiehelle Suomen Pankkiin ja kysyy häneltä onko hän tehnyt laittomuuksia Suomen Pankissa, johon rikoksesta epäilty vastaa en ole ja esitutkinta päätetään.