Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[hattiwatti]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/03/30/nain-suomikin-voi-upota-euroopan-velkasuohon/20114402/12

Virallisesti Suomen osuus eurovaltioiden velkakriisin ratkomiseksi tähän mennessä sovituista hätäluotoista ja -sitoumuksista on yhä noin kymmenen miljardia euroa. Tuolla summalla Suomi ei kuitenkaan selviä tästä kriisistä.

Kriisivastuita on Suomellekin odotettavissa roimasti lisää. Vastuiden kasvaminen on jo tiedossa, mutta uuden taakan tarkka määrä ja toteutustapa eivät ole.

Euromaiden ja EU:n piti sopia viime viikon huippukokouksessaan Brysselissä ensin euromaiden väliaikaisen vakausrahaston vahvistamisesta ja lisäksi pysyvän kriisirahaston perustamisesta ja toteutustavasta.

Ilmeisesti Suomen lähestyvien eduskuntavaalien takia huippukokous päätti lykätä vaikeat päätökset poliittisesti kiusallisine yksityiskohtineen kesäkuuhun.

Paremman tiedon puutteessa Suomellekin mahdollisesti koituvia vastuita ja sitoumuksiin liittyviä riskejä on pakko hahmottaa käytettävissä olevien vanhojen tietojen ja markkina-arvioiden avulla.

Tiukan paikan tullen
lupaukset on täytettävä

Ajankohtaisten stressitestien hengessä Taloussanomat laski, kuinka paljon Suomelle todennäköisesti koituu muutaman lähivuoden kuluessa jo sovittujen ja valmisteilla olevien kriisijärjestelyjen perusteella rahoitus- ja takausvastuita.

Todennäköisen perusvaihtoehdon rinnalle Taloussanomat laski, kuinka paljon Suomi voi jo tehtyjen ja valmisteilla olevien sopimusten perusteella saada erilaisia kriisivastuita kantaakseen.

Kumpikaan laskelma ei siis ole ennuste eikä edes yritä olla pilkuntarkka tilitys, vaan pelkästään hahmotelma Suomea mahdollisesti odottavista uusista rahoitus- ja takausvastuista.

Hyvässä lykyssä Suomen ei tarvitse milloinkaan täyttää velvoitteitaan täysimääräisesti, mutta tiukan paikan tullen ne on täytettävä. Näin käytännössä Suomikin on vaarassa lipsua yhä syvemmälle siihen samaan ylivelkaisten euromaiden velkasuohon, josta tukitoimien oli tarkoitus nostaa kriisimaat kuiville.

Suomella jo nyt 30
miljardin euron riskit

Suomen vastuulla olevat noin kymmenen miljardin euron luotto- ja takauslupaukset voivat paisua jo nyt tehtyjen sopimusten perusteella laskutavasta riippuen kolmin- tai viisinkertaisiksi.

Noin kymmenen miljardin euron sitoumuksiin päästään, jos lasketaan yhteen:

? Suomen osuus euromaiden Kreikalle lupaamista 80 miljardin euron hätäluotoista, noin 1,5 miljardia euroa,

? Suomen osuus euromaiden väliaikaiselle vakausrahastolle EFSF:lle (European Financial Stability Facility) luvatuista yhteensä 440 miljardin euron pääomista ja takauksista, runsaat kahdeksan miljardia euroa, ja

? Suomen osuus EU:n 60 miljardin euron kriisirahastosta EFSM:stä (European Financial Stability Mechanism), noin miljardi euroa.

Suomen vastuulla oleva summa kasvaa jo nyt yli 30 miljardiin euroon, Jos Kreikka-lainan ja EFSF-sitoumusten päälle lasketaan:

? Suomen osuus valmisteilla olevasta Euroopan 700 miljardin euron pysyvästä vakausmekanismista ESM:stä, noin 13 miljardia euroa,

? Suomen Pankin osuus euroalueen keskuspankin EKP:n kriisimaihin liittyvistä noin 500 miljardin euron epätavallisista riskeistä, noin kymmenen miljardia euroa, ja

? Suomen osuus Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n noin 400 miljardin euron uusista valmiusluotoista, noin 2,5 miljardia euroa.

Suomen vastuut on arvioitu samalla 1,85 prosentin osuudella, jolla Suomen osuus määriteltiin jo sovituista Kreikka-luotoista ja EFSF:n takauksista.

Suomen osuus IMF:n viime syksynä vahvistamista valmiusluottositoumuksista on IMF:n julkaisema tieto. Kyseiset valmiusluotot koskevat muitakin kriisimaita kuin pulaan joutuneita euromaita.

Uusi hätärahasto
vanhan rinnalle

Suomen poikkeukselliset kriisivastuut paisuvat kerta heitolla 30 miljardista eurosta noin 40 miljardiin euroon, jos väliaikaisen vakausrahaston EFSF:n takauksia kasvatetaan kaksinkertaisiksi ja päälle lasketaan uuden ESM:n vastuu.

Toistaiseksi euromaat tai EU eivät ole tarkalleen kertoneet, miten väliaikaisen rahaston luotonantovara kasvatetaan täyteen 440 miljardiin euroon, mutta parhaan mahdollisen luottoluokituksen säilyttämiseksi se tehtäneen jäsenmaiden takausvastuita kasvattamalla.

Jos takausvastuiden kasvattaminen jakautuu alkuperäisten takaussitoumusten suhteessa, olisi takauksia kasvatettava esimerkiksi japanilaispankki Nomuran Euroopan velkakirjamarkkinoihin erikoistuneiden analyytikoiden mukaan noin 75 prosenttia.

Jos takausvastuiden kasvattaminen jää enimmäkseen parhaan luottoluokituksen saaneiden jäsenvaltioiden kontolle, kasvavat Suomenkin vastuut yli kaksinkertaisiksi.

Tässä oletus on, että Suomen vastuut EFSF:ssä kaksinkertaistuvat noin 16 miljardiin euroon.

Ilmeisesti väliaikaiselle vakausrahastolle annettu rahoitus ja takaus eivät siirry pysyvälle vakausmekanismille, vaan ne on rinnakkaisina laskettava erikseen.

Väliaikaiseen vakausrahastoon liittyvät sitoumukset purkautunevat vasta, kun rahaston myöntämät hätäluotot on aikanaan saatu takaisin ja rahasto lopettaa toimintansa.

Ei ennusteita, vaan
mitä jos -riskilaskelmia

Varsinaiset stressilaskelmat perustuvat kahteen vaihtoehtoiseen oletukseen velkakriisin jatkumisesta. Lievemmässä tapauksessa Suomen rahoitus- ja takausvastuut kasvaisivat lähes 50 miljardiin, ankarammassa jopa 70 miljardiin euroon.

Lievempi vaihtoehto on, että kolmen riskipitoisimman eurovaltion, Kreikan, Irlannin ja Portugalin, rahoituskriisi jatkuu, ja maat jäävät pois tilapäisen vakausrahaston ja pysyvän vakausmekanismin rahoittajien joukosta.

Ankarammassa vaihtoehdossa rahoituskriisi leimahtaa uudestaan ja suistaa kolmen pienen kriisimaan lisäksi hätärahoituksen hakuun myös kolme seuraavaksi riskipitoisinta eurovaltiota, Espanjan, Italian ja Belgian. Nämäkin jäisivät pois hätärahoittajien ja -takaajien joukosta.

Suomen ja muiden maksajamaiden taakka vastaavasti kasvaisi.

Nämäkään oletukset eivät ole ennusteita, vaan viileitä mitä jos -riskilaskelmia.

Onko Suomella takausriskejä
enemmän kuin omaa velkaa?

Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat kaikki euroalueen pienimpiä maita, eikä niiden yhteenlaskettu osuus alueen taloudesta nouse juuri kuutta prosenttia suuremmaksi.

Siksi niiden rahoituskriisin pitkittyminen tuskin olennaisesti kasvattaisi Suomenkaan jo kontolleen ottamaa rahoitus- ja takaustaakkaa.

Kriisin leviäminen Espanjaan, Italiaan ja Belgiaan muuttaisi tilanteen tyystin toiseksi.

Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous, ja Italian valtiolla on kaikista eurovaltioista eniten velkaa. Espanja on euroalueen neljänneksi suurin talous ja euromäärin laskien neljänneksi velkaisin eurovaltio.

Yhdessä Espanja, Italia ja Belgia ovat noin kolmannes eurotaloudesta ja ne vastaavat noin kolmasosasta euroalueen kriisirahastojen ja -toimien kustannuksista.

Jos tämä varsinaisia kriisimaita seuraavaksi riskipitoisin kolmikko suistuisi tuen varaan, katoaisi samalla hetkellä tuon tuen rahoituksesta kolmasosa.

Jos jäljelle jäävät euromaat jakaisivat lupaamansa hätärahoituksen keskenään, paukahtaisivat Suomen erityyppiset kriisivastuut karkeasti laskien jopa 70 miljardiin euroon.

Suomen valtion velka oli helmikuun lopussa noin 73 miljardia euroa ja noin 50 prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Hätärahaa ja -lupauksia yhtä
paljon kuin riskisaatavia

Eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla tai muillakaan rahoitusmarkkinoiden osa-alueilla ei näy enteitä Espanjan, Italian tai Belgian kaatumisesta.

Kyse on silti selvästi riskipitoisista maista. Esimerkiksi luottojohdannaisten hinnoittelu kertoo, että rahoitusmarkkinat varautuvat näissäkin maissa tuntuviin luottotappioihin.

Kaikilla kuudella riskipitoisella tai erittäin riskipitoisella euromaalla on erityyppisiä velkavastuita muiden EU-maiden pankeille yhteensä noin 2 000 miljardia euroa.

Sattumoisin summa on jokseenkin saman suuruinen kuin kaikki euromaiden, EU:n, EKP:n ja IMF:n kriisintorjuntaan varaamat tai jo käyttämät hätärahat yhteensä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kriisi olisi ratkaistavissa saati jo ratkaistu ja onnellisesti ohi.

Ovatko lupaukset
liian rohkeita?

EKP:n hätätoimia lukuun ottamatta kaikissa euromaiden, EU:n ja IMF:n tähänastisissa luotto- ja takauslupauksissa on yksi ratkaiseva heikkous – johon suuret lupaukset voivat tiukan paikan tullen jopa kaatua.

Suomen ja muiden euromaiden velkakriisin ratkomiseen lupaamat suuret summat ovat vain suuria lupauksia. Hätärahastoihin luvattuja rahasummia ei ole Suomella sen enempää kuin muillakaan euromailla kassassa.

Jos tarvetta ilmenee, on tarvittavat varat lainattava rahoitusmarkkinoilta.

Käytännössä Suomi joutuisi kasvattamaan omaa lainarahoituksen hankintaansa myymällä kansainvälisille suurpankeille ja -sijoittajille rutkasti runsaammin uusia velkakirjoja kuin olisi pelkästään Suomen oman budjetin tilkkeiksi ollut tarve.

Ja jos se on tehtävä ESM:lle annettujen rahoitus- ja takausvastuiden takia, on Suomi pahassa pinteessä. Tämä tarkoittaisi, että eurovaltioiden velkakriisi olisi kärjistynyt uudestaan ja joku suurista euromaista olisi kaatunut hätätoimien varaan.

Moisissa oloissa olisi turha luulla, että rahoitusmarkkinat enää katsoisivat läpi sormiensa edes euromaiden valioluokan arvaamattomasti kasvavia vastuita.

Jutusta ja jutun taulukosta on julkaisun jälkeen korjattu ESM-vakausmekanismia ja Suomen ESM-sitoumuksia koskevat luvut.
Näin eurokriisin laajeneminen kasvattaisi Suomen vastuita
Rasituslaskelma Suomen osuudesta eurovaltioiden hätäluotoista ja -takauksista eräissä kriisitilanteissa. *IMF:n hätärahoitus koskee muitakin kuin euromaita.
Tukikohde tai -väline    EU/yht. mrd eur    Suomen osuus, mrd eur    ...jos 2xtakaus, mrd eur    ...jos 6 riskimaata kaatuu, mrd eur
Kreikka    80    1,5    1,5    1,5
EFSF    440    8,1    16,3    27,2
EFSM    60    1,1    1,1    1,9
ESM    700    12,6    12,6    21,1
EKP    500    9,3    9,3    15,5
IMF*    415    2,5    2,5    2,5
Yhteensä    2195    35,1    43,2    69,6
Lähde: EU, EFSF, EKP, IMF, VM, Taloussanomat (laskelmat, arviot)

[hattiwatti]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/03/30/nain-suomikin-voi-upota-euroopan-velkasuohon/20114402/12

Virallisesti Suomen osuus eurovaltioiden velkakriisin ratkomiseksi tähän mennessä sovituista hätäluotoista ja -sitoumuksista on yhä noin kymmenen miljardia euroa. Tuolla summalla Suomi ei kuitenkaan selviä tästä kriisistä.

Kriisivastuita on Suomellekin odotettavissa roimasti lisää. Vastuiden kasvaminen on jo tiedossa, mutta uuden taakan tarkka määrä ja toteutustapa eivät ole.

Euromaiden ja EU:n piti sopia viime viikon huippukokouksessaan Brysselissä ensin euromaiden väliaikaisen vakausrahaston vahvistamisesta ja lisäksi pysyvän kriisirahaston perustamisesta ja toteutustavasta.

Ilmeisesti Suomen lähestyvien eduskuntavaalien takia huippukokous päätti lykätä vaikeat päätökset poliittisesti kiusallisine yksityiskohtineen kesäkuuhun.

Paremman tiedon puutteessa Suomellekin mahdollisesti koituvia vastuita ja sitoumuksiin liittyviä riskejä on pakko hahmottaa käytettävissä olevien vanhojen tietojen ja markkina-arvioiden avulla.

Tiukan paikan tullen
lupaukset on täytettävä

Ajankohtaisten stressitestien hengessä Taloussanomat laski, kuinka paljon Suomelle todennäköisesti koituu muutaman lähivuoden kuluessa jo sovittujen ja valmisteilla olevien kriisijärjestelyjen perusteella rahoitus- ja takausvastuita.

Todennäköisen perusvaihtoehdon rinnalle Taloussanomat laski, kuinka paljon Suomi voi jo tehtyjen ja valmisteilla olevien sopimusten perusteella saada erilaisia kriisivastuita kantaakseen.

Kumpikaan laskelma ei siis ole ennuste eikä edes yritä olla pilkuntarkka tilitys, vaan pelkästään hahmotelma Suomea mahdollisesti odottavista uusista rahoitus- ja takausvastuista.

Hyvässä lykyssä Suomen ei tarvitse milloinkaan täyttää velvoitteitaan täysimääräisesti, mutta tiukan paikan tullen ne on täytettävä. Näin käytännössä Suomikin on vaarassa lipsua yhä syvemmälle siihen samaan ylivelkaisten euromaiden velkasuohon, josta tukitoimien oli tarkoitus nostaa kriisimaat kuiville.

Suomella jo nyt 30
miljardin euron riskit

Suomen vastuulla olevat noin kymmenen miljardin euron luotto- ja takauslupaukset voivat paisua jo nyt tehtyjen sopimusten perusteella laskutavasta riippuen kolmin- tai viisinkertaisiksi.

Noin kymmenen miljardin euron sitoumuksiin päästään, jos lasketaan yhteen:

? Suomen osuus euromaiden Kreikalle lupaamista 80 miljardin euron hätäluotoista, noin 1,5 miljardia euroa,

? Suomen osuus euromaiden väliaikaiselle vakausrahastolle EFSF:lle (European Financial Stability Facility) luvatuista yhteensä 440 miljardin euron pääomista ja takauksista, runsaat kahdeksan miljardia euroa, ja

? Suomen osuus EU:n 60 miljardin euron kriisirahastosta EFSM:stä (European Financial Stability Mechanism), noin miljardi euroa.

Suomen vastuulla oleva summa kasvaa jo nyt yli 30 miljardiin euroon, Jos Kreikka-lainan ja EFSF-sitoumusten päälle lasketaan:

? Suomen osuus valmisteilla olevasta Euroopan 700 miljardin euron pysyvästä vakausmekanismista ESM:stä, noin 13 miljardia euroa,

? Suomen Pankin osuus euroalueen keskuspankin EKP:n kriisimaihin liittyvistä noin 500 miljardin euron epätavallisista riskeistä, noin kymmenen miljardia euroa, ja

? Suomen osuus Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n noin 400 miljardin euron uusista valmiusluotoista, noin 2,5 miljardia euroa.

Suomen vastuut on arvioitu samalla 1,85 prosentin osuudella, jolla Suomen osuus määriteltiin jo sovituista Kreikka-luotoista ja EFSF:n takauksista.

Suomen osuus IMF:n viime syksynä vahvistamista valmiusluottositoumuksista on IMF:n julkaisema tieto. Kyseiset valmiusluotot koskevat muitakin kriisimaita kuin pulaan joutuneita euromaita.

Uusi hätärahasto
vanhan rinnalle

Suomen poikkeukselliset kriisivastuut paisuvat kerta heitolla 30 miljardista eurosta noin 40 miljardiin euroon, jos väliaikaisen vakausrahaston EFSF:n takauksia kasvatetaan kaksinkertaisiksi ja päälle lasketaan uuden ESM:n vastuu.

Toistaiseksi euromaat tai EU eivät ole tarkalleen kertoneet, miten väliaikaisen rahaston luotonantovara kasvatetaan täyteen 440 miljardiin euroon, mutta parhaan mahdollisen luottoluokituksen säilyttämiseksi se tehtäneen jäsenmaiden takausvastuita kasvattamalla.

Jos takausvastuiden kasvattaminen jakautuu alkuperäisten takaussitoumusten suhteessa, olisi takauksia kasvatettava esimerkiksi japanilaispankki Nomuran Euroopan velkakirjamarkkinoihin erikoistuneiden analyytikoiden mukaan noin 75 prosenttia.

Jos takausvastuiden kasvattaminen jää enimmäkseen parhaan luottoluokituksen saaneiden jäsenvaltioiden kontolle, kasvavat Suomenkin vastuut yli kaksinkertaisiksi.

Tässä oletus on, että Suomen vastuut EFSF:ssä kaksinkertaistuvat noin 16 miljardiin euroon.

Ilmeisesti väliaikaiselle vakausrahastolle annettu rahoitus ja takaus eivät siirry pysyvälle vakausmekanismille, vaan ne on rinnakkaisina laskettava erikseen.

Väliaikaiseen vakausrahastoon liittyvät sitoumukset purkautunevat vasta, kun rahaston myöntämät hätäluotot on aikanaan saatu takaisin ja rahasto lopettaa toimintansa.

Ei ennusteita, vaan
mitä jos -riskilaskelmia

Varsinaiset stressilaskelmat perustuvat kahteen vaihtoehtoiseen oletukseen velkakriisin jatkumisesta. Lievemmässä tapauksessa Suomen rahoitus- ja takausvastuut kasvaisivat lähes 50 miljardiin, ankarammassa jopa 70 miljardiin euroon.

Lievempi vaihtoehto on, että kolmen riskipitoisimman eurovaltion, Kreikan, Irlannin ja Portugalin, rahoituskriisi jatkuu, ja maat jäävät pois tilapäisen vakausrahaston ja pysyvän vakausmekanismin rahoittajien joukosta.

Ankarammassa vaihtoehdossa rahoituskriisi leimahtaa uudestaan ja suistaa kolmen pienen kriisimaan lisäksi hätärahoituksen hakuun myös kolme seuraavaksi riskipitoisinta eurovaltiota, Espanjan, Italian ja Belgian. Nämäkin jäisivät pois hätärahoittajien ja -takaajien joukosta.

Suomen ja muiden maksajamaiden taakka vastaavasti kasvaisi.

Nämäkään oletukset eivät ole ennusteita, vaan viileitä mitä jos -riskilaskelmia.

Onko Suomella takausriskejä
enemmän kuin omaa velkaa?

Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat kaikki euroalueen pienimpiä maita, eikä niiden yhteenlaskettu osuus alueen taloudesta nouse juuri kuutta prosenttia suuremmaksi.

Siksi niiden rahoituskriisin pitkittyminen tuskin olennaisesti kasvattaisi Suomenkaan jo kontolleen ottamaa rahoitus- ja takaustaakkaa.

Kriisin leviäminen Espanjaan, Italiaan ja Belgiaan muuttaisi tilanteen tyystin toiseksi.

Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous, ja Italian valtiolla on kaikista eurovaltioista eniten velkaa. Espanja on euroalueen neljänneksi suurin talous ja euromäärin laskien neljänneksi velkaisin eurovaltio.

Yhdessä Espanja, Italia ja Belgia ovat noin kolmannes eurotaloudesta ja ne vastaavat noin kolmasosasta euroalueen kriisirahastojen ja -toimien kustannuksista.

Jos tämä varsinaisia kriisimaita seuraavaksi riskipitoisin kolmikko suistuisi tuen varaan, katoaisi samalla hetkellä tuon tuen rahoituksesta kolmasosa.

Jos jäljelle jäävät euromaat jakaisivat lupaamansa hätärahoituksen keskenään, paukahtaisivat Suomen erityyppiset kriisivastuut karkeasti laskien jopa 70 miljardiin euroon.

Suomen valtion velka oli helmikuun lopussa noin 73 miljardia euroa ja noin 50 prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Hätärahaa ja -lupauksia yhtä
paljon kuin riskisaatavia

Eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla tai muillakaan rahoitusmarkkinoiden osa-alueilla ei näy enteitä Espanjan, Italian tai Belgian kaatumisesta.

Kyse on silti selvästi riskipitoisista maista. Esimerkiksi luottojohdannaisten hinnoittelu kertoo, että rahoitusmarkkinat varautuvat näissäkin maissa tuntuviin luottotappioihin.

Kaikilla kuudella riskipitoisella tai erittäin riskipitoisella euromaalla on erityyppisiä velkavastuita muiden EU-maiden pankeille yhteensä noin 2 000 miljardia euroa.

Sattumoisin summa on jokseenkin saman suuruinen kuin kaikki euromaiden, EU:n, EKP:n ja IMF:n kriisintorjuntaan varaamat tai jo käyttämät hätärahat yhteensä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kriisi olisi ratkaistavissa saati jo ratkaistu ja onnellisesti ohi.

Ovatko lupaukset
liian rohkeita?

EKP:n hätätoimia lukuun ottamatta kaikissa euromaiden, EU:n ja IMF:n tähänastisissa luotto- ja takauslupauksissa on yksi ratkaiseva heikkous – johon suuret lupaukset voivat tiukan paikan tullen jopa kaatua.

Suomen ja muiden euromaiden velkakriisin ratkomiseen lupaamat suuret summat ovat vain suuria lupauksia. Hätärahastoihin luvattuja rahasummia ei ole Suomella sen enempää kuin muillakaan euromailla kassassa.

Jos tarvetta ilmenee, on tarvittavat varat lainattava rahoitusmarkkinoilta.

Käytännössä Suomi joutuisi kasvattamaan omaa lainarahoituksen hankintaansa myymällä kansainvälisille suurpankeille ja -sijoittajille rutkasti runsaammin uusia velkakirjoja kuin olisi pelkästään Suomen oman budjetin tilkkeiksi ollut tarve.

Ja jos se on tehtävä ESM:lle annettujen rahoitus- ja takausvastuiden takia, on Suomi pahassa pinteessä. Tämä tarkoittaisi, että eurovaltioiden velkakriisi olisi kärjistynyt uudestaan ja joku suurista euromaista olisi kaatunut hätätoimien varaan.

Moisissa oloissa olisi turha luulla, että rahoitusmarkkinat enää katsoisivat läpi sormiensa edes euromaiden valioluokan arvaamattomasti kasvavia vastuita.

Jutusta ja jutun taulukosta on julkaisun jälkeen korjattu ESM-vakausmekanismia ja Suomen ESM-sitoumuksia koskevat luvut.
Näin eurokriisin laajeneminen kasvattaisi Suomen vastuita
Rasituslaskelma Suomen osuudesta eurovaltioiden hätäluotoista ja -takauksista eräissä kriisitilanteissa. *IMF:n hätärahoitus koskee muitakin kuin euromaita.
Tukikohde tai -väline    EU/yht. mrd eur    Suomen osuus, mrd eur    ...jos 2xtakaus, mrd eur    ...jos 6 riskimaata kaatuu, mrd eur
Kreikka    80    1,5    1,5    1,5
EFSF    440    8,1    16,3    27,2
EFSM    60    1,1    1,1    1,9
ESM    700    12,6    12,6    21,1
EKP    500    9,3    9,3    15,5
IMF*    415    2,5    2,5    2,5
Yhteensä    2195    35,1    43,2    69,6
Lähde: EU, EFSF, EKP, IMF, VM, Taloussanomat (laskelmat, arviot)

[Volmari]

Lassella on tuolla ylempänä mainiot linkit Uusi-Paavalniemen haastatteluun.
Edellisessä eduskunnassa U-Pn oli Niinistön lisäksi ainoa, joka edes puhui Suomen valtion velkaantumisesta.
Muistutukseksi vielä, että Kreikan valtio selviytyisi kaikista veloistaan, jos myisi sen omaisuutensa ( kasinot, hotellit, ravintolat, golf-kentät, jne ), joita valtioilla yleensä ei ole.

Suomen valtio ei selviydy veloistaan edes puoliväliin, vaikka myisi kaiken omaisuutensa presidentinlinnaa ja eduskuntataloa myöten. Ja velkahan lisääntyy noin 10:n miljardin vuosivauhdilla.

Eikä sekään ole mikään pikkujuttu, että Suomen valtion veloista 90 % on ulkomailta otettua ja vain loput 10 % kotimaasta.

Pelastukoon ken voi www.velkakello.fi .

[Phobos]

www.velkakello.fi

Tuon sivun antaman infon mukainen kehitys kuvaa koko maailman tilannetta. Nykyinen järjestelmä toimii tuolla tavalla. Ilman velkaa ei ole rahaa. Tai ainakin rahaa olisi todella paljon vähemmän.. pankkijärjestelmä mahdollistaa yli varojensa elämisen. Sen on pakko loppua vasta siinä vaiheessa, kun resurssit oikeasti loppuvat kesken. Nykyinen järjestelmä kaatuu (muuttuu radikaalisti) ilman julkista velkaa.

Mitä pidemmälle tällä mennään, sitä kovemmin sattuu lopettaa. Vähän niinkuin raju ryyppyputki. Jos ei ymmärrä lopettaa ajoissa, koko touhu loppuu yhtäkkiä välittömästi.

[Volmari]

www.velkakello.fi

Tuon sivun antaman infon mukainen kehitys kuvaa koko maailman tilannetta. Nykyinen järjestelmä toimii tuolla tavalla. Ilman velkaa ei ole rahaa. Tai ainakin rahaa olisi todella paljon vähemmän.. pankkijärjestelmä mahdollistaa yli varojensa elämisen. Sen on pakko loppua vasta siinä vaiheessa, kun resurssit oikeasti loppuvat kesken. Nykyinen järjestelmä kaatuu (muuttuu radikaalisti) ilman julkista velkaa.

Mitä pidemmälle tällä mennään, sitä kovemmin sattuu lopettaa. Vähän niinkuin raju ryyppyputki. Jos ei ymmärrä lopettaa ajoissa, koko touhu loppuu yhtäkkiä välittömästi.

Velkaantuminen on ihan ok silloin, kun investoidaan johonkin, jonka toivotaan tuovan tuloja tulevaisuudessa.

Suomi ja muutkin EU-maat pelaavat kuitenkin pelkkää ketjukirjepeliä, eli ottavat lainaa niin kauan kuin sitä jostain saavat ja toivovat, että ketjukirjeeseen löytyy ainakin oman "poliittisen" elinajan ajaksi uusia rahoittajia.

EU:sta ei löydy yhtään valtiota, jolla tulot olisivat isommat kuin menot, tai budjetti edes tasapainossa.

Suomen valtio ei ole investoinut järjetöntä valtionvelkarahaansa mihinkään tuottavaan, vaan ottanut koko 80 miljardia jatkuvasti kasvavaan syömävelkaan, eli syödään ja juodaan velaksi.

Pikajunan ravintolan ykkösluokassa juodaan noin niinkuin vertauskuvallisesti samppanjaa vaikka tiedetään, että kolmen kilometrin päässä olevan rotkon yli johtava silta on romahtanut.

[Jouko]

www.velkakello.fi

Tuon sivun antaman infon mukainen kehitys kuvaa koko maailman tilannetta. Nykyinen järjestelmä toimii tuolla tavalla. Ilman velkaa ei ole rahaa. Tai ainakin rahaa olisi todella paljon vähemmän.. pankkijärjestelmä mahdollistaa yli varojensa elämisen. Sen on pakko loppua vasta siinä vaiheessa, kun resurssit oikeasti loppuvat kesken. Nykyinen järjestelmä kaatuu (muuttuu radikaalisti) ilman julkista velkaa.

Mitä pidemmälle tällä mennään, sitä kovemmin sattuu lopettaa. Vähän niinkuin raju ryyppyputki. Jos ei ymmärrä lopettaa ajoissa, koko touhu loppuu yhtäkkiä välittömästi.

Velkaantuminen on ihan ok silloin, kun investoidaan johonkin, jonka toivotaan tuovan tuloja tulevaisuudessa.

Suomi ja muutkin EU-maat pelaavat kuitenkin pelkkää ketjukirjepeliä, eli ottavat lainaa niin kauan kuin sitä jostain saavat ja toivovat, että ketjukirjeeseen löytyy ainakin oman "poliittisen" elinajan ajaksi uusia rahoittajia.

EU:sta ei löydy yhtään valtiota, jolla tulot olisivat isommat kuin menot, tai budjetti edes tasapainossa.

Suomen valtio ei ole investoinut järjetöntä valtionvelkarahaansa mihinkään tuottavaan, vaan ottanut koko 80 miljardia jatkuvasti kasvavaan syömävelkaan, eli syödään ja juodaan velaksi.

Pikajunan ravintolan ykkösluokassa juodaan noin niinkuin vertauskuvallisesti samppanjaa vaikka tiedetään, että kolmen kilometrin päässä olevan rotkon yli johtava silta on romahtanut.

Tai voisi verrata Titaniciin jonka juhlasalissa tanssit jatkuivat vaikka jäävuori oli repinyt 100m pitkän aukon laivan kylkeen ja vääjäämätön matka meren pohjaan oli alkanut. Vedenpitävät osastot täyttyivät yksi kerrallaan; niitä ei ollut riittävästi laivan pinnalla pitämiseksi.

[VikaTikki]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/03/30/nain-suomikin-voi-upota-euroopan-velkasuohon/20114402/12?offset=10#comments

Toi oli liian painavaa tekstiä, ei pystyny enää sisäistämään.
Kyllä kai tässä koko hommassa on perimmäisenä syynä kansallisvaltioiden hävittäminen, ja Euroopan muuttaminen muutaman finkelsteinin velkavasalliksi.

[Lasse]

Velkaantuminen on ihan ok silloin, kun investoidaan johonkin, jonka toivotaan tuovan tuloja tulevaisuudessa.

Suomi ja muutkin EU-maat pelaavat kuitenkin pelkkää ketjukirjepeliä, eli ottavat lainaa niin kauan kuin sitä jostain saavat ja toivovat, että ketjukirjeeseen löytyy ainakin oman "poliittisen" elinajan ajaksi uusia rahoittajia.

EU:sta ei löydy yhtään valtiota, jolla tulot olisivat isommat kuin menot, tai budjetti edes tasapainossa.

Suomen valtio ei ole investoinut järjetöntä valtionvelkarahaansa mihinkään tuottavaan, vaan ottanut koko 80 miljardia jatkuvasti kasvavaan syömävelkaan, eli syödään ja juodaan velaksi.

Pikajunan ravintolan ykkösluokassa juodaan noin niinkuin vertauskuvallisesti samppanjaa vaikka tiedetään, että kolmen kilometrin päässä olevan rotkon yli johtava silta on romahtanut.

Vähän tämän suuntaisia se Uusiskin niissä videoissa jutteli.
Ei Euroopan tasolla voida kovin montaa vuotta ottaa uutta velkaa 1000 miljardin euron vuosivauhtia, vai mitä se oli.
Ja nimenomaan koko Euroopasta täytyy puhua, kun meinataan nimiä kirjoitella takauslappuihin.
Jossain vaiheessa musiikki lakkaa ja penkkejä ei riitä kaikille.

Edelleen, eduskunta käyttää korkeinta valtaa (vielä) Suomessa, talousvaliokunnan muidenkin jäsenien (kuin Uusis) kuvittelisi pitävän vähän meteliä siitä, kuinka maa makaa.

Jos ne muut ovat ihan Kataisen vietävissä, niin olemme sieraimia myöten ureassa.
Esimerkiksi Päivi Lipposelle en antaisi edes lottorahoja kiskalle vietäväksi...

Jos virtaa riittäisi, katsoisin kuinka moni talousvaliokunnan jäsenistä yrittää seuraavaan eduskuntaan, ja kuinka moni on laittanut kämppänsä myyntiin, mikä ei tietty ole julkista tietoa.

--Lasse

[TheJ]

Irlannin keskuspankin mukaan Irlannin pankit tarvitsevat 24 miljardia euroa lisäpääomaa selviytyäkseen ongelmistaan. Irlannissa kerrottiin torstai-iltana neljälle pankille tehtyjen kolmansien stressitestien tuloksista.

Keskuspankin mukaan kaikki neljä tarvitsevat lisää varoja. Nyt tehdyt stressitestit koskivat Allied Irish Banksia, Bank of Irelandia, Educational Building Societyä ja Irish Life & Permanentia.

BBC:n mukaan eniten pääomaa tarvitsee Allied Irish Banks, 13,5 miljardia euroa.

YLE

...ja sitten odotellaan käynnistyykö Irlannissa bank run. Itse en noin konkkakypsässä puljussa pitäisi säästöjä, talletusuoja tai ei talletussuojaa.

[Rafael K.]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/03/30/nain-suomikin-voi-upota-euroopan-velkasuohon/20114402/12?offset=10#comments

Toi oli liian painavaa tekstiä, ei pystyny enää sisäistämään.
Kyllä kai tässä koko hommassa on perimmäisenä syynä kansallisvaltioiden hävittäminen, ja Euroopan muuttaminen muutaman finkelsteinin velkavasalliksi.

Jan Hurrin juttuja olen seurannut pari vuotta, ja oli selvästi ensimmäisiä taloustoimittajia Suomessa, joka tajusi että vuoden 2008 finanssikriisi ei ole loppunut missään vaiheessa vaan jatkuu vaan. Tuossa artikkelissa oli ihan hyvin lyöty esiin nuo luvut tästä tuolileikistä tai ketjukirjehuijauksesta, jota vielä jatketaan loppuun asti. Voittajia ovat lähinnä pankit ja poliitikkojen lähipiiri, häviäjiä lähinnä veronmaksajat, kaikki jotka kuvittelevat saavansa valtiolta eläkettä ja ne joilla on sijoituksia, joihin verottaja pääsee käsiksi.

[HaH]

Lukekaa GEAB:ia.

http://www.leap2020.eu/English_r25.html

Se on pop.

[Kimmo Pirkkala]

Kiander on kaikkea muuta kuin puolueeton tarkkailija ja asiantuntija, jolla lehmä on kaukana ojasta.

[Jouko]

EU rikkoo omia sääntöjään. Heti alussa luistettiin vakaussopimuksesta isojen valtioiden toimesta. Sen jälkeen on luistettu yhdessä jos toisessakin asiassa. Ne jotka, kuten Suomi, ovat yrittäneet olla mallioppilaita ja noudattaa sopimuksia saavat kärsiä eniten (vaan en tiedä yhtään Euroopan maata joka on yhtä mallikas oppilas kuin Suomi on). Ja ne palkitaan/hyvitellään jotka ovat hevostelleet huolettomasti. Tästä seuraa että systeemi on täysin absurdi ja toimimaton. Ei se enää paikkailemalla parane.

Niinpä ainoa looginen johtopäätös on lähteä eroon koko paskajärjestelmästä. Oli virhe kun liityttiin. Sekin virhe tehtiin kaksi kertaa. Ensin rajajäsenyys sitten rahajäsenyys. Ainoa merkittävä poliitikko joka tunnustaa nämä faktat on Timo Soini, joka on alusta lähtien johdonmukaisesti ollut Euroopan Unionia vastaan. Erolla on hintansa mutta se on taatusti paljon pienempi kuin mukana olemalla.

[jmk]

Kianderin mukaan Suomi käytännössä voisi ottaa mallia Slovakiasta ja jättäytyä syrjään lainojen myöntämisestä ja muiden maiden tukemisesta.

- Sillä olisi kyllä oma hintansa. Luulen, että suuret maat tässä tapauksessa antaisivat kuitenkin palautetta Suomelle, ja meidän vaikutusvaltamme vähenisi muissa asioissa. Se heikentäisi meidän vaikutusvaltaamme ja aiheuttaisi paheksuntaa.

Jaa. Minä taas väitän, että meidän vaikutusvaltamme kasvaa jos heittäydymme hankaliksi, emmekä panekaan kiltisti nimeä alle joka paperiin jota eteen tyrkytetään. Muut joutuvat nääs silloin jatkossa aina miettimään, mitä Suomen haluamaa tarjotaan vastineeksi, jotta me puolestamme suostumme johonkin mitä he haluavat.

EU-kähminnässä on tosiasiassa juuri tällainen raaka peli, jossa on osattava vaatia, vaatia ja vaatia. Vaatimukset on parempi olla alkuun yläkanttiin, jotta sitten voi "taipua" ja vaatia taas siitä vastineeksi jotain muuta. Etelän maat tämän hyvin osaavat, suomalaiset jostain syystä eivät.

[VikaTikki]

Kyllä tää näyttää siltä, että tarkoitus ei koskaan ollut tehdä vähän voittoa pankeille.
Kyllähän tässä luodaan Euroopalle yhteinen velka, mikä on tärkeää liittovaltiokehityksessä.
Jokaisella maalla on EKP:n kautta yhteinen velka, niin ei ole hyötyä erota eurosta, eikä kukaan ole velkaisempi tai vähemmän velkaisempi kuin toiset.
Toimittajien asiantuntemus on ollut kuvottavan huonoa, oikein raivostutti, kun eilen puhuttiin valtionvelasta suhteessa BKT:n ja toimittaja rauhoitteli, että Suomen velka on reippaasti alle tuon 60% kriisirajan.
Annettiin ymmärtää, että kyse on jostain vuotuisesta luvusta, eikä mainittu sanallakaan sitä, että tuo kriisiraja ylittyy virallisten lukujen mukaan jo 2013 ja todellisuudessa jo ensivuonna.
Tiedä sitten onko kyse enää edes ammattitaidottomuudesta.

[mikkoellila]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/03/30/nain-suomikin-voi-upota-euroopan-velkasuohon/20114402/12?offset=10#comments

Toi oli liian painavaa tekstiä, ei pystyny enää sisäistämään.

Tuo teksti pitäisi lukea kokonaan ääneen tv-uutisissa.

Kokoomuksen ja Keskustan kannatus romahtaisi SKP:n tasolle eli promillelukemiin.

Varsinaiset stressilaskelmat perustuvat kahteen vaihtoehtoiseen oletukseen velkakriisin jatkumisesta. Lievemmässä tapauksessa Suomen rahoitus- ja takausvastuut kasvaisivat lähes 50 miljardiin, ankarammassa jopa 70 miljardiin euroon.

Lievempi vaihtoehto on, että kolmen riskipitoisimman eurovaltion, Kreikan, Irlannin ja Portugalin, rahoituskriisi jatkuu, ja maat jäävät pois tilapäisen vakausrahaston ja pysyvän vakausmekanismin rahoittajien joukosta.

Ankarammassa vaihtoehdossa rahoituskriisi leimahtaa uudestaan ja suistaa kolmen pienen kriisimaan lisäksi hätärahoituksen hakuun myös kolme seuraavaksi riskipitoisinta eurovaltiota, Espanjan, Italian ja Belgian. Nämäkin jäisivät pois hätärahoittajien ja -takaajien joukosta.

Suomen ja muiden maksajamaiden taakka vastaavasti kasvaisi.

Nämäkään oletukset eivät ole ennusteita, vaan viileitä mitä jos -riskilaskelmia.

Onko Suomella takausriskejä
enemmän kuin omaa velkaa?

Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat kaikki euroalueen pienimpiä maita, eikä niiden yhteenlaskettu osuus alueen taloudesta nouse juuri kuutta prosenttia suuremmaksi.

Siksi niiden rahoituskriisin pitkittyminen tuskin olennaisesti kasvattaisi Suomenkaan jo kontolleen ottamaa rahoitus- ja takaustaakkaa.

Kriisin leviäminen Espanjaan, Italiaan ja Belgiaan muuttaisi tilanteen tyystin toiseksi.

Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous, ja Italian valtiolla on kaikista eurovaltioista eniten velkaa. Espanja on euroalueen neljänneksi suurin talous ja euromäärin laskien neljänneksi velkaisin eurovaltio.

Yhdessä Espanja, Italia ja Belgia ovat noin kolmannes eurotaloudesta ja ne vastaavat noin kolmasosasta euroalueen kriisirahastojen ja -toimien kustannuksista.

Jos tämä varsinaisia kriisimaita seuraavaksi riskipitoisin kolmikko suistuisi tuen varaan, katoaisi samalla hetkellä tuon tuen rahoituksesta kolmasosa.

Jos jäljelle jäävät euromaat jakaisivat lupaamansa hätärahoituksen keskenään, paukahtaisivat Suomen erityyppiset kriisivastuut karkeasti laskien jopa 70 miljardiin euroon. (lihavointi ja alleviivaus M. Ellilä)

Suomen valtion velka oli helmikuun lopussa noin 73 miljardia euroa ja noin 50 prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Kokoomus ja Keskusta siis antavat 70 miljardia euroa Suomen rahoja ulkomaille.

Suomen valtion budjetti on n. 50 miljardia euroa. Kokoomus ja Keskusta antavat siis enemmän koko Suomen valtion budjetin verran Suomen veronmaksajien rahoja ulkomaille.

Suomen valtionvelka on nyt n. 70 miljardia euroa. Kokoomus ja Keskusta ovat siis valmiita KAKSINKERTAISTAMAAN VALTIONVELAN maksaakseen TOISTEN valtioiden velkoja.

Onko Suomessa koskaan nähty pahempia maanpettureita kuin Kokoomus ja Keskusta?!

[VikaTikki]

Tuo teksti pitäisi lukea kokonaan ääneen tv-uutisissa.

Kokoomuksen ja Keskustan kannatus romahtaisi SKP:n tasolle eli promillelukemiin.

...

Kokoomus ja Keskusta siis antavat 70 miljardia euroa Suomen rahoja ulkomaille.

Suomen valtion budjetti on n. 50 miljardia euroa. Kokoomus ja Keskusta antavat siis enemmän koko Suomen valtion budjetin verran Suomen veronmaksajien rahoja ulkomaille.

Suomen valtionvelka on nyt n. 70 miljardia euroa. Kokoomus ja Keskusta ovat siis valmiita KAKSINKERTAISTAMAAN VALTIONVELAN maksaakseen TOISTEN valtioiden velkoja.


Onko Suomessa koskaan nähty pahempia maanpettureita kuin Kokoomus ja Keskusta?!

Sulla on kyllä yltiöpositiivinen näkemys suomalaisten älykkyydestä.
Vähän kokoomuslainen geeliletti hymyilee ja saivartelee televisiossa, niin taas on kaikki hyvin valtakunnassa.
Ei ihmiset älyä oikein näiden valtionvelan ja verojen yhteyttä toisiinsa, ei varsinkaan ennen kuin paskat on housussa niin, että alkaa vaippaihottuma häiritsemään liikkumista.
Sanokaa mun sanoneen, Suomen 2013 valtionbudjetista menee 5 miljardia velkalyhennyksiin, voi ehkä heittää 500 miljoonalla suuntaansa, ei nimittäin ole ainoastaan Portugalin 10y kovassa nosteessa.

[Kimmo Pirkkala]

Odotan innolla näitä vaalitilaisuuksia markettien pihoilla, jotta pääsen sanomaan mahdollisimman monelle ehdokkaalle, etten missään tapauksessa anna ääntäni sellaiselle puolueelle, joka on halukas lahjoittamaan suomalaisten verovaroja kreikkalaisille.

[mikkoellila]

Odotan innolla näitä vaalitilaisuuksia markettien pihoilla, jotta pääsen sanomaan mahdollisimman monelle ehdokkaalle, etten missään tapauksessa anna ääntäni sellaiselle puolueelle, joka on halukas lahjoittamaan suomalaisten verovaroja kreikkalaisille.

Tätä kävin itse sanomassa äskettäin mm. Kokoomuksen kansanedustaja Petteri Orpolle. Hän väitti, että "kaikki talousasiantuntijat" kannattavat kyseistä tukipakettia.

Sittemmin hommalaistenkin hyvin tuntema Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Henri Heikkinen sanoi facebookissa sanatarkasti samaa.

Kokoomuksen puoluetoimistosta on ilmeisesti annettu kaikille Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaille ohjeet, että heidän on väitettävä nimenomaan "kaikkien talousasiantuntijoiden" kannattavan kyseistä tukipakettia.

Kokoomuksen ehdokkaat ovat robotteja, jotka kaikki kannattavat Suomen veronmaksajien rahojen antamista Kreikalle, Irlannille ja Portugalille.

[Jouko]

Odotan innolla näitä vaalitilaisuuksia markettien pihoilla, jotta pääsen sanomaan mahdollisimman monelle ehdokkaalle, etten missään tapauksessa anna ääntäni sellaiselle puolueelle, joka on halukas lahjoittamaan suomalaisten verovaroja kreikkalaisille.

Tätä kävin itse sanomassa äskettäin mm. Kokoomuksen kansanedustaja Petteri Orpolle. Hän väitti, että "kaikki talousasiantuntijat" kannattavat kyseistä tukipakettia.

Sittemmin hommalaistenkin hyvin tuntema Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Henri Heikkinen sanoi facebookissa sanatarkasti samaa.

Kokoomuksen puoluetoimistosta on ilmeisesti annettu kaikille Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaille ohjeet, että heidän on väitettävä nimenomaan "kaikkien talousasiantuntijoiden" kannattavan kyseistä tukipakettia.

Kokoomuksen ehdokkaat ovat robotteja, jotka kaikki kannattavat Suomen veronmaksajien rahojen antamista Kreikalle, Irlannille ja Portugalille.

Samat erinomaiset asiantuntijat ovat ajaneet meidät tähän suohon joten ovat jäävejä suosittelemaan yhtään mitään Suomen talousasioista. Pitäisi hakea puolueeton asiantuntija toiselta mantereelta antamaan lausuntoja tilanteesta.

[Uuno Nuivanen]

Sehän tässä kammottaa, kun Jyrki 'lyhmat kuudella' on käytössään lähes rajattomasti varallisuutta, vielä. Tosin ei hänen omaansa, mutta se ei näytä haittaavan. Aargh.

[TheJ]

Käteinen meuhkaa siitä, että v.2013 (vasta! toim. huom.) järjestelmä muuttuu. Minkä ihmeen takia meidän, tämänkin itseaiheutetun pankkikriisin maksajien, pitäisi muka odottaa n. kaksi vuotta, ennen kuin pelurit pannaan maksamaan tappioistaan?

Koska pelurit ja heidän taustavoimansa ovat näin päättäneet ja siihen asti on lypsy vapaa (mikäli mitään ei satu). Todennäköisesti koko kansainvälinen järjestelmä romahtaa ennen sitä. Voi itseasiassa paukkua jo melko pian, jenkeillä alkaa tuo rahanpainaminen edistyä siihen vaiheeseen että inflaatioprosentti *kuukaudessa* on useamman prosentin ja liittovaltio lyö päänsä velkakattoon näillä näkymin kahden viikon sisällä.

[hattiwatti]

Odotan innolla näitä vaalitilaisuuksia markettien pihoilla, jotta pääsen sanomaan mahdollisimman monelle ehdokkaalle, etten missään tapauksessa anna ääntäni sellaiselle puolueelle, joka on halukas lahjoittamaan suomalaisten verovaroja kreikkalaisille.

Tätä kävin itse sanomassa äskettäin mm. Kokoomuksen kansanedustaja Petteri Orpolle. Hän väitti, että "kaikki talousasiantuntijat" kannattavat kyseistä tukipakettia.

Sittemmin hommalaistenkin hyvin tuntema Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Henri Heikkinen sanoi facebookissa sanatarkasti samaa.

Kokoomuksen puoluetoimistosta on ilmeisesti annettu kaikille Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaille ohjeet, että heidän on väitettävä nimenomaan "kaikkien talousasiantuntijoiden" kannattavan kyseistä tukipakettia.

Kokoomuksen ehdokkaat ovat robotteja, jotka kaikki kannattavat Suomen veronmaksajien rahojen antamista Kreikalle, Irlannille ja Portugalille.

Tämä ilmiö tunnetaan nimellä puolueen ryhmäkuri.

Tuli esille mainiosti myös ulkomaalaislakia hyväksyttäessä.

Kokoomus on ryhmäkuripuolue. Kannattaa pitää aina mielessä jos harkitsee Wille Rydmanin tai Henri Heikkisen äänestämistä.

[hattiwatti]

http://www.mtv3.fi/uutiset/vaalit/index.shtml/arkistot/kotimaa/2011/04/1306078/katainen-ryopyttaa-perussuomalaisia

Valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kok.) moittii tylysti perussuomalaisten linjauksia. Kataisen käsittelyyn joutuu MTV3 uutisten haastattelussa etenkin perussuomalaisten suhtautuminen ulko- ja talouspolitiikkaan .

- Kyllä se minua huolestuttaa ihan rehellisesti sanottuna. Perussuomalaisilla on oikeus mielipiteisiinsä, tietenkin, mutta suomalaisten ja Suomen kansainvälisen vaikutusvallankin kannalta tämä on nyt erittäin merkittävä kysymys.

Kataisen mukaan perussuomalaisten linjaa noudattamalla esimerkiksi talouskysymyksissä Suomi ajautuu auttamatta kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle.

- Kuka sellaista kuuntelee, joka sanoo, että ei me emme oikeastaan haluta olla teidän kanssa? Halutaan vetäytyä, eikä osallistua yhteisiin talkoisiin. Sellaiset omaan kuoreensa vetäytyvät maat ovat aina pysyvästi sivuraiteilla, Katainen suomii.

Tulevat vaalit ovatkin Kataisen mukaan linjavaalit siitä, millaisen roolin Suomi ottaa Euroopan unionissa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä.

(MTV3)

[Kimmo Pirkkala]

"kaikki talousasiantuntijat" kannattavat kyseistä tukipakettia.

Vuonna 1999 kaikki talousasiantuntijat olivat sitä mieltä, ettei toisen maan velkoja saa eurojärjestelmässä taata.
Vuonna 2001 kaikki talousasiantuntijat olivat sitä mieltä, että toisen euromaan velkaantuminen ei vaaranna Suomen taloutta.
Vuonna 2008 kaikki talousasiantuntijat olivat sitä mieltä että Yhdysvaltain luottokriisi ei kosketa Suomea.
Vuonna 2010 kaikki talousasiantuntijat olivat sitä mieltä, että Kreikan talouskriisi ei leviä muualle euromaihin.

Tästä voi kehitellä lukuisan määrän herkullisia vastaheittoja. Onpa hyvä että kokkarit ovat vajonneet lausuntoautomaateiksi. Tyhjä tuijotus vaan kaukaisuuteen ja "kaikki asiantuntijat... brains...brains...brains"

[Miniluv]

http://www.nytimes.com/2011/03/30/opinion/30barofsky.html?_r=1&src=me&ref=homepage

Vertailuksi: TARP-ohjelman erikoistarkastaja kertoo, kuinka kävi jenkeissä.

- pelastetuilla pankeilla menee lujaa
- ne ovat entistä suurempia ja voivat odottaa "too big to fail"-periaatteella entistä varmemmin uusia tukitoimia
- ja tämä tuottaa niille kilpailuetua verrattuna pienempiin yrityksiin

[Kimmo Pirkkala]

^Aivan. Moral hazard. Kun markkinatalouden 'luonnonvalinta' ei toimi ja karsi huonoja toimintoja ja huonoa toimintaa, parhaiten menestyvät huonot toimijat. Poliittiset päätökset ja vääränlainen sekaantuminen markkinoiden toimintaan on heikentänyt talouden toimintaa ja vahvistanut kehityskulkua, joka mahdollistaa seuraavasta talouskriisistä vielä vakavamman.

[Jouko]

Velkaa velan päälle ei ole mikään ratkaisu velkaongelmiin missään suuruusluokassa. Velkasaneeraus mitä pikimmiten on. T.s. mitä pitemmälle kyseistä toimenpidettä lykätään, sitä suurempi rytinä siitä seuraa. Tämä on ihan normaalijärjellä käsitettävä asia. Mutta onko normaali järki vallitseva maamme tai koko EU:n johdossa? Se onkin kardinaalikysymys.

[hyperbeli]

Kataisen mukaan perussuomalaisten linjaa noudattamalla esimerkiksi talouskysymyksissä Suomi ajautuu auttamatta kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle.

- Kuka sellaista kuuntelee, joka sanoo, että ei me emme oikeastaan haluta olla teidän kanssa? Halutaan vetäytyä, eikä osallistua yhteisiin talkoisiin. Sellaiset omaan kuoreensa vetäytyvät maat ovat aina pysyvästi sivuraiteilla, Katainen suomii.

Kataisen perustelu siitä, ettemme saa menettää vaikutusvaltaamme, on ihan validi joissain tilanteissa. Omaa vaikutusvaltaansa voi "varastoida" käytettäväksi sitten, kun tulee sellainen hetki, että arvelee sillä saavansa suurimman hyödyn. Mutta eikö tämä juuri ole sellainen tilanne. Onko tulossa vieläkin pahempia paikkoja, joita varten Suomen täytyy säästää vaikutusvaltaansa? Milloin sitä etua sitten on oikein tarkoitus Suomen kansalle neuvotella?

[mikkoellila]

- Kuka sellaista kuuntelee, joka sanoo, että ei me emme oikeastaan haluta olla teidän kanssa? Halutaan vetäytyä, eikä osallistua yhteisiin talkoisiin. Sellaiset omaan kuoreensa vetäytyvät maat ovat aina pysyvästi sivuraiteilla, Katainen suomii.

Siis Suomen pitäisi antaa jopa kymmenien miljardien eurojen "lainoja" (=lahjoituksia) konkurssiin menneille valtioille, jotta Suomi ei "ajautuisi sivuraiteelle"?!

Minusta se "sivuraiteelle ajautuminen" on erittäin houkutteleva vaihtoehto, kun pysyminen EU:n mallioppilaana edellyttäisi Suomen valtionvelan kaksinkertaistamista (lähde: Taloussanomat). Katainen eli Kokoomus on tietysti päinvastaista mieltä. Kokoomuksen mielestä Suomen on otettava kymmeniä miljardeja euroja velkaa lahjoittaakseen ne rahat toisille valtioille vain välttyäkseen "joutumasta sivuraiteelle", mitä se sitten tarkoittaneekin.
Samalla logiikalla Suomi "ajautui sivuraiteelle" olemalla liittymättä Neuvostoliittoon vuonna 1945.