Suora demokratia (yhdistetty)

[artti]

Politiikka toimii epämääräisyyteen verhottuna. Se, että uudet lait tulevat ihmisille yllätyksenä johtuu valmistelun tiedottamisen epämääräisyydestä. Valmistelukoneisto hämärtää ja piilottelee keskeneräisiä asioita. Tällä hetkellä valmistelu valikoi tiedotettavat asiat niin, että valmisteltavien asioiden kokonaisuutta on vaikea ymmärtää.

Tietoa pimittävän sisäpiirin onni on, että kansa ei vaadi selkeätä ja jäsenneltyä tiedottamista koko valmistelusta. Valmisteluun ja politiikkaan liittyvän tiedon pimittämisen seuraus on se, että kansalla ei ole tietoon perustuvia edellytyksiä äänestää vaaleissa. Kun kansalla ei ole tietoon perustuvia edellytyksiä äänestää vaaleissa niin se tekee vaaleista karnevaalit.

Pyrkimys on luoda kaikelle kansalle tiedottava selkeä julkisen tiedottamisen kaava. Pyrkimys on, että kaikki kansa tietää mitä valmistelu valmistelee.

Valmistelun kokonaisuuden tiedottamisen selkeyttämiseksi kaikki valmistelu on tiedotettava keskittämällä se tiedottaminen yhdelle sivustolle niin, että tieto löytyy mahdollisimman helposti.

Valmisteltavan asian yhteydessä julkaistaan valmistelujuna muotoinen tieto, joka kuvaa valmisteltavan asian edeltävät vaiheet, nykyisen sijainnin, ja tulevat vaiheet. Valmistelujuna muotoisen kaavan fokus on valmisteltavan asian nimessä ja kuvauksessa.

Asian nimike kuvaa selkeästi mikä on asia, jota valmistellaan. Asian valmistelun nimi ei muutu valmistelun aikana. Valmisteltavan asian merkitys on avattu selkeästi valmistelun alusta asti.

Valmisteltavan asian yhteydessä julkaistaan kaikki valmisteltavaan asiaan liittyvät viralliset tiedotteet, että lukija voi tarkastaa, että valmisteltava asia on tiedotettu julkisesti.

Valmisteltavan asian yhteydessä kerrotaan neuvottelevien henkilöiden nimet ja tittelit ja niiden toimiston yhteystiedot.

[Nikolas]

Jos suomalaiset olisivat politiikasta kiinnostuneita ja valveutuneita, nykyisen edustuksellisen järjestelmän puutteet ja viat olisivat jo tulleet enemmistölle selviksi, ja järjestelmää olisi paranneltu välillisesti ensin eduskuntavaalien ja sen jälkeen eduskunnan kautta. Mutta koska näin ei ole jo tapahtunut, päättelen että suomalaiset eivät vielä ole riittävän kiinnostuneita politiikasta, ja näin ollen ilmeisesti koko kansakunnan täytyy sukeltaa syvemmältä pohjan kautta. Ehkä sen jälkeen ja seurauksena jotain tervehtymistä viimeinkin tapahtuu. Ehkä olen liiaksi optimisti ⸻ aika sen näyttää.

[artti]

Edustuksellinen demokratia ja parlamentarismi on usein demokratiaa simuloiva kumileimasin epämääräisten ryhmittymien tilaustöille. Poliitikkoja rahoittavat sijoittajaryhmittymät vaativat poliitikoilta vaiteliaisuutta siksi, että sijoittajaryhmittymän etu ei ole, että sijoittajaryhmittymälle tilaustyötä tekevät poliitikot tiedottaisivat julkisuuteen sijoittajaryhmittymien kannalta tärkeistä keskeneräisistä asioista. Keskeneräisiin asioihin liittyvä tiedonpimitys on ristiriidassa varsinkin demokratian luonteen kanssa.

Merkittävä haaste kansan tiedonsaannille ja demokratialle on intressiryhmien tarve teettää tilaustyötä edustuksellisella demokratialla, että kansa herää yhtenä aamuna siihen, että valtion sähköyhtiö on yksityistetty ja valtion sähköverkot ovat myyty veroparatiisiyhtiölle, ja yksityistetty sähköyhtiö osti niillä rahoilla suuren ulkomaisen yhtiön, joka tuottaa sähköä verkkoon maakaasua polttamalla. Maakaasua polttamalla sähköä myyntiin tuottavalta yhtiöltä loppui kuitenkin maakaasu siksi, että maakaasun toimittajan maakaasukenttä tyhjentyi. Fossiilisten polttoaineiden aikakauden päättyessä ei olisi viisasta ostaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia yhtiöitä, saatikka sijoittaa valtioon, jonka talous perustuu yksipuolisesti maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen tuotantoon.

Äänestäjien vaatimus, esimerkiksi tiedottaa julkisesti kaikelle kansalle mitä politiikka tekee, korostuu erityisesti silloin, kun politiikka on tehnyt ratkaisuja, jotka osoittautuivat kalliiksi tulleiksi virheiksi veronmaksajien kannalta. Koska edustajat tekivät ratkaisut ja prosessin aikana pimittivät tiedon äänestäjiltä niin se korostaa vastuuta kantavien edustajien henkilökohtaista vastuuta. Siksi olisi suositeltavaa, että edustajat tiedottaisivat julkisesti kaikelle kansalle mitä edustajat tekevät, joka keventää edustajien henkilökohtaisen vastuun taakkaa.

Jos kysytään missä on valta: sijoittajaryhmittymä omistaa toimialoja, kuten lääketeollisuutta ja aseteollisuutta ja uutistiedotusvälineitä, ja lisäksi sijoittajaryhmittymä rahoittaa poliitikkoja, josta muodostuu vallan yhtälö. Sijoittajaryhmittymillä on nimet, mutta en mainitse niitä. Tarkoitus ei ole kritisoida jotakin tiettyä sijoittajaryhmittymää. Kun sijoittajaryhmittymä omistaa lääketeollisuutta ja aseteollisuutta ja uutistiedotusvälineitä, ja lisäksi sijoittajaryhmittymä rahoittaa poliitikkoja niin tästä muodostuu yhtälö, jossa yhdistyy motiivit ja keinot.

Painostuskeinoista tärkein on uutistiedotusvälineet, joiden omistamisen avulla sijoittajaryhmittymä painostaa poliitikkoja ja ohjaa kansan käyttäytymistä. Sijoittajaryhmittymä käskyttää uutistiedotusvälineet lietsomaan pelkoa, jonka tarkoitus on edistää sijoittajaryhmittymän tuottoja. Esimerkiksi sijoittajaryhmittymä pyrkii aggressiivisin keinoin ohjaamaan uutistiedotusvälineitä ja politiikkaa ja kansaa ulisemaan suuntaan, joka edistää sijoittajaryhmittymän omistamien toimialojen tuottoja, joissa usein on kysymys kyseenalaisista asioista, kuten lievien virusten merkityksen liioittelusta uudenlaisten testaamattomien rokotteiden myynnin edistämiseksi, ja yleisen ilmapiirin myrkyttämisestä ja sotien lietsomisesta aseiden myynnin edistämiseksi. Se on harvinaista, että esimerkiksi uutistiedotusväline edistäisi sijoittajaryhmän tuottoja kauniilla ja hyvillä asioilla.

[artti]

Käytän tässä jutussa Fortumia esimerkkinä siitä miten edustuksellinen demokratia epäonnistui, ja miten suoran demokratian piirteet voisivat korjata poliittiseen järjestelmään liittyviä vikoja.

Fortumin sähköverkkojen myynti veroparatiisiyhtiöille ja Uniper sotku ovat romauttaneet poliittisen järjestelmän oikeutuksen toimia itsevaltaisella tavalla. Fortumin yksityistäminen ja Fortumin sähköverkkojen myynti ja osake-enemmistön hankkiminen Uniperista kertoo, että Suomen poliittinen järjestelmä ei voi enään toimia nykyisellä itsevaltaisella tavalla siksi, että Suomen edustuksellinen demokratia on menettänyt luottamuksensa, ja siksi siihen on lisättävä suoran demokratian piirteitä.

Suomen poliittinen järjestelmä on uudistettava niin, että veronmaksajien rahoittamien palveluiden muutokset on tuotava kansanäänestykseen, joka tarkoittaa, että esimerkiksi Valtioneuvostolla ja Eduskunnalla ei olisi oikeutta yksityistää ja myydä veronmaksajien rahalla rakennettuja luonnollisia monopoleja ilman kansanäänestystä.

Eräät suomalaiset poliitikot tunnetaan lausumista "keskeneräisistä asioista ei kerrota" ja "tällä me tienataan". Suomen poliittista järjestelmää olisi uudistettava asettamalla poliittiselle järjestelmälle lakisääteinen tiedottamisvelvollisuus siitä mitä politiikka tekee. Pitämällä kansa ajan tasalla siitä mitä politiikka tekee, poliitikko keventää henkilökohtaista vastuutaan, jos poliittiset ratkaisut osoittautuvat virheiksi. Poliitikko voisi vedota siihen, että hän tiedotti julkisesti kaikelle kansalle mitä politiikka tekee. Se on tietenkin ymmärrettävää, että poliitikko ei voi tiedottaa kaikkea kaikelle kansalle julkisesti, mutta poliitikon on ymmärrettävä, että kansalaisten arkeen vaikuttavat hankkeet poliitikon on tiedotettava kansalle hankkeiden valmisteluvaiheessa.

Se, että yksittäiset vaikutusvaltaisiin asemiin kohonneet voimakastahtoiset poliittiset henkilöt pystyvät miltei yksinään runnomaan läpi hankkeita, jotka osoittautuivat mittaviksi virheiksi, niin se kertoo, että Suomen poliittinen päätöksentekojärjestelmä on harvainvaltainen ja tietoa pimittävä järjestelmä, jossa vallitsee rankaisemattomuus poliitikkojen aiheuttamista tuhoista, joita vähäisemmistäkin teoista tavallinen kansalainen joutuisi vuosikausiksi vankilaan.

Poliitikoille kyllä kelpaa valta, mutta poliitikoille ei kelpaa vastuu, joka on tietenkin hyvin ymmärrettävää. Kun poliitikon on aika kantaa henkilökohtaista vastuuta yhteiskunnalle aiheuttamistaan tuhoista niin poliitikko ei tietenkään kanna itse omasta aloitteestaan henkilökohtaista vastuuta yhteiskunnalle aiheuttamistaan tuhoista, siksi yhteiskunnan on laitettava poliitikko kantamaan henkilökohtainen vastuunsa yhteiskunnalle aiheuttamistaan tuhoista. Poliitikon vastuun kantaminen voisi tarkoittaa esimerkiksi valtakunnanoikeutta ja vankilatuomiota riippuen poliitikon yhteiskunnalle aiheuttamien tuhojen mittasuhteista. "Yksityinen kansalainen ei voi saada asiaa vireille valtakunnanoikeudessa." "Syytteen nostamisesta valtakunnanoikeudessa ministerivastuuasioissa päättää eduskunta perustuslakivaliokunnan kannanoton perusteella." https://oikeus.fi (linkki lyhennetty)

Suomessa ei ole estettä siirtää sähköyhtiön kuluja hintoihin, siksi on ilmeistä, että Fortum pyrkii manipuloimaan suomalaisten talouksien sähkölaskut korkealle korvatakseen Uniperista tulevia tappioita. Uniper myy sähköä Saksassa kiinteään hintaan, joka tarkoittaa, että maakaasun hintojen noustua Uniper ei kykene siirtämään kohonneita hintoja saksalaisten kuluttajien maksettavaksi.

Tarina alkoi valtion sähköyhtiö Fortumin yksityistämisestä Lipposen kaudella, jota seurasi Fortumin sähköverkkojen myynti veroparatiisiyhtiöille Kataisen kaudella, jonka tuottamilla tuloilla Fortum osti osake-enemmistön saksalaisesta sähköyhtiö Uniperista Sipilän kaudella. Rinteen kaudella Fortum vielä lisäsi osake-enemmistöään Uniperista. Nyttemmin Fortumin osake-enemmistöä on purettu, mutta tiettävästi Fortumilla on edelleen osake-enemmistö Uniperissa.

Sitä voisi ihmetellä, että miksi suomalainen valtionyhtiö seikkailee Saksan ja Venäjän energiamarkkinoilla.

Fortumin osake on noteerattu Helsingin pörssissä. Fortum on valtionyhtiö, sillä Suomen valtion omistusosuus on noin 50,8 % (30.4.2022). Fortumin kymmenen suurinta osakkeenomistajaa 30. huhtikuuta 2022 olivat

Valtioneuvoston kanslia 50,76 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1,42 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1,08 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1,02 %
Kansaneläkelaitos 0,72 %
Kurikan kaupunki 0,70 %
Valtion Eläkerahasto 0,30 %
Danske Invest Finnish Equity Fund 0,15 %
Sr Nordea Pro Suomi 0,13 %
Sr Seligson & Co OMX Helsinki 25 Pörssinoteerattu Rahasto 0,11 %

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fortum#Omistajat

[Nikolas]

Suomen poliittinen järjestelmä on uudistettava niin, että veronmaksajien rahoittamien palveluiden muutokset on tuotava kansanäänestykseen, joka tarkoittaa, että esimerkiksi Valtioneuvostolla ja Eduskunnalla ei olisi oikeutta yksityistää ja myydä veronmaksajien rahalla rakennettuja luonnollisia monopoleja ilman kansanäänestystä.

Sveitsin mallin mukaisessa  demokratiassa  eri asiat viedään kansanäänestyksiin tapauskohtaisesti samaa kaavaa noudattaen, mutta ehkä olisi lisäksi hyvä määrätä jotkut luokitellut asiat, kuten edellä mainitut luonnollisten monopolien omistussuhteiden muutokset, aina kansanäänestyksen kautta hyväksyttäviksi.

[Tragedian synty]

Demokratia on huonoin ja rappiollisin hallintotapa oli se sitten luonteeltaan suoraa tai edustuksellista.

Mitä yhteistä on taistolaisilla, monikultturisteilla, Johan Bäckmanilla ja Tavanilla? Kaikki pitävät kotimaansa olosuhteita huonoimpina ja rappiollisimpina mahdollisina ja haikailevat jossain muualla olevaa utopiaa, mutta eivät suin surminkaan mene sinne. He ruikuttavat kovaan ääneen, hierovat ahdistustaan muiden naamaan ja vaativat näitä muita muuttumaan ja luomaan utopian tännekin, jotta ruikuttajien ei tarvitsisi pakata laukkujaan ja siirtyä Neuvostoliittoon/Libanoniin/Venäjälle/Saudi-Arabiaan nauttimaan siitä, mistä he väittävät pitävänsä.

Ehkä he tosiasiassa ymmärtävät, että Suomi on oikeasti niitä parempi. Ehkä heidän todellinen motiivinsa ruikuttamiselle on vain kapinallinen huomion kerjääminen. Kun heillä selvästikään ei ole kykyä saada huomiota millään yleisesti arvostusta nauttivalla tavalla, kapinallisuus jää ainoaksi keinoksi.

Maailmassa ei ole yhtäkään monarkistisesti hallittua valtiota, jossa mediaani-ihmisellä olisi hyvä olla. Niistä menestyneimmät ovat sellaiset, joilla sattuu olemaan paljon arvokkaita luonnonvaroja, mutta moinen vauraus ei ole millään tavalla poliittisen järjestelmän tai maan asukkaiden toiminnan ansiota. Päinvastoin, poliittinen järjestelmä on pysynyt monarkistisena maailman muutoksesta huolimatta luonnonvarojen myynnillä luodun vaurauden takia. Suomella ei ole paljon arvokkaita luonnonvaroja, vaan vaurautemme perustuu suomalaisten osaamiseen, ahkeruuteen ja mahdollisuuksien tasa-arvon luomaan yhteishenkeen. Jos Suomesta tulisi monarkia, tämä maa romahtaisi ja Tavan luultavasti joko pakenisi johonkin demokraattiseen maahan ruikuttamaan tai löytäisi viimeisen leposijansa tienposkesta.

[artti]

Tässä kirjoituksessa lausun kantaa osaltaan yleisesti demokratioiden tiedottamisen havaituista puutteista.

Edustuksellisen demokratian mandaattia on heikentänyt melkoisesti monet sotkut, jotka laittavat miettimään, että pitäisikö edustuksellinen demokratia korvata suoralla demokratialla, että kansalaisilla olisi enemmän valtaa vaikuttaa siihen kuinka paljon kansalaisten maksettavaksi tulee.

Tänäpäivänä,kun politiikkaa seuraa niin ensimmäinen jopa kiusallinen havainto on politiikan pyrkimys tiedottaa jälkeenpäin aikamuodossa "politiikka hyväksyi", joka on vallan omimista politiikan sisäpiireille, jotka edustavat kansaa heikolla mandaatilla siksi, että politiikan sisäpiirit pimittävät tietoa kansalta, ja jopa poliitikkokollegoiltaan, jonka havaitsee eduskuntapuheenvuoroista, joissa valitetaan sitä, että valtioneuvosto ja valiokunnat eivät jaa tietoa kansanedustajille, mutta toisaalta kansanedustajatkaan eivät jaa kaikelle kansalle julkisesti tarkempaa tietoa kansanedustajan eduskuntatyön asialistasta ja tulevista vaiheista.

Politiikka pyrkii oikea-aikaiseen tiedottamiseen, joka on jälkeenpäin tiedottaminen sitten, kun asiat on hyväksytty ja tiedottaminen on turvallista. Politiikan sisäpiirien pyrkimys käyttää jälkeenpäin tiedottamisen muotoa tiedottamisessa on kansalaisten valtaa heikentävä tiedottamisen muoto. Politiikkaa seuraavan kansalaisen kannalta tärkein asia on laadukas virallinen tiedottaminen. Ilman laadukasta virallista tiedottamista kansalaisen on vaikea seurata politiikkaa.

Kansalaisilla on valtaa sillä tavalla, että kansalainen tietää mitä asioita valmistelussa etenee ja mitkä ovat valmistelun edeltävät vaiheet ja nykyinen vaihe ja tulevat vaiheet. Se mitä kansalainen tarvitsee voidakseen järkevällä tavalla keskustella politiikasta on, että valtioneuvosto perustaa valtioneuvoston sivuille valmistelujuna muotoisen tiedotusmuodon, josta kansalainen näkee mitä asioita ministeriöissä valmistellaan. Valmistelujuna julkaisee reaaliajassa valmistelun etenemisen kaikki vaiheet valmistelualoitteesta viralliseen lehteen saakka kukin asia erikseen asian omassa valmistelujunassa. Valmistelujunien valmisteltavien asioiden nimet olisivat samalla linkkejä tarkempaan tietoon.

Eduskunta käyttää äänestyksistä tiedottamiseen yhtä sanaa "äänestyksiä" kertomatta mistä eduskunnan täysistunto äänestää. Eduskunnan täysistunnon äänestykset ovat tärkein vaihe valtion asioiden valmistelussa. Eduskuntaa seuraavan kansalaisen kannalta tärkeintä on tietää mistä asioista eduskunta valmistautuu äänestämään. Äänestyksiin etenevien asioiden kalenteri ja selkeä kuvaus on tärkeätä.

Korostan, että Suomen virallinen edustuksellinen demokratia on maailman paras virallisen edustuksellisen demokratian toiminnan tiedottamisessa.

[artti]

Julkisuudessa on kahdenlaista tietoa:

A. Poliitikot ohjasivat Fortumin johtajia.
B. Fortumin johtajat ohjasivat poliitikkoja.

Suomen valtiolla on osake-enemmistö Fortum yhtiössä, joka antaa Suomen valtioneuvostolle vallan käyttää ohjausvaltaa Fortumin suhteen. Suomen valtioneuvosto ohjasi ensin yksityistämään Fortumin, jota seurasi Fortumin sähköverkkojen myynti veroparatiisiyhtiölle, jota seurasi Suomen valtioneuvoston "laitetaan taseet töihin" politiikka, joka ohjasi Fortumin ostamaan osake-enemmistön Uniperista sähköverkon myyntituloilla.

Ja koska valtioneuvoston ohjauksella Fortumin kaupoista tuli kallis sotku niin muistutan, että:

"Yksityinen kansalainen ei voi saada asiaa vireille valtakunnanoikeudessa."

"Syytteen nostamisesta valtakunnanoikeudessa ministerivastuuasioissa päättää eduskunta perustuslakivaliokunnan kannanoton perusteella."

https://oikeus.fi

Hallitukset aikajärjestyksessä.

https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2

Eduskuntaenemmistöhallituksella on liikaa valtaa käyttää eduskuntaenemmistöä kumileimasimenaan, jonka korjaus vaatisi eduskunnan täysistunnon äänestysten siirtämisen kansanäänestykselle, jotta ratkaisuvalta siirtyy äänioikeutetuille kansalaisille.

Mainitsen kansanäänestyksen Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa. Kansanäänestyksen edellä olin tyytymätön informaation surkeaan laatuun, mutta äänestin kuitenkin Euroopan unionin jäsenyydelle kyllä informaation surkeasta laadusta huolimatta.

Kansalaisen on vaikea luoda itselleen kuvaa siitä mitä ministeriöt valmistelevat, ja missä vaiheessa valmistelu on siksi, että valmistelun tiedottamisesta puuttuu valmistelukokonaisuuden etenemisen selkeä jäsentäminen. Kun katson eduskunnan sivuilla eduskuntaan saapuneita hallituksen esityksiä niin havaitsen, että en tunne suurinta osaa esityksistä siksi, että hallitusten esitysten taivalta eduskuntaan on vaikea seurata siksi, että valtioneuvoston sivuilta puuttuu ministeriöissä tapahtuvaa valmistelukokonaisuutta seuraava kaikelle kansalle julkinen asioiden valmistelujuna ja asioiden valmistelun aikataulu. Valtioneuvoston sivuilla sijaitseva kaikelle kansalle julkinen valmistelujuna kuvaisi ministeriöissä valmisteltavien asioiden edeltävät vaiheet, tämän hetkisen vaiheen ja tulevat vaiheet ja valmisteluaikataulun.

https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/Sivut/hallituksen-esitykset.aspx

[artti]

Demokratia laittaa johtajat miettimään muitakin. Demokratia takaa, että valta huomioi kansan hyvinvoinnin.

Minä tuen suoran demokratian ja edustuksellisen demokratian yhdistelmää, ja äänestäjän kuittia, joka on jäljentävä paperi äänestyslapun alla, jonka äänestäjä saa tallettaa itselleen, jotta äänestäjä voi myöhemmin sopivassa tilanteessa todistaa edustajalle äänestäneensä edustajaa. Äänestäjän kuitti on vapaaehtoinen, jäljentävän paperin saa repäistä irti ennen äänestämistä.

Jäljentävä paperi äänestyslapun alla ei ole minun idea. Se on tuntemattoman henkilön idea, jonka hän kertoi minulle nettikeskustelussa sähköisestä äänestyksestä. Se on niin, että hyviä ideoita pidetään esillä joka käänteessä, se on meemi (meemi on idea, joka leviää henkilöltä toiselle).

Politiikan on aika löytää uskottavuus kansan silmissä. Poliitikkojen on puhuttava kaikelle kansalle rehellisesti ilman harhaanjohtamista ja kertomatta jättämisellä valehtelua. Perussuomalainen Puolue perustuu Suomen Maaseudun Puolueen ja Veikko Vennamon perinnölle. Jokaisella on oikeus puhua suunsa puhtaaksi oli se sitten viisasta tai ei. Muistan nähneeni kuvan, jossa eduskuntatalon vahtimestarit kantavat Vennamon tuolia Vennamon kera eduskunnan istuntosalista. Kuva, jonka muistan, on ehkä jälkeenpäin otettu simulaatio tilanteesta, mutten löytänyt kuvaa netin kuvahaulla

Sanon, että edustuksellinen demokratia on muuttunut lahoavaksi korruptioksi ja kleptokratiaksi. Rötöstelevä edustuksellinen demokratia ei rankaise itseään korruptiosta ja kleptokratiasta siksi, että korruptio ja kleptokratia ei rankaise itse itseään. Kansan on toimitettava rankaisu rötöstelijöille parlamenttivaaleissa äänestämällä rohkeita ja rehellisiä ehdokkaita, jos niitä on, jotka rankaisevat rötöstelijöitä viemällä rötöstelijät valtakunnanoikeuteen. Sille on muoto:

"Yksityinen kansalainen ei voi saada asiaa vireille valtakunnanoikeudessa."

"Syytteen nostamisesta valtakunnanoikeudessa ministerivastuuasioissa päättää eduskunta perustuslakivaliokunnan kannanoton perusteella."

https://oikeus.fi

Useimmilla kansalaisilla on heikot tiedot edustajista siksi, että edustajat pimittävät tietoa edustajien todellisista motiiveista. Se todellinen edustajan motiivi on veronmaksajilta kerätyt kymmenet miljardit eurot. Tietenkin se on niin, että kansanedustajaehdokkaaksi ilmoittautumisen todellinen motiivi on, että eduskunta käsittelee veronmaksajien rahaa kymmenien miljardien eurojen edestä. Kuten eräs kansanedustaja ilmoitti eduskuntasalissa: "nyt tulee rahaa". Se on julkinen salaisuus, että kansanedustajaehdokkuuden todellinen motiivi on kansanedustajan tavoite jakaa rahaa, ja siirtää julkisia varoja rahastoihin periaatteella "keskeneräisistä asioista ei kerrota".

Kansalaisten on vaadittava politiikkaa tiedottamaan mitä poliitikot tekevät. Politiikan on tuotava julkisuuteen mitä poliitikot juonittelevat ovien takana julkisuudelta piilossa. Politiikan on tuotava todelliset tiedolliset edellytykset kaikelle kansalle valita ketä vaaliehdokasta kansalainen äänestää.

Lakisääteisen vaalisalaisuuden vallitessa kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen mandaatti edustaa äänestäjiään on nolla siksi, että kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut eivät tiedä kuka äänesti edustajaa. Ainoastaan äänestäjän on sallittua tietää ketä edustajaa äänestäjä äänesti. Se on kiellettyä ottaa selfie itsestä ja äänestyslipusta äänestyskopissa, ja lähettää se edustajan puhelinnumeroon, ettäs tiedätte !.

Vaaleissa äänestäjä äänestää puolueen edustamaa politiikkaa. Esimerkiksi puolueen teema on koti, usko ja isänmaa. Voitettuaan eduskuntavaalit koti, usko ja isänmaa puolue myi luonnolliset monopolit veroparatiisiyhtiölle. (Luonnollinen monopoli on rautatie-, vesijohto-, sähkölinja, joissa toista samanlaista kilpailevaa infrastruktuuria ei ole järkevää rakentaa.) Että, kun koti, usko ja isänmaa puolue myi luonnollisen monopolin veroparatiisiyhtiölle niin he myivät veroparatiisiyhtiölle monopolin rahastaa suomalaisia. Kannatan markkinataloutta, siksi sanon, että luonnollisen monopolin myyminen ei rakenna markkinatalouteen kuuluvaa hintakilpailua. Se tuo rahasammon, että "tällä me tienataan."

Miettikää tarkkaan ketä te äänestätte. Äänestättekö rötöstelijöitä vai rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.

Vaalilaki

76 § (28.6.2013/496)

Äänestäminen vaalipäivänä

Äänestäjällä on oikeus äänestää eduskuntavaaleissa, aluevaaleissa ja kuntavaaleissa sen vaalipiirin, hyvinvointialueen tai kunnan ehdokaslistojen yhdistelmässä olevaa ehdokasta, jossa äänestäjä on asianomaisissa vaaleissa merkitty äänioikeutetuksi, europarlamenttivaaleissa ehdokaslistojen yhdistelmässä olevaa ehdokasta ja presidentinvaalissa ehdokasluettelossa olevaa ehdokasta. (29.6.2021/649)

Äänestäjän on niin selvästi merkittävä äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jonka hyväksi hän antaa äänensä, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta hän tarkoittaa. Merkintä on tehtävä äänestyskopissa tai, jos se ei ole mahdollista ilman äänestäjälle aiheutuvaa kohtuutonta haittaa, muutoin siten, että vaalisalaisuus säilyy.

77 §

Äänestämisen päättämistoimet

Äänestäjän, joka on tehnyt merkintänsä äänestyslippuun, on annettava äänestyslippu taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi. Leima on lyötävä keskelle taitetun äänestyslipun kääntöpuolta. Äänestäjän on sen jälkeen pantava äänestyslippu vaaliuurnaan.

Vaalilautakunta tekee vaaliluetteloon merkinnän siitä, että äänestäjä on käyttänyt äänioikeuttaan. Merkintä tehdään kuitenkin äänioikeusrekisteriin silloin, kun se on vaalilautakunnan käytettävissä.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714#O1L6P76

[artti]

Eduskuntaan tulevat esitykset on valmisteltu ministeriöissä. Suomen hallitus tuo esitykset eduskuntaan. Eduskunta käy lähetekeskustelun, joka lähettää hallituksen esityksen valiokuntaan. Valtioneuvoston esitykset käsitellään eduskunnan valiokunnissa, jonka jälkeen hallituksen esitykset tulevat eduskunnan täysistuntoon keskusteltavaksi ja äänestettäväksi. Valtioneuvostolla on eduskunnassa eduskuntaenemmistö, joka yleensä hyväksyy valtioneuvoston esitykset. Esityksen valmistelu huipentuu äänestykseen eduskunnan täysistunnossa. Esitys tulee voimaan, kun esitys on julkaistu virallisessa lehdessä.

Eduskunta kertoo, että tällä sivulla julkaistaan eduskunnan tulevien viikkojen täysistuntojen istuntosuunnitelma. Sivulla on täysistunnon esityslistat vain yhden viikon osalta. Muiden viikkojen kohdalla on julkistettu täysistunnon päivämäärä ja kellonaika ilman tietoa kyseisen ajankohdan täysistunnon esityslistasta.

Eduskunta siis julkaisee täysistunnon esityslistan vasta aivan istunnon alla. Eduskuntahan periaatteessa edustaa kansalaisia, että kansalaisilla on oikeus vaatia eduskunnalta täysistuntojen esityslistojen yksityiskohtaisempaa tiedottamista pidemmältä ajalta, ja sen tiedottamista mistä eduskunta aikoo äänestää.

Tällä sivulla julkaistaan tulevien viikkojen täysistuntojen istuntosuunnitelma.
​
Täysistuntosuunnitel​ma viikoille 39 – 51/2022 ja 2 – 9/2023

Viikko 40

​Tiistai 4.10.2022 klo 14.00 Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta (1 tunti)

Lähetekeskustelu

HE 191/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 45 min)

HE 189/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 45 min)

HE 190/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 197/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 196/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 186/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 45 min)

HE 194/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 198/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen, vakuutusyhtiölain 5 luvun ja lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 19 §:n muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 195/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n markkinavalvonta-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi eräillä tuotesektoreilla (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

VJL 3/2022 vp Vahvistamatta jääneenä palautunut laki yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian välillä tehdystä sopimuksesta (HE 23/2022 vp)

VJL 4/2022 vp Vahvistamatta jääneenä palautunut laki lentoliikenteestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Qatarin välillä tehdystä sopimuksesta (HE 24/2022 vp)

VJL 5/2022 vp Vahvistamatta jääneenä palautunut laki yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdystä sopimuksesta (HE 25/2022 vp)

Mikäli puhujalistaa ei ehditä annetussa ajassa käydä loppuun, asiakohdan käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan saman päivän istunnossa muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi. Jos keskustelu asiasta puolestaan päättyy ennen sille varatun määräajan päättymistä, siirrytään päiväjärjestyksen seuraavaan asiakohtaan.

Lakiehdotuksen I käsittely

SiVM 8/2022 vp, HE 107/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta (yksim.)

MmVM 11/2022 vp, HE 90/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta (yksim.)

HaVM 17/2022 vp, HE 134/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta (yksim.)

Keskiviikko 5.10.2022 klo 14.00

​Hallitus vastaa välikysmykseen välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta (VK 3/2022 vp)

Torstai 6.10.2022 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.

Lähetekeskustelu

HE 193/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 131/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä oikeudenkäynneistä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan tai kuntainliiton varoista annetun lain 1 a §:n muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 192/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)​

Mikäli puhujalistaa ei ehditä annetussa ajassa käydä loppuun, asiakohdan käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan saman päivän istunnossa muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi. Jos keskustelu asiasta puolestaan päättyy ennen sille varatun määräajan päättymistä, siirrytään päiväjärjestyksen seuraavaan asiakohtaan.

Lakiehdotuksen I käsittely

MmVM 7/2022 vp, KAA 4/2020 vp Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen (1 VL)

MmVM 8/2022 vp, KAA 3/2020 vp Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen (1 VL)
PeVM 4/2022 vp, HE 28/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta (yksim.)​

​Perjantai 7.10.2022 klo 13.00​ Välikysymysäänestykset

Ainoa käsittely

Hallitus vastaa välikysmykseen välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta (VK 3/2022 vp)​​

Lakiehdotuksen II käsittely

SiVM 8/2022 vp, HE 107/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta (yksim.)

MmVM 11/2022 vp, HE 90/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta (yksim.)

HaVM 17/2022 vp, HE 134/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta (yksim.)

Viikko 41

Tiistai 11.10.2022 klo 14.00
Keskiviikko 12.10.2022 klo 14.00
Torstai 13.10.2022 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 14.10.2022 klo 13.00

EN:n parlamentaarinen yleiskokous Strasbourgissa 10.— 14.10.2022

ETYJ:n syyskokoukset Bulgariassa 14.— 16.10.2022

Viikko 42

Tiistai 18.10.2022 klo 14.00
Keskiviikko 19.10.2022 klo 14.00
Torstai 20.10.2022 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 21.10.2022 klo 13.00

IPU:n 145. yleiskokous Ruandassa 19.— 25.10.2022

Eduskunta ja valtioneuvoston kanslia ovat sopineet, että 1.1.2023 voimaan tulevat hallituksen esitykset on annettava eduskunnalle viimeistään torstaina 20.10.2022

Eurooppa-neuvosto 20.— 21.10.2022

Viikko 43

Tiistai 25.10.2022 klo 14.00
Keskiviikko 26.10.2022 klo 14.00
Torstai 27.10.2022 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 28.10.2022 klo 13.00

Vuoden 2022 neljäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle torstaina 27.10.2022

Viikolla 44 ei täysistuntoja (31.10.— 6.11.2022)

Pohjoismaiden neuvoston istunnot Helsingissä 31.10.— 3.11.2022

Viikko 45

Tiistai 8.11.2022 klo 14.00
Keskiviikko 9.11.2022 klo 14.00 Lähetekeskustelussa vuoden 2022 neljäs lisätalousarvioesitys.
Torstai 10.11.2022 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 11.11.2022 klo 13.00

Viikko 46

Tiistai 15.11.2022 klo 14.00
Keskiviikko 16.11.2022 klo 14.00
Torstai 17.11.2022 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 18.11.2022 klo 13.00

Eduskunta ja valtioneuvoston kanslia ovat sopineet, että tällä vaalikaudella käsiteltävät asiat on annettava eduskunnalle viimeistään torstaina 17.11.2022

Vuoden 2023 talousarvioesityksen täydentävä esitys annetaan eduskunnalle torstaina 17.11.2022

Viikko 47

Tiistai 22.11.2022 klo 14.00 Lähetekeskustelussa vuoden 2023 talousarvioesityksen täydentävä esitys
Keskiviikko 23.11.2022 klo 14.00
Torstai 24.11.2022 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 25.11.2022 klo 13.00

Syysistuntokauden iltatilaisuus kansallisoopperassa tiistaina 22.11.2022 klo 19.

Viikko 48

Tiistai 29.11.2022 klo 14.00 Viimeiset budjettilakimietinnöt valmistuvat valiokunnista tiistaina 29.11.2022
Keskiviikko 30.11.2022 klo 14.00 Keskustelu oppositioryhmien vaihtoehtobudjeteista.
Torstai 1.12.2022 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 2.12.2022 klo 13.00 Viimeiset vuodevaihteessa voimaantuleviksi tarkoitetut mietinnöt valmistuvat valiokunnista perjantaina 2.12.2022

Viikko 49

Keskiviikko 7.12.2022 klo 14.00
Torstai 8.12.2022 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 9.12.2022 klo 13.00

Viikko 50

Tiistai 13.12.2022 klo 12.00 Valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnön pöydällepano.
Keskiviikko 14.12.2022 klo 10.00 Budjetin palautekeskustelu.
Torstai 15.12.2022 klo 10.00 Budjetin palautekeskustelu. Suullinen kyselytunti klo 16 - 17.
Perjantai 16.12.2022 klo 10.00 Budjetin palautekeskustelu.

Eurooppa-neuvosto 15.— 16.12.2022

Viikko 51

Maanantai 19.12.2022 klo 12.00 Budjetin palautekeskustelu.
Tiistai 20.12.2022 klo 10.00 Täysistunto Budjetin palautekeskustelu.
Keskiviikko 21.12.2022 klo 10.00 Budjetin palautekeskustelu.
Torstai 22.12.2022 klo 10.00 Täysistunto tarvittaessa.

Viikko 2/2023

Tiistai 10.1.2023 klo 14.00
Keskiviikko 11.1.2023 klo 14.00
Torstai 12.1.2023 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 13.1.2023 klo 13.00

Viikko 3/2023

Tiistai 17.1.2023 klo 14.00
Keskiviikko 18.1.2023 klo 14.00
Torstai 19.1.2023 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 20.1.2023 klo 13.00

Viikko 4/2023

Tiistai 24.1.2023 klo 14.00
Keskiviikko 25.1.2023 klo 14.00
Torstai 26.1.2023 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 27.1.2023 klo 13.00

Viikko 5/2023

Tiistai 31.1.2023 klo 14.00
Keskiviikko 1.2.2023 klo 14.00
Torstai 2.2.2023 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 3.2.2023 klo 13.00

Viikko 6/2023

Maanantai 6.2.2023 klo 14.00 Täysistunto tarvittaessa.
Tiistai 7.2.2023 klo 14.00
Keskiviikko 8.2.2023 klo 14.00
Torstai 9.2.2023 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 10.2.2023 klo 13.00

Viikko 7/2023

Maanantai 13.2.2023 klo 14.00 Täysistunto tarvittaessa.
Tiistai 14.2.2023 klo 14.00
Keskiviikko 15.2.2023 klo 14.00
Torstai 16.2.2023 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 17.2.2023 klo 13.00

Viikko 8/2023

Maanantai 20.2.2023 klo 14.00 Tällä vaalikaudella käsiteltävien mietintöjen pöydällepano.
Tiistai 21.2.2023 klo 14.00
Keskiviikko 22.2.2023 klo 14.00
Torstai 23.2.2023 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 24.2.2023 klo 13.00

Viikko 9/2023

Maanantai 27.2.2023 klo 14.00
Tiistai 28.2.2023 klo 14.00
Keskiviikko 1.3.2023 klo 14.00
Torstai 2.3.2023 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 3.3.2023 klo 13.00

Vaalikauden päättäjäiset keskiviikkona 29.3.2023

Eduskuntavaalit sunnuntaina 2.4.2023

https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Tulevat_taysistunnot.aspx

[Julleht]

Eduskunta siis julkaisee täysistunnon esityslistan vasta aivan istunnon alla ja piilottelee tietoa mistä eduskunnan täysistunto aikoo äänestää. Eduskuntahan periaatteessa edustaa kansalaisia, että kansalaisilla on oikeus vaatia eduskunnalta täysistuntojen esityslistojen yksityiskohtaisempaa tiedottamista pidemmältä ajalta, ja mistä eduskunta aikoo äänestää.

Piilottelemisen sijaan kyse on siitä että päättävät vasta suht lähellä, että mistä on tarpeen keskustella ja päättää täysistunnossa. Maailman tapahtumia tai asioiden käsittelyn laatua tai kestoa valiokunnassa ei liene mahdollista ennakoida, jälkimmäinen kun riippuu siitä kuinka paljon homma keskusteluttaa ja asiantuntijoita kutsutaan kuultavaksi ja ensimmäinen typerryttävän monesta asiasta. Näin puolen vuoden esityslistojen lukkoon lyöminen olisi lähinnä typerää ja sekoittavaa, ne kun muuttuisivat jatkuvasti ja niitä saisi olla koko ajan pitämässä ajan tasalla, sikäli kun moisen kuukausien päähän olevan hypoteettisen käsittelylistan luominen edes on mahdollista. Ei eduskunnalla ole sitä tarkkaa tietoa, että mitä kuukauden tai kahden päästä käsitellään, jolloin eivät sitä voi piilotellakaan.

Asioiden käsittelytiedoista, joita olet välillä postannutkin (kiitos siitä!), näkee että missä vaiheessa asian käsittely menee ja siitä voinee päätellä milloin käsittely täysistunnossa on ajankohtaista.

[artti]

Vaalien edellä politiikka iloitsee, että heillä on paljon ehdokkaita. Puolueen vaaliehdokkaiden suuri lukumäärä tarkoittaa, että puolueen tähdet tarvitsevat pienemmän lukumäärän ääniä vaalivoittoon. Kestääkö puolueiden suurien tähtien henkilökohtaiset äänimäärät tarkastelua.

https://tulospalvelu.vaalit.fi/

[artti]

Politiikkaan osallistumisen ensimmäinen aihe on vaatia tiedottamista. Tiedottaminen on politiikan tärkein aihe, jota on korostettava siksi, että ilman tietoa, politiikassa käsiteltävistä aiheista, politiikkaan on vaikeampaa osallistua. Kun politiikkaa seuraa niin ensimmäinen havainto on, että politiikan hyväksymät asiat tulivat yllätyksenä, joka on konkretisoitunut esimerkki käsitteestä "strateginen epämääräisyys". Ajankohtainen aihe politiikassa on aina valtion budjetin valmistelu, mutta julkinen keskustelu harvoin käsittelee valtion budjetin valmistelua. Jos politiikkaa katsoisi sisäpuolelta niin sehän on politiikkaa rahoituksen jakamisesta.

Viitaten edeltävään:

Hallituksen esitysten käsittelytiedot --> Eduskunnan etusivu --> Valtiopäiväasiat --> Hallituksen esitykset --> Klikkaa esimerkiksi HE 207/2022 vp --> Asian käsittelytiedot HE 207/2022 vp.

https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/Sivut/hallituksen-esitykset.aspx

Uskon, että eduskunnan täysistunto tietää pidemmältä ajalta, tulevien viikkojen täysistuntojen tarkat esityslistat, kuin mitä eduskunta julkaisee julkisesti edustamalleen kansalle eduskunnan internetsivuilla. Eduskunnan on tietenkin kerrottava kansanedustajille tulevien viikkojen täysistuntojen esityslistat siksi, että kansanedustajien on voitava valmistautua tulevien viikkojen täysistuntoihin hyvissä ajoin.

Eduskunta julkisti internetsivuillaan viikon 41 täysistuntojen esityslistan, joka oli eduskunnan internetsivuilla vielä viikolla 40 muodossa:

Viikko 41

Tiistai 11.10.2022 klo 14.00
Keskiviikko 12.10.2022 klo 14.00
Torstai 13.10.2022 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.
Perjantai 14.10.2022 klo 13.00

EN:n parlamentaarinen yleiskokous Strasbourgissa 10.— 14.10.2022

ETYJ:n syyskokoukset Bulgariassa 14.— 16.10.2022

Eduskunnan viikon 41 täysistunnon esityslista on nyt juuri istunnon alla muodossa:

Viikko 41

Tiistai 11.10.2022 klo 14.00

Lähetekeskustelu

HE 209/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 201/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 200/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 204/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 202/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 203/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kevasta annetun lain muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 205/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

K 8/2022 vp, Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2021 (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

K 21/2022 vp, Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022 (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

K 23/2022 vp, Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

Mikäli puhujalistaa ei ehditä annetussa ajassa käydä loppuun, asiakohdan käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan saman päivän istunnossa muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi. Jos keskustelu asiasta puolestaan päättyy ennen sille varatun määräajan päättymistä, siirrytään päiväjärjestyksen seuraavaan asiakohtaan.

Ainoa käsittely

UaVM 9/2022 vp, K 17/2022 vp Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021 (yksim).

Lakiehdotuksen I käsittely

YmVM 7/2022 vp, HE 120/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (yksim.)

SiVM 9/2022 vp HE 157/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta (yksim).

VaVM 19/2022 vp, HE 124/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Alankomaiden kuningaskunnan kanssa Alankomaiden Antillien osalta automaattisesta tietojenvaihdosta säästöjen tuottamista korkotuloista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta (yksim.)

VaVM 20/2022 vp, HE 125/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi ja veron kiertämisen ja välttämisen estämiseksi Albanian tasavallan ministerineuvoston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (yksim.)

Lakiehdotuksen II käsittely

PeVM 4/2022 vp, HE 28/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta (yksim.)

Keskiviikko 12.10.2022 klo 14.00

Lähetekeskustelu

HE 192/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 207/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 45 min)

HE 208/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 45 min)

HE 199/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 206/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle työlomajärjestelyä koskevan Japanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

Mikäli puhujalistaa ei ehditä annetussa ajassa käydä loppuun, asiakohdan käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan saman päivän istunnossa muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi. Jos keskustelu asiasta puolestaan päättyy ennen sille varatun määräajan päättymistä, siirrytään päiväjärjestyksen seuraavaan asiakohtaan.

Lakiehdotuksen II käsittely

MmVM 7/2022 vp, KAA 4/2020 vp Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen (1 VL)

MmVM 8/2022 vp, KAA 3/2020 vp Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen (1 VL)
Ainoa käsittely

VaVM 15/2022 vp, KAA 1/2020 vp Lentovero (yksim.)
TyVM 8/2022 vp, K 1/2022 vp Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022 (2 VL)

Torstai 13.10.2022 klo 16.00

Suullinen kyselytunti.

Lähetekeskustelu

K 18/2022 vp, Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021 (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

VNS 6/2022 vp Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (lähetekeskusteluun varataan enintään 2 tuntia)
Mikäli puhujalistaa ei ehditä annetussa ajassa käydä loppuun, asiakohdan käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan saman päivän istunnossa muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi. Jos keskustelu asiasta puolestaan päättyy ennen sille varatun määräajan päättymistä, siirrytään päiväjärjestyksen seuraavaan asiakohtaan.

Perjantai 14.10.2022 klo 13.00

Äänestyksiä (Esityslistalla on tiedoitettu äänestykset yhdellä sanalla tiedottamatta mistä eduskunnan täysistunto äänestää.)

Ainoa käsittely

TyVM 8/2022 vp, K 1/2022 vp Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022 (2 VL)
Lakiehdotuksen II käsittely

MmVM 7/2022 vp, KAA 4/2020 vp Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen (1 VL)

MmVM 8/2022 vp, KAA 3/2020 vp Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen (1 VL)
Lakiehdotuksen II käsittely

VaVM 19/2022 vp, HE 124/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Alankomaiden kuningaskunnan kanssa Alankomaiden Antillien osalta automaattisesta tietojenvaihdosta säästöjen tuottamista korkotuloista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta (yksim.)

VaVM 20/2022 vp, HE 125/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi ja veron kiertämisen ja välttämisen estämiseksi Albanian tasavallan ministerineuvoston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (yksim.)

YmVM 7/2022 vp, HE 120/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (yksim.)

SiVM 9/2022 vp HE 157/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta (yksim).​

EN:n parlamentaarinen yleiskokous Strasbourgissa 10.— 14.10.2022

ETYJ:n syyskokoukset Bulgariassa 14.— 16.10.2022

https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Tulevat_taysistunnot.aspx

[artti]

Teema on vastuunkanto.

Katson järjestelmää yksittäisten poliitikkojen tekemisten valossa: esimerkiksi Tasavallan Presidentin valtaoikeuksien pienentäminen on Lex Urho Kaleva Kekkonen.

Mielestäni suora demokratia on vastuukysymysten kannalta parempi siksi, että suorassa demokratiassa vastuuta on myös kansalla. Suorassa demokratiassa tilanne on korjattavissa valmistelemalla avoimesti uusi esitys kansan äänestettäväksi.

Suoran demokratian tarkoitus on rajoittaa edustuksellisessa demokratiassa rehoittavaa korruptiota ja kleptokratiaa laajentamalla asioihin liittyvää julkisuutta ja ratkaisuvaltaa.

Edustuksellisessa demokratiassa rehottava korruptio ja kleptokratia korostaa tarvetta luoda suoran demokratian ja edustuksellisen demokratian yhdistelmä.

Jotta äänioikeutettu kansalainen voi järkevällä tavalla käyttää valtaa äänestämällä, kansalaisen on vaadittava totuuteen perustuvaa tiedottamista siksi, että kansalaiselle on annettava kaikki tiedolliset edellytykset äänestämiselle siksi, että äänioikeutetut kansalaiset ovat ylin vallankäyttäjä demokratiassa.

Tietenkin on ymmärrettävää, että tiedottaminen on vaikeata siksi, että valta perustuu asioiden omimiseen ja tiedon leviämisen rajoittamiseen, josta seuraa tietenkin myös vallan täysimääräinen vastuu vallan tekemistä ratkaisuista nimenomaan siksi, että valta omi asiat itselleen ja pimitti tietoa muilta.

Vaatimusta valmisteluprosessin avoimempaan tiedottamiseen korostaa politiikassa rehoittava pyöröovijärjestelmä, joka tarkoittaa, että edunsaajat harjoittavat lahjontaa ja toimivat valmistelijoina ja neuvonantajina ja ratkaisuvallan käyttäjinä, joka ilmenee poliitikon siirtyessä edunsaajaksi sen jälkeen, kun poliitikko käytti ratkaisuvaltaa tulevana edunsaajana.

Edustuksellisen demokratian uskottavuus murenee, kun edunsaajat käyttävät valtaa politiikan puolella. 

Edustuksellisessa demokratiassa politiikka on tehtävässä edustaa kansalaisia.

Edustuksellisessa demokratiassa politiikan on tiedotettava julkisesti kaikelle kansalle edustuksellisen poliittisen valmisteluprosessin kaavio ja valmisteluprosessissa etenevät asiat ja valmisteluprosessin kalenteri.

Edustuksellisessa demokratiassa politiikalta on vaadittava esityslistojen tiedottamista reilusti ennen kokouksia.

Ne vastuukysymykset eivät ole niin selkeitä tilanteessa, että "kyllä hyväksyin, mutta ... ".

Siinä vastuunkannossa tehdystä ratkaisusta on huomioitava kuinka pitkälle vastuu kantaa: esimerkiksi minä äänestin kyllä Suomen jäsenyydelle Euroopan unionissa - olenko minä vastuussa siitä, että Komissio tulkitsee rooliaan oikein.

Luonnollisen monopolin yhtiöittämisestä seuraavat haitat kansantaloudelle ovat niin suuria, että merkittävää vastuunkantoa on vaadittava niiltä poliittista vastuuta kantavilta henkilöiltä, jotka laittoivat itsensä vastuuta kantavaan rooliin tässä asiassa.

Markkinataloudessa hinnoittelu on vapaata.

Markkinataloudessa hinnoittelun luonnollinen rajoittaja on samalla alalla toimivat kilpailijat.

Luonnollisen monopolin yhtiöittäminen tuotti monopoliasemaa hyväksikäyttävän hinnoittelijan.

Luonnollisella monopolilla ei ole kilpailijoita siksi, että samaan osoitteeseen rinnakkain kulkevia sähkölinjoja ei ole järkevää rakentaa. Osoitteeseen kulkee ainoastaan yksi sähkölinja.

Monopoli, joka voi hinnoitella ilman kilpailua, aiheuttaa yleisen ostovoiman laskun imuroidessaan kuluttajilta rahat monopolin asemassa.

[artti]

Ymmärrän täysin, että tiedon vaatiminen on kiusallista ja erittäin ärsyttävää ja jopa törkeätä siksi, että se yrittää rajoittaa korruptiota ja kleptokratiaa vaatimalla valmisteluun avoimuutta.

Esimerkiksi miljardien eurojen puhallukset ilmastorahastoihin eivät kestä päivänvaloa, saatikka monet muut epämääräiset rahansiirrot.

Se on myös nähty, että muiden ihmisten kielteiset kannat eivät vaikuta siihen miten sisäpiiri edistää esimerkiksi luonnollisten monopolien yhtiöittämistä ja myymistä veroparatiisiyhtiölle.

Se on niin, että lailla on säädettävä valmistelulle selkeästi kuvattu tiedottamisvelvollisuus, jota on noudatettava tai muuten asia palautetaan koko valmistelun alkuun saakka uudelleen valmisteltavaksi.

Valmistelu on tiedoitettava valmistelujuna muotoisella kaavalla. Jokaisella valmisteltavalla asialla on oma valmistelujuna esitysmuoto. Kaikissa ministeriöissä valmisteltavien kaikkien asioiden valmistelujuna muotoiset kaaviot sijaitsevat valtioneuvoston hankkeet sivulla.

Valmistelujuna-kaaviossa on tiedoitettava milloin valmisteltavan asian odotetaan siirtyvän seuraavaan valmisteluvaiheeseen, joka auttaisi lukijaa muodostamaan kuvan asian etenemisen seuraavien vaiheiden aikatauluista.

Se on myös niin, että valmisteluun liittyvien kokousten esityslistat on julkaistava samaisessa valmistelujuna-kaaviossa hyvissä ajoin ennen kokousta niin, että esityslistan julkaisemisen yhteydessä on kerrottu kokoukseen osallistuvien henkilöiden nimet ja titteli ja yhteystiedot niin, että lukija voi evästää kokoukseen osallistuvia henkilöitä ennen kokousta.

Pidemmälle menevä tiedottamisvaatimus on tiedottaa julkisuuteen neuvottelutilanne. Mihin ratkaisuun pyritään, kuka vastustaa, kuka kannattaa.

Lainvalmistelun prosessiopas.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/

Hallituksen esitysten laatimisohjeet. Opas hyvien esitysten kirjoittamiseen.
http://helo.finlex.fi/

Säädösvalmistelu ja kehittämishankkeet valtioneuvostossa. Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä. Kaikkien ministeriöiden hankkeet ja tiedot lainvalmistelun etenemisestä on koottu valtioneuvoston verkkopalveluun.
https://valtioneuvosto.fi/hankkeet

Valtioneuvoston kanslia.
https://vnk.fi/hankkeet

Ulkoministeriö.
https://um.fi/ministerio

Oikeusministeriö.
https://oikeusministerio.fi/lakihankkeet

Sisäministeriö.
https://intermin.fi/hankkeet/hankehaku

Puolustusministeriö.
https://www.defmin.fi/hankkeet_ja_lainvalmistelu/hankehaku

Valtionvarainministeriö.
https://vm.fi/hankkeet

Opetus- ja kulttuuriministeriö.
https://okm.fi/kaikki-okm-hankkeet

Maa- ja metsätalousministeriö.
https://mmm.fi/hankkeet

Liikenne- ja viestintäministeriö.
https://www.lvm.fi/hankkeet-ja-saadosvalmistelu

Työ- ja elinkeinoministeriö.
https://tem.fi/lainsaadantohankkeet

Sosiaali- ja terveysministeriö.
https://stm.fi/hankkeet

Ympäristöministeriö.
https://ym.fi/hankkeet-ja-lainvalmistelu/hankehaku

Valtaosa lainsäädäntöasioista tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä.
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/Sivut/hallituksen-esitykset.aspx

[artti]

Edustuksellisessa demokratiassa ja tietenkin myös suorassa demokratiassa aina ajankohtainen aihe on valtion budjetti.

Suomen valtion kasvaneiden budjettimenojen taustalla on ylilyönti suhteellisen lievään Covid-19 virukseen, kuten palvelualojen sulkeminen, jonka valtio joutui korvaamaan, ja lisäksi Kreml käynnisti 24.2.2022 erikoisoperaation Ukrainaan, joka sekoitti Euroopan energiapoliittiset kuviot.

Lisäksi Suomen valtion budjettia paisutti suuresti kuntien palvelujen siirtäminen hyvinvointialueille. Aluepoliittinen uudistus siirsi kuntien verotuloja ja lainanottoa valtiolle. Aluepoliittisessa uudistuksessa hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, eikä lähtökohtaista oikeutta ottaa lainaa. Valtio rahoittaa hyvinvointialueet. Hyvinvointialue-uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Valtion budjettivalmistelu kuvattuna.

https://vm.fi/valtion-budjetti

Valtion vuoden budjetti euroa
vuosi summa
2021 66 002 000
2022 64 946 000
2023 80 546 000

sivu 9

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_154+2022.pdf

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023.

Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella, eikä niillä ole verotusoikeutta.

Sivu 84

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_154+2022.pdf

HE 241/2020 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.

Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädettäisiin lailla hyvinvointialueen rahoituksesta. Rahoitus määräytyisi laskennallisesti pääosin hyvinvointialueen palvelujen tarpeen sekä olosuhdetekijöiden perusteella. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaisi lisäksi riskikerroin. Valtion rahoitus olisi hyvinvointialueille yleiskatteellista.

Rahoitusvastuun siirtyessä kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Tämän takia valtion verotuloja ehdotetaan kasvatettavaksi kiristämällä valtion ansiotuloverotusta. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys olisi 13,26 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennettaisiin ja valtion osuutta vastaavasti kasvatettaisiin.

Hyvinvointialueella ei olisi lähtökohtaisesti oikeutta ottaa pitkäaikaista lainaa. Hyvinvointialue voisi kuitenkin ottaa valtioneuvoston myöntämän lainanottovaltuuden puitteissa pitkäaikaista lainaa investointien rahoittamiseksi. Lisäksi säädettäisiin kiireellisen ja välttämättömän investoinnin lisälainoitusmahdollisuudesta. Hyvinvointialueiden olisi laadittava lainakehyksen sisältämistä investoinneista investointisuunnitelma, jonka hyväksyisivät osaltaan sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö.

Sivu 2

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_241+2020.pdf

Asian käsittelytiedot HE 241/2020 vp

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_241+2020.aspx

[artti]

Politiikan valmistelemien hyväksyttyjen asioiden tiedottamisessa käy usein niin, että hyväksymisen tiedottaminen paljasti, että politiikka pimitti tietoa valmistelusta, joka ilmeni sillä tavalla, että politiikka tiedotti jälkeenpäin muodossa "politiikka hyväksyi". Sisäpiirin tekemistä ratkaisuista tiedottaessaan politiikka käyttää muotoa "hyväksytty ratkaisu", joka pyrkii välittämään ihmisille miten ihmisten tulisi suhtautua eli hyväksyä se minkä politiikka tiedotti rahvaalle, jonka rooli on odotella oven ulkopuolella niitä politiikan sisäpiiriratkaisuja voimatta oikeasti osallistua poliittiseen valmisteluun.

[artti]

Tässä on tarkoitus kertoa tarinan muodossa joitakin ajatuksia niille, jotka ajattelevat ryhtyä ehdokkaaksi Alue- ja kuntavaaleissa 2025.

Valtiotieteen maisteriksi valmistunut Eetu Ehdokas liittyy puolueeseen ja ryhtyy kuntapolitiikkaan.

Kuntapolitiikka on politiikan divari, jossa kokematon, mutta älykäs Eetu Ehdokas harjoittelee politiikkaa.

Ehdokas asettaa tavoitteeksi päästä Jyväskylän kunnanvaltuustoon Alue- ja kuntavaaleissa 2025.

Eetu Ehdokas tutkii Jyväskylän Kuntavaalien 2021 tuloksia nähdäkseen kuinka monta ääntä tarvitaan, että pääsisi kunnanvaltuustoon.

Jyväskylän Kuntavaaleissa 2021 suurin osa kunnanvaltuustoon päässeistä edustajista sai ääniä välillä 500 - 200.

Ehdokas miettii miten hän hankkii tarvittavan määrän ääniä.

Ehdokas tuumii, että hän tarvitsee ainakin 500 luottoäänestäjää.

Alue- ja kuntavaalit 2025 ovat vielä kaukana, onhan vasta vuosi 2022, mutta Eetu Ehdokas on ajoissa liikkeellä ehtiäkseen kerätä mahdollisimman monta luottoäänestäjää itselleen.

Eetu Ehdokas ymmärsi, että hän tarvitsee satoja luottoäänestäjiä, joita Ehdokas kerää vuosina ennen Alue- ja kuntavaaleja 2025, että kun Alue- ja kuntavaalit koittavat niin Ehdokkaalla on ainakin 500 luottoäänestäjää.

Jyväskylän Alue- ja kuntavaalien 2025 lähestyessä Ehdokas mainostaa ehdokkuuttaan lehdissä ja katujulisteissa saadakseen luottoäänestäjien äänien lisäksi bonusääniä.

Varmistaakseen, että Ehdokas tosiaan nousee Jyväskylän kunnanvaltuustoon, Ehdokas kannustaa kuntalaisia ryhtymään ehdokkaiksi Jyväskylän Alue- ja kuntavaaleissa 2025, joka takaa sen, että kilpailevia ehdokkaita äänestävien ihmisten äänet jakautuvat suurelle määrälle ehdokkaita, joka vahvistaa Ehdokkaan mahdollisuuksia päästä Jyväskylän kunnanvaltuustoon luottoäänestäjiensä äänien suhteellisen suuren lukumäärän avulla.

Ehdokas ja hänen kannattajakuntansa tekivät niin hyvää työtä, että Ehdokas sai 2025 Jyväskylän Alue- ja kuntavaaleissa 2025 ääntä.

Eetu Ehdokas kuitenkin hävisi Jyväskylän Alue- ja kuntavaalien ykkössijan toiselle ehdokkaalle nimeltä Yrjö Ykkönen ehdokasnumerolla yksi, joka sai 2111 ääntä.

Ensimmäisen kunnanvaltuustokautensa aikana 2025 - 2029 Ehdokas toimii kannattajiensa silminä ja korvina Jyväskylän kunnallispolitiikan sisällä.

Ehdokas kirjoittelee kepeällä huumorilla sävytettyjä raportteja Jyväskylän kunnallispolitiikasta, että Alue- ja kuntavaaleissa 2029 tutut perinteiset kannattajat äänestävät Eetu Ehdokkaan jälleen kunnanvaltuustoon.

https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/val179.html

[artti]

Ministerit edustavat poliittisia puolueita, joiden aseman kansalaiset ovat määrittäneet parlamenttivaaleissa. Poliittiset puolueet edustavat kansaa, joka tarkoittaa, että edustajilla ja edustettavilla pitäisi olla molempiin suuntiin kulkeva tietoyhteys.

Tietoyhteyttä tukisi äänestäjän kuitti, joka olisi jäljentävä paperi äänestyslapun alla. Jäljentävä paperi on vapaaehtoinen, joka tarkoittaa, että jäljentävän paperin saa repäistä irti ennen ehdokkaan numeron väkertämistä. Kun edustajien ja edustettavien yhdistettävyyttä ja tietoyhteyttä parannettaisiin niin jokainen edustaja tarvitsisi oman toimiston ja omaa henkilökuntaa tukemaan tietoyhteyttä edustajan ja edustettavien välillä, jonka rahoittaisi tietenkin veronmaksajat kohtuullisella summalla.

Jotta edustettavat tietäisivät mitä edustajat tekevät niin valtioneuvoston olisi ryhdyttävä ylläpitämään reaaliaikaista lainvalmistelun prosessikaaviota valtioneuvoston sivuilla. Liitteenä on lainvalmistelun kulkua havainnollistava virallinen prosessikaavio, joka kuvastaa sitä mitä tarkoitan.

Lainvalmistelun prosessikaavion ensimmäisessä ruudussa lukee, että kun lainvalmistelu alkaa niin hallitus, ministeri ja virkamiesjohto määrittelevät pulman ja tavoitteen,  joka siis tarkoittaa, että hallitus, ministeri ja virkamiesjohto ovat ensimmäisenä tietoisia siitä mitä valtio ryhtyy valmistelemaan, joka on hyvä muistaa, kun kansa tahtoo tietoa siitä mitä asioita valtiokoneisto valmistelee.

Lainvalmistelujunan väliasemilla lukee paikoin, että "viestintä", joka tarkoittanee julkista tiedottamista.

Lainvalmistelussa on myös väliasemia, jossa lukee, että "poliittinen päätöksenteko ministeri", joka kertoo, että ministeri seuraa valmistelua ja tarjoaa valmistelijoille poliittista ohjausta, joka kertoo, että kun kansa tahtoo tietoa siitä mitä asioita valtiokoneisto valmistelee niin ministeri ja hänen ministeriönsä vastaavat kysymyksiin siksi, että heillä on tieto siksi, että he seuraavat valmistelua.

Lainvalmistelussa on vaihe lausuntopyynnöt, jossa kansalaisetkin voivat antaa lausuntoja, joka on sivulla https://www.lausuntopalvelu.fi/FI.

Jos minä saisin laatia lainvalmistelujunan niin jokainen valmisteluvaihe viestittäisiin. Lainvalmistelun jokaisessa vaiheessa olisi mahdollisuus antaa lausunto. Lausuntojen käsittelyä varten luotaisiin toimisto, joka käsittelisi kaikki lausunnot valmistelun kaikista vaiheista.

Tällä hetkellä lain valmistelun tiedottaminen on yksittäinen teksti, se ei siis ole lainvalmistelujuna-muoto vaan se on yksittäinen teksti irrotettuna lainvalmistelujunasta, jonka tarkoitus on piilotella lainvalmistelun kokonaisuutta, nykyistä vaihetta suhteessa edeltäviin ja seuraaviin vaiheisiin.

Jotta lainvalmistelu olisi selkeätä niin lainvalmistelun tiedottamisen on oltava muotoa lainvalmistelujuna, jossa on merkittynä alustavat päivämäärät seuraaville vaiheille. Lainvalmistelujuna siis olisi samalla lainvalmistelukalenteri, joka sisältäisi alustavat päivämäärät sille milloin lain odotetaan olevan tässä vaiheessa. Toki päivämäärät voivat muuttuakin, joka ilmoitettaisiin muuttamalla sitä lainvalmistelukalenteriin merkittyä alustavaa päivämäärää.

Valmiin ja käyttöön otetun lain sanamuotoa voi korjata tai lain saa poistaa säädettyjen lakien listalta, joka turvaa uuden valtioneuvoston ja uuden eduskuntaenemmistön oikeudet korjailla tai poistaa edellisen valtioneuvoston ja edellisen eduskuntaenemmistön säätämiä lakeja, mutta lakien seurattavuutta ei saa häiritä muuttamalla lain nimeä tai muuttamalla lain numeroa.

Kun lain numeroa ei saa muuttaa niin sillä tavalla on helppoa havaita poistettuja lakeja sillä, että numeroiden looginen jatkuvuus katkesi. Lukija havaitsee, että säädettyjen lakien listalta on poistettu lakeja juuri sillä, että lakien numeroiden looginen jatkuvuus katkesi. Ja kun lukija näin osasi arvata poistetun lain numeron niin lukijan on helpompaa löytää ja lukea mitä poistetussa laissa luki.

Toki kaikki poistetut tai sanamuodoltaan korjatut lait on erikseen listattu, joka lista on helppoa löytää ja lukea.

Tietenkin kaikkeen liittyy problematiikkaa, jonka tiedostan kirjoittaessa.

Lain seurattavuus vaatii, että aivan ensimmäisenä valmisteltavana asiana lainvalmistelulle annetaan selkeä kuvaava nimi.

Lain seurattavuuden vuoksi:

1. Lainvalmistelun alussa laille annettu nimi on lain nimi ikuisesti. Edes yritys muuttaa lain nimeä on välitön virasta erottamisperuste.

2. Lainvalmistelun alussa laille annettu numero on lain numero ikuisesti. Edes yritys muuttaa lain numeroa on välitön virasta erottamisperuste.

3. Sallittuja toimenpiteitä ovat lakitekstin korjaus tai lain poistaminen säädettyjen lakien listalta, joka täytyy sallia siksi, että haitalliset lait on voitava korjata tai poistaa säädettyjen lakien listalta.

Oheisessa liitteessä on lainvalmistelujunan kaavio siitä miltä lainvalmistelujuna virallisesti näyttää, joka tarjoaa valmiin muodon sille miten lainvalmistelua voitaisiin tiedottaa niin, että koko lainvalmistelun voisi hahmottaa selkeästi. Lainvalmistelun tiedottamisen muoto olisi, että jokainen valmisteltava laki tiedotettaisiin kukin laki omassa valmistelujunakaaviossa, josta näkisi valmisteltavan lain reaaliaikaisen sijainnin ja lainvalmistelun edelliset ja seuraavat vaiheet. Kaikki lainvalmistelu tiedotettaisiin keskitetysti valtioneuvoston internetsivulla, joka toisi kaikelle lainvalmistelulle helpon löydettävyyden ja seurattavuuden.

Lainvalmistelun prosessikaavio, josta kokosin lainvalmistelujunan kuvat monelta sivulta yhdelle sivulle omalla luvalla, on sivulta http://lainvalmistelu.finlex.fi/.

Laitoin liitteeseen monta kuvaa samaan näkymään, joka teki kuvasta niin kookkaan, että lukija joutuu zoomaamaan kuvaa Ctrl + pyöritä hiiren rullaa, että tekstit suurentuvat luettaviksi. Pienemmänkin kuvan ruutujen lukumäärästä näkee yhdellä silmäyksellä, että ministeriön ja valtioneuvoston ja eduskunnan ja tasavallan presidentin yhdistävässä lainvalmistelujunassa on monta vaihetta, joka luo kuvan hitaasta lainvalmistelusta, mutta kuitenkin niin, että uudet lait tulevat kansalle uutena tietona.

Lainvalmistelun hitaudesta esimerkkinä vuosia valmisteltu siirtyminen pysyvään talviaikaan, joka varmaankin juuttui Euroopan unionin neuvostoon, joka on se toimielin, jonka puheenjohtajuus vaihtuu jäsenmaalta toiselle puolen vuoden välein.

[artti]

Toisesta ketjusta.

Demokratiassa, kun valta vaihtuu vaaleilla, eikä suinkaan aseellisella vallankaappauksella.

Ukrainan Euromaidanissa syrjäytetyn entisen presidentin tulot tulivat lahjonnasta ja yhteisten varojen varastamisesta, jonka vuoksi syrjäyttäminen oli oikeutettua.

Jos demokratiassa valta vaihtuisi vallankaappauksella ja demokratia poistettaisiin, ja kansa ei tekisi sille mitään niin kansa on pelkureita.

Erään johtavan supervallan vaaleissa äänestys ja äänien laskeminen on niin epämääräistä, että vaalien jälkeen on epävarmaa vaihtuiko siellä valta vaaleilla vai ääniä vääräntämällä. Johtavan supervallan sisäpolitiikka ja tiedotusvälineet ovat häpeällisiä heille itselleen. Kyseinen episodi huipentui mielenosoittajien toimesta muutaman tunnin kestäneeseen parlamentin valtaukseen.

Suomessakin on puolueita, jotka ovat käyttäneet ulkoparlamentaarista toimintaa erinäisten järjestöjen kautta. Suomen poliittista historiaa tunteva varmasti tunnistaa kyseiset puolueet.

Lahjonta ja yhteisten varojen varastaminen on tuolla arkipäivää. 

Politiikassa on enemmän tai vähemmän poliitikkojen lahjontaa ja poliitikkojen harjoittamaa yhteisten varojen varastamista. Poliitikkojen lahjonta ja poliitikkojen harjoittama yhteisten varojen varastaminen seuraa vallan keskittämisestä, jonka yksi motiivi on lahjonnasta ja yhteisten varojen varastamisesta hyötyminen. Politiikka väistelee käsittelemästä julkisesti poliitikkojen lahjontaa ja poliitikkojen harjoittamaa yhteisten varojen varastelua siksi, että lahjonta ja yhteisten varojen varastelu heikentää järjestelmän oikeutusta.

Kuriositeettina voi vielä mainita Ukrainan erityispiirteenä olevan se, että kansanedustajat kävivät joukkotappeluita parlamentissa. Yksi parlamentissa paikalla oleva puolueen edustaja ehtii vielä ketterästi painella äänestyksessä useammankin poissa olevan puoluetoverinsa äänestysnappia. Ketjun alkupäässä muutamia hupaisia videoita "ukrainalaisesta parlamentarismista".

Edellisinä vuosina Ukrainan parlamentissa vaikutti muutama puolue, jotka profiloituivat riehumalla parlamentissa. Kyseiset puolueet väittivät, että parlamentissa riehuminen oli osa puolueiden ideologiaa. Tietenkin voi kysyä, että sallitaanko sellaisten puolueiden läsnäolo parlamentissa, joilla parlamentissa riehuminen on osa ideologiaa. Korostan, että kansanedustajilla on periaatteessa sananvapaus, mutta kansanedustajillakaan ei ole oikeutta riehua parlamentissa.

[artti]

Kun seuraan politiikkaa niin seuraan miten edustuksellisen demokratian viralliset toimielimet tiedoittavat. Tiedon täytyy kulkea myös edustettavien ja edustajien välillä. Politiikkaa seuraavien ihmisten fokus on tiedoittamisessa siksi, että politiikan seuraajat seuraavat tiedoittamista. Politiikassa tärkeätä on havaita se mitä erittäin ilmeistä seikkaa ei sanota.

Eduskunnan tiedottamista voisi parantaa tiedottamalla tulevat täysistunnot sivulla eduskunnan täysistunnon tarkka esityslista ainakin kahden viikon ajalta ennakkoon. Lisäksi eduskunnan tiedottamista voisi parantaa tiedottamalla tulevat täysistunnot sivulla mistä asioista eduskunnan täysistunto äänestää seuraavan kahden viikon aikana. Täysistunnon äänestys tekee valmistelluista asioista hyväksyttyjä lakeja, ja siksi eduskunnan on tärkeätä tiedottaa tulevat täysistunnot sivulla mistä asioista täysistunto valmistautuu äänestämään seuraavan kahden viikon aikana.

Edustuksellisen demokratian toiminnan seurantaa helpottaisi, jos valtiollinen valmistelukoneisto tiedottaisi valtioneuvoston sivulla ministeriöiden valmistelemat asiat valmistelujunakaavio-muodossa, josta näkisi mitä valmistelu valmistelee, ja missä vaiheessa valmistelun valmistelemat asiat nyt ovat, ja valmisteltavien asioiden edeltävät ja seuraavat vaiheet.

Viikko 45

Tiistai 8.11.2022 klo 14.00

Lähetekeskustelu

HE 222/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)​

HE 241/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 252/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 246/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 247/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 245/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 240/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

HE 250/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta

HE 251/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

HE 244/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle kaupparekisterilaiksi ja elinkeinotoimintalaiksi sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)​

Mikäli puhujalistaa ei ehditä annetussa ajassa käydä loppuun, asiakohdan käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan saman päivän istunnossa muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi. Jos keskustelu asiasta puolestaan päättyy ennen sille varatun määräajan päättymistä, siirrytään päiväjärjestyksen seuraavaan asiakohtaan.​

​Lakiehdotuksen I käsittely

HaVM 20/2022 vp, HE 100/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (2 VL:§:iä + hylky)

StVM 21/2022 vp, HE 74/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (2 VL: §:iä + lausumia)

TyVM 11/2022 vp, HE 177/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (hylky-VL)

UaVM 11/2022 vp, HE 199/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta (yksim.)

LiVM 10/2022 vp, HE 187/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (yksim.)

LiVM 11/2022 vp, HE 171/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta (yksim.)

LaVM 14/2022 vp, HE 142/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta (yksim.)

StVM 22/2022 vp, HE 178/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain, sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuoltolain 52 §:n muuttamisesta (yksim.)

Yksi käsittely

LiVM 12/2022 vp, VJL 3/2022 vp Vahvistamatta jääneenä palautunut laki yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian välillä tehdystä sopimuksesta (HE 23/2022 vp) (yksim.)

LiVM 13/2022 vp, VJL 4/2022 vp Vahvistamatta jääneenä palautunut laki lentoliikenteestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Qatarin välillä tehdystä sopimuksesta (HE 24/2022 vp) (yksim.)

LiVM 14/2022 vp, VJL 5/2022 vp Vahvistamatta jääneenä palautunut laki yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdystä sopimuksesta (HE 25/2022 vp) (yksim.)

Lakiehdotuksen II käsittely

TaVM 21/2022 vp, HE 51/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta (yksim.)

TaVM 22/2022 vp, HE 69/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta (yksim.)

VaVM 24/2022 vp, HE 152/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta (yksim.)

VaVM 25/2022 vp, HE 185/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain muuttamisesta (yksim.)

StVM 18/2022, HE 136/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta (yksim.)

StVM 19/2022, HE 181/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä työeläkelakien muuttamisesta (yksim.)

Keskiviikko 9.11.2022 klo 14.00

Äänestyksiä (Eduskunnan täysistunnon äänestykset on tiedoitettu yhdellä sanalla "äänestyksiä" kertomatta mistä eduskuntavaaleilla valitut kansanedustajat äänestävät.)

Lakiehdotuksen I käsittely

HaVM 20/2022 vp, HE 100/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (2 VL:§:iä + hylky)

StVM 21/2022 vp, HE 74/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (2 VL: §:iä + lausumia)

VK 4 /2022 vp Hallitus vastaa välikysymykseen hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa ​

(PTK 120 / 2022 vp|Täysistunto|Keskiviikko 9.11.2022 klo 14.00 (Toteutunut esityslista eduskunnan videotallenteet sivulta https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-120-2022?autoplay=1)

(1. Nimenhuuto
Nimenhuuto
2. Ilmoituksia
Ilmoituksia
2.1. Muut ilmoitukset
Muut ilmoitukset
3. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely
Pidetyt puheenvuorot (4)
4. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Ensimmäinen käsittely
Pidetyt puheenvuorot (4)
5. Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa
Ainoa käsittely, muut asiat
Pidetyt puheenvuorot (127)
6. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta
Mietintöjen pöydällepano
7. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta
Mietintöjen pöydällepano
8. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Säteilyturvakeskuksesta sekä säteilylain muuttamisesta
Mietintöjen pöydällepano
9. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta
Mietintöjen pöydällepano
10. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 2 a ja 4 luvun muuttamisesta
Mietintöjen pöydällepano
11. Seuraava täysistunto
Seuraava istunto) ​

Torstai 10.11.2022 klo 16.00

Suullinen kyselytunti.

Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista.

Lähetekeskustelu

HE 248/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 249/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

K 24/2022 vp Ilmastovuosikertomus 2022 (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

HE 243/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 29 §:n ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 22 §:n muuttamisesta (lähetekeskusteluun varataan enintään 30 min)

Mikäli puhujalistaa ei ehditä annetussa ajassa käydä loppuun, asiakohdan käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan saman päivän istunnossa muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi. Jos keskustelu asiasta puolestaan päättyy ennen sille varatun määräajan päättymistä, siirrytään päiväjärjestyksen seuraavaan asiakohtaan.

Lakiehdotuksen I käsittely

TaVM 23/2022 vp, HE 137/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Säteilyturvakeskuksesta sekä säteilylain muuttamisesta (lausumaVL)

VaVM 26/2022 vp, HE 202/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta (lausumaVL)

VaVM 27/2022 vp, HE 204/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta (yksim.)

Perjantai 11.11.2022 klo 13.00

Välikysymysäänestykset

VK 4 /2022 vp, Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa​

Lakiehdotuksen II käsittely

UaVM 11/2022 vp, HE 199/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta (yksim.)

LiVM 10/2022 vp, HE 187/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (yksim.)

LiVM 11/2022 vp, HE 171/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta (yksim.)

LaVM 14/2022 vp, HE 142/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta (yksim.)

StVM 22/2022 vp, HE 178/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain, sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuoltolain 52 §:n muuttamisesta (yksim.)

Viikko 46

Tiistai 15.11.2022 klo 14.00

Lähetekeskustelu

Valtion vuoden 2022  neljäs lisätalousarvioesitys.​

Keskiviikko 16.11.2022 klo 14.00

Lähetekeskustelu

VNS 9/2022 vp, Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta (lähetekeskusteluun varataan enintään 1,5 tuntia)

VNS 10/2022 vp, Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi (lähetekeskusteluun varataan enintään 1,5 tuntia)

Torstai 17.11.2022 klo 16.00 Suullinen kyselytunti.

Perjantai 18.11.2022 klo 13.00

Eduskunta ja valtioneuvoston kanslia ovat sopineet, että tällä vaalikaudella käsiteltävät asiat on annettava eduskunnalle viimeistään torstaina 17.11.2022

Vuoden 2023 talousarvioesityksen täydentävä esitys annetaan eduskunnalle torstaina 17.11.2022

https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Tulevat_taysistunnot.aspx

[Nikolas]

Edustuksellisen demokratian toiminnan seurantaa helpottaisi, jos

Meneeköhän nuo pohdiskelut eduskunnan toiminnan parantelusta hiukan tämän ketjun aiheen ohi?

[artti]

Suora demokratia ja edustuksellinen demokratia eivät ole joko tai. Mielestäni käytännöllisin poliittinen ratkaisu on suoran demokratian ja edustuksellisen demokratian yhdistelmä, jossa suora demokratia täydentää edustuksellista demokratiaa. Mielestäni järkevin toimintamalli, edistää suoraa demokratiaa, on ymmärtää, että suora demokratia toimii edustuksellisen demokratian hallitsemassa poliittisessa ympäristössä (joka tapauksessa).

Ketjun nimi on Suora demokratia (yhdistetty).

Yritän kertoa missä kohdissa on tarvetta demokratian parantamiselle. Rakentelen konkreettisia käytännön esimerkkejä demokratiasta: demokratian päätöksenteon valmisteluun liittyvän informaation laadun parantaminen on parempaa demokratiaa.

Jos ihmettelette miksi kopioin tähän ketjuun eduskunnan täysistunnon esityslistaa: se on käyttää esityslistaa havainnollistaakseni tekstiä, jossa kerron seikoista, joita havaitsin esityslistassa, että eduskunta tiedottaa äänestykset vain yhdellä sanalla "äänestyksiä".

[artti]

Suomen perustuslaki

14 §

Vaali- ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990731#Pidm45053758278256

Kansanedustajat, jotka osallistuivat äänestykseen perustuslakimuotoilusta, joka tuotti ulkomaalaisille äänioikeuden Suomen vaaleissa, on julkistettava kaikelle kansalle nimeltä ja puoluekannalta ja painetulla napilla.

Eduskunnan ei pidä pimittää ennakkotietoa eduskunnan täysistuntojen tulevien äänestysten sisällöstä ja ajankohdasta, eikä myöskään yrittää käyttää hämärtävää tietomuotoa siitä mitä nappia kansanedustajat painoivat eduskunnan täysistunnon ratkaisevassa äänestyksessä.

Ministeriöiden ja valtioneuvoston ja eduskunnan ei pidä yrittää piilotella tietoa siksi, että kansalaisilla on oltava mahdollisuus löytää ja julkistaa julkisten varojen kavallukseen liittyvä valmistelu, hallituksen esitykset ja eduskunnan täysistunnon äänestystulokset.

Kun edustuksellinen demokratia menetti uskottavuutensa edustajien surkean laadun ja tiedon pimityksen ja julkisten varojen kavalluksen vuoksi niin demokratiaa vaaditaan vahvistettavaksi parantamalla tiedottamisen laatua ja vahvistamalla suoraa demokratiaa.

https://vm.fi/etusivu

https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Tulevat_taysistunnot.aspx

https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Aanestykset.aspx

[artti]

Se on varmasti totta, että lainvalmistelusta kysyvälle kansalaiselle sanotaan, että ei me tiedetä mitä seuraavaksi tulee, ei me tiedetä mitä me seuraavaksi keksitään, ja maailmakin on myrskyisä, että ei me osata ennustaa, niin siihen voisi sanoa, että: lainvalmistelun on edettävä prosessikaaviossa kuvatulla tavalla siksi, että kansalaiset tahtovat valvoa etuaan. Lainvalmistelun täytyy tiedottaa selkeästi mitä lainvalmistelu valmistelee ja mitkä ovat lainvalmistelun edelliset, nykyinen ja seuraavat vaiheet ja niiden aikataulut.

Puolueen puheenjohtajan kanssa voi tietenkin orientoitua positiivisesti, jutella kauniista keväästä.

Kevään eduskuntavaalit lähestyvät ja puolueiden puheenjohtajatkin ovat vaaliteltoilla mainostamassa puoluetta (ettei siis ketään puolueen ehdokasta). Puolueen puheenjohtaja on vastuussa puolueen vaalituloksesta. Puolueen puheenjohtajan kanssa voisi keskustella tiedottamisesta. Että, jos kansalaisella on tiedottamiseen liittyviä kysymyksiä niin puolueen puheenjohtaja vastaa tietenkin kiertelemättä. Tiedottaminen on tärkeä seikka siinä, että kansalaisella on tiedolliset edellytykset äänestää puolueen ehdokasta eduskuntavaaleissa.

Eduskuntapuolueet muodostavat eduskunnan tiedottamislinjaukset. Puolueen puheenjohtajalle voisi mainita esimerkiksi, että eduskunnan internetsivuilla https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Tulevat_taysistunnot.aspx tiedoitetaan äänestykset yhdellä sanalla "äänestykset". Että Eduskunnan internetsivujen tulevat täysistunnot esityslistalta puuttuu tieto siitä mistä esityksistä eduskunnan täysistunto äänestää tulevissa istunnoissa.

Eduskunnan täysistuntoäänestykset, se mitä nappia edustaja painoi, ja edustajien kirjalliset äänestysselitykset, ovat edustuksellista demokratiaa. Kansanedustajien kirjalliset äänestysselitykset olisivat tärkeitä.

Vuosia sitten kunnan sosiaalisessa mediassa kirjoitteli kunnanvaltuutettu, jolta kysyin kunnanvaltuuston seuraavan kokouksen esityslistaa. Kunnanvaltuutettu kirjoitti, että hän ei tiedä sitä siksi, että hän saa esityslistan vasta aivan istunnon alla.

Valistuneella arvauksella arvaisin, että kunnanvaltuutetulla on mahdollisuus lukea valmistelupapereita, että kunnanvaltuutettu tietää mitä asioita seuraavat kunnanvaltuustot käsittelevät. Esimerkiksi kunnanhallituksen paperit. Valmistelevien osastojen valmistelupaperit kertovat mitä esityksiä kunnanvaltuusto käsittelee seuraavissa valtuuston kokouksissa.

Nimike kansanedustaja kertoo, että kansan edustaja edustaa kansaa. Kansanedustajat ovat valittu eduskuntavaaleissa eduskuntaan edustamaan kansaa, ja siksi kansanedustajan rooliin kuuluu tietää millaisia ovat kansalaisten näkemykset valmisteltavista laeista. Kansalaisilla on oikeutettu odotus, että kansanedustajat tiedottavat kansalle mitä asioita lainvalmistelu on tuomassa eduskuntaan.

Lainvalmistelu on säädettyä valmisteluprosessia. Eduskunta ja tasavallan presidentti ovat tietoisia mitä asioita valtioneuvosto ja ministeriöt valmistelevat. Ministerin työnkuva on tietää mitä ministeriö valmistelee. Ministerit seuraavat lainvalmistelua tarkasti siksi, että ministerin työnkuvaan kuuluu antaa poliittista ohjausta lainvalmistelulle.

Lainvalmistelusta osa on havaittua lainsäätämistarvetta. Lainvalmistelusta osa on vuoden kiertoon kuuluvia rutiiniasioita, kuten valtion budjetin valmisteluun liittyvät rutiinit. Suurin osa lainvalmistelusta ei ole extempore toimintaa. Se olisi laitonta, jos lakeja alettaisiin valmistelemaan niin extempore, että se vaikeuttaisi valmisteltavien lakien tulevien vaiheiden tiedottamista.

Edun valvontaa vahvistaisi, kun lainvalmistelun jokaisessa vaiheessa saisi antaa lausunnon. Kaikki valmisteltavaan lakiin liittyvät lausunnot käsittelisi yksi toimisto. Jotta kansalainen pystyisi antamaan lausunnon niin lainvalmistelun prosessikaavion yhteydessä on linkitettävä laadukasta virallista informaatiota, joka on valmisteltavaan lakiin liittyvät viralliset pohjapaperit ja tämän lain valmisteluun liittyvät viralliset tiedotteet.

Lainvalmistelu on verkkainen prosessi, mutta kuitenkin eduskunnan hyväksymät uudet lait tulevat yllätyksenä suurimmalle osalle kansaa siksi, että lainvalmistelun tiedottamisen muoto on sellainen, että kansan on haasteellista jäsentää lainvalmistelun kokonaisuutta. Jotta kansalainen pystyisi jäsentämään kokonaiskuvan lain valmistelusta niin lain valmistelu on tiedoitettava lainvalmistelun prosessikaavion muodossa, joka jäsentää selkeästi valmisteltavan lain edelliset vaiheet, nykyisen vaiheen ja tulevat vaiheet arviolta aikataulutettuna. Arvio valmistelun eri vaiheiden aikataulusta on tärkeä tieto siksi, että se auttaa jäsentämään lainvalmistelun seuraavia vaiheita. Arvio valmistelun tulevien vaiheiden aikataulusta tarkentuisi lainvalmistelun edetessä.

Lainvalmistelun prosessikaavio kuvan linkin muodossa:
https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=1444.0;attach=181785;image

Lainvalmistelun prosessikaavio internetsivun linkkinä:
http://lainvalmistelu.finlex.fi/

[artti]

Se, että tässä on minun viestejä peräkkäin, johtuu siitä, että en voi odotella, että jonkun toisen kirjoitus ilmestyisi ennen kuin voisin julkaista uusia kirjoituksia.

Että politiikan tiedottamisen laatu on seurannassa, ettäs tiedätte. Periaatteellinen lähtökohta on, että kansa vaatii politiikalta tarkkaa tiedottamista, että kansa ei ole ikinä koskaan tyytyväinen politiikan tiedottamisen laatuun (vertailin demokratioiden tiedottamista ja havaitsin, että Suomen politiikan virallinen tiedoitus on maailman paras tiedottaja, mutta se ei riitä).

Se kansan vaatimus on, että politiikka tiedottaa valmistelun niin selkeästi, että kansa ei joudu havaitsemaan, että tehdyn valmistelun tiedottaminen tarkentui vasta, kun valmistellut asiat ilmaantuivat eduskunnan tulevat täysistunnot sivun esityslistalle.

Se tiedottamisen muoto, jota valtioneuvosto, ministeriöt ja eduskunta käyttää kuvaa valmistelun kokonaisuuden hiukan epämääräisellä tavalla. Selkeä lainvalmistelun tiedottamisen muoto on prosessikaavio, joka on samalla valmistelukalenteri, johon valmisteltava asia on sijoitettu sen mukaan missä vaiheessa prosessikaaviota valmisteltava asia etenee. Prosessikaaviosta käytetään myös ilmaisua lainvalmistelujuna.

Linkissä virallisesti luonnosteltu lainvalmistelun prosessikaavio, joka toimisi pohjana sille miten lainvalmistelua tiedotettaisiin ystävällisenä parempana palveluna tämän prosessikaavion muodossa: http://lainvalmistelu.finlex.fi/

Parempana palveluna lainvalmistelun prosessikaaviomuotoinen asiakohtainen tiedottaminen koottaisiin yhden sivun näkymäksi: https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=1444.0;attach=181785;image

Toki politiikan seuraaja voisi itse laatia sen kovasti korostamansa prosessikaavion, jonka avulla politiikan seuraaja rakentaisi kuvan siitä mitä edustuksellisen demokratia valmistelee, ja missä vaiheessa valmistelu etenee.

Se on niin, että itse laaditun prosessikaavion tietojen päivittäminen vaatisi erittäin intensiivistä valtioneuvoston ja ministeriöiden ja eduskunnan ja tasavallan presidentin kanslian tiedottamisen seuraamista, että siksi laiskempi politiikan seuraaja vaatii edustuksellista demokratiaa perustamaan prosessikaavio muotoisen tiedottamisen, joka on samalla virallinen tietomuoto siitä mitä edustuksellisessa demokratiassa valmistellaan. Politiikan seuraaja vaatii parempaa tiedottamisen laatua parempana palveluna. Tietenkin voi ajatella, että parempaa tiedottamisen laatua vaativa politiikan seuraaja on älykkyyden tasoltaan yksinkertainen, että siinähän se tieto on. Mutta kun se tieto on ympäriinsä sekavalla tavalla, ei sitä jaksa koota ja hahmottaa.

Mutta se politiikan seuraajan lähtökohtainen olettama on, että tieto on valtaa, ja siksi tietoa ei anneta juuri siksi, että tieto on valtaa. Jos ne antaisi tietoa niin nehän heikentäisi valta-asemaansa.

Karummin sanottuna se, että kansa vaatii tietää mitä politiikka tekee on vastaus siihen, että politiikka on korruptio ja kleptokratia, joka törsää mielettömiä summia rahaa epämääräisiin suuntiin (esimerkiksi julkisten varojen ilmastorahastoihin kavallukselta putoaisi pohja, jos politiikka myöntäisi, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on vääjäämätön tekijä, joka poistaa fossiilisten polttoaineiden päästöjen torjumisen älyllisesti rehellisesti laaditulta asialistalta).

Edustuksellisen demokratian esityslista kuuluu kansan tietoon siksi, että edustuksellinen demokratia on tehtävässä edustaa kansaa. Edustuksellinen demokratia, joka pimittää kansalta tietoa siitä mitä asioita edustuksellinen demokratia käsittelee, niin se edustuksellinen demokratia väistelee tiedottaa kansalle esityslistaa, jota edustuksellinen demokratia käsittelee.

Politiikassa etenee niin monia valmisteltavia asioita, ja politiikka tiedottaa valmisteltavat asiat niin lyhyesti ja suppeasti ja epämääräisesti, että kansa havaitsee, että kansa ei ole lainkaan ajan tasalla siitä mitä edustuksellinen demokratia tekee. Se on niin, että kun edustuksellinen demokratia ilmoittaa hyväksytyt asiat niin suurin osa hyväksytyistä asioista tuli yllätyksenä kansalle.

Kun kansa vaatii tietoa siitä mitä politiikka tekee, ja politiikka simuloi tiedottamista päästäkseen pälkähästä, niin kansa ei oleta saaneensa tietoa. Tiedon lyhyys tarkoittaa epätarkkuutta, joka tarkoittaa, että lyhyestä epätarkasta tiedotteesta puuttuu asiakohtia. Kansan vastaus epämääräiseen tiedottamiseen on heittäytyä totaalityhmäksi, joka ei vain ymmärrä mitä politiikka sanoo. Kansa vaatii tarkempaa tietoa selkosuomeksi.

Kansa luki tulevat täysistunnot sivua eduskunnan internetsivuilla, ja sen jälkeen kansa katsoi videotallennetta eduskunnan täysistunnosta. Kansa havaitsi, että täysistunnossa toteutunut esityslista sisälsi enemmän asiakohtia.

Kansan etu on, että eduskunta tiedottaa täysistuntojen tarkat esityslistat ainakin kahdelta viikolta, joka sisältää kaikki asiakohdat, joita eduskunta käsittelee seuraavan kahden viikon täysistunnoissa. Kansa vaatii tarkan esityslistan. Kansa vaatii tarkan tiedon siitä mistä eduskunta äänestää seuraavaksi. Kansa vaatii tarkan tiedon siitä mitä nappia kansanedustajat painoivat. Kansa vaatii kansanedustajilta äänestysselityksen.

https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Tulevat_taysistunnot.aspx sivulla tiedotettu versio perjantaille 9.12.2022, joka on korvattu päivitetyillä tiedoilla eduskuntaviikon täysistuntojen esityslistoista.

Perjantai 9.12.2022 klo 13.00

Äänestyksiä (Alla on lista siitä mistä eduskunta äänestää. Korostin kohdat, jotka on tiedotettu tulevat täysistunnot sivulla.)

Ainoa käsittely

VK 5/2022 vp, Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa
Lakiehdotuksen I käsittely

YmVM 18/2022 vp, HE 209/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta (§-VL)
Lakiehdotuksen II käsittely

TaVM 25/2022 vp, HE 174/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (2 VL: §-muutos + lausumaehdotuksia)

HaVM 27/2022 vp, HE 252/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta (1 VL: §, perustelut, lausuma)

YmVM 15/2022 vp, HE 239/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta (1 hylky-VL)

LaVM 18/2022 vp, HE 106/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta (1 lausuma-VL)

StVM 32/2022 vp, HE 102/2022 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (§- ja lausumaVL)

StVM 33/2022 vp, HE 245/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi (2VL, § ja lausuma)

StVM 34/2022 vp, HE 237/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta (2 hylky-VL)
​

https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-137-2022?autoplay=1 sivun versio, jossa on toteutunut perjantain 9.12.2022 esityslista. Korostin boldaamalla asiakohdat, jotka oli tiedotettu edellä tulevat täysistunnot sivulla.

PTK 137 / 2022 vp|Täysistunto|Perjantai 9.12.2022 klo 13.00

1. Nimenhuuto
Nimenhuuto

2. Ilmoituksia
Ilmoituksia

2.1. Hallituksen esitykset
Hallituksen esitykset

2.2. Toimenpidealoitteet
Toimenpidealoitteet

2.3. Vastaukset kirjallisiin kysymyksiin
Vastaukset kirjallisiin kysymyksiin

2.4. Kertomukset
Kertomukset

3. Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa
Ainoa käsittely, muut asiat

4. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely
Pidetyt puheenvuorot (2)

5. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Toinen käsittely
Pidetyt puheenvuorot (1)

6. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta
Toinen käsittely

7. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta
Toinen käsittely

8. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Toinen käsittely

9. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Toinen käsittely

10. Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi
Toinen käsittely
Pidetyt puheenvuorot (1)

11. Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta
Toinen käsittely
Pidetyt puheenvuorot (1)

12. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Mietintöjen pöydällepano

13. Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021
Mietintöjen pöydällepano

14. Kesäaika pysyväksi ajaksi
Mietintöjen pöydällepano

15. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus
Mietintöjen pöydällepano

16. Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi
Mietintöjen pöydällepano

17. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi
Mietintöjen pöydällepano

18. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta
Mietintöjen pöydällepano

19. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)
Mietintöjen pöydällepano

20. Seuraava täysistunto
Seuraava istunto

[artti]

Edustuksellinen demokratia on järjestelmä, jossa vaaleissa edustajiksi valitut henkilöt ottavat henkilökohtaisen vastuun sisäpiirin valmistelemista ja sisäpiirin hyväksymistä ratkaisuista. Itse siirtäisin vastuuta ratkaisuista kansan enemmistölle suoran demokratian avulla.

Politiikka on muutakin kuin itsensä rikastuttamista korruptiolla ja kleptokratialla, siinä on myös poliitikon henkilökohtainen vastuu virheistä, joiden seuraukset yhteiskunta joutuu kantamaan.

Jos minun pitäisi ajaa vain yhtä asiaa niin se olisi äänestäjän kuitti, joka on jäljentävä paperi äänestyslapun alla, joka on vapaaehtoinen. Äänestäjä saa repäistä jäljentävän paperin irti ennen äänestämistä.

Äänestäjän kuitti johtaisi laajaan periaatteelliseen muutoksen koko järjestelmässä. Äänestäjän kuitti vahvistaisi äänestäjän ja edustajan yhteyttä. Äänestäjän kuitti vahvistaisi äänestäjän ja edustajan asemaa valtarakenteessa. Äänestäjän kuitti vahvistaisi tarvetta vahvistaa edustajan toimistoa yhteydenpidossa edustajan ja äänestäjien välillä.

[Nikolas]

Äänestäjän kuitti johtaisi laajaan periaatteelliseen muutoksen koko järjestelmässä.

Kyllä. Äänten myymisestä tulisi bisnes.

[l'uomo normale]

Äänestäjän kuitti johtaisi laajaan periaatteelliseen muutoksen koko järjestelmässä.

Kyllä. Äänten myymisestä tulisi bisnes.

Ja ihmisiä alettaisiin painostaa äänestämään jonkun poliittisen tai uskonnollisen toimijan, klaanin tai mafian ym haluamalla tavalla. Vaalisalaisuus olisi mennyttä.

[artti]

Se on niin, että pelkureilla ei ole demokratiaa. Demokratia perustuu siihen, että kansalaiset tahtovat, että kansalaisilla on demokratia. Että kansalaiset ovat valmiita nousemaan taisteluun siitä, että järjestelmä on demokratia.

Tämäkin vuosisata, kuten edellinenkin, toi virtaa totalitarismille, kuten aina, kun tilanne on turbulentti. Kyllä se on selkeästi nähtävissä, että voimistunut totalitarismi pyrkii poistamaan demokratian. Jos demokratian puolustaminen pelottaa liikaa niin demokratia katoaa. Demokratia ei ole itsestäänselvyys. Aikakausien myrskyissä demokratia katosi Antiikin Kreikassakin.

Se on nähty, että kansalaisia, ja myös poliitikkoja, painostetaan erityisesti uutismediaksi kutsutun pelottelupalvelun suunnalta. Naamioidakseen toimintaansa ne sanoo sitä "sietokyvyn vahvistamiseksi". Se pelottelukokonaisuus on eräänlainen mafia.

Se, jolla on pyrkimys monopolisoida valtaansa, on verkostoitunut mafia (Suomessa käsite on hyvät veljet), jonka pyrkimys on säilyttää mahdollisuus muuttaa vaalitulosta (väärin äänestetyn vaalituloksen korjaamiseksi tarvittaessa) ja muutoinkin heikentää kansan tiedonsaantia kaikesta ja heikentää kansalaisten valtaa ja kansalaisten yhteyksiä demokratiaan.

Niiden pyrkimys on poistaa demokratia viemällä demokratialta uskottavuus.

Mielestäni se on niin, että erityisesti vaalisalaisuus tekee äänien väärentämisen helpommaksi: jäljentävä paperi äänestyslapun alla vaikeuttaisi äänien väärentämistä ja sitä kautta vaalitulosten muuttamista.

Äänestäjän kuitti on vapaaehtoinen. Äänestäjä voi irroittaa jäljentävän paperin äänestyslapun alta ennen äänestämistä. Vaalisalaisuutta saa ylläpitää edelleenkin, jos niin näkee parhaaksi.

Näkisin, että äänestäjän kuitti vahvistaisi edustajainstituutiota ja äänestäjiä ja edustuksellista demokratiaa. Äänestäjän kuitti toisi äänestäjille lisäarvoa ja sananvaltaa. Kun edustaja ja äänestäjät pitäisivät aktiivisesti yhteyttä toisiinsa niin se toisi tarvetta perustaa edustajalle toimisto ja henkilökuntaa, joka hoitaisi edustajan ja äänestäjien yhteydenpitoa, ja monia muitakin edustajan toimintaa tukevia toimia.

Se on tietenkin niin, että äänien ostamisesta kiinni jäänyt ehdokas menettää yksiselitteisesti kaikki vaaleissa saamansa äänet, että äänien ostamisesta ja myymisestä ei voi muodostua mikään bisnes siksi, että äänien ostaminen ja myyminen on rangaistava teko Suomen rikoslaissa.

14 luku (21.4.1995/578)

Rikoksista poliittisia oikeuksia vastaan

1 § (21.4.1995/578)

Vaalirikos

Joka väkivallalla tai uhkauksella vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa toisen äänestämiseen tai ehdokkaaksi asettumiseen yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä, on tuomittava vaalirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

2 § (21.4.1995/578)

Vaalilahjonta

Joka

1) lupaa, tarjoaa tai antaa toiselle palkkion tai muun edun taivuttaakseen toisen äänestämään yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä tietyllä tavalla tai jättämään äänestämättä taikka

2) vaatii palkkion tai muun edun äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä,

on tuomittava vaalilahjonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

3 § (21.4.1995/578)

Vilpillinen äänestäminen

Joka yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä äänestää ilman äänioikeutta, toisen nimissä tai useamman kuin yhden kerran, on tuomittava vilpillisestä äänestämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

4 § (21.4.1995/578)

Vaalituloksen vääristäminen

Joka aiheuttaakseen sen, että yleisen vaalin tai yleisen äänestyksen tulos ei ole oikea tai että sitä ei saada selville,

1) laskee väärin ääniä,

2) hävittää, turmelee, piilottaa tai lisää äänestyslippuja tai muuttaa niihin tehtyjä merkintöjä taikka

3) muulla niihin rinnastettavalla tavalla puuttuu yleisen vaalin tai yleisen äänestyksen asianmukaiseen toimittamiseen,

on tuomittava vaalituloksen vääristämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L14

(Finlexissä on muitakin mielenkiintoisia lakeja, esimerkiksi laki valtiopetoksesta ja maanpetoksesta.)