Suora demokratia (yhdistetty)

[Alex Jones]

Ehkä erityisesti tällaisina aikoina en kannattaisi suoraa demokratiaa. Suurin osa suomalaista saattaisi kannattaa koronapassia, koska suurin osa on myös hankkinut rokotteen. Suurin osa ei tiedä myöskään miten talous toimii. Tätä paskaa hallitusta ei olisi myöskään jos suurin osa äänestäjistä olisi järkeviä.

[Julleht]

Havaitsen toistuvasti, että ikinä ei voi kirjoittaa riittävän selkeätä selkosuomea

Tiesin jo kirjoittaessa, että idea jäljentävästä paperista äänestyslapun alla on radikaali, mutta tähdennän, että:

A. Jäljentävän paperin käyttäminen äänestäjän kuittina on vapaaehtoista

B. Jos äänestäjä niin tahtoo niin kukaan ei tiedä ketä äänestäjä äänesti

C. Jäljentävän paperin saa irroittaa äänestyslapun alta ennen ehdokasnumeron piirtämistä, jos tahtoo säilyttää vaalisalaisuuden

D. Ulkopuoliset eivät voi jäljittää annettua ääntä äänestäjään siksi, että maailman ainoa kappale äänestäjän kuittia on äänestäjällä itsellään

E. Kukaan ulkopuolinen ei tiedä ketä äänestäjä äänesti, jos äänestäjä ei kerro sitä kenellekään
[...]

Ilmeisesti minäkään en saanut viestiäni perille, pahoittelut.

Jo yksinkertaisesti sen mahdollisuuden olemassaolo, että ihminen voisi todistaa ketä on äänestänyt, johtaa siihen mitä minä kuvasin. Kontrolloiva aviopuoliso voi pakottaa puolisonsa ja täysi-ikäisen jälkikasvunsa äänestämään tiettyä ehdokasta ja tuomaan siitä kuitin todisteeksi. Räppikeikka Helsingin Kalliossa voi alkaa pyytää ovella kuittia tietystä äänestämisestä mukaan pääsemiseksi ja palvelun tarjoamiseksi. Lentokentällä lentoyhtiö voi tiskillä vaatia todisteen äänestämisestä palvelun tarjoamiseksi.

"Äänetyspassi" siis pysyisi vapaaehtoisena tasan niin kauan kun kukaan ei sitä kysele. Ja sitä alettaisiin kysellä välittömästi mitä erilaisimpiin paikkoihin kun todistamisen mahdollisuus kerta on. Johtaisi välittömästi vähintään väärinkäytöksiin massiivisella skaalalla, pahimmillaan väärinajattelijoiden palvelemattomuuteen kun yritykset saavat itse päättää ketä palvelevat.

[Aimo Räkä]

A. Jäljentävän paperin käyttäminen äänestäjän kuittina on vapaaehtoista

Ei mitään muttia. Näytä kuitti tai poistu.

[Nikolas]

Se on erityisen epäilyttävää, jos poliittinen päätöksenteko liittää äänestämisprosessiin vartavasten kehiteltyjä tilaisuuksia äänien väärentämiselle

Vaalituloksen säätämisen mahdollisuus tilanteessa, että kansa äänesti väärin, on luotu säätämällä lakiin vaalisalaisuus, joka varmistaa, että ei ole uskottavaa todistetta siitä kuka äänesti ketä

Tuossa on kaksi asiaa peräkkäin. Alleviivasin oleelliset.

Ensimmäisestä kohdasta olen samaa mieltä. Sellainen äänten väärentämisen tilaisuus voi olla esimerkiksi nykyään Suomessa käytössä oleva ennakkoäänestys, jossa annetut ennakkoäänet varastoidaan muutamaksi vuorokaudeksi "luotettavasti" paikkaan, jossa ennakkoäänten oletetaan saavan olla rauhassa kenenkään peukaloimatta. Ammattivarkaat ja työkseen silmänkääntötemppuja harrastavat taikurit tietävät että tuollaisessa järjestelyssä on useita mahdollisesti hyväksikäytettäviä heikkouksia. En halua luetella niitä, koska sellainen ei kuulu tämän foorumin ideaan.

Toisesta kohdasta olen eri mieltä. Mikäli äänet annetaan yhden päivän aikana ja ne lasketaan heti perään samana iltana, kuten Suomessa on perinteisesti tehty (enkä laske ennakkoäänestystä perinteiseksi), siinä ei jää tilaa eikä aikaa millekään massiiviselle vaalivilpille. Suomessa käytetty järjestelmä on (muuten kuin ennakkoäänestyksen suhteen) hyvä, joskin sitä voisi vielä parannella. En kuitenkaan luopuisi vaalisalaisuudesta.

Edellisiin huomioihin perustuen, poistaisin ennakkoäänestyksen ja jättäisin äänestyskuittijärjestelmän toteuttamatta.

[artti]

Vaalien alla on kiusallista, kun riviehdokas kertoo äänestäjälle, että politiikkaan liittyviin kysymyksiin vastailu on keskitetty puheenjohtajalle, joka vastailee kysymyksiin ympäripyöreitä, että äänestämistä miettivälle äänestäjälle ei selvinnyt tarkalleen mitä asioita politiikka käsittelee siellä ovien takana. Äänestäjä joutui ilmoittamaan, että en äänestä vaaleissa siksi, että minulla ei ole tiedollisia edellytyksiä äänestää vaaleissa

Jos kansalaiset korostaisivat politiikan suuntaan politiikan tiedoittamisen laatua niin se olisi kiusallista siksi, että se paljastaisi, että poliitikoilla ja kansalaisilla on todella vähän tekemistä keskenään. Politiikka keskittyy kleptokratiaan ja korruptioon ja väistelee tiedoittamista kansalaisille ja samalla politiikka teeskentelee edustavansa kansalaisia vaikka todellisuudessa tieto ei kulje kumpaankaan suuntaan

Vaaleissa valittu edustaja ei edusta ketään siksi, että vaaleissa on vaalisalaisuus, joka varmistaa, että ne änestäjät, jotka poliitikon valtaan äänestivät jäivät tuntemattomiksi ja ovat siksi oven ulkopuolella, ja tuntemattomien äänestäjien äänet itselleen vedättäneet feikkiedustajat ovat oven sisäpuolella

Todellisesti edustuksellisessa demokratiassa edustettavat valitsevat edustajan, jolla on edustettavien antamat tarkat ohjeet edustajantehtäväänsä ja edustajan raportointivelvollisuus edustettaville

Kansalaisten olisi ymmärrettävä vaatia kaiken valmistelun selkeää ajantasaista tiedoittamista siksi, että kansalaisten vaikutusvalta politiikassa perustuu valmistelun tiedoittamiseen. Kansalaisten olisi myös reagoitava, kun politiikka ilmoittaa ratkaisuja, joiden ilmoittamisen yhteydessä selvisi, että jälkeenpäintiedon valossa valmistelussa ilmeni tiedonpimitystä

Tilanne, että valmisteluun liittyvän tiedon pimittäminen ilmenee siinä vaiheessa, kun virallinen tiedoittaja ilmoittaa ratkaisun niin sen on oltava valmistelusta vastaavan ministerin erottamisperuste siksi, että valmistelusta vastaava ministeri oli laiminlyönyt kansalaisten pitämisen ajantasalla valmisteltavista asioista ja niiden edistymisvaiheista

Valmistelun tiedoittamiselle olisi laitettava tiedoittamislaki, joka velvoittaa politiikan tiedoittamaan laissa säädetyllä tavalla, jonka perusteella määritellään myös tiedonpimittämisestä vastuussa olevia kohtaavat ankarat rangaistukset tiedonpimittämisestä

Club X on BDSM-painotteinen klubi

https://clubx.fi/

[Nikolas]

Todellisesti edustuksellisessa demokratiassa edustettavat valitsevat edustajan, jolla on edustettavien antamat tarkat ohjeet edustajantehtäväänsä ja edustajan raportointivelvollisuus edustettaville

En näe miten tämä voisi olla käytännössä toteutettavissa. Raportointi vielä menee, varsinkin jos avustajat hoitavat sellaiset hommelit. Mutta jos ajatellaan lukujen valossa asiaa: Kansanedustajalla on tavallisesti tuhansien äänestäjien tuki takanaan. Jos edes yksi sadasosa äänestäjistä esittäisi edustajilleen tarkkoja ohjeita, jotka saattavat olla myös keskenään ristiriitaisia tai muuten vaan epärealistisia ja älyttömiä, eihän siinä edustaja voisi muuta kuin sanoa kiitokset mielenkiinnosta ja keskittyä todellisiin asioihin. Eli juuri niin kuin nykyäänkin. Siksipä todellisesti edustuksellista demokratiaa ei ole vaan on erilaisia edustuksellisia järjestelmiä, joita nykyään virheellisesti nimitetään edustuksellisiksi demokratioiksi, ja sitten on myös aito demokratia, jota tavallisesti nimitetään suoraksi demokratiaksi. Demokratia ja edustuksellinen järjestelmä ovat menestyksellisesti yhdistettävissä ja se on käytännössä toimivaksi osoitettu, mutta en sitäkään sanoisi edustukselliseksi demokratiaksi, koska se nimike itsessään on virheellinen. Demokratia edellyttää päätösvallan välittömyyttä.

Edustuksellisen järjestelmän etu on sen tehokkuus. Demokratian etu on se että kansalla on aina tarvittaessa suora päätösvalta kaikkiin poliittisiin asioihin. Nämä molempien järjestelmien edut kannattaa yhdistää. Koska kyseisessä yhdistelmässä ei tehdä kompromissia demokratian suhteen, sitä voidaan myös sanoa demokratiaksi.

[artti]

Tätä edeltävässä viestissäni tähän ketjuun taisin yhdistää liian suoraviivaisesti kansanedustajan toimenkuvan ja yritysmaailman ja politiikan neuvotteluissa toimivan edustajan toimenkuvan. Yritysmaailmassa ja politiikassa neuvotellaan edustajien välityksellä tärkeistä asioista. Yritysmaailman ja politiikan neuvotteluissa edustajalla on edustettavien antamat tarkat ohjeet ja raportointivelvollisuus edustettaville

Demokratian eduista:

Autokratioissa vallanvaihto on vaikeata ja siksi autokratioissa vallitsee vallankumouksellinen tilanne, joka voi pienestä sytykkeestä, kuten toripoliisin ja torikauppiaan nahistelusta, muuttua raivokkaaksi vallankumoukseksi

Edustuksellisen demokratian etu on, että kansa odottaa seuraavia vaaleja, että kansa pysyy rauhallisena ja purnaa korkeintaan sosiaalisessa mediassa. Voittaakseen vaaleissa politiikka yrittää ylläpitää tyydyttäviä olosuhteita kansallekin

Todellisemmasta edustuksellisesta demokratiasta:

On muistettava, että kansanedustaja on Eduskunnassa ainoastaan äänestäjän äänen ansiosta. Todellisemmassa edustuksellisessa demokratiassa äänestäjän kuitilla todistettava kansanedustajan äänestäjä on henkilö, jonka ansiosta kansanedustaja edustaa äänestäjiään Eduskunnassa. Todellisemmassa edustuksellisessa demokratiassa äänestäjän kuittina toimiva jäljentävä paperi äänestyslapun alla painottaisi kansanedustajan ja äänestäjän vahvempaa asemaa politiikassa

Todistusvoimaisella äänestäjän kuitilla äänestäjä saa älyllisesti rehellisen yhteyden Kansanedustajaansa. Kansanedustajia on 200 ja äänestäjiä miljoonia niin todellisemmassa edustuksellisessa demokratiassa kansanedustajat tarvitsisivat toimistot ja henkilökuntaa yhteydenpitoon äänestäjien kanssa, joka perustelisi, että todellisemmassa edustuksellisessa demokratiassa on tarvetta etsiä isompaa toimistotilaa Eduskuntatalon lähiympäristöstä

Kuvitellaan kansanedustajan rooli todellisemmassa edustuksellisessa demokratiassa: kuvitellaan tilanne, että arjessaan vaikeuksia kohdannut äänestäjä ottaisi yhteyttä kansanedustajaan. Jotta äänestäjän yhteydenotto kansanedustajaan olisi uskottava niin äänestäjä tarvitsisi äänestäjän kuitin, jonka avulla äänestäjä todistaisi äänestäneensä kansanedustajaa, joka todistaisi, että kansanedustaja on äänestäjän edustaja. Kun kansanedustajalla on toimisto ja henkilökuntaa niin kansanedustajan henkilökunta voisi ryhtyä etsimään ratkaisua äänestäjän kohtaamaan pulmaan

Todellisemmassa edustuksellisessa demokratiassa äänestäjien yhteydenpito kansanedustajaan luokiteltaisiin viestien luonteen mukaan, jonka tekisi viestien lukemiseen palkattu toimistohenkilökunta

Esimerkiksi:
- Politiikkaan liittyvät viestit
- Kansanedustajan toimintaan liittyvät viestit
- Äänestäjien kohtaamat pulmat viranomaisten, virkamiesten, terveydenhoidon, yritysten ynnä muiden kanssa

https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/sivut/default.aspx

[artti]

Politiikan tärkein aihe on tiedottaminen

Ratkaisuja edeltävä tiedottaminen on tärkeätä siksi, että tiedottaminen tuo ratkaisulle legitimiteetin

Edustuksellisessa demokratiassa kansanedustajan tärkein toiminto on äänestysnapin painaminen

Kun edustuksellisen demokratian esityslistalla on äänestyksiä niin hetki ennen täysistuntoa julkistetulla esityslistalla lukee äänestysten kohdalla yksi sana: "äänestyksiä"

Ja lisäksi eduskunnan täysistuntojen esityslistat julkaistaan juuri ennen istuntoa, ettei aikaisemmin

Kun edustuksellisen demokratian esityslistalla on äänestyksiä niin eduskunta tiedoittaa äänestykset muutama hetki ennen istuntoa tarkentamatta, ennen äänestystä, mistä asiasta täysistunto seuraavaksi äänestää

Se mitä eduskunnan pitäisi tehdä on julkistaa selkeästi kaikki eduskunnassa käsiteltävät aiheet

Se mitä eduskunnan pitäisi tehdä on lukita ja julkaista täysistunnon tarkka esityslista kaksi viikkoa ennen täysistuntoa

Eduskunta on luonut tilanteen, että eduskunnassa käsiteltävien asioiden kuvaus on epäselvä ja eduskunta viivästyttää täysistuntojen tarkan esityslistan julkistamisen muutamaan hetkeen ennen täysistunnon alkamista

Keskiviikko 27.10.2021 klo 14.00

Täysistunto. Äänestyksiä. Palautekeskustelu valtioneuvoston EU-politiikkaa koskevasta selonteosta (SuVM 1/2021 vp; VNS 7/2021 vp). Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja (HE 178, 179, 180 ja 181/2021 vp). Lakiehdotusten I käsittelyjä (VaVM 14/2021 vp, HE 99/2021 vp; TaVM 27/2021 vp, HE 100/2021 vp). Lakialoitteiden lähetekeskusteluja (LA 17/2021 vp).

https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Tulevat_taysistunnot.aspx

[KTM]

Pitäisi tehdä sellainen kansalaisaloite että EU-tukipaketit pitää kustantaa muilla varoilla kuin verovaroilla, yhdenkään kansalaisen ei niitä pitäisi kustantaa veroeuroillaan jos ei halua.

Sama juttu turvapaikanhakijoihin, verokortissa pitäisi olla ruksi jos haluaa kustantaa turvapaikanhakijoiden loisimista saisi laittaa ruksin ja maksaa korkeampaa veroprosenttia, muut eivät asiasta maksaisi.

[Nikolas]

Poimin tämän eri ketjusta, mutta tässä on hyvin esitetty perustelu, miksi aito demokratia on niin tärkeä:

In the entire history of mankind there has never been a political elite sincerely concerned about the well-being of regular people. What makes any of us think that it is different now?

Tästä voidaan vetää johtopäätös, että parempi olla luottamatta mihinkään eliittiin. Jos päätösten halutaan olevan kansan parhaaksi, silloin kansan on tehtävä päätöksiä.

[nochWunder]

Suomalaisessa "demokratiassa" puolueet toimivat iskunvaimentimena kansan tahdon ja toteutuneen politiikan välissä. Puolueet toteuttavat jotain ihan muita intressejä kuin kansan tahtoa. Joistakin kysymyksistä nostatetaan kohuja ja teatteria, jotta kansalle tulee mielikuva, että puolueet taistelevat kynnyskysymyksistä, mutta oikeasti oikeat kynnyskysymykset eivät ole, eivät tule pöydälle. Näitä ovat mm. humanitäärisen maahanmuuton lopettaminen, woken alasajo instituutioista ja EU:n liittovaltiokehityksen pysäyttäminen, jotka ovat Wolrd Economic Forumin ajamia asioita. Niitä edistetään, äänesti kansa miten vain.

Suoralla kansanäänestyksellä valittavan presidentin pitäisi olla tämän järjestelmän oikaiseva mekanismi, koska presidentin pitäisi pystyä kaatamaan hallitus ja estämään mikä tahansa kansanvastainen hölmöys. Presidentti-instituution tuhoaminen on ollut määrätietoista, ja varmaan tiettyyn rajaan saakka jopa Suomen etuja suojaavaa, mutta tällä hetkellä se palvelee vain totalitääristä sosialismia, jossa päättäjäeliitti kusee kansan naamalle, samalla kun globalistieliitti lorottaa vielä näidenkin yli kansan naamalle.

[artti]

Jos missä tahansa muussa edustajantehtävässä edustaja pimittäisi tietoa edustettaviltaan samalla tavalla kuin kansalaisia edustava kansanedustaja tekee niin edustaja erotettaisiin. Kun edustuksellista demokratiaa katsoo realiteettien kautta niin edustuksellinen demokratia on tiedon pimittämistä kansalaisilta - vastauksena lansalaisten on vaadittava kansanedustajia tiedottamaan. Kansalaisten täytyy suunnitella kansanedustajiin kohdistuvaa rankaisua tiedon pimittämisestä. Kansalaisten täytyy rangaista kansanedustajia aina, kun ilmenee, että kansanedustajat ovat päättäväisesti pimittäneet tietoa kansalaisilta

[Julleht]

Jos missä tahansa muussa edustajantehtävässä edustaja pimittäisi tietoa edustettaviltaan samalla tavalla kuin kansalaisia edustava kansanedustaja tekee niin edustaja erotettaisiin. Kun edustuksellista demokratiaa katsoo realiteettien kautta niin edustuksellinen demokratia on tiedon pimittämistä kansalaisilta - vastauksena lansalaisten on vaadittava kansanedustajia tiedottamaan. Kansalaisten täytyy suunnitella kansanedustajiin kohdistuvaa rankaisua tiedon pimittämisestä. Kansalaisten täytyy rangaista kansanedustajia aina, kun ilmenee, että kansanedustajat ovat päättäväisesti pimittäneet tietoa kansalaisilta

Esimerkiksi edustajan aikataulut sekä eduskunnan pelastussuunnitelma olisi erittäin hyvä jakaa tiedonjanoisille, ja sen salaaminen kansalaisilta on edesvastuutonta. Samoin pääministerin (joka kansanedustaja on) turvamiesten rotaatio, kommunikaatiossa käytettävät merkit sekä ydinaseiden laukaisukoodit. Suunnitelmat puolustusyhteistyöstä ja relevantit toimintatavat vaikkapa aseellisen hyökkäyksen tai yhteenoton varalta. En keksi yhtäkään syytä, miksi näiden(kään) esimerkkien pimittäminen olisi hyvästä, kansalla on oltava reaaliaikainen pääsy kaikkeen tietoon mikä edustajilla on, eikä sitä saa rajoittaa.

[artti]

Aiemmin Tasavallan Presidentti pystyi hajoittamaan Eduskunnan, jota oikeutta Tasavallan Presidentti Urho Kaleva Kekkonen käytti toistuvasti, jonka tuloksena seuraavilta Tasavallan Presidenteiltä katosi oikeus hajoittaa Eduskunta

Nykyään Eduskunnan hajoittaminen perustuu Opposition Välikysymykseen ja Eduskunnan Täysistunnossa pidettävään Luottamusäänestykseen, jossa Eduskuntaenemmistön omaava Valtioneuvosto äänestää itselleen Luottamuksen

Jotta Välikysymyksillä olisi merkitystä niin voisiko harkita ryhtyä harkitsemaan istuvan Valtioneuvoston jatkamisesta äänestämisen siirtämistä Kansanäänestykselle

[artti]

Politiikka edustaa kansalaisia ja siksi kansalaisilla on oikeus vaatia edustajiltaan tiedottamista. Edustuksellisessa demokratiassa tiedotettavat asiat voitaisiin määritellä säätämällä tiedottamislaki, että jokainen voi itse tarkistaa mistä seikoista vaaditaan tiedottaminen, josta voi tarkistaa, että olisiko ratkaisun valmistelu pitänyt tiedottaa valmisteluvaiheessa

Kansalaisten arkeen vaikuttavien asioiden valmistelun avoimuutta on korostettava, jotta kansalaiset voivat lähettää viestejä ja näin vaikuttaa arkeensa liittyvään valmisteluun

Veronmaksajilta kerätty raha liittyy kansalaisten arkeen ja siksi politiikalta on vaadittava julkisen rahan käyttämisen avoimuutta

Valmistelun kokonaiskuvan avaaminen on tärkeätä, että kansalainen tietää mitä asioita siellä etenee, ja missä aikataulussa, että mitkä ovat asioiden edelliset vaiheet, nykyiset vaiheet, ja tulevat vaiheet

Poliitikkojen henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyy poliitikon kalenteri, joka toisaalta olisi tärkeätä tietoa kansalaisellekin, että kansalainen tietäisi mihin kokouksiin poliitikko on menossa, että tarvitsisiko kansalaisen evästää poliitikkoa

[Aimo Räkä]

Kansalaisten arkeen vaikuttavien asioiden valmistelun avoimuutta on korostettava, jotta kansalaiset voivat lähettää viestejä ja näin vaikuttaa arkeensa liittyvään valmisteluun

Joo ja niin edelleen mutta ei vaikuta mihinkään.

[Nikolas]

Olen tästä ehkä aiemminkin kirjoittanut mutta en nyt jaksa etsiä.

Jokseenkin korruptiolle immuuneja järjestelmiä on tietääkseni kaksi.

Yksinvaltiaiden johtamat tyranniat ovat immuuneja korruptiolle siksi että kukaan ei uskalla yrittää korruptiota. Havaintoesimerkkejä tästä olivat Valakian ruhtinas Vlad III ja Neuvostoliiton Stalin. Jos joku yritti mielistelemällä tai muilla tavoin luihuilla parempiin asemiin, hän saattoi hallitsijan mielijohteesta päätyä seipään nokkaan kitumaan tai Vasilin hoideltavaksi. Kikkailu oli niin epäterveellistä että harvat uskalsivat sellaiseen ryhtyä. Valta itsessään korruptoi yksinvaltiaan, mutta tuhlailevinkin yksinvaltias harvoin saa tuhlailtua niin paljon rahaa että se ylittäisi jossain muussa järjestelmässä korruptoituneen virkamieskunnan tuhlailun.

Toinen korruptiolle immuuni järjestelmä on demokratia. Enkä tarkoita sillä mitään "edustuksellista demokratiaa" vaan aivan aitoa demokratiaa, jossa kansa itse voi halutessaan suoraan päättää kaikista poliittisen päätöksenteon piiriin kuuluvista asioista. Sellaisessa demokratiassa on yksinkertaisesti liian paljon korruptoitavia, jotta korruptio olisi taloudellisesti kannattavaa. Milloin jokin korruption itu löytyy jostain, demokratiassa kansan enemmistö määrää että se nyppäistään pois.

[artti]

^Autokratioissa korruptio vasta rehottaakin!!! Korruptio on ominaista nimenomaan autokratioiden virkamieskunnalle Diktaattorin aseman tärkein tukija on koneisto, siksi diktatuuri ymmärtää, että mahdollisuus tienata extraa korruptiolla pitää koneiston tyytyväisenä, mutta vaatimus lahjoa virkakuntaa aina ja joka paikassa ärsyttää kansaa siksi, että kaikki virkapalvelut maksaa extraa. Korruptiossa ei kerta kaikkiaan käy, että asiat voisi hoitaa netitse, sehän vaikeuttaisi korruptiota!!!

Suorassa demokratiassa lahjottavana olisi koko kansa

Lisäisin vielä, että kilpailluilla aloilla, kuten yksityisellä sektorilla, korruptio on vaikeampaa siksi, että asiakas voi siirtyä kilpailijan asiakkaaksi, jos edellisen firman korruptio nostaisi asiakkaan kuluja

[artti]

Se mikä vähän auttaa äänestäjää ehdokkaan valinnassa on ehdokkaan vastaukset vaalikoneeseen. Se minkä pitäisi ensisijaisesti tuoda äänestäjille tiedolliset edellytykset edustajan äänestämiseen on ehdokkaan toiminta politiikassa. Puolueiden johtajat käyttävät puolueen puheenvuorot edustajalaitoksissa ja näin puolueen riviedustajat saavat vähemmän julkisuutta

Edustamisen pitäisi toimia niin, että edustajan toiminta dokumentoidaan julkiseen viralliseen kirjaan niin, että se muodostaa äänestäjille tiedolliset edellytykset valita vaaleissa edustaja, jota äänestää. Esimerkiksi kuntapolitiikassa poliitikon puheet ja äänestykset ja esiintyminen valtuustosalissa olisi dokumentoitava, että äänestäjä voisi muodostaa paremman kuvan ehdokkaan toiminnasta kuntapolitiikassa

Se mitä edustajalaitos valmistelee on julkistettava tarkemmin, että kansalaiset voivat lausua kantansa edustajalaitoksen valmistelemiin asioihin. Edustajalaitos edustaa kansalaisia ja siksi edustajalaitoksen velvollisuus on tiedottaa tarkasti ennakkoon esimerkiksi mistä aiheista ja milloin edustajat valmistautuvat äänestämään

[artti]

Periaatteessa edustuksellisessa demokratiassa vaaleilla edustajiksi valittujen edustajien pitäisi tiedottaa edustettaville mitä edustajat tekevät, että edustettavat saavat mahdollisuuden lausua mietittyä kantaa niihin asioihin, joita edustajat paraillaan käsittelevät

Politiikassa tiedottaminen on keskitetty puolueiden johtajille, jotka näin ottavat vastuun tiedon pimittämisestä kansalaisilta. Sisäpiiri pimittää keskeneräiset asiat kansalaisilta siksi, että sisäpiiri ei halua antaa kansalaisille todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa, että sen takia politiikka tiedottaa valmiita hyväksyttyjä asioita

Politiikka korostaa päivänpolitiikan kohuja ja väistelee asioiden tiedottamista. Uutistiedotusvälineet ja politiikka ovat iskostaneet suuren yleisön mieliin lyhyen aikajänteen maailmankuvan. Uutistiedotusvälineet ja politiikka syöttävät suurelle yleisölle lyhyttä aikajännettä niin tehokkaasti, että suuri yleisö oudoksuu isosti ja kaukonäköisesti ajattelemista, joka siis näyttää erikoiselta sen kaavaa noudattavan lyhytjännitteisen metelin seassa

[Roope]

Yle: Analyysi: Merkkejä demokratian kriisistä näkyy jo kaikkialla maailmassa – ranskalaistutkija pelastaisi politiikan valitsemalla kansanedustajat arvalla 19.2.2022

Kansanedustajien valitseminen arvalla olisi ongelmistaan huolimatta reipas suunnanmuutos kohti suoraa demokratiaa, mutta...

Hyökkäys Capitoliin Washingtonissa, äänestysprosenttien lasku länsimaissa ja hallituksiin uskonsa menettäneiden marssit Convoy-liikkeen mukana eri puolilla maailmaa.

Kaikkien näiden sanotaan olevan merkkejä nykymallisen demokratian kriisistä. Pitääkö väite paikkansa?

Yle haastatteli tähän juttuun kolmea tunnettua politiikan tutkijaa. He kertovat, mitä pitävät länsimaisen demokratian pahimpina ongelmina ja myös, miten niitä pitäisi ratkoa.

Demokratiatutkija Yascha Mounk on sitä mieltä, että Yhdysvalloissa demokratian kriisin ytimessä on vastakkainasettelun lisääntyminen.

Amerikkalaisessa Johns Hopkins -yliopistossa apulaisprofessorina toimivan Mounkin mukaan reilun vuoden takaiset tapahtumat Capitolilla veivät polarisaation äärimmilleen.

Presidenttiytensä viimeisiä hetkiä elänyt Trump sai hurmahenkisimmät kannattajansa kapinoimaan ja jopa yrittämään vallankaappausta.

[...]

Useiden politiikan tutkijoiden mukaan keskeinen tekijä poliittisen mielenmaiseman muutoksissa on sosiaalisella medialla. Esimerkiksi The Washington Post -sanomalehden alkuvuodesta julkaisema tutkimus osoitti, kuinka Facebook epäonnistui täysin disinformaation ja vihapuheen suitsimisessa kongressihyökkäyksen alla.

[...]

Mounkin mukaan kipakimmat poliittiset mittelöt käydään Yhdysvalloissa esimerkiksi siirtolaisuuteen, transoikeuksiin, rotusuhteisiin, etnisyyteen, sukupuoli-identiteettiin ja uskontoihin linkittyvissä kysymyksissä.

Kärjistäen sanottuna yksilön oma tunne määrää poliittisen jakolinjan: Hyväksynkö kanssaihmisen kasvisruokavalion, annanko toisen uskonnolle saman arvon kuin omalleni tai vaikka mitä mieltä olen lähimmäisen halusta rakastaa samaa sukupuolta olevaa toista lähimmäistä.

Samalla polarisaatio vahvistuu, kun omaa identiteettiä rakennetaan painottaen sen eroja toisiin identiteetteihin.

En edes jaksa noita iänikuisia vallankumous- ja vihapuhehöpinöitä, mutta nuo identiteettipoliittiset esimerkit ovat ainakin minulle uusia ja samalla mahdollisimman epäonnistuneita. Liekö toimittajan omia vai toimittajan valitseman asiantuntijan muotoilemia.

"Hyväksynkö kanssaihmisen kasvisruokavalion"

Eihän kukaan ole estämässä kanssaihmisiltä kasvisten syömistä, vaan kasvissyöjät haluavat estää muilta lihan syömisen (esim. koulujen "kasvisruokapäivä").

"annanko toisen uskonnolle saman arvon kuin omalleni"

Eihän kyse ole toisten uskontojen arvostuksesta vaan siitä, mitä uskontojen varjolla tehdään (esim. ympärileikkaus).

"mitä mieltä olen lähimmäisen halusta rakastaa samaa sukupuolta olevaa toista lähimmäistä"

Eihän kyse ole muiden rakastamisista vaan siitä, mitä sukupuolisuuden suuntautumisen perusteella vaaditaan (esim. faktojen kiistäminen tai sananvapauden rajoittaminen poliittisen korrektiuden nimissä).

Entä jos demokratian ongelma onkin syvemmällä: siinä miten länsimainen demokratia on rakentunut?

Yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston valtio-opin professori Hélène Landemore kääntää katseensa puolueisiin ja vaaleihin perustuvaan valintajärjestelmään.

Ranskalaistaustaisen Landemoren mukaan demokratia lähti väärille raiteille jo 1800-luvulla.

– Tuolloin valittiin vaalit tavaksi valita päättäjät. Se oli virhe.

Hänestä vaalien kautta päättäjiksi valikoituu keskenään liian samankaltaisia ihmisiä, jotka eivät vastaa maan väestöä ja sen eri piirteitä.

– Tämän vuoksi suuri joukko ihmisiä kokee, etteivät he ole edustettuina. He tuntevat, ettei heitä kuulla tai nähdä, eivätkä heidän ongelmansa tule esiin.

Professori Hélène Landemore muuttaisi järjestelmän avoimeksi demokratiaksi, jossa asioista päättävä kansankokous valittaisiin arpomalla.

– Siten neuvosto olisi kansakunta minikoossa. Ihmisiä tulisi maalta ja kaupungista. He olisivat yksinhuoltajia, köyhiä, kodittomia, pankkiireja, nuoria, vanhoja – ihmisiä kaikista eri ammattiryhmistä.

Nyt päästiin itse asiaan. Mutta...

Hän kertoo utopistiselta tuntuvan ehdotuksensa tueksi esimerkin Ranskasta, jossa presidentti Emmanuel Macron päätti vuonna 2020 koota maallikoista neuvoston pohtimaan ilmastotoimia.

Asiantuntijat esittivät kerta toisensa jälkeen hiilidioksidiveroa, jota he pitivät ilmastotoimia hyvin ohjaavana ratkaisuna.

– Sen sijaan maallikkoryhmä esitti 147 eri toimenpidettä. Niiden joukossa ei ollut hiilidioksidiveroa, mutta ne olivat koko väestön kannalta reilumpia, professori Hélène Landemore sanoo.

Neuvoston mukaan hiilivero olisi nostanut bensan hintaa. Kohonneet bensakustannukset olisivat tuntuneet pahiten syrjäseudulla asuvien ihmisten kukkarossa.

Muistettava on, että vuonna 2018 Macronin esittämää polttoaineveron korotusta vastustettiin samasta syystä, ja polttoainevero oli keskeinen syy keltaliiviliikkeen synnylle.

Professori Landemore käyttää esimerkkinä Suomessakin yleistynyttä kansalaisraatikusetusta, jolla ei ole mitään tekemistä otsikon radikaalin ehdotuksen kanssa. Päätösvallattomat kansalaisraadit ovat päinvastoin kulissidemokratiaa, jolla yritetään pakkeloida piiloon Landemoren esittämiä edustuksellisen demokratian ongelmia.

Ranskan esimerkki on osuva. Keltaliivien protestien pelästyttämänä kyhätty maallikkoneuvosto pantiin "asiantuntijoiden" ohjailemina väittelemään muutamana päivänä eri ilmastotoimien kannatuksesta sen sijaan, että kansa olisi saanut vallan päättää laajemmin ilmastopolitiikasta ja -tavoitteista. Esimerkiksi se, että neuvosto torjui selkeästi hiilidioksidiveron ja bensan hinnan korotukset, ei kuitenkaan vaikuttanut mihinkään. Neuvostolla ei lopulta ollut valtaa päättää kuin korkeintaan kokousten tarjoilusta jos siitäkään.

[artti]

Kansan on jatkuvasti muistutettava poliitikoille, että politiikan tiedottamisen vaatiminen ei ole kadonnut minnekään. On muistettava, että ne poliitikot eduskunnassa edustavat kansaa. Poliitikot ovat valittu eduskuntaan eduskuntavaaleilla. Poliitikoilla on velvollisuus tiedottaa mitä politiikka tekee siksi, että politiikka toimii veronmaksajilta kerätyllä rahalla

Kansalle on annettava tiedolliset edellytykset äänestää vaaleissa. Äänestämisen ehtona äänestäjän on vaadittava ministeriöiltä, valtioneuvostolta ja eduskunnalta jatkuva tietovirta siitä mitä asioita politiikka käsittelee

Politiikan johtavia tiedottajia ovat ministerit, joilla samalla puolueensa puheenjohtajina on vastuu puolueensa vaalituloksesta, joka muodostaa yhtälön, josta kansalaiset voivat muistuttaa niitä ministereitä vaatiessaan ministereitä tiedottamaan

Ministeriöt, valtioneuvosto ja eduskunta ovat ne toimijat, joilta kansan on vaadittava tiedottamista. Selkein valmistelun tiedottamisen muoto on selkeä valmistelun vaiheita kuvaava valmistelujunaprosessikaavio siitä mitä asioita valmistelu valmistelee ja missä vaiheessa ne valmisteltavat asiat ovat

Kansan on vaadittava tietoa siitä mitä politiikka tekee. Kansalaisten on vaadittava selkeä kokonaiskuva valmisteltavista keskeneräisistä asioista. Kansan on vaadittava jatkuvaa tietovirtaa siitä mitä politiikka tekee. Kansan on vaadittava jatkuva valmistelukokonaisuutta avaava tietovirta siitä mitä politiikot tekevät politiikassa

Politiikan on tiedotettava kysymättäkin mitä politiikka tekee

[Nikolas]

Tästä voidaan vetää johtopäätös, että parempi olla luottamatta mihinkään eliittiin. Jos päätösten halutaan olevan kansan parhaaksi, silloin kansan on tehtävä päätöksiä.

Ratkaiseva tekijä, joka kansalta puuttuu on tahto. Mutta tahto, silloin kun sitä on, ei ole mitenkään itsestään olemassa vaan tahto perustuu tietoon ja ymmärrykseen. Kansan tulee ymmärtää mikä on sille parhaaksi, ja sitä varten kansa tarvitsee tietoa. Nyt Suomen kansalla ei näytä olevan sitä tietoa ja ymmärrystä, josta syntyisi tahto vaatia demokratiaa. Vasta sellaisen tahdon ilmaantumisen myötä voidaan olettaa että Suomessakin saavutettaisiin demokratia, jonka Sveitsi on jo hyvän aikaa sitten saavuttanut. Sitten kun joskus tulevaisuudessa kansa saavuttaa sen tahdon, kansa äänestää sen eduskunnan joka vie maan demokratiaan laillisesti ja hyvässä järjestyksessä.

[artti]

Eduskunta on parantanut suuren salin istuntojen tiedottamista. Nyt eduskunnan täysistuntojen esityslistoissa on tarkentavat linkitkin

https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Tulevat_taysistunnot.aspx

[Nikolas]

Kansan tulee ymmärtää mikä on sille parhaaksi, ja sitä varten kansa tarvitsee tietoa. Nyt Suomen kansalla ei näytä olevan sitä tietoa ja ymmärrystä, josta syntyisi tahto vaatia demokratiaa.

Sitä voidaan pohtia, mistä sellainen tarvittava tieto tulisi ja miten se löytäisi tiensä tavallisten Suomen kansalaisten tietoisuuteen.

Eduskunta on parantanut suuren salin istuntojen tiedottamista. Nyt eduskunnan täysistuntojen esityslistoissa on tarkentavat linkitkin

Tämäkin on sinällään hyvä asia ja pieni askel oikeaan suuntaan. Jospa tuo avaisi edes joidenkin kansalaisten silmiä, jotta he havaitsisivat miten riittämätön järjestelmä meillä on demokratian perusperiaatteen eli kansan tahdon toteutumisen kannalta.

En usko että tuo eduskunnan suuren salin tiedottamisen parantaminen käytännössä juuri mitään vaikuttaa kansalaisten ymmärrykseen demokratiasta ja sen puutteesta, mutta kuten edellä kirjoitin, se on pieni askel oikeaan suuntaan.

[Nikolas]

Voi olla toisinaan hyvä pohtia: Mitä on Suomen kansan ja sen tarvitseman demokratian välissä? Mikä pidättelee?

The core dynamic of the Common Knowledge Game is this: how does private knowledge become – not public knowledge – but common knowledge? Common knowledge is something that we all believe everyone else believes. Common knowledge is usually also public knowledge, but it doesn't have to be. It may still be private information, locked inside our own heads. But so long as we believe that everyone else believes this trapped piece of private information, that's enough for it to become common knowledge.

The reason this dynamic – the transformation of private knowledge into common knowledge – is so important is that the social behavior of individuals does not change on the basis of private knowledge, no matter how pervasive it might be. Even if everyone in the world believes a certain piece of private information, no one will alter their behavior. behavior changes ONLY when we believe that everyone else believes this information. THAT'S what changes behavior. And when this transition to common knowledge happens, behavior changes fast.

Lähde: https://www.epsilontheory.com/harvey-weinstein-common-knowledge-game/

Ei riitä että suomalaiset salaa ajatuksissaan haluavat jotain tietynlaista politiikkaa. Voihan olla että aivan ylivoimainen enemmistö suomalaisista juuri tälläkin hetkellä haluaa jotain erityistä muutosta Suomen lakiin, mutta silti Suomen kansa ei saa sitä. Tämä johtuu pääasiassa siitä että suomalaiset eivät tiedä mitä muut suomalaiset ajattelevat siitä asiasta tai muistakaan asioista. Erilaisia luuloja kyllä pidetään yllä. Kansanäänestykset selventäisivät kummasti näitä epäselvyyksiä ja luuloja, mutta juuri siksi meillä ei olekaan kansanäänestyksiä. Ensimmäinen askel olisi jokin mekanismi tai palvelu, joka auttaisi suomalaisia tämän pulman voittamisessa.

[artti]

Vaatimus tiedottaa on politiikalle vaikea asia. Politiikan seuraajan ensimmäisiä havaintoja on valmistelun epämääräinen tiedottaminen. Tiedotus on niin epämääräistä, ettei siitä saa kokonaiskuvaa kaikkien asioiden kokonaisuudesta mitä ministeriöissä valmistellaan. Demokratiassa tiedottamista täytyy odottaa vaaleilla valituilta edustajilta, joiden tulisi, vastineeksi saamistaan äänistä, tiedottaa yleisesti kaikelle kansalle mitä politiikka tekee, mitä ministeriöt valmistelevat. Se tiedetään, että ministeriöiden valmistelu kulkee valmisteluvaiheesta toiseen, joka on nimeltään valmistelujuna, mutta mitä siellä etenee ja missä vaiheessa ne ovat niin politiikka ja ministeriöt pimittävät sitä tietoa. Ministeriöiden sivuilla on kyllä tietoa mitä siellä ministeriöissä tehdään, mutta sen tiedon muoto on poimintoja, se ei ole selkeää aikataulutettua prosessin kuvausta ja kokonaiskuvaa siitä mitä kaikkea siellä valmistelukokonaisuudessa etenee ja missä vaiheessa ne ovat, että edeltävät vaiheet, nykytilanne, tulevat vaiheet

Ministeri tietää mitä valmistelutietoa ministeriö pimittää kansalta. Ministerit ovat puolueidensa puheenjohtajina suurimmassa vastuussa puolueen vaalituloksesta. Tämä, että ministerit tiedottavat epämääräisesti mitä ministeriöt valmistelevat niin se aiheuttaa sen, että kansalainen ei voi tukea sitä politiikkaa siksi, että sehän ei ole kansalaisen etu tukea politiikkaa, joka toimii periaatteella "keskeneräisistä asioista ei kerrota"

Se valmisteluprosessi on, että valtioneuvosto ohjaa valmistelua, ministeriöt valmistelevat, valtioneuvosto tuo valmistellut esitykset eduskuntaan. Eduskunnalla on julkisissakin pöytäkirjoissa kansanedustajien puheet ja se mitä äänestysnappia painettiin, joka auttaa eduskuntavaaleissa äänestäviä kansalaisia muodostamaan kuvaa siitä mitä kantaa kansanedustajat edustavat. Kuntapolitiikan puolella ei ole julkistetuissa pöytäkirjoissa kunnanvaltuutettujen puheita ja sitä mitä äänestysnappia painettiin, josta seuraa, että kuntalaisella ei ole tiedollisia edellytyksiä äänestää kuntavaaleissa

[artti]

Get over it, think big (pääse yli siitä, ajattele suuria). Laajoja asiakokonaisuuksia käsittelevässä politiikassa ei juututa yksityiskohtiin, että.

Suora demokratia parantaa kansalaisille tiedottamista, kun kansalaiset äänestäisivät ne esitykset suoraan esityksistä.

Edustuksellisen demokratian merkittävä pulma kansalaisen tiedon saamisen kannalta on se, että edustuksellisella demokratialla ei ole tarvetta tiedottaa kansalaisille mitä asioita edustuksellinen demokratia käsittelee, ne asiat voi hyväksyä kansalaisille tiedottamattakin. Kun kansalainen etsii tietoa edustuksellisen demokratian kokonaisuuden toiminnasta niin sehän onkin melkoisen haasteellista ja aikaa vievää asioiden hakemista.

Kun virallisia sivuja lukee niin siellä on uutisia tyyliin "Europarlamentti hyväksyi" "Euroopan unionin neuvosto hyväksyi", joka tiedottaa hyväksyttyjä asioita, joiden valmistelusta lukija ei tiennyt mitään siksi, että politiikka piilottelee keskeneräisiä asioita käyttämällä valikoituja poimintoja muotoista tiedottamista.

Tärkein seikka on edustuksellisen demokratian käsittelyvaiheessa olevan asiakokonaisuuden avoin ja selkeä tiedottaminen. Tärkein seikka politiikassa on tiedottaminen siksi, että ilman tietoa on vaikea osallistua politiikkaan. Tämä teksti perustuu siihen, että olen yrittänyt seurata Ministeriöiden ja Eduskunnan ja Valtioneuvoston ja Euroopan komission ja Europarlamentin ja Euroopan unionin neuvoston sivujen kautta mitä asioita ne käsittelevät, mutta aina vain niiden hyväksymät asiat tulevat yllätyksenä. Tietenkin sitä voi sanoa, että "sinä et vain osaa".

Politiikan on laitettava se tieto niin, että tiedon löytämiseksi ei tarvitse kysyä joka asiaa erikseen. Politiikan on laitettava koko valmistelukokonaisuuden kaikki asiat yhteen listaukseen valtioneuvoston etusivulle ja ministeriön etusivulle ja parlamentin etusivulle. Valtioneuvoston ja ministeriöiden ja parlamentin on tiedotettava kaikki keskeneräiset asiat niiden etusivun ensimmäisen näkymän listana, jonka asianimikettä klikkaamalla avautuisi valmistelujuna-muotoinen kaavio, jossa asia on kuvattu sen mukaan missä vaiheessa se asia etenee, josta näkisi valmistelun aloittamisen perustelut ja esittäjät ja edelliset vaiheet ja nykyisen vaiheen ja tulevat vaiheet viralliseen lehteen saakka.

Politiikassa tarvitaan Veikko Vennamo tyylistä rötöstelijöiden jahtaamista.

Julkisten varojen käyttämisen valmistelun tiedottamisen avoimuuden vaatiminen on erityisen tärkeätä taistelussa korruptiota ja kleptokratiaa vastaan, joka ilmiselvästi rehottaa politiikassa sitä suuremmassa mittakaavassa kuta ylemmäs valtarakenteessa mennään. Vallan huipulla politiikka heittää tuosta vain miljardien eurojen edestä jakovaraa epämääräisille tahoille. Julkisia varoja leväperäisesti käsittelevät poliitikot pitäisi laittaa tuomioistuimeen syytettynä julkisten varojen kavallustilaisuuden tarjolle laittamisesta.

Kun tarkastelee puolueiden vaalikampanjoita niin kaikkien puolueiden vaalikampanjat ovat surkeita siksi, että puolueiden vaalikampanjoissa kansalaisille ei anneta tiedollisia edellytyksiä äänestää vaaleissa. Vaalit ovat klovneriaa, jossa kansa äänestää arvauspohjalta arpomalla tietämättä mitä ne ehdokkaat oikeasti edustavat, ja miten edustajat oikeasti toimivat siellä politiikassa, että ovatko ne ehdokkaat roistoja pyrkimyksenä kavaltaa julkisia varoja, joka on kansalaisen kysymys, kun kansalainen kohtaa niitä ehdokkaita vaaliteltoilla.

Mielestäni kansalaisten on korostettava keskeneräisten asioiden asiakokonaisuuden tiedottamisen selkeyttä ehtona sille, että kansalainen äänestää edustajaa vaaleissa. Se politiikan epäselvyys ja keskeneräisten asioiden piilottelu kostautuu sillä, että kansalaisilla ei ole tiedollisia edellytyksiä äänestää vaaleissa. Jos puolue hävisi vaalit ja poliitikko miettii miksi niin vastaus löytyy peilistä. Tärkein edellytys sille, että kansalainen voi äänestää vaaleissa on se, että politiikka on antanut kaikelle kansalle tiedolliset edellytykset äänestää vaaleissa.

[AcastusKolya]

Sveitsin hallituksessa on 7 ministeriä. Suomen hallituksessa 19 ministeriä. Siinäkin esimerkki suoran demokratian eduista.

[artti]

Edustuksellinen demokratia antaa edustajille mahdollisuuden pimittää tietoa kansalta siksi, että edustuksellisen demokratian järjestelmässä edustajien ei tarvitse kertoa kansalle mitä asioita valmistelukoneisto valmistelee. Suorassa demokratiassa kansa äänestää suoraan asioista, ja näin kansa saa tietoa siitä mitä asioita valmistelukoneisto valmistelee.

Edustuksellisen demokratian tarkoitus on edustaa kansan kantaa. Politiikan sisäpiiri tahtoo, että valmistelussa olevia asioita ei julkisteta, että hyväksytyt asiat tulevat kansalle yllätyksenä, joka heikentää edustuksellisen demokratian uskottavuutta. Kansan edustaminen tarkoittaa, että edustuksellinen demokratia julkistaa valmisteltavat niin, että hyväksytyt asiat eivät tule yllätyksenä kansalle.

Edustuksellisen demokratian tiedotteiden on oltava muotoa tulevien kokousten esityslistat, että niitä voi kommentoida. Menneessä aikamuodossa tiedotteet osoittavat, että politiikassa asiat valmistellaan sisäpiirivalmisteluna. Koska politiikka piilottelee tietoa esitysten valmistelusta ja samalla harhaanjohtaa kansaa yleisiä asioita korostamalla niin politiikkaa on seurattava ilmeisten kautta.

Se on ymmärrettävää, että poliitikot väistelevät tiedottaa keskeneräisiä asioita siksi, että jos poliitikot tiedottaisivat keskeneräisistä asioista niin politiikkoja moitittaisiin keskeneräisten asioiden paljastamisesta.