Etla: Suomi tar­vit­see vuo­sit­tain 44 000 maa­han­muut­ta­jaa (3 x nyky)

[Outo olio]

Laskelmat perustuvat siihen, että jostain ilmestyisi ja työllistettäisiin 44 000 keskimääräistä työssäkäyvää suomalaista. Sama palkka ja verot, samat palvelut ja tulonsiirrot.

Sitten laskelmissa leikitään, että maahanmuuttajat ovat tällaisia taivaasta tipahtaneita keskimääräisiä työssäkäyviä suomalaisia, joten nettomaahanmuuto on automaattisesti pelkkää plussaa.

Jos olisi rinnakkais-maailmankaikkeus, ja siellä rinnakkais-Suomi, joka olisi tuhoutumassa katastrofissa, niin sieltä voitaisiin saada tuollaisia rinnakkais-suomalaisia pakolaisia.

Jännä ajatuskoe, kukahan tuon on keksinyt? Ja kuka on keksinyt käyttää tätä ajatuskoetta politiikan perusteena?

[Totti]

Brittiläinen raportti toteaa, että maahanmuutto on ollut täydellinen epäonnistuminen kaikilla mittareilla:

https://rmx.news/article/mass-immigration-has-utterly-failed-britain-as-new-report-debunks-myths-of-economic-growth-and-fiscal-benefits/

Mass immigration has 'utterly failed' Britain as new report debunks myths of economic growth and fiscal benefits

The U.K.'s cumulative net migration in the 25 years up to 1997 was just 68,000. In the 25 years to follow, cumulative net migration was at least 5.8 million," a damning new report co-authored by Britain's former immigration minister Robert Jenrick finds, exposing the myths perpetuated by the Western liberal mainstream

...

The report by the Center for Policy Studies published this week offers several findings that challenge the Western liberal narrative that mass immigration fuels economic growth, provides a fiscal benefit, and is a force for good for European nations.

"The scale and composition of recent migration have failed to deliver the significant economic and fiscal benefits its advocates promised, while putting enormous pressure on housing, public services, and infrastructure," it states.

The study found that net migration accounted for 89 percent of the 1.34 million increase in England's housing deficit over the last decade, resulting in a housing shortage and pushing house prices to a record property-price-to-salary ratio.

...

In an accompanying video, the co-authors explained that cumulative net migration in the 25 years leading up to former Labour Prime Minister Tony Blair's 1997 election victory had been just 68,000. In the 25 years to follow, cumulative net migration was at least 5.8 million.

...

Non-EU migration to Britain has sky-rocketed following Brexit, but the overwhelming majority of new arrivals are not heading to the U.K. to work, and therefore pay taxes and boost the economy. Just 15 percent of those arriving from outside the European Union in the last 5 years came on a work visa.

...

The report found that mass immigration had "not delivered significant growth in GDP per capita," and had increased pressures on critical infrastructure "from roads to GP surgeries."

It also provided details on the difference in the quality of immigration around the world, highlighting that migrants from the Middle East, North Africa, and Turkey are "almost twice as likely to be economically inactive as someone born in the U.K."

Similarly, migrants from Somalia and Pakistan typically pay between four and nine times less in income tax than those from Canada, Singapore, and Australia.
...

"Three decades of mass migration have utterly failed the British public. The costs have been covered up. Here is the truth that needs to be told," Jenrick added.

Raportti esitesivu tässä: https://cps.org.uk/research/taking-back-control/

PDF raportti tässä: https://cps.org.uk/wp-content/uploads/2024/05/CPS_TAKING_BACK_CONTROL_PDF.pdf

Raportti antaa täystyrmäyksen massamaahanmuuttonarratiiville ja toteaa maahanmuuton olevan täydellinen epäonnistuminen. Sen taustalla on mm. Britannian ex-maahanmuuttoministeri Robert Jenrick, joka päätti erota virastaan kun hän ymmärsi, että maahanmuutto on pelkkä bluffi (kts. artikkeli).

Raportti tarkastelee massamaahanmuuttoa lähinnä taloudellisesta näkökulmasta ja kuten omalla aivoillaan ajatteleva kansalainen on jo ymmärtänyt vuosia sitten, massamaahanmuuton väitetyt taloudelliset edut on vain myytti ja fantasia, jota tarjotaan naiiveille äänestäjille peitelläkseen väestönvaihtotavoitteita.

Kultasade kansan ylle olisi pitänyt alkaa jo vuosia sitten jos vasemmistoliberaaleja ja korporaatiokommunisteja olisi uskominen. Kultasateen sijaan Suomeenkin saatiin vain lisää velkaa ja korkeimpia veroja maahanmuuton kasvaessa.

Taloudellisten haittojen lisäksi maahanmuutto on tuonut Britanniassa, ja kaikkialla muuallakin, tuonut massiivisia sosiaalisia kustannuksia rikollisuuden ja luottamusyhteiskunnan romuttamisen puitteissa.

[FadeAway]

Ehkä asuntopolitiikkalla on tärkeä rooli.
Nettomaahanmuutto pitää asunnot asuttuna, vuokrat korkealla ja vvo:n, Kojamon ja asuntosijoittajien tuotot hyvinä.
Pääkaupunkiseudulla rakennettaan asuinalueita, lähiöitä lähinnä ulkomaalaisille, koska muuttovoitto tulee sieltä.

[Nikolas]

Suomessa, kuten ilmeisesti monissa muissakin maissa, houkutellaan vääränlaista maahanmuuttoa käyttäen vääränlaisia vetovoimatekijöitä.

Oikeanlaisilla vetovoimatekijöillä saataisiin suomalaiset nuoret osaajat pysymään Suomessa.

Oikeanlaiset vetovoimatekijät saisivat myös osaajia työllistävät korkean teknologian vientiyritykset pysymään Suomessa, ja investoimaan entistä enemmän Suomeen.

Vääränlaisilla vetovoimatekijöillä tänne saadaan houkuteltua vain afrikkalais- ja arabialaisperäisiä maailmanvalloituksen etujoukkoja, jotka mielellään käyttävät julkisia terveyspalveluja, sosiaaliturvaa, tuettuja asuntoja ja yleisesti ottaen kaikkia julkisesta taloudesta tarjottuja elämää helpottavia mahdollisuuksia. Vääränlaisilla vetovoimatekijöillä Suomeen kutsutaan monenlaisia tulonsiirtojen nettosaajia.

Nettoveronmaksajat menevät niihin maihin, joissa on jo aiemmin osattu säätää vetovoimatekijät oikein. Suomen pitäisi katsoa mitä ympärillä tapahtuu, ja ottaa mallia mieluummin niistä maista, jotka ovat osanneet säätää vetovoimatekijöitään paremmin.

[Viimeinen linja]

Mitkä maat voisivat olla sellaisia mihin me suomalaiset voisimme mennä, uskoisin (en ole varma) että meidän markkina-arvo esim. euroopassa olisi korkeampi kuin sinne (ja tänne) nyt lappaavan porukan. Joku saksa tai ranska voisi olla ihan mukavia maita, miksei myös espanja kun elää maan tapojen mukaan niin kait sinne sulautuisi. Jos tässä käykin niin että neekerit ja arabit tulee ja me lähdetään. Minäkin voisin löhteä johonkin mokutamaan ja eläkkeellä niin teenkin, miksei vaikka jo aiemmin.

[Jorma M.]

Maantieteellisesti tai hyvien kulkureittien päässä Etlan konttorista asuu satoja tuhansia ihmisiä joita vituttaa tuo työperäisyyden hokeminen. Jossakin utopiassa olisi varmaan mahdollista että konttorin läheisyyteen saataisiin jollakin järjestelyllä muutaman promillen suuruinen ikuismielenosoitus.

Tällaisten demojen organisointi taitaa kuitenkin olla lähinnä woke-väen alaa.

[SmallFish]

Mitkä maat voisivat olla sellaisia mihin me suomalaiset voisimme mennä, uskoisin (en ole varma) että meidän markkina-arvo esim. euroopassa olisi korkeampi kuin sinne (ja tänne) nyt lappaavan porukan. Joku saksa tai ranska voisi olla ihan mukavia maita, miksei myös espanja kun elää maan tapojen mukaan niin kait sinne sulautuisi. Jos tässä käykin niin että neekerit ja arabit tulee ja me lähdetään. Minäkin voisin löhteä johonkin mokutamaan ja eläkkeellä niin teenkin, miksei vaikka jo aiemmin.

Suosittelen kääntämään katseen Balkanin suuntaan.

[Siener]

Kyllä minua kiinnostavat ainakin pahuksen paljon enemmän Eurovaalit kuin jotkut homotransuwhatever-il oittelut veronmaksajien maksamina,jotka eivät siis edes halunneet osallistua sikailun kuluihin.

Niin kauan kun tuonne EU:n Moolokin kitaan rahaa tungemme, sen kauemmin Suomi köyhtyy.

Aivan PASKAA Etlalta  väittää,   että "Suomi tarvitsee 44.000 maahanmuuttajaa vuodessa!

Tätä maata kun eivät osaajat kiinnosta, ainoastaan luku- ja kirjoitustaidottomat haluavat tänne mukaan, omien työttömiemme lisäksi kuormittamaan huoltosuhdettamme.

EI se MÄÄRÄ, vain se LAATU!

[FadeAway]

https://twitter.com/ORostila/status/1789674391904694670?t=si1oL57mexEoybgzv0Li_A&s=19

Eivät muutkaan Euroopan maat tahdo enempää maahanmuuttajia.

85% katsoo, että EU:n tulee tehdä enemmän hallitsemattoman siirtolaisuuden estämiseksi.

[FadeAway]

Työvoimapulan paikkaajilla on myös hintalappu. (Ehkä väärä ketju, mutta näin Vantaalla Homma etenee)


https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/432ac5a7-4d3e-4b98-9fbb-d5ace5f385b2

Alueen mukaan sen asukkaiden palvelutarve on rahoitusta korkeampi. Vantaan ja Keravan tiedotteessa todetaan, että alue on Suomen monikulttuurisin hyvinvointialue, joka kasvaa kovalla vauhdilla. Alueen mukaan Uudenmaan erillisratkaisu aiheuttaa sen, että säästöt tehdään peruspalveluista.

"– Monikulttuurisuus ja metropolialueen lieveilmiöt ovat korostuneet Vantaan ja Keravan alueella, mikä vaatii sosiaalihuollon palveluissa muita selvästi suurempaa tarvetta, alueen tiedotteessa todetaan.

Vantaa ja Kerava hakee valtiolta lisärahoitusta riittävien peruspalveluiden turvaamiseen 74 miljoonaa euroa vuodelle 2024 ja 74 miljoonaa euroa vuodelle 2025.

Vantaa ja Kerava perustelee lisärahoituksen pyytämistä sillä, että alue on joutunut ottamaan velkaa 100 miljoonaa euroa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan. Alueen mukaan kunnista siirtynyt rahoitus ei ole riittänyt lakisääteisten palveluiden turvaamiseen.

Vantaa ja Kerava ei ole ainoa taloudellisessa ahdingossa oleva alue. Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta kaikki alueet tekivät viime vuonna alijäämää. Viime vuoden alijäämät kasvoivat yhteensä 1,36 miljardiin euroon.

[Siener]

A gift that keeps giving!

Ja Titanicin kannella vain juhlat jatkuvat!

En koskaan unohda sitä, kun työn vuoksi (joka myöhemmin Koronan vuoksi muuttui etätyöksi), muutin Uudellemaalle.

Sukulainen tuolloin (vuosia sitten) kysyi: Miksei Helsinkiin? Katsoin häntä kuin vähä-älyistä.. Eikä analyysini ole siitä muuttunut.

[Kallan]

Työvoimapulan paikkaajilla on myös hintalappu. (Ehkä väärä ketju, mutta näin Vantaalla Homma etenee)


https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/432ac5a7-4d3e-4b98-9fbb-d5ace5f385b2

Alueen mukaan sen asukkaiden palvelutarve on rahoitusta korkeampi. Vantaan ja Keravan tiedotteessa todetaan, että alue on Suomen monikulttuurisin hyvinvointialue, joka kasvaa kovalla vauhdilla. Alueen mukaan Uudenmaan erillisratkaisu aiheuttaa sen, että säästöt tehdään peruspalveluista.

"– Monikulttuurisuus ja metropolialueen lieveilmiöt ovat korostuneet Vantaan ja Keravan alueella, mikä vaatii sosiaalihuollon palveluissa muita selvästi suurempaa tarvetta, alueen tiedotteessa todetaan.

Vantaa ja Kerava hakee valtiolta lisärahoitusta riittävien peruspalveluiden turvaamiseen 74 miljoonaa euroa vuodelle 2024 ja 74 miljoonaa euroa vuodelle 2025.

Vantaa ja Kerava perustelee lisärahoituksen pyytämistä sillä, että alue on joutunut ottamaan velkaa 100 miljoonaa euroa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan. Alueen mukaan kunnista siirtynyt rahoitus ei ole riittänyt lakisääteisten palveluiden turvaamiseen.

Vantaa ja Kerava ei ole ainoa taloudellisessa ahdingossa oleva alue. Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta kaikki alueet tekivät viime vuonna alijäämää. Viime vuoden alijäämät kasvoivat yhteensä 1,36 miljardiin euroon.

Joku omillla aivoillaan ajatteleva voisi tästä kenties tehdä johtopäätöksen, että mitä enemmän monikulttuuria, sitä enemmän ongelmia tulee olemaan budjetin (ja monen muunkin asian) kanssa. Älkäämme kuitenkaan huolestuko; mokupuolueet 1) alkavat jotenkin mystisesti tässä kohtaa syyttää kantasuomalaisia ongelmista tai 2) vaikenevat juurisyystä kuoliaaksi.

Tällä kehityksellä budjettiongelmat eivät ainakaan ratkea, vaan 30v päästä tämä nykytilanne voi monikulttuurin kannalta näyttää paratiisimaiselta impivaaralaiselta ajalta; vähän kuten vuoden 1994 mokutilanne näyttää nyt paratiisilta...

[Torspo]

Ehkä asuntopolitiikkalla on tärkeä rooli.
Nettomaahanmuutto pitää asunnot asuttuna, vuokrat korkealla ja vvo:n, Kojamon ja asuntosijoittajien tuotot hyvinä.
Pääkaupunkiseudulla rakennettaan asuinalueita, lähiöitä lähinnä ulkomaalaisille, koska muuttovoitto tulee sieltä.

Eläkerahoista iso osa on kiinni asunnoissa, romahtava asuntojen vuokratuotto romahduttaa eläkkevarat ja niiden tuotot.

Homma on punttiin kusemista talvella. Näennäinen eläkevarallisuus kustannetaan lisälainalla, mikä otetaan nettonegatiivsten maahanmuuttajien muodossa.

Asuntopulasta artikkeli:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007899203.html
2021 artikkelissa kerrotaan, että Suomessa on jo 65 000 vuosikausia tyhjänä ollutta asuntoa. Kaukana diskovalojen loisteesta ja Kelan kultaisesta konttorista.

[Outo olio]

Minä pystyn ymmärtämään ajatuksen, että tuotantolinjalle palkattaisiin "halpoja ulkomaalaisia". Mutta että tutkimus- ja tuotekehitysosastolle? Miksi ihmeessä kukaan ulkomaalainen TK-osaaja tulisi Suomeen, jos palkka on huono?

Tästä tuli vielä ajatuksia: jos ulkomailta tänne tulleiden tarkoitus on pitää palkat alhaalla, niin se tarkoittaa, että heille on tarkoitus maksaa alunperin pientä palkkaa, ja sitten olla antamatta isoja palkankorotuksia tulevaisuudessakaan. Tällä voidaan sitten perustella sitä että kantasuomalaisillekkaan ei anneta isoja palkankorotuksia. "Ai taas lisää palkkaa vai? Ei kuule, ei tuolle intialaisellekkaan tuossa mitään ylimääräistä maksella." Kun tämä totuus ettei korotuksia ole tulossakaan, valkenee, niin miksi ulkomaalaiset eivät häippäisisi takaisin maailmalle? Ja lisäksi, jos joku on yrittänyt pientä kikkaa, ja opettanut heille verorahalla ruotsia, niin mihinköhän maahan he ensimmäiseksi lähtevät?

[Kallan]

Minä pystyn ymmärtämään ajatuksen, että tuotantolinjalle palkattaisiin "halpoja ulkomaalaisia". Mutta että tutkimus- ja tuotekehitysosastolle? Miksi ihmeessä kukaan ulkomaalainen TK-osaaja tulisi Suomeen, jos palkka on huono?

Tästä tuli vielä ajatuksia: jos ulkomailta tänne tulleiden tarkoitus on pitää palkat alhaalla, niin se tarkoittaa, että heille on tarkoitus maksaa alunperin pientä palkkaa, ja sitten olla antamatta isoja palkankorotuksia tulevaisuudessakaan. Tällä voidaan sitten perustella sitä että kantasuomalaisillekkaan ei anneta isoja palkankorotuksia. "Ai taas lisää palkkaa vai? Ei kuule, ei tuolle intialaisellekkaan tuossa mitään ylimääräistä maksella." Kun tämä totuus ettei korotuksia ole tulossakaan, valkenee, niin miksi ulkomaalaiset eivät häippäisisi takaisin maailmalle? Ja lisäksi, jos joku on yrittänyt pientä kikkaa, ja opettanut heille verorahalla ruotsia, niin mihinköhän maahan he ensimmäiseksi lähtevät?

Intialaisilla on niin umpisurkeat koulut Intiassa, että sen takia sieltä pyritään tänne. Heille Suomen elintasokin näyttäytyy Intiaa paljon parempana, mutta ilmeisesti älykkyysosamäärä ei ole kuitenkaan näillä niin suuri, että tajuaisivat selvittää myös tosiasiallisen verotusasteen ja myös sen tosiasian, että kielen sujuva hallitseminen olisi avuksi tässä maassa. Jotenkin mystisesti, kerta toisensa jälkeen, nykyiset tulijat verrattuna 1990-luvun alkuun eivät jaksa opetella maan kieltä vaan olettavat työllistyvänsä intianenglanninaksentillansa töihin - josta on välillä hankala saada mitään selvää.

En itsekään ole täydellinen, mutta sitten kun noista intialalaisista ei oikein voi tietää. Kun sama kristillinen moraali ei heissä pahemmin vaikuta, niin heidän työskentelymoraalinsa on mitä on ja omaehtoista ajattelua ei heiltä näemmä voi oikein odottaa. Ja nykytulijat eivät tunnu olevan kiinnostuneita maan tapojen opettelusta ja suomalaisuuden ymmärtämisestä.

Sivuhuomio: jos tänne haalittaisiin 44 000 halpatyöntekijää joka vuosi, niin vihervasemmiston pelkäämät segregaatio-ongelmat iskisivät aivan toisella tapaa silmään pk-seudulla...

[FadeAway]

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/a261a290-e43f-49f3-b028-c202302f7b26?ref=ampparit:b3ae&_gl=1*1tara34*_ga*MjI1MzM1MTc3LjE2MzI5OTIwODk.*_ga_3L539PMN3X*MTcxNjU0OTI4Mi44NzQuMS4xNzE2NTUwMTgxLjAuMC4w   

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto arvioi, että eläkejärjestelmän rahoitustilanne voisi tasapainottua, jos vuosittainen nettomaahanmuutto olisi 30 000 henkilöä tai kokonaishedelmällisyysluku nousisi 1,5–1,6 tasolla.

Pitkä artikkeli . Tässä lähinnä osa otsikosta

[Roope2]

"Kautto toteaa, että iso osa maahanmuuttajista on aikuisväestöä. Jos he menevät suoraan töihin, niin heiltä alkaa kertyä maksutuloa työeläkejärjestelmään. Olennaista siis on, mikä on maahanmuuttajien työllisyysaste."


Olihan se tarkennus siellä tekstissä, mutta toista olennaisuutta, bruttopalkkaa, pidetään vielä jemmassa.

[ikuturso]

"Kautto toteaa, että iso osa maahanmuuttajista on aikuisväestöä. Jos he menevät suoraan töihin, niin heiltä alkaa kertyä maksutuloa työeläkejärjestelmään. Olennaista siis on, mikä on maahanmuuttajien työllisyysaste."


Olihan se tarkennus siellä tekstissä, mutta toista olennaisuutta, bruttopalkkaa, pidetään vielä jemmassa.

Edelleen minulle on vieras ajatus meidän veroasteellamme, että tänne tulee ihminen "maksamaan meidän eläkkeemme". En tiedä miksi tuo ajatus tökkii, mutta kun joka puolella tuota toitotetaan. "Me tarvitsemme maahanmuuttajia eläkejärjestelmän pönkittämiseen". Kun poliittiset valtasuhteet riittävästi keikahtavat, mamuvoittoinen parlamentti lopettaa koko eläkejärjestelmän ja alkaa nauttia koko palkastaan. Jos velkasuhde räjähtää ja eläkevarastot kuivuvat, he voivat palata kotiin ja jättää kuiviin lypsetyn lehmän kitumaan tänne korpikuusen juurelle.

-i-

[ikuturso]

Etla voisi johtaa edestäpäin ja näyttää meille kuinka diversiteetti rikastaa ja ratkaisee ongelmat...

https://www.etla.fi/henkilosto/

Etsi joku muu kuin valkonahka. Vinkki: Niitä on yhtä paljon kuin suvakkimedia Hesarin toimituksen ryhmäkuvassa.

-i-

[Lalli IsoTalo]

Etla voisi johtaa edestäpäin ja näyttää meille kuinka diversiteetti rikastaa ja ratkaisee ongelmat...
https://www.etla.fi/henkilosto/

[Outo olio]

En tiedä tälle parempaakaan ketjua: Helsingin Sanomissa on nyt "kesäkolumnisteja", ja yksi heistä on joku "Talousguru-kilpailun voittaja". Tämä "Guru 19-v." ehdottaa muun muassa, että säännöstelystä ja rajoituksista luovuttaisiin ei pelkästään työperäisessä maahanmuutossa, vaan myös opiskeluperusteisessa maahanmuutossa. Eli suomalainen amis/lukio ja korkeakoulu ovat ihmisoikeus johon kaikki maailman ihmiset olisivat oikeutettuja?

Olin minäkin osin naiivi tuon ikäisenä, mutta niitä ajatuksia ei sentään julkaistu lehdessä.

Talous ei tarvitse apua valtiolta

Kolumni | Suomessa valtioriippuvuutta pitäisi vähentää verotusta perinpohjaisesti uudistamalla, sääntelyä purkamalla ja ennen kaikkea määrittelemällä hyvinvointiyhteiskunnan tehtävät uudelleen.

Patrick Itäniemi
2:00

MIKÄ on syy siihen, että Suomessa talous on reaalisesti samalla tasolla kuin ennen finanssi­kriisiä? Olemme hukanneet yli 15 vuotta, eikä toivoa paremmasta ole – elleivät poliitikot ja virka­miehet ministeriöissä muuta suuntaa. Nyt on aika miettiä, miten ongelmat ratkaistaan, koska edes Petteri Orpon (kok) oikeisto­hallituksen paljon puhutut toimet eivät riitä alkuunkaan.

Suomen ongelmat ovat heikosti hengittävässä kansan­taloudessa, mutta ongelmien vyöry tulee myös julkisesta taloudesta. Ei ole näkymää, jossa julkinen talous ei lainaisi vuosittain yli kymmentä miljardia euroa tästä eteenpäin.

Syy on yksin­kertainen: Suomeen on rakennettu vuosi­kymmenten aikana valtio­riippuvuuden ooppera. Se tarkoittaa, että kovin moneen asiaan on sotkettu yhteis­kunnan tuet ja muut subventiot, ja se ajaa vääjäämättä laiskuuden kasvuun.

--

VALTIORIIPPUVUUDEN kumoamiseen on kolme keinoa.

Ensimmäinen niistä on verotuksen täydellinen uudistaminen. Emme tarvitse veroja, jotka eivät kannusta ahkeruuteen ja uutteruuteen. Sama koskee pääomia ja omistamisen verotusta. Radikaali vaihtoehtoni on, että pääomien, työn ja omistamisen verotus poistetaan kokonaan ja nostetaan arvonlisäverotusta. Malli olisi varsin tehokas.

Sääntelyä pitää purkaa. Valtion ei toimillaan pidä estää esimerkiksi koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa, kuten tällä hetkellä tapahtuu. Valtion ei tarvitse määrätä, saavatko ihmiset ostaa alkoholinsa kaupasta vai kaupan vierestä Alkosta. Sääntöjä pitää olla, mutta niiden ei pidä kohtuuttomasti estää ihmisten toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi ammattikalastajat eivät voi nyt juurikaan myydä kalaa suoraan ravintolaan, koska eivät saa perata kaloja suoraan veneessä. Lopputulos on, että kalastaminen ei ole kannattavaa liiketoimintaa.

Kolmas ja tärkein keino on hyvinvointiyhteiskunnan tehtävien määritteleminen uudelleen. Tätä tahtia velkaantuva Suomi ei voi jatkuvalla syötöllä lisätä omia julkisia menojaan. Siksi muun muassa yritystuet tulee käydä tiukalla kammalla läpi. Valtion ei pidä tukea liiketoimintaa vaan mahdollistaa kannattava liiketoiminta. Järjestötuet joutavat myös leikkuriin. Lista on pitkä, ja huutoa sen toteuttamisesta tulee, mutta se on tehtävä.

--

Suomella on mahdollisuuksia, mutta Suomen menestyminen edellyttää jotain muuta kuin sitä, että Suomen valtio rientää apuun. Valtio auttaa eniten puuttumalla talouden toimintaan mahdollisimman vähän.

Kesäkolumnisti Patrick Itäniemi on tämänvuotisen Talousguru-kilpailun voittaja. Hän vuorottelee Ylioppilaslehden päätoimittajan Adile Sevimlin, lääkäri Aurora Lemman ja filosofi Lauri Järvilehdon kanssa.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010488366.html

Näkyy olevan Tampereen Kokoomusnuorten puheenjohtaja, olisi pitänyt arvata. Myös Twitterissä.

Tämäkin "ajattelija" haluaa avata portit heinäsirkkamaahanmuutolle, ja sitten lakkauttaa sen, mitä hyvinvointivaltiosta on vielä jäljellä.

[Uuno Nuivanen]

^ Eihän sitä muuten Talousguru-kilpailua voittaisikaan.

[Roope]

En tiedä tälle parempaakaan ketjua: Helsingin Sanomissa on nyt "kesäkolumnisteja", ja yksi heistä on joku "Talousguru-kilpailun voittaja". Tämä "Guru 19-v." ehdottaa muun muassa, että säännöstelystä ja rajoituksista luovuttaisiin ei pelkästään työperäisessä maahanmuutossa, vaan myös opiskeluperusteisessa maahanmuutossa. Eli suomalainen amis/lukio ja korkeakoulu ovat ihmisoikeus johon kaikki maailman ihmiset olisivat oikeutettuja?

Eihän tuo mitään, mutta kun kirjoituksen varsinainen teema on kritisoida valtion subventointia, johon opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton kasvattaminen Suomessa nykyisellään perustuu.

[Uuno Nuivanen]

Radikaali vaihtoehtoni on, että pääomien, työn ja omistamisen verotus poistetaan kokonaan ja nostetaan arvonlisäverotusta. Malli olisi varsin tehokas.

Varmaan olisi tehokas, mutta tuskin toimisi valtiossa joka on jo valmiiksi lähes konkassa, sekä iso osa yrityksistä ja yksityisistä ihmisistä. Tuossa mallissa alv pitäisi olla jotain 130%...

Tai jos hyväksytään nälkäkuolemat ja anarkia sen hintana niin miksei.

[Totti]

En tiedä tälle parempaakaan ketjua: Helsingin Sanomissa on nyt "kesäkolumnisteja", ja yksi heistä on joku "Talousguru-kilpailun voittaja". Tämä "Guru 19-v." ehdottaa muun muassa, että säännöstelystä ja rajoituksista luovuttaisiin ei pelkästään työperäisessä maahanmuutossa, vaan myös opiskeluperusteisessa maahanmuutossa. Eli suomalainen amis/lukio ja korkeakoulu ovat ihmisoikeus johon kaikki maailman ihmiset olisivat oikeutettuja?

Talous ei tarvitse apua valtiolta

...

Kesäkolumnisti Patrick Itäniemi on tämänvuotisen Talousguru-kilpailun voittaja. Hän vuorottelee Ylioppilaslehden päätoimittajan Adile Sevimlin, lääkäri Aurora Lemman ja filosofi Lauri Järvilehdon kanssa.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010488366.html

Näkyy olevan Tampereen Kokoomusnuorten puheenjohtaja, olisi pitänyt arvata. Myös Twitterissä.

Tämäkin "ajattelija" haluaa avata portit heinäsirkkamaahanmuutolle, ja sitten lakkauttaa sen, mitä hyvinvointivaltiosta on vielä jäljellä.

En hirveästi osaa arvostaa 19 vuotiasta "talousgurua". Siihen riittänee talouden perusasioiden tietäminen, joka nykyään taitaa mennä lähes kaikilla yli hilseen.

Faktisesti kundi on kuitenkin oikeassa lähes kaikissa väittämässään jos tarkoitus on simplistisesti "vauhdittaa talouskasvua". Yrityksissä voidaankin pyrkiä aika yksioikoisesti myynnin (vrt. BKT) kasvuun piittaamatta muista asioista, mutta kansallisella yhteiskunnalla on myös muita, jopa tärkeimpiä prioriteetteja kun talouskasvu.

"Talousgurun" järkeily ei huomioi lainkaan esimerkiksi yhteiskunnan koheesiota ja luottamuspääomaa, joka romuttuu täysin suurella maahanmuutolla oli sen veruke mikä tahansa. Pitkässä perspektiivissä kansakunnan säilyvyys edellyttää minimaalista tai jopa nolla maahanmuuttoa.

Minusta nämä päämäärä ovat paljon tärkeämpiä kun talouskasvu koska mitä merkitystä talouskasvulla on, jos päädymme yhteiskuntaan, jossa ei enää voi luottaa kehenkään, rikollisuus on jokaisen arjessa tai alkuperäisväestö on jopa hävinnyt väestönvaihdoksen alle.

On tietenkin selvä, että julkinen sektori on ylipaisunut ja verotusta tulisi säätää kuten "talousguru" toteaa. Mutta ajatus poistaa kaikki tuloihin liittyvät verot ja jättää vain arvonlisävero on kuitenkin absurdi. Yhtä absurdin on ajatus de facto vapaasta maahanmuutosta.

Kokoomus on kuitenkin aina noudattanut tämänkaltaista ajattelua, jossa talous ajaa kaiken muun ohitse ja yhteiskunta voidaan ohjaa yrityksen tavoin maksimoidakseen talouskasvun ja henkilökohtainen vauraus. Käytännössä tämä politiikka suosii aina pääomaeliittiä koska se pystyy väistämään kaikki haittailmiöt samalla kun se kerää rusinat pullasta.

Pääomaeliitti asuu omilla alueillaan eikä koskaan näe maahanmuuton haittoja. Sen sijaan se hyötyy halpatyövoimasta. Pääomaeliitti ei myöskään ole riippuvainen julkisen sektorin palveluista kuten terveyspalveluista. Rahalla voi ostaa kaikki palvelut eikä valtion apua tarvita mihinkään.

"Talousgurun" ehdottama malli johtaisi käytännössä pääomaeliitin vaurastuttamiseen, keskiluokan ja alaluokan kustannuksella. Heille jäisi kaikki haitat, jotka ylittäisivät roimasti mahdolliset pienet hyödyt "talousgurun" mallista.

[Uuno Nuivanen]

Mutta ajatelkaapa miten kloppia hivelee, kun hänen kirjoitustaan kommentoidaan laajalti jopa Pyhällä Hommaforumilla. 

[qwerty]

PTK 64/2024 vp Täysistunto Tiistai 11.6.2024 klo 14.01—20.50
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta
HE 68/2024 vp

Lähetekeskustelu

14.46 Työministeri Arto Satonen (esittelypuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättävän työntekijän oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiin erillinen palkkaraja, jonka taso määritellään valtioneuvoston asetuksella. Palkkaraja on tarkoitus asettaa asetuksella 1 600 euroon kuukaudessa. Asetettava palkkaraja koskee ainoastaan työntekijän oleskelulupaa eikä kaikkia työnteon perusteella myönnettäviä oleskelulupia. Työntekijän oleskelulupa on yleislupa, jota tulee hakea suurimpaan osaan ammateista. Esityksellä ei ole vaikutuksia muilla perusteilla myönnettäviin oleskelulupiin, kuten kausityöntekijöihin tai perheenyhdistämisen tulorajoihin.

Esitys tukee myös hallituksen tavoitetta lisätä kokoaikatyön määrää Suomessa. 1 600 euron tuloraja on linjassa työehtosopimusten mukaisten kokoaikaisesta työstä maksettavien vähimmäispalkkojen kanssa monilla aloilla, joilla tarvitaan työperusteista maahanmuuttoa. Nykyään työntekijän oleskeluluvan vaatimuksena on työehtosopimuksen mukainen palkka tai toimeentuloedellytyksen alaraja, eli noin 1 400 euroa kuukaudessa. Jatkossakin palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen, mutta 1 600 euroa olisi kuitenkin alaraja, jota pienemmällä palkalla työntekijän oleskelulupaa ei voitaisi myöntää.

Arvoisa puhemies! Osana vastuullista työvoiman maahanmuuttoa tulee varmistaa, että Suomeen töihin tulevat saavat työstä palkkaa, jolla tulee Suomessa toimeen. Maahanmuuton tulee vahvistaa julkista taloutta ilman, että työvoiman saatavuus vaarantuu. Tavoitteena on lisätä kokoaikatyön määrää ja parantaa työntekijän asemaa niin, että maahan saapuvilla työntekijöillä on todellinen mahdollisuus elättää itsensä ansaitsemallaan palkalla.

14.50 Lauri Lyly sd

Arvoisa puhemies! On sinänsä erittäin hyvä, että selkeytetään tätä oleskeluluvan saamiseen liittyvää tulorajaa, ja tässä tämä 1 600 euron esitys on sikäli maltillinen, että se nostaa vain hieman tätä nykyistä rajaa. Itse tällä muutoksella yritetään turvata myöskin se, että kun työntekijä saapuu maahan, niin hän saisi säälliset työehdot ja säällisen palkkatason. Se on tässä erittäin hyvä asia, että sitä tässä haetaan. Tässä ei ole käytetty ihan kaikkia keinoja, joilla voidaan valvoa tätä: tällainen henkilö, joka maahan tulee, ei oikein tiedä kaikkia oikeuksiaan, niin että tässä olisi voitu käyttää myöskin lisäkeinoina alipalkkauksen kriminalisointia ja järjestöjen kanneoikeutta, jolloin olisi voitu turvata näitten ihmisten tilannetta, jotka eivät oikein itse tiedä, vielä nykyistä paremmin.

Se, mikä tässä minua erityisesti mietityttää, on tämä asetuksenanto liittyen palkkarajan säätämiseen. Sinänsä sillä, että se seuraisi sitä tilannetta, voi olla hyvä peruste, mutta toisaalta sitä olisi voitu myöskin erilaisilla palkkaindekseillä ja muilla laittaa ja sillä lailla sitoa sen kehityksen ja sen noston tulevaisuuteen, koska sitäkin pitää tehdä.

Toinen asia, joka tässä pitää katsoa: Kun tässä esityksessä on myös työehtosopimukseen verrattu näitä minimipalkkoja eräillä aloilla, niin nekin varmasti työehtosopimuskierrosten aikana muuttuvat ja niitä tasoja pyritään nostamaan, ja tämän rajan pitäisi elää myös niitten yhteydessä. Toivoisinkin, että jos tämä asetuksenanto tässä menee tällä tavalla eteenpäin, niin sitten myöskin kolmikantaisesti ja työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä katsotaan, mikä kulloinkin olisi se oikea raja. 

Sitten täällä on aika mielenkiintoinen yksityiskohta, joka liittyy siihen, että työvoimatilanne ratkaisee tätä rajaa, joka sitten taas avaa tätä sillä tavalla, että voiko tästä tulkita niin, että silloin kun on työttömyyttä, niin rajaa nostetaan ylös, ja sitten kun on hyvä työllisyys muuten, niin rajaa voidaan laskea. Tämä on se, mikä tästä esityksestä ei oikein selviä. Sitten, arvoisa puhemies, tässä ei myöskään kerrota sitä, kuinka usein tätä rajaa tarkistetaan. Toivoisin, että nyt kun valiokuntakäsittelyssä tätä tehdään, niin myöskin tälle alueelle annetaan joitain ohjeita ja muutenkin selkeytetään tätä asetuksenantoa, mikä tässä hallituksen esityksessä on.

14.53 Jari Ronkainen ps

...Meidän on oltava realistisia ja tarkkanäköisiä työperäisen maahanmuuton suhteen. Talouskasvun ja palveluiden turvaamiseksi tarvitsemme maahanmuuttajia, jotka tuovat mukanaan sellaista osaamista ja työvoimaa, jolle on kysyntää. Työperäinen maahanmuutto ei saa olla pelkkä kaunis sana hallitusohjelmassa, vaan sen on näyttävä konkreettisena tuloksena työmarkkinoilla ja julkisen talouden vahvistumisena. Tällä tavoin varmistamme, että maahanmuuttopolitiikkamme tukee yhteiskuntamme kestävää kehitystä ja hyvinvointia eikä luo uusia ongelmia ja rasitteita...

... Työperäinen maahanmuutto on osaratkaisu julkisen taloutemme tilan vakauttamiseen ja korjaamiseen. Meidän on kuitenkin kyettävä varmistamaan, ettei työperäinen maahanmuutto rasita julkista talouttamme yhä entisestään. Täten voimme rakentaa vahvemman ja kestävämmän Suomen kaikille kansalaisillemme.

14.58 Lotta Hamari sd

...Tämä esitys aiheuttaa myös negatiivisia lapsivaikutuksia. Huolestuttavaa on se, että esityksellä voisi olla vaikutuksia sellaisiin lapsiin, joiden huoltaja ei enää saisi jatkolupaa johtuen 1 600 euron tulorajan asettamisesta. Palkkaraja on esityksen mukaan luvan saamisen ehdoton edellytys, eikä siitä voida poiketa. Silloinhan tämä tarkoittaisi, että lapsi joutuisi poistumaan maasta perheensä kanssa ja asettumaan uudelleen entiseen kotimaahansa. Tämä ei ole yhdenkään lapsen kannalta kohtuullista. Kysyisinkin ministeriltä: miten näitä lapsivaikutuksia otetaan huomioon esityksen edetessä?

15.00 Merja Kyllönen vas

... Vuonna 22 tavallisimmat ammattiryhmät, joissa palkat oleskelulupahakemuksessa ovat jääneet alle 1 600 euroon kuukaudessa, ovat yhdistetyn maan- ja vihannesviljelyn tai puutarhanhoidon ynnä muun harjoittajat, lentoemännät, purserit, puutarhurit, kasvihuoneviljelijät, kasvihuonetyöntekijät. Myös esimerkiksi hitsaajat, putkiasentajat, toimisto- ja laitossiivoojat, metsätalouden avustavat työntekijät ja eläinten kasvattajat ovat jääneet tämän palkkarajan alle.

... Aiempien vuosien toteumien perusteella palkkarajan asettaminen rajoittaisi työvoiman saatavuutta noin 120—250 henkilöllä vuodessa, mikäli tulorajaa nostettaisiin ansiotasoindeksiä vastaavasti. Mikäli palkkaraja ei nousisi ansiotasoindeksin mukaisesti, sen merkitys katoaisi vuoteen 29 mennessä.

... Esityksellä ei näytä olevan kyllä merkittäviä vaikutuksia julkiseen talouteen, koska palkkarajan arvioidaan rajoittavan varsin pienen ihmismäärän maahantuloa ja kyseisten henkilöiden keskimääräinen vuosivaikutus julkiseen talouteen elinkaaren yli arvioidaan varsin vähäiseksi. Palkkarajaa sovelletaan vain työntekijän oleskelulupaan. Sillä ei ole vaikutusta kausityöntekijöihin, kun puhutaan laista kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten, ja erityisasiantuntijoihin — ulkomaalaislain 73 § — tai muihin työnteon perusteella myönnettäviin oleskelulupiin.

... On riski, että muutoksesta seuraa lainsäädännön kiertämistä esimerkiksi naamioimalla työsuhde yritystoiminnaksi, ja yritykset voivat myös osittain siirtyä ostamaan työtä alihankintana muilta yrityksiltä, jotka voivat lähettää työvoimaa toisesta EU-jäsenvaltiosta.

15.05 Hannu Hoskonen kesk

... Sehän on tosiasia, että tänäkin päivänä meillä hoitoalalla on valtava työvoimapula. Ihan kotikunnassani Ilomantsissa... siellä on Aasian alueelta tulleita nuoria ihmisiä töissä. Kuulemani mukaan he ovat ahkeria, osaavia ihmisiä, ja ennen kaikkea he tekevät työnsä innolla ja antaumuksella... Kyllähän meidän tulevaisuus osittain on siinä, että meidän pitää työvoimaa saada, niin että selvitään näistä asioista.

Mehän olemme rakentaneet hallintohimmelin, jonka kustannustaso on valtavan korkea. Se korkea taso ei lähde alas muuten kuin purkamalla sitä. (joo, mikäköhän puolue oli osavastuussa kun tuo rakennettiin?)

15.07 Pia Kauma kok

... Suomessa on vähemmän työperäistä maahanmuuttoa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa ja monissa muissa EU-maissa (luonnollisesti, koska ollaan höyhensarjaa väestömäärässä), ja on tärkeää seurata, millaisia keinoja esimerkiksi muissa Pohjoismaissa käytetään ja millaisia tuloksia niistä saadaan. Esimerkiksi Tanskassa maahanmuuttajien palkkarajat ovat merkittävä työvoiman maahanmuuton sääntelykeino ja euromääräinen taso vaihtelee ammattiryhmittäin. Ruotsissa työperäisen maahanmuuton palkkaraja ollaan sitomassa mediaanipalkkaan. Molemmissa malleissa työvoimapula-aloilla on keskeinen rooli, kun erityisesti niille pyritään saamaan puuttuvaa työvoimaa, kuten meilläkin. Norjassa taas luotetaan ulkomaisen työvoiman kiintiöihin.

15.09 Aki Lindén sd

... Itse kiinnittäisin huomiota siihen, ja varmaan kaikki olemme sen huomanneet, että meillähän ovat oikeasti viimeisen 10—20 vuoden aikana syntyneet matalapalkkaiset työmarkkina-alat, joilla maahanmuuttajien osuus on erittäin suuri. Nyt puhumme tässä palkasta, mutta jos kytkemme tähän yhteyteen yritystoiminnan, niin voisi vaikkapa sanoa näin, että kun pesetät autosi tai vaihdatat renkaat ja sen jälkeen käyt parturissa ja sen jälkeen kebabilla ja sen jälkeen menet katsomaan läheistäsi hoivakotiin, niin tapaat pääasiassa maahanmuuttajataustaista väkeä Suomessa. Tämä on arvokas asia tietysti siinä mielessä, että tämä kertoo siitä, että nämä työalat ovat olleet sellaisia, joita kohtaan niin sanottu kantasuomalainen väestö ei ole tällä hetkellä tuntenut riittävästi kiinnostusta.

15.12 Rami Lehtinen ps

Arvoisa puhemies! Työperäistä maahanmuuttoa esitetään usein ratkaisuksi julkisen talouden tasapainottamiseen, esimerkiksi joissakin kasvupaketeissa ehdotetaan, että työperäistä maahanmuuttoa lisättäisiin merkittävästi. Jotta työperäinen maahanmuutto oikeasti vahvistaisi talouttamme, niin meidän on varmistettava se lainsäädännöllä. Siksi on hyvä, että hallitus esittääkin, että työntekijän oleskeluluvan palkkaraja on jatkossa 1 600 euroa kuukaudessa. Muutoksella pyritään ennen kaikkea siihen, että maahanmuuttaja pystyy elättämään itsensä tekemällään työllä, jolloin vaikutus julkiseen talouteen olisi aidosti positiivinen.

Vaadittavan ansion alaraja on kuitenkin edelleen tämänkin muutoksen jälkeen hyvin maltillinen, eikä se tule mielestäni rajoittamaan työvoiman saatavuutta. Muissa Pohjoismaissa kyseiset rajat ovat monesti vielä huomattavasti korkeammalla, ja samaan suuntaan myöskin Suomen tulisi pyrkiä omissa ratkaisuissaan. Jatkossa palkkarajaa voitaisiin muuttaa valtioneuvoston asetuksella, mikä luo myöskin joustoa ja on hyvä asia. Itse näen myöskin niin, että tällä on vaikutus siihen, että matalapalkka-alojen kiinnostavuus tässä yhteiskunnassa lisääntyy ja myöskin halu tehdä matalapalkka-alojen työtä lisääntyy, ja siksi haluan kiittää ministeriä tästä hyvästä esityksestä.

15.13 Työministeri Arto Satonen

... Mitä tähän asetukseen tulee, että tämä jatkossa asetuksella muutetaan, niin tässä on kuitenkin mielestäni selkeät reunaehdot, mihin se asetus perustuu. Se on tietenkin selvää, kuten edustaja Lyly muun muassa mainitsi, että totta kai, kun palkkojen yleinen taso nousee, tämänkin tason pitää nousta. Täällä on aika tasapainoinen kriteeristö, kun täällä puhutaan siitä, että tämän pitää vahvistaa julkista taloutta, ja samaan aikaan siitä, että työvoiman saatavuus ei vaarannu, ja kyllä minä kolmantena nostaisin tähän vielä sen, mikä on tämän koko homman idea, eli se, että sillä palkalla pitää tulla oikeasti toimeen Suomessa, ilman että pitää turvautua toistuvasti yhteiskunnan tukiin. Eli nämä kolme kriteeriä kun pysyvät, niin minä uskon, että tämä taso on ihan järkevä.

Täällä viitattiin — ainakin puheenvuoroissa Kauma ja Lehtinenkin — näihin, mitä muualla Pohjoismaissa on tehty, ja se on totta, että esimerkiksi Ruotsissa tämä taso on huomattavasti korkeampi, muistaakseni noin 2 300 euroa, ja jos se sille tasolle olisi laitettu, niin sillä olisi ollut sitten huomattavia vaikutuksia työvoiman saatavuuteen. Eli tämä on nyt realistinen taso.

--- Näen kyllä niin, että kun tämä työperäinen maahanmuutto, kuten täällä useissa puheenvuoroissa on mainittu, on tällä väestön ikärakenteella meille välttämätön asia, niin sen hyväksyttävyyden kannalta on äärimmäisen tärkeää se, että meillä myös tämä valvonta pitää ja lähtökohdan tietenkin tulee olla se — ja pitää myös käytännössä onnistua siinä —, että Suomessa tehdään töitä suomalaisin työehdoin. Siinä lähtökohtana on tietenkin työehtosopimusjärjestelmä, ja sitten sitä täydentää tämä 1 600 euron minimivaatimus.

Asian käsittely keskeytettiin kello 15.17
Asian käsittelyä jatkettiin kello 20.42

20.42 Juha Hänninen kok

... Täällä alkuillasta puhuttiin paperittomista henkilöistä. Hänellä tai heillä on paperi, jossa kerrotaan, että lupaa maassa olemiseen ei ole. Eli hän tai he ovat luvatta maassa. Voisimme alkaa käyttämään oikeaa nimitystä heistä.

20.43 Mikko Polvinen ps

... Tämä hallituksen esitys on todellinen linjamuutos entiseen ( ). Siinä näkyy monen suomalaisen tahto siitä, että työperäisen maahanmuuton lopulliseksi maksajaksi ei joudu suomalainen työssäkäyvä tai yrittäjä, saati sitten eläkeläinen ja veronmaksaja.

... Vertailun vuoksi: Ruotsissa toimeentulon tasosta päätetään valtioneuvoston asetuksella ja tällä hetkellä sen taso on 80 prosenttia mediaanipalkasta eli noin 2 970 euroa, Virossa maahanmuuttavan työntekijän pitää tienata vähintään 1 685 euroa kuukaudessa, ja Tanskassa puolestaan oleskeluluvan työntekoa varten saa, kun ylittää tietyn vuosittain määriteltävän rajan. Vuonna 2023 se oli noin 62 350 euroa vuodessa. Hallituksen esittämä 1 600:n kuukausittainen raja ei ole näidenkään valossa kohtuuton, vaan se on varsin perusteltava, kannatettava ja maltillinen esitys.

Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä työperäisen maahanmuuttajan oleskelulupaan vaaditaan jatkossa muutoinkin enemmän. Työ- ja elinkeinotoimisto tekee lain astuttua voimaan maahanmuuttajille viisi toimea, joista yksi on tämä jo mainitsemani 1 600 euron tulorajan täyttymisen varmistaminen ja toisena esimerkkinä selvitys siitä, ettei oleskeluluvan perusteella olevalla työalalla ole muutoin jo entisestään saatavilla työvoimaa. Kaikki nämä toimet edistävät sitä, että kansalaisemme voi luottaa Suomen hoitavan politiikkaa reilusti myös omia kansalaisiamme kohtaan. Oleskelulupa Suomeen tai jopa Suomen kansalaisuus ei tule lahjana, vaan sen eteen tulee tehdä töitä.

Tämä lakiesitys on tervetullut uudistus suomalaiseen työelämään.

20.47 Joakim Strand r

Tack ärade talman! Vi diskuterar alltså det så kallade 1600 euros gräns och den här uppställda gränsen gäller endast för uppehållstillstånd för arbetstagare. och precis som nu kan också lönegränsen uppfyllas med ett eller flera deltidsjobb. Finland behöver definitivt arbetskraftsinvandring. Vi har många stora investeringar på kommande. Vi har en åldrande befolkning.

Jotta suomalaisilla olisi myös jatkossa maailman parhaat julkiset palvelut. Me ehdottomasti tarvitaan investointeja, me tarvitaan työvoimaa, me tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Meillä on pelkästään näitä puhtaan siirtymän investointeja putkessa jo yli 200 miljardin euron edestä ( ). Jos niistä edes pieni osa toteutuu akkuarvoketjuun liittyen, vetytalouteen ja moneen muuhun, niin tarvitaan työvoimaa, ja tossa pari viikkoa sitten esimerkiksi Hitachi Energy ilmoitti investoivansa lähes parisataa miljoonaa lisää tonne Vaasan energiaklusterin seudulle. Eli ihmisiä tarvitaan tänne töihin ja pidetään huoli siitä, että täällä myös viihdytään ja halutaan rakentaa omaa elämää. 

Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.

[Outo olio]

Myös Twitterissä.

Eisssaatana, hänet on myös kutsuttu Suomen Pankkiin luennoimaan.

[tweet]1776235824549442038[/tweet]

Patrick Itäniemi
@ItaniemiPatrick

Pörssitalolla soittamassa kelloa. En tiedä teistä muista, mutta minulla oli kiva päivä. Kävin myös luennoimassa sijoittamisesta Suomen Pankissa. Tärkeitä paikkoja suomalaisen talouselämän kannalta.

4.09 ip. · 5. huhtik. 2024

https://x.com/ItaniemiPatrick/status/1776235824549442038

Muistelkaa itseänne saman ikäisenä, ja kuvitelkaa, että teitä olisi kohdeltu noin. Kuinka pahasti olisi noussut päähän?

Minä alan vähän sääliä Itäniemeä. Minusta tuntuu, että hän vielä sanoo ja tekee julkisesti asioita, joita myöhemmin katuu, ja pitää kiusallisina ja noloina.

"Talousgurun" ehdottama malli johtaisi käytännössä pääomaeliitin vaurastuttamiseen, keskiluokan ja alaluokan kustannuksella. Heille jäisi kaikki haitat, jotka ylittäisivät roimasti mahdolliset pienet hyödyt "talousgurun" mallista.

Mutta ajatelkaapa miten kloppia hivelee, kun hänen kirjoitustaan kommentoidaan laajalti jopa Pyhällä Hommaforumilla. 

On mielenkiintoista ajatella, että jos Suomi olisi sosialistinen tai kommunistinen (mitä eroa noilla nyt sitten olisikaan) niin täällä voisi ihan hyvin olla ihan samanlainen "Nuori Talousviisas -kilpailu", mutta koska yhteiskunta olisi erilainen, kilpailussa pärjäisi vain sosialistisia talousviisauksia toistamalla. Tällaisessa kilpailussa Patrick Itäniemi ei pärjäisi, kun taas esimerkiksi joku Matias Mäkysen ("kaikki työllisyys vahvistaa julkista taloutta") kaltainen ajattelija olisi kisassa vahvoilla (Mäkynen on 33-vuotias, joten hän ei ole enää nuori, mutta joku samankaltainen nuorempi henkilö).


Muokkaus: lisätty twiitin upotus.

[FadeAway]

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010506481.html

Nettomaahanmuuttoennuste laskettu 40000,--->15000 . Mitä tämä on.

ENNUSTE Suomeen tulevan nettomaahanmuuton määrästä on romahtanut, kertoo valtiovarainministeriön maanantaina julkaistu taloudellinen katsaus.

Vielä viime kesänä ministeriö arvioi, että Suomeen tulisi vuosina 2023–2025 noin 40 000 maahanmuuttajaa vuosittain.

Maanantain ennusteessa maahanmuuton arvioitu määrä on romahtanut vuoden 2024 osalta 30 000 maahanmuuttajaan ja vuoden 2025 osalta 15 000 maahanmuuttajaan.     

[Roope]

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010506481.html

Nettomaahanmuuttoennuste laskettu 40000,--->15000 . Mitä tämä on.

Valtiovarainministeriön julkisen talouden yksikön päällikön, finanssineuvos Janne Huovarin mukaan ennusteen voimakas muutos johtuu ministeriön käyttämän lähteen vaihtumisesta.

Tähän saakka nettomaahanmuuttoennuste on tehty tilastokeskuksen kolmen vuoden takaisen arvion pohjalta, jota valtiovarainministeriö on päivittänyt omalla arviollaan.

Vuonna 2023 Suomeen saapui poikkeuksellisesti peräti 58 000 maahanmuuttajaa, minkä vuoksi myös valtiovarainministeriö päivitti oman arvionsa perusteella ennustetta ylöspäin.

"Emme kuitenkaan kovin mielellämme käyttäisi omaa ennustetta väestöstä, joten vaihdoimme sen kesän ennusteessa Eurostatin ennusteeseen, joka on päivitetty tänä keväänä, joten siinä on huomioitu viime vuoden maahanmuuton nopea kasvu", Huovari kertoo.

Eurostat on Euroopan komission alainen tilastokeskus.