Etla: Suomi tar­vit­see vuo­sit­tain 44 000 maa­han­muut­ta­jaa (3 x nyky)

[Phantasticum]

Jos asia jäi epäselväksi, niin avoimen suomalaisuuden oli tarkoitus muistuttaa melkoisesta... miten sen nyt kauniisti sanoisi... serebraalisesta flatulenssista.

Omien viestien aukiselittäminen on ehkä noloa mutta olkoon. Koska ilmaisuni saattoi jäädä epäselväksi ensimmäisen yrityksen jälkeen, otetaan vielä toinen yritys. Tarkoitus oli siis sivaltaa Halla-ahoa tyhmästä lausunnosta. Ei ollut ensimmäinen eikä välttämättä viimeinenkään kerta, kun muistutan moisesta typeryydestä kuin avoin suomalaisuus. Se oli sitä vuonna 2018 ja nyt vuonna 2025 asia on ajankohtaisempi kuin koskaan. Avoimen suomalaisuuden parasta ennen päiväys meni vanhaksi 1980-luvun lopussa eli reilusti yli neljännesvuosisata sitten.

Vielä ei ole nähty yhtään maaohjelmaa eikä sitä järkeväksi kehuttua maahanmuuttopolitiikkaa, mutta odotukseni eivät ole korkealla aiemman nähdyn perusteella. Jos virallinen Suomi odottaa 40 000-44 000 tulijaa vuosittain, olisiko perussuomalainen vaihtoehto kenties puolet tästä, tuskin ainakaan vähemmän.

Ei perussuomalaisilla välttämättä olekaan tarjota mitään omaa maaohjelmaa, vaikka luulin niin. Mainoksessakaan ei puhuta perussuomalaisten omasta ohjelmasta. Jospa kyse on yksinkertaisesti vain hallitusohjelmasta. Ministeriön tiedotteen mukaan työministeri Satonen valtuuskuntineen lähtee houkuttelemaan uusia avoimesti suomalaisia (oijoi) Vietnamiin ja Filippiineille.

Siinäpä lähtee, mutta homman ironia on siinä, että maahanmuuttokriittisyydellä kannatuksensa hankkineet perussuomalaiset ovat hallitusvastuussa, kun maahanmuutto takoo ennätystulosta ja toisaalla taas tikittää puolueen oma väestökello. Koko tiedote linkissä.

Työministeri Satonen Filippiineille ja Vietnamiin: tavoitteena edistää osaajien rekrytointia Suomeen

Työministeri Arto Satonen matkustaa Vietnamiin ja Filippiineille 11.–18.1.2025. Matkan tarkoituksena on luoda yhteistyön malli kansainvälisten rekrytointien edistämiseksi maiden kanssa.

Suomi kohdentaa kansainvälistä rekrytointia hallitusohjelman mukaisesti Vietnamiin, Filippiineille, Intiaan ja Brasiliaan. Tavoitteena on lisätä työvoiman rekrytointia näistä maista työnantajien tarpeiden mukaisesti. Vuoden 2024 lopussa reilu neljäsosa kaikista EU:n ulkopuolelta tehdyistä kansainvälisistä rekrytoinneista tapahtui kumppanuusmaista.

Intia on kumppaneista Suomelle vakiintunein. Seuraavaksi hallitus suuntaa katsetta Vietnamiin ja Filippiineille.

"Filippiinit ja Vietnam ovat osaajaviennin ammattilaismaita. Meidän tulee tuntea paikalliset rekrytoinnin olosuhteet ja viranomaismenettelyt sekä tietää, millaisia osaajia maassa on. Näin voimme kehittää omaa järjestelmäämme huomioimaan kumppanuusmaiden käytännöt ja tukea yrityksiä rekrytoinnissa eettisesti, parhaalla mahdollisella tavalla", työministeri Arto Satonen kertoo.

Matkan tavoitteena on luoda paikallisia kontakteja ja löytää yhteistyömuodot, jotta työvoiman kysyntä Suomessa ja kumppanimaiden osaajat kohtaisivat nykyistä paremmin. Matkalla edistetään hallitustenvälisiä yhteistyöasiakirjoja eettisesti kestävän rekrytoinnin vahvistamiseksi. Työministeri tapaa matkalla muun muassa Vietnamin pääministeri Phạm Minh Chínhin.

Filippiiniläiset ovat tähän mennessä tulleet Suomeen erityisesti sote-, ravintola-, palvelu- sekä teollisuusaloille. Vietnamilaiset taas ovat tulleet erityisesti alkutuotantoon sekä ravintola- ja palvelualoille. Rekrytointeja pyritään lisäämään sekä näille että uusille aloille työnantajien tarpeiden mukaisesti.

Kaupungit rekrytoivat ulkomailta ja tukevat osaajien asettautumista

"Suomi ja Helsinki eivät pärjää ilman kansainvälisiä eri alojen osaajia. Kaupungit ympäri maailman käyvät parhaillaan kovaa kilpailua näistä osaajista ja meidän on tehtävä kaikkemme osoittaaksemme kilpailukykymme hyvien työllistymismahdollisuuksien ja hyvän elämän rakentamisen kaupunkina. On tärkeää osoittaa, että Helsingissä varmistamme myös hyvän ja reilun polun ulkomailta Helsingin kaupungille rekrytoitavalle työntekijälle. Tarjoamme riittävän tuen työhön, kielen opiskeluun ja uuteen kotimaahan asettautumiseen", kertoo matkalle osallistuva Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.

Työministerin mukana vierailulla ovat Helsingin kaupunki, ulkoministeriö, Work in Finland, Tampereen kaupunki sekä Maahanmuuttovirasto. Matkalle lähtee lisäksi laaja sidosryhmävaltuuskunta, joka koostuu yrityksistä, opetusalan toimijoista, työnantajaliitoista ja kauppakamarien edustajista.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote: Työministeri Satonen Filippiineille ja Vietnamiin: tavoitteena edistää osaajien rekrytointia Suomeen 9.1.2025

[Pentecost]

Ei perussuomalaisilla välttämättä olekaan tarjota mitään omaa maaohjelmaa, vaikka luulin niin. Mainoksessakaan ei puhuta perussuomalaisten omasta ohjelmasta. Jospa kyse on yksinkertaisesti vain hallitusohjelmasta. Ministeriön tiedotteen mukaan työministeri Satonen valtuuskuntineen lähtee houkuttelemaan uusia avoimesti suomalaisia (oijoi) Vietnamiin ja Filippiineille.

Tämä maa on menetetty!
Tätä samaa paskaa vuodesta toiseen. Sadattuhannet suomalaiset ovat ilman työtä ja maahan halutaan kielitaidottomia ns. työntekijöitä. Mitä tarkoitusta varten?

Olen päättänyt lopettaa äänestämisen. Persujen hukatut mahdollisuudet olivat sitten tässä hallituksessa kaikkien nähtävissä. Omilta niistetään, mutta rahanlappaaminen ulkomaille tai EUhun ei lopu. Koskaan.

[Roope]

Ansiokasta tekstiä sinulla, mutta tässä on tiedoissasi ehkä pieni vajaus. Korkeakouluillahan on lakisääteinen velvollisuus periä lukuvuosimaksut EUn ulkopuolisilta opiskelijoilta. Nämä maksut ovat olleet 8000 - 17000 ja ovat nousussa. Opintososiaaliset edut eivät myöskään ylitä kotimaisten opiskelijoiden etuja.

Kun viimeksi vilkaisin jokunen vuosi sitten, puolet EU:n ulkopuolelta tulevista sai Suomesta stipendin, joka kuittasi lukukausimaksut. Sittemmin tullut myös tätä Peter Vesterbackan toisen asteen opiskelumaahanmuuttoa, joka sekin tuettua.

Tässä yhteenvetoa nykytilanteesta ja lähitulevaisuudesta:

Labore: Ovatko ulkomaalaiset opiskelijat suomalaisille korkeakouluille koulutusvientiä vai osaajatuontia? 13.12.2024

Mitä aidosti täyskatteellisista lukuvuosimaksuista seuraisi?

Sekä koulutus- että maahanmuuttopoliittisten tavoitteiden näkökulmasta on mielestäni perusteltua säilyttää lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden suorittamat tutkinnot osana korkeakoulujen perusrahoitusta myös vuodesta 2029 eteenpäin. Tällöin korkeakoulut siis saisivat lukuvuosimaksuvelvollisista opiskelijoista sekä kustannukset kattavan lukuvuosimaksun että tutkinnosta tulevan perusrahoituksen.

Kuten olen edellä osoittanut, ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskelua Suomessa on aiemminkin tuettu julkisella rahoituksella, koska korkeakoulujen kansainvälistymistä on pidetty tärkeänä. Jos poliittisesti pidetään edelleen tarpeellisena houkutella kansainvälisiä osaajia suomalaisiin korkeakouluihin ja sitä kautta työelämään, täysin markkinaehtoisesti toimiva rahoitusmalli on ilmeinen riski ja voi johtaa osaajien rekrytoinnin olennaiseen vaikeutumiseen.

Maahanmuuttopoliittinen kysymys on, miten korkeakoulujen ulkomaalaisiin opiskelijoihin suhtaudutaan: halutaanko heitä edelleen lisää Suomeen vai pyritäänkö paremminkin vähentämään maahanmuuttoa yleisesti ja sen osana samalla osaajien rekrytointia. Jos korkeakoulut saisivat tulevaisuudessa lukuvuosimaksuvelvollisista opiskelijoista vain lukuvuosimaksut, mutta eivät rahoitusta heidän tutkinnoistaan osana ministeriön perusrahoitusta, tämä väistämättä muuttaisi englanninkielisen koulutuksen tarjonnan logiikkaa ja tavoitteita. Englanninkieliset koulutusohjelmat rakentuisivat yhä enemmän markkinaehtoisiksi koulutusvientituotteiksi. Niitä voitaisiin ylläpitää vain aloilla, joille on maksukykyisiä tulijoita. Korkeakoulujen intressi panostaa ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymiseen Suomeen voisi heikentyä.

Nähdäkseni on selvää, että jos Suomessa siirryttäisiin aidosti täyskatteellisiin lukuvuosimaksuihin vuonna 2029, on myös luovuttava tavoitteesta kasvattaa vuosittain Suomeen tulevien uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 15 000 uuteen opiskelijaan vuoteen 2030 mennessä. Yhtä lailla epärealistinen olisi tavoite, jonka mukaan tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosentin pitäisi työllistyä Suomeen. Osaamisperustaisen maahanmuuton edistäminen edellyttää myös julkisia panostuksia.

Ei mitään merkkiä poliittisesta tahtotilasta, että olisimme menossa kohti aidosti täyskatteellisia lukuvuosimaksuja, kuten aiemmista koulutusvientipuheista saattoi luulla, koska se tarkoittaisi väistämättä Euroopan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän vähenemistä. Nettomaahanmuutto über alles.

[ikuturso]

ˆ  Hmmm.  Olikos tuosta tehty tutkimusta jossain, että kuinka moni Suomessa korkeakoulututkinnon suorittavista opiskelijoista jää Suomeen?

Entä kuinka moni ulkomaalaisopiskelija on vain erilaisissa vaihto-ohjelmissa vuoden pari ja mikä on niiden rahoitus?

-i-

[Uuno Nuivanen]

ˆ  Hmmm.  Olikos tuosta tehty tutkimusta jossain, että kuinka moni Suomessa korkeakoulututkinnon suorittavista opiskelijoista jää Suomeen?

Entä kuinka moni ulkomaalaisopiskelija on vain erilaisissa vaihto-ohjelmissa vuoden pari ja mikä on niiden rahoitus?

-i-

Näissä kun lähtee siitä oletuksesta että hölmöläiset maksavat kaiken, ei koskaan ole ainakaan täysin väärässä.

[Äpyli]

ˆ  Hmmm.  Olikos tuosta tehty tutkimusta jossain, että kuinka moni Suomessa korkeakoulututkinnon suorittavista opiskelijoista jää Suomeen?

Entä kuinka moni ulkomaalaisopiskelija on vain erilaisissa vaihto-ohjelmissa vuoden pari ja mikä on niiden rahoitus?

-i-

Minä joskus kaivelin tilastoja (en postannut) ulkomaalaisista opiskelijoista sekä heidän työllistymisestään, vaikka tuossa nyt vaihtarit mainittiinkin. En löytänyt enää lähteitä mutta aion kaivaa ne uudelleen esiin.

Voin kuitenkin muistinvaraisesti todeta, että Suomen kannalta yhtälö näytti aivan järkyttävän huonolta panos/tuotto-suhteen kannalta. Osa lähtee muualle koulutuksen saatuaan, osa jää Suomeen eikä työllisty. Koski muistaakseni erityisesti korkeakoulutettuja, mikä oli ei-niin-yllättävää-mutta-kuitenkin-yllättävää peilaten sitä median hehkutukseen ulkomaalaisten huippuasiantuntijoiden ja koulutuksen merkityksestä. Mutta palataan asiaan eri aikaan, samalla lepakkokanavalla.

[Roope]

Voin kuitenkin muistinvaraisesti todeta, että Suomen kannalta yhtälö näytti aivan järkyttävän huonolta panos/tuotto-suhteen kannalta. Osa lähtee muualle koulutuksen saatuaan, osa jää Suomeen eikä työllisty. Koski muistaakseni erityisesti korkeakoulutettuja, mikä oli ei-niin-yllättävää-mutta-kuitenkin-yllättävää peilaten sitä median hehkutukseen ulkomaalaisten huippuasiantuntijoiden ja koulutuksen merkityksestä. Mutta palataan asiaan eri aikaan, samalla lepakkokanavalla.

Muistaakseni kymmenisen vuotta sitten suunnilleen kolmannes lähti Suomesta, kolmannes jäi töihin ja kolmannes jäi Suomeen työttömäksi. Sittemmin opiskelijoiden profiili on muuttunut, mutta ei ainakaan paremmaksi, ja työllisyystilastojen manipuloimisessa on otettu askelia eteenpäin.

[The Inquisitor]

Muistaakseni kymmenisen vuotta sitten suunnilleen kolmannes lähti Suomesta, kolmannes jäi töihin ja kolmannes jäi Suomeen työttömäksi. Sittemmin opiskelijoiden profiili on muuttunut, mutta ei ainakaan paremmaksi, ja työllisyystilastojen manipuloimisessa on otettu askelia eteenpäin.

Heh, varmaan tuo paranee, kun Youtube on täynnä nigerialaisten tekemiä ohjevideoita siitä kuinka muuttaa Suomeen. Nämä on täynnä kauheaa hehkutusta, jossa Suomi leimataan utopistiseksi ihannepaikaksi.

[FadeAway]

Työministeri Satonen, kokkari!(tuleva Kelan pääjohtaja) ja Helsingin pormestari Vartiainen , sdp lähtivät Aasiaan rekrytoimaan tuhansia hoitajia . Palkaksi hoitajille luvattiin, jopa 1600€/kk, joka riittää tai ei, edes peruselämiskuluihin Helsingissä. (Kela auttaa?)

Samaan aikaan Hus irtisanoi yli 800 työntekijää.

Sote-alan ammattijärjestö Tehy pitää HUS-yhtymän tänään päättyneiden jättiläis-yt-neuvotteluiden vaikutuksia henkilöstöön ennennäkemättömän pahoina.
HUS suunnittelee irtisanomisia ja muunlaisia työsuhteen päättämisiä noin 800 henkilölle, joista suuri osa on hoitohenkilöstöä.

__
Nyt tämä 40000 mamua on kaikkialla.
Luulin, että peliä, huutokauppaa. (EK, Etla, Kok, yrittäjät..)
Korkein tarjous voitti ja PS on hallituksessa ...

__
Yle kertoi tilastoja. (Sote ja tilanteen kehitys työvoimapulasta)

Avointen työpaikkojen määrä romahti parissa vuodessa. Jopa lähihoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kysyntä väheni.
Uutta työtä on nyt tarjolla harvinaisen vähän. Työttömiä sen sijaan riittää.
Tarjolla olevat työpaikat vähenivät peräti 70 prosenttia sitten kevään 2022 huippuluvuista.

Jopa lähihoitajille ja muille terveydenhuollon työntekijöille oli tarjolla aikaisempaa vähemmän töitä.
Tänään perjantaina aamulla TEM:n ja Tilastokeskuksen julkaisema työttömien määrä oli huikeat 321 700. Työttömyysasteena se tarkoittaa vajaata yhdeksän prosenttia.

https://yle.fi/a/74-20138558 

[AJIH]

...
Nyt tämä 40000 mamua on kaikkialla.
Luulin, että peliä, huutokauppaa. (EK, Etla, Kok, yrittäjät..)
Korkein tarjous voitti ja PS on hallituksessa ...
...

Olen joskus tänne kirjoitellut, että nettomaahanmuutto olisi palautettava noin 1000:een ulkomaalaiseen vuodessa. Voi olla, että kestävän maahanmuuttopolitiikan edellytys on kuitenkin noin -10 000 nettomaahanmuutto. Luulen, että menestyäkseen maahanmuuttokriittisen puolueen kannattaa alkaa ajaa negatiivista nettomaahanmuuttoa. Nykyistä elintasoa tuskin voidaan ylläpitää kovin kauan (nytkin se perustuu lainarahoitukselle), mutta siihen voidaan vaikuttaa eletäänkö köyhässä ja levottomassa vai köyhässä ja rauhallisessa maassa; maahanmuutto on olennainen tekijä tässä yhtälössä.

[Roope]

Luulen, että menestyäkseen maahanmuuttokriittisen puolueen kannattaa alkaa ajaa negatiivista nettomaahanmuuttoa.

Ruotsissa on jo. Siitä ei pahemmin huudella Suomessa.

[Uuno Nuivanen]

Luulen, että menestyäkseen maahanmuuttokriittisen puolueen kannattaa alkaa ajaa negatiivista nettomaahanmuuttoa.

Ruotsissa on jo. Siitä ei pahemmin huudella Suomessa.

Suomihan saa jo muuttovoittoa Ruotsin mustalaisista ja ehkäpä somaleistakin.

[Roope]

Taloutta aktiivisesti seuraavat sen sijaan olivat hyvin ilahtuneita viime viikon tiedoista, joiden mukaan maahanmuutto on jatkunut jo pari vuotta aktiivisena.

Tilastokeskus kertoi, että tammi–syyskuussa Suomeen tuli 37 326 ihmistä enemmän kuin täältä lähti. Määrä on hieman alempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan, mutta paljon enemmän kuin muutamia vuosia sitten tehdyissä ennakoinneissa.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto on tutkaillut Suomen talouden viime vuosien kehitystä ja sen ongelmia vastikään ilmestyneessä kirjassaan Miksi Suomi pysähtyi? Hän sanoi viime viikolla Helsingin kirjamessuilla, että muuttotiedot muuttavat aivan oleellisesti käsityksiä Suomen talouden tulevaisuudesta – myönteiseen suuntaan –, jos muuttovirta jatkuu. Murron mukaan tämä tarkoittaisi, että puheet eläkejärjestelmän kestävyydestä voitaisiin unohtaa. "Isoin positiivinen uutinen vuosikymmeniin", Murto luonnehti Ylen A-talkissa.

"Taloutta aktiivisesti seuraavat" eivät ole kertoneet, miksi pelkän nettomaahanmuuton kasvun pitäisi ilahduttaa keskivertosuomalaisia, kun tulijat eivät viime vuosina ole olleet keskimäärin nettoveronmaksajia.

Maahanmuuton kasvu voi olla hyvä uutinen Risto Murron kapeasta eläkemaksunäkökulmasta, mutta maahanmuuton kustannuksia ei muualla yhteiskunnassa voida kattaa eläkemaksujen kaltaisella ketjukirjemallilla.

Tuore Murron raportti hehkuttaa nettomaahanmuuttoa, jonka kasvattamisen keinoksi esitetään ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän "hallittua" kasvattamista. Raportissa ei selitetä, mitä tämä "hallittu" tarkoittaa.

Perintövero pois, lisää ulkomaisia opiskelijoita – hallitus sai listan 41 keinosta, joilla kasvattaa taloutta

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto luovutti vetämänsä työryhmän raportin pääministeri Petteri Orpolle (kok.) tänään. Murto on viiden kuukauden ajan johtanut työryhmää, jonka tarkoituksena on ollut etsiä erilaisia keinoja talouskasvun vauhdittamiseksi.

[...]

Tällaisia konkreettisia ehdotuksia listalla oli:
– Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää pitää nostaa hallitusti.

Yle 28.2.2025

Kasvutyöryhmän raportti julki: "Suomi on sulkeutunut" – Myös yhteisöveron kohdennettu kevennys on ehdotuslistalla

[...]

Murron mukaan Suomi ei ole aidosti nuorten ikäluokkien osalta koulutettu yhteiskunta. Lapsia syntyy liian vähän. Murron mukaan 2030-luvulla korkeakouluihin tulevat ikäluokat pienenevät.

Työryhmä ehdottaa, että vähintään puolet nuorista suorittaisi korkea-asteen tutkinnon. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää pitäisi Murron mukaan kasvattaa. Suomalaisten asiantuntijoiden kansainvälistymistä pitäisi tukea, Murto sanoi.

"Suomi on sulkeutunut, vetäytynyt", hän sanoi. Tämä on myös merkittävä ero Ruotsiin verrattuna.

Helsingin Sanomat 28.2.2025

Pääkirjoitus: Murron raportin esityksiä ei pidä tyrmätä hätiköiden

[...]

Murron työryhmällä on usean tasoisia ehdotuksia. Osa niistä on tähän hetkeen kalliita, osa sellaisia, jotka eivät hirveästi maksa. Osaa voi edistää heti ja osa ehdotuksista voisi lähteä liikkeelle asteittain. Osa kohdistuu osaamiseen, osa rahaan.

Muutamat veroehdotukset, kuten juuri perintöveron poisto, ovat tällä hetkellä liian kalliita. Esimerkki hyvästä eikä niin kalliista ideasta on, että ulkomaisten opiskelijoiden määrää lisättäisiin hallitusti ja heistä pidettäisiin kiinni.

Helsingin Sanomat 1.3.2025

Hesarin toimittajatko niistä ulkomaisista opiskelijoista pitävät kiinni?

Raportin ehdottama "ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärän hallittu kasvattaminen" on esimerkki typerästä ideasta, jota ei vaivauduta perustelemaan minkäänlaisilla laskelmilla. Erityisen koomista on "hallitusta" puhuminen nyt, kun opiskeluperäinen maahanmuutto on juuri räjähtänyt Suomessa hallitsemattomaksi. Kehitysmaalaisten turvapaikkamaahanmuutto on ohjattu "opiskelijoiden" ja heidän perheenjäsentensä maahanmuutoksi, jonka suomalaiset maksavat.

Tällaisen maahanmuuton vaikutuksia ei raportissa arvioida kuin väittämällä ohimennen, että vaikutus julkiseen talouteen on "alustavan arvion" mukaan "pitkällä aikavälillä positiivinen". Miksi ihmeessä olisi?

Tiedote: Kasvuriihi-työryhmä: Suomen kasvu vaatii uudistuvaa yritysrakennetta ja osaamista 28.2.2025

Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti (pdf)

Työikäisen väestön kasvanut nettomaahanmuutto on Suomen demografisen kehityksen kannalta tervetullut kehityssuunta, joka tarjoaa mahdollisuuden työvoimapanoksen ennakoitua paremmalle kehitykselle ikääntyvän väestön oloissa. Mikäli nettomaahanmuutto säilyisi viime vuosien tasolla, sillä olisi potentiaalisesti merkittävä positiivinen vaikutus työikäisen väestön ja siten työpanoksen ennakoituun kasvuun Suomessa.

[...]

Mikäli nettomaahanmuutto säilyisi viime vuosien tasolla, sillä olisi potentiaalisesti merkittävä positiivinen vaikutus työikäisen väestön ja siten työpanoksen ennakoituun kasvuun Suomessa.

[...]

Työperäisen maahanmuuton ohella myös opiskeluun saadut oleskeluluvat ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Kun vuonna 2015 oleskeluvan sai 5 800 ulkomaalaista opiskelijaa, oli vastaava lukumäärä vuonna 2023 yli kaksinkertainen, 12 800 opiskelijaa (Migri 2024). Opiskelu Suomessa tarjoaa potentiaalisen mahdollisuuden lisätä ulkomaisen korkeasti koulutetun työvoiman rekrytointia.

Tässä oikeastaan kaikki maahanmuutosta.

Nettomaahanmuuton "merkittävästä positiivisesta vaikutuksesta" ei esitetä raportissa mitään laskelmia tai viittauksia. On päinvastoin itsestäänselvää, että huonolaatuinen kehitysmaamaahanmuutto on ollut ja tulee olemaan Suomelle ja muille länsimaille valtava kustannus ja haitta. "Työpanoksen" potentiaalinen kasvaminen ei lämmitä, kun kyse ei keskimäärin ole nettoveronmaksajista vaan erilaisten tukien ja palvelujen varassa elävistä. Raportissa ei aseteta tulijoille minkäänlaisia laadullisia rajoituksia tai tavoitteita.

Ja kun Murto nosti mallimaaksi avoimuudesta Ruotsin, siellä nettomaahanmuutto on jo muutettu negatiiviseksi.

Pääministeri Orpo kieltäytyi ottamasta kantaa raportin yksittäisiin ehdotuksiin, mutta totesi niitä arvioitavan siitä näkökulmasta, miten saadaan "talouden kasvua, investointeja Suomeen ja työpaikkoja suomalaisille". Toivottavasti muistaa tämän.

[Jaska Pankkaaja]

ALVin, alkoholi-, tupakka-, polttoaine- ja tuloverojen navakat korotukset ja esim. työmatkakuluvähennyksen poistaminen luovat Vahvan Kasvun jonka vain Kokoomus, ja toki ihan kaikki muutkin suomalaisten suosimat puolueet, voivat luoda! Verolokkien rahoituksen jatkuminen on vain pieni lisäetu.

[Roope]

Tuore Murron raportti hehkuttaa nettomaahanmuuttoa, jonka kasvattamisen keinoksi esitetään ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän "hallittua" kasvattamista. Raportissa ei selitetä, mitä tämä "hallittu" tarkoittaa.

Katselin julkistustilaisuutta. Työryhmä oli kuulemma pyytänyt ja saanut yli tuhat ehdotusta talouskasvukeinoista suurelta yleisöltä. Ja sen kyllä huomaa.

Ensimmäinen työryhmän esittämistä keinoista oli suomalaisten koulutustason nostaminen siten, että "vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkea-asteen tutkinnon". Risto Murron mukaan (11:20) etenkin maahanmuuttajien lasten koulutustaso on hälyttävän alhainen.

Tästä Murto pääsi sujuvasti toiseen keinoon eli "ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärän hallittuun kasvattamiseen". Murron mukaan (12:00) tämä on "koulutusvientiä" (!), mutta niin, että se "tapahtuu Suomessa faktisesti"...

Näköjään Risto Murto haluaa olla Pekka Himasen ja Peter Vesterbackan kaltainen pilipalihahmo.

[Betonikostaja]

Ensimmäinen työryhmän esittämistä keinoista oli suomalaisten koulutustason nostaminen siten, että "vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkea-asteen tutkinnon". Risto Murron mukaan (11:20) etenkin maahanmuuttajien lasten koulutustaso on hälyttävän alhainen.

Tulihan se legendaarinen koulutustason nostaminenkin taas sieltä. Korkeakoulutuksen lisääminen on ihan turhaa, jos koulutuksen mukaista työtä ei ole nytkään riittävästi. Tämä on mielestäni Suomessa jo ihan hyvin nähty. Tuo johtaa korkeintaan korkeakoulutettujen palkkojen alenemiseen, mikä ei ole yhteiskunnan kannalta järkevä tavoite, vaikka työnantajien kannalta se voi olla.

Ja jos matut halutaan korkeakouluun, niin koulutuksen vaatimustasoa pitää laskea niin paljon, ettei mistään korkeakoulutuksesta voi enää puhua. Jos tarkoitus on tuhota Suomen koulutusjärjestelmä lopullisesti, niin siihen nämä ehdotukset kyllä sopivat.

[Uuno Nuivanen]

Kehitysmaalainen 'opiskelija'  perheineen tuodaan Suomeen Kelan hoiviin = koulutusvientiä. 

[FadeAway]

Miten Suomea auttaa kymmenien tuhansien ulkomaalaisten kouluttaminen "koulutusvientinä". Nyt jo on korkeakouluja, joissa yli 25% opiskelijoista on ulkomaalaisia. Tätä lukua tahdotaan nostaa.
Samalla maahanmuuttajien lasten koulutustaso on todella matala.

Miksi ei edes ehdoteta lukukausimaksuja, jotka voi vähentää, kun menee Suomeen töihin.

Ali saat korkeakoulupaikan. Aki et vieläkään pääse.

[Saturnalia]

Tulihan se legendaarinen koulutustason nostaminenkin taas sieltä. Korkeakoulutuksen lisääminen on ihan turhaa, jos koulutuksen mukaista työtä ei ole nytkään riittävästi. Tämä on mielestäni Suomessa jo ihan hyvin nähty. Tuo johtaa korkeintaan korkeakoulutettujen palkkojen alenemiseen, mikä ei ole yhteiskunnan kannalta järkevä tavoite, vaikka työnantajien kannalta se voi olla.

Vallan tarkoitus on järjestää mahdollisimman monelle koulutetun ihmisen identiteetti kouluttautumisen kautta, minkä valta näkee keinona vaikuttaa poliittisiin asenteisiin. Koulutetut ihmiset ovat keskimäärin paljon liberaalimpia sekä konformistisempia vallan agendojen suhteen. Siis keskimäärin, hajonta on suurta. Matalasti koulutetut ovat vaara koska he ovat usein kriittisiä sekä omaavat jyrkkiä asenteita.

[Betonikostaja]

Tulihan se legendaarinen koulutustason nostaminenkin taas sieltä. Korkeakoulutuksen lisääminen on ihan turhaa, jos koulutuksen mukaista työtä ei ole nytkään riittävästi. Tämä on mielestäni Suomessa jo ihan hyvin nähty. Tuo johtaa korkeintaan korkeakoulutettujen palkkojen alenemiseen, mikä ei ole yhteiskunnan kannalta järkevä tavoite, vaikka työnantajien kannalta se voi olla.

Vallan tarkoitus on järjestää mahdollisimman monelle koulutetun ihmisen identiteetti kouluttautumisen kautta, minkä valta näkee keinona vaikuttaa poliittisiin asenteisiin. Koulutetut ihmiset ovat keskimäärin paljon liberaalimpia sekä konformistisempia vallan agendojen suhteen. Siis keskimäärin, hajonta on suurta. Matalasti koulutetut ovat vaara koska he ovat usein kriittisiä sekä omaavat jyrkkiä asenteita.

Hieman menee nyt mutkat suoraksi. Jos käy Tampereen kommunistiyliopiston tai jonkun humanistisen koulutuksen, niin usein on kuuliainen mille tahansa vasemmistohallitukselle, teki se vaikka mitä. Ja toisaalta jotkut kauppakorkeakoulun käyneet ja teknisiltä aloilta valmistuneet ovat varmasti yleensä tyytyväisiä oikeistohallitukseen, teki se mitä tahansa. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi itse olen oikeistolainen humanisti-yhteiskuntatieteilijä, mutta näitä on melko vähän.

Sitä ei voi kuitenkaan sanoa, että korkeakoulutetut olisivat yleisesti paljon maltillisempia kuin matalasti koulutetut. Korkeakoulutetut kuitenkin äänestävät varmemmin, ja heidän äänestyskäyttäytymisensä voi saada aikaan muutoksia. Tietenkin matalasti koulutettujen äänestyskäyttäytyminen voisi saada aikaan vielä suurempia muutoksia, mutta he äänestävät harvemmin ja purkavat turhautumistaan muilla tavoin.

[Saturnalia]

Hieman menee nyt mutkat suoraksi. Jos käy Tampereen kommunistiyliopiston tai jonkun humanistisen koulutuksen, niin usein on kuuliainen mille tahansa vasemmistohallitukselle, teki se vaikka mitä. Ja toisaalta jotkut kauppakorkeakoulun käyneet ja teknisiltä aloilta valmistuneet ovat varmasti yleensä tyytyväisiä oikeistohallitukseen, teki se mitä tahansa. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi itse olen oikeistolainen humanisti-yhteiskuntatieteilijä, mutta näitä on melko vähän.

Sitä ei voi kuitenkaan sanoa, että korkeakoulutetut olisivat yleisesti paljon maltillisempia kuin matalasti koulutetut. Korkeakoulutetut kuitenkin äänestävät varmemmin, ja heidän äänestyskäyttäytymisensä voi saada aikaan muutoksia. Tietenkin matalasti koulutettujen äänestyskäyttäytyminen voisi saada aikaan vielä suurempia muutoksia, mutta he äänestävät harvemmin ja purkavat turhautumistaan muilla tavoin.

Kyllä, mutta tämä ei ole oikeisto-vasemmistokysymys. Matalasti koulutetut ovat se ryhmä jota valta pelkää ja halveksii, äänestivät he tai jättivät äänestämättä. He ovat se ryhmä, joka pyritään korvaamaan maahanmuuttajilla välittämättä kuluista sekä seurauksista maalle, taloudelle sekä kulttuurille. Muistakaamme, että vielä aivan vähän aikaa sitten kriittisyys maahanmuuttoa kohtaan oli yleinen todiste henkilön matalasta koulutustasosta. Kritisoija oli isämmaallinen räyhäimpivaaralainen kiitospaita. Tämä elitismi on hiipumassa, ja hyvä niin. Siinä olet oikeassa, että matalasti koulututetut äänestävät harvemmin. Usein siksi, ettei itseä miellyttävää poliittista linjaa ole demokraattisesti tarjolla. Jos vaikka hypoteettisesti olet maahanmuuttokriittinen, mutta talouspoliittisesti vasemmalla, niin ainoa mahdollisuus on Aku Ankka.

[Betonikostaja]

Hieman menee nyt mutkat suoraksi. Jos käy Tampereen kommunistiyliopiston tai jonkun humanistisen koulutuksen, niin usein on kuuliainen mille tahansa vasemmistohallitukselle, teki se vaikka mitä. Ja toisaalta jotkut kauppakorkeakoulun käyneet ja teknisiltä aloilta valmistuneet ovat varmasti yleensä tyytyväisiä oikeistohallitukseen, teki se mitä tahansa. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi itse olen oikeistolainen humanisti-yhteiskuntatieteilijä, mutta näitä on melko vähän.

Sitä ei voi kuitenkaan sanoa, että korkeakoulutetut olisivat yleisesti paljon maltillisempia kuin matalasti koulutetut. Korkeakoulutetut kuitenkin äänestävät varmemmin, ja heidän äänestyskäyttäytymisensä voi saada aikaan muutoksia. Tietenkin matalasti koulutettujen äänestyskäyttäytyminen voisi saada aikaan vielä suurempia muutoksia, mutta he äänestävät harvemmin ja purkavat turhautumistaan muilla tavoin.

Kyllä, mutta tämä ei ole oikeisto-vasemmistokysymys. Matalasti koulutetut ovat se ryhmä jota valta pelkää ja halveksii, äänestivät he tai jättivät äänestämättä. He ovat se ryhmä, joka pyritään korvaamaan maahanmuuttajilla välittämättä kuluista sekä seurauksista maalle, taloudelle sekä kulttuurille. Muistakaamme, että vielä aivan vähän aikaa sitten kriittisyys maahanmuuttoa kohtaan oli yleinen todiste henkilön matalasta koulutustasosta. Kritisoija oli isämmaallinen räyhäimpivaaralainen kiitospaita. Tämä elitismi on hiipumassa, ja hyvä niin. Siinä olet oikeassa, että matalasti koulututetut äänestävät harvemmin. Usein siksi, ettei itseä miellyttävää poliittista linjaa ole demokraattisesti tarjolla. Jos vaikka hypoteettisesti olet maahanmuuttokriittinen, mutta talouspoliittisesti vasemmalla, niin ainoa mahdollisuus on Aku Ankka.

Matalasti koulutettujen korvaaminen matuilla ei ole ajatuksenakaan järkevä, jos vallankäytöstä ja potentiaalisista äänestäjistä puhutaan. Jos matut saavat poliittista valtaa, heitä on paljon vaikeampi ohjailla. Esimerkiksi demareilla on jo nyt yllättävän paljon matuja toiminnassaan mukana. Mutta mitäpä veikkaat, kummin käy, tuleeko matuista demareita vai muuttuuko demareiden linja matukulttuurin suuntaan? Sitä paitsi matut pystyvät varmasti innostamaan oman väkensä äänestämään, jos sillä on oikeasti merkitystä.

Mutta joo, olemme varmaan lopulta asioista aika samaa mieltä. Etenkin valtaapitävä eliitti on tuhonnut suomalaisten yhtenäisyyden, ja on turha luulla, ettei matuilla keskenään samanlaista yhtenäisyyttä olisi. Kyllä heillä on, ja sehän tässä vaarallista onkin.

[Roope]

Kehitysmaalainen 'opiskelija'  perheineen tuodaan Suomeen Kelan hoiviin = koulutusvientiä. 

Suomalainen versio "koulutusviennistä" on juuri näin nurinkurisen surkuhupaisa. Suomalaiset maksavat ulkomaalaisten koulutuksen Suomessa.

Murto selitti (12:20) videolla, että ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärän hallitussa kasvattamisessa "hallittu kasvattaminen" tarkoittaa korkeakouluille korvamerkittyä rahaa pelkästään ulkomaalaisten koulutukseen. Näin "tämä kasvava koulutusvientimme menee eteenpäin", Murto linjasi osion lopuksi. Profit.

[Betonikostaja]

Miten Suomea auttaa kymmenien tuhansien ulkomaalaisten kouluttaminen "koulutusvientinä". Nyt jo on korkeakouluja, joissa yli 25% opiskelijoista on ulkomaalaisia. Tätä lukua tahdotaan nostaa.
Samalla maahanmuuttajien lasten koulutustaso on todella matala.

Miksi ei edes ehdoteta lukukausimaksuja, jotka voi vähentää, kun menee Suomeen töihin.

Ali saat korkeakoulupaikan. Aki et vieläkään pääse.

Matujen kouluttamisella monet pienemmät korkeakoulut voivat perustella olemassaoloaan. Esimerkiksi Lappeenrannan LUT on todella riippuvainen matuopiskelijoista, näitä on siellä paljon. Tämä on traagista, koska Lappeenranta sijaitsee vain parinsadan kilometrin päässä pk-seudulta, se ei siis ole todellakaan missään mörönperseessä. Vain vähän kauempana kuin Turku tai Tampere. Myös tiet sinne ovat todella hyvät, Pietariin vievää motaria voi ajaa suurimman osan matkasta.

Takavuosina tuonne oli kyllä ihan hyvin vetoa esimerkiksi pk-seudulta, mutta jokin on muuttunut. Eihän Lappeenranta ole siinä kasvukolmiossa, mitä ihmisille aina esitellään, mutta kyllä sen sijainti on silti hyvä. Lappeenrannassa on rakennettu viime vuosina todella paljon opiskelija-asuntojakin hyvällä sijainnilla, vaikka joku ilkeämpi voisi kysyä, mistä niihin saadaan asukkaita.

Mutta tämä ehkä hyvänä osoituksena siitä, ettei mitään koko maan kattavaa suunnitelmaa ole, jokainen touhuaa omiaan ja ehkä turhaan, kuten tuosta esimerkistä käy ilmi.

[Roope]

Pääkirjoitus: Yritysjohtajien pitäisi osallistua rohkeammin yhteiskunnalliseen keskusteluun

[...]

Suomalaisen hyvinvointivaltion kohtalo mitataan siinä, kuinka tuottavuutta ja työvoiman määrää saadaan nostettua. Tuottavuuden kasvattamisen avaimet ovat yrityksillä, mutta muun yhteiskunnan panos on olennainen ja tulee esimerkiksi koulutuksen määrän ja laadun kautta.

Pomoilla voisi olla sanottavaa esimerkiksi tästä. Hyvinvointivaltion painosta iso osa on yritysten hartioilla, joten julkisista hoitovastuista ja eläkkeistä saattaisi irrota jokin kommentti. Pienen piirin keskusteluissa yritysjohtajilla tuntuu olevan paljonkin mielipiteitä näistä teemoista. Nuoret kasvuyrittäjät sentään silloin tällöin puuttuvat maailman menoon ja hyvinvointivaltion olemukseen.

Viime vuosina lähinnä vain työperäistä maahanmuuttoa koskeva keskustelu on tuonut yritysjohtajia isosti julkisuuteen. Keskustelussa vastakkain ovat olleet perussuomalaiset ja asiaa käytännössä tuntevat tahot, kansainvälisten yritysten – kuten taas Nokian – johtajat.

Vuonna 2021 Nokian silloinen maajohtaja Tommi Uitto kommentoi osaavan työvoiman puutetta: "Jos me emme saa Suomeen työvoimaa, ne työt pitää joka tapauksessa tehdä. Emme jää Suomeen odottamaan, vaan ne työt tehdään sitten jossain muualla."

Helsingin Sanomat 2.3.2025

Pääkirjoitustoimittajan kuvaama jakolinja on keinotekoinen ja tarkoitushakuinen. Nokian kaipaamia korkeasti koulutettuja ja hyvätuloisia osaajia tuskin perussuomalaisetkaan vastustavat, mutta "työperäinen maahanmuutto" ja "osaajat" ovat nykyään kiertoilmaisu vaikka minkälaiselle maahanmuutolle. Esimerkiksi käsitteitä "nettomaahanmuutto" ja "työperäinen maahanmuutto" käytetään valtamediassa huolettomasti synonyymeinä, kun viitataan väitettyyn 40 000 vuosittaisen maahanmuuttajan tarpeeseen. "Osaajiksi" kuvataan jopa kouluttamattomia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet käännytystä odotellessa työpaikan pitseriasta.

Linkin takana Nokian maajohtaja ei viitannut tutkimus- ja tuotekehityksen teknologiaosaajista puhuessaan Euroopan ulkopuolelta haalittavaan halpatyövoimaan, jota suomalaisten veronmaksajien pitäisi tavalla tai toisella subventoida yrityksille, mutta niin ovat tehneet monet muut yritysjohtajat ja etujärjestöjen lobbarit. Niin tekee tyypillisesti myös Hesari. Jakolinja menee siinä.

Jos avauksiimme jaksaisi tutustua muutenkin kuin Vesterbackan haittaedustajista puhuvien tviittien kannustamana, saattaisi nopeasti huomata, että kritisoimme sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta ja sen autuuteen vetoamista.
— Riikka Purra (@ir_rkp) January 31, 2023

Suomenmaa: Perussuomalaisten maahanmuuttolinjalle näpäytys yritysmaailmasta – Nokialla on Suomessa töissä noin 80 eri kansallisuutta, toimitusjohtaja Lundmark huomauttaa 2.2.2023

Mitä tulee pääkirjoituksen aiheeseen eli yritysjohtajien yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen, maahanmuuton osalta ongelma on paremminkin siinä, että se jää yleensä fraasien huuteluun. "Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia", huikkaa kukin vuorollaan ja vetäytyy sitten keskustelusta oletuksiaan avaamatta.

[Roope]

Tuore Murron raportti hehkuttaa nettomaahanmuuttoa, jonka kasvattamisen keinoksi esitetään ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän "hallittua" kasvattamista. Raportissa ei selitetä, mitä tämä "hallittu" tarkoittaa.

Katselin julkistustilaisuutta. Työryhmä oli kuulemma pyytänyt ja saanut yli tuhat ehdotusta talouskasvukeinoista suurelta yleisöltä. Ja sen kyllä huomaa.

Ensimmäinen työryhmän esittämistä keinoista oli suomalaisten koulutustason nostaminen siten, että "vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkea-asteen tutkinnon". Risto Murron mukaan (11:20) etenkin maahanmuuttajien lasten koulutustaso on hälyttävän alhainen.

Tästä Murto pääsi sujuvasti toiseen keinoon eli "ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärän hallittuun kasvattamiseen". Murron mukaan (12:00) tämä on "koulutusvientiä" (!), mutta niin, että se "tapahtuu Suomessa faktisesti"...

Vihreät panevat vielä paremmaksi muun muassa vaatimalla 60 prosentin (!) korkeakoulutusta.

"Vihreiden lista talouden vahvista­mi­seksi" tekisi Suomesta väitetysti "koulutuk­sen, osaamisen ja tutkimuksen supervallan", mutta oikeasti se päätyisi tekemään Suomesta vain maahanmuuton Ruotsin.

Vihreiden keinot talouden vahvista­mi­seksi 4.3.2025

Kun listan takana on sellaista vihreiden parasta talousosaamista kuin Oras Tynkkynen ja Saara Hyrkkö, tuloksen voikin arvata.

1. Tehdään parlamentaarinen sitoumus taata 60 % Suomen nuorista korkeakoulututkinto.

Suomen nuorten korkeakoulutusaste on jäänyt verokkimaista jälkeen. Koulutustasoa on välttämätöntä nostaa, ja sen varmistamiseksi tarvitaan hallituskaudet ylittävä, pitkäjänteinen parlamentaarinen suunnitelma.

28. Asetetaan määrällinen tavoite työhön johtavaan maahanmuuttoon.

Suomen tulee asettaa työvoimaa koskevaksi tavoitteeksi vähintään 400 000 uutta työllistä vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää nettomaahanmuuton säilyttämistä parin viime vuoden ennätyskorkealla tasolla eli sen kolminkertaistamista suhteessa 2000-luvun keskiarvoon. Kansallisen tavoitteen asettamisella antaisi selkeän viestin eri hallinnonaloille ja kunnille sekä ohjaisi lainsäädännön valmistelua. Tavoitteen toteutumisen myötä työikäisen väestön määrä kasvaisi vastaavalla vauhdilla kun se kasvoi hyvinvointivaltion rakentamisen aikana.

Syntyvyys 43 700 ja laskussa, nettomaahanmuutto parina viime vuonna 60 000. Mikä väestönvaihto?

Tässäkin kiertoilmaisu "työhön johtava maahanmuutto", jollaista on vihreille kaikki maahanmuutto.

31. Pilotoidaan uutta "pysyvien asukkaiden" työhön johtavaa maahanmuuton väylää.

Suomeen tulee rakentaa uusi työhön johtavan maahanmuuton väylä, jonka kautta myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat ihmiset voisivat muuttaa perheidensä kanssa Suomen pysyviksi asukkaiksi ilman, että maassa olo on sidottu kenenkään työsuhteeseen. Uuden maahanmuuton väylän voisi käynnistää esimerkiksi alueellisilla kokeiluilla, joissa TE-alueet toteuttavat pilotit yhdessä kuntien, kolmannen sektorin ja työnantajien kanssa. Kokeilut voidaan toteuttaa erityisesti paikkakunnilla, joissa lapsi- ja työikäinen väestö pienenee ja alueen yrityksissä ja palveluissa on pulaa tekijöistä.

34. Luovutaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta

Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa on ensin selvitettävä kolmansista maista tulevien työntekijöiden osalta, onko Suomessa tai EU-alueella sillä hetkellä saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Saatavuusharkinnasta luopuminen on helpottaisi ulkomaisen työvoiman rekrytointia, sujuvoittaisi työvoiman liikkuvuutta ja madaltaisi kynnystä tulla Suomeen töihin. Ensimmäisenä askel saatavuusharkinnan yleispoistoon on saatavuusharkinnan ja työluvan tulorajojen poistaminen Suomessa työskentelevien puolisoilta.

35. Helpotetaan perheenyhdistämistä laskemalla perheenyhdistämisen tulorajoja

Tiukat perheenyhdistämiseen liittyvät käytännöt johtavat siihen, että moni osaaja työskentelee Suomessa vain tilapäisesti ja palaa kotimaahan, kun perhettä ei saada tuotua Suomeen. Perheenyhdistämisen tiukat tulorajat vaikeuttavat osaajien maahanmuuttoa monella työvoimapula-alalla. Esimerkiksi rakennustyöntekijän tai terveydenhuollon mediaaniansioilla osaaja ei saa perhettään tuotua Suomeen.

[Pallopääkissa]

SUOMEN UUTISET SHOW #7: Työperäinen maahanmuutto – onko siitä hyötyä, paljonko se maksaa?
https://www.suomenuutiset.fi/suomen-uutiset-show-7-tyoperainen-maahanmuutto-onko-siita-hyotya-paljonko-se-maksaa/

Video:
SUOMEN UUTISET SHOW #7: Työperäinen maahanmuutto - kuka maksaa laskun?
https://www.youtube.com/watch?v=NFpNNEPrRT8

Suomen Uutiset Show:n sohvalle kokoontuu suorasanainen ja kova kattaus pohtimaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Vastauksia haetaan suomalaisia askarruttaviin kysymyksiin.

Mitä tehdään, kun Suomen väestö ikääntyy? Miten Suomen huoltosuhteen heikkeneminen oikaistaan ilman maahanmuuton lisäämistä? Entä pitäisikö yrityksille antaa vapaammat kädet tuoda tarvitsemaansa työvoimaa ulkomailta? Pitääkö suomalaisten sopeutua maahanmuuttajiin vai päinvastoin? Jos maahanmuuttajilta jotain vaaditaan, niin saa helposti rasistin leiman. Mikä tässä on mennyt pieleen? Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on luvannut karkottaa luvattomat ja rikoksiin syyllistyneet maahantulija, vaan kuinka Trumpin linjan uskotaan alkavan näkyä Euroopassa? Kuinka hyvin maahanmuuttopolitiikkamme sopii yhteen suomalaisten arvojen kanssa? Ja kuinka kauan Suomen itäraja pysyykään kiinni?

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi löytävät vastauksia moniin talouskysymyksiin ja sisäministeri Mari Rantanen (ps) tuo tilannekatsauksen mm. maahanmuuton lieveilmiöistä, uusista tiukennuksista ja Suomen turvallisuudesta.

Keskustelun toimittaa VTT, tietokirjailija Jouko Marttila.

Suomen Uutiset Show on uusi keskusteluohjelma, jossa käsitellään poliittisia ja yhteiskunnallisia teemoja ja ilmiöitä uteliaisuudella ja ilman sensuuria.

[Nikolas]

Syntyvyys 43 700 ja laskussa, nettomaahanmuutto parina viime vuonna 60 000. Mikä väestönvaihto?

Juurikin se.

Tässä on tekoälyavusteisesti keräilty tiivis luettelo joistain käyttökelpoisista keinoista maahanmuuttopolitiikan parantamiseksi:

• Vetovoimatekijöiden korjaaminen:
  a) Sosiaalipolitiikan uudistaminen estämään taloudellisesti motivoitunutta maahanmuuttoa (esim. etuuksien tiukentaminen).
  b) Oikeiden vetovoimatekijöiden kehittäminen, kuten matala ansiotuloverotus, osaavan työvoiman houkuttelemiseksi.
  
  
• Turvapaikkaprosessin tehostaminen:
  Nopeutettu ja huolellinen käsittely varmistaa, että vain aidosti suojelua tarvitsevat saavat oleskeluluvan.
  
  
• Uusintahakemusten pikakäsittely:
  Toistuvat hakemukset käsitellään nopeasti, jos ne eivät tuo uutta olennaista tietoa, mikä estää prosessin viivyttämisen.
  
  
• Maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen:
  Rajavalvonnan parantaminen ja viisumipolitiikan kiristäminen, esimerkiksi pisteytysjärjestelmä työperäiselle maahanmuutolle, joka arvostaa koulutusta ja kielitaitoa.
  
  
• Integraation parantaminen:
  Pakollinen kielikoulutus ja kulttuurikasvatus auttavat maahanmuuttajia sopeutumaan.
  
  
• Syntyvyyden edistäminen:
  Taloudelliset kannustimet (esim. lapsilisät, verovähennykset) ja perheystävälliset palvelut (kuten vanhempainvapaat ja päivähoito) tukevat kantaväestön osuuden säilymistä.
  
  
• Avoimet leirit maasta poistettaville:
  Keskukset, joissa maasta poistettavat voivat hoitaa lähtöbyrokratiaa tukipalveluiden avulla, vähentävät piiloutumista ja ovat eettisesti kestäviä.
  
  
• Sähköinen valvonta:
  Nilkkapannat ja mobiilisovellukset maasta poistettavien seurantaan tarjoavat tehokkaan ja kohdennetun valvontakeinon ilman laajoja rajoituksia.
  
  
• Nopeutettu maasta poistamisprosessi:
  Lisäresurssit poliisille ja rajavartiolaitokselle mahdollistavat maasta poistamisen heti päätöksen jälkeen, minimoiden viiveet ja piiloutumisen riskin.

Painotin tiiviyttä, ja tiivishän tuosta tulikin. Jälkikäteen tekstiä katsoessani huomaan että joitain kohtia olisi voinut kirjoittaa selvemminkin.

• 1. a) Taloudellista motiivia ei ihmiseltä voi noin vain ottaa pois. Mutta kyse onkin siitä että sosiaaliturvapaikka on vääränlainen taloudellinen motiivi Suomeen muuttamiseen.
  
  
• 2. Nopeutettuun ja huolelliseen käsittelyyn ei ole oikotietä. Siihen tarvitaan enemmän työvoimaa. Se nielee rahaa, mutta kulutettu raha voidaan katsoa sijoitukseksi. Kun vääränlaiselta turvapaikanhakijalta nousee tie pystyyn, se merkitsee noin miljoonan euron säästöä. Muistaakseni Päivi Räsänen yritti ratkaista asian siten että määräsi käsittelyn kestolle maksimin, lisäämättä tehtävässä tarvittavaa työvoimaa. Se nyt vaan ei toimi niin.
  
  
• 7. ja 8. Nämä kuuluvat yhteen. Ilman valvontapantaa tai jotain muuta riittävän varmaa menettelyä avoin leiri olisi silkkaa typeryyttä.
  
  
• 9. Muistaakseni Timo Soinin piti tehdä jotain tämän hyväksi mutta ei tehnyt. En tiedä onko nykyisessä hallituksessa palautuskäytäntöjen notkistamiselle saatu jotain tehtyä.
  
  
• Kaikkien edellä mainittujen lisäksi tulisi katsoa mistä kansainvälisistä sopimuksista on Suomelle liian paljon riesaa, ja tarpeen vaatiessa Suomen tulisi irtautua niistä. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus (ECHR) ja siinä erityisesti artiklat 5 ja 8 voivat olla tällaisia.

[Pallopääkissa]

Tämä varmaan käy tänne.

Massasiirtolaisuus muka maanpuolustusta?! ​⁠​⁠| Riku-Mikael Leppänen AOL #119
https://www.youtube.com/watch?v=4GwcKFZe75E

Vieraana ​⁠‪@oikeasuunta2533‬ Riku-Mikael Leppänen! Puhetta mm. tästä propaganda-pläjäyksestä: https://maanpuolustaja.fi/what