Etla: Suomi tar­vit­see vuo­sit­tain 44 000 maa­han­muut­ta­jaa (3 x nyky)

[ikuturso]

Me suomalaiset tiedämme, että emme pärjää ilman ulkomaista työvoimaa. Meitä ei yksinkertaisesti ole riittävästi elättämään vanhenevaa väestöämme.

Siksi me tarvitsemme neekeriorjia puuvillapelloillemme maksamaan meidän vanhenevan väestömme elatuksen.

Eikö tämä jumankauta haise ihmisten nokkaan. Me ollaan lisäännytty, hankittu kansallissairauksia, lihotaan, saadaan syöpiä eikä enää tehdä lapsia. Niinpä tänne pitää tuoda ihmisiä maksamaan meidän elintasosairautemme.

Uuskolonialismia, uusneekeriorjuutta toisella nimellä. Mitä tapahtuu kun orjia on enemmän kuin bosseja? Niinpä. Me keski-ikäiset olemme niitä, jotka heitetään susille, kun tulijat kieltäytyvät maksamasta meidän konjakkiryyppymme yksityishuoneessa hoivakodissa hoitajamitoituksella.

-i-

[KamalaJari]

Näiden puheissa ulkomaalainen on aina osaaja tai huippuosaaja, vaikka olisikin lukutaidoton murjaani.

Osaajan ja huippuosaajan käsitettä tulee avartaa , vanhoihin malleihin on turha hirttäytyä nyt eletään 2020 lukua .
Tämän päivän osaajisto osaa sellaisia asioita joihin me emme ole aiemmin kiinnitäneet huomiota , ihmiset jotka saapuvat ikivanhoista kulttuureista kantavat geeneissään ikiaikaisia osaamisen muotoja , täytyy arvostaa sitä että he ovat valmiita jakamaan sitä osaamistaan keskuudessamme.

[Roope2]

Nyt "virallinen taho" (Suvi Pulkkinen, johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto, Keskuskauppakamari) onkin Hesariin kirjoitetussa tekstissä tätä mieltä 6 kuukauden työhönhakusäänöstä:


Valtaosa työttömäksi jääneistä maahan muuttaneista työllistyy jo muutenkin kohtuullisessa ajassa Suomen työmarkkinoille tai poistuu maasta ilman valtion väliintuloa.



Miksi asia nähdään nyt näin? Koska nyt kritisoidaan tulevaa lakiehdotusta, joka velvoittaisi työnantajia raportoimaan maahanmuuttovirastolle, mikäli oleskeluluvalla töitä tekevän työsuhde yrityksessä päättyy.


https://nakoislehti.hs.fi/b8cfc1fe-b130-45fd-b42b-1ef09f9f39a9/55

[Roope]

^Kuusi kuukautta onkin yhtäkkiä ihan tarpeeksi pitkä aika, mutta pliis älkää pakottako ilmoittamaan työsuhteen päättymisestä ja sitä seuraavasta laittomasta oleskelusta viranomaisille.

Vaikka maahanmuuttovirastolla on jo nykyään mahdollisuus peruuttaa oleskelulupa, työnantajalle säädettävän ilmoitusvelvollisuuden kautta lain toimeenpano tiukentuisi. Samalla työnantajiin kohdistuva byrokratiarasite kasvaisi, vaikka hallitus on päinvastoin asettanut tavoitteekseen normien purkamisen.

Norjassa ja Tanskassa luotetaan ja annetaan vastuuta enemmän yksilölle itselleen. Työntekijän oleskeluluvalla maassa olleen tulee itse ilmoittaa työsuhteen päättymisestä, jolloin hänelle myönnetään kuudeksi kuukaudeksi viisumi työnhakua varten.

Siinä olisi meille hyvä pohjoismainen malli.

Suvi Pulkkinen
johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto
Keskuskauppakamari

Työnantajan byrokratiarasite ulkomaalaisen työsuhteen päättymisestä ilmoittamisesta pari minuuttia?

Minusta tuntuu, että tuo yksilöiden enempi vastuullistaminen ei oikein toimi Euroopan ulkopuolisen nykymaahanmuuton kanssa, kun tuhannet ovat mieluusti jääneet Suomeen laittomastikin.

[Kallan]

Keskuskauppakamari. Piti oikein katsoa, mikä virka tuollakin putiikilla on. Lähteenä Wikipedia:

Keskuskauppakamari (lyhenne K3) on Suomen kauppakamarien yhteistyöelin. Se pyrkii edistämään yritysten toimintaedellytyksiä ja yrittäjyyttä. Keskuskauppakamarin toimintaa säätelee kauppakamarilaki (1.11.2002/878).

Keskuskauppakakamarin toimintaa ovat yritysten edunvalvonta, elinkeinoelämän itsesääntelytehtävät ja julkiset tehtävät. Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivat muun muassa seuraavat toimielimet: välimieslautakunta ja lunastuslautakunta (nimeävät jäsenet välimiesoikeuksiin), kiinteistönarviointilautakunta (hyväksyy ja valvoo auktorisoituja kiinteistöarvioijia (AKA)), tavarantarkastajalautakunta (hyväksyy ja valvoo tavarantarkastajia (HTT)) ja liiketapalautakunta (antaa lausuntoja hyvän liiketavan mukaisesta toiminnasta).

Keskuskauppakamarin alaisuudessa aiemmin toiminut tilintarkastuslautakunta on siirtynyt Patentti- ja rekisterihallitukselle 1.1.2016 alkaen.

Keskuskauppakamari myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin lyhenne on K3, eikä... KKK. Miksiköhän?  Jälkimmäinen lyhenne olisi kyllä kolmen koon Keskuskauppakamarille osuvampi, kun ovat niin kovasti haalimassa nykyajan puuvillaplantaaseille neekeriorjia ihan omatoimisesti erinäisin keinoin. Mutta toistuvasti ahneella on surkea loppu, ja Luoja pitää kyllä siitä huolen. Koskee myös nykyajan orjakauppiaitten lobbausjärjestö KKK:ta K3:sta.

[FadeAway]

Samalla kannattaa muistaa sekin, että ulkomaalaisten työttömyys on kasvanut Suomessa voimakkaasti. TEM:n tilastot kertovat, että työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 46 700, mikä on 7 100 (+15%) enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa.

Ulkomaalaisista työttömistä työnhakijoista oli EU/ETA­-maiden kansalaisia kesäkuun lopussa 10 600, eli työttömyys koskettaa erityisesti kolmansista maista tulevia. Työttömyysaste ulkomaalaisilla on 17,8 prosenttia.

Jos "EK-unelma" 44000 työperäisestä maahanmuuttajasta toteutuu, niin näillä luvuilla se olisi lähes 10000 työtöntä ulkomaalaista, nousevalla trendillä, vuodessa.
Tai pitää siirtyä valikoivaan maahanmuuttoon, (ehkä) pisteytysjärjestelmällä ja tulorajalla. (Näitä ehdoteltiin jo yli 15v sitten...)

[JoKaGO]

Työttömyyslulemat ovat karut ja työttömyys vaan kasvaa, mutta silti on kuulemma krooninen pula osaavasta työvoimasta, joten tarvitsemme ulkomaalaisvahvistuksia.

Tämä siis maassa, jossa on laadukas koululaitos. Niin laadukas, että koulutamme huippuosaajia aloille, joilla ei ole tarvetta työvoimalle, ja ne alat, jotka tarvitsisivat osaajia, eivät niitä saa 

JUMALAUTA, vanha oppikoulusysteemi takaisin ja heti 

[Roope]

Pääkirjoitus: Oikea huoli, vaikka mittaus olisikin heppoinen

Suomen kannattaa houkutella ulkomaista työvoimaa. Hallituksen viesti on päinvastainen.

Helsingin Sanomat 27.7.2024

Hesari myöntää pitkin hampain nyt yli viikkoa myöhemmin, että uutisoimansa mittaus oli arvoton, mutta ei ota vastuuta kelvottoman kyselyn yhtä kelvottoman uutisoinnin kautta levittämästään käsityksestä, että tulosten "romahduksen" taustalla olisi ollut hallituksen maahanmuuttopolitiikka. Ei ollut, mutta olisi voinut olla, siellä intetään.

Runsas viikko sitten suomalaiset saivat ikäviä uutisia: Suomen arvostus romahti tuoreimmassa maakuvamittauksessa.

Mittauksia kannattaa aina ensiksi hieman mitata.

Tämän Expat Insider 2024-selvityksen teki Internations-verkosto. Selvitys tehtiin avoimena nettikyselynä ja siihen vastasivat maahan työn perässä muuttaneet ulkomaiset työntekijät. He arvioivat muun muassa, miten he ovat pystyneet asettumaan osaksi yhteiskuntaa, millaisena he kokevat uuden asuinmaansa elämänlaadun sekä työolosuhteet.

Kyselyä ei kannata verrata esimerkiksi niihin puoluekannatusmittauksiin, joita Suomessa tehdään tarkasti säännellysti. Expatin tuloksista näkee huomattavaa kyselytapaan liittyvää huojumista.

Suomi on ollut tässä selvityksessä peräkkäisinä vuosina sijoilla 19, 1, 39, 32, 16 ja nyt 51. Suomessa elinolot ja työn ehdot eivät muutu mitenkään niin paljon yhdessä vuodessa, että sijoituksen valtaville heilahteluille löytäisi syytä reaalimaailmasta. Tuoreimmassa selvityksessä ykkössijalla oli Panama, kakkonen Meksiko ja kolmonen Indonesia.

Häntäpään maita olivat Suomen lisäksi oudosti Norja, Kanada sekä Saksa. Tästä selvityksestä voisi päätellä esimerkiksi, että sekä Kanadassa että Suomessa elämänlaatu romahti vuonna 2023.

Tämä kaikki ja siitä johdettavat epäilykset olivat helposti nähtävissä jo ennen Hesarin uutisen ja siihen samalta pohjalta liitettyjen jatkojuttujen julkaisemista. Mitä toimituksessa mahdettiin ajatella? Because we can.

Yhdessä vuodessa on kuitenkin Suomessa tapahtunut jotain, hallitus on vaihtunut. Suomen opposition mielestä mittaus oli näyttö siitä, että Petteri Orpon (kok) hallitus on epäonnistunut ja se karkottaa ulkomaisen työvoiman Suomesta.

No, nythän me tiedämme ja jopa Hesari myöntää, että nettikyselynä toteutettu mittaus ei ollut oikeasti näyttö mistään.

Enkä muuten ole nähnyt missään opposition kommentteja, ellei sellaiseksi lasketa keskustan ex-meppi Riikka Pakarisen perusteettomia väitteitä, jotka Hesari esitti kyseenalaistamatta asiantuntija-arviona.

Vaikka tätä selvitystä ei kannatakaan kokonaisuutena ottaa kovin vakavasti, siitä kannattaa jopa hallituksen tukijoiden poimia kysymys maahan asettumisen helppoudesta. Suomea ei vastausten perusteella todellakaan koeta kutsuvana maana.

Kyselyä ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, mutta otetaanpa sittenkin, vaikka emme tiedä vastaajista kuin sen, että heidän ihannemaitaan ovat Panama ja Meksiko ja inhokkejaan sellaiset maat kuin Saksa ja Kanada, joihin siirtolaiset suorastaan rynnivät.

Tässä teemassa on ihan todistettavastikin vuodessa tapahtunut paljon: hallitus on päättänyt perussuomalaisten johdolla vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman jäämistä Suomeen. Tällainen viesti heijastuu moniin muihinkin Suomea koskeviin mielipiteisiin, vaikka niillä ei reaalimaailmassa olisikaan katetta.

Mitä "tässä teemassa" on nimenomaan todistettavasti tapahtunut työperäisen maahanmuuton suhteen? Ei muuta kuin valtamedian ja etenkin Hesarin vauhkoilua tällaisin valeuutisoinnin keinoin, jotka aivan varmasti heijastuvat myös ulkomaalaisten Suomea koskeviin mielipiteisiin.

Vastustettu kuuden kuukauden sääntö ei olisi lakina juuri sen kummempi kuin naapurimaiden vastaavat, mutta nyt vastustuksen todelliseksi syyksi on paljastunut lakiin liittyvä velvollisuus ilmoittaa Migrille, että ulkomaalainen ei ole enää työsuhteessa. Tätä vastustavilla ja laitonta Suomeen jäämistä suosivilla tuskin on puhtaat jauhot pussissa ja kansakunnan etu mielessä.

[Roope]

Hesarin huuhaauutisointia huuhaakyselystä käytetään surutta lyömäaseena maahanmuuttopropagandassa.

Riitta Mäkisen kansanedustajakolumni: Kasvu tarvitsee tekijänsä – Suomessakin

[...]

Sukupolvet, joiden tulisi vastata tulevaisuuden työvoima- ja hoivatarpeeseen, ovat auttamattomasti liian pieniä. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa huomattavasti nykyistä enemmän. Jotta työelämässä olevien määrä suhteessa sen ulkopuolella oleviin ei supistuisi, tarvitsemme 60 000 uutta työikäistä ulkomailta vuosittain.

Tehtävä ei ole helppo. Pohjoisen kylmä ilmasto, verraten heikko ja hidas liikenneinfra, pitkät välimatkat ja haastava kieli eivät varsinaisesti lukeudu vetovoimatekijöihin. Samalla kansainvälinen kilpailu on kovaa ja armotonta. Meidän on siis nojattava muihin arvossapidettyihin asioihin.

Aitoja suomalaisia kilpailuvaltteja ovat olleet hyvä koulutus ja toimivat palvelut, puhdas luonto ja avoin, turvallinen ja luottamukseen nojaava yhteiskunta.

Expat Indiser 2024 -tutkimus selvittää vuosittain 53:n maan vetovoimaisuutta kansainvälisten osaajien ja työntekijöiden silmissä. Suomen maakuva on perinteisesti ollut hyvä. Nyt tulos oli karmaiseva. Sijoituksemme romahti vuodessa sijalta 16 sijalle 51.

Siinä, missä perussuomalaiset saavat jäädä hyperventiloimaan väestönvaihtoteorioidensa keskelle, on pääministeri Orpon aidosti tartuttava asiaan. Lakiesitys, jossa työtön maahanmuuttaja poistetaan maasta kolmen ja erityisosaajat kuuden kuukauden kuluttua, on järjetön.

Monissa työsopimuksissa jo pelkästään karenssiajat ovat pidempiä.

Nyt tulisi vähintään harkita työnhakuviisumin käyttöönottoa, jolla varmistetaan ensinnäkin kansainvälisen osaamisen jääminen Suomeen valmistumisen jälkeen. Myös houkuttelevampi veromalli voisi kannustaa osaajia jäämään Suomeen.

Ennen kaikkea on nopeutettava tällä hetkellä hyvin vaivalloista ja hidasta maahanmuuttoprosessia. Oleellisinta on, että ilmapiiri on myönteinen – tai edes neutraali – maahanmuuttovastaisuuden sijaan. Tämä on pääministeri Orpolle kiusallinen ja vaikea ongelma ratkaistavaksi.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Keski-Suomesta.

Keskisuomalainen 27.7.2024

Kun demarikansanedustaja taipuu ehdottamaan agendansa ajamiseksi jopa veronalennuksia, kaikki ei ole kunnossa.

[aged]

Vaikka maahanmuuttovirastolla on jo nykyään mahdollisuus peruuttaa oleskelulupa, työnantajalle säädettävän ilmoitusvelvollisuuden kautta lain toimeenpano tiukentuisi. Samalla työnantajiin kohdistuva byrokratiarasite kasvaisi, vaikka hallitus on päinvastoin asettanut tavoitteekseen normien purkamisen.

Muutama? - muutama kymmentä? /kk ilmoitusta työsuhteen päättymisestä Suomen koko työnantajasektorille tukahduttaa koko systeemin.

Miljoona tarpeetonta työhakemusta /kk ei vaikuta mitenkään.

Frouvan tittelistä näkee, että toistaitoinen DEI tapaus on täytynyt sijoittaa johonkin asemaan, jossa ei pahempaa vahinkoa pääse aiheuttamaan.

[Golimar]

Otetaan sitten kerralla niin paljon matuja että riittää!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tommi_Laitio

https://www.slideshare.net/slideshow/hyvinvointi-yhteisjen-ajalla/2047120

https://www.slideshare.net/slideshow/monikulttuurisuus-on-taito/52930685

Petelius&Hietanen Orvo Muusi ja pakolaisten vastaanottosuunnitelma
https://www.youtube.com/watch?v=4BlzQCb64xc

[Kapseli]

Tämä matuilla leikkiminen ja ongelman ratkominen kestävyysvajeen kanssa on sama kuin ratkaisisi polkupyörän kumin vuotamista asentamalla kompressori pyörän kylkeen, että se paineistaa rengasta juuri saman verran kuin se reiästä vuotaa.

Pitäisi saada osaajia. No ei tule. Ainakaan sellaisia osaajia, jotka ymmärtävät matematiikan päälle. Hei osaaja, tule Suomeen. Älä välitä siitä, että sosialistivaltio pyrkii viemään sinulta niin paljon kuin kehtaa ja irti lähtee. Mutta se on toissijaista. Meillä on luonto. Iso vetovoimatekijä sinulle. Mene metsään ja ihastele.

[Roope]

Hesarin huuhaauutisointia huuhaakyselystä käytetään surutta lyömäaseena maahanmuuttopropagandassa.

Hesarin toimitus ei vaan kykene lopettamaan kyselyllä ratsastamista, vaikka lauantain pääkirjoituksessa jo myönsikin tulokset kyseenalaisiksi ja tulosten ensimmäisen tulkinnan perusteettomaksi.

Valitsin Suomen

Saapuessaan ensimmäistä kertaa Suomeen intialainen Ankit Nigam ei tiennyt maasta juuri mitään. Reilussa vuosikymmenessä Suomesta on kehittynyt hänelle koti, jonka suunnasta hän on nyt huolissaan.

Helsingin Sanomat 30.7.2024

TÄNÄ KESÄNÄ tuli täyteen 15 vuotta siitä, kun Ankit Nigam saapui Suomeen ensimmäistä kertaa.

Viidessätoista vuodessa hän on ehtinyt perustaa perheen, asua kolmessa eri osoitteessa ja työskennellä kuudessa eri työpaikassa. Tällä hetkellä hän työskentelee ohjelmistosuunnittelijana Amazonin pilvipalveluista vastaavalla AWS-tytäryhtiöllä ja asuu Espoossa vaimonsa ja lapsensa kanssa. Suomen kansalaisuutta hänellä ei ole.

Hän on tyypillinen esimerkki ulkomaalaisesta työntekijästä, joka on tullut töiden perässä Suomeen.

En oikein usko, että 15 vuotta sitten Nokialle töihin tullut todennäköinen nettomaksaja edustaa nykyistä tyypillistä ulkomaalaista työntekijää.

HS UUTISOI vastikään kansainvälisestä Expat Insider 2024 -kyselytutkimuksesta, jonka mukaan Suomen maine ulkomaalaisten työntekijöiden silmissä on romahtanut.

Tutkimuksen vertailussa oli tänä vuonna yhteensä 53 maata. Suomen sijoitus? 51. eli kolmanneksi viimeinen.

Tutkimustulokset nostattivat hetkellisen haloon. Esimerkiksi Suomen Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen kuvaili tilannetta HS:n haastattelussa "älyttömäksi". Toisaalta tuloksia myös kyseenalaistettiin, sillä maahanmuuttoviraston tuoreimpien tilastojen mukaan työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto on kasvussa.

Kyselyn tulokset ja etenkin Pakarisen tulkinta niistä olivat ala-arvoista roskaa, eikä sen havaitsemiseen tarvita edes maahanmuuttoviraston tilastoja. Kyselyn perusteella huippumaiksi arvioitiin Panama ja Meksiko!

Ja haloon nostatti Hesari uutisoinnillaan, eivät vasemmalla kädellä toteutetun nettikyselyn tulokset.

KUN NIGAM ja hänen vaimonsa muuttivat Suomeen, Helsingin Ruoholahteen vuonna 2013, Suomen maahanmuuttopolitiikka tuntui "joustavalta".

Nigamilla oli jo tuolloin oleskelulupa omasta takaa, ja hänen vaimonsa haki sellaista perhesiteen perusteella. Lupa myönnettiin vajaassa parissa kuukaudessa ja pian arki uudessa kotimaassa rullasikin jo raiteillaan.

[...]

Pari vuotta myöhemmin iski pakolaiskriisi, ja maahanmuuton kiristämisestä alettiin puhua myös Suomessa.

NIGAMIN mukaan nyky-Suomen asettamat vaikeudet maahan muuttaneelle työntekijälle liittyvät ennen kaikkea käytännön elämään.

Hän ottaa puheeksi kaksi esimerkkiä, joista ensimmäinen on oleskeluluvan saamisen vaikeus. Nigamin mukaan kiristynyt maahanmuuttopolitiikka on vaikeuttanut huomattavasti oleskelulupien saantia. Omassa elämässään hän on törmännyt asiaan ystäviensä kautta.

"Eräs ystäväni odotti puolisoaan Suomeen, mutta oleskelulupien myöntämisessä meni lopulta kahdeksan kuukautta."

Millainen tämän ystävän puolison tilanne sitten oli?

Jutussa annetaan ymmärtää, että odottaminen johtuisi maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä, kun ne johtuvat maahanmuuton moninkertaistumisesta. Työntekijöiden oleskelulupapolitiikka ei ole koskaan ollut niin löysää kuin nyt, mutta resurssit eivät ole moninkertaistuneet samassa suhteessa.

Toinen puolestaan liittyy kieleen.

Nigamin mielestä Suomessa vaaditaan edelleen kielitaitoa tietyissä ammateissa, joissa suomen kielitaidolla ei lopulta ole merkitystä. HS uutisoi alkukeväästä muun muassa asiantuntijatehtävien kielitaitovaatimuksista.

Missä ammateissa vaaditaan kielitaitoa, vaikka niissä "suomen kielitaidolla ei lopulta ole merkitystä"? En ole kuullutkaan.

Linkattu Hesarin juttu ei tue tuollaista käsitystä, vaan heti sen alussa todetaan, että "asiantuntijatehtäviä, joissa suomen kielellä ei olisi merkitystä, ei valitettavasti edelleenkään ole juuri tarjolla". Mitään muitakaan ammatteja ei mainita.

Lisäksi kielitaitoa vaaditaan myös kansalaisuuden saamiseen.

Niin tarvitaan. Huomaan, että Nigam ei 15 vuoden aikana ole hankkinut kansalaisuutta, vaikka aikaa on ollut runsaasti, eikä kielitaitovaatimuskaan ole täällä kummoinen.

Mainittakoon, että vaikka Intiassa ei ole ulkomaalaisille kielitaitovaatimusta (koska ei ole myöskään varsinaista pääkieltä kuten Suomessa), siellä on 12 vuoden asumisvaatimus, ja edellisestä kansalaisuudesta pitää luopua. Vain aniharvaa kiinnostaa, harvempaa kuin Suomen kansalaisuus.

NIGAMIN MIELESTÄ maahanmuuttoa koskeva puhetapa on uutisissa ja päivänpolitiikassa nykyään erilainen kuin mitä se oli hänen muuttonsa aikaan.

"Se on häiritsevää. Puhe ei osu minuun niin paljon kuin muihin, koska perheeni on asunut Suomessa jo jonkin aikaa, mutta väkisinkin tulee miettineeksi omaa tulevaisuutta uudelle tavalla."

Mahdoton ottaa kantaa noin epämääräisiin heittoihin.

Viimeaikainen poliittinen keskustelu on synnyttänyt Nigamille epävarmuutta ja turvattomuuden tunnetta.

Syksyllä hallituksen käsiteltäväksi tulee perussuomalaisten ajama lakimuutos, jonka mukaan työttömäksi jäänyt maahanmuuttaja poistettaisiin maasta, jos hän ei saa kolmen kuukauden kuluessa uutta työtä.

Kuten Hesarin toimitus aivan hyvin tietää, aika olisi Nigamin kaltaisten asiantuntijoiden kohdalla kuusi kuukautta kuten naapurimaissakin.

Nigamin mielestä on tuntuu käsittämättömältä ajatukselta, että hän, joka on investoinut maahan 15 vuoden ajan varojaan ylemmän keskituloisen palkalla, joutuisi mahdollisesti jättämään kaiken taakseen ja muuttamaan muualle.

"Pyrin olemaan huoleti ja miettimään vain asioita, joihin voin vaikuttaa. Mutta jos jotain odottamatonta tapahtuisi, pitäisikö minun lähteä? Eikö se ole, mitä yhteiskunta yrittää minulle kertoa?"

Miten systeemin sitten pitäisi toimia? Taata kaikille Suomesta kerran oleskeluluvan saaneille loputon sosiaaliturva työttömänä?

On Nigamin oma valinta, että hän ei 15 vuoden aikana ole investoinut sen vertaa Suomeen ja perheensä tulevaisuuteen, että olisi hankkinut kansalaisuuden. Nigam tuntuu yrittävän kertoa yhteiskunnalle, että hän ei ole jäämässä vaan jo valmiina lähtöön.

LOPPUJEN lopuksi Nigam on edelleen sitä mieltä, että Suomi on hyvä maa elää.

Mutta jos katsoo maata ulkoapäin, on tätä vaikea nähdä.

"Yksi ystäväni muutti juuri Ruotsiin Suomen sijaan, siitäkin huolimatta, että tietyillä alueille Ruotsissa on tuskin yhtä turvallista kuin täällä. Ruotsin maahanmuuttopolitiikka vaikutti hänestä yksinkertaisesti avoimemmalta kuin Suomen", hän sanoo.

Juttuun olisi voinut sitten liittää Ruotsin ja Suomen maahanmuuttopolitiikan konkreettisia eroja keskustelun aiheeksi. Epäilen, että sellaisia ei oikeasti juurikaan ole, jos Ruotsiin muuttanut on oikeasti osaaja eikä kouluttamatonta halpatyövoimaa, joille muutto on kieltämättä tehty Ruotsissa erityisen/liian helpoksi.

[ikuturso]

YLE iltauutisissa ensimmäinen uutinen on, että itketään kun osaajat kaikkoavat maasta kun eivät voi jäädä työttömyyspäivärahalle odottamaan uutta työtä. Kansalaisuuskin vaatii 8 vuoden maassaolon ja kansalaisuuskoe (lähinnä kielikoe) on kauheeta.

Ja seuraava uutinen oli, että Suomessa EU:n huipputyöttömyys.

Mitähän työpaikkoja ne ulkomaalaiset osaajat saavat, jos saavat olla kuukauden-pari pidempään?

Lapsettomuuteen tarjotaan YLE:llä hedelmällisyystietoutta ja ilmaisia hedelmällisyyshoitoja.
Väestöliiton tutkija kertoo, että ehkäisyvalistus on mennyt hyvin läpi, mutta ihmisille ei kerrota, mitä pitäisi tehdä, jos haluaisi joskus saada lapsia.... Huoh. Jätetään se ehkäisy.

Amistytöt valittivat, että jotain on opetettu, mutta ninqu 15 vuotta vanhaa matskua.

Osasi ne 15 vuotta sitten tehdä lapsia ja paljon paremmin kuin nyt. Voisipa olla, että pitäisi ottaa käyttöön 75 vuotta vanha oppimateriaali?

-i-

[Roope]

Hei, me tienataan tällä!

Nyt kun Kokoomuksen tavoitteet on saavutettu, voidaan vaikka neuvotella hallitusohjelma uusiksi. Ota tai jätä.

Maahanmuuton tarveharkinnasta Rkp:n mukaan luovuttava, vaatii hallitusohjelman avaamista

Hallituspuolueen mielestä maahanmuuttokirjauksia tulisi neuvotella uusiksi jo budjettiriihen yhteydessä syyskuun alussa.

SUOMEEN tarvitaan enemmän työperäistä maahanmuuttoa, linjasi Rkp:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vaasassa.

"Hallitusohjelmassa sovittiin kuuden miljardin euron sopeutuspaketista, jonka piti olla riittävä. Tilanne kuitenkin muuttui ja jouduttiin sopeuttamaan kolme miljardia lisää. Se tarkoittaa tietenkin, että siinä avattiin hallituksen sovittua taloudellista linjaa", Adlercreutz toteaa HS:lle kesäkokouksen yhteydessä antamassaan haastattelussa.

"Kun nyt numeroita tulee, niin sehän on välttämättömyys, että me reagoimme niihin. Hallitushan ei voi toimia pelkästään sen tilannekuvan perusteella, mikä sillä oli keväällä 2023."

NUMEROILLA Adlercreutz viittaa sekä talouden lukemiin että arvioihin työperäisen maahanmuuton laskusta tulevina vuosina.

Vielä viime vuonna Suomeen kohdistuva nettomaahanmuutto oli noin 58 000 henkilöä. Valtiovarainministeriö on laskelmissaan arvioinut, että tänä vuonna lukema laskisi 30 000 ja 2025 15 000 nettomaahanmuuttajan tasolle.

Siksi hallituksen tulisi Adlercreutzin mukaan sitoutua siihen, että se pyrkisi 40 000 nettomaahanmuuttajaan vuosittain.

"Laskeva trendi on huolestuttava. Tämähän ei ole niin sanottu ideologinen kysymys, vaan tämä on numeroihin perustuva välttämättömyys", Adlercreutz sanoo nettomaahanmuuttotavoitteesta.

Millainen viesti tässä lähetetään muille hallituskumppaneille?

"Me olemme hallituksena pystyneet tekemään varsin hankalia päätöksiä talouden tasapainottamiseksi, meidän pitäisi pystyä katsomaan myös tätä kokonaisuutta neutraalein ja objektiivisin silmin. Kun tiedämme, että meidän pitää saada se [nettomaahanmuutto] pysymään 40 000 yläpuolella, jotta saadaan kestävyysvaje kurottua umpeen, niin tällainen tavoite olisi syytä asettaa."

[...]

Anderssonin mukaan osasta Rkp:n ehdotuksista pitää neuvotella hallituksen kesken jo nyt syksyn budjettiriihen yhteydessä.

"Lisäksi ensi keväänä on luvassa hallituksen puoliväliriihi, johon pääministeri [Petteri Orpo (kok)] on luvannut, että tulee isompi kasvupaketti", Andersson toteaa aikataulusta.

"Nyt pitäisi jättää pois ideologiset lukot puolin ja toisin poliittista kenttää ja miettiä sitä, mitä Suomi oikeasti tarvitsee,"

Helsingin Sanomat 20.8.2024

Mitäpä siitä, että tuo kepeästi heitelty "40 000 nettomaahanmuuttajaa" perustuu laskennallisesti siihen, että perheettömät tulijat vastaisivat ominaisuuksiltaan keskimääräisiä työssäkäyviä suomalaisia, mitä tänne vippaskonstein houkuteltavat pahnanpohjimmaiset "nettomaahanmuuttajat" eivät tee.

[Uuno Nuivanen]

^ Nuo teesitkö se sai sieltä Bilderbergistä mukaansa, vai ovatko ihan yhdessä Orpon kanssa päissään keksineet? 

[Lalli IsoTalo]

"Laskeva trendi on huolestuttava. Tämähän ei ole niin sanottu ideologinen kysymys ....

Ai ei vai?

"Nyt pitäisi jättää pois ideologiset lukot puolin ja toisin poliittista kenttää ... b],"

Myöntää siis, että itse ideologiamokuttavat heti kun keksivät uuden tekosyyn.

Ideologinen iltamokutus. Mikä ihana ajatus!

Iltalypsy-sanalla viitataan erityisesti keskustapuolueen tapaan avata jo kertaalleen sovittuja sopimuksia ja vaatia lisää etuja.

[FadeAway]

"Avoimien työpaikkojen määrä luisuu rajusti", sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Hän kommentoi tiedotteessa tuoreita työllisyyslukuja. Tilastokeskuksen mukaan sekä työllisten että työttömien määrä kasvoi heinäkuussa.


"Viime kuukausien tilastot TE-toimistoista järkyttäviä"
Uusia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin heinäkuussa 25 100, mikä on 25 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Kaksi vuotta sitten uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin heinäkuussa 74 680, joten siihen verrattuna jäljellä on enää reilu kolmannes, Keskuskauppakamari toteaa.

"Avoimien työpaikkojen määrä luisuu rajusti. Viime kuukausien tilastot TE-toimistoista ovat olleet suorastaan järkyttäviä. Kun tulee näin monta heikkoa lukemaa peräkkäin, ei enää voi puhua sattumasta. Siksi on vaikea uskoa, että työmarkkinoilla vaikeudet olisivat vielä ohi, vaikka viime kuukausien kehitys on ollut yllättävänkin valoisaa työllisyyden osalta. Työpaikkojen matala taso kertoo heikosta työvoiman kysynnästä, joten todellista myönteistä käännettä joudutaan vielä odottamaan.   

Mihinköhän työpaikkoihin nämä 40000/ vuosi työllistetään?
Rkp osaa varmaan vastata.

[Caucasian]

Ruotsissa kuulemma maasta muutti enemmän kuin sinne tuli ihmisiä viimeisimmissä tilastoissa. 
Onko white flight voimistunut ennen näkemättömäksi vai tulijamäärät romahtaneet vai lähtevätkö onnenonkijat esim Saksaan tms? Vai kaikkia näitä???

[sutki]

Median tulisi tehdä juttuja näistä "Gen:eistä" ja mikä tämä Jyväskylän Yliopistosta valmistunut olikaan, en muista., hieno tervejärkinen mies. Nostan hattua hänelle vaimoineen.
Tämä on se mitä Suomi kaipaa  ja samalla tulee todistettua että täällä emme todellakaan ole rasisteja.

[Miniluv]

Median tulisi tehdä juttuja näistä "Gen:eistä" ja mikä tämä Jyväskylän Yliopistosta valmistunut olikaan, en muista., hieno tervejärkinen mies. Nostan hattua hänelle vaimoineen.
Tämä on se mitä Suomi kaipaa  ja samalla tulee todistettua että täällä emme todellakaan ole rasisteja.

Kuka tällaisia todisteluita oikein kaipaa?

[Nikolas]

Kangasharjun mielestä heidän raporttinsa osoittaa, että esimerkiksi maahanmuuttajasiivooja maksaa enemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja, joten kaikki maahanmuutto on plussaa, kunhan tulijat työllistyvät (kokopäiväisesti työehtosopimusten mukaisilla palkoilla). Kangasharjun mukaan arvostelijat (perussuomalaiset) eivät ole löytäneet raportista muuta kritisoitavaa kuin sen, että raportin oletuksilla halpatyövoiman maahanmuutto pitää matalapalkka-alojen palkat alempana kuin ilman sitä. Kangasharjun mielestä tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska maahanmuutto todennäköisesti kannustaa firmoja uusiin innovaatioihin, joiden vienti kumoaa palkkavaikutuksen.

Pahinta Etlan paperissa ei kuitenkaan ollut maahanmuuton tietoinen käyttö matalapalkka-alojen palkkojen dumppaamiseen vaan se, että laskelmat perustuivat jälleen kerran vääriksi tiedettyihin oletuksiin, kuten että maahanmuuttajat olisivat "työllisyysasteeltaan EU-maista tulleiden kaltaisia" ja että he "muistuttavat koulutusrakenteeltaan suomalaisia". Klassinen "Garbage In, Garbage Out", jotta saatiin halutunlaiset massamaahanmuuttoa puolustavat tulokset, jotka ovat ristiriidassa muun muassa aiempien maahanmuuttajien elinkaarianalyysien tuloksien kanssa. Kangasharju ei esitä viittauksia muihin maahanmuuttoa koskeviin tutkimuksiin tekstissä tai muutaman sivun kirjallisuusviitelistassa, joten aika laihat eväät argumentoida maahanmuutosta yhtään mitään, eikä Kangasharju olekaan antautunut maahanmuuttodebatteihin.

Himasellahan oli vastaavasti omassa kirjassaan todisteena maahanmuuton taloudellisesta kannattavuudesta yksi viittaus valtiovarainministeriön Excel-taulukkoon, jossa lisämaahanmuuttajat oletettiin kaikilta ominaisuuksiltaan keskimääräisiä suomalaisia vastaaviksi veronmaksajiksi.

Aki Kangasharjun nimeen törmäsin äskettäin kun luin Pertti Nybergin kirjoittamaa arvostelua Hannu Sokalan uudesta teoksesta.

Suomalaisekonomisteista kirjassa pääsee laajasti ääneen vasemmistohenkinen STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, jonka väitöskirja käsittelee muun muassa tätä niin sanottua täysvarantojärjestelmää.

Oikeistohenkinen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Aki Kangasharju haukkui Lainàn omassa kirjassaan Talouden ilmestyskirja täysin harhapolulla olevaksi ekonomistiksi.

Enpä osaa tästä suoralta kädeltä sanoa ketkä ekonomistit ovat harhapoluilla, mutta ainakin Aki Kangasharjulla näyttää olevan mielipide tai näkemys.

Tämä ajoi minut etsimään kirja-arvosteluja Kangasharjun teoksesta. Kyllähän niitä löytyikin. Seuraavassa näyte yhdestä:

Vuonna 1952 Urho Kekko­nen kirjoitti pamfletin Onko maallamme malttia vaurastua? ja vaati siinä, että valtion oli teollistettava Suomi.

Aki Kangasharjun Talouden ilmestyskirjan tavoite on yhtä kunnianhimoinen, ja otsikkokin voisi olla sama. Hänen reseptinsä on kuitenkin toinen kuin Kekkosen: valtion roolia täytyy pikemminkin rajoittaa, jotta talous saadaan kasvuun ja julkinen velka kestävälle uralle.

Tekijä on taloustieteen tohtori, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja ja aktiivinen talous­keskustelija.

Lähde: https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/arvio-talouden-ilmestyskirja-ei-vahattele-velkaa/

Urho Kaleva Kekkonen ei ollut taustaltaan mikään taloustieteilijä, mutta hän luotti Ahti Karjalaiseen niissä asioissa. Nimenomaan Kekkosen aikana Suomi ei velkaantunut. Suomen velkaantuminen alkoi vasta Kekkosen kuoleman jälkeen. Kekkosen–Karjalaisen talousoppi ja talouskuri ei voinut olla täysin pielessä, vaikka kekkoslainen talouspolitiikka ei noudattanutkaan Kangasharjun viisautta.

Jopa Suomenkin historiasta löytyy sellaista taloudenpitoa, joka aikanaan toimi ja vaurastutti Suomea.

Oma näkemykseni valtion roolista on suunnilleen tällainen:

• Valtion tulee kiinnittää huomiota monenlaisiin alueellaan sijaitseviin pääomiin, ja otettava haltuunsa luonnolliset monopolit. Varsinkin tulisi välttää juuri näiden pääomien ajautumista ulkomaisille sijoittajille, ja siksi valtion ote luonnollisista monopoleista on tärkeä.
• Valtion roolia elvyttäjänä täytyy tarkentaa: Elvytysrahoja saisi käyttää ainoastaan tuottaviin ja kotimaista työvoimaa työllistäviin investointeihin. Myöhemmin valtio voisi maksaa ottamaansa velkaa pois pääomatuloilla; saatuina osinkoina ja myyntituloina.

[Pkymppi]

"Kangasharjun mielestä heidän raporttinsa osoittaa, että esimerkiksi maahanmuuttajasiivooja maksaa enemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja, joten kaikki maahanmuutto on plussaa, kunhan tulijat työllistyvät (kokopäiväisesti työehtosopimusten mukaisilla palkoilla)."

Siis terve ja TYÖSSÄKÄYVÄ !
..Entä sairastelu, entä  työuran jälkeen eläkkeellä?
   Sitten ollaankin uosikymmeniä tukiviidakossa ja vanhustentalossa.
Voi ihme miten alkeellista tutkimusta kehdataan tehdä. 

[Roope]

Svenska Yle: Analys: SFP och Sannfinländarna grälar om invandring – men SFP:s förslag är inte det minsta extremt 21.8.2024

Ylen Marianne Sundholmin mukaan Rkp:n esitys nettomaahanmuuton vakiinnuttamisesta vähintään 40 000 maahanmuuttajaan vuodessa ei ole yhtään äärimmäinen, joten perussuomalaiset provosoituivat tyhjästä. Määrä on enemmän kuin suomalaisten vuosittainen syntyvyys...

I tisdags hände det: SFP kom med ett utspel om invandring och Sannfinländarna lät sig provoceras.

Politiken i det hela är förstås genomtänkt. När SFP:s opinionssiffror envist vägrar stiga över 4 procent har partiet och nya partiledaren Anders Adlercreutz ett behov av att profilera sig.

Det är säkert strategiskt rätt av SFP att påminna om att de är ett invandringsvänligt parti.

Det är också noga övervägt att gå ut med siffran på just 40 000 som årligt invandringsmål. Det är siffra som är tydlig nog för att skapa rubriker, men det är inte en siffra som är så hög att den provocerar statsministerpartiet.

Miksi mikään luku provosoisi pääministeripuoluetta, joka lähtee Rkp:n lailla virheelliseksi tiedetystä oletuksesta, että jokainen nettomaahanmuuttaja on taloudellisesti hyödyllinen?

Att Sannfinländarna däremot låter sig provoceras är precis enligt manus.

Men i ljuset av vad en lång rad ekonomiska experter sagt det senaste året är SFP:s förslag inte det minsta drastiskt, utan tvärtom helt i enlighet med vad som skulle vara bra för Finlands ekonomi.

Yksikään asiantuntija ei voi rehellisesti asiantuntijana väittää, että laadusta piittaamaton nettomaahanmuutto olisi hyväksi Suomen taloudelle ainakaan siinä mielessä, että se keskimäärin hyödyttäisi suomalaisia. Laskennallinen bkt:n kasvu on eri asia.

När Finansministeriet tittar på befolkningsprognoser säger de rakt ut att en invandring på minst 40 000 skulle vara bra för Finland. Det här har de fört fram vid flera bakgrundstillfällen med journalister och i flera intervjuer.

Det snabbaste sättet att öka på mängden arbete i vår ekonomi är att öka på mängden arbetsföra, säger Finansministeriets överdirektör Mikko Spolander till Iltalehti inför ramförhandlingarna i våras.

Kaikki Spolanderiin vetoavat unohtavat kummasti hänen Iltalehden haastattelussa mainitsemansa ehdon:

Hän korostaa, että ]maahanmuuttajien on työllistyttävä yhtä hyvin, samanlaisiin tehtäviin ja samanlaisella palkalla kuin kantaväestön, jotta maahanmuutto todella vahvistaisi julkista taloutta.

Tämä on utopiaa, joka ei tule yhtään lähemmäksi sillä, että maahanmuuton rimaa halutaan laskea entisestään nettomaahanmuuton kasvattamiseksi.

Någon vecka tidigare förklarade Finansministeriets högsta tjänsteman Juha Majanen för Svenska Yle att den största skillnaden mellan Sveriges goda ekonomi och Finlands dåliga är att en större andel av Sveriges befolkning är i arbetsför ålder – tack vare invandring.

Älytön väite, kun Ruotsissa maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysasteen ero on ollut OECD:n suurin.

Ne ajat ovat kaukana menneisyydessä, kun suomalaisten maahanmuutto hyödytti Ruotsia. Nyt ei-eurooppalaisten maahanmuutto on siellä valtava rahareikä, muista yhteiskunnallisista vaikutuksista puhumattakaan.

Näringslivets forskningsinstitut Etla rekommenderar en invandring på minst 44 000 per år och många andra ekonomiska experter har pekat på fördelarna med fjolårets rekordinvandring. Bristen på arbetskraft ses som ett hinder för en växande ekonomi.

Nettomaahanmuuton korostaminen laadun kustannuksella ei tuo hyötyjä vaan pysyy haitallisena. Myös tuo Etlan  maahanmuutoksi heittämä luku 44 000 perustuu virheelliseen oletukseen, että Suomeen muuttaisi lisää suomalaisia.

Viime vuosien muuttoennätykset eivät tietenkään ole olleet Suomea taloudellisesti hyödyttäviä, sillä ne perustuvat ukrainalaisten naisten ja lasten massamaahanmuuttoon, joka ei taatusti ole Suomelle voitollista.

Finansministeriet har också varit noga med att påpeka att sysselsättningen hos invandrare är rätt hög: i nordiska jämförelser är det inte i sysselsättningsgraden hos invandrare som Finland klarar sig sämre än övriga Norden, utan i sysselsättningsgraden hos Finlandsfödda män.

Det är så man undrar om inte regeringspartiet Sannfinländarna får samma bakgrundsinformation från finansministeriet som journalisterna? Partiet sitter ju trots allt på finansministerposten.

Menee kyllä niin päin, että perussuomalaisten pitäisi kai toimittaa valtiovarainministeriöön maahanmuuttajaryhmien elinkaarikustannuslaskelmat, jotta puhuttaisiin oikeista asioista eikä unelmahötöstä.

Saken kompliceras förstås av att en av huvudorsakerna att Sannfinländarna sitter med i den här regeringen uttryckligen är att de ska få driva en politik som minskar invandringen.

Eftersom också Samlingspartiet ser fördelar med att locka högutbildade till Finland har fokus fått ligga på att minska den humanitära invandringen.

Hallitus ei kylläkään ole tehnyt juuri mitään vähentääkseen minkäänlaista maahanmuuttoa, eikä hallituksella ylipäätään ole sellaista tavoitetta. Aivan erityisesti turvapaikan saamista, joka on Suomessa EU:n helpointa, ei aiota vieläkään vaikeuttaa.

För regeringsfridens skull säger Sannfinländarna inte officiellt att de vill minska på invandringen från högutbildade experter. Men i bilden utåt är invandringsmotståndet en stark del av partiets profil.

Ymmärsinkö oikein, että toimittaja väittää perussuomalaisten haluavan vähentää erityisesti korkeakoulutettujen asiantuntijoiden maahanmuuttoa, mutta sitä ei voida sanoa hallitusrauhan vuoksi ääneen? Melkoinen toimittelija.

Det färskaste exemplet är då partiets gruppordförande Jani Mäkelä som snabbt kom med mothugg mot SFP i går. Både på sociala medier och för bland annat Svenska Yle sa Mäkelä att SFP borde koncentrera sig på att utveckla Finland i stället för att komma med dylika utspel. Mäkela passade också på att än en gång lyfta Sveriges invandring som skräckexempel.

Ett annat tydligt prov på invandringsmotstånd som huvudbudskap är hur ministrarna Riikka Purra och en tårögd Mari Rantanen omfamnade varandra i riksdagens plenisal när avvisningslagen godkändes, och hur Sannfinländarna sedan var snabba med att gå ut med ett pressmeddelande om att ett mål de jobbat mot i många år nu äntligen burit frukt.

Jani Mäkelä ärähti syystäkin RKP:n ehdotukselle vakiinnuttaa nettomaahanmuutto suomalaisten syntyvyyttä korkeammaksi. Suomeen suuntautuvaa massamaahanmuuttoa ei voi perustella edes taloudellisella hyödyllä, ellei se perustu laatuun, jota se ei koskaan tule tekemään.

Uskomaton on myös toimittajan tulkinta, että Riikka Purran ja Mari Rantasen halaus loputtomiin muokatun käännytyslain hyväksymisen jälkeen oli todiste puolueen maahanmuuttovastaisuudesta.

Att Sannfinländarna som regeringsparti fortsätter förstärka bilden av att invandring bara är av ondo går trots allt stick i stäv med budskapet från ekonomiska experter Samlingspartiet gärna brukar vilja lyssna på.

Siitä vaan luvut, laskelmat ja oletukset kaikilta pöytään. Maahanmuutosta ei saa taloudellisesti hyödyllistä kuin toiveikkailla mutta virheellisillä oletuksilla. Kysymys kuuluukin, miksi Kokoomuksen käyttämät "asiantuntijat" tyrkyttävät näitä tietoisesti virheellisiin oletuksiin perustuvia laskelmia yhä uudestaan keskusteluun. Sitten vielä erikseen huonolaatuisen massamaahanmuuton yhteiskunnalliset haitat.

[HDRisto]

Hmh, tutkimus jonka tulos on ennakolta päätetty. Parasta vielä tuo "kaikki maahanmuutto on plussaa, kunhan tulijat työllistyvät".

Yhdellä sanalla nollataan koko tutkimus huuhaaksi. Samoin voisi tehdä tutkimuksen vaikkapa siitä että kuinka paljon paremmin kala käy pilkkijän syöttiin kiinni, kunhan ei kalastaja pilki baaritiskillä tai jääkiekkokaukalossa.

[Uuno Nuivanen]

Ei kai tuota ulostuloa muu selitä kuin että nuo Freudenthalin perilliset ja Ruotsin kiihkeät fanittajat haluavat hävittää suomensuomalaiset maailmankartalta. Ja kuvittelevat sitten itse häärivänsä kukkona tunkiolla.

[Jorma M.]

Jos Suomella olisi asiallinen hallitus, niin sieltä käsin alettaisiin koordinoimaan maanpetostutkimuksia näistä RKP- / EK- / Etla-hommista.

Vieraiden valtojen aseikäisten miesten joukkokuljetussuunnitelma Suomeen on selkeä rikos. Myös yritys on rangaistava. 

[Roope]

Suomen pää on pensaassa, kun väestö muuttuu

Keskustelu maahanmuutosta on takalukossa, eikä keskustelun tueksi ole riittävän hyvää tilannekuvaa.

Helsingin Sanomat 25.8.2024

Keskustelua ei ainakaan avaa ja tilannekuvaa selvennä se, että valtamedia Hesarin johdolla, puolueet ja työnantajajärjestöt propagoivat estoitta nettomaahanmuuton taloudellista hyödyllisyyttä ja jopa välttämättömyyttä kestävyysvajeen ratkaisemisessa. Oikeasti nykyinen maahanmuutto on nettovaikutukseltaan taloudellisesti vahingollista, kuten on ollut jo kymmeniä vuosia.

SUOMEN synkästä väestö­kehityksestä saadaan synkän loka­kuun lopulla lisää synkisteltävää, sopivasti tunnelmaltaan – no, synkkien – alue­vaalien sote-keskustelun alle. Tilasto­keskuksen on tuolloin määrä julkistaa muutaman vuoden välein päivitettävä väestö­ennusteensa.

Parhaimmillaan julkistus olisi juuri oikea heräte vaaleihin: vanheneva väestö, romahtanut syntyvyys ja epävarma maahan­muutto ovat yhtälö, jonka edessä päättäjät tuntuvat nyt voimattomilta.

Lokakuun herätteen arvoa heikentää harmillisesti se, että kyseessä ei oikeastaan ole edes ennuste. Ja se kertoo Suomesta enemmän kuin luulisi.

SUOMESSA ei tehdä varsinaisia väestöennusteita. Tilastokeskuksen lokakuun julkistus perustuu siihen, että mennyttä kehitystä jatketaan tulevaisuuteen. Keskus itsekin myöntää asian avoimesti.

"Väestöennuste ei ole ennuste, vaan viime vuosien kehitystä kuvaava laskelma. Aidommin ennustavia laskelmiakin tarvittaisiin, mutta [Tilastokeskuksella] ei ole niiden tekemiseen resursseja", keskuksen pääkohtaja Markus Sovala kirjoitti X:ssä kesäkuussa, kun aiheesta leimahti pieni kesäkeskustelu.

Niinpä niin. On ollut huomattavasti kivempaa esittää väestöennuste vuosikymmenet todellista kehitystä ennakoivana ennusteena, kun maahanmuuton eurooppalaista kehitystä (e: ja valitun ääriliberaalin turvapaikkapolitiikan vaikutusta) ei ole tarvinnut ottaa skenaarioissa tosissaan huomioon. (Mikä väestönvaihto?)

Syntyvyyden romahduksesta ei ole epäselvyyttä. Keskeinen kysymys on, miten suureksi vuotuinen maahanmuutto voidaan olettaa. Viime vuonna nettomaahanmuuttoa oli 58 000 henkeä, ja luku oli ennätyksellisen suuri. Se sisälsi lähes 20 000 sotaa paennutta ukrainalaista, jotka saivat viime vuonna mahdollisuuden anoa kotipaikkaoikeutta. Vuonna 2021 päivitetyssä ennusteessa oletettiin, että Suomi saisi vuosittain ulkomailta muuttovoittoa 15 000 henkeä.

Sekavuus näkyi kesällä, kun valtiovarainministeriö vaihtoi nettomaahanmuuton määrää ennakoivan laskelmansa tietolähdettä (HS 17.6.) Ministeriö käytti aiemmin lähteenä itse päivittämäänsä Tilastokeskuksen ennustetta, mutta vaihtoi sen EU-tilastonpitäjän Eurostatin lukuihin. Näin ministeriön arvio tulevien vuosien nettomaahanmuutosta laski kymmenillätuhansilla, 15 000:een vuodessa.

Pitävää ennustetta niin inhimillisistä asioista kuin lisääntyminen tai muutto ei ole mahdollista tehdä. Silti on pakko suunnitella, mihin Suomella on varaa, ja sitä, miten eläkkeet tulevaisuudessa maksetaan.

Keskustelu lähti (lue: ohjattiin) heti hulluun suuntaan, kun nettomaahanmuutto esitettiin valtamedian toistamassa propagandassa Suomelle taloudellisesti hyödyllisenä. Että Suomella on mukaa varaa enempään, kunhan tänne saadaan enemmän nettomaahanmuuttoa, esimerkiksi kymmeniä tuhansia ukrainalaisia naisia ja lapsia, jotka näkyvät selvästi maahanmuuttotilastoissa, mutta eivät millään opilla tuota taloudellisesta nettohyötyä.

Myös tämän kolumnin rivien välistä voi lukea kyseenalaistamattomana oletuksena, että enemmän nettomaahanmuuttoa on muka taloudellisesti parempi Suomelle. Ei ole.

Suomen strateginen linja väestönmuutokseen on auki. Yhtäältä maahanmuuttoa ja osaajia halutaan, toisaalta tulijoita epäillään. Viimeksi tällä viikolla Rkp vaati toimia työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Heti perään perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä totesi, "ettei vaatimus tule etenemään".

Keskustelu väestöstä on takalukossa. Helsingin pormestariudesta luopuva Juhana Vartiainen (kok) totesi tiistaina HS:n haastattelussa (HS 20.8.), että Suomen pitäisi löytää "kansallinen kompromissi" maahanmuuton vastustajien ja sillä työvoimapulaa ratkovien välille. Muuten "koko kansakunta voi panna lapun luukulle", Vartiainen totesi.

Takalukko perustuu valtamedian tukemaan röyhkeään valehteluun, kun nettomaahanmuutto esitetään taloudellisesti hyödyllisenä, vaikka se voi olla hyödyllistä vain sellaisilla teoreettiseksi jäävillä ehdoilla, jotka eivät nykyisellään toteudu. Ehdot jäävät vielä kauemmaksi toteutumisesta, kun nettomaahanmuuton kasvattamiseksi vaaditaan riman laskemista (mm. Rkp viime viikon avauksessaan), vaikka väitetty laskennallinen hyöty voisi toteutua vain nykyisen riman huomattavan nostamisen (koulutus, palkka, maksetut verot) ja taloudellisesti haitallisen maahanmuuton tietoisen karsimisen kautta.

Poliittinen takalukko ja ennusteita ympäröivä keskustelu kertovat maasta, joka ei uskalla katsoa vaikeaa asiaa suoraan silmiin.

Sanopa muuta. Mitä aiotte tehdä valehtelun ja harhaanjohtamisen lopettamiseksi ja keskustelun tason nostamiseksi?

[FadeAway]

Tutkimus Alankomaissa kertoo, että maahanmuuton kustannukset ovat 3,8% BKT:stä.
Suomessa tätä ei osata laskea.
Mutta samassa suhteessa se on yli 10 miljardia vuodessa.

Jos tähän laskisi kehitysavun ja EU-maksut olisi 0€ lisää valtionvelkaa budjetti.

Miten Etla, EK ja muutama muu taho saa muutettua -/+ ja mediat toistaa sama saarnaa.

[Puskistahuutelija]

Tutkimus Alankomaissa kertoo, että maahanmuuton kustannukset ovat 3,8% BKT:stä.
Suomessa tätä ei osata laskea.
Mutta samassa suhteessa se on yli 10 miljardia vuodessa.

Jos tähän laskisi kehitysavun ja EU-maksut olisi 0€ lisää valtionvelkaa budjetti.

Miten Etla, EK ja muutama muu taho saa muutettua -/+ ja mediat toistaa sama saarnaa.

Sitä ei haluta laskea koska se veisi kaiken pohjan nykyiseltä "totuudelta".

Kyseisen tutkimuksen kärkihahmona toiminut, koko maan arvostetuimpiin taloustieteilijöihin kuuluva Joop Hartog joutui melkein irtisanotuksi tämän tutkimuksen takia eli vastustus on kovaa muuallakin. Jonkun pitäisi nyt meilläkin hakea se akateemikon selkäranka kaapista ja mennä sinne, mihin totuus johtaa.