Etla: Suomi tar­vit­see vuo­sit­tain 44 000 maa­han­muut­ta­jaa (3 x nyky)

[DuPont]

[quote="Tuomari Hurmio" post_id=265111 time=1726396165 user_id=805]
Tuo nyt EI ollut kenellekään yllätys, joka on edes vähän perehtynyt asiaan.

Hollantilaistutkimus: Maahanmuutolla rajut kustannukset – Tätä Suomessa ei ole selvitetty
Tutkimus arvioi maahanmuutolla olevan merkittäviä kustannuksia Hollannissa. Professori Matti Virén toivoo, että Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) selvittäisi maahanmuuton kustannuksia Suomessa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d9403997-b5cc-4315-9957-46e42a3edf56
[/quote]
Tuon mukaan Suomellekin kustannukset ovat jopa suurempia, kuin Pauli Vahteran 10 vuotta sitten lasketut 3 miljardia vuodessa. Nyt ehkä Suomessa 5 miljardia vuodessa?!

[FadeAway]

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5361925

Selvitys: Entistä suurempi osa Kelan tuista menee vieraskielisille – Espoon aikuissosiaalityön päällikkö: "Todella hurjasti yliedustettuna
..
Huomionarvoista on se, että suurissa kaupungeissa Kelan työttömyysetuuksien kaikista euroista jopa lähes puolet ohjataan vieraskielisille.

Vantaalla vieraskieliset ovat saaneet tänä vuonna elokuun loppuun mennessä Kelan työttömyyskorvauksia 35,6 miljoonaa euroa, mikä on reilut 48 prosenttia kaikista työttömyysetuisuuksia saavista vantaalaisista. Espoossa vastaava luku on vain vajaan prosenttiyksikön pienempi. Siellä korvauksia myönnettiin alkuvuonna 36,1 miljoonaa euroa.

Helsingissä vieraskielisten osuus on 37,5 prosenttia. He saivat tammi–elokuussa Kelan työttömyyskorvauksia 71,5 miljoonaa euroa.

Kelan perustoimeentulotuen saajista puolestaan vieraskielisiä on Vantaalla ja Espoossa noin 39 prosenttia, kun taas Helsingissä osuus on vain 32 prosenttia. 

[ikuturso]

Kirjan alussa Aki Kangasharju kuvaa itseään (nimeltä mainituista arvostelijoistaan poiketen) oikeaksi taloustieteilijäksi, jonka mielipiteet perustuvat aina tutkittuun tietoon ja tutkimuksiin. Varauksetonta massamaahanmuuton kannatustaan Kangasharju puolustaa lähinnä tuolla ketjussa käsitellyllä Etlan raportilla, jossa oli itse mukana.

Kangasharjun mielestä heidän raporttinsa osoittaa, että esimerkiksi maahanmuuttajasiivooja maksaa enemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja, joten kaikki maahanmuutto on plussaa, kunhan tulijat työllistyvät (kokopäiväisesti työehtosopimusten mukaisilla palkoilla). Kangasharjun mukaan arvostelijat (perussuomalaiset) eivät ole löytäneet raportista muuta kritisoitavaa kuin sen, että raportin oletuksilla halpatyövoiman maahanmuutto pitää matalapalkka-alojen palkat alempana kuin ilman sitä. Kangasharjun mielestä tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska maahanmuutto todennäköisesti kannustaa firmoja uusiin innovaatioihin, joiden vienti kumoaa palkkavaikutuksen.

Pitäisi varmaan lukea tuo kirjan tuo osuus.

Eli jos tänne tuodaan 10 000 siistijää, ja niille pitää maksaa vähemmän palkkaa kuin kotimaisille ammattikoulun käyneille siistijöille, se kannustaa yrityksiä innovaatioihin?

Tarkoittaako se sitä, että ne suomalaiset työttömäksi jääneet 10 000 amistaustaista siistijää alkavat yhtäkkiä koodaamaan satelliitteihin kuvankäsittelysoftaa ja työssä oppien innovoivat uusia kuvankäsittelyalgoritmeja, jotka mahdollistavat ihan uusia näkymiä maailmankaikkeudesta?

Jos nämä 10 000 matalapalkkasiistijää kannustavat insinöörejä yrittämään kovempaa ja keksimään pyöriä uudelleen, niin mihin se perustuu? Muutama tonni vuodessa jää enemmän kehitystyöhön. Voidaan ostaa uusin versio CAD-softasta?

Mitähän se Kangasharju innovoi niille 10 000 työttömäksi jääneelle suomalaiselle siistijälle?

Muikea yhtälö tuo. Palkkaa halpatyöntekijöitä, suomalaisten lisääntyvästä työttömyydestä välittämättä, ja sinulle jää enemmän rahaa kampaviinereihininnovointiin.

-i-

[Random Walker]

Tämä keskustelu on yhtä typerää kuin pakkoruotsista vänkääminen. Halpatyövoiman päästäminen Suomeen vastaa housuihin kusemista pakkasella. Lämmittää hetken aikaa, mutta myöhemmin tulee kylmä.

Maailma on täynnä ihmisiä, jotka tulevat mielellään töihin Suomeen. Teet neljä vuotta töitä, saat pysyvän oleskeluluvan ja ilmaisen ylläpidon loppuelämäksi. Sen jälkeen kukaan ei ole niin tyhmä, että tekee jotain paskaduunia ja saa sata euroa enemmän kuin työttömänä.

Yritykselle on edullista palkata halvalla työntekijöitä, mutta lopulliset kulut tulee yhteiskunnalle tosi kalliiksi. Työssäolon aikana verot ja ostojen ALV:t voi laskelmissa näyttää positiiviselta.

Yhtymä pakkoruotsiin on täysin ilmeinen. Mitkään järkiperusteet ei tue asiaa, mutta ei se tunnu mihinkään muuttuvan. Aina joku ääliö on selittämässä jotain järjetöntä, kuten mulla me meni hyvin, tai ruotsin jälkeen on helppo oppia muita kieliä. Tässä yritysten halvat tuotantokustannukset on joku menestystekijä. Joo, kun ei katsota kokonaisuutta ja maahanmuuttajan koko elinkaarta.


Lisään vielä, että tässäkään ei oteta huomioon muita lieveilmiöitä niin kuten eksyneet ja sopeutumattomat jälkipolvet. Eiköhän noita roadman-nilkkejä ala olla ihan tarpeeksi. 
 

[Econ101]

[R]aportin oletuksilla halpatyövoiman maahanmuutto pitää matalapalkka-alojen palkat alempana kuin ilman sitä. Kangasharjun mielestä tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska maahanmuutto todennäköisesti kannustaa firmoja uusiin innovaatioihin, joiden vienti kumoaa palkkavaikutuksen.

Tämähän on juurikin päinvastoin. Korkea palkkataso on kannustin tehostaa toimintaa eli vähentää työpanosta per tuotos

Alhainen palkkataso sen sijaan on disinsentiivi. Osaltaan kehitysmaat ovat juuri tästä syystä viheliäisessä loukussa. Ihmistyön hinta on olematon. Ei tämä kannusta tehostamaan toimintaa, ja näin kehitysmaissa työn tuottavuus ja sitä myöten elintaso polkee paikallaan. Tämä koskee etenkin kotimarkkinayrityksiä.

Vientisektorilla palkat konvergoituvat länkkärikiljpailijoiden suuntaan ja investointiympäristökin on samankaltainen kuin lännessä. Kotimarkkinoiden wolttikuskit taas eivät vaikuta vientisektorin investointikannustimiin ollenkaan.

Alhaisen palkkatason duunit kilpailevat Suomen kaltaisissa maissa sosiaaliturvan kanssa. Jos jo ennestään alhaisia palkkoja dumpataan, kukaan ei tee näitä duuneja: homma pitää hoitaa ikuisella kehitysmaatulijavirralla, joille palkan lisänä toimii siirtyminen persereijästä länteen.

[FadeAway]

https://www.eva.fi/blog/2024/10/08/kasvun-tulppa-yritykset-eivat-investoi-jos-maahanmuutto-ei-korjaa-tyovoiman-vahenemista/


Eva julkaisi eilen raportinsa. Siinä esitellään eri skenaarioita Suomen tulevaisuudelle.
Jo 1. lause on pahaenteinen, jos nettomaahanmuutto ei kaksinkertaistu.

Pienen pohdinnan jälkeen ilmeisesti vaihtoehto, jossa tulijoita on 45000/vuosi (3x nykyiseen) on välttämätön.
Tutkimuksessa ei oteta huomioon viime viikon uutisia koulumenestyksestä, työttömyydestä, eikä sitä, että noin puolet pääkaupunkiseudun sosiaaliturvasta (by Kelagold) menee ulkomaalaisille.


Muuten uhkaa työvoimapula

[Roope]

Pienen pohdinnan jälkeen ilmeisesti vaihtoehto, jossa tulijoita on 45000/vuosi (3x nykyiseen) on välttämätön.
Tutkimuksessa ei oteta huomioon viime viikon uutisia koulumenestyksestä, työttömyydestä, eikä sitä, että noin puolet pääkaupunkiseudun sosiaaliturvasta (by Kelagold) menee ulkomaalaisille.

Ei tuota voi kutsua tutkimukseksi, ja raporttikin on aika lailla yläkanttiin. Muutama mekaaninen Excel-laskutoimitus maahanmuuton määrän vaikutuksesta työikäisten määrään, joista parhaaksi on arvioitu kantaväestön syntyvyyden ylittävä nettomaahanmuuton skenaario, jonka arvioidaan toteutuvan todennäköisimmin sodan tai muun suuren kriisin kautta (vrt. vuoden 2015 20 000 irakilaista). Tämän saatteeksi sitten yksisilmäisiä politiikkaehdotuksia taloudellisesti haitallisen maahanmuuton lisäämiseksi ja subventoimiseksi työvoiman riittävän tarjonnan nimissä.

[Roope]

Työperäinen maahanmuutto on vain hyväksi Suomelle, ja tavallaan kaikki maahanmuutto on työperäistä, kun oikein silmin katsotaan. M.O.T. ja pulinat pois.

Pääkirjoitus: Työperäinen maahanmuutto on vain hyväksi Suomelle

Taloustutkijat tyynnyttelevät maahanmuuton vastustajien levittämiä pelkoja. Valtaosa Suomeen tulijoista päätyy työhön, eikä maahanmuutto heikennä kantaväestön palkkoja tai työllistymismahdollisuuksia.

Helsingin Sanomat 1.11.2024

Perussuomalaisten laskelmat maahanmuuton kustannuksista menevät ristiin taloustutkijoiden käsitysten kanssa.

Perussuomalaiset kertovat muuton kulujen olevan merkittävä rasite taloudelle. Maahanmuuttoa pohtii Suomen perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tuoreessa pamfletissaan Vähemmistöksi omassa maassaan.

Journalistinen näkökulma ristiriitaan olisi vertailla taloustutkijoiden ja perussuomalaisten perusteluja, laskelmia ja niiden oletuksia. Hesarin näkökulma on jotain muuta.

Esimerkiksi tuota Simo Grönroosin pamflettia ja sen argumentteja ja laskelmia ei ole käsitelty Hesarissa lainkaan, mutta sen sijaan maahanmuuton lobbari Tarmo Valkonen sai viikko sitten haastattelussaan kenenkään haastamatta esittää, että perussuomalaiset pimittävät hänen tutkimustuloksiaan, koska ne osoittavat maahanmuuton kannattavaksi.

Taloutta aktiivisesti seuraavat sen sijaan olivat hyvin ilahtuneita viime viikon tiedoista, joiden mukaan maahanmuutto on jatkunut jo pari vuotta aktiivisena.

Tilastokeskus kertoi, että tammi–syyskuussa Suomeen tuli 37 326 ihmistä enemmän kuin täältä lähti. Määrä on hieman alempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan, mutta paljon enemmän kuin muutamia vuosia sitten tehdyissä ennakoinneissa.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto on tutkaillut Suomen talouden viime vuosien kehitystä ja sen ongelmia vastikään ilmestyneessä kirjassaan Miksi Suomi pysähtyi? Hän sanoi viime viikolla Helsingin kirjamessuilla, että muuttotiedot muuttavat aivan oleellisesti käsityksiä Suomen talouden tulevaisuudesta – myönteiseen suuntaan –, jos muuttovirta jatkuu. Murron mukaan tämä tarkoittaisi, että puheet eläkejärjestelmän kestävyydestä voitaisiin unohtaa. "Isoin positiivinen uutinen vuosikymmeniin", Murto luonnehti Ylen A-talkissa.

"Taloutta aktiivisesti seuraavat" eivät ole kertoneet, miksi pelkän nettomaahanmuuton kasvun pitäisi ilahduttaa keskivertosuomalaisia, kun tulijat eivät viime vuosina ole olleet keskimäärin nettoveronmaksajia.

Maahanmuuton kasvu voi olla hyvä uutinen Risto Murron kapeasta eläkemaksunäkökulmasta, mutta maahanmuuton kustannuksia ei muualla yhteiskunnassa voida kattaa eläkemaksujen kaltaisella ketjukirjemallilla.

Perussuomalaisten ja heidän kannattajiensa viesti tuntuu kiteytyvän kahteen asiaan. He olettavat, että tulijoista liian suuri osuus ei päädy työmarkkinoille vaan sosiaaliturvan varaan. He myös uskovat, että työnantajat haalivat ulkomailta ihmisiä saadakseen halpatyövoimaa korvaamaan suomalaisia työntekijöitä.

Molemmat sekä Suomen että muiden vastaavien maiden vastaavan maahanmuuton perusteella todennäköisiä kehityskulkuja. Lisäksi lobbareiden haaveissa ei ole kyse vain taloudesta vaan pysyvästi syntyvyyden ylittävästä massamaahanmuutosta Euroopan ulkopuolelta. Siis Ruotsin tie seurauksineen.

Tulijoiden virtaa kannattaa tutkia vaikkapa kielialueiden mukaisesti. Juuri nyt Suomeen tulee erityisen paljon ihmisiä Aasiasta. Filippiiniläisiä, nepalilaisia ja intialaisia on tullut ja tulossa runsaasti. Pakolaiskriisivuosien maista – esimerkiksi Syyriasta ja Irakista – tulee väkeä selvästi vähemmän. Maahanmuuttoa vastustavat tuntuvat elävän siinä uskossa, että valtaosa Suomeen tulevista on yhä lähtöisin noilta seuduilta.

On totta, että somalia ja arabiaa puhuvien työllisyysaste on heikko ja nousee hitaasti. Mutta esimerkiksi Filippiineiltä tulevien työllisyysaste on korkea. Aasiasta tulleiden työllisyysaste nousee mukavasti Suomessa vietettyjen vuosien aikana.

Pelkkä kielialue ei kerro eikä ennusta, onko kyse nettoveronmaksajista vai taloudellisesti haitallisesta maahanmuutosta. Ilmeisesti Suomeen on haalittu Aasiasta runsaasti opiskelijoita ja halpatyövoimaa, joiden tuottavuus siirtyy Suomeen jäädessäkin aina vain eteenpäin, jolloin nettomaahanmuutto tarkoittaa tosiasiallisesti suomalaisten maksamia nettokustannuksia. Jos muusta olisi laskelmat, ne olisi varmaan jo esitetty, mutta eipä ole näkynyt.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla antoi alkuviikosta vastauksia väitteisiin siitä, että maahanmuutto heikentäisi palkkatasoa. Tutkijat Antti Kauhanen ja Jed DeVaro käyvät läpi maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista tehtyjä tutkimuksia ja kertovat niiden pohjalta, että pelko on turha: "Tutkimukset osoittavat, että osaajien maahanmuutolla on keskimäärin joko olematon tai lievä myönteinen vaikutus kantaväestön palkkoihin ja työllistymismahdollisuuksiin."

Arvaan, että väite perustuu joko koodisanaan "osaajat" tai oletukseen, että kantaväestö voi siirtyä paremmin palkatuille aloille, joilla on paremmat työllistymismahdollisuudet sillä välin, kun tietyt alat saturoidaan maahanmuutolla pysyvästi maahanmuuttoaloiksi, joilla palkat laskevat tai polkevat paikoillaan, kun halpatöihin pyrkii koko ajan loputon määrä maahanmuuttajia Euroopan ulkopuolelta oleskeluluvan toivossa.

En muista, oliko Etla, Eva vai mikä näistä, joka tässä vuoden sisään julkaisi maahanmuuton puolustukseksi laskelmansa, joiden mukaan Suomen talous hyötyy kymmenien vuosien aikana niin ja niin paljon, kunhan maahanmuutolla hillitään muuten tapahtuvaa palkkojen nousua. Ei yhtään ristiriitaista.

Maahanmuuttoa vastustavien kannattaa muistaa, että Suomessa palkoista sovitaan työehtosopimuksissa, eikä työntekijöille voi maksaa alempaa palkkaa sen perusteella, että he ovat maahanmuuttajia. Toki näinkin voi käydä, mutta tällaiset tapaukset joutuvat tutkintaan, ja työnantajat ovat kyllä kiinnostuneita toistensa mahdollisesta palkkadumppauksesta.

No, sittenhän kaikki on kunnossa, eikä meillä ole mitään ongelmaa. [sarkasmia]

Kyse ei ole Kauhasen ja DeVaron mukaan vain siitä, että työvoimapanos kasvaa. Etua tulee tuottavuudellekin. "Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että osaajien maahanmuutto lisää innovointia ja vähentää toimintojen siirtämistä muualle", he sanovat.

Monet maahanmuuton vastustajat kertovat, etteivät he estele osaajien tuloa Suomeen, mutta pienipalkkaisiin perusduuneihin tulevat ovat vähemmän tervetulleita. Esimerkiksi filippiiniläiset tulevat juuri niihin pienipalkkaisiin hoito- ja hoivatöihin ja tarjoavat Suomen kannalta erittäin arvokasta osaamista.

Miksi puhutaan vain "osaajista" ja "työperäisestä maahanmuutosta", kun oikeasti tarkoitetaan nettomaahanmuuttoa, joka on paljon muuta?

Ja missä ovat laskelmat pienipalkkaisten maahanmuuttajien taloudellisesta hyödyllisyydestä? Todellisuudessahan kaikki tällainen maahanmuutto on veronmaksajien raskaasti subventoimaa ja sellaisena vähintäänkin kyseenalaista. Suomi ei tarvitse yhtään uutta Wolt-kuskia ulkomailta, mutta heitä on kuulemma jo jonossa 20 000.

Maahanmuuttajat eivät ole vain numeroita tai talouskasvun prosentteja. Mutta jos heitä taloustermein haluaa tutkia, viesti muuttuu kaiken aikaa lohdullisemmaksi.

Viime vuosien muuttovirtojen rakenne kertoo, että tulijoista valtaosa päätyy työhön ja tarjoaa Suomelle mahdollisuuden lykätä huoltosuhteen heikentymistä. Maahanmuuttajien työllisyys on taantuman vuoksi heikentynyt, mutta tämäkään taantuma ei kestä loputtomiin.

Jos maahanmuuttoa puolustetaan taloudella, sitä on sitten voitava myös vastustaa taloudella. Talouden kannalta ei riitä, vaikka valtaosakin tulijoista päätyisi johonkin työhön, ei läheskään. On välttämätöntä vaikeuttaa ja vähentää kustannuksia aiheuttavaa maahanmuuttoa, joka tekee nettomaahanmuuton kasvusta taloudellisestikin yhä haitallisempaa.

Talous on yksi näkökulma, mutta pääkirjoituksessa ja Helsingin Sanomissa muutenkaan ei olla tietääkseen, että syntyvyyden suuruinen nettomaahanmuutto on joka tapauksessa yhteiskunnallisten vaikutustensa vuoksi järjetöntä, kun siihen vielä pyritään rimaa madaltamalla. Ruotsin tie tuo väistämättä Ruotsin ongelmat, koska maahanmuuton virheitä ei voi korjata jälkikäteen.

[Kallan]

Työperäinen maahanmuutto on vain hyväksi Suomelle, ja tavallaan kaikki maahanmuutto on työperäistä, kun oikein silmin katsotaan. M.O.T. ja pulinat pois.
...

Tulijoiden virtaa kannattaa tutkia vaikkapa kielialueiden mukaisesti. Juuri nyt Suomeen tulee erityisen paljon ihmisiä Aasiasta. Filippiiniläisiä, nepalilaisia ja intialaisia on tullut ja tulossa runsaasti. Pakolaiskriisivuosien maista – esimerkiksi Syyriasta ja Irakista – tulee väkeä selvästi vähemmän. Maahanmuuttoa vastustavat tuntuvat elävän siinä uskossa, että valtaosa Suomeen tulevista on yhä lähtöisin noilta seuduilta.

On totta, että somalia ja arabiaa puhuvien työllisyysaste on heikko ja nousee hitaasti. Mutta esimerkiksi Filippiineiltä tulevien työllisyysaste on korkea. Aasiasta tulleiden työllisyysaste nousee mukavasti Suomessa vietettyjen vuosien aikana.

Pelkkä kielialue ei kerro eikä ennusta, onko kyse nettoveronmaksajista vai taloudellisesti haitallisesta maahanmuutosta. Ilmeisesti Suomeen on haalittu Aasiasta runsaasti opiskelijoita ja halpatyövoimaa, joiden tuottavuus siirtyy Suomeen jäädessäkin aina vain eteenpäin, jolloin nettomaahanmuutto tarkoittaa tosiasiallisesti suomalaisten maksamia nettokustannuksia. Jos muusta olisi laskelmat, ne olisi varmaan jo esitetty, mutta eipä ole näkynyt.

Edes Aasiasta tulleet eivät ole mikään ihmeresepti kaikkeen, vaikka ennakkoluuloja ihmisillä siihen on (muistakaa: ei myöskään positiivisia ennakkoluuloja!). Niin on toki kiva ajatella, mutta kun heitä oppii tuntemaan, niin mikään ei todellakaan ole positiivisella tavalla sitä miltä ne ennakkoluulolasin katsottuna saattavat näyttää positiiviselta asialta.

(Jos aasialaiset olisivat niin kovia tekijöitä kuin sanotaan olevan, niin Euroopan asukkaat olisivat aikoja sitten dumpanneet Euroopan ja muuttaneet sinne sankoin joukoin. Sille on syynsä, miksi näin ei ole käynyt)

[Roope]

Työperäinen maahanmuutto on vain hyväksi Suomelle, ja tavallaan kaikki maahanmuutto on työperäistä, kun oikein silmin katsotaan. M.O.T. ja pulinat pois.

Pääkirjoitus: Työperäinen maahanmuutto on vain hyväksi Suomelle

Taloustutkijat tyynnyttelevät maahanmuuton vastustajien levittämiä pelkoja. Valtaosa Suomeen tulijoista päätyy työhön, eikä maahanmuutto heikennä kantaväestön palkkoja tai työllistymismahdollisuuksia.

Helsingin Sanomat 1.11.2024

Vyörytys ei lopu koskaan.

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Purran puheet maahanmuutosta menivät metsään 12.11.2024

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra väitti perussuomalaisten puoluevaltuustossa lauantaina, että "mikään tosiasia ei tue sitä, että maahanmuutto voisi korjata talouden ongelmiamme". "Päinvastoin. Se kärjistää niitä", hän jatkoi.

Jos maahanmuutolla tarkoitetaan tässä maahanmuuton päävirtaa eli työperäistä maahanmuuttoa, Purra puhuu pötyä.

Suomen eläkejärjestelmää tuntevat kertovat, että jos työperäinen maahanmuutto jatkuisi vilkkaana parin viime vuoden tasolla, eläkejärjestelmän kestävyyttä koskevat huolet kaikkoaisivat. Järjestelmä vahvistuisi riittävästi. Huoltosuhdeongelmatkin katoaisivat.

Valtiovarainministeri Purra puhui yleisemmin viime viikkoina ja kuukausina hehkutetusta nettomaahanmuutosta, mutta Hesari kampeaa keskustelua taas "työperäiseen" maahanmuuttoon ja siinäkin eläkejärjestelmään, joka ongelmia eteenpäin lykkäävän ketjukirjeluonteensa vuoksi kuvaa puutteellisesti ja tarkoitushakuisesti maahanmuuton kokonaisvaikutuksia. Purra muistutti tästä lauantaisessa puheessaan todetessaan, että "jos maahanmuutto tuo eläkejärjestelmään tai yksityiseen kulutukseen jotakin, se vie kaksin käsin sen muualta julkisesta taloudesta", mutta nämä eivät ole tietääkseenkään.

Todellisia huoltosuhdeongelmia valtava nettomaahanmuutto ei hävittäisi, vaikka laskennallisesti väestöllistä tai jopa taloudellista huoltosuhdetta parantaisikin (vrt. Ruotsi), ja Euroopan ulkopuolinen massamaahanmuutto toisi joka tapauksessa mukanaan Euroopan ulkopuolisen massamaahanmuuton haitat. Turha luulo, että tulijat olisivat voittopuolisesti hyvätuloisia korkeakoulutettuja, koska maailma ei nyt vain toimi niin kuin EK:n propagandassa.

Ja jos eläkkeet riittävät ja työpanos kasvaa, työperäinen maahanmuutto todellakin korjaa Suomen talouden ongelmia.

Pelkkä eläkemaksujen ja työpanoksen kasvaminen ei korjaisi Suomen talouden ongelmia, jos ja kun Euroopan ulkopuolinen huonolaatuinen massamaahanmuutto aiheuttaisi samalla suurempia ongelmia muualla taloudessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Kuten on poikkeuksetta aiheuttanut muissakin Euroopan maissa. Mikä muka on se erinomainen viisasten kivi, joka kääntää Suomessa ("Euroopan rasistisin maa" ym.) kaiken toiseksi?

"Työpanos" on uusi propagandatermi, kun vanhat ovat väljähtyneet. Vastaavasti aiemmin hehkutettiin "työvoiman" (johon kuuluvat työssäkäyvien ohella myös työttömät) kasvattamisen tärkeyttä ja vaadittiin jopa Suomeen kerättävän huonompina aikoina varalle maahanmuuttajien työvoimareserviä, josta työnantajat voisivat ammentaa osaajia nousukauden koittaessa. Sama meininki edelleen.

Purran oman ministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander kertoi huhtikuussa Iltalehden haastattelussa, että on vaikea nähdä muita keinoja Suomen talouden suunnan korjaamiseen kuin työperäisen maahanmuuton lisääminen. Jos ministeri luottaa virkamiestensä talouspoliittisiin näkemyksiin, ehkä hänen kannattaisi luottaa heidän muihinkin näkemyksiinsä.

Ylijohtaja Spolander asetti siinä samassa haastattelussa ehdoksi, että "maahanmuuttajien on työllistyttävä yhtä hyvin, samanlaisiin tehtäviin ja samanlaisella palkalla kuin kantaväestön, jotta maahanmuutto todella vahvistaisi julkista taloutta". Ja tällöin puhuttaisiin vain perheettömistä, koulutetuista ja kielitaitoisista unelmamaahanmuuttajista, joiden vastapainoksi nykyisistä maahanmuuttajista ylivoimaisesti suurin osa on jotain muuta. Kukas heidän elämänsä ja olemisensa maksaa?

Keskustelu tulijoista vääntyy tavan takaa raiteiltaan pakolaiskriisin ajan mielikuvien vuoksi. Eivät tulijat kerry Suomen rajoille ihmettelemään, olisiko täällä jaossa työtä – tai sosiaalitukia. Suomalaiset työnantajat haalivat tarvitsemaansa työvoimaa erityisesti Aasiasta, ja tulijoiden työllisyysaste on korkea.

Suomen pakolaiskriisiin johtanutta maahanmuuttopolitiikkaa ei ole sittemmin analysoitu ja purettu, vaan vetotekijät ovat yhä olemassa.

Toisaalta nykyään sitä samanlaista heikosti tai ei ollenkaan koulutettua porukkaa tulee muiden väylien kautta opiskelemaan tai subventoituihin matalapalkkatöihin. Keskustelusta unohtuu, että sadat miljoonat ihmiset ovat valmiita sietämään alkuvuodet mitä tahansa ja jopa maksamaan siitä, että saavat eurooppalaisen oleskeluluvan ja jalan ovenväliin itselleen ja suvulleen. Tämä ei ole sellaista maahanmuuttoa, joka muuttaisi Suomea paremmaksi, kuten se ei muuttanut Ruotsiakaan paremmaksi.

Perussuomalaisten voi olla vaikea perustella omille kannattajilleen sitä, että maahanmuuttoluvut ovat huipussaan nyt, kun perussuomalaiset on hallituksessa. Puolueelle hankalan tilanteen on pohjustanut vuosikausien harhaanjohtava puhe maahanmuutosta. Niin kutsuttu humanitaarinen maahanmuutto on pieni osa kaikesta maahanmuutosta, eikä sen rajoittaminen paljon isoon kuvaan vaikuta.

Niin kutsuttu humanitaarinen maahanmuutto pitäisi itsestäänselvästi minimoida välittömästi ja rajoittaa ennaltaehkäisevästi, mutta se ei riitä, jos samanlaista haitallista maahanmuuttoa haalitaan muita väyliä pitkin. Oleskelulupakriteerien ja maahanmuuttopolitiikan yleisemminkin ei pidä perustua tällaiseen pääkirjoituksen haaveiluun, että ehkä maahanmuutto muuttuu ajan kanssa paremmaksi, vaan näyttöön siitä, että jokainen tulija varmasti elättää itsensä ja on hyödyksi.

Laadun ohella tärkeää on myös määrä. Haaveet suomalaisten syntyvyyden ylittävästä massamaahanmuutosta ovat puhdasta hulluutta, jos tarkoitus on muka ajatella suomalaisten parasta.

Tällaisen virheellisen tilannekuvan pohjalta tehdyt ratkaisut voi pääsääntöisesti jakaa kahteen ryhmään: toimimattomiin ja vahingollisiin. Hallituksen toimintaa ei kannata tälle pohjalle rakentaa.

Antaa tulla niitä Helsingin Sanomien toimituksen tilannekuvan pohjalta kehitettyjä politiikkaratkaisuja. Miten Suomeen houkutellaan niin suuri määrä nettoveronmaksajia, että sillä peräti korjataan Suomen talous? Tai edes maksetaan nykyisen ja aiemman maahanmuuton yhä kasvavat jättikustannukset?

Vinkiksi, että ainakaan tahojen vaatima saatavuusharkinnan poistaminen ei lisää nettoveronmaksajia vaan ongelmia, kuten Ruotsin karvaat kokemukset kertovat. Helpointa, nopeinta ja tehokkainta olisi aloittaa kaiken kustannuksia aiheuttavan haittamaahanmuuton karsimisesta.

[Roope]

Vyörytys ei lopu koskaan.

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Purran puheet maahanmuutosta menivät metsään 12.11.2024

Valtiovarainministeri Purran vastine Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen:

Riikka Purra: Enemmistö maahanmuuttajista ei ole kotimaisen työvoiman veroista

PÄÄKIRJOITUKSESSA "Purran puheet menivät metsään" (HS 12.11.) väitetään, että puoluevaltuustossa pitämäni puheenvuoro, jossa käsittelin Suomeen kohdistuvan maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen, ei pitänyt paikkaansa. Käsittelin puheenvuorossani juuri niitä usein esitettyjä väitteitä, jotka pääkirjoituksessa jälleen kerran esitetään todisteeksi työperäisen maahanmuuton erinomaisuudesta taloutemme korjaajana.

HS viittaa perusteluissaan valtiovarainministeriön osastopäällikön Mikko Spolanderin haastatteluun viime keväältä, mutta jättää kyseisestä haastattelusta olennaisen kohdan pois: Maahanmuuton todetaan vahvistavan julkista taloutta, mikäli tulijat työllistyvät yhtä hyvin, keskimäärin samanlaisiin työpaikkoihin ja samalla palkalla kuin suomalaiset.

Oletus ei valitettavasti ole toteutunut.

Viimeisten 15–20 vuoden aikana työllisten maahanmuuttajien määrä on noussut huomattavasti. Maahanmuuttajatyöntekijät asettuvat pääosin matalaa koulutusta vaativiin, pienipalkkaisiin, osa-aikaisiin tai epäsäännöllisiin työsuhteisiin. Tämän seurauksena monet työperäiset maahanmuuttajat maksavat vähän veroja ja kerryttävät vähän eläkettä, mikä johtaa siihen, että pientä palkkaa, työttömyysjaksoja ja eläkettä kompensoidaan eri tulonsiirroilla.

Erityisesti EU:n ulkopuolelta tulleilla työntekijöillä on usein perhe mukana, mikä nielee monenlaisia julkisia resursseja. Perhesyin maahan tulleiden ansiotasokehitys on tutkitusti heikkoa vielä 10 vuotta Suomessa olon jälkeen.

[...]

Mitä tulee valtiovarainministeriön tekemiin laskelmiin nettomaahanmuuton vaikutuksista kestävyysvajeeseen, niiden laskentajärjestelmät eivät taivu esimerkiksi koulutusasteiden ja väestöryhmien välisten tuottavuuserojen käsittelyyn. Niissä siis oletetaan maahanmuuttajien vastaavan Suomessa olevaa väestöä keskeisiltä muuttujiltaan. Tällöin nettomaahanmuuton kasvun aidosti todennettavin vaikutus on väestöllisen huoltosuhteen parantuminen, mikä on täysin erillinen kysymys taloudellisesta huoltosuhteesta.

Se itsessään, että Suomeen tulee ulkomailta työikäistä väestöä, ei kestävyysvajetta korjaa, koska tulijoiden enemmistö ei koulutus- ja osaamistasoltaan vastaa kotimaista työvoimaa. Suomen taloutta kieltämättä vahvistaisi korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden maahanmuutto, mutta erityisasiantuntijoiden saamien työlupien määrä jatkaa laskuaan, ja heitä on tulossa Suomeen tänä vuonna vähiten viiteen vuoteen.

Riikka Purra

valtiovarainministeri

perussuomalaisten puheenjohtaja

[Roope]

Iltalehden Juha Ristamäki taitaa olla ainoa valtamediatoimittaja, jolla on ollut nöyryyttä todeta, että Purra on oikeassa.

Iltalehti: Pääkirjoitus: Purra on oikeassa, mutta se ei nyt riitä 14.11.2024

Mutta näköjään oikeassaoleminen ei riitä hänellekään, kun silti pitäisi saada lisää maahanmuuttoa vaikka väkisin.

Purra ja perussuomalaiset ovat olleet oikeassa monessa nykyiseen, myös työperäiseen maahanmuuttoon liittyvässä asiassa.

Pääkaupunkiseudulla, johon maahanmuutto keskittyy, vieraskielisten prosenttiosuus Kelan maksamista tuista lähestyy jo eräissä tukityypeissä 50 prosenttia. Tämä siitä huolimatta, että ulkomaalaistaustaisten työllisyys on kehittynyt mukavasti kymmenen viime vuoden aikana.

Monet maahanmuuttajaryhmät ovat yliedustettuina muun muassa henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa. Ja niin edelleen.

Orpon hallitus kiristääkin monia maahanmuuttoon ja maassa oleskeluun liittyviä lakeja, ja hyvä niin.

Tämä on kuitenkin vain kolikon toinen puoli.

Se toinen puoli on, että Suomessa yleisesti jaetaan näkemys siitä, että me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, koska väestö vanhenee nopeasti ja syntyvyys on mitä on.

Esimerkiksi Purran itsensä johtamassa valtiovarainministeriössä ollaan vakuuttuneita, että Suomi ei pärjää ilman reipasta työperäistä maahanmuuttoa. Orpon hallituksen ohjelmassa työperäiseen maahanmuuttoon panostamista pidetään yhtenä hyvin tärkeistä asioista.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston vetäjä, ylijohtaja Mikko Spolander sanoi huhtikuussa Iltalehden haastattelussa, että mikäli Suomeen tulisi 40 000 nettomaahanmuuttajaa vuosittain, sillä olisi mahdollista pysäyttää huoltosuhteen heikkeneminen.

Spolander toki myös korosti, että maahanmuuttajien on työllistyttävä yhtä hyvin, samanlaisiin tehtäviin ja samanlaisella palkalla kuin kantaväestön, jotta maahanmuutto todella vahvistaisi julkista taloutta.

Toisin sanoen sekä Spolanderin että Purran viesti on Spolanderin nettomaahanmuuttohaihattelusta siivottuna loppujen lopuksi sama. Jotta maahanmuutto olisi taloudellisesti hyödyllistä, maahanmuuttajien pitäisi tienata ja maksaa veroja keskimäärin huomattavasti nykyistä enemmän.

Olemme siis tilanteessa, jossa esimerkiksi elinkeinoelämä ja valtaosa puolueista puhuu vahvasti työperäisen maahanmuuton puolesta. Perussuomalaiset toppuuttelee ja sanoo, että nykyinen työperäinen maahanmuutto on vääränlaista.

Kansalaisia keskustelu taatusti hämmentää.

Siksi tarvitaan kiihkotonta tutkimusta siitä, mitkä ovat nykyisen kaltaisen työperäisen maahanmuuton hyödyt ja haitat yhteiskunnalle. Tällaista tutkimusta pitää pystyä tekemään ilman, että leimataan rasistiksi tai maahanmuuttointoilijaksi.

Yksityiskohtia voidaan selvittää, mutta tutkimusta on jo ihan tarpeeksi johtopäätösten vetämiseen yleisellä tasolla maahanmuuttopolitiikan linjausten korjaamiseksi.

Ongelmana on ollut viime aikoina paremminkin se, että valtamedia julkistaa jatkuvalla syötöllä kritiikittömästi "tutkimuksina" juuri sellaisia elinkeinoelämän ja muiden lobbareiden nettomaahanmuuttolaskelmia, jotka perustuvat vääriksi ja epärealistiseksi tiedettyihin oletuksiin ja toiveisiin. Ei voi rehellisesti puolustaa mahdollisimman suurta nettomaahanmuuttoa työperäisen maahanmuuton laskelmilla, varsinkin jos ne työperäiset maahanmuuttajat oletetaan laskelmissa ominaisuuksiltaan keskimääräisiksi suomalaisiksi.

Työperäisestä maahanmuutosta pystytään taatusti tekemään parempaa.

Siinä ei ole mitään väärää, että Suomi pyrkii ohjaamaan työperäistä maahanmuuttoa omien tarpeidensa pohjalta ja esimerkiksi tekee kohdennettuja rekrykampanjoita tietyissä maissa.

Meidän pitää pystyä lisäämään koulutettujen ihmisten maahanmuuttoa, vaikkakin työvoimaa tarvitaan myös matalapalkka-aloilla. Meidän pitää myös kouluttaa maassa olevia maahanmuuttajia, jolloin heidän panoksensa julkiselle taloudelle parantuu, ja niin edelleen.

Tarvitaan rivakoita otteita, ei luovuttamista. Ja lopuksi: jo maassa olevat työttömät maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset pitää saada myös töihin.

Mitä ne nettomaksajia houkuttelevat rivakat otteet sitten olisivat? Elinkeinoelämän lobbarit puhuvat mielellään "kansainvälisistä osaajista", mutta politiikkaesityksensä kohdistuvat yhteiskunnalle kustannuksia aiheuttavien halpatyöläisten ja heidän perheidensä maahantulon helpottamiseen. Sitä se kuuluisa nettomaahanmuutto oikeasti olisi.

Jos ja kun maahanmuuttoa perustellaan taloudella, kaikkein helpoin ja nopein tapa päästä sen osalta plussalle tai edes nollille olisi rajoittaa jyrkästi kaikkea kustannuksia aiheuttavaa maahanmuuttoa. Sellaista on humanitaarisen maahanmuuton ohella nykyisellään myös yhä suurempi osa työperäisestä ja opiskelijoiden maahanmuutosta sekä perheenyhdistämisistä. Juuri sellaista nettomaahanmuuttoa, jota tänne vaaditaan lisää.

[FadeAway]

Lainaus IL.
Vihreiden ehdotus millä Suomi saadaan nousuun.
Suomen talouskuva on apea, kun valopilkuksi nousee broilerin Kiina-vienti, katsoo vihreiden Saara Hyrkkö.
----

Vihreiltä iso ehdotus: Maahanmuutto kolminkertaiseksi
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dbc5bd90-6cb8-4ea9-808f-d3a6f89422df

Talouspoliittisissa linjauksissaan vihreät esittää myös maahanmuuton kolminkertaistamista 2000-luvun keskiarvoon nähden. Maahanmuuton kasvattamisen tarkoituksena olisi saada uutta työvoimaa Suomeen vähintään 400 000 työllisen verran vuoteen 2040 mennessä.

Esimerkiksi Etla on arvioinut, että työikäisen väestön väheneminen estettäisiin pysyvällä 44 000 ihmisen vuotuisella nettomaahanmuutolla. Se tarkoittaisi yli puolta miljoonaa uutta tulijaa vuoteen 2040 mennessä.

– Jos haluamme säilyttää tällaisen hyvän hyvinvointivaltion, joka meillä on, niin meidän on pakko miettiä tämä (maahanmuutto) uudella tavalla. Meidän iso ajatuksemme on, että määrällinen tavoite on tärkeä, koska numerot ohjaavat vahvemmin kuin pelkät sanat. Mutta viime kädessä emme voi ajatella, että ihmiset ovat vain numeroita paperilla, Hyrkkö toteaa.

– Minä ajattelen, että Suomi on niin vaikeassa tilanteessa, että meidän pitäisi houkutella ihan kaikkia ja olla asettamatta ihmisiä eriarvoiseen asemaan sen perusteella, miltä he näyttävät, minkälainen tausta heillä on tai mihin he uskovat. Se on tosi vaarallinen kehitys.

Lisätty linkki uutiseen

[F1nka]

– Minä ajattelen, että Suomi on niin vaikeassa tilanteessa, että meidän pitäisi houkutella ihan kaikkia ja olla asettamatta ihmisiä eriarvoiseen asemaan sen perusteella, miltä he näyttävät, minkälainen tausta heillä on tai mihin he uskovat. Se on tosi vaarallinen kehitys.

Ihan mihin tahansa uskovat, siis vaikka valkoiseen ylivaltaan? Kutsutaan Breivik Suomeen vihreiden vieraaksi. Ihan minkälainen tausta ihmisillä on, vaikka historia joukkoraiskausten ja joukkotuhonnan järjestämisestä mallia Ruanda? Haluaisiko vihreät Suomeen kaikki moniresistentin tuberkuloosin kantajat Venäjän vankiloista?

Keskivertovihreän maailmankuva tuntuu olevan pikkulapsen tasolla, varmaan uskovat punanuttuiseen setään, joka tuo mannaa.

[Pentecost]

Mitä ne nettomaksajia houkuttelevat rivakat otteet sitten olisivat? Elinkeinoelämän lobbarit puhuvat mielellään "kansainvälisistä osaajista", mutta politiikkaesityksensä kohdistuvat yhteiskunnalle kustannuksia aiheuttavien halpatyöläisten ja heidän perheidensä maahantulon helpottamiseen. Sitä se kuuluisa nettomaahanmuutto oikeasti olisi.

Kansainvälinen osaaja mainittu. Tuo tuollainen huippukoulutettu yksilö ilman muuta suuntaa räntäsateiseen Suomeen maksamaan huippuveroja maahan, jossa nyt ei kumminkaan ihan kaikkialla puhuta englantia tai oikeastaan puhuta ollenkaan - ainakaan vieraille. Palkkakin on sellainen 65000 euroa ehkä nettona, mutta ostovoima sitten mitä on.

Sen sijaan Kaliforniassa, jota täällä yleisesti ja ehkä syystäkin joskus paheksutaan, englantia puhutaan kaikkialla, aurinko paistaa ja hintatasosta huolimatta palkka korjaa ostovoimaa kun tulijalle se on alkaen noin 350000 dollaria huippuilun asteesta hieman riippuen toki.

Tänne Räntälään tälläisiä tulijoita voisi ilmaantua, jos ainakin palkka olisi suunnilleen sama. Katselen tässä verottajan laskurilla, millaiset sivukulut siitä seuraisi kun tienaisi nettona 350000 euroa. Tietenkin hyvin utopistinen laskelma, mutta...

Lasketut määrät
Verotettavan bruttopalkan määrä                654 329,52
Verojen määrä                                           304 329,52
Työeläkevakuutusmaksut.                           46 784,56
Työttömyysvakuutusmaksut                        3 860,54

Eli oma arvioni on, että tuolla noin 650000 euron kustannuksella per naama Suomi saisi kaipaamiaan Osaajia tänne Sohjolaan. Ja tämä olisi parempi sijoitus kuin kehitysmaihin lahjoitetut miljardit tai EUn yhteisvastuut.

[Roope]

Samojen jo aiemmin kumottujen väitteiden kierrätys ei muuta niitä yhtään todemmiksi, mutta mediavaikuttamisena se toimii kuin väärä raha.

Etla: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla laskee, että maahanmuuton vaikutus Suomen julkiselle sektorille on myönteinen. Risto Murron kasvutyöryhmälle laaditussa taustamuistiossa Etla toteaa, että Suomen työikäisen väestön väheneminen estettäisiin pysyvällä 44 000 ihmisen vuotuisella nettomuutolla. Sitä kautta kestävyysvaje alenisi kaksi prosenttiyksikköä.

Etlan mukaan lyhytaikainen iso maahanmuuttoaalto alentaa aluksi kohdemaan elintasoa, mutta pidemmällä aikavälillä elintaso kohoaa sitä mukaa kun maahanmuuttajat työllistyvät ja sopeutuvat.

Yle/STT 2.12.2024

Reaalimaailmassa kustannuksia aiheuttava maahanmuutto saadaan muutettua laskelmissa hyödylliseksi, koska Etla käyttää historiatiedon perusteella epärealistisiksi tiedettyjä oletuksia maahanmuuttajien ominaisuuksista kuten palkasta ja työllistymisestä.

[F1nka]

Ammattimainen toimittaja haastaisi väittteitä silloinkin, kun ne ovat toimittajan oman maailmankuvan mukaisia. Toimittelijat taas julkaisevat totuutena kaiken, johon haluavat uskoa. Maahanmuuttoa kritisoiva väittää, rajoittamatonta maahanmuuttoa kannattava toteaa.

[Roope]

Verkkouutiset: Anders Adlercreutz: Maahanmuuton vastustamisella on iso hintalappu 5.1.2025

Anders Adlercreutz: Pienen maan pitää ajatella isosti 4.1.2025

Maahanmuutto ei ratkaise Suomen talousahdinkoa ja kestävyysvajetta, mutta ilman sitä maamme kurjistuu hitaasti ja varmasti. Kestävyysvajeen kiinni kuromiseksi tarvitsemme maahanmuuttoa – kipeästi.

Tämä on tosiasia, josta puhuvat niin arvostetut kansantaloustieteilijät, valtiovarainministeriön virkamiehet kuin yritysjohtokin. Maahanmuuttokielteisyydellä on iso hintalappu.

Monin tavoin järjetön väite. Haitallinen maahanmuutto ei muutu kasvaessaan hyödylliseksi vaan vieläkin haitallisemmaksi, eikä kukaan ole muutenkaan estämässä kaikkea maahanmuuttoa, vaan se on olkiukko. Kestävyysvajeen kiinni kurominen ei onnistu etenkään nykyisenlaisella maahanmuutolla, joka kasvattaa sitä.

Laajasti jaettu näkemys on, että nettomaahanmuuton tulisi olla vähintään 40 000 henkeä vuodessa. Tämän vähimmäismäärän maahanmuuttajia Suomi tarvitsee, jotta taloutemme saadaan kestävälle pohjalle seuraavien vuosikymmenten aikana. Tämän kirjoituksen loppupuolella kerron, millaisia keinoja meillä on tähän käytössämme.

Laajasti jaettua näkemystä levittäessä unohtuu lähes aina mainita, että oletuksena on tuolloin, että kyseiset nettomaahanmuuttajat vastaavat keskimääräisiä töissä käyviä suomalaisia. Tämä on ollut viime vuosikymmenet kaukana todellisuudesta ja vielä kauempana niillä keinoilla, joita muun muassa Adlercreutz tarjoaa maahanmuuton helpottamiseksi ja kasvattamiseksi.

Maahanmuuttoa on monenlaista. Maahanmuutosta puhuttaessa moni ajattelee mielessään Eurooppaan vuosina  2015–16 pääosin Turkin kautta tullutta maahanmuuttoa. Tosiasiassa tämän tapainen humanitäärinen maahanmuutto on poikkeuksellista. Jos haluamme välttää tällaisten maahanmuuttopiikkien toistumisen, meidän kannattaa EU:na tehdä työtä maailman vakauden eteen. Tämä tarkoittaa käytännössä panostuksia kehitysyhteistyön, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Suomeen ei tullut vuosina 2015-16 tyypillistä Turkin kautta tullutta turvapaikkamaahanmuuttoa eli lähinnä syyrialaisia vaan kaikista muista EU-maista poiketen tänne vaelsi Euroopan halki yli 20 000 irakilaista Suomen poikkeuksellisen turvapaikkapolitiikan houkuttelemina.

Vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryllä Suomessa ja Euroopassa ei ollut mitään tekemistä kehitysyhteistyön tai ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa, eikä tule olemaan jatkossakaan. Maahanmuuttopiikin toistuminen voitaisiin estää vain kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa, mutta sen sijaan uutta vyöryä on pedattu tapahtuvaksi määräämällä EU:n jäsenmaille velvollisuus ottaa vastaan turvapaikanhakijoita suoraan EU:n ulkorajoilta.

Se, montako ihmistä vuositasolla hakee Suomesta turvapaikkaa, on vaikeasti kontroloitavissa oleva asia. Siihen vaikuttavat kansainväliset kriisit, eivät niinkään Suomen toimet. Kriteerit suojelun myöntämiselle ovat myös niin ikään kansainväliset. Viime vuosien aikana myönteinen turvapaikkapäätös on Suomessa vuositasolla annettu noin 2000 henkilölle. Se on kaikilla mittapuilla tarkasteltuna pieni ja myös hallittavissa oleva määrä.

Roskaa. Vuonna 2015 tänne ei tullut juurikaan syyrialaisia Syyrian kriisin vuoksi, mutta monikymmenkertaisesti enemmän irakilaisia, koska irakilainen sai Suomesta tuolloin helpoiten myönteisen turvapaikkapäätöksen ja jopa oleskeluluvan kielteiselläkin päätöksellä. Eli kriteerit suojelun myöntämisen nimenomaan eivät ole eri maissa samat, minkä huomaa jyrkästi vaihtelevista hyväksymisprosenteista jo pelkästään eri pohjoismaiden välillä, muista maista puhumattakaan.

Humanitaarinen maahanmuutto on ollut viime vuosina valtavan paljon suurempaa kuin Adlercreutz yrittää hämätä (unohtaa ukrainalaiset, kiintiöpakolaiset, EU-siirrot, perheenyhdistämiset jne.), eikä sen määrä ole meidän hallinnassamme, vaan vuosi 2015 voi maahanmuuttopolitiikkamme puolesta toistua milloin tahansa ja EU-uudistusten vuoksi luultavimmin vielä pahempana kuin silloin.

Humanitäärinen maahanmuutto on seurausta kansainvälisestä sopimusjärjestelmästä, johon liityimme toisen maailmansodan jälkeen. Tässä järjestelmässä ei ole käytössä pisteytystä  – ei usein keskusteluissa sivutun Kanadankaan tapauksessa – vaan turvapaikka myönnetään yksilöllisiin kriteereihin perustuen nimenomaan turvan tarpeen näkökulmasta ja määräajaksi. Prosessiin kuuluu myös, että päätökset ovat osin subjektiivisen, ihmisen tekemän harkinnan tulosta. Jotkut saavat turvapaikan, jotkut eivät. Se, että 100 prosenttia hakijoista ei saa turvapaikkaa ei tarkoita, että järjestelmä olisi rikki tai että sitä käytettäisiin väärin. Se tarkoittaa vain sitä, että kriteerit turvapaikan saamiselle ovat varsin tiukat.

Me emme siis voi täysin ennakoida Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää. Se, mihin voimme vaikuttaa, on Suomen maakuva ja vetovoima ja sen myötä työperäisen maahanmuuton kasvu.

Tarkoitus on ilmeisesti hämätä, että emme muka voisi vaikuttaa turvapaikanhakijoiden määrään vaikuttamalla turvapaikkapolitiikkaan, joka on Suomessa edelleen poikkeuksellisen löysää jopa Ruotsiin verrattuna. Tietysti voisimme, mutta se jäi Suomessa tekemättä vuoden 2015 jälkeen. Unohtui tai jotain.

Jo tällä hetkellä suurimman maahanmuuttajaryhmän Suomessa muodostavat työn, parisuhteen tai opiskelupaikan perässä Suomeen muuttaneet ihmiset. Tämä ryhmä on Suomelle talouden näkökulmasta erityisen tärkeä ja juuri siksi Suomen on viisasta keskittyä nykyistä kunnianhimoisemmin positiivisen maakuvan luomiseen ja maahanmuuttoon liittyvien prosessien sujuvoittamiseen.

Eivät taloudellisesti haitallisen maahanmuuton kustannukset kuittaannu sillä, että siihen ei kiinnitetä huomiota, vaan hekin kuuluvat niihin mainittuihin nettomaahanmuuttajiin. Etenkin kun suuri osa edes näihin Adlercreutzin mainitsemiin ryhmiin kuuluvista ei ole nettomaksajia. Halpatyöläinen, työtön puoliso tai satunnainen opiskelija on täällä veronmaksajien subventoimana.

EU/ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen tuleva opiskelija maksaa itse "omat viulunsa" eli opiskelusta syntyvät kulut. Siksi meidän kannattaa pitää hänestä kaksi käsin kiinni hänen valmistuessaan.

Ei maksa monestakaan syystä. Siksihän tänne pyritään nykyään massoittain kehitysmaista.

Työperäinen maahanmuuttaja taas tulee Suomeen töitä tehdäkseen. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen työllisyysasteensa on hänen tänne saapuessaan 100 prosenttia. Työn perässä Suomeen muuttaneiden työllisyys pysyy tilastojen mukaan myös pitkässä juoksussa kantaväestöä parempana.

Suomi ei kaipaa työllistynyttäkään Wolt-kuskia saati kymmeniä tuhansia sellaisia. Ei riitä, että "tulee Suomeen töitä tehdäkseen", jos tienaa selvästi keskimääräistä vähemmän ja maksaa sitäkin vähemmän veroja, kun samanaikaisesti nostaa tukia ja käyttää palveluja. Tähän vielä työttömyys tai perhe oheen, niin silloin viimeistään menee miinukselle.

Julkisuudessa on kyseenalaistettu työperäisten maahanmuuttajien positiivista vaikutusta kansantalouteen. Jotta kokonaisuudesta voisi vetää oikean johtopäätöksen, tulee huomioida muun muassa seuraavat asiat:

Vaihtoehto sille, että tänne työn perässä muuttava antaa meille työpanoksensa on liki aina se, että työpanosta ei synny lainkaan. Tällöin tuote tai palvelu  jää innovoimatta, tekemättä tai toimittamatta. Toteutumattomien hyödykkeiden tai palveluiden seurauksena kansantaloutemme  junnaa paikoillaan.

Ulkomailta rekrytointi on sen verran työläs – ja usein kalliskin – prosessi, että voimme hyvällä syyllä olettaa, että ennen sellaiseen ryhtymistä kaikki kivet on käännetty vaihtoehtoisen ratkaisun eli kotimaisen rekrytoinnin toteutumiseksi.

Nythän ei oikeasti puhuta mistään osaajista ja heidän rekrytoimisestaan.

Menossa on massamaahanmuuton avulla yhteiskunnallinen muutos, jolla luodaan maahanmuuttajien halpatyöaloja huonommalla palvelulla ja osaamisella. Suomalaisten on mahdoton kilpailla kehitysmaalaisten kanssa palkalla, kun osana palkkaa vielä tarjotaan eurooppalaista oleskelulupaa (arvo kymmeniä tuhansia euroja) ja koko perheelle vain muutaman vuoden päässä siintävää kansalaisuutta kaikkine etuineen.

Seuraavaksi voikin kysyä, onko väliä sillä, kuinka paljon Suomeen töihin hakeutunut henkilö tienaa? Vastaus on: toki. Mutta enemmän on väliä sillä, saadaanko maatalouden sato korjattua, sairas ihminen hoidettua tai uusi asuinalue rakennettua. Juuri tästä syystä pidän yksioikoisena ajatusta, jonka mukaan maahanmuuttaja – tai kuka tahansa matalapalkkatyössä työskentelevä, joka saa esimerkiksi asumistuen tai jonkun muun tulonsiirron kautta enemmän tuloja, kuin mitä hän maksaa veroa – olisi kansantaloudelle hyödytön.

Ei välttämättä hyödytön, mutta taloudellisesti miinuksella.

Tienaamisella ja varsinkin nettotienaamisella on suuresti merkitystä vaikkapa siinä Adlercreutzin itse mainitsemassa laskelmassa 40 000 nettomaahanmuuttajasta.

Jos Adlercreutzilla on jotkin omat kriteerinsä vaihtoehtoisille laskelmille subventoidun matalapalkkatyövoiman siunauksellisuudesta, niin siitä vaan esittämään, mutta siihen asti nettosaajien rinnalle pitäisi esittää nettomaahanmuuttajiksi paljon hyviä nettomaksajia, kun esimerkiksi turvapaikanhakijan elinkaarikustannukset ovat Suomessa lähemmäs miljoona euroa. Pelkästään sen kattamiseksi tarvittaisiin aika monta hyvää maahanmuuttajaa, kun humanitaarinen maahanmuutto on joka vuosi tuhansia tai kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Oletusarvon on päätöksiä tehtäessä oltava se, että tänne tulevat haluavat tehdä töitä. Väitteet siitä, että suomalainen sosiaaliturva olisi vetovoimatekijä, ei saa tukea tutkimuksesta. Tähän mennessä toteutuneet muuttovirrat eivät valitettavasti myöskään viittaa siihen, että Suomi olisi erityisen vetovoimainen maa.

Suomalainen sosiaaliturva tuskin on erityinen vetovoimatekijä verrattuna pohjoismaiseen, mutta totta kai se on houkutteleva Euroopan ulkopuolelta tulevalle, kun sosiaaliturva ylittää lähtömaan keskipalkan.

Toteutuneet muuttovirrat (Somalia, Irak) nimenomaan viittaavat siihen, että Suomi on tietyille ryhmille erityisen houkutteleva. Syynä mikäpä muukaan kuin maahanmuuttopolitiikka.

Prosessien lisäksi meidän on tarkasteltava asenteitamme. Me tiedämme, että Suomessa esiintyy rasismia. Kansainvälisessä vertailussa valitettavan paljon. Sitä esiintyy niin arjessa kuin poliittisessa puheessa. Samalla tiedämme, että maahanmuuttajia vastaanottavan maan asenneilmasto on keskeinen tekijä siinä, miten hyvin maahan tulevat kotoutuvat ja työllistyvät.

Mikä kansainvälinen vertailu? Yhtään tällaisen tuloksen antavaa vakavasti otettavaa tutkimusta ei ole olemassakaan.

Tiedämme mitä ja mistä? Adlercreutzin logiikalla Ruotsissa on sitten OECD-maiden huonoin asenneilmasto, kun siellä kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteen ero on ollut maiden vertailussa suurin.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä keinona Suomen työmarkkinoiden houkuttelevuuden ja toimivuuden lisäämiseksi pidän saatavuusharkinnasta luopumista. Työluvan tiettyyn positioon saaneen maahanmuuttajan tulee myös voida vaihtaa helposti uudelle alalle, jos hänelle sellaista mahdollisuutta tarjotaan. Tuottavuuden ja talouden näkökulmasta ei ole mielekästä ylläpitää työllistymistä hidastavia ja rajoittavia mekanismeja.

Kun Adlercreutz pitää nähtävästi kiinni kynsin hampain kaikista nettosaajista (humanitaarinen maahanmuutto, perheenyhdistäminen, halpatyövoima jne.) ja haluaa heitä saatavuusharkinnan kuoppaamalla vieläkin enemmän, hänen täytyisi taikoa jostain vastapainoksi todella paljon hyviä nettomaksajia. Sitä hän ei tee, eikä sellaisia ole oikeasti tarjollakaan, joten 40 000 nettomaahanmuuttajan laskelman oletukset eivät toteudu.

[Mäntymetsä]

EU/ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen tuleva opiskelija maksaa itse "omat viulunsa" eli opiskelusta syntyvät kulut. Siksi meidän kannattaa pitää hänestä kaksi käsin kiinni hänen valmistuessaan.

Ei maksa monestakaan syystä. Siksihän tänne pyritään nykyään massoittain kehitysmaista.

Ansiokasta tekstiä sinulla, mutta tässä on tiedoissasi ehkä pieni vajaus. Korkeakouluillahan on lakisääteinen velvollisuus periä lukuvuosimaksut EUn ulkopuolisilta opiskelijoilta. Nämä maksut ovat olleet 8000 - 17000 ja ovat nousussa. Opintososiaaliset edut eivät myöskään ylitä kotimaisten opiskelijoiden etuja.

Se on sitten ihan toinen juttu, onko heillä töitä.

[Roope]

Ansiokasta tekstiä sinulla, mutta tässä on tiedoissasi ehkä pieni vajaus. Korkeakouluillahan on lakisääteinen velvollisuus periä lukuvuosimaksut EUn ulkopuolisilta opiskelijoilta. Nämä maksut ovat olleet 8000 - 17000 ja ovat nousussa. Opintososiaaliset edut eivät myöskään ylitä kotimaisten opiskelijoiden etuja.

Kun viimeksi vilkaisin jokunen vuosi sitten, puolet EU:n ulkopuolelta tulevista sai Suomesta stipendin, joka kuittasi lukukausimaksut. Sittemmin tullut myös tätä Peter Vesterbackan toisen asteen opiskelumaahanmuuttoa, joka sekin tuettua.

[KamalaJari]

Juu meneeköhän tämä nyt sillalailla että kun maahan tulee pääasiassa kehitysmaalaisia joilla osaaminen on kehitysmaalaista tasoa että rimaa
työelämässä on laskettava heidän osaamisensa mukaan ?

Mallina taksiuudistus , otetaan se rima kokonaan pois , jos ei osaa ajaa kaivinkonetta otetaan miehiä lapiomaan , jos et osaa tehdä ruokaa , osaat kai kuljettaa sitä paikasta A paikkaan B  jne jne ..

Voidaankin perustellusti kysyä mihin tälläinen maahanmuutto johtaa , kehittyykö siinä kohdemaa vai otetaanko takapakkia reippaasti viime vuosituhannelle ?

Kansainväliset osaajat ovat tämän ajan juttu  , lavea käsite etten sanoisi.

Jostain syystä kukaan ei enää puhu " koneinsinööreistä " joiden todistukset jäivät sinne sun tänne , ehkä se on jo liian huonoa huumoria vai miten ?

[Totti]

Verkkouutiset: Anders Adlercreutz: Maahanmuuton vastustamisella on iso hintalappu 5.1.2025

Näin se Overtonin ikkuna siirtyy.

Vielä parisen hallitusta sitten, ajatus 40 000 maahanmuuttajasta vuosittain olisi naurettu pihalle. Jo Sipilän hallituksen mamuryntäys Ruotsista johti mm. persujen romahtamiseen ja hallituskriisiin.

EK, ETLA ja muut kokkariporukat ovat nyt kaupanneet lukua 40 000 muutaman vuoden ajan ja nyt siitä on tullut uusi normi. 40 000 heitetään ympäri ikään kun se olisi normaalia maahanmuuttoa joka olisi hallittavissa.

Tosiasiassa 40 000 on absurdi määrä, joka johtaisi täysin hallitsemattomaan yhteiskunnalliseen kriisiin lyhyessä ajassa. Kyseessähän on yksi keskikokoinen Suomalainen kaupunki vuodessa.

Mitään asuntoja tälle väkimäärälle ei ole olemassa eikä voida rakentaakaan. Suomen asuntokantaa on rakennettu alle 20 000 kämppää vuodessa, viime vuonna valmistui 17 000. Asuntotuotanto pitäisi kasvattaa ainakin 10 000 kämpällä vuosittain (4 asuakasta / kämppä), hintaan noin 1-2 miljardia / vuosi. Kuka maksaa tämän asuntotuotannon ja mistä kapasiteetti revitään rakentamaan tämä määrä?

Adlercreuzin mukaan kaikki ollisivat työläisiä eli kasaantuisi käytännössä Uudellemaalle, jossa vielä on jonkin verran töitä. Rasitus mm. terveydenhuollolle, julkiselle liikentelle ja muulle infralle olisi massiivinen kun kulutus kasvatetaan etelässä kymmenillä tuhansilla ihmisillä vuosittain.

Toisaalta tällainen määrä työpaikkoja ei ole olemassa edes yhdelle vuodelle saatikka usealle vuodelle. Palkansaajia oli 2023 2,3 miljoonaa. 40 000 työperäistä mamua tarkoittaa lähes 2% kasvua työvoimaan vuosittain. Määrä on niin suuri, että se johtaa välittömästi jo korkean työttömyyden kasvuun.

Vuoden 2024 viimeisellä kvartaalilla (syyskuu) työpaikkoja oli auki 34 000. Näistä noin puolet oli osa-tai märäaikaisia ja merkittävä osa avoimista paikoista eivät sovellu ulkomaalaisille kieliongelmien takia, puhumattakaan koulutuksesta.

Mihin töihin Adlercreuz aikoo tunkea kaikki 40 000 vuosittaista mamua? Onko tarkoitus palkkaa heidät osa-aikatöihin ja nostaa loput elannosta Kelalta? Mitä tapahtuu seuraavana vuonna kun avoimet paikat on täytetty? Jatketaanko mamujen tuomista odottaamaan "työvoimareservinä", jota ei tähänkään mennessä koskaan ole tarvittu.

Adlercreuzin bloggaus on pelkkää kuumaa ilmaan ilmaan mitään realismia. Faktavirheitäkin löytyy kolmetoista tusinalle. En käsitä ettei näitä naurettavia purkauksia kyseenalaisteta julkisesti.

Tällaiset huuhaajutut olisi helppo repiä kappaleiksi mediassa, mutta ilmeisesti tarkoitus on luoda "uusi normaali", jolla totutetaan kansalaisen megaluokan massamaahanmuuttoon.

[Mäntymetsä]

Ansiokasta tekstiä sinulla, mutta tässä on tiedoissasi ehkä pieni vajaus. Korkeakouluillahan on lakisääteinen velvollisuus periä lukuvuosimaksut EUn ulkopuolisilta opiskelijoilta. Nämä maksut ovat olleet 8000 - 17000 ja ovat nousussa. Opintososiaaliset edut eivät myöskään ylitä kotimaisten opiskelijoiden etuja.

Kun viimeksi vilkaisin jokunen vuosi sitten, puolet EU:n ulkopuolelta tulevista sai Suomesta stipendin, joka kuittasi lukukausimaksut. Sittemmin tullut myös tätä Peter Vesterbackan toisen asteen opiskelumaahanmuuttoa, joka sekin tuettua.

Uuden lain mukaan maksujen tulee kattaa koulutuksen kulut täysmääräisesti. Stipendi ei ole automaatti.

Mutta suurin kysymys lienee se, että jos yrityksillä on oikeasti kova työvoimapula, maksaisivat ne nuo maksut, jotta saavat tekijöitä.

[Roope]

Pääkirjoitus: Suomen talous sai lahjoja rajojen takaa

Runsas työperäinen maahanmuutto ja korkojen alentuminen olivat harvoja viime vuoden talouden valopilkkuja.

Helsingin Sanomat 7.1.2025

Ja pakolaiset ovat uusi Nokia.

Vuotta vaihdettiin Suomen talouden kannalta apeissa tunnelmissa. Viime vuoden taloudesta on helppo luetella seikkoja, jotka todistavat Suomen olevan syvällä taloudellisissa vaikeuksissa. On vajetta, velkaa, heikkoa tuottavuutta, lakkoja ja kasvavaa työttömyyttä.

Mutta tuli vuoden aikana sentään pari positiivistakin viestiä: väestönkasvu ylitti odotukset ja korot laskivat kulutusta piristämään. Ensimmäinen kertoo hyvää talouden tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä ja jälkimmäinen antaa taloudelle potkua tulevina kuukausina.

Odotukset ylittävä väestönkasvu ei kerro hyvää talouden tulevaisuudesta, koska se perustuu yksinomaan maahanmuuttoon, joka taas on ollut vuosikymmenet taloudellisesti haitallista.

Tilastokeskuksen lokakuussa julkistama väestöennuste oli positiivinen yllätys. Nettomaahanmuutto jatkui vahvana. Suomeen tullaan nykyisin työn ja opiskelun perässä erityisesti Aasian maista – pikemmin kuin sosiaaliturvan perässä ja Lähi-idästä. Jos väkeä tulisi jatkossakin samaan tahtiin kuin parin viime vuoden aikana, Suomen väkiluku nousisi 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylittää tästä lähtien pysyvästi kantaväestön syntyvyyden. Maahanmuuttopolitiikan valinnoilla aiheutetulle kehitykselle on ihan oma sanansakin, mutta sen käyttäjät ovat Helsingin Sanomien mukaan terrorismiin liitettäviä äärioikeistolaisia.

Tämä lobbareiden uusi narratiivi yrittää vähätellä humanitaarista maahanmuuttoa ja esittää halpatyöläisten ja opiskelijoiden määrän kasvun myönteisenä, vaikka sekin on keskimäärin taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa. Lisäksi vastoin pääkirjoituksessa annettua mielikuvaa nettomaahanmuuton kasvu perustui edellisissä tilastoissa edelleen humanitaariseen maahanmuuttoon, etenkin 20 000 ukrainalaiseen, joka muodosti siitä yli kolmanneksen.

Tilastokeskuksen mittaus on jonkinlainen talousmittausten äiti. Talouskasvu syntyy tuottavuuden ja työpanoksen – mieluiten molempien – kasvusta. Tuottavuus Suomessa on huonoa, joten toiveet kohdistuvat nyt työpanoksen kasvuun.

Työikäisen väestön määrä vaikuttaa moniin talouden muuttujiin. Suomessa se heilahti huonompaan suuntaan, kun suuret ikäluokat jäivät eläkkeelle. Tilanne on paljon huonompi kuin naapurimaassa Ruotsissa, mikä selittää ison osan maiden talouksien välisistä eroista.

Ruotsissahan työikäisen väestön määrää on kasvatettu nimenomaan humanitaarisella maahanmuutolla, eikä se ole ollut mikään lottopotti vaan valtava rahareikä.

Median uusi stiiknafuulasana on "työpanos". Maahanmuuttajia Euroopan ulkopuolelta haalimalla yritetään kasvattaa "työpanosta", kuten ennen puhuttiin maahanmuuttajista "työvoimana".

Jos väestö ei kasva, talous ajautuu helposti säästökierteeseen. Suomessa säästöjä on perusteltu kestävyysvajeella: Suomi syö enemmän kuin tienaa. Huoltosuhteen heikentyminen on toinen ikuisuusväite. Työikäisiä on liian vähän elättämään työelämän ulkopuolella olevia.

Ihan kuin talouden perusteet olisi hukattu Helsingin Sanomien toimituksessa lopullisesti. Työikäinen maahanmuuttaja voi tietysti olla myös työelämän ulkopuolella tai työssä käydessäänkin tukia saava ja palveluja kuluttava nettosaaja, kun tarvittaisiin uusia nettomaksajia ja nettosaajien karsimista.

Jos nettomaahanmuutto jatkuisi vuosia yhtä runsaana kuin parin viime vuoden aikana, ja tulijat päätyisivät Suomeen töihin, monet perusoletukset taloudesta korjautuisivat, kun työpanos kasvaisi näin merkittävästi. Ikuisuusmantrat "kestävyysvaje" ja "huoltosuhteen heikkous" voitaisiin unohtaa. Ja apu taloudelle tulisi hyvin kivuttomasti.

Miksi nämä tulevat nettomaahanmuuttajat päätyisivät kuin taikaiskusta Suomessa töihin ja etenkin tarpeeksi hyväpalkkaisin töihin, kun tilanne ei ole ollut lähellekään sellainen koskaan ennenkään?

Kestävyysvajeen korjaaminen taas vaatisi kymmenien tuhansien ihmisten nettomaahanmuutollakin aivan erityislaatuista ja käytännössä utopistista maahanmuuttoa (hyvin tienaavia, perheettömiä, ennen eläkettä pois muuttavia) – ja ennen kaikkea kaiken haittamaahanmuuton nollaamista.

Nettomaahanmuuton rooli on merkittävä – siis jos tulijat pääsevät töihin. Maahanmuutto auttaa, mutta ei se kuitenkaan pelasta.

Tädin munien rooli on merkittävä siinä, onko hän setä.

Miksi hoetaan nettomaahanmuuttoa, kun kukaan ei ole yrittänytkään esittää keinoja nykyisen nettomaahanmuuton kääntämisestä taloudellisesti hyödylliseksi saati kestävyysvajetta korjaavaksi? Se nyt ei vain ole mahdollista, kun samalla pidetään kiinni humanitaarisesta maahanmuutosta ja kaikesta muustakin kustannuksia aiheuttavasta maahanmuutosta kuten kehitysmaalaisten puoli-ilmaisesta kouluttamisesta.

Sen sijaan hallitsevaa narratiivia yritetään kammeta siihen suuntaan, että taloudellisesti haitalliseksi tiedetty maahanmuutto muuttuukin kannattavaksi jollain epämääräisellä pitkällä aikavälillä, kun kaikki nyt erittäin epätodennäköisilta näyttävät jossit toteutuvat maagisesti itsestään.

Suomalainen ongelma on se, että tästä äärimmäisen arvokkaasta ja maailmalla kovasti kilpaillusta pääomasta ei osata pitää kiinni. Työvoimaa jopa työnnetään maasta pois, koska jotkut kuvittelevat tosissaan saavansa itselleen sillä tavalla isomman palan kutistuvasta kakusta.

Tuore Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvitys kertoi, että suuri osa tulijoista kääntyy pian kannoillaan. Töihin tulleista osaajista puolet poistuu viidessä vuodessa, koska asenteet rekrytoinneissa ja työelämän ulkopuolella ovat Suomessa pielessä: Suomessa suhtaudutaan edelleen tulijoihin kuin he olisivat tulossa viemään jotain meiltä. Todellisuudessa he ovat tuomassa.

Töihin tulleet koulutetut ovat ennenkin käyneet Suomessa usein vain vierailemassa, aivan kuten suomalaiset ulkomailla. Ulkomaalaiset opiskelijat kuittaavat puoli-ilmaisen koulutuksen ja lähtevät yleensä parempien palkkojen perään muualle. Sen sijaan kustannuksia aiheuttavat humanitaariset ja halpatyöläiset tulevat tyypillisesti jäädäkseen. Sitä on suomalaisen nettomaahanmuuton todellisuus.

Hallitus on nopeuttanut maahanmuuttajien hakemusten käsittelyä, mutta samalla hallitus on viestinyt toisesta suupielestään, että parempi kuitenkin olisi, jos pysyisitte poissa.

Paha kello on kuulunut jo kauas. Suomi on heikentänyt ihan itse mahdollisuuksiaan kisassa, jota valtiot käyvät osaavasta työvoimasta. Meillä ei ole mitään takeita siitä, että nettomaahanmuutto jatkuu näin vuolaana.

Nettomaahanmuutolla ja kilpailulla osaavasta työvoimasta on Suomessa hyvin vähän tekemistä keskenään. Kuten sanottu, nettomaahanmuuton kasvu perustuu nyt etenkin ukrainalaisiin pakolaisiin ja kehitysmaista tuleviin opiskelijoihin. Siihen sitten päälle muu humanitaarinen maahanmuutto perheenyhdistämiseen, niin nettohyödyllisen maahanmuuton tavoitteluun lähdetään melkoiselta takamatkalta.

[ikuturso]

Iltalehden Juha Ristamäki taitaa olla ainoa valtamediatoimittaja, jolla on ollut nöyryyttä todeta, että Purra on oikeassa.

Iltalehti: Pääkirjoitus: Purra on oikeassa, mutta se ei nyt riitä 14.11.2024

Mutta näköjään oikeassaoleminen ei riitä hänellekään, kun silti pitäisi saada lisää maahanmuuttoa vaikka väkisin.

Purra ja perussuomalaiset ovat olleet oikeassa monessa nykyiseen, myös työperäiseen maahanmuuttoon liittyvässä asiassa.

Pääkaupunkiseudulla, johon maahanmuutto keskittyy, vieraskielisten prosenttiosuus Kelan maksamista tuista lähestyy jo eräissä tukityypeissä 50 prosenttia. Tämä siitä huolimatta, että ulkomaalaistaustaisten työllisyys on kehittynyt mukavasti kymmenen viime vuoden aikana.

Monet maahanmuuttajaryhmät ovat yliedustettuina muun muassa henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa. Ja niin edelleen.

Orpon hallitus kiristääkin monia maahanmuuttoon ja maassa oleskeluun liittyviä lakeja, ja hyvä niin.

Tämä on kuitenkin vain kolikon toinen puoli.

Se toinen puoli on, että Suomessa yleisesti jaetaan näkemys siitä, että me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, koska väestö vanhenee nopeasti ja syntyvyys on mitä on.

Katkaisin tähän.

Jos Riikka Purra kirjoittaisi artikkelin siitä, kuinka housuun kustua lahkeet jäätyvät pakkasessa ja aiheuttavat näin paleltumia ja jopa kuolemia, ellei ihminen saa ulkopuolista apua, Ristamäki kirjoittaisi:

"Purra on oikeassa, että housuun kuseminen pakkasessa voi koitua yksilölle ja sitä myöten kansakunnalle vahingolliseksi, tai tekee ihmiset riippuvaiseksi muista.
Se toinen puoli on, että Suomessa yleisesti jaetaan näkemys siitä, että housuun kuseminen lämmittää, ja me tarvitsemme sen lisälämmön, koska vaatetus Suomessa on mitä on".

Eli tunnustetaan, että Purra on nimenomaan pitkän aikavälin analyysissään oikeassa, mutta koska kansa jakaa näkemyksen, että hokkuspokkustempuilla taiottaisiin toinen tulevaisuus, niin kansa haluaa hokkuspokkustemppuja.

-i-

[Outo olio]

Tämä on kuitenkin vain kolikon toinen puoli.

Se toinen puoli on, että Suomessa yleisesti jaetaan näkemys siitä, että me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, koska väestö vanhenee nopeasti ja syntyvyys on mitä on.

Eli tunnustetaan, että Purra on nimenomaan pitkän aikavälin analyysissään oikeassa, mutta koska kansa jakaa näkemyksen, että hokkuspokkustempuilla taiottaisiin toinen tulevaisuus, niin kansa haluaa hokkuspokkustemppuja.

-i-

Mutta miksi kansa on kuvitelmien pauloissa? Vuosikymmeniä jatkunut propaganda on saanut ihmiset hitaasti uskomaan absurdeja epätotuuksia. Median syy. Eivät nämä kuvitelmat ole itsestään syntyneet, vaan ne on rakennettu kovalla työllä.

[Phantasticum]

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylittää tästä lähtien pysyvästi kantaväestön syntyvyyden. Maahanmuuttopolitiikan valinnoilla aiheutetulle kehitykselle on ihan oma sanansakin, mutta sen käyttäjät ovat Helsingin Sanomien mukaan terrorismiin liitettäviä äärioikeistolaisia.

Onko se sana avoin suomalaisuus? Mutta ehkä et tarkoittanut tätä. Hiljentykäämme taas kuuntelemaan kuka voi olla suomalainen.

Hommalla on jäänyt hämmästyttävän vähälle huomiolle (vai kuvittelenko vain) perussuomalaisten mainos Helsingin Sanomien etusivulla, jossa euroedustaja Tynkkysen naamalla mainostetaan perussuomalaista maahanmuuttokriittisyyttä ei kun siis maahanmuuttopolitiikan uusia suuntaviivoja. Koska puolueen oma äänenkannattaja tekee asiasta jutun, kyse ei voi olla vain yhden puolueen toimijan yksityisajattelusta.

Suomen Uutiset: Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Näkeehän sen näin puolueen ulkopuolisen tarkkailijankin silmin, että perussuomalaisten maahanmuuttokriittisyys on jo mennen talven lumia. Nyt tarvitsee tietää vain, mitä "järkevä ja laillinen" muuttoliike konkreettisesti tarkoittaa. Paino on sanalla järkevä, eihän nykyinenkään maahanmuutto ole laitonta. Sitä paitsi mihin tarvittaisiin maaohjelmia, jos kyse olisi vaatimattomasta muutamasta tuhannesta vuosittaisesta tulijasta.

Perussuomalainen järkevä maahanmuutto voi olla puolueen ohjelmapapereissa tavoitteiltaan vähemmän kuin otsikon 44 000 muuttajaa vuodessa, mutta käytännössä se on sitten kuitenkin jotain ihan muuta. Tähän mennessä kaikki perussuomalaiset vaihtoehdot ovat sulaneet yksi toisensa jälkeen pois mikä mistäkin tekosyystä.

[Roope]

Hommalla on jäänyt hämmästyttävän vähälle huomiolle (vai kuvittelenko vain) perussuomalaisten mainos Helsingin Sanomien etusivulla, jossa euroedustaja Tynkkysen naamalla mainostetaan perussuomalaista maahanmuuttokriittisyyttä ei kun siis maahanmuuttopolitiikan uusia suuntaviivoja. Koska puolueen oma äänenkannattaja tekee asiasta jutun, kyse ei voi olla vain yhden puolueen toimijan yksityisajattelusta.

Suomen Uutiset: Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Teilasin mainoksen höpinät tuoreeltaan CEAS-ketjussa.

[Phantasticum]

Teilasin mainoksen höpinät tuoreeltaan CEAS-ketjussa.

Juu. Jos asia jäi epäselväksi, niin avoimen suomalaisuuden oli tarkoitus muistuttaa melkoisesta... miten sen nyt kauniisti sanoisi... serebraalisesta flatulenssista. Vaikka avoimen suomalaisuuden lanseeraaminen on vuodelta 2018, ja Halla-aho yritti myöhemmin paikkailla ja lieventää sanomaansa, en ole unohtanut. Mikään ei ole muuttunut viimeisen kuuden vuoden aikana, perussuomalaiset puolustaa suomalaista Suomea ja suomalaisuutta entistäkin vähemmän.

Vielä ei ole nähty yhtään maaohjelmaa eikä sitä järkeväksi kehuttua maahanmuuttopolitiikkaa, mutta odotukseni eivät ole korkealla aiemman nähdyn perusteella. Jos virallinen Suomi odottaa 40 000-44 000 tulijaa vuosittain, olisiko perussuomalainen vaihtoehto kenties puolet tästä, tuskin ainakaan vähemmän.

Oma kysymyksensä on myös mahdollinen EU:n maahanmuuttosopimuksen kautta tuleva maahanmuutto. Onhan sekin laillista ja hallittua muuttoliikettä. Yhtään soraääntä ei ole perussuomalaisista kuulunut. Ei varmaankaan koska sääntöperusteinen maailmanjärjestys ja niin edelleen.

[S.O.Mali]

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylittää tästä lähtien pysyvästi kantaväestön syntyvyyden. Maahanmuuttopolitiikan valinnoilla aiheutetulle kehitykselle on ihan oma sanansakin, mutta sen käyttäjät ovat Helsingin Sanomien mukaan terrorismiin liitettäviä äärioikeistolaisia.

Onko se sana avoin suomalaisuus? Mutta ehkä et tarkoittanut tätä. Hiljentykäämme taas kuuntelemaan kuka voi olla suomalainen.

Hommalla on jäänyt hämmästyttävän vähälle huomiolle (vai kuvittelenko vain) perussuomalaisten mainos Helsingin Sanomien etusivulla, jossa euroedustaja Tynkkysen naamalla mainostetaan perussuomalaista maahanmuuttokriittisyyttä ei kun siis maahanmuuttopolitiikan uusia suuntaviivoja. Koska puolueen oma äänenkannattaja tekee asiasta jutun, kyse ei voi olla vain yhden puolueen toimijan yksityisajattelusta.

Suomen Uutiset: Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Näkeehän sen näin puolueen ulkopuolisen tarkkailijankin silmin, että perussuomalaisten maahanmuuttokriittisyys on jo mennen talven lumia. Nyt tarvitsee tietää vain, mitä "järkevä ja laillinen" muuttoliike konkreettisesti tarkoittaa. Paino on sanalla järkevä, eihän nykyinenkään maahanmuutto ole laitonta. Sitä paitsi mihin tarvittaisiin maaohjelmia, jos kyse olisi vaatimattomasta muutamasta tuhannesta vuosittaisesta tulijasta.

Perussuomalainen järkevä maahanmuutto voi olla puolueen ohjelmapapereissa tavoitteiltaan vähemmän kuin otsikon 44 000 muuttajaa vuodessa, mutta käytännössä se on sitten kuitenkin jotain ihan muuta. Tähän mennessä kaikki perussuomalaiset vaihtoehdot ovat sulaneet yksi toisensa jälkeen pois mikä mistäkin tekosyystä.

Ihan huuhaa-puolue. Soinin perintö jatkuu edelleen uusin voimin.

Elon Musk tuskin kehuisi Persuja.