Etla: Suomi tar­vit­see vuo­sit­tain 44 000 maa­han­muut­ta­jaa (3 x nyky)

[Outo olio]

Työvoiman hinta on kysynnän ja tarjonnan funktio. Mitä enemmän maahan tuodaan työvoimaa, sitä alemmaksi työvoiman hinta laskee.

11 vuotta myöhemmin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Heli Koski vihdoin ja viimein lipsautti asian julkisuuteen.

[tweet]1783059614163988497[/tweet]

Simo Grönroos @SimoGronroos

A-Studiossa 23.4. talousasiantuntijoiden raati vannotti taas kerran, että "Suomi ei selviä ilman ulkomaisia osaajia". Ohjelman aivan lopussa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Heli Koski lipsautti todellisen syyn ulkomaisten osaajien tarpeeseen: mitä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, sitä vähemmän tarvetta kilpailla suomalaisista osaajista nostamalla palkkoja:

"Vaikka me saataisiin nostettua tutkimus- ja kehitysmenot vuoteen 2030 mennessä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, niin ei se paljon ilahduta, jos meillä ei ole osaajia tekemässä sitä. Mitä tapahtuu, kun meillä on kilpailu osaajista: sehän tarkoittaa sitä, että tulee palkkapaineita, palkat nousee. Osa niistä tutkimus- ja kehitysrahoista – tutkimuksesta ja kehityksestä suurin osa on palkkamenoja – se tarkoittaa sitä, että osa niistä lisääntyvistä T&K panostuksista menee palkkoihin eikä suinkaan siihen, että lisättäisiin innovaatiotoimintaa ja tämähän ei ole tuottavuuskasvun kannalta paras. Me välttämättä tarvitaan lisää niitä ulkomaalaisia maahanmuuttajia."

https://areena.yle.fi/1-3229465

Minä pystyn ymmärtämään ajatuksen, että tuotantolinjalle palkattaisiin "halpoja ulkomaalaisia". Mutta että tutkimus- ja tuotekehitysosastolle? Miksi ihmeessä kukaan ulkomaalainen TK-osaaja tulisi Suomeen, jos palkka on huono?

Jossakin luki, että Suomen talous ei kuulemma ole kasvanut vuoden 2009 jälkeen, ja tälle on etsitty selityksiä eri keskusteluissa. Mutta tätä TK-asiaa en ole vielä nähnyt. Kuvitellaan kolme yritystä, A, B ja C. A palkkaa tuotekehittelyyn keskimääräisiä suomalaisia alan osaajia ja samantasoisia ulkomaalaisia alan osaajia, keskimääräisellä palkalla, B keskimääräistä parempia osaajia isommalla palkalla, ja C keskimääräistä huonompia mutta halvemmalla palkalla. Mikä näistä yrityksistä nyt menestyy parhaiten, ja mikä huonoiten?

"Halpoja ulkomaisia koneinsinöörejä" on vitsi, kuin suoraan Pahkasiasta, mutta onko joku alkanut jo oikeasti uskoa tuohon? Tämä kyllä selittäisi talouden huonon tilan.

[Hiiden hirvi]

Minä pystyn ymmärtämään ajatuksen, että tuotantolinjalle palkattaisiin "halpoja ulkomaalaisia". Mutta että tutkimus- ja tuotekehitysosastolle? Miksi ihmeessä kukaan ulkomaalainen TK-osaaja tulisi Suomeen, jos palkka on huono?

Mahdollisuutta osallistua maailman tasaisimpaan tulonjakoon on kyllä rummutettu vetovoimatekijänä 'osaajille' ....mutta reaalimaailmassa todelliset tekijät tietävät arvonsa tarkkaan ja ulosmittaavat sen myos, kuten kuka tahansa pätevä ammattilainen tekee. Ainoa toimiva keino saada osaavia huippuja on maksaa heille enemmän kuin kilpailijat, ja Suomen kohdalla mm. ilmasto ja syrjäisyys ovat tekijoitä joista edellytetään vielä lisäekstraa pakettiin.

Pähkinäpalkalla saadaan niitä apinoita ja lopputulema tuosta, jos alettaisiin tarjota työlupia ja kansalaisuuksia B-sarjan "T&K-eksperteille" olisi että ne eivät saisi aikaan sitäkään vähää mitä nyt tehdään ja bonuksena loputkin suomalaiset todelliset T&K-osaajat poistuisivat maasta. Suomalaiset kun ovat niitä ainoita joille Suomessa työskentely voi tuoda aitoa lisäarvoa myös korkean osaamistason tehtävissä. Jos aletaan tuoda palkkakirittäjiksi B-sarjan ulkomaalaisia 'osaajia', niin se Suomeen jäämisen arvo häviää suomalaselta aidolta osaajaltakin, ja tässä puhutaan ihmisistä jotka voivat aidosti lähteä myymään osaamisensa ulkomaille; yhä useammat niin jo tekevätkin.

[Golimar]

Nokia hommasi johtajaksi ulkomaalaisen osaajan (troijalaisen) kun ne olisivat voineet sen sijaan ostaa Applen niillä rahoilla mitä polttivat omien osakkeiden ostoon ja mitätöintiin nostaessaan johdon optioiden arvoa. Typeryys on loppumaton luonnonvara.

[Golimar]

Kaivattuja osaajia ja vientituote, eli 1/2 miljoonaa kehitysmaalaista lisää eläteiksi.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto voisi tuoda kaivattuja osaajia Suomeen
Englannin kielen vyöryminen ja arkipäiväistyminen on jo muuttanut ja muuttaa kotimaisten kielten asemaa Suomessa. Englanninkielinen ylioppilastutkinto ei ratkaise muutoksen suuntaa.

Helsingin Sanomat
19:00
Tulevaisuudessa voi valkolakki päässään vappua viettävien opiskelijoiden joukko olla nykyistä moninaisempi. Hallituksen tavoitteena on saada aikaan mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto englanninkielisenä.

X

Suomessa on jo nyt toistakymmentä lukiota, joissa voi suorittaa englanninkielisen IB-tutkinnon. Englanninkielistä ylioppilaskoetta kaavailtiin Sipilän hallituksen aikaan vientituotteeksi sekä palvelemaan esimerkiksi töiden takia Suomeen muuttavien perheitä tai pitkään ulkomailla oleskelleita paluumuuttajia.

X

Englannin kielen vyöryminen ja arkipäiväistyminen on jo muuttanut ja muuttaa kotimaisten kielten asemaa.

X

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010395309.html

[Kallan]

Kaivattuja osaajia ja vientituote, eli 1/2 miljoonaa kehitysmaalaista lisää eläteiksi.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto voisi tuoda kaivattuja osaajia Suomeen
Englannin kielen vyöryminen ja arkipäiväistyminen on jo muuttanut ja muuttaa kotimaisten kielten asemaa Suomessa. Englanninkielinen ylioppilastutkinto ei ratkaise muutoksen suuntaa.

Helsingin Sanomat
19:00
Tulevaisuudessa voi valkolakki päässään vappua viettävien opiskelijoiden joukko olla nykyistä moninaisempi. Hallituksen tavoitteena on saada aikaan mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto englanninkielisenä.

X

Suomessa on jo nyt toistakymmentä lukiota, joissa voi suorittaa englanninkielisen IB-tutkinnon. Englanninkielistä ylioppilaskoetta kaavailtiin Sipilän hallituksen aikaan vientituotteeksi sekä palvelemaan esimerkiksi töiden takia Suomeen muuttavien perheitä tai pitkään ulkomailla oleskelleita paluumuuttajia.

X

Englannin kielen vyöryminen ja arkipäiväistyminen on jo muuttanut ja muuttaa kotimaisten kielten asemaa.

X

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010395309.html

Eli tämän maan kielen osaaminen ei olisi enää tarpeen, ja sitten samalla tulisi lisää rasismiuhriutumisulisemisia, kun samalla odotetaan että puhut kuukerille suomea tai sitten et missään nimessä saa puhua sille suomea. Edit: tännehän kun nyt on haalittu varovaisesti näitä ulkomaan ihmeitä opiskelemaan lukioon ja vielä toistaiseksi on oletettu että maan kieli opetellaan, se on toiminut bait and switchina. En suinkaan yllättyisi, jos kielitaitovaatimuksesta luovuttaisiin ja tänne haalittaisiin entistä enemmän kuukereita lukionpenkille.

Bilderberg-HS ei yllätä typeryyksillään.

[Roope]

Eli tämän maan kielen osaaminen ei olisi enää tarpeen, ja sitten samalla tulisi lisää rasismiuhriutumisulisemisia, kun samalla odotetaan että puhut kuukerille suomea tai sitten et missään nimessä saa puhua sille suomea.

Bilderberg-HS ei yllätä typeryyksillään.

Tulevaisuudessa voi valkolakki päässään vappua viettävien opiskelijoiden joukko olla nykyistä moninaisempi.
...
Ylioppilastutkinnon laajentaminen ei ole uhka, vaan se, että suomalaiset lakkaavat vaalimasta äidinkieliään arjessaan.

[Outo olio]

^Huomatkaa sanamuoto, äidinkieltä on monikossa, "suomalaiset lakkaavat vaalimasta äidinkieliään". Eli Helsingin Sanomat määrittelee uhaksi sen, että Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat, sillä ovathan hekin "suomalaisia", lakkaisivat vaalimasta äidinkieltään. Näin näppärästi päästiin suomen kielen asemasta ensin ruotsiin ja saameen (saamiin?), ja sitten somaliin, arabiaan ja niin edelleen.

[Outo olio]

Pahinta Etlan paperissa ei kuitenkaan ollut maahanmuuton tietoinen käyttö matalapalkka-alojen palkkojen dumppaamiseen vaan se, että laskelmat perustuivat jälleen kerran vääriksi tiedettyihin oletuksiin, kuten että maahanmuuttajat olisivat "työllisyysasteeltaan EU-maista tulleiden kaltaisia" ja että he "muistuttavat koulutusrakenteeltaan suomalaisia". Klassinen "Garbage In, Garbage Out", jotta saatiin halutunlaiset massamaahanmuuttoa puolustavat tulokset, jotka ovat ristiriidassa muun muassa aiempien maahanmuuttajien elinkaarianalyysien tuloksien kanssa. Kangasharju ei esitä viittauksia muihin maahanmuuttoa koskeviin tutkimuksiin tekstissä tai muutaman sivun kirjallisuusviitelistassa, joten aika laihat eväät argumentoida maahanmuutosta yhtään mitään, eikä Kangasharju olekaan antautunut maahanmuuttodebatteihin.

Tässä on muutamia internetistä löytyneitä tietoja eri maiden keskipalkoista:

Irak: ~ 1200 euroa kuussa

Nepal: ~ 600 euroa kuussa

Nigeria: tarkat tiedot puuttuvat, mutta kaikki arviot vähemmän kuin 400 euroa kuussa

Somalia: tarkat tiedot puuttuvat, mutta arviolta kuitenkin vähemmän kuin 500 euroa kuussa

Suomi: ~ 3700 euroa kuussa

Sveitsi: ~ 7000 euroa kuussa

Vietnam: ~ 700 euroa kuussa

Kuvitellaan että Suomen ja Sveitsin välille sovitaan vapaa liikkuvuus, ja kaikki suomalaiset pääsevät rajoittamattomasti ja esteittä muuttamaan Sveitsiin, ja asettumaan sinne asumaan pysyvästi. Sitten heti kohta jokaikinen meistä saa työpaikan, jossa palkka on kuusi-seitsemän tonnia kuussa. Kuulostaako tämä uskottavalta visiolta?

Ei tietenkään, vaan koko ajatus on ihan täyttä höpöhöpöä. Mutta kun täysin saman asian pitäisi tapahtua esimerkiksi Irakista tai Nepalista tai Vietnamista Suomeen, niin tämän ajatuksen pitäisi mukamas olla lähtöoletus yhteiskunnan tulevaisuuden suunnittelussa. Ja jos olet eri mieltä, niin todistustaakan pitäisi muka olla sinulla. "Ai miten niin muka ei satunnaisen vietnamilaisen palkkatulot heti kohta viisinkertaistu, kun se astuu Suomessa ulos tullista? Häh?"

[Roope]

Pääkirjoitus: Maahanmuuton ennätysvuosi kääntää Suomea uuteen asentoon

Väestöennuste ei enää näytä niin synkältä. Samalla julkinen talous saa uutta toivoa.

Sotaa paenneet ukrainalaiset ovat kääntämässä Suomen väestönkehitystä uuteen asentoon. Ukrainalaisten ansiosta maahanmuuttojen määrä nousi viime vuonna koko tilastointihistorian korkeimmaksi. Samalla työikäisen väestön määrä kääntyi nousuun pitkän laskukauden jälkeen.

Käänne on merkittävä ja hämmentäväkin. Pitkään on varoiteltu työikäisten määrän romahtamisesta ja heikkenevästä huoltosuhteesta. Yllättäen Suomen tulevaisuus ei enää näytäkään niin synkältä.

[...]

Vain runsaat kaksi vuotta sitten Tilastokeskus julkaisi väestöennusteensa vuoteen 2070 ja ennakoi siinä dramaattista muutosta huoltosuhteeseen lasten määrän vähentyessä ja eläkeläisten määrän kasvaessa. Nyt työikäisten määrä on palannut vuoden 2016 tasolle, ja työikäisiä eli 15–64-vuotiaita on Suomessa 3,46 miljoonaa. Pelkästään viime vuonna Suomi sai nettomaahanmuuttoa noin 60 000 ihmisen verran.

Asiantuntijat ovat laatineet jo uusia ennusteita. Maahanmuuton arvioidaan nyt pysyvän aiemmin ennakoitua korkeammalla tasolla myös tulevina vuosina, ehkä noin 40 000 muuttajan nettotasolla.

[...]

Juuri työllistyminen ja sen pysyvyys ovat keskeisiä kysymyksiä. Aiempina vuosikymmeninä Suomeen muuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille on ollut selkeästi kantaväestöä heikompaa, mutta parin viime vuoden aikana tässäkin on tapahtunut selvä käänne. Tulijat ovat entistä useammin koulutettuja osaajia, joita odottaa Suomessa valmis työpaikka. Myös ukrainalaisten valtaosalla on koulutusta ja ammattitaitoa, ja se on poikinut monelle jo työpaikan.

Jotta maahanmuutto todella vahvistaisi julkista taloutta, muuttajien pitää olla Suomelle edullisia. Käytännössä heidän on työllistyttävä nopeasti ja jäätävä kantaväestön työllisyystasolle pysyvästi.

Tähän suuntaan onkin viime aikoina liikuttu, tosin naisten kohdalla ero kantaväestöön on yhä suuri. Ulkomailla syntyneet naiset käyvät paljon vähemmän töissä kuin Suomessa syntyneet naiset.

Kulttuurinen muutos Suomessa on vasta alkanut. Jos arviot lähivuosien muuttotahdista toteutuvat ja maahanmuutto jää pysyvästi korkealle tasolle, väestörakenne muuttuu nopeasti. Ilmiö on iso, ja siihen liittyy riskejä ja haasteita. Muuta keinoa julkisen talouden pelastamiseksi on silti vaikea nähdä.

Helsingin Sanomat 4.5.2024

Näiden röyhkeys on niin sakeaa, että sitä voisi pullottaa ja myydä aloitteleville puhelinmyyjille.

Pääkirjoituksessa ei suoraan valehdella, että viime vuosien maahanmuutto olisi suomalaisille taloudellisesti kannattavaa ja maahanmuuttajat nettomaksajia, mutta annetaan kaikin tavoin ymmärtää juuri niin. Johdattelun kruunaa loppukaneetti, jonka mukaan maahanmuuton kasvattaminen olisi muka ainoa keino "julkisen talouden pelastamiseksi", vaikka se koko ajan upottaa julkista taloutta syvemmälle.

Suomalaisten syntyvyyden ylittävän nettomaahanmuuton (eli käytännössä väestönvaihdon) "riskit ja haasteet" eivät ole katoamassa minnekään, vaan niiden voi odottaa vain kumuloituvan ja pahenevan, koska niihin ei ole keksitty missään maailman maassa ratkaisuja.

Tätä sanotaan "Ruotsin tieksi", koska niin politiikka, sen faktoista piittaamaton puolustelu kuin politiikan seurauksetkin ovat samanlaisia kuin aikoinaan Ruotsissa. Massamaahanmuuttoa hintaan mihin hyvänsä.

[Joutselkä]

Jos elinkeinoelämä ja eläkelaitosten asiantuntijat sanovat että maahanmuuttoa ehdottomasti tarvitaan Suomeen niin mikä ihme on ettei viesti uppoa tyhmemmänkin päähän?

Vähän kun työntää nokkaansa ulos asioille ja käyttää palveluja niin ei voi olla huomaamatta että maahanmuuton varassa ollaan.

[Lalli IsoTalo]

Jos elinkeinoelämä ja eläkelaitosten asiantuntijat sanovat että maahanmuuttoa ehdottomasti tarvitaan Suomeen niin mikä ihme on ettei viesti uppoa tyhmemmänkin päähän?

Vähän kun työntää nokkaansa ulos asioille ja käyttää palveluja niin ei voi olla huomaamatta että maahanmuuton varassa ollaan.

Mitähän pitäisi ajatella siitä, että perustelusi ovat yhtä pätevät kuin EK:lla ja eläkelaitosten asiantuntijoilla.

Retorinen.

[Mika]

Jos elinkeinoelämä ja eläkelaitosten asiantuntijat sanovat että maahanmuuttoa ehdottomasti tarvitaan Suomeen niin mikä ihme on ettei viesti uppoa tyhmemmänkin päähän?

Ekonomistit lähtevät laskelmissaan siitä perusolettamasta, että työikäiset maahanmuuttajat voivat suoraan korvata eläköityvän työvoiman. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana todellisuudesta. Maahanmuuttajat ovat kielitaidottomia ja suurelta osin ammattitaidottomia, eikä maahanmuutto voi ongelmaa ratkaista.  Se vain pahentaa huoltovajetta. 

Ihmettelen, mikä motivaatio EK:lla ja tutkimuslaitoksilla on suoltaa tällaisia valheita, ja miksi media ei kerro totuutta asiasta  Etenkin kun maassa ollaan samaan aikaan huolissaan kasvavasta työttömyydestä, joka koskee yhä useampia väestöryhmiä ja ikäluokkia.

[Joutselkä]

Jos elinkeinoelämä ja eläkelaitosten asiantuntijat sanovat että maahanmuuttoa ehdottomasti tarvitaan Suomeen niin mikä ihme on ettei viesti uppoa tyhmemmänkin päähän?

Ekonomistit lähtevät laskelmissaan siitä perusolettamasta, että työikäiset maahanmuuttajat voivat suoraan korvata eläköityvän työvoiman. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana todellisuudesta. Maahanmuuttajat ovat kielitaidottomia ja suurelta osin ammattitaidottomia, eikä maahanmuutto voi ongelmaa ratkaista.  Se vain pahentaa huoltovajetta. 

Ihmettelen, mikä motivaatio EK:lla ja tutkimuslaitoksilla on suoltaa tällaisia valheita, ja miksi media ei kerro totuutta asiasta  Etenkin kun maassa ollaan samaan aikaan huolissaan kasvavasta työttömyydestä, joka koskee yhä useampia väestöryhmiä ja ikäluokkia.

Kasvanut työttömyys liittyy laskusuhdanteeseen ja koskee erityisesti rakennusalaa. Se korjaantuu kun suhdanne taittuu kasvuun, ja kohta rakennusmiehistä on taas pulaa.

Eikä rakennusalan työnhakijoista ole paljon hyötyä kun Suomi tarvitsee tekijöitä ravintola- ja hoitoalolle. Ratkaisu löytyy maahanmuutosta. Simple as that!

[justustr]

Ekonomistit lähtevät laskelmissaan siitä perusolettamasta, että työikäiset maahanmuuttajat voivat suoraan korvata eläköityvän työvoiman. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana todellisuudesta. Maahanmuuttajat ovat kielitaidottomia ja suurelta osin ammattitaidottomia, eikä maahanmuutto voi ongelmaa ratkaista.  Se vain pahentaa huoltovajetta. 

Ihmettelen, mikä motivaatio EK:lla ja tutkimuslaitoksilla on suoltaa tällaisia valheita, ja miksi media ei kerro totuutta asiasta  Etenkin kun maassa ollaan samaan aikaan huolissaan kasvavasta työttömyydestä, joka koskee yhä useampia väestöryhmiä ja ikäluokkia.

Tässä tarvittaisiin nyt numeroita. Mikä on uusissa maahanmuuttajissa sossunotkujien ja työssäkäyvien suhde? Entä kuinka moni on korkeakoulutettu? Nimenomaan kiinnostaa nämä uudet tulijat.

En epäile hetkeäkään etteikö ETLA:n luvut olisi sikäli oikeat, että tarve on 44 000 työllistyvää maahanmuuttajaa vuodessa. Asian laidan huomaa varmaan jokainen omalla työpaikallaan katsellessaan harmaahapsien määrää. Kysymys kuuluu, onko painopiste maahanmuutossa edelleen kelagoldissa, joka ei luonnollisestikaan korjaa mitään vaan pahentaa entisestään tilannetta. Faktaa tähän tarvittaisiin.

[FadeAway]

Tämä ketju on aloitettu helmikuussa 2023 ja nyt jo toteutunut.

Suomessa syntyi viime vuonna kaikkiaan 43 320 lasta, mikä on 1 631 vähemmän kuin vuonna 2022. -wiki
Suomessa on noin miljoona yli 64-vuotiasta (eläkeläistä, lähes kaikki kantasuomalaisia.).
Nettomaahanmuutto: 60000 ja arvio, että se on jatkossa yli 40000.
Eliniänodote; miehet 79 & naiset 84 vuotta.

Ennuste 2040
Eläkeläisten noin 1000000 on lähes kokonaan muilla mailla. Nuorempien kuolleisuus tämän lisäksi.
Syntyvyys 40000*15=600000 (laskeva trendi)
Nettomaahanmuutto 50000*15=750000
Tämä sopisi väestönvaihto ketjuun, mutta koskee tätäkin. Jos tämä "ennuste" toteutuu on Suomen kohtalon kysymys miten yli 700000 maahanmuuttajaa työllistyy.

[Hiiden hirvi]

Eliniänodote; miehet 79 & naiset 84 vuotta.

Pieni tarkennus, tuo elinajanodote on vastasyntyneille. Käytännossä esim. tapaturmaiset kuolemat sekä varhain saadut vakavat sairaudet laskevat elinajanodotetta vastasyntyneille merkittävästi.

Tilastokeskuksen vuoden 2018 tilaston mukaan helsinkiläisillä jotka olivat tuolloin 75-vuotiaita elinajanodote oli M:86v ja N:89v sekä 85-vuotiana M&N: 92v. Eli mitä vanhemmasta ikäluokasta tilasto tehdään, sitä korkeampaa jäljellä olevaa elinikää se osoittaa.

Vaikutus eläke- ja hoivakustannuksiin tulee olemaan niin massiivinen ettei sitä edes todella ymmärretä. Koska ko. ikäluokkien varallisuus on lähes täysin kiinni asunnoissa, on epäilemättä vain ajan kysymys milloin asuntovarallisuuden sosialisointi nousee poliittiselle agendalle.

https://ikaantyneethelsingissa.fi/kuolleisuus

[P]

Ekonomistit lähtevät laskelmissaan siitä perusolettamasta, että työikäiset maahanmuuttajat voivat suoraan korvata eläköityvän työvoiman. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana todellisuudesta. Maahanmuuttajat ovat kielitaidottomia ja suurelta osin ammattitaidottomia, eikä maahanmuutto voi ongelmaa ratkaista.  Se vain pahentaa huoltovajetta. 

Ihmettelen, mikä motivaatio EK:lla ja tutkimuslaitoksilla on suoltaa tällaisia valheita, ja miksi media ei kerro totuutta asiasta  Etenkin kun maassa ollaan samaan aikaan huolissaan kasvavasta työttömyydestä, joka koskee yhä useampia väestöryhmiä ja ikäluokkia.

Tässä tarvittaisiin nyt numeroita. Mikä on uusissa maahanmuuttajissa sossunotkujien ja työssäkäyvien suhde? Entä kuinka moni on korkeakoulutettu? Nimenomaan kiinnostaa nämä uudet tulijat.

En epäile hetkeäkään etteikö ETLA:n luvut olisi sikäli oikeat, että tarve on 44 000 työllistyvää maahanmuuttajaa vuodessa. Asian laidan huomaa varmaan jokainen omalla työpaikallaan katsellessaan harmaahapsien määrää. Kysymys kuuluu, onko painopiste maahanmuutossa edelleen kelagoldissa, joka ei luonnollisestikaan korjaa mitään vaan pahentaa entisestään tilannetta. Faktaa tähän tarvittaisiin.

Sulta unohtuu tekoälyn kehitys ja tuottavuuden nousu sen myötä. Monen harmaahapsen tilalle ei tarvita enää ketään. IT on jo tuhonnut lähetit, juoksupojat ja suuren osan sihteereistä. Moni harmaahapsi toimistoissa on sellainen paperinpyörittäjä, jollaisia ei kohta enää tarvita.

Oikeassa olet kuitenkin, että töissä, joissa tehdään käsin jotain, kaikkia ei voida korvata koneilla. Suorittavalla puolella voi syntyä tarvetta. Mutta maisterin papruilla papereita pyörittäviä tarvitaan vähemmän, ellei sitten ihan poliittisista syistä haluta luoda tovereille suojatyöpaikkoja, kuten kävi pöhötetyn soten kanssa.

[AJIH]

Tässä tarvittaisiin nyt numeroita. Mikä on uusissa maahanmuuttajissa sossunotkujien ja työssäkäyvien suhde? Entä kuinka moni on korkeakoulutettu? Nimenomaan kiinnostaa nämä uudet tulijat.

En epäile hetkeäkään etteikö ETLA:n luvut olisi sikäli oikeat, että tarve on 44 000 työllistyvää maahanmuuttajaa vuodessa. Asian laidan huomaa varmaan jokainen omalla työpaikallaan katsellessaan harmaahapsien määrää. Kysymys kuuluu, onko painopiste maahanmuutossa edelleen kelagoldissa, joka ei luonnollisestikaan korjaa mitään vaan pahentaa entisestään tilannetta. Faktaa tähän tarvittaisiin.

Voi olla aivan varma siitä, että Suomi valtiona eikä valtiovallan käyttäjä Suomen kansa kumpikaan tarvitse 44 000 minkäänlaista maahanmuuttajaa vuodessa. Tämän havaitsee jokainen, joka ajattelee valtiollista todellisuutta kokonaisuutena eikä vain tutkaile puutteellisia abstrakteja matemaattisia malleja, jotka eivät kai kelpaisi nykypäivänä edes lasten tietokonepeleihin mallintamaan poliittisten toimijoiden kehitystä. Elinkeinoelämä keskusliitto haluaa maahan ulkomaalaisia, jotta suomalaisilla olisi huonompi asia työmarkkinoilla. EK:n tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Heli Koski sanoi tuon valtakunnallisessa televisiolähetyksessä, ja tämä tieto välitettiin tähän säikeeseen kymmenen päivää sitten (https://hommaforum.org/index.php/topic,134006.msg3560851.html#msg3560851).

[Roope]

Tässä tarvittaisiin nyt numeroita. Mikä on uusissa maahanmuuttajissa sossunotkujien ja työssäkäyvien suhde? Entä kuinka moni on korkeakoulutettu? Nimenomaan kiinnostaa nämä uudet tulijat.

En epäile hetkeäkään etteikö ETLA:n luvut olisi sikäli oikeat, että tarve on 44 000 työllistyvää maahanmuuttajaa vuodessa.

ETLA:n luku 44 000 perustuu mekaaniseen laskelmaan, jossa muuttajat olisivat käytännössä ominaisuuksiltaan suomalaisia. On kaikille selvää, että eivät ole.

Hehkutetun työllisyysasteen paranemisen kuittaavat ei-kokopäivätyöt ja muutenkin huonompi palkka, mikä tarkoittaa että uudet tulijat eivät edelleenkään ole nettomaksajia, kuten pitäisi.

[Nikolas]

Tässä tarvittaisiin nyt numeroita. Mikä on uusissa maahanmuuttajissa sossunotkujien ja työssäkäyvien suhde? Entä kuinka moni on korkeakoulutettu? Nimenomaan kiinnostaa nämä uudet tulijat.

En tiedä kuinka helppoa tai vaikeaa on loihtia näkyville juuri nuo kyselemäsi luvut. Mutta jotain voi päätellä myös niistä luvuista, jotka on jo saatu selville.

Lähde: https://www.suomenperusta.fi/tutkimus/

[Joutselkä]

----

ETLA:n luku 44 000 perustuu mekaaniseen laskelmaan, jossa muuttajat olisivat käytännössä ominaisuuksiltaan suomalaisia. On kaikille selvää, että eivät ole.

----

Yst kertoisitko millainen olisi ominaisuuksiltaan suomalainen maahanmuuttaja?

Edit: korjattu sitaattia

[Outo olio]

^Siis jos tulijan ominaisuudet ~ keskimääräisen (työmarkkinoilla olevan, tai sieltä vanhuuttaan poistuvan) suomalaisen ominaisuudet.

Tulijalla pitäisi olla vähintään kielitaito ja amiksen paperit.

[Nikolas]

Yst kertoisitko millainen olisi ominaisuuksiltaan suomalainen maahanmuuttaja?

En ole Roope, mutta sanon silti: Sellainen maahanmuuttaja, joka puhuu yhtä hyvin suomea, on yhtä koulutettu kuin suomalainen, ja työllistyy yhtä hyvin kuin suomalainen.

[Lalli IsoTalo]

Suomea puhuva saksalainen DI tai KTM, jolla allekirjoitettu työsopimus. Muita ei tänne kaivata.

[SmallFish]

Jälleen kerran palautui mieleen, että suomalaisen "virallisen" asiantuntijuuden - oli ala mikä tahansa - kovinta ydintä on nyt, aina ja ikuisesti kuolaa suustaan valuttavat kylähullut.

Kun tämän on sisäistänyt, voikin ottaa nämä ulostulot niinkuin ne pitääkin ottaa, eli absurdia viihteenä.

[Roope]

ETLA:n luku 44 000 perustuu mekaaniseen laskelmaan, jossa muuttajat olisivat käytännössä ominaisuuksiltaan suomalaisia. On kaikille selvää, että eivät ole.

Yst kertoisitko millainen olisi ominaisuuksiltaan suomalainen maahanmuuttaja?

Laskelmat perustuvat siihen, että jostain ilmestyisi ja työllistettäisiin 44 000 keskimääräistä työssäkäyvää suomalaista. Sama palkka ja verot, samat palvelut ja tulonsiirrot.

Sitten laskelmissa leikitään, että maahanmuuttajat ovat tällaisia taivaasta tipahtaneita keskimääräisiä työssäkäyviä suomalaisia, joten nettomaahanmuuto on automaattisesti pelkkää plussaa.

[Kallan]

ETLA:n luku 44 000 perustuu mekaaniseen laskelmaan, jossa muuttajat olisivat käytännössä ominaisuuksiltaan suomalaisia. On kaikille selvää, että eivät ole.

Yst kertoisitko millainen olisi ominaisuuksiltaan suomalainen maahanmuuttaja?

Laskelmat perustuvat siihen, että jostain ilmestyisi ja työllistettäisiin 44 000 keskimääräistä työssäkäyvää suomalaista. Sama palkka ja verot, samat palvelut ja tulonsiirrot.

Sitten laskelmissa leikitään, että maahanmuuttajat ovat tällaisia taivaasta tipahtaneita keskimääräisiä työssäkäyviä suomalaisia, joten nettomaahanmuuto on automaattisesti pelkkää plussaa.

Niin, tässä on keksitty pyörä uudelleen ja puhutaan siis harkinnanvaraisesta oleskeluluvan myöntämisestä ekspatriaatille tai tänne varta vasten palkatun henkilön laillisesta maahantulemisesta. Tämähän on se, mitä persut ovat ymmärrettävästi toivoneet ja ovat asian kanssa sujut, mutta kun 90-luvulta alkaen tänne on haalittu naiiviisti porukkaa ensin ja sitten ollaan koitettu "kotouttaa" ja toivoa, että kai näistä jotain tulee, joskus, ehkä, tai sitten ei.

Toki EK ja Etla varmasti tietävät tämän, mutta kunhan esittävät tyhmää. Sen sijaan mokuttajat voivat ihan oikeasti olla suorastaan vaarallisen tyhmiä ja sinisilmäisiä kansakunnan yleisen edun kannalta.

[-PPT-]

Jotenkin ristiriitaiselta tuntuu nämä puheet suomen kielen osaamisen välttämättömyydestä kun huomioi omia havaintoja työelämästä että suomalaiset useinmiten eivät halua puhua suomea ulkomaalaisten kanssa vaan aina tilaisuuden tullen treenata sitä omaa englantia. Varsinkin natiivin puhujan kanssa.

[Outo olio]

Laskelmat perustuvat siihen, että jostain ilmestyisi ja työllistettäisiin 44 000 keskimääräistä työssäkäyvää suomalaista. Sama palkka ja verot, samat palvelut ja tulonsiirrot.

Sitten laskelmissa leikitään, että maahanmuuttajat ovat tällaisia taivaasta tipahtaneita keskimääräisiä työssäkäyviä suomalaisia, joten nettomaahanmuuto on automaattisesti pelkkää plussaa.

Tämä laskuharjoitus olisi täysin järkevä, jos se tehtäisiin jokaisesta maahanmuuttajaryhmästä erikseen. Sitten olisi helppoa arvioida eri maahanmuuttajamäärien vaikutusta maahan.

Mutta nykymuodossa kysymys on täysin kuvitteellisesta asiasta, joka ei liity todellisuuteen. Kyseessä on jännä laskuharjoitus, jollaiseen saattaa törmätä jossakin matematiikan tunnilla.

[repo]

Nyt pääsen kommentoimaan tätä keskustelun säiettä viime viikolta. Korostukset lainauksissa ovat minulta.

Jossakin luki, että Suomen talous ei kuulemma ole kasvanut vuoden 2009 jälkeen, ja tälle on etsitty selityksiä eri keskusteluissa. Mutta tätä TK-asiaa en ole vielä nähnyt. Kuvitellaan kolme yritystä, A, B ja C. A palkkaa tuotekehittelyyn keskimääräisiä suomalaisia alan osaajia ja samantasoisia ulkomaalaisia alan osaajia, keskimääräisellä palkalla, B keskimääräistä parempia osaajia isommalla palkalla, ja C keskimääräistä huonompia mutta halvemmalla palkalla. Mikä näistä yrityksistä nyt menestyy parhaiten, ja mikä huonoiten?

"Halpoja ulkomaisia koneinsinöörejä" on vitsi, kuin suoraan Pahkasiasta, mutta onko joku alkanut jo oikeasti uskoa tuohon? Tämä kyllä selittäisi talouden huonon tilan.

^Palstalla on keskustelija joka tuo tavanomaan julki väitteen että johtajat tässä maassa olisivat täysin kyvyttömiä. Olen ollut kahden vaiheilla, mutta alan kallistua tuolle kannalle.

Olen minäkin tätä pohtinut. Jäsen Lyytin toteamus täysin kyvyttömistä johtajista ei minusta kuitenkaan ole pätevä - tosin menee retorisena ilmaisuna. Johtajat ovat edelleen liian kyvykkäitä saamaan aikaiseksi mm. Etlan raportin 44 000 henkilön vuotuisesta maahanmuuton tarpeesta, TV:ssä Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken väittämään maahanmuuton tuovan T&K-osaajia Suomeen ja Vastuullisen Media Puolueen (VMP) kykenemättömyyden käsittelemään massamaahanmuuttoa yhtään kriittisesti. Miksi Johtajat haluavat näin toimia, on edelleen selitystä vailla. Mutta osattomia ja kykenemättömiä he eivät mielestäni ole.

Itse uskon, että kaikki tämä on mahdollista vain todellisten suomalaisten johtajien kyvykkäällä vaikuttamisella suomalaisissa hallituksissa ja johtoryhmissä, viittaan siihen, mitä Olli Pusa sanoo ex-SAK-pomo Lauri Ihalaisen sanoneen heidän vaikutusvallasta. Eläkeläisblogisti Olli Pusan viimeisin kirjoitus tuo esille mielenkiintoisen näkökulman vaikuttajista. Kirjoitus on syytä lukea kokonaan linkistä.

Blogi: Olli Pusa, su 05.05.2024 00:58

Kompassi hukassa?

Viime aikoina on kiistelty Suomen suunnasta. Kun tapahtumia seuraa, tuntuu kuin eri tahot juoksisivat eri suuntiin, ja kompassi on kateissa.

Mm. VVO:n miljardiomaisuuden kaappauksen jälkeen SAK ja muutamat sen jäsenliitot voimansa tunnossa kävivät otteluun eduskunnan kanssa. Lopputuloksena oli ay-liittojen nöyryyttävä tappio.[...]

Joillakin TV-kanavilla pyörii ohjelma Muumioiden valtakunta. Yle päätti tehdä yhden osan teemasta kutsumalla studioon Lauri Ihalaisen ja Lasse Laatusen. He muistelivat, kuinka hienoa oli sopia asioista "silloin ennen" Karistetaanpa tuosta pois turha kuorrutus. Herrat edustavat oikeastaan Suomea 1970-luvulta.[...]

Tuohon aikaan Suomeakin johdettiin samankaltaisella keskitetyllä ohjauksella kuin Neuvostoliittoa. Työmarkkinamiehet katsoivat johtavansa Suomea. Palkoistakin sovittiin keskitetysti pikku nyrkkipajoja myöten. "Meille kuuluu kaikki paitsi ulkopolitiikka" taisi Ihalainen julistaa. [...]

Huvittavaa on, että Orpon hallitus uudistaa Suomea ajatuksella, joka perustuu Marxin teorioihin.[...]

Hallituksen ratkaisuista voi keskustella, mutta perustarve suurelle muutokselle on ilmeinen. Miksi sitä ei ole tehty aikaisemmin? Varsin yksinkertainen syy: se olisi johtanut työnantajajärjestöjen ja ay-liikkeen vallan romahtamiseen. Työnantajat ja hallitus ovat nyt iskemässä ay-liikkeen valtaan. Herätellään keskustelua siitä, että ihmisten pitää ensi sijassa elättää itsensä työllä ja sen ajatuksen vieminen läpi vaatii ikäviä toimenpiteitä.

Ay-liike on keskittynyt vastustamaan uudistuksia. Se ei ole ainakaan vielä luopunut ajatuksesta, että vielä voitaisiin palata vanhaan kähmintään. Se kyllä arvostelee sitä, että tehostamiskuuri ei koske työnantajia ja yritysjohtajia. Kritiikki on sinänsä aivan oikein.

Suomi on täynnä ns. suojatyöaloja. Niitä löytyy erilaisista järjestöistä, kaupasta, energiahuollosta, kiinteistösektorista ym. Eri tahot ovat kehitelleet itselleen mahdollisimman paljon monopolia muistuttavat hiekkalaatikot. Räikeimmin se osuu yritysten johtoon. Yritysjohtajat ovat kerääntyneet työeläkeyhtiöiden hallituksiin, ja noiden yhtiöiden satojen miljardien omaisuuksien avulla kaveripiirit esiintyvät sekä yritysjohtajina että omistajina. Suomesta on kasvollinen omistus käynyt vähiin.

Tuo on todella kätevää. Vaikka kuinka tunaroitaisiin, ei kukaan joudu vastuuseen, kun kaveripiiri esiintyy vuoroin yritysjohtajina ja omistajina. Mielenkiintoinen esimerkki oli Fortum, josta veronmaksajat omistavat yli puolet. Varman ja Ilmarisen pienillä omistusosuuksilla yritysjohdon verkostot touhuavat mitä haluavat. Tehtyään ehkä 10 miljardin tappiot Saksassa ja Venäjällä, pokkana yhtiön johdolle esitettiin suurta bonusta. Meteli toki kasvoi liian suureksi.

Ennen kuin Suomen talous lähtee nousuun, myös tuo yritysjohtajien kähmintäverkosto pitää hajottaa. Siihen ei taida Orpon hallituksen voimat riittää. Ay-liikkeellekin voi vielä tarjoutua uusia taisteluja.

https://beta.oikeamedia.com/o1-216104

Kiitos Vastuullisen Media Puolueen (VMP) näiden blokkien vastuu ei nouse esiin kuin ehkä vahingossa ja "somen harhaisissa salaliittoteorioissa", mutta mitään Vornasen, Junnilan ja Purran kaustia ei tulla näkemään johtajien vastuusta ettei Suomen talous ole kasvanut sitten vuoden 2009, mutta maahanmuuton tarpeellisuus ja käänteentekevä vaikutus talouden kääntäjänä jatkuu jo vuosikymmenestä toiseen. Jännäjuttu VMP:ssä on se, että sekin on eduskunnan ulkopuolinen vaikuttaja kuten sen vertaiset työntekijä- ja työnantajaliitot.