Energian hintakriisi

[Petri_Petri]

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/toteutuvatko-annika-saarikon-vetoomukset-mtv-uutiset-esitti-11-sahkoyhtiolle-kysymyksia-tulevan-talven-laskuista/8501328#gs.b2zpll

MTV Uutiset kysyi sähköpostitse 11 suurimmalta sähkön vähittäismyyjältä, siirtyykö veroalennus hintoihin täysimääräisesti.

Pullikointia ei kuulunut: Fortum, Vattenfall, Helen, Oomi, Väre, Lumme Energia, Tampereen Sähkölaitos, Vaasan Sähkö, Turku Energia, Kymenlaakson Sähkö ja Pohjois-Karjalan Sähkö vastaavat kaikki "kyllä".
...

Hienoa yksimielisyyttä. Olin siis väärässä epäilleissäni tuota.

Tuosta Tampereen Sähkölaitoksesta on Aamulehdessa oma juttu: https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009045435.html

Miten on, siirtääkö Tampereen sähkölaitos arvonlisäveron alennuksen suoraan sähkölaskuun, toimitusjohtaja Jussi Laitinen?

"Siirrämme arvonlisäveron alennuksen kokonaisuudessaan asiakkaan eduksi, kuten on tarkoituskin."
...
Tampereen sähkölaitoksen myymän sähkön hinta on nyt nousemassa jopa kuusinkertaiseksi viime vuoteen verrattuna. Pitäisikö näitäkin korotuksia hieman kohtuullistaa yhteiskuntavastuun nimissä?

"Keskustelemme omistajan eli Tampereen kaupungin kanssa ensi viikolla hallituksen suosituksesta, jonka mukaan kunnat ohjaisivat omistamiaan energiayhtiöitä hillitsemään hintojen nousua."

Alv-päätöksen tekivät kuulematta omistajia. Sähkön hinnan noususta kuusinkertaisesti sitten kuuntelevat omistajia. Oikeastaan alv-päätös on tältä pohjalta ymmärrettävää. Sehän on vain huhtikuun loppuun. Nyt ensin tulee vähennystä vähän ja sitten sähkö nousee jopa kuusinkertaisesti. Ensi toukokuussa sitten alv-prosentin palauduttua 24 %:iin nostavat vielä siihen.

Nyt kyllä mietityttää noin nopeat vastaukset sähköyhtiöiltä. Ymmärrettäväksi sen tekee sen, että ilmoittavat kustannusten vähenemisen (alvin) siirrettävän suoraan asiakkaille, koska samalla perusteella voivat sitten siirtää kustannusten nousun (sähkön pörssihinnan) asiakkaille.

Ymmärrän kyllä että yritykset nostavat hintojaan kustannusten nousun vuoksi. Pelkoni tulee siitä, että mihin se johtaa. Ja jos eivät nosta hintojaan, niin ei sekään vaihtoehto toimivalta tunnu.

Voi olla monimutkaisempaa.

Niinpä.

[Andy_81]

En ymmärrä mikä siinä on kummallista, että yhtiöt siirtää alennuksen täysimääräisesti asiakkaalle. Tai miksi edes epäillään että eivät näin tekisi.

Ei se yhtiön liikevoittoon tai -tappioon vaikuta, kuinka paljon alvia on tai on olematta. Liikevoittoon vaikuttaa veroton hinta.
Edes liikevaihtoon ei alv suuruus vaikuta, kun käsittääkseni alv vähennetään ennen liikevaihdon laskemista.


--------------------------------------------------------------

Isompi kysymys tässä on, että koskeeko tämä alv alennus vain sähköenergiaa, vai myös siirtoa? Joillekin tulee siirto ja energia samalla laskulla ja uskoisin että siinäkin ovat eriteltyjä. Useimmille sähkön myy eri yhtiö, kuin siirron toteuttaja.
Omalla siirtolaskulla lukee, että summat sisältää arvonlisäveroa 24%.

Omalla tulkinnalla uutisien perusteella, tämä olisi vain energian hintaan tuleva alennus. Joissain uutisoinneissa puhuttu sähkön alvista, jonka voisi tulkita myös kattavan siirtolaskut.
Vahvasti veikkaan että pelkästä energiasta kyse.

[repo]

Huulivoimakapasiteetin nousua on hehkutettu uutisissa.

En ole energia-alan ekspertti, mutta meneekö se siis niin, että tammikuussa muistellaan lämmöllä sitä kuinka se elokuussa vielä tuuli ihan mukavasti?

Saman kaltaiset asiat askarruttaa aurinkovoiman suhteen.

En ole minäkään mikään energia-alan ex-pertti, joten seuraavaan saa ja pitää suhtautua karkeana kuvauksena tai vain yksittäisen äänestäjän (rahoillaan ja vaaleissa) tilannekuvana. Asiassa suuri ihmetykseni on, että mihin hukkuvat oikeiden asiantuntijoiden sana, jos olen edellisessä kuvauksessani oikeassa edes sinne päin? Vai tienaavatko oikeat asiantuntijat niin kivasti "vihreällä siirtymällä" ettei niitä voisi vähempää kiinnostaa tavisten kiukku ja tuska moninkertaisten sähköenergian kustannusten kanssa? Sama "EVVK, kunhan minä" oli myös 2008 subprime-kriisin ytimessä kunnes ydin poksahti.

Sähköenergian tuottamisessa on kaksi tuotannon lajia: perus- ja säätötuotanto. Nyt kummatkaan näistä uusista ja paljon hypetetyistä "ilmaisista" sekä fossiilittomista sähkön tuotantotavoista (tuuli ja aNäurinko) eivät ole oikein kumpaakaan sähkötuotannon lajia. Käsitykseni on, että sekä tuuli- että aurinkotuotto lisäävät säätötuotannon tarvetta, koska niiden tuotanto on täysin olosuhderiippuvaista ja aurinko vielä kausituotantoa (myös vesituotanto on olosuhderiippuvaa ja vesivarantoja on useasti käytetty hinnan korotusten perusteluna paljon ennen vihersiirtymä-hypeä).

Joku asiantuntija juuri totesi julkisesti (en muista lähdettä enkä lähde kaivelemaan, saatte luottaa sanaani tai olla luottamatta, yks hailee mulle), että tuulivoimakapasiteetille pitäisi olla koko ajan reservissä saman verran perustuotantoa. Toisinsanoen tuulivoiman huippukapasiteetin kasvattaminen on kaksiteräinen miekka. Tähän kun vielä lisätään se, että oman käsitykseni mukaan suurin osa perustuotannosta, tuulivoimaa korvaava tai "backuppaava", ei ole käynnistettävissä yhtä nopeasti kuin tuuli- ja aurinkovoima aiheuttaa kapasiteettivaihteluja, niin tämä tarkoittanee, että moni perusvoiman tuottaja pyörittää laitostaan tyhjäkäynnillä (mm. fossiilisia polttaen) odottaen hetkeä, että laitos on jälleen kytkettävä verkkoon korvaamaan mm. romahtanutta tuulituotantoa.

Perustuotannon pyörittäminen tyhjäkäynnillä taas tarkoittaa sitä, että senkin kustannukset (mm. päästöoikeudet) tulee kattaa myös siltä ajalta kuin fossiilivapaat tuotantotavat antavat täyden kapasiteetin. Edellistä ei tue se, että viime talvena sähkön pörssihinnan sanottiin laskevan, kun oli paljon tuulituotantoa. Ja näin se oli, kun itsekin asian totesin pari kertaa Fingridin tuotantoluvuista tuulivoiman tuotantomäärän ja pörssihinnan välisen yhteyden. Toisaalta mm. tapaus Meri-Pori ja monet muut julkisuuteen kerrotut huoltoseisokit tai kiinni pidettävät laitokset taas tukevat teoriaani siitä, että fossiilivapaa tuotanto aiheuttaa erikoisia ilmiöitä energiatuotantoon. Jos yritän ilmaista lyhyesti, niin tuottajille onkin kannattavampaa pöyrittää laitoksia, joissa on nopea reagointiaika mutta huono kustannus per tuotettu kWh eli vain säätövoimatuotantoa perusvoimatuotantona. Tämä mielestäni kivasti selittäisi suuret hintavaihtelut. Tämä on siis teoria/ajatusmalli, jolle ei ole mm. statistiikkaa tuulivoimatuotannon ja pörssihintojen välisistä muutoksista.

Ymmärrän kyllä että yritykset nostavat hintojaan kustannusten nousun vuoksi. Pelkoni tulee siitä, että mihin se johtaa. Ja jos eivät nosta hintojaan, niin ei sekään vaihtoehto toimivalta tunnu.

Edellä jo sivusin tätä mahdollista kustannusten nousua tai "kustannusten nousua". Ainoa markkinavoimainen jarru niin sähkötuottajille kuin myyjille on varmaan nyt se, kuinka paljon kuluttajilta kertyy  maksuvaikeuksia. Toinen osittain markkinavoimainen tekijä, sanoisinko räjähde, on energiasektorin johdannaiskauppa. Johdannaiskauppa on räjähteenä vieläpä trotyylin kaltainen, räjähtää kovemmasta täräyksestä. Onko ensi talven sähkön maksuvaikeudet tärähdys, joka saa energiasektorin räjähtämään?

Noh! Onneksi Suuri Sanna ei kaihda velanottoa, joten Sanna, Tytti ja Annika hoitavat homman.

[Petri_Petri]

En ymmärrä mikä siinä on kummallista, että yhtiöt siirtää alennuksen täysimääräisesti asiakkaalle. Tai miksi edes epäillään että eivät näin tekisi.

Ei se yhtiön liikevoittoon tai -tappioon vaikuta, kuinka paljon alvia on tai on olematta. Liikevoittoon vaikuttaa veroton hinta.
Edes liikevaihtoon ei alv suuruus vaikuta, kun käsittääkseni alv vähennetään ennen liikevaihdon laskemista.

Juu ei vaikuta liikevaihtoon, mutta vaikuttaa kateprosenttiin eli saavat nykyistä suuremman osuuden hinnan korotuksesta.

Kun laskevat asiakkaan laskua alvin laskun verran, niin laskun summa laskee noin 12 %. Tämä on asiakkaan hyöty. Ja antaa mielikuvan, että sähköyritys toimii reilusti. Sitten jos asiakkaan lasku nousee viisinkertaisesti, niin sähköyhtiöt kyllä löytävät perustelut, että tämä nousu johtuu vain kustannustennoususta. Samalla toki lisäävät tietysti hinnan nousuun oman kateprosenttitavoitteensa, joka tietysti nousi kun alv-% laskettiin.

Sähkö nyt:
- Alv 24%: sähköyritykselle alv 0% hinta 80,65 e, alv 19,35 e, lasku asiakkaalle 100,00 e
- Alv 10%:  sähköyritykselle alv 0% hinta 80,65 e, alv 8,06 e, lasku asiakkaalle 88,71 e
Oletetaan että muita kuluja ei ole, jolloin yrityksen kateprosentti on nyt 80,65% ja alv:n laskemisen jälkeen 90,91%. Tämä tarkoittaa sitä, että alvin laskeminen nosti yrityksen kateprosenttia 10,3 prosenttiyksikköä eli 12,7%, jota yrityksen päättäjät sitten haluavat jatkossakin käyttää.

Jos lasku nousee viisinkertaiseksi:
- Alv 24%: sähköyritykselle alv 0% hinta 403,25 e, alv 96,78 e, lasku asiakkaalle 500,03 e
- Alv 10%:  sähköyritykselle alv 0% hinta 403,25 e, alv 40,32 e, lasku asiakkaalle 443,57 e

Jos lasku nousee viisinkertaiseksi, niin valtion osuus (alv) vain tuplaantuu. Ja vähävaraisille kela tietysti joutuu maksamaan erotuksen joka rahoitetaan velkarahalla kun alvinkin osuus vähenee. Eli sähköyhtiöille jää ensinkin euromääräisesti enemmän euroja ja alv-%:n laskun vuoksi myös prosentuaalisesti koko laskusta. Tämä tekee ymmärrettäväksi alv-%:n laskun huomioimisen asiakkaan laskussa, kun sen voi kuitenkin kompensoida hinnan nousuna, jossa sähköyritykselle jää yhä suurempi osa.

[Sivulause]

Mm.älykkäiden sähkömittareiden kustannuksia perusteltiin kuluttajien hyötymisellä, kun ihmiset voivat myydä omaa pientuotantoaan takaisin verkkoon.

Kusetusta, sanon minä. Kaikki nykyteknologian ihmeet monimutkaistavat ja herkistävät näitä ennen yksinkertaisia ja toimivia perusratkaisuja. Ilman noita mittareita ei olisi tuntikohtaista spekulointia ja mittarinkyttäysrallia, ja sähköpörssin johdannaiskauppa on tainnut tehdä tästä perustuotannosta taas yhden kauluspaitajengin veivauskohteen.

Tämä ei todellakaan ole kuluttajan etu, mutta epäilemättä markkinamekanismeja ymmärtävät pavunlaskijat tienaavat mukavasti mökin mummon kustannuksella.

Nyt kun tässä "kehityksessä" on päästy vauhtiin, niin miksi lopettaa tähän. Esimerkiksi ruokakauppaan olisi jännittävää saada dynaaminen, älykäs hinnoittelumalli käyttöön. Jos vaikka Kiovassa räjähtää niin tunnissa leivän hinta nousisi muutaman sattoo rosenttia, tai Kiinan lockdown tekisi saman paskapaperille. Heinäkuussa tiistaina nämä voisi saada muutaman prosentin halvemmalla, joten ilmeinen hyöty kuluttajalle.

Infrainvestoinnit myydään meille myös kehityksenä. Tosiasiassa sitä mukaa kun siiirtokapasiteettia lisätään, meidän hintamme nousee, ja lähestyy noiden lämpimämpien maiden hintoja.

Minusta on vanhemmiten kehkeytynyt kehitysvastainen. Onkohan sanan merkitys muuttunut, vai minä. Varmaan sekä että.

[Totti]

En ymmärrä mikä siinä on kummallista, että yhtiöt siirtää alennuksen täysimääräisesti asiakkaalle. Tai miksi edes epäillään että eivät näin tekisi.

Ei se yhtiön liikevoittoon tai -tappioon vaikuta, kuinka paljon alvia on tai on olematta. Liikevoittoon vaikuttaa veroton hinta.

Jäsen Pertri_Petri antoikin jo erään seikkaperäisen vastauksen tähän.

Toinen näkökulma on, että jos asiakkaan ostovoima kasvatetaan tuella (veroalella), hinnat nousevat.
Eli tuotteen hinta säädetään asiakkaan ostovoiman mukaan, ei sen tuotantokustannusten mukaan.

Käytännössä tämä hoituu niin, että alennettu ALV-prosentti toki tuodaan asiakkaan sähkölaskulle, mutta samalla pohjahinta korotetaan. ALV-alennus valuu tällä tavoin myyjälle eli myyntikatteet nousevat. Näin tapahtuu lähes aina kun valtio tulee väliin ja korottaa asiakkaan ostovoiman ja se on nähty mm. asuntotuissa, jossa totuet korottavat asuntojen vuokria ja siten myös myyntihintoja (koska vuokratuotto nousee). Yleensä hintakorotus ei kuitenkaan tehdä ihan kerrallaa vaan se hiivitetään sisään hiljalleen, jottei se olisi liian ilmeinen, syntyisi porua ja hallitus populismissaan keksisi lisätä säännöstelyä.

Ongelma hallituksen yrityksessä maltillistaa sähkön hinnat on, että ns. supply-side ongelma korjataan demand-side ratkaisulla. Ts. tuotannon vähyys ja siitä seuraava hintojen nousu yritetään korottaa lisäämällä kysyntää subventioilla. Tämä kysynnän keinotekoinen kasvattaminen asiakkaiden ostovoimaa lisäämällä, tietenkin korottaa myyntihintoja vielä lisää.

Sähkömarkkinoiden osalta on myös ongelmana liiallinen läpinäkyvyys. Netissä on erinäisiä sivustoja, joissa voi verrata millä hinnalla sähköä myydään. Alitarjonnan aikana, kilpailijat urkkivat toistensa tarjouksia ja pyrkivät seuraa niitä koska ei haluta olla olennaisesti edullisempi kun muut. Edullisin myyjähän ei saa mitään etua siitä, että alihinnoittelee tuotteensa koska asiakkaat eivät lähde ostamaan muilta toimittajilta kalliimmalta. Hänen kannattaa siis koko ajan korottaa hintansa niin, että pysyy muiden kintereillä.

Tästä hinnoittelun läpinäkyvyydestä seuraa siis eräänlainen lausumaton kartelli, jossa kaikki pyrkivät peesaamaan hintajohtajia (kallein toimittaja) kasvattaen siten omia katteitaan. Tämä tapahtuu nimenomaan alitarjonnan aikana koska välttämättömyystuote kuten sähkö on pakko ostaa jostain ja jos joku alkaa korottamaan hintoja, muiden ei kannata myydä juurikaan edullisemmin.

Kun tarjontaa on liikaa, trendi menee toiseen suuntaan, eli silloin seurataan edullisinta toimittajaa koska asiakkaat alkavat valumaan hänelle, jolloin muiden pitää alentaa hintojaan jos haluavat pitää asiakkaansa.

Jos sähkön hintoja ei voisi verrata helposti netin taulukoista, sähkön toimittajat eivät tietäisi mikä on päivän hintataso vaan he joutuisivat tekemään tarjouksia ja "neuvottella" eli tinkiä suoraan asiakkaan kanssa. Nykyisellään ei siis tarvitse keskustella asiakkaan kanssa hinnasta vaan se voidaan asettaa suoraan oikein julkisen markkinadatan perusteella.

[Äpyli]

Nyt kun tässä "kehityksessä" on päästy vauhtiin, niin miksi lopettaa tähän. Esimerkiksi ruokakauppaan olisi jännittävää saada dynaaminen, älykäs hinnoittelumalli käyttöön. Jos vaikka Kiovassa räjähtää niin tunnissa leivän hinta nousisi muutaman sattoo rosenttia, tai Kiinan lockdown tekisi saman paskapaperille. Heinäkuussa tiistaina nämä voisi saada muutaman prosentin halvemmalla, joten ilmeinen hyöty kuluttajalle.

Infrainvestoinnit myydään meille myös kehityksenä. Tosiasiassa sitä mukaa kun siiirtokapasiteettia lisätään, meidän hintamme nousee, ja lähestyy noiden lämpimämpien maiden hintoja.

Minusta on vanhemmiten kehkeytynyt kehitysvastainen. Onkohan sanan merkitys muuttunut, vai minä. Varmaan sekä että.

Minä olen pohtinut samoja asioita. Olen aina ollut enemmän tulevaisuuteen orientoitunut, mutta ymmärtääkseen tulevaisuutta täytyy ymmärtää historiaa. Sähkömarkkinat ovat muuttuneet 20-30-vuodessa melko monimutkaiseksi kuvioksi. Saksan Energiewendeä hehkutettiin alusta asti suunnannäyttäjänä, vaikka toisaalta tajuttiin, ettei sillä olekaan globaalisti suurta merkitystä. Sitä oli pakko hehkuttaa, sillä Saksassa puutteista huolimatta on ja oli laskutaitoisia insinöörejä, jotka esittivät kiusallisia kysymyksiä. Siksi oli vedottava (vihreään) ideologiaan ja poliittisiin höttöpuheisiin, joilla sekoitettiin kansalaisten päät idealistisilla visioilla. Energiewende on sittemmin osoittautunut - paremman sanan puutteessa - skitsofreeniseksi projektiksi. Ja silti sitä yritetään kopioida muualla.

Italialaisen kirjailijan Stefano Bennin hupaisasta dystopiatarinasta Baol löytyy kuvaus siitä, kuinka ihmiset asettautuvat päivittäin valtiollisen kotikonsolin ääreen ja äänestävät päivän poliittisesta kysymyksestä. Mikäli äänestää konsensusta vastaan, ei saa sinä päivänä sähköä. Pidin silloin koko ajatusta täysin hulvattomana, mutta tavallaan se on jo toteutunut vielä hirvittävämmällä tavalla ja ilman YLEn kotikonsolia; riippumatta siitä, miten äänestät, sähkö saattaa loppua. Oli miten oli, sähköstä on tullut vallan väline, sillä jo nyt se erottaa armottomasti voittajat ja häviäjät. Jos historiasta jotain voi oppia, on ainakin se, että kiistely yhteisistä mutta niukoista resursseista johtaa ongelmiin.

Vaikka ministerit nyt selittelevät ahkerasti asiaa ja ottavat velkaa pää märkänä, asia ei loppujen lopuksi ole kovin monimutkainen: modernissa yhteiskunnassa primäärienergian ja sähköntuotannon varmistaminen on elinehto menestykselle. Nyt mediasta voi lukea sähköepävarmuuteen sopeutuvista, jotka kuvataan oikein valioyksilöinä: kyttäävät alituisesti sähkönhintaa kuin sijoittaja pörssikursseja, tekevät mikropäätöksiä ja jopa uhraavat yöunensa jotta voivat palvoa uutta vapahtajaansa, pörssisähköä. Oma isänikin kertoi jo heränneensä yöllä siivoamaan, koska sähkö on silloin halpaa.

Tässä koko kuviossa kaikuu taas historiallinen poljento:

Ei muuta johtajaa, ei luojaa,
kuin sähkö pörssikaupalla.
Se yhteis-onnen säätää, suojaa,
se on turva tarmokas.

[Totti]

Joku asiantuntija juuri totesi julkisesti (en muista lähdettä enkä lähde kaivelemaan, saatte luottaa sanaani tai olla luottamatta, yks hailee mulle), että tuulivoimakapasiteetille pitäisi olla koko ajan reservissä saman verran perustuotantoa.

Asia on periaatteellisella tasolla todellakin noin. Käytännössä säätövoimaa ei tarvitse olla ihan täsmälleen yhtä paljon kun tuulivoimaa koska jossain tuulee aina.

Asian voi ymmärtää näin:

Kun tuulee lujaa tuulivoima tuottaa nimellisen kapasiteettinsa verran, esim. 1 GW tehoa (lukuisa tuulimylly). Kun tuuli lakkaa, tämä 1 GW häviää yhtäkkiä pois, joten se pitää korvaa jollain muulla ellei kulutus samalla laske 1 GW. Tämä muu on ns. säätövoimaa eli muita voimaloita, jotka laitetaan linjoille, tyypillisesti verrattain nopeasti reagoivia lähteitä kuten vesivoimaa tai kaasuvoima.

Saksan suuri kaasun käyttö johtuu juuri siitä, että Saksan suuri tuulivoimakapasiteetti on jouduttu pönkittämään kaasuvoimalla, joka on verrattain nopea rakentaa (sen mukaan kun tuulivoimaloita rakennetaan lisää) ja käynnistää tuulen tyyntyessä.

Sähköverkkoihin liittyy myös sellainen ongelma, että sähkön tuotto ja käyttö pitää koko ajan olla balanssissa. Ei siis ole olemassaan mitään sähkön välivarastoa, jonne ylijäämän voisi laittaa odottamaan tai josta alijäämää voisi ottaa *). Jos balanssia ei pidetä sähköverkko alkaa kirjaimellisesti polttamaan proppuja eli siihen rakennetut suojamekanismit laukeavat ja sähkön tuotto lakkaa kokonaan  (ilmiön voisi verrata puutarhaletkuun: hanapäähän tungettu vesi pitää tulla ulos suihkupäästä, muuten paine kasvaa kunne letku puhkeaa).

Jos siis käyttö laskee myös tuoton pitää laskea. Tuulivoimalat kuitenkin pyörivät luonnostaan silloin kun tuulee. Ratkaisu on ajaa muu tuotanto alas ja antaa kuorman tuulivoiman hoidettavaksi tai jarruttaa tuulivoimalat (joskus näkeekin seisovia [ei huollossa olevia] tuulivoimaloita tuulisilla säillä, joka johtuu juuri tästä säätämisestä).

Tästä syntyy nyt taloudellinen dilemma jos tuulivoimaa on rakennettu paljon:

- Jos säätövoimaa joudutaan ajamaan alas kun tuulee paljon, säätövoimalaitokset eivät tuota mitään (asiakasta ei voi laskuttaa).

- Jos tuulee paljon hinta laskee eikä tuulivoima tuota juuri mitään.

- Jos ei tuule lainkaan tuulivoima ei tuota mitään.

Tuulivoimalat ovat tämän takia lähes kroonisesti tappiolla ja syntyy markkina, jossa sähkön tuotanto pallotellaan tuulen mukaan tappiollisen tuulivoiman ja satunnaisesti kannattavan säätövoiman välillä. Asetelma on johtanut siihen, että sähköyhtiöillä ei ole intressiä rakentaa lisää säätövoimaa koska niiden kannattavuus on tuulivoiman takia vaakalaudalla. Ts. investoinnit sähkön tuotantoon vähenevät ja toiminta pyritään ajaa vanhoilla laitoksilla, joiden kulut on jo kirjattu alas ja voidaan ajaa pienemmälläkin taloudellisella kannattavuudella.

Juuri tämä on tilanne Californiassa, jossa on huomattavan paljon tuulivoimaa: säätövoimaan ei olla investoitu tarpeeksi koska kannattavuus heikkenee tuulivoiman laajentamisen myötä samalla kun tuulivoima edellyttäisi säätövoiman lisärakentamista.

Tuulivoima (ja aurinkovoima) on energiaratkaisu, jota on otettu käyttöön liian aikaisin. Suunnittelemattomana voimalähteenä se tarvitsisi mainittuja välivarastoja, mutta niitä ei ole, jolloin päädytään edellä kuvattuun hankalaan tilanteeseen. Tuulivoima olisi siis käyttökelpoinen energialähde vasta kun teknologia pystyisi tarjoamaan sähkön varastointia maanlaajuisella tasolla. Koska tämä ei ole tilanne, tuulivoima on järkevä vain paikallisena pienratkaisuna, jossa sähkön varastointikustannukset (akut) ovat vielä realistisella tasolla.

Tuulivoimaan liittyy toki valtavasti muitakin ongelmia kuten erinomaisen heikko ekologisuus erinomaisen suurella materiaalin tarpeella, hyvin laajoilla metsähakkuilla, kierrätysongelmilla, lyhyellä eliniällä, maisemien tuhoamisella jne.

Kokonaisuudessaan tuulivoima on siis erinomaisen huono, oikeastaan huonoin ratkaisu maanlaajuiselle energiaratkaisulle. Sillä on nykyisellään oikeastaan vain haittoja ilman mitään hyötyjä. Edes väitetyt alhaiset CO2 päästötkään eivät toteudu koska ydinvoimala alittaa selvästi tuulivoiman CO2 elinikäpäästöt.

*) Sähköä pystyy varastoimaan akkuihin ja muilla järjestelyillä, mutta ne ovat niin marginaalisia, kalliitta ja tehottomia ratkaisuja ettei niitä pysty nykyisellään toteuttamaan kokonaisen maan tarpeeseen.

[Äpyli]

Systeemikriisiä pukkaa. Inflaatio jyllää ja pulassa ovat sekä kansalaiset että yritykset. Mutta ei hätää, Valde-setää huudetaan apuun kaikkialla. Valde-sedällä kun on isot setelitukut taskunpohjalla tai niin ainakin väitetään. Kauempana, Putte-setä syö poppareita ja katselee kiinnostuneena sääennustuksia. Valde-setä ja Putte-setä eivät oikein tule toimeen, sillä Putte-setä yrittää aina huomaamatta varastaa Valde-sedän pullistelevan lompakon takataskusta. Putte-setä tykkäisi kovin pulleasta lompakosta. Kerran Putte-setä leikkasi Valde-sedän housuntaskuihin reikiä ja poimi niistä pudonneet kolikot omiin taskuihin. Valde-setä on kuitenkin aina ollut lempeä, eikä tästä pahemmin suuttunut. Ei edes silloin Valde-setä menettänyt malttiaan, kun Putte-setä leikki tankeilla ja rymisteli legorakennelmat nurin.

Taloussanomat: Saksan hallitus hyväksyi 65 miljardin paketin koti­talouksien tukemiseksi

Saksan hallitus on hyväksynyt tänään 65 miljardin euron tukipaketin helpottaakseen kotitalouksien tilannetta Venäjän kaasutoimitusten huventuessa ja energian hinnan noustessa. Asia selviää uutistoimisto AFP:n näkemästä asiakirjasta. Siinä todetaan, että oikea-aikaiset ja oikeasuhtaiset helpotukset kansalaisille ja yrityksille ovat välttämättömiä energian hintojen noustessa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009047262.html

HS: Ruotsin hallitus esittää satojen miljardien kruunujen hätä­rahoitusta energia­yhtiöille

Pääministeri Anderssonin mukaan vaarana on rahoitusmarkkinoiden kriisi, jos energiayhtiöille ei tarjota hätärahoitusta.
RUOTSIN valtio ilmoitti lauantaina tarjoavansa energiayhtiöille satojen miljardien kruunujen [kymmenien miljardien eurojen] hätärahoitusta niiden maksukyvyn turvaamiseksi ja estääkseen rahoitusmarkkinoiden kriisin.

Pääministeri Magdalena Andersson sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että rahoitukselle on välitön tarve, koska venäläinen energiayhtiö Gazprom on keskeyttänyt maakaasun siirtämisen Nord Stream -putkessa.

"Jos emme tee mitään, on olemassa vakava riski rahoitusjärjestelmän häiriöille, jotka voivat pahimmassa tapauksessa johtaa finanssikriisiin", pääministeri Andersson sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009046710.html

IS: HS: Hallitus aikoo kertoa miljardien eurojen hätä­rahoituksesta energia­yhtiöille

Hätärahoitus tarjoaisi maksuvaikeuksissa oleville energiayhtiöille luottotakauksia ja lainoja, Helsingin Sanomat kertoo. IS:n tietojen mukaan hallitus pitää sunnuntaina asiasta tiedotustilaisuuden todennäköisesti kello 17.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009047328.html

CNN: UK energy crisis is 'bigger than the pandemic'

London (CNN Business)The United Kingdom will have to find an answer to soaring energy bills soon or risk a humanitarian crisis. But freezing gas and electricity prices over the next two winters could cost the government over £100 billion ($118 billion), more than it spent paying millions of people's salaries during the pandemic.

Earlier this year, the UK government tried to protect households against 90% of the expected increases in energy bills through tax cuts, energy bill rebates and direct payments. But natural gas and power prices have shot up since then, as have forecasts of future increases.
Researchers at the Institute for Government said Tuesday that the government would need to spend an extra £23 billion ($27 billion) to protect households against about 90% of the expected rises in energy bills until April 2023. Offsetting the same proportion for the year to April 2024 would cost another £90 billion.
That forecast chimes with the cost of a proposal by Scottish Power, one of the UK's biggest energy companies. It has called on the UK government to protect millions of households by freezing their bills for two years, according to report by the Financial Times.

https://edition.cnn.com/2022/08/24/energy/energy-crisis-uk-cost-pandemic/index.html

[Sivulause]

En tunne sähköpörssin hienouksia, ja varmaan siinäkin on hyvä ajatus ollut taustalla, mutta onhan tämä aika hullua.

Ollaan siis siinä tilanteessa, että sähkön tuottaminen maksaa vain hieman enemmän kuin aiemmin, mutta pörssin ja johdannaismarkkinoiden takia sähkö on aivan helvetin kallista ja valtio takaa bisnestä 10 miljardilla.

Vaikkapa Alajärvellä paikallinen sähköyhtiö myy paikallisille sähköä yhä vain johonkin 13 c/kWh hintaan, koska se on se hinta millä sen voi myydä - ilman kaikkea systeemin päälle rakennettua paskaa.

[Köhösen Keijo]

Hallitus ilmoitti, että se 10 miljardia on vaan lainaa ja kansan ei tarvitse tästä maksaa mitään. Suomi maksaa lainoista korkoja ensi vuonna 1,5 miljardia. Kenen rahoilla ne maksetaan? Vai oliko meillä jostain syystä kassassa 10 miljardia?

[ApuaHommmaan]

Hallitus ilmoitti, että se 10 miljardia on vaan lainaa ja kansan ei tarvitse tästä maksaa mitään. Suomi maksaa lainoista korkoja ensi vuonna 1,5 miljardia. Kenen rahoilla ne maksetaan? Vai oliko meillä jostain syystä kassassa 10 miljardia?

Taitanee olla, että tuo vuotaa suoraan läpi inflaatioksi.

Lehmanin kaltaiset kriisit ovat vahvan deflatoorisia. Jos niitä lähdetään estämään tehdään se niin, että raha, joka ei löydä tietään terveesti talouteen inflatoi kaikki hinnat. Eli tosiaan kohta odotettavissa, että esimerkiksi ruuat raketoi kaikkien raaka-aineiden kerätessä pelastusrahaa valtioilta.

[Titus]

edit ^^ nuohan on takauksia joiden lainanhoitokulut maksaa lainanottaja


Mistä nuo taatut lainat nostetaan ? Saksan keskuspankilta ?

Jos, niin Suomelle pedataan kaikkien aikojen vedätystä jossa suomalaiset maksaa saksalaisten energiat ja antaa yhtiön kaupan päälle 


edit: hallituksen arvoisat edustajat puhuvat ristiin rastiin lainoista ja takauksista ikäänkuin se olisi sama asia 

[Rauno Murju]

Eivät kehtaa suoraan sanoa, että Fortum alkaa olla selvitystilassa ja että 10 miljardia on vasta alkusoittoa kunhan tulee loppulaskun aika.

Fortum tuottaa kuitenkin kolmanneksen Suomen tarvitsemasta sähköstä ja lämmöstä, joten pakkohan laitokset on pitää toiminnassa vaikka järkevämpää olisi kansallistaa koko roska sekä kengittää nämä bisnesjohtajat huithelvettiin ja laittaa lasku perään haastehakemuksen kanssa.

[Hohtis]

En tunne sähköpörssin hienouksia, ja varmaan siinäkin on hyvä ajatus ollut taustalla, mutta onhan tämä aika hullua.

Ollaan siis siinä tilanteessa, että sähkön tuottaminen maksaa vain hieman enemmän kuin aiemmin, mutta pörssin ja johdannaismarkkinoiden takia sähkö on aivan helvetin kallista ja valtio takaa bisnestä 10 miljardilla.

Vaikkapa Alajärvellä paikallinen sähköyhtiö myy paikallisille sähköä yhä vain johonkin 13 c/kWh hintaan, koska se on se hinta millä sen voi myydä - ilman kaikkea systeemin päälle rakennettua paskaa.

Tämä. Tosiaan, veden keittäminen höyryksi uraanilla tai roottoreiden pyörittäminen Kemijoen potentiaalienergialla ei maksa yhtään enempää kuin viime vuonna samaan aikaan. Silti hinnat ovat kymmenkertaiset.

Kyllä tässä yhtälössä myös joku tienaa eikä ihan vähän. Ilmeisesti kaikkien ei tarvitse tinkiä elintasostaan.

Minun mielestäni yksi valtion ydintehtäviä on huolehtia välttämättömyyshyödykkeen saatavuudesta kansalaisilleen. Välttämätöntä ei ole tässä vaiheessa mikään moraaliposeerauksen maailmanennätyksen tavoittelu ilmastoasioissa. Tammikuussa btw kuolee jos ei ole varaa maksaa sähköään.

Mutta asiat tärkeysjärjestykseen. Jouuuu se on tissit, kaks muijaa, jou, jou....

[pyrokatti]

Joku asiantuntija juuri totesi julkisesti (en muista lähdettä enkä lähde kaivelemaan, saatte luottaa sanaani tai olla luottamatta, yks hailee mulle), että tuulivoimakapasiteetille pitäisi olla koko ajan reservissä saman verran perustuotantoa.

Asia on periaatteellisella tasolla todellakin noin. Käytännössä säätövoimaa ei tarvitse olla ihan täsmälleen yhtä paljon kun tuulivoimaa koska jossain tuulee aina.

Kirjaimellisestihan tuo on noin, käytännössä oleellista on se, että onko sillä vähällä tuotetulla energialla käytännön merkitystä. Lisäksi energia pitää vielä siirtää käyttöpaikkaan. Tuulivoiman lisärakentaminen vaatii myös siirtoyhteyksien parantamista. Tämän sekä säätövoiman kustannuksiin tuulivoiman tuottajat eivät osallistu. He poimivat ainoastaan rusinat pullasta. Tämä vääristää markkinoita. Osaksi tämän on mahdollistanut se, että utopistit ovat tehneet tuulivoimasta ilmastototeemin jota palvomalla saa kirkkaamman sädekehän.

Fingrid:in sivuilta voi tarkastella tuulivoiman tuotantoa ja ennusteita. Kuvassa esimerkkinä viime joulukuun tilanne. Yksi viime talven kovimmista pakkasjaksoista oli itsenäisyyspäivän tienoilla. Silloin ei tuulivoimasta paljoa apua ollut. Vaikka sen kokonaiskapasiteetin kaksinkertaistaisi, apu olisi vieläkin riittämätön. Ongelmat puolestaan lisääntyisivät.

[Sakari]

Yhteiskunnan kannattaa pitää armeija vahvana. Suomella se on hyvässä kunnossa. Mikään pörssi, sähköyhtiö, tai toinen valtio ei voi tulla Suomeen jos suomi päättää jotain. Esim. antaa sähköyhtiöiden kaatua ja kansallistaa ne. Kriisi tilanteessa tämä on sallittua, tai pikemminkin välttämätöntä. Se ydinvoimala, vesivoimala,... jne. mötköttää fyysisesti Suomen alueella, meillä on aseet, lets do it!

Että hieman munaa hommiin. Ainakin jos annetaan nyt rahukkaa joihinkin sähköyhtiöiden sopimiin futuureihin on valtion saatava osuus sähköyhtiöstä vastineeksi! Miten muuten hallitus voisi perustella toimiaan, joilla mahdollistetaan sähköyhtiöiden satumainen rikastuminen. Tuskin sähköyhtiö luopuu lopulta kotiutuneista tähtitieteellisistä voitoistaan.

Tälläinen kova peli täytyy osata. On kurjaa katsoa hallitsijoidemme alistumista erilaisten yritysten kiristykseen ja toisten valtioiden kynnysmatoksi mahalleen menemiseen. Vaikeina aikoina tarvitaan munaa.

[ämpee]

Sähköpörssi on siitä "hieno" asia, että jossain päin €Urooppaa poliittisin perustein itse aiheutettu pula muuttuu kaikkien pulaksi.
Energiasta ei olisi mitään puutetta ja hinnatkin olisivat kohdallaan ellei politiikalla olisi haitattu tarjontaa niin pahasti ettei se enää vastaa kysyntää.
Seurauksena on kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan harvinaiseksi käyneen hyödykkeen hintojen nousu.

Vihreä politiikka, ydinvoimaloiden ja hiilivoimaloiden sulkeminen/purkaminen, on aiheuttanut sen ettei mitään joustovaraa energian tarjonnassa ole, joten kun kysyntä, vaikkapa talven johdosta, kasvaa, niin hinnatkin kasvavat.
Lisämausteen tähän soppaan tuovat poliittisin perustein asetetut pakotteet €Uroopan ulkopuoliselle välttämättömälle energian toimittajalle.
Ottamatta mitään kantaa pakotteiden poliittisiin oikeutuksiin, kysyn kuitenkin, että miksi pakotteiden pitää olla sellaisia, että kun ammumme vaikkapa Venäjää jalkaan ammumme samalla itseämme molempiin jalkoihin ?

Seuraava johdonmukainen "kehitysaskel" voisi olla €Uroopan kattava vesipörssi !!1!
Siinäkin vedeltäisiin johtoja pitkin ja poikin joilla saataisiin Etelä-€Uroopan vesipula kaikkien vesipulaksi, sekä hinnat kattoon.
Asiassa on kuitenkin pieni mutta sillä paikoittainen vesipula ei ole poliittisesti ohjattavissa, mutta toisaalta bonuksena olisi kuitenkin välttämättömän tuotteen räjähdysmäinen hintojen nousu jota voisi verottaa !!1!

[Uuno Nuivanen]

Ällistyttävä löytö. 

Erikoinen havainto: Tuulivoiman tuotanto putoaa joka aamu samaan aikaan – tästä se johtuu
Suomen tuulivoimaloiden tuottaman sähkön määrä laskee joka aamu suurin piirtein samaan aikaan.

Aamuisin noin kello kahdeksan aikaan aamulla, kun valtakunnan sähkönkulutus nousee huippuun, alkaa tuulivoimalla tuotettu teho pudota reilusti. Ilmiö on nähtävissä useana päivänä esimerkiksi tällä ja viime viikolla.

Esimerkiksi sunnuntaina 4. syyskuuta kello 8.00 tuulivoima tuotti Suomen sähköverkkoon 1 082 megawattia.

Kaksi tuntia myöhemmin kello 10 tuotanto oli lähes puolittunut 586 megawattiin. Useina päivinä romahdus oli vielä isompi.

Sunnuntain huipputuotanto oli kello 3.00 aamuyöllä, jolloin tuulivoima tuotti Suomen sähköverkkoon 1 406 megawattia.

Fingridin valvomopäällikkö Maarit Uusitalo kertoo Iltalehdelle, että ilmiö on havaittu myös Fingridillä. Selitys ilmiölle on kuitenkin varsin luonnollinen.

– Syynä on se, että tuulet tyyntyvät juuri aamutunteina. Riippuuko se sitten meren lämpötilasta tai auringonpaisteesta, mutta kyseessä on täysin normaali ilmiö, joka liittyy tuulten käyttäytymiseen, Uusitalo kertoo. ...

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/15c5178e-6d62-4fa9-a095-ecf82dd38eb9

[hankmo]

Eivät kehtaa suoraan sanoa, että Fortum alkaa olla selvitystilassa ja että 10 miljardia on vasta alkusoittoa kunhan tulee loppulaskun aika.

Fortum tuottaa kuitenkin kolmanneksen Suomen tarvitsemasta sähköstä ja lämmöstä, joten pakkohan laitokset on pitää toiminnassa vaikka järkevämpää olisi kansallistaa koko roska sekä kengittää nämä bisnesjohtajat huithelvettiin ja laittaa lasku perään haastehakemuksen kanssa.

Tätä minäkin ihmettelen että miksi ovat vielä edes vapaalla jalalla? Mutta homma tulee menemään niin että saavat sen kultaisen kädenpuristuksen,
vaikka menis koko Fortum ja parikyt miljardia vituix.. Ei, en miä ymmärrä...

[ApuaHommmaan]

Näissä olennaista tietysti on, että ministeriöissä jäsenkirjallaan töihin päässeistä suuri osa on sellaisia, että toivovat systeemikriisiä, jonka kautta saavat itselleen lisää valtaa, ja enemmän ihmisiä orjuuteen heille. Eli täytyy koko ajan äärimmäisellä kriittisyydellä suhtautua jokaiseen sanaan, joka tulee esimerkiksi ministerin suusta.

Samoin asiassa tulisi äärimmäisellä tarkkuudella etsiä syylliset. Eli esimerkiksi ketkä professorit ovat ajaneet tätä systeemiä sähköön, ja mitkä ovat olleet heidän kytkynsä. Nyt tehdään isot rahat tällä.

[ApuaHommmaan]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/61cf8d85-bf25-4394-973a-d086bf072bea

Valtio lainaa rahaa sähköyhtiöille 10 ja 12 prosentin korolla, ilmenee hallituksen muistiosta.

Lainaa ei voida myöntää, jos lainanottaja on tai on ollut taloudellisissa vaikeuksissa.

No hyvä. Fortum ei saakkaan rahaa, kun se on taloudellisissa vaikeuksissa.

Sanna Marinin (sd) hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti maanantaina puoltaa valtuuden myöntämistä enintään 10 miljardin euron laina- ja takausohjelmalle. Ohjelmalla valtio voi myöntää Suomessa sähköntuotantoa harjoittaville yhtiöille lainoja tai takauksia niiden sähkön johdannaissopimusten lisääntyneiden vakuusvaatimusten aiheuttaman likviditeettitarpeen kattamiseksi.

Energian hintojen nousun seurauksena sähkön johdannaismarkkinapaikkojen vakuusvaateet ovat romahduttaneet pörssikaupankäynnin likviditeetin, mikä on johtanut hinnan voimakkaaseen nousuun pidemmän aikavälin johdannaistuotteissa.

[Uuno Nuivanen]

Miksi yleensäkään pitää olla sellaisiakin sähkönmyyjiä, jotka eivät itse tuota sitä? 

[Mäyräkoira]

Miksi yleensäkään pitää olla sellaisiakin sähkönmyyjiä, jotka eivät itse tuota sitä? 

Olisikohan tämä jobbaus ilmiö tullut noin 20 vuotta sitten? Näitä huuhaa firmoja on mennytkin kivasti konkkaan, onneksi. Itellä on ollut aina sähköt fortumissa ja vattenfallissa.

[Golimar]

Eihän tämä ole mitään muuta kuin iso _usetus jolla ryövätään suomalaisia. Veikkaan että sähköntuotantokustannus on 10% siitä hinnasta mikä tuolla Fingridin sivulla nyt näkyy. Törkeyden huippu on alv ja sähkövero.

Sähkön kuluttajahinta Suomessa muodostuu sähkön tukkuhinnasta, siirron ja jakelun kustannuksista, vähittäismyynnin katteesta, sähköverosta sekä kotitalouksien osalta myös arvonlisäverosta.

Hinta muodostuu siten monien tekijöiden yhteisvaikutuksena, joista keskeisiä ovat tuotantokustannukset, kysyntätekijät, verot ja päästökauppa.

Sähkövero näkyy sähkön siirtolaskussa. Lisäksi arvonlisäveroa maksetaan sähköenergian ja siirron verottoman hinnan sekä ja sähköveron perusteella.

X

Sähkövero on osa energian verotusta, jota on harmonisoitu Euroopan unionissa. Energiaverodirektiivin mukaan sähkön energiaveron on oltava kotitalouskäytössä vähintään 0,1 senttiä kilowattitunnilta ja yrityskäytössä 0,05 senttiä kilowattitunnilta.

Vuoden 2021 alusta hallitus alensi 2. veroluokan sähkön energiaveron EU:n minimitasolle. Tämä 2. veroluokka koskee teollisuutta, kaivostoimintaa, kasvihuoneviljelyä ja konesaleja. Vuoden 2022 alussa 2. veroluokan veropohjaa laajennettiin ulottumaan myös esimerkiksi eräisiin lämpöpumppuihin ja kierrätysteollisuuteen. Maataloudessa käytetyn sähkön vero alennetaan 2. veroluokan tasolle veronpalautuksella.

Kotitalouksia koskevassa 1. veroluokassa sähkövero on pysynyt muuttumattomana vuoden 2015 alusta alkaen.

X

https://www.taloustaito.fi/Vero/sahkolaskun-verot--mita-maksat/#b1a54129

Sähkön hinta Suomessa
343,62 €/MWh

Huom!Vuorokausimarkkinoiden aluehinta ei ole sama kuin sähkölaskussa näkyvä hinta. Tarkemmat hintatiedot löydät Fingridin Tuntihinta-sovelluksesta.

Tuotanto Suomessa 7 128 MW
Vesivoima 1 460 MW
Ydinvoima 3 099 MW
Yhteistuotanto (kaukolämpö) 892 MW
Yhteistuotanto (teollisuus) 1 083 MW
Tuulivoima 385 MW
Aurinkovoima 153 MW
Muu tuotanto 44 MW
Tehoreservi 0 MW
Tuonti - / vienti + (netto) −1 217 MW

https://www.fingrid.fi/-/custom/sahkojarjestelman-tila-169/

https://www.nordpoolgroup.com/en/Market-data1/#/nordic/table

[ikuturso]

Odotan oikein ensi talvena sitä kuulaan kaunista viikkoa, kun korkeapaine vaikuttaa, yöt ovat pilvettömiä, lämpötila on -20 ja -35 asteen välillä, eikä tuolla säällä tyypillisesti juuri tuule.

Sillä viikolla:
-ilmastonmuutoksesta ei puhuta sanaakaan. Tuo sää ei ole ääri-ilmiö, eikä kerro ilmaston lämpenemisestä, vaan on niitä pakkasjaksoja, joita edelleen talvisin tavataan
-tuulivoimasta ei juuri hiiskuta. Lavat ovat jäässä ja ropelit eivät pyöri. Jos asiasta jotain kysyt, nin kyse on poikkeuksellisesta säästä, joita esiintyy kerran sadassa vuodessa (= lähes joka vuosi, mutta aina asteen osia viilaamalla saadaan joku jakso 0,1 astetta kylmemmäksi kuin lähihistoriassa)
-Putin ja Ukrainan sota on syynä jopa sään kylmenemiseen.
-Emme voi tinkiä yhtään vihreästä siirtymästä
-Reservivoimaa ei voi käynnistää, koska siinä menee liian kauan ajaa hiilivoimala ylös, eikä keneltäkään ole edellytetty sääennusteiden seuraamista ja varautumista reservivoiman käyttöön, koska tyttöhallitus ei ole muistanut pyytää.
-Suomen pitää maksaa ilmastoveroa kaikille maille, kun meillä on kylmä ja meillä pitää lämmittää.
-Hiilinieluja on edelleen liian vähän.
-Eduskuntatalon autohallissa saa edelleen ladata sähköautoja ilmaiseksi 24/7.

-i-

[jmk]

Veikkaan että sähköntuotantokustannus on 10% siitä hinnasta mikä tuolla Fingridin sivulla nyt näkyy.

Jos pystyt tuottamaan sähköä halvemmalla kuin Fingridin sivulla näkyy, niin kannattaa varmaan tarjota sitä sähköä markkinoille ja tehdä hyvät hillot.

Pystytkö?

[Golimar]

^ Ei tainnut mennä paljoakaan metsään vaikka otin hatusta tuon 10%.

X

TIIVISTELMÄ
Tekijät: Esa Vakkilainen, Aija Kivistö, Risto Tarjanne
Työn nimi: Sähkön tuotantokustannusvertailu
Vuosi: 2012
Paikkakunta: Lappeenranta
Tutkimusraportti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
20 sivua, 8 kuvaa ja 5 taulukkoa
Avainsanat: voimalaitokset, kilpailukyky, sähköntuotantokustannus
Työssä vertaillaan eri sähköntuotantovaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta.
Kannattavuusvertailu suoritetaan pelkkää sähköä tuottaville voimalaitoksille. Raportti on
jatkoa aikaisemmille tutkimuksille, joista viimeisin julkaistiin 2008.
Tutkittavat voimalaitostyypit ovat: ydinvoimalaitos, maakaasukombilauhdevoimalaitos,
kivihiililauhdevoimalaitos, turvelauhdevoimalaitos, puulauhdevoimalaitos, tuulivoimala
ja uutena aurinkovoimala.
Kannattavuustarkastelu suoritetaan annuiteettimenetelmällä käyttäen 5 % reaalikorkoa ja
maaliskuun 2012 hintatasoa. Laskelmien perusteella 8000 tunnin huipunkäyttöajalla
ydinsähkön tuotantokustannus, kun laitos rakennetaan olemassaolevalle tontille olisi 43,7
€/MWh, täysin uuden ydinvoimalaitoksen 57,9 €/MWh, kaasusähkön 75,4 €/MWh,
turvelauhteen 75,4 €/MWh ja hiilisähkön hiilidioksidin talteenotolla 64,4 €/MWh, kun
hiilidioksidipäästöoikeuden hintana käytetään 23 €/t. Vastaavasti uusiutuvista
puupolttoainelauhdesähkön tuotantokustannus olisi 70,2 €/MWh kun taas 2200 tunnin
huipunkäyttöajalla maalla sijaitsevan tuulivoimalaitoksen sähkön tuotantokustannus 52,7
€/MWh ja merellä sijaitsevan tuulivoimalaitoksen 76,8 €/MWh.
Erillistarkastelussa arvioitiin suurien keskittävää teknologiaa käyttävän aurinkovoimalaitoksen tuotantokustannuksen ylittävän 100 €/MWh ollen todennäköisesti
lähempänä 150 €/MWh. Arvio piensähkön tuotantokustannuksista aurinkosähköisillä
paneeleilla vaihtelee 90 – 130 €/MWh. Merkittävin kustannussäästö syntyy, jos
aurinkosähköpaketteja voidaan tarjota kuluttajalle kokonaistoimituksena avaimet käteen.
Aurinkosähkön tuottaminen kotikeräimillä näyttääkin olevan vaiheessa, jossa se on
selkeästi pienkäyttäjälle edullista mikäli sijoitettava pääoma 6000 – 18000 € ei vaadi
ulkopuolista rahoitusta.

X

https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/86304/S%C3%A4hk%C3%B6n%20tuotantokustannusvertailu%20,%20tutkimusraportti%2027,%202012.pdf?sequence=1

X

Tässä työssä suoritetaan sähkön tuotantokustannusvertailu vuoden 2010 hintatiedoilla. Työssä
vertaillaan IEA:n syksyllä 2010 julkaistun raportin tietoja suomalaisiin tietoihin eri
laitostyyppien kustannuksista. Työssä arvioidaan myös vuonna 2008 julkaistun Lappeenrannan
Teknillisen Yliopiston (R., Tarjanne, A., Kivistö) sähkön tuotantokustannusvertailun Suomessa
tuloksia suhteessa muihin arvioihin. Tässä työssä tarkastellaan polttoaineittain tutkittavien
voimalaitosten lisäksi myös suomalaisia CHP-laitoksia ja ulkomaalaisia voimalaitoksia.
Kustannusvertailut on jaettu edellä mainittujen voimalaitostyyppien mukaan kolmeen osaan:
tuotantokustannukset polttoaineittain Suomessa, CHP-laitokset Suomessa sekä voimalaitokset
muissa maissa. Suomalaiset voimalaitokset ovat kolmea kuvitteellista biokaasulaitosta lukuun
ottamatta olemassa olevia tai rakenteilla olevia CHP-laitoksia. Voimalaitokset muissa maissa
ovat pääosin eurooppalaisia sähköntuotantoon keskittyneitä voimalaitoksia, joiden lisäksi on
valittu tarkasteltavaksi kolme CHP-laitosta.
Pienimmät sähköntuotantokustannukset Suomessa ovat ydinvoimalla 43,5 €/MWh. Toiseksi
edullisinta on tuottaa sähköä tuulivoimalla, jonka sähköntuotantokustannukset ovat 52,9
€/MWh. Hiili-, kaasu- ja turvevoiman sähköntuotantokustannukset ovat välillä 59,3 €/MWh–
66,2 €/MWh. Puulauhdelaitoksilla sähköntuotantokustannukset ovat lähes 90 €/MWh, eikä
puuta käytetä polttoaineena lauhdesähkön tuotannossa Suomessa. Suomalaisten CHP-laitosten
sähköntuotantokustannukset ovat välillä -26,9 €/MWh-41,1 €/MWh, ja niihin vaikuttaa
huomattavasti vuosittaisen lämmöntuotannon suuruus. Kuvitteellisilla CHP-biokaasukoelaitoksilla sähköntuotantokustannukset vaihtelevat pienimmästä suurimpaan välillä 24,1–
41,1 €/MWh. IEA:n (2010) raportin sähköntuotantokustannukset ovat hiililaitoksilla 52,2–61
€/MWh ja kaasukombilaitoksilla 57,5 €/MWh-65,7 €/MWh, jotka ovat melko lähellä
suomalaisia sähköntuotantokustannuksia. IEA:n raportin CHP-laitosten
sähköntuotantokustannukset ovat välillä 24,5–176,8 €/MWh. Suomalaisilla CHP-laitoksilla on
suuremmat lämpöhyvitykset kuin eurooppalaisilla CHP-laitoksilla mm. suuremman
lämmitystarpeen takia. Sveitsiläisellä biokaasulla toimiva CHP-laitos on
tuotantokustannuksiltaan tutkimuksen kallein sähköntuottaja.

X

2.1 Voimalaitosvertailu polttoaineittain Suomessa
Vertailun pohjana toimivaan ensimmäiseen osaan on päivitetty tietoja Tarjanteen vuoden
2008 hintatiedoista niin, että polttoaineiden ja päästöoikeuden hintoja on muutettu
vuoden 2010 mukaiseksi. Tarjanne (2008) raportin mukaisesti investointikustannukset
ovat arvonlisäverottomia ja ne sisältävät myös rakennusaikaiset korot ja omistajan kaikki
kustannukset. Laskelmissa ei ole otettu huomioon puu- ja tuulilaitosten valtiolta saamia
tukia [1, s.3].
Ydinvoimalaitoksen polttoainehintana on käytetty IEA (2010) raportin mukaista hintaa 5
€/MWh [2, s.42]. Käytetyn ydinpolttoaineen käsittely- ja loppusijoituskustannus sekä
ylläpitoinvestoinnit sisältyvät ydinvoimalaitoksen käyttökustannuksiin.
Ydinvoimalaitoksen investointikustannus on 4,125 miljardia euroa ja sähköntuotannon
hyötysuhde on 37 %. Laitoksen teho edustaa suurimpien tarjolla olevien
ydinvoimalaitosten kokoluokkaa.
Kaasukombilaitoksen oletetaan rakennettavan kaasuverkon läheisyyteen, jolloin
liittymismaksu ei vaikuta merkittävästi investointikustannuksiin. Kaasukombilaitos
koostuu yhdestä kaasuturbiinista, jätelämpökattilasta ja höyryturbiinista.
Kaasukombivoimalaitoksen hyötysuhteena käytetään arvoa 58 % ja investointikustannus
on 280 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen sähköteho on 400 MW. [1, s.3] Maakaasun
hintana on käytetty 167 MW:n kokoisen laitostyypin polttoainehintaa 29,34 €/MWh [3],
joka muistuttaa kuluttajatyypiltään eniten tutkimuksessa käytettyä kombivoimalaitosta.
Todellisuudessa 400 MW:n kokoiselle kaasukombilaitokselle polttoainekustannukset
olisivat hieman pienemmät.
Tarkasteltu hiilivoimalaitos perustuu pölypolttotekniikkaan ja rannikolle sijoitettava laitos
on varustettu tarpeellisilla rikin- ja typenpoistolaitteilla. Kivihiilen polttoainehintana on
käytetty 14,67 €/MWh, joka on maaliskuun 2010 hinta kivihiilelle rannikolla [4].
Voimalaitoksen sähköteho on 500 MW, hyötysuhde 42 % ja investointikustannus 650
miljoonaa euroa.
Turvelaitos perustuu leijukerrostekniikkaan ja sen sähköteho on 150 MW, hyötysuhde 40
% ja investointikustannus 225 miljoonaa euroa. [1, s.4] Turpeen hintana on käytetty
jyrsinturpeen vuoden 2010 ensimmäisen kvartaalin polttoainehintaa 10,39 €/MWh. [4]
Puuvoimalaitosta on käsitelty ensimmäisessä osiossa vertailun vuoksi myös
lauhdevoimalaitoksena, vaikka puuta käytettään Suomessa voimalaitospolttoaineena vain
CHP-voimalaitoksissa. Puulaitoksen hyötysuhteena on käytetty 33 % hyötysuhdetta, joka
on tyypillinen pienehköille CHP-puuvoimalaitoksille. Investointikustannus on 81
miljoonaa euroa ja sähköteho 30 MW. [1, s.4] Puuvoimalaitoksen polttoainehintana on
käytetty vuoden 2010 maaliskuun metsähake/-murskeen hintaa, joka on käyttöpaikalla
18,59 €/MWh [4].

X

http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526041353.pdf

X

2/25 |
klo 9:47 | 13.2.2013
Ydinvoiman osalta kustannusten laskenta on helppoa, koska kaikki kotimaiset ydinvoima-yhtiöt myyvät sähkönsä omakustannushintaan omistajilleen. Esimerkiksi TVO:n OL1 ja OL2 teki 347 miljoonan liikevaihdon 14 TWh:n tuotannolla ja 5,7 % liikevoitolla, joten sähkön tuotannon maksimi hinnaksi tulee noin 21,5 €/MWh. Toisaalta liikevaihto sisältää myös rahoitusta OL3:een, joten todennöisesti tuotantokustannukset ovat oikeasti noin 15-18 €/MWh.

X

https://www.tiede.fi/keskustelu/57774/ketju/eri_energiatuotantojen_kustannukset_per_kwh

[jmk]

On tietenkin selvää, että eri sähköntuottajilla on erilaiset kulut. Jotkut pystyvät tuottamaan halvemmalla ja jotkut kalliimmalla.

Jos nyt päätetään lainsäätäjän pakottavalla kädellä, että vaikkapa 100 eur/MWh on riittävä hinta ja sen kalliimmalla ei saa sähköä myydä eikä ostaa, ja huomataan että kysyntää vastaavaa tarjontaa ei löydy tuolla hinnalla, niin mitä tehdään kattamatta jäävälle sähkönkysynnälle? Pätkäistään poikki ja todetaan, että sori ette nyt saa sähköä, vaikka olisittekin valmiit maksamaan 200 eur/MWh? Olkaa mieluummin ilman, koska päätimme just niin.

[ApuaHommmaan]

On tietenkin selvää, että eri sähköntuottajilla on erilaiset kulut. Jotkut pystyvät tuottamaan halvemmalla ja jotkut kalliimmalla.

Jos nyt päätetään lainsäätäjän pakottavalla kädellä, että vaikkapa 100 eur/MWh on riittävä hinta ja sen kalliimmalla ei saa sähköä myydä eikä ostaa, ja huomataan että kysyntää vastaavaa tarjontaa ei löydy tuolla hinnalla, niin mitä tehdään kattamatta jäävälle sähkönkysynnälle? Pätkäistään poikki ja todetaan, että sori ette nyt saa sähköä, vaikka olisittekin valmiit maksamaan 200 eur/MWh? Olkaa mieluummin ilman, koska päätimme just niin.

Tässä on kuluttajamarkkinan suhteen kyseessä suuri kusetus. Kysymys on miten suuren osan kokonaiskysynnästä kotitaloudet ensinnäkin pystyvät säästämään. Sitten toisena kysymyksenä on, että sähkö, vesi jne. ovat välttämättömyyshyödykkeitä, joiden pitäisi olla rajattuja keinottelun suhteen. Eli että ihminen pystyy luottamaan, että vettä tulee hanasta, ja sähköä töpselistä. Ja että hinnat eivät pompi ihan miten sattuu.

Yrityskenttä on taasen erilainen. Sähkö on yksi kustannustekijä. Jos sähkö kallistuu liikaa tehdas menee kiinni, ja kulutus vähenee.

Hintakatto on massiivinen virhe yrityskentän suhteen lainatussa viestissä esitetystä syystä. Sitten politrukit päättää mikä yritys saa sähköä, vai jaetaanko niin, että kaksi tehdasta saa molemmat puolet tarpeestaan.