Kuinka Suomi voisi houkutella enemmän osaajia?

[Dangr]

...
HS:ssä on hyvä mielipidekirjoitus. Suomella on hyvä maakuva, mutta ongelma on ettei moni tunne Suomea. Suomea täytyy tehdä tunnetummaksi. Lainaan kirjoituksesta osan.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009207920.html

Suomen vahva maakuva on hyödyksi osaajien houkuttelussa
Suomen maakuvan suurin haaste on tunnettuuden puute.
....
Plaaplaaplaplaa
...
Mikko Koivumaa
viestintäjohtaja, ulkoministeriö
puheenjohtaja, Finland Promotion Board

Meira Pappi
maakuva-asiantuntija, ulkoministeriö

Tuliko kenellekään mieleen meidän euroviisukappaleitten kansainvälinen hehkutus ennen kisoja?
Finlään zero points.


Tunnen yhden pian maastamuuttavan ulkomaalaisen opiskelijan. Ei jää tänne töihin koska kokee säännökset liian ahdistaviksi. Ei parfyymia töissä, raportoi sitä tätä ja tota. Tietää kotimaansa rennomman työtavan ja menee sinne.

Opiskeli täällä koska edullista ja arvostettua. Optimoi oman etunsa, kuten kaikki muut paitsi Suomi.

[Väestönvaihtaja]

Ymmärrätkö lukemaasi?

Huomasin parin todellisen osaajan muuttaneen pois Suomesta. Kumpainenkin on Aasiasta kotoisin. Molemmat heistä suorittivat opintonsa Suomessa erinomaisesti. Loistavasti suoritettujen opintojen myötä he päätyivät erittäin haluttuihin työpaikkoihin. Nyttemin toinen heistä muutti erääseen rikkaaseen Lähi-idän valtioon, toinen palasi kotimaahansa. Molemmat ehti työskennellä Suomessa lukuisia vuosia, joten mistään pikavisiitistä ei ole kyse.

Kävivät osa-aikaisena jossain samaan aikaan kun olivat siellä koulussa?.

Eivät, vaan valmistumisen jälkeen työskentelivät. Mähän kirjoitin heidän päätyneen hyviin duunipaikkoihin hyvin suoritettujen opintojen myötä.

[pugisti]

Maksoko noi mitään siitä koulutuksesta suomeen?.

Molemmat heistä opiskeli ennen lukukausimaksujen käyttöönottoa. Molemmat kyllä ovat sen verran lahjakkaita opiskelijoita että olisivat jonkun lukukausimaksut kattavan stipendin saaneet.

Ja mistä/keneltä se stipendi olisi tullut?

[Väestönvaihtaja]

Maksoko noi mitään siitä koulutuksesta suomeen?.

Molemmat heistä opiskeli ennen lukukausimaksujen käyttöönottoa. Molemmat kyllä ovat sen verran lahjakkaita opiskelijoita että olisivat jonkun lukukausimaksut kattavan stipendin saaneet.

Ja mistä/keneltä se stipendi olisi tullut?

Suomalaisilta. Lahjakkaita ja ahkeria ihmisiä Suomi kaipaa, joten heihin sijoitetut apurahat ja stipendit eivät ole ongelma, vaan ratkaisu.

Kaiken kaikkiaan opiskeluperäinen maahanmuutto on oikein lupaava väylä osaajien houkutteluun.

[Mika]

Maksoko noi mitään siitä koulutuksesta suomeen?.

Molemmat heistä opiskeli ennen lukukausimaksujen käyttöönottoa. Molemmat kyllä ovat sen verran lahjakkaita opiskelijoita että olisivat jonkun lukukausimaksut kattavan stipendin saaneet.

Ja mistä/keneltä se stipendi olisi tullut?

Suomalaisilta. Lahjakkaita ja ahkeria ihmisiä Suomi kaipaa, joten heihin sijoitetut apurahat ja stipendit eivät ole ongelma, vaan ratkaisu.

Kaiken kaikkiaan opiskeluperäinen maahanmuutto on oikein lupaava väylä osaajien houkutteluun.

Oikein toteutettuna voisi olla, mutta ei nykyisellään, kun opiskelijoita houkutellaan kehitysmaista ilmaisella opiskelulla ja erilaisilla stipendeillä.  Suurin osa näistä ei ole mitään osaajia, eikä heistä sellaisia koskaan tulekaan.  Onpahan vaan hyvä ja helppo tapa saada oleskelulupa ja jäädä maahan, vaikka opinnotkin jäisivät kesken.   

[justustr]

Oikein toteutettuna voisi olla, mutta ei nykyisellään, kun opiskelijoita houkutellaan kehitysmaista ilmaisella opiskelulla ja erilaisilla stipendeillä.  Suurin osa näistä ei ole mitään osaajia, eikä heistä sellaisia koskaan tulekaan.  Onpahan vaan hyvä ja helppo tapa saada oleskelulupa ja jäädä maahan, vaikka opinnotkin jäisivät kesken.   

Jenkitkin houkuttelee ulkkareita ilmaisella opiskelulla ja stipendeillä ja samat houkuttimet koskee myös kehitysmaalaisia

Ei sillä ole väliä mistä ilmansuunnasta tulija on kunhan kriteerit ja vaatimukset on vaan riittävän tiukat niin joutuväkeä ei seulasta läpi mene. Jenkeissä kriteerit on tiukat, Suomessa taas ei.

[Väestönvaihtaja]

Osaajien maahanmuutossa on sekin hyvä puoli, että koulutuksella on tapana periytyä. Täten korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien lapsikin todennäköisesti pärjää opinpolullaan. Suomessa onkin jo yliopistoista valmistuneita ja yliopistoissa opiskelevia toisen polven maahanmuuttajia. Joukossa on lääketieteen, hammaslääketieteen, tekniikan ja kauppatieteiden osaajia ja kyseisiä aloja opiskelevia tulevaisuuden osaajia.

Ulkomaalaisille opiskelijoille tarjottavia apurahoja voitaisiin korottaa. Jatko-opintotasolla on tyypillistä, että yliopistot tarjoavat houkuttelevia stipendejä kyvykkyyksille. Tärkeintä on kuitenkin tehdä Suomesta tunnetumpi maa. Ei jossain Vietnamissa tai Intiassa Suomea tunneta kovin hyvin. Ja jos ei tunneta, silloin ei välttämättä Suomeen pyritäkään.

[Uuno Nuivanen]

Keharimaat kyllä tarvitsisivat nämä "osaajansa" ihan itse.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kaiken kaikkiaan opiskeluperäinen maahanmuutto on oikein lupaava väylä osaajien houkutteluun.

No eihän ole. Miksi tänne pitäisi tulla ulkomaalaisia opiskelijoita? Paljon parempi olisi jos firmat olisi siinäkunnossa että ne voisi palkata hyvää työvoimaa.

[Väestönvaihtaja]

Keharimaat kyllä tarvitsisivat nämä "osaajansa" ihan itse.

Voit äänestää kehitysavun korottamista kannattavia puolueita, lahjoittaa kehitysapuun ja ostaa "keharimaissa" valmistettuja tuotteita jos haluat auttaa "keharimaita".

Kaiken kaikkiaan opiskeluperäinen maahanmuutto on oikein lupaava väylä osaajien houkutteluun.

No eihän ole. Miksi tänne pitäisi tulla ulkomaalaisia opiskelijoita? Paljon parempi olisi jos firmat olisi siinäkunnossa että ne voisi palkata hyvää työvoimaa.

Koska osa ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen. Ilman opiskeluja he eivät välttämättä koskaan päätyisi Suomeen.

[Golimar]

Osaajien maahanmuutossa on sekin hyvä puoli, että koulutuksella on tapana periytyä. Täten korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien lapsikin todennäköisesti pärjää opinpolullaan. Suomessa onkin jo yliopistoista valmistuneita ja yliopistoissa opiskelevia toisen polven maahanmuuttajia. Joukossa on lääketieteen, hammaslääketieteen, tekniikan ja kauppatieteiden osaajia ja kyseisiä aloja opiskelevia tulevaisuuden osaajia.

Ulkomaalaisille opiskelijoille tarjottavia apurahoja voitaisiin korottaa. Jatko-opintotasolla on tyypillistä, että yliopistot tarjoavat houkuttelevia stipendejä kyvykkyyksille. Tärkeintä on kuitenkin tehdä Suomesta tunnetumpi maa. Ei jossain Vietnamissa tai Intiassa Suomea tunneta kovin hyvin. Ja jos ei tunneta, silloin ei välttämättä Suomeen pyritäkään.

Eiköhän täällä ole jo tarpeeksi monikulttuurisuustulkkeja ja muita husuttelijoita.

[simppali]

Keharimaat kyllä tarvitsisivat nämä "osaajansa" ihan itse.

Voit äänestää kehitysavun korottamista kannattavia puolueita, lahjoittaa kehitysapuun ja ostaa "keharimaissa" valmistettuja tuotteita jos haluat auttaa "keharimaita".

Kaiken kaikkiaan opiskeluperäinen maahanmuutto on oikein lupaava väylä osaajien houkutteluun.

No eihän ole. Miksi tänne pitäisi tulla ulkomaalaisia opiskelijoita? Paljon parempi olisi jos firmat olisi siinäkunnossa että ne voisi palkata hyvää työvoimaa.

Koska osa ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen. Ilman opiskeluja he eivät välttämättä koskaan päätyisi Suomeen.

Mitenhän paljon kehitysapua pitäsi nostaa Hae-won?..ziljoonan biljoonaa?..sittenkö Suomeen tulee oikeana ryöppynä näitä, jopa yliälykkäitä opiskelijoita?

Vuonna 2022 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 343 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 772 miljoonaa euroa.

https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Koska osa ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen. Ilman opiskeluja he eivät välttämättä koskaan päätyisi Suomeen.

Päätyisi nykyistä enemmän jos firmoilla olisi aito tarve työvoimalle.

[Jorma M.]

Varmaankin puolet Suomessa tehdyistä raaoista raiskaus-, ryöstely- ja katuväkivaltarikoksista on ulkomaisten osaajien tekemiä.  Mikä ihme Hae-Wonilla on huoli? Eikö nykyinen määrä ole tarpeeksi? Paljonko tarvitaan lisää?

Tai paljonko tarvitaan lisää Kelaan työttömyys- ja toimeentulotukihakemuksia? Niistäkin liki puolet on erikoisosaajilta. Eikö tämäkään riitä?

[Väestönvaihtaja]

Varmaankin puolet Suomessa tehdyistä raaoista raiskaus-, ryöstely- ja katuväkivaltarikoksista on ulkomaisten osaajien tekemiä.

Voit varmaan linkittää jonkun tilaston joka tukee tätä väitettä?

Uskon noihin rikoksiin syyllistyvien mamujen olevan suurimmilta osin matalasti koulutettuja ja huonosti työllistyviä maahanmuuttajia.

En usko tuohon väitteeseesi hetkeäkään.

Mitenhän paljon kehitysapua pitäsi nostaa Hae-won?..ziljoonan biljoonaa?..sittenkö Suomeen tulee oikeana ryöppynä näitä, jopa yliälykkäitä opiskelijoita?

Minun nähdäkseni kehitysapua ei tarvitse lisätä. Sen sijaan osaajien maahanmuuttoa vastustavat kämyt voivat alkaa auttamaan kehitysmaita lahjoittamalla kehitysapuun ja äänestämällä kehitysavun korottamista kannattavia puolueita.

Ja sen lisäksi kehitysmaat hyötyvät länsimaissa kouluttautuvista ja työskentelevistä osaajistaan.

[Golimar]

^^No nythän sieltä tuli oikein täyskäsi!

Pentti Linkola maahanmuuttopolitiikasta ja kehitysavusta 1991
https://www.youtube.com/watch?v=ZqJFPAGSRyc

[sancai]

Minä en ymmärrä puolestani sitä, miksemme voisi tehdä nuorisostamme osaajia. Sen sijaan pitää kantaa vettä kaivoon ja valoa säkillä pirttiin.

Länsimaissa vallitsi valtava talouskasvu ja hyvinvoinnin lisääntyminen 50-luvulta 80-luvulle siitä huolimatta, että maahanmuutto useimpiin länsimaihin oli nykymittapuulla vähäistä/olematonta. Kanvaväestön palkat nousivat, työttömyys oli olematonta, koulutustaso kasvoi ja ihmiset rikastuivat nopeammin kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa.

Nyt rajat on avattu viimeisen kymmenen vuoden aikana, maahanmuuttoennätykset on rikottu ja joka vuosi länsimaihin muuttaa miljoonia ihmisiä. Siitä huolimatta länsimaiden taloukasvu on hyytynyt, palkkojen nousu loppunut ja nuorten elintaso kääntynyt laskuun. Myös sellaiset enimmäkseen massiivista työperäistä, jopa hyvälaatuista maahanmuuttoa vastaanottavat maat kuten UK ja Kanada kärsivät hidastuvasta talouskasvusta, julkisen sektorin rahoitusvajeesta ja nuorten köyhtymisestä. Esimerkiksi Kanadaan suuntautuu massiivinen maahanmuuttovyöry ja siitä huolimatta seuraaville vuosille ennustetaan alle kahden prosentin talouskasvua.

Jos työperäinen maahanmuutto ratkaisee länsimaiden ongelmat, miksi länsimaiden keskiluokka rikastui ennen maahanmuuttoa ja alkoi köyhtymään maahanmuuton alettua? Missä maassa ne työperäisen maahanmuuton positiiviset seuraukset kantaväestön keskiluokan elintasoon näkyvät? Missä länsimaissa keskituloinen rikastuu nyt nopeammin kuin 80-luvulla?

[Mikke70]

Minä en ymmärrä puolestani sitä, miksemme voisi tehdä nuorisostamme osaajia. Sen sijaan pitää kantaa vettä kaivoon ja valoa säkillä pirttiin.

Länsimaissa vallitsi valtava talouskasvu ja hyvinvoinnin lisääntyminen 50-luvulta 80-luvulle siitä huolimatta, että maahanmuutto useimpiin länsimaihin oli nykymittapuulla vähäistä/olematonta. Kanvaväestön palkat nousivat, työttömyys oli olematonta, koulutustaso kasvoi ja ihmiset rikastuivat nopeammin kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa.

Nyt rajat on avattu viimeisen kymmenen vuoden aikana, maahanmuuttoennätykset on rikottu ja joka vuosi länsimaihin muuttaa miljoonia ihmisiä. Siitä huolimatta länsimaiden taloukasvu on hyytynyt, palkkojen nousu loppunut ja nuorten elintaso kääntynyt laskuun. Myös sellaiset enimmäkseen massiivista työperäistä, jopa hyvälaatuista maahanmuuttoa vastaanottavat maat kuten UK ja Kanada kärsivät hidastuvasta talouskasvusta, julkisen sektorin rahoitusvajeesta ja nuorten köyhtymisestä. Esimerkiksi Kanadaan suuntautuu massiivinen maahanmuuttovyöry ja siitä huolimatta seuraaville vuosille ennustetaan alle kahden prosentin talouskasvua.

Jos työperäinen maahanmuutto ratkaisee länsimaiden ongelmat, miksi länsimaiden keskiluokka rikastui ennen maahanmuuttoa ja alkoi köyhtymään maahanmuuton alettua? Missä maassa ne työperäisen maahanmuuton positiiviset seuraukset kantaväestön keskiluokan elintasoon näkyvät? Missä länsimaissa keskituloinen rikastuu nyt nopeammin kuin 80-luvulla?

Villi veikkaus, että silloin oli kovin paljon eläkeikäisiä?

Veikkaan Saksaa.

[Väestönvaihtaja]

Taloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen on nostanut esille tutkimuksissa havaittuja työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton vaikutuksia kansantalouksille.

Työperäinen maahanmuutto hyödyttää tulomaan kansantaloutta

Raportoin tässä kirjoituksessa kansainvälisiä tutkimuksia, jotka ovat läpäisseet tieteellisen vertaisarvioinnin ja siten menetelmällisesti ja laadullisesti ovat osa tutkijayhteisön normaalia perustutkimustoimintaa.

Työperäiseen maahanmuuttoon vaikuttavat palkkaerot, työpaikat, verotus, tulonsiirrot sekä julkishyödykkeet. Edes positiivinen valikoituminen lähtömaasta ei välttämättä takaa, että kohdemaa voittaisi taloudellisesti. Useimmissa lähtömaissa keskimääräinen koulutustaso on heikompi kuin kohdemaissa, joten tulijat voivat olla keskimäärin paremmin koulutettuja kuin väestö lähtömaassa, mutta silti huonommin koulutettuja kuin väestö kohdemaassa. Lisäksi koulutuksen laatu voi olla heikompi ja puutteellinen kielitaito voi johtaa siihen, ettei koulutus tule tehokkaaseen käyttöön.

Tutkimustulokset työperäisen maahanmuuton hyödyllisistä kokonaisvaikutuksista ovat kuitenkin kohtuullisen yhteneväiset. Tulosten mukaan työperäisenä maahanmuuttona tapahtuva ihmisten liikkuvuus kokonaisuutena vahvistaa kansantaloutta tulomaassa, mutta heikentää sitä aivovuodon muodossa lähtöalueita. Mainittujen vaikutusten voi odottaa olevan merkittäviä etenkin, jos korkean osaamisen työ ja matalan osaamisen työ ovat komplementaarisia eli kumpaakin tarvitaan tuotannon aikaansaamisessa. Vaikutukset palkkatasoon ovat jossain määrin tapauskohtaisia.

Maahanmuuton positiiviset vaikutukset esimerkiksi Sveitsin kansantalouteen on dokumentoitu artikkelissa "The Abolition of Immigration Restrictions and the Performance of Firms and Workers: Evidence from Switzerland", Amer, Econ. Rev. vuodelta 2021 ja sen ovat laatineet Beerli, Ruffner, Siegenthaler ja Peri. Maahanmuuton positiiviset vaikutukset innovaatioihin ja talouden dynamiikkaan löytyvät artikkelista " Immigration, Innovation and Growth", jonka ovat laatineet Burchardi, Chaney, Hassan, Tarquinio ja Terry (2020).

Yksi tuoreista maahanmuuttoa koskevista tutkimuksissa on J. of the Europ. Econ. Assoc. -lehdessä vuonna 2018 julkaistu tutkimus "Immigration, Search and Redistribution: A Quantitative Assessment of Native Welfare". Se on laadittu Münchenin yliopiston Ifo-instituutin tutkijayhteisössä tutkimusryhmässä, jossa tutkijoina ovat olleet Battisti, Felbermayr, Peri ja Poutvaara. Tutkimusta voi pitää edustavana. Siinä on viittauksia yli 60 muuhun alan tutkimukseen ja sen pääpaino on maahanmuuton työmarkkinavaikutuksissa ja työttömyyskorvausten tulonjakovaikutuksissa.

Mallin kvantitatiivisten simulaatiotulosten mukaan kaikissa 20 tutkimukseen sisältyneessä maassa maahanmuutto kannustaa yrityksiä luomaan työpaikkoja. Tämän mekanismin idea on seuraava. Maahanmuuttajilla on tyypillisesti heikompi neuvotteluasema kuin kantaväestöllä. He saavat siksi matalampaa palkkaa. Mitä enemmän taloudessa on maahanmuuttajia, sitä matalammat yritysten odotetut palkkakulut ovat. Tämä puolestaan kannustaa yrityksiä luomaan lisää työpaikkoja, mikä helpottaa työttömyyttä ja sitä kautta hyödyttää myös kotimaisia työnhakijoita. Tähän liittyvät hyvinvointihyödyt ovat suuremmat kuin tulojen uudelleenjakoon liittyvä hyvinvointikustannus.

Tulosten mukaan maahanmuutto vahvistaa kantaväestön hyvinvointia melkein kaikissa maissa. Matalan osaamistason maahanmuutto alentaa matalan ammattitaidon kotimaisen työvoiman palkkoja mutta kasvattaa korkean ammattitaidon kotimaisen työvoiman palkkatasoa. Silti kahdessa kolmesta tutkimukseen sisältyneestä maasta sekä matalan että korkean osaamistason kotimainen työvoima on hyötynyt maahanmuutosta. Keskimäärin korkean ja matalan kotimaisen työvoiman hyvinvointi vahvistuu 1,25 prosenttia ja 1,00 prosenttia. Tulos on päinvastainen, kuin mitä ennustavat ne mallit, joihin ei ole sisällytetty työmarkkinakitkaa tai tulojen uudelleenjakomekanismia.

Työperäisen maahanmuuton hyödyllisyydestö todistavat taannoiset muuttoaallot Euroopasta Yhdysvaltoihin 1800-luvulta lähtien. Kyseessä oli win-win tilanne. Tämä on myös dokumentoitu NBER:n raportissa "Migrants and the Making of America: The Short- and Long-Run Effects of Immigration during the Age of Mass Migration" (Sequeira, Nunn, ja Qian, 2017). Sama koski suomalaisten maahanmuuttoa Ruotsiin 1960-luvulla. Ruotsi hyötyi työhaluisten ja -kykyisten suomalaisten maahanmuutosta, jossa maahanmuuttajat myös osallistuivat sosiaaliturvan rahoitukseen.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vesa-kanniainen/humanitaarisen-maahanmuuton-kansantaloudellinen-kustannus-on-korkea/

[Nikolas]

Kaiken kaikkiaan opiskeluperäinen maahanmuutto on oikein lupaava väylä osaajien houkutteluun.

Ei ole, sillä mahdollisille osaajille Hölmölä on vain halvalla hyödynnettävä ponnistuslauta parempiin pöytiin.

Mutta kehitysapuun tuota kaavaa voisi kyllä hyödyntää, eräillä tiukoilla reunaehdoilla.

[Radio]

Ilmainen opiskelumallimme on maailmalla tuntematon, joku senkin huomaa. Afrkan tähteet ei tänne jää. Kovia tieteitä ei tulla tänne opiskelemaan. Kaikkea naistiedettä ja humpuukisosiologiaa kyllä.
Osaajien kansantalouttamme hyödyttävä tarve on yrityksillä, jotka tekevät tuottavaa työtä. Yhteiskuntamme elää teollisuuden viennin tuottamalla rahalla. Tuottavaa työtä tekevien yritysten rekrytointia ulkomailta on varmaankin syytä tukea. Suomen valtion tehtävän ei pitäisi olla haalia köyhien maiden osaajia veltamaan tänne tarjolle orjamarkkinoillemme.
Satojen monihelien palkat maksat sinä ja minä. Arvaa vaan. vituttaako yhtään.
Suomen tekeminen houkuttelevaksi muillekkin kuin paperinsa hukanneille insinööreille ei kyllä oikein ole muuta kuin kuumaa ilmaa ja pullanmuruja. Ilmaisen koulutuksen imu on saanut tänne Afrikan Tähti -pelin tuomitsevan xxx, en keksi enää sanaa tälle osaajalle.
Näitä ämmäenergian jatkotutkintoa tekevilläkö EU:n raiskaama taloutemme PELASTUU?

[Nikolas]

Vesa Kanniaiselta:

Mallin kvantitatiivisten simulaatiotulosten mukaan kaikissa 20 tutkimukseen sisältyneessä maassa maahanmuutto kannustaa yrityksiä luomaan työpaikkoja. Tämän mekanismin idea on seuraava. Maahanmuuttajilla on tyypillisesti heikompi neuvotteluasema kuin kantaväestöllä. He saavat siksi matalampaa palkkaa. Mitä enemmän taloudessa on maahanmuuttajia, sitä matalammat yritysten odotetut palkkakulut ovat.

Tämähän on se perinteinen halvan työvoiman houkutus, jonka seuraukset sitten loppupelissä kaatavat suuria valtakuntia. Jo muinaiset egyptiläiset ...

[Väestönvaihtaja]

Ilmaisen koulutuksen imu on saanut tänne Afrikan Tähti -pelin tuomitsevan xxx, en keksi enää sanaa tälle osaajalle.

Kyseessä oli saksalainen vaihto-opiskelija. Vaihto-opiskelijat viettävät Suomessa vain yksi tai kaksi lukukautta, eikä kyseessä ole pysyvä maahanmuutto.

Tutkinto-opiskelijat suorittavat koko tutkinnon.

Tietysti vaihto-opiskelukin voi olla sytyke maahanmuuttoon. Tiedän erään Suomessa asuvan korealaisen naisen, joka Suomessa vaihto-opiskelijana ollessaan tykästyi Suomessa asuvaan mieheen. Vaihto-opiskelun päätyttyä palasi Koreaan, jossa hän päätti palata Suomeen kyseisen miehen perässä. Sittemmin erosi miehestä, mutta jäi Suomeen kun pitää maasta.

[sancai]

...
Mallin kvantitatiivisten simulaatiotulosten mukaan kaikissa 20 tutkimukseen sisältyneessä maassa maahanmuutto kannustaa yrityksiä luomaan työpaikkoja. Tämän mekanismin idea on seuraava. Maahanmuuttajilla on tyypillisesti heikompi neuvotteluasema kuin kantaväestöllä. He saavat siksi matalampaa palkkaa. Mitä enemmän taloudessa on maahanmuuttajia, sitä matalammat yritysten odotetut palkkakulut ovat. Tämä puolestaan kannustaa yrityksiä luomaan lisää työpaikkoja, mikä helpottaa työttömyyttä ja sitä kautta hyödyttää myös kotimaisia työnhakijoita. Tähän liittyvät hyvinvointihyödyt ovat suuremmat kuin tulojen uudelleenjakoon liittyvä hyvinvointikustannus.

Tulosten mukaan maahanmuutto vahvistaa kantaväestön hyvinvointia melkein kaikissa maissa. Matalan osaamistason maahanmuutto alentaa matalan ammattitaidon kotimaisen työvoiman palkkoja mutta kasvattaa korkean ammattitaidon kotimaisen työvoiman palkkatasoa. Silti kahdessa kolmesta tutkimukseen sisältyneestä maasta sekä matalan että korkean osaamistason kotimainen työvoima on hyötynyt maahanmuutosta. Keskimäärin korkean ja matalan kotimaisen työvoiman hyvinvointi vahvistuu 1,25 prosenttia ja 1,00 prosenttia. Tulos on päinvastainen, kuin mitä ennustavat ne mallit, joihin ei ole sisällytetty työmarkkinakitkaa tai tulojen uudelleenjakomekanismia.

Klassista "uusliberaalia" pavunlaskentaa. Minä en ole kaikesta yrittämisestä huolimatta ikinä ymmärtänyt, millä logiikalla se, että valtiovalta tietoisesti polkee kantaväestön palkkatasoa hyödyttääkseen yrityksiä hyödyttää tavallista keskituloista ihmistä. Perusteeksi on annettu työttömyyden väheneminen, mikä on ensinnäkin erikoinen peruste, kun ennen massamaahanmuuttoa meillä oli täystyöllisyys ja toiseksi matalan työttömyyden hyöty keskiluokallehan on se, että he ovat paremmassa neuvotteluasemassa, mikä johtaa palkkojen nousuun. Tämä normaaliin markkinatalouteen kuuluva dynamiikka tietoisesti ja valtiojohtoisesti eliminoidaan halpamahanmuutolla. Silloin, kun länsimaiden keskiluokka rikastui nopeasti, perustui se voimakkaaseen palkkojen nousuun. Enää palkat ei nouse ja nuoret aikuiset ovat köyhempiä kuin vanhempansa.

Voisi jopa ajatella, että vapailla markkinoilla tuottamattomien yritysten tekohengittäminen ulkomaisella orjatyövoimalla heikentää Suomen talouden kilpailukykyä ja innovatiivisuutta. Yhdysvaltojen etelävaltojen talous epäonnistui orjuuden takia. Liian halpa työvoima piti alkukantaisen maatalouden liian kannattavana, joten teollistuminen ei edennyt, kuten muualla. Joku varmasti hyötyy, mutta miksi se olisi keskiluokkainen kansalainen?

Pidän ns. "trickle down"-ajattelua aika naiivina. Siis sitä reaganilaista olettamaa, että duunareiden tarkotuksellinen köyhdyttäminen suuryritysten voittojen kasvattamiseksi jotenkin muka kiertäisi heidän edukseen. Olin nuorena vankka libertaari, joten olen oikeasti pyrkinyt ymmärtämään esimerkiksi tätä liberaalia maahanmuuttokantaa. Olen kuitenkin myöhemmin oppinut ymmärtämään maailman kompleksisuuden ja talouden mallintamisen mahdottomuuden, joten luotan empiiriseen näyttöön. Mikäli taloustieteilijät osaisivat kontrolloida markkinoita vapaita markkinoita tyydyttävämmin, myös työmarkkinat ovat markkinat, Neuvostoliitto olisi onnistunut.

Kuinka monta ihmistä tunnette, jotka ovat rikastuneet sillä, että heidän palkkaansa on laskettu?

[simppali]

Minun nähdäkseni kehitysapua ei tarvitse lisätä. Sen sijaan osaajien maahanmuuttoa vastustavat kämyt voivat alkaa auttamaan kehitysmaita lahjoittamalla kehitysapuun ja äänestämällä kehitysavun korottamista kannattavia puolueita.

Ja sen lisäksi kehitysmaat hyötyvät länsimaissa kouluttautuvista ja työskentelevistä osaajistaan.

Luen itseni tuohon "kämy" porukkaan, miksi esim. minun, joka katselee aitiopaikalta näiden osaajien tekemisiä pitäisi lahjoittaa rahaa kehitysapuun?
Suomeen tullut afirikkalainen/ lähidästä tullut osaaja-opiskelija on kuin jesusteippillä paikattu auton rengas,,ilma pysyy renkaan yläossassa. Nämä ns. opiskelijat hyötyvät Suomen tarjoamasta elämästä, Hae-won jopa minäkin olen kaksi loppututkintoa suorittanut,,toisen tutkinnon kohdalla on meneillään eräs projekti...laitan aivan arpaa vetämällä seuraavan; Yksikään näistä sinun ylistämistä ulkomaalaisista opiskelijoista ei tee seuraavaan kolmeen kymmeneen vuoteen sitä, mitä minä tavoittelen.

[Väestönvaihtaja]

Jenkeissä on viitteitä siitä, että koulutettujen maahanmuuttajien maahanmuutto muuttaa kantaväestön asenteita myönteisimmiksi maahanmuuttoa kohtaan. Tämä on hyvin helppo uskoa. Uskon myös toisen polven koulutettujen mamujen aiheuttavan samanlaisen asennesiirtymän.

Eiköhän täällä ole jo tarpeeksi monikulttuurisuustulkkeja ja muita husuttelijoita.

Kukaan muu ei ole sinun lisäksesi puhunut monikulttuurisuustulkeista.

Voisi jopa ajatella, että vapailla markkinoilla tuottamattomien yritysten tekohengittäminen ulkomaisella orjatyövoimalla heikentää Suomen talouden kilpailukykyä ja innovatiivisuutta.

Tässä aiheessa ei puhuta orjatyövoimasta.

[Radio]

Pienen Suomen tyhmyyksisään jakelema "kehitys"apu "kehittyville"maille ei ole toistaiseksi osoitettu hyödyttävän meitä eikä vastaanottavien maiden asukkaita. Haittana ovat meille oman hyvinvointimme heikentäminen ja rahojen käyttö korruptioon ja sotimiseen, jotka puolestaan ajavat pakkoloiset vaivoiksemme. Jos meillä joillain on varaa avustaa köyhiä maita, niin paras apu on perustaa ja avustaa hankkeita ihmisten perinteisillä asuinalueilla.
Osaajien houkuttelu on riistoa ja kolonialismia. Paljonkos Somalia hyötyi Moskovassa koulutetuista sompuista, joista osa tuli sitten Suomeenkin.

[sutki]

Näin jalkapallon World Cupin aikaan esimerkkinä osaajien haalimisesta on mm. Qatar.
Kovasti täällä Suomessa arvostellaan Qataria, mutta tuntuu monenlaista osaajaa sinne menevän.

Yksi minkä tekevät oikein on se että sen jälkeen kun osaaja ei ole riittävän osaava niin pystyvät potkimaan semmoiset pihalle.
Vastaavaa kaavaa käyttää myös mm. Japani. Mutta koska Suomi niin eihän moinen käy. Tervetuloa maailma, meillä on varaa.

[simppali]

Jenkeissä on viitteitä siitä, että koulutettujen maahanmuuttajien maahanmuutto muuttaa kantaväestön asenteita myönteisimmiksi maahanmuuttoa kohtaan.

(Lainaus Hae-won)
Veljeni on asunut "jenkeissä" yli 30-vuotta, veljelläni on autopurkaamo työllistää muutaman ihmisen..mikään ei ole muuttanut S:n asenteita myönteisiksi maahanmuuttoa kohtaan,,rosvot ammutaan Tx:issä.

[Väestönvaihtaja]

Nyt on tekemisen meininkiä!

Suomi pyrkii houkuttelemaan osaajia erityisesti Vietnamista, Intiasta, Brasiliasta ja Turkista. Nämä neljä maata ovat erityisen työn kohteena, mutta totta kai osaajia tulee muualtakin: Itä-Aasiasta, Länsi-Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, jne.

Vietnamilaisia meillä Suomessa asuukin jo niin ensimmäisen kuin toisen polven maahanmuuttajina. Ensimmäisen polven vietnamilaisia mamuja on paljon suomalaisissa korkeakouluissa. Lisäksi jonkin verran Suomessa asuu jo kauan sitten Suomeen saapuneita vietnamilaisia maahanmuuttajia. Heidän lisäksi Suomessa asuu toisen polven vietnamilaistaustaisia maahanmuuttajia eli ihmisiä, jotka ovat Suomessa asuneet koko elämänsä, mutta joiden vanhemmat ovat Vietnamista kotoisin. Ikäluokassa 20-30-vuotiaat näitä 2. polven vietnamilaistaustaisia on jonkin verran, nuoremmissa ikäluokissa takuulla enemmän.

Myös intialaisia asuu Suomessa verrattain paljon. Vietnamilaisten tavoin heitä on suomalaissa korkeakouluissa runsaasti.

Epäilemättä myös brasilialaisia ja turkkilaisia asuu Suomessa, mutta itselle nämä ovat jääneet hieman vieraammiksi. Jutussa mainitaan myös filipiiniläiset sote-alan osaajina eli käytännössä hoitajina. Filippiineiltä tuleekin paljon hoitajia, mutta hoitoalan lisäksi heitä työskentelee myös siivoojina. Arvokasta työtä, vaikka ei ehkä kaikkein hohdokkainta hommaa.

Jutussa on hyviä pointteja. Tärkeää on yksinkertaisesti tehdä Suomea tunnetummaksi. Suomea ei tunneta maailmalla kovin hyvin. Ja jos ei tunneta, silloin ei Suomeen haluta muuttaakkaan.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009209391.html

Suomi haluaa osaajia erityisesti neljästä maasta, mutta vain yhden eteen on tehty töitä
Suomeen houkutellaan osaajia nyt erityisesti neljästä maasta: Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista. Sen sijaan yritykset saada muuttajia Kalifornian Piilaaksosta ovat sujuneet kehnosti.

SUOMEN heikkenevän huoltosuhteen sekä työvoimapulan ratkaisuksi on esitetty useaan otteeseen laajamittaista työperusteista maahanmuuttoa. Toteutuksesta puhutaan kuitenkin huomattavasti vähemmän – eli siitä, mistä maista sankat määrät tulijoita saadaan Suomeen houkuteltua.

Suomella on neljä erityistä kohdemaata kiikarissa, kertovat asiantuntijat. Tärkein maista on tällä haavaa Intia.

"Pisimmällä työperusteisen maahanmuuton houkuttelutyö on Intiassa", sanoo johtaja Laura Lindeman Business Finlandin Work in Finland -yksiköstä.

INTIASTA Suomi on houkutellut väkeä vuodesta 2019 alkaen, ja nyt intialaisosaajien saatavuutta pidetään viranomaiskielellä jo "erinomaisena". Maasta on tänä aikana tullut Suomeen 5 800 oleskeluluvan hakijaa. Heistä suurin osa on ollut erityisasiantuntijoita, ja toiseksi suurin ryhmä ovat opiskelijat.

Tulijoita tarvitaan kuitenkin huomattavasti enemmän, jotta Suomen työvoimapulaa, kestävyysvajetta ja huoltosuhdetta tulevina vuosina voitaisiin korjata.

Teknologiateollisuus esitti viime viikolla jopa tavoitteen 1,3 miljoonasta Suomeen työn perässä muuttavasta. Aiemmin 500 000 maahanmuuttajan tarpeesta on puhunut eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoite on ollut maltillisempi: 50 000 työperusteista maahanmuuttajaa vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä yhteensä 250 000.

"Hallituksen tavoitteetkin ovat kovat, vaikka luvut eivät ole niitä kaikkein hurjimpia", Lindeman arvioi.

MITEN osaajia sitten on konkreettisesti Intiassa houkuteltu?

Suomi on pyrkinyt näkymään mediassa ja esittäytymään osaajille maana, jonne kannattaa tulla. Suomea on esitelty muun muassa korkeakouluissa, startup-yhteisöissä ja teknologiatapahtumissa, Lindeman kuvaa. Suomeen tulleissa it-osaajien määrä onkin ollut suhteessa suuri.

"Määrä on kasvussa mutta ei niin suuressa kasvussa kuin pitäisi", Lindeman myöntää.

Intiassa Suomi kilpailee muiden maiden houkutusten kanssa, sillä moni muukin haluaa Intiasta osaajia.

"Syy on se, että Intiassa on korkeatasoista koulutusta ja valtavaa ylitarjontaa osaajista. Intialla on myös kykyä kouluttaa osaajia. Lisäksi siellä on isoja yrityksiä, jotka lähettävät työntekijöitä ulkomaille", kertoo johtava asiantuntija Katri Niskanen työ- ja elinkeinoministeriöstä.


TÄLLAISTA väkeä uskotaan löytyvän Intian lisäksi kolmesta "kärkikohdemaasta", joita ovat Brasilia, Turkki ja Vietnam. Maita yhdistää suuri väestömäärä, kohtalaisen hyvä koulutustaso sekä se, että maissa asuville Suomi voisi olla kiinnostava esimerkiksi elämänlaadun ja palkkatason näkökulmasta.

"Nämä maat ovat kaikkein potentiaalisimmat, jos ajatellaan kaikkia osaajakohderyhmiä", Lindeman sanoo.

Business Finland on haarukoinut kärkimaat analysoiden ja yhdistäen tietoja sekä tulomaista että siitä, mikä Suomen vetovoima on tulijoiden silmissä. Analyysiin on otettu mukaan tietoja Suomeen jo muuttaneista, asiantuntijamääristä eri maissa sekä englannin kielen taitotasosta ja digitaalisista valmiuksista.

Lisäksi on tarkasteltu esimerkiksi sitä, miten elämänlaatu, palkkataso ja yrittäminen täällä kiinnostavat mahdollisia tulijoita ja millainen mielikuva Suomesta maassa yleisesti on. Myös Suomen vientitilastot on otettu analyysissä huomioon.

Vietnamin puolesta puhuu se, että maasta on jo tullut osaajia Suomeen. Se edesauttaa lisämuuttoa. Lisäksi Suomen maine on Vietnamissa erinomainen. Kilpailu osaajista on kuitenkin kovaa.

Turkissa on Brasilian tapaan paljon osaajia mutta suomalaisanalyysin mukaan myös paljon maasta työntäviä tekijöitä. "Eikä Filippiinejä voi jättää huomiotta sote-osaajissa. Muilta osin Filippiinit ei ole toistaiseksi niin merkittävä meille", Niskanen arvioi.

Suomi aikoo palkata tuleviin rekrytoinnin kärkimaihin talent managereita, osaajahoukuttelun yhteyshenkilöitä. Heidän tehtävänsä on tehdä Suomen työmarkkinoita tunnetuksi ja luoda verkostoa. Intiassa on ollut talent manager jo usean vuoden. Tulokset näkyvät Niskasen mukaan siinä, että maasta Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä on isossa kasvussa.

"Yksi talent manager maata kohden voi kuulostaa vähäiseltä. Mutta virkamatkapohjalta tätä on vaikea tehdä, sillä paikalla pitää pystyä uimaan rakenteisiin", Niskanen muistuttaa.

Muutakin tehdään. Te-toimisto on vastikään alkanut tarjota yrityksille kansainvälisen rekrytoinnin neuvontaa, ja Business Finland on avannut Work in Finland -sivuston, jossa on esillä myös Suomen konkreettinen työpaikkatilanne.

"Nämä ovat konkreettisia isoja askeleita, vaikka ei ehkä siltä kuulosta", Lindeman sanoo.

SUOMEEN tuleminen ei ole aina vaivatonta. Lindemanin mukaan ensimmäinen pullonkaula on Suomen maakuva. Toisin kuin olemme luulleet, Suomea ja sen menestystä onnellisuuslistauksissa ei tunneta.

Suomen houkuttelutyö lähteekin nyt tunnettuuden kasvattamisesta. Lindeman korostaa, että työperusteisen maahanmuuton onnistuminen vaatii koko ketjun toimimista.

"Suomen pitää olla houkutteleva, maahantulon ja rekrytoinnin pitää toimia samoin kuin viranomaispalveluiden, tulijan puolisolle pitää löytää töitä ja lapset saada päiväkotiin", Lindeman luettelee.

Hän muistuttaa, että tärkein asia on kuitenkin se, mitä maahan tulijalle Suomessa tapahtuu.

"Jos on syrjintää, rasistista kohtelua tai muuten työelämässä ja yhteiskunnassa on nihkeää, se sana kyllä kiirii. Silloin on ihan sama, mitä houkuttelutyötä on tehty."

"Nyt on tekemisen meininkiä eri tavalla kuin aikaisemmin työperusteisen maahanmuuton edistämisessä. Voimme saada tuloksia aikaan, eikä muuta vaihtoehtoa olekaan", Katri Niskanen sanoo.

"Uskon, että osaajapulan pahentuessa ihmiset muuttavat käyttäytymistään avoimemmaksi, ja siitä lähtee versomaan hyvä muutos.