Kuinka Suomi voisi houkutella enemmän osaajia?

[Econ101]

Markkinataloudessa ihmiset äänestävät lompakoillaan. Suomalaiset ovat lompakoillaan äänestäneet etnisten ravintoloiden puolesta. Ketään ei pakoteta etnisiin ravintoloihin, vaan suomalaiset käyvät niissä vapaasta tahdostaan. Herkullisen ruuan lisäksi etnisissä ravintoloissa käynti on siitä mukavaa, että tietää rahojen päätyvän ahkerille maahanmuuttajille. He ovat rahansa ansainneet. Lisää etnisiä ravintoloita Suomeen!

Ehkä tässä on itsellekkin opittavaa sen verran, että jatkossa pitää alkaa puhumaan osaajista ja korkeasti koulutetuista osaajista. Kyllä esimerkiksi kokitkin ovat osaajia, vaikkeivat korkeasti koulutettuja olekkaan. Kaikki työ on arvokasta.

Etniset ravintolat ovat herkullinen aihe, mutta en tiedä, liittyykö se tähän aiheeseen.

Juu, sinullekin tässä on varmasti opittavaa! Yrität vängätä, että kun nyt suomalaiset käyvät muukalaisten pitämissä ravintoloissa, tämä jotenkin perustelisi sitä, että Suomeen pitää saada väkeä muilta mailta.

Nyt kun nämä muukalaiset ovat täällä ja jotkut heistä pitävät ravintoloita, niin totta kaikki markkinatalouden ehdot pätevät myös silloin. Niissä käydään, jos niiden tuotteet miellyttävät. Ei tämä kuitenkaan ole mikään peruste muukalaisvirtoihin. Tai ehkä se sinulle on.

Sitä paitsi, vaikka kallosi lienee totisesti paksu, koska et vieläkään tätä ole ymmärtänyt, totean, että muukalaisvirrat eivät ole välttämätön ehto sille että etnisten ravintoloiden määrä Suomessa kasvaa, jos suomalaisten näin tahtovat.

[Roope]

Peter Vesterbackan mukaan Suomi tarvitsee 60 000 koulutettua työperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi. Se on kova tavoite, mutta ei mahdoton.

Vielä alkuvuodesta se oli 60 000 opiskelu- tai työperäistä maahanmuuttajaa tai Suomi lakkaa pyörimästä, mutta nyt siis 60 000 koulutettua työperäistä maahanmuuttajaa.

Vesterbackalla on paskapuheineen Guggenheim-konsultin uskottavuus, etenkin kun on itse tuottamassa Suomeen kustannuksia aiheuttavaa haittamaahanmuuttoa.

[Roope]

Lisää maahanmuuttoa vaativien on kyettävä vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin

Näyttää selvältä, että Suomi tarvitsee paljon nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Sitäkin kipeämmin tarvitaan visiota siitä, millainen maahanmuuton jälkeinen uusi Suomi on.

Helsingin Sanomat 30.10.2022

Ei näytä ollenkaan selvältä. Missä laskelmat ja niiden oletukset?

On päinvastoin ilmeistä, että meillä ei ole keinoja houkutella Suomeen erityisen paljon enemmän suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävää maahanmuuttoa. Ja vaikka olisikin, niitä ei tultaisi käyttämään, koska oikeasti Suomeen halutaan Euroopan ulkopuolista sosiaaliturvamaahanmuuttoa.

MISSÄ nykyisin kohtaa toimitus­johtajan, siellä kaivataan Suomeen merkittävästi lisää ulkomaista työvoimaa – mieluiten saman tien lento­koneeseen, Helsinki-Vantaalla pikakaistalle ja Oak Barrel -pubin kautta aamu­vuoroon.

Tuoreessa kirjassaan työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto puhuu asiasta teoksen nimeä myöten: Puuttuvat puoli miljoonaa. Tuon verran väestö­ennustetta enemmän ihmisiä Suomessa pitäisi vuonna 2060 olla, jotta talouskasvu pysyy kohtuullisena.

Jos ei pysy, vaarassa on ainakin hyvinvointivaltio, ehkä eläkkeetkin.

Murto ei käsittääkseni esitä, että Suomeen pitäisi saada puoli miljoonaa maahanmuuttajaa hinnalla millä hyvänsä. Määrä kuvaa paremminkin kestävyysvajeen suuruusluokkaa.

Massamaahanmuutto luo kyllä talouskasvua, mutta se ei korjaa kestävyysvajetta tai kustanna eläkkeitä, sillä nykyisillä maahanmuuttopolitiikan painotuksilla suurin osa tulijoista on Suomessa nettosaajia, ei nettomaksajia.

"Kymmenen vuotta on puhuttu siitä, että tarvitaan toimenpiteitä työ- ja osaamisperäisen maahanmuuton saamiseksi. Tässä pitäisi päästä tosi nopeasti liikkeelle, olemme jo menettäneet paljon aikaa", totesi OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio HS:ssä viime viikolla.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies puolestaan vaati vuosi sitten Suomeen "hätätilaa" ja "kaikkien keinojen" ottamista käyttöön työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. EK:n johtaja Sami Pakarinen ja konsultti Jussi Pyykkönen tulkitsivat HS:n elokuussa julkaisemassa kirjoituksessa, että tekijöitä tarvitaan 2040-luvulle tultaessa jopa 200 000 lisää.

Noita vaatimuksia tarkemmin selvitettäessä käy ilmi, että kyse ei ole korkeakoulutetuista osaajista vaan halpatyövoimasta. Kun nämä herrat puhuvat "kaikista keinoista" he yleensä tarkoittavat riman laskemista ja saatavuusharkinnasta luopumista, mikä taas vaikuttaa vain halpatyövoimaan.

MYÖS Sanna Marinin (sd) hallitus on tarttunut toimeen. Sen "tiekartta" tavoittelee toimia, joilla Suomeen saapuu 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen tekijöitä pitäisi tulla vähintään 10 000 lisää vuodessa.

Jos pitäisi arvata, kevään eduskuntavaalien jälkeen nämä numerot kasvavat. Liike-elämän vaikuttajien Exceleissä se on helppoa, mutta oikeasti se on vaikeaa.

Liike-elämän vaikuttajien kuten myös ministeriöiden Exceleissä lähdetään virheellisesti siitä, että maahanmuuttaja on ominaisuuksiltaan, osaamiseltaan ja tulotasoltaan keskiverto suomalainen. Ei tietenkään ole, mutta muuten laskelmista ei saada positiivisia. Maahanmuutto kokonaisuutena on ja tulee näillä näkymin olemaan vielä vuosikymmenet Suomelle taloudellisesti tappiollista.

"Meidän pitää monella tapaa yhteiskuntana muuttua ja korjata asenteita", totesi myös työministeri Tuula Haatainen (sd) Ylellä syyskuussa.

Sekin voi olla alimitoitettu ilmaus.

Miksi? Miten?

OLI asiasta mitä mieltä tahansa, jopa satojentuhansien uusien ihmisten tulo Suomeen muuttaisi yhteiskuntaa tuntuvasti ja näkyvästi.

Se tarkoittaa suurta joukkoa ihmisiä, jotka haluavat löytää elämänkumppanin, perustaa perheen, harjoittaa uskontoaan, käyttää haluamiaan palveluja ja edetä elämässään – rikastua, rakastua tai vain nauttia Suomen vapaudesta ja olla jotakin, mikä lähtömaassa on kielletty.

Tuossa jo vihjataan, että tulijat ovat muslimeja, mikä taas viittaa nykyisen haittamaahanmuuton jatkamiseen ja lisäämiseen. Siitä on kestävyysvajeen poistaminen kaukana.

Pahinta olisi, jos nämä tulijat nähtäisiin vain talouden välineinä – jonkinlaisena vanhenevia suomalaisia hoitavan hyvinvointivaltion huoltojoukkoina. Kun liike-elämä puhuu työperäisestä maahanmuutosta, puheeseen jää helposti tämä kaiku. Kuka sellaiseen kutsuun haluaisi vastata?

Eikö hyvinvointivaltion pitäisi olla myös jotakin muuta kuin talo, joka tarvitsee Baltiasta tai Filippiineiltä remonttimiehiä – jotakin, joka houkuttelee tulijoita juuri Suomeen?

Emmekö me itse asiassa halua uusia suomalaisia?

Maahanmuuttajia ei kiinnosta, millä motiiveilla Suomeen muuttaminen on tehty houkuttelevaksi.

Kaikki maahanmuutto halutaan propagoida muka taloudellisesti kannattavaksi, minkä jälkeen mitätöidään vaatimus taloudellisesta hyödyllisyydestä, koska tarkemmin katsoen sitä ei ole kuin poikkeustapauksissa.

Hesarissa olikin pari päivää sitten kolme mielipidekirjoitusta, joissa syyllistettiin suomalaisia maahanmuuttajien syrjinnästä ja toiveesta, että maahanmuuton pitäisi olla taloudellisesti kannattavaa. Valtamedianarratiivissa maahanmuutto on itseisarvo.

NÄYTTÄÄ selvältä, että jos Suomi haluaa kasvaa, se tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.

Vitsi on siinä, että Suomi kasvaa ihan minkälaisella maahanmuutolla tahansa, myös nykyisellä haittamaahanmuutolla, josta yritetään vääntää väkisin "työperäistä". 

Sitäkin kipeämmin tarvitaan kuitenkin visiota siitä, millainen tämä uudenlainen Suomi olisi.

Mitä kieliä siellä puhutaan? Mille aloille tultaisiin, poistettaisiinko tarveharkinta? Maksetaanko kaikille yhä kunnon palkkaa? Haluavatko tulijat erilaista arkea kuin me nyt elämme, uimahalleissa ja kauppakeskuksissa?

Tätä visiota kutsutaan yleisesti "Ruotsin tieksi". Naapurista voi katsoa, mihin Suomi on menossa.

Ovatko suomalaiset valmiita muuttumaan – sillä ei töihin tulijoita meidän tapoihimme pakottaakaan voi.

Mutta suomalaiset voi pakottaa? Oliko tämäkin viittaus fundamentalismi-islamin vaatimuksiin?

Jos työntekijät tulisivat vain käymään – vierastyöläisiksi – edessä olisi varmasti myös irtonaisuuteen liittyviä ongelmia.

Jos taas haetaan pysyvää maahanmuuttoa, tulijoiden olisi koettava olevansa osa yhteistä Suomi-projektia, ja Suomi-projektin pitäisi sopeutua. Muuten edessä olisi ulkopuolisuuden tunne ja ongelmia.

Jos haetaan pysyvää maahanmuuttoa eli perheitä, puhutaan kantaväestön syrjäyttävästä massamaahanmuutosta, josta on käytännössä mahdoton tehdä taloudellisesti kannattavaa.

Pidän käsittämättömänä toimittajan asennetta, että maahanmuuttajilta ei voi vaatia mitään, joten suomalaisten on taivuttava heidän tahtoonsa. Esimerkiksi Saksassa merkittävä osa kantaväestöstä tuntee itsensä maahanmuuton vuoksi ulkopuoliseksi omassa maassaan.

TÄSSÄ VAIHEESSA kauhukuvaksi nostetaan yleensä Ruotsi, jonka väestöstä noin viidesosa on syntynyt ulkomailla. Toisen polven kera osuus on vielä suurempi.

Ruotsissa erityisesti pakolaisten integraatio on epäonnistunut monella tapaa, ja Suomen pitäisi oppia näistä virheistä. Poliitikkojen on kerrottava, miten.

Lopettamalla kaikin keinoin haittamaahanmuutto. Siinä se.

Kun maahanmuuttoa on liikaa ja se on vääränlaista, tulee ongelmia. Ei ole olemassa jotain toisenlaista parempaa kotouttamispolitiikkaa, jolla virheellisen maahanmuuttopolitiikan luomat ongelmat voisi korjata. Ei Ruotsissa, ei Suomessa, ei missään.

Toisaalta työperäinen maahanmuutto on erilainen ilmiö kuin pakolaisuus. Koska Suomi on jo jäljessä, polku osaksi yhteiskuntaa on täällä mahdollista rakentaa toisin kuin Ruotsissa.

Ei ole mitään maagista "polkua osaksi yhteiskuntaa", joka meidän pitäisi osata rakentaa. Haave sellaisesta on haihattelua.

Tilanne olisi kieltämättä erilainen, jos olisi yksimielisyys, että toivottu lisämaahanmuutto saataisiin Euroopasta. Näyttää kuitenkin siltä, että tulijoita houkuteltaisiin halpatyövoimaksi etenkin Euroopan ulkopuolelta kehitysmaista ja muslimimaista.

Se vaatii kuitenkin jotakin muuta kuin pelkkää Excel-evankeliointia tarvittavista ihmismääristä. Jotta suomalaiset lähtevät projektiin mukaan, maahanmuuton edistäjien on vastattava kaikkein vaikeimpiinkin kysymyksiin.

No, ei. Suomalaiset nujerretaan hiljaisiksi toimittajankin kyseenalaistamatta käyttämällä "tarvitsemme valtavasti työperäistä maahanmuuttoa"-hokemisella, eikä keneltäkään maahanmuuton edistäjältä vaadita valtamediassa vastauksia helpoimpiinkaan kysymyksiin, koska he altistuisivat kriitikille ja jäisivät kiinni valheistaan.

Suomalaiset eivät lähde mukaan "projektiin", mutta propagandavyörytyksen seurauksena vastaavat kiltisti mielipidekyselyissä, että Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa.

[Lalli IsoTalo]

Valtamedianarratiivissa maahanmuutto on itseisarvo.

Aivan, koska itseisarvo EI voi saada negatiivisia arvoja! Eli mitä suurempi maahanmuuton kokonaisvaltainen negatiivinen arvo on, sitä suurempi sen arvo on valtamedianarratiivissa!

[F1nka]

... "kaikkien keinojen" ottamista käyttöön työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ...

Maahanmuutto tosiaan on itseisarvo, jota pyritään tukemaan kaikella lintujen kausimuutosta aina vauvojen heittelyyn. Milloin joku politikko on julistanut, että tarvitsee ottaa kaikki keinot käyttöön, jotta suomalaiset perustaisivat perheen? Suomalaisten lisääntymisellä saadaan paljon varmemmin luterilaisen työmoraalin omaavia pyllynpyyhkijöitä puhumattakaan nerokkaista koodareista. Jyri Häkämies ei ole kiinnostunut tulevaisuuden pyllynpyyhkijöiden varmistamisesta, vaan maahanmuuton maksimoimisesta.

[Nikolas]

Lisää maahanmuuttoa vaativien on kyettävä vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin

Näyttää selvältä, että Suomi tarvitsee paljon nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Sitäkin kipeämmin tarvitaan visiota siitä, millainen maahanmuuton jälkeinen uusi Suomi on.

Helsingin Sanomat 30.10.2022

Ei näytä ollenkaan selvältä. Missä laskelmat ja niiden oletukset?

Tuohan on vielä (köh) pientä verrattuna siihen mitä silloinen valtiovarainministeri (ja myöhemmin myös pääministeri) Jyrki Katainen taannoin ennusteli.

Mitenkäs se menikään:

Pitkä lainaus jotta kukaan ei voisi syyttää kontekstista irroittamisesta:

Tästä teemasta minä nautin, koska ihan sen verran, jos palaan tähän akuuttiin pankki- ja finanssisektorin kansainväliseen kriisiin, niin nythän meillä on pitkään jatkuneen noususuhdanteen jälkeen ihan normaali laskukausi menossa. Näin tämä talous menee aina. Ihan normaali laskukausi, mutta sitä pahentaa tämä pankkikriisi. Mutta, niin kuin tuossa jossakin vaiheessa taisin todeta, kahden – kolmen vuoden päästä tilanne näiltä osin on jo varmasti parempi, että suhdanne kääntyy ylöspäin. Maailmasta varmasti löytyy joku vakavarainen pankki kahden – kolmen vuoden päästä, mutta tämä on tämmöinen tietyllä tavalla symmetrinen shokki. Mutta 2010 vuodesta eteenpäin, 2010 vuoden uudenvuoden aattona toivon että jokainen vetäisee salkoon lipun, koska sitten alkaa uusi maailma, uusi tulevaisuus Suomessa. Se tarkoittaa sitä, että se on ensimmäinen vuosi, kun työikäisten määrä alkaa merkittävästi vähenemään. Jos sitä hieman konkretisoi, niin 2010 vuodesta tämä työikäisten määrä suhteessa lapsiin ja eläkeikäisiin alkaa vajoamaan todella jyrkästi. Jos me haluaisimme yhdentoista vuoden päästä – noin yhdentoista vuoden päästä – pitää saman huoltosuhteen, eli työikäisten määrä suhteutettuna lapsiin ja vanhuksiin, kuin mikä on tänä päivänä, me tarvittaisiin tähän maahan yksi pilkku kahdeksan miljoonaa maahanmuuttajaa. Ja jokainen voi arvioida, että onko tämä realistista vai ei. Itse uskon että se ei ole, vaikka me tarvitsemme ja me kannustamme maahanmuuttoa. Tarvitsemme ulkomaalaisia ihmisiä tekemään töitä Suomeen – tervetuloa – mutta en usko että yhtä pilkku kahdeksaa miljoonaa maahanmuuttajaa Suomeen voidaan yhdessätoista vuodessa saada. Tästä tulee iso, iso taloudellinen haaste. Se on mielenkiintoinen, se on kova, ja kaikki talouspolitiikan toimenpiteet pitääkin tähdätä siihen, kuinka me selviämme tässä. Suomi ja Japani, ne ovat kaksi maailman ainoaa maata, jotka ovat tämmöisessä tilanteessa, kukaan muu ei.

• Jyrki Katainen Yle TV1 Ykkösaamun haastattelussa 4. huhtikuuta 2008

Muistutan myös siitä että EU:n laskelmien mukaan Suomeen mahtuu 62 miljoonaa asukasta. Siis noin 11 kertaa enemmän kuin nykyään Suomessa asuu.

Koko ajan ne jauhavat samaa tarinaa väestöllisestä huoltosuhteesta, joka on silkkaa tuubaa jokaiselle joka kykenee ajattelemaan omilla aivoillaan. Johonkin työikäisten luokkaan kuuluminen ei ratkaise mitään vaan se ratkaisee, onko yksilöstä tekemään niitä hommia joita häneltä odotetaan. Kielitaidottomuus, toiskulttuurisuus ja koulutuksen puutteellisuus tai yhteensopimattomuus voivat tehdä sellaisesta väestöllisen huoltosuhteen perusteella tervetulleesta maahanmuuttajasta tyhjän arvan, joka ei paljoa veroja maksele. Taloudellisen huoltosuhteen merkityksestä esimerkiksi työviikon pituuteen voisi jopa keskustella mutta maahanmuuton perusteleminen väestöllisellä huoltosuhteella on joko harhaista itsepetosta tai tahallista harhaanjohtamista.

[Siener]

En ole viitsinyt tähän ketjuun osallistua, kun asia on niin itsestäänselvä, mutta menköön kertauksena:

- asuminen, ruoka, alkoholi, bensiini,  sairaan kalliita verrattuna muuhun maailmaan.

- johtotehtävissä palkkataso alle puolet edes EU-alueen vastaavista. Kaikilla muillakin palkkataso riittämätön.

. paska ilmasto. Jo muutenkin huonolla palkkatasolla pitää varautua ja olla varusteet neljään vuodenaikaan.Jos perhe mukana, niin kaikille kesävarusteet ja tarvikkeet, syksyn loskasäihin toiset tarvikkeet ja talveksi talvivarusteet kaikille.

Joku muu saa halutessaan jatkaa...

[Jorma M.]

Suomi voisi houkutella enemmän osaajia

- osoittamalla eri tavoin suomalaisille nuorille että Suomi pitää suomalaisten nuorten puolta.
- ja vielä niin että varsinkin verrattuna mamuihin. Ja 5 x varsinkin kehitysmaamamuihin

- Mitä paremmin Suomi valtiollisesti osoittaa teoillaan ja puheillaan pitävänsä suomalaisten osaamisen puolta (verrattuna ei-osaamiseen), sen paremmin suomalaisista syntyy osaajia.

- disclaimer: "osaaminen" ei tarkoita nykyistä systeemiä, missä lähinnä monikoheltamisella ja perseennuolennalla ja ylitöistä/-rasituksesta sairastumalla osoitetaan "pätevyyttä". Osaaminen tarkoittaa että työntekijän ja työnteettäjän välillä on jonkinlainen tasapuolisuus ja että kummallakin velvollisuutensa.

[Väestönvaihtaja]

Noin puolet Suomessa maisterintutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista on työllistynyt Suomeen vuoden kuluttua valmistumisesta. Tämä on hyvä asia ja kertoo siitä, että opiskeluperäinen maahanmuutto on eräs tapa osaajien saamiseksi. Olenkin ihmetellyt niitä väitteitä joiden mukaan kaikki Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset muuttaisivat valmistumisensa jälkeen ulkomaille.

[tweet]1591367853973946368[/tweet]

[Dangr]

Työllistyneet omalle koulutusalalleen vai ruokalähetiksi?

Noista ihan liian iso osa on muuttanut pois. Eräs minkä olen ulkomaalaisten kanssa keskustellessa huomannut isoksi ongelmaksi on jatkotutkintojen rahoitus. Heillä on paljon tietoa ja osaamista. Muutamalla oli ideita josta ulkomaalaiset yliopistot ovat valmiit antamaan rahoitusta heittämällä usean tonnin kuussa neljäksivuodeksi ja täällä joutuvat omasta kukkarosta maksamaan elämisensä tai jokavuotiseen hakemusrumbaan.

Tietysti voimme sanoa ettei ulkomaalaisten elämisen rahoittaminen kuulu meille, mutta kun he kerran ovat jo täällä niin kannattaisi pitää heistä kiinni. Kuten markkinoinnissa, halvempaa pitää vanha asiakas kuin etsiä uusi.

Me kehumme aina olevamme korkean koulutuksen maa jolla selviämme. Pitäisi enemmän laittaa rahoitusta kehiin. Jollei muuta, niin yliopistot voisivat myydä/vuokrata patentteja muille ja saada rahoitusta takaisin siten.

[Väestönvaihtaja]

Elina Valtonen keskustelee Peter Vesterbackan kanssa opiskeluperäisestä maahanmuutosta. Tähän liittyy myös aluepoliittinen aspekti, sillä Vesterbacka tuo oppilaita oppilaspulasta kärsiviin syrjäseutujen lukioihin. Tämän myötä maaseudun väki pääsee nauttimaan kansainvälisyydestä.

https://www.youtube.com/watch?v=8vFD81ifqz4

[Roope]

Elina Valtonen keskustelee Peter Vesterbackan kanssa opiskeluperäisestä maahanmuutosta. Tähän liittyy myös aluepoliittinen aspekti, sillä Vesterbacka tuo oppilaita oppilaspulasta kärsiviin syrjäseutujen lukioihin. Tämän myötä maaseudun väki pääsee nauttimaan kansainvälisyydestä.

Vesterbacka kehuu, kuinka hänellä olisi ollut satojen miljoonien eurojen koulutusvientihanke Indonesian kanssa, mutta kun se tyrehtyi viranomaisten vastustukseen, hän ryhtyi kuppaamaan rahaa veronmaksajilta tuomalla Suomen lukioihin kehitysmaalaisia. Ei kun siis, kuinka ulkomaalaisille tarjottu ilmainen koulutus tuottaa Suomeen nettoveronmaksajia. Suunnitelmana tuoda tänne viiden vuoden sisällä 15 000 kehitysmaalaista toisen asteen kouluihin joka vuosi. Näin tekevät kuulemma myös "kanadat ja jenkit". Tarkoituksena nostaa maahanmuutto 60 000 ihmiseen vuodessa...

Valtonen on juonessa mukana puhuen Vesterbackan hankkeesta Suomen kestävyysvajeen poistajana.

Ei ole sanaa kuvaamaan sitä halveksuntaa, jota koen näitä kohtaan.

[Lalli IsoTalo]

Valtonen on juonessa mukana puhuen Vesterbackan hankkeesta Suomen kestävyysvajeen poistajana.

Ei ole sanaa kuvaamaan sitä halveksuntaa, jota koen näitä kohtaan.

Jeps. Vähän ohi otsikosta: Valtonen aikoo tehdä suuria budjettisäästöjä, kun kokkarit pääsevät hallituksiin. Valtosen antama ensimmäinen esimerkki suurista säästöistä oli ansidonnainen työttömyysturva. 

[Golimar]

Suomen pilaajat hierovat käsiään ja laskeskelevat kuinka paljon voisivat nyhtää rahaa kehitysmaalaisilla "osaajilla".

[tweet]1592070249536290816[/tweet]

https://twitter.com/TimoLahti67/status/1592070249536290816

https://twitter.com/crazytownoy

https://www.finder.fi/Konsultointipalvelut/Crazy+Town+Oy/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4/yhteystiedot/837440

Miksi osaajapulaa ei ratkaista vain yhdellä lääkkeellä? (TRE)
Osaajapula on tämän hetken "buzzword", siitä puhutaan kaikkialla. Avoimia työpaikkoja ei saada täytettyä, koska työpaikan osaamisvaatimuksia täyttäviä työntekijöitä ei ole työmarkkinoilla saatavilla.

Osaajapula koskettaa eri alueita ja toimialoja eri tavalla, mutta tutkimuksen mukaan jopa 70 % yrityksistä kokee haasteita osaajien saatavuudessa.

Millaisia ratkaisuja meillä on taklata tätä haastetta? Keneltä voi pyytää apua, kun oma keinovalikoima on jo käytetty? Voiko omaa yrityskulttuuria kehittää osaajia houkuttelevampaan suuntaan? Pitäisikö nykyisiä työntekijöitä lisäkouluttaa? Vai saisiko ulkomailta tekijöitä meille?

Osaajapula on monisyinen vyyhti haasteita, joten ratkaisuitakin löytyy moneen lähtöön!

Sarjayrittäjä Peter Vesterbackalta löytyy kehitysideoita vaikka muille jakaa. Erityisen vahvasti hän on viime vuosina työskennellyt osaajapulan ratkaisemiseksi kansainvälisten osaajien tuomisella Suomeen. Puheenvuorossaan hän sivuaa muitakin ratkaisuja, sekä valaa meihin uskoa – yhdessähän haasteet ratkaistaan!

Alkutervehdyksissä ja verkostoitumisen aikana voit tutustua myös tapahtuman mahdollistajien tarjoamiin palveluihin!

Ohjelma

13:45 Kahvitarjoilu

14:00 Tervetuloa!

Tapahtuman mahdollistajien tervehdykset:
Crazy Town, Kati Fager
Fennia, Sini Karra
Saranen, Reetta Vuorinen
Talentgate, Tiina Mäkinen
TE-palvelut, Teemu Sernola

14:30 Peter Vesterbacka + Q & A

15:15 Keskustelua & verkostoitumista

16:00 Tapahtuma päättyy


Tapahtuman mahdollistavat:

Crazy Town – Yhdistämme osaajia yrityksiin ja tuemme yhteisöllistä ja elinikäistä oppimista

Fennia –  Osaajien houkutteleminen sitouttamisen ja työhyvinvoinnin keinoin

Finest Future – Rakennamme muutosta ja parasta tulevaisuutta nuorille

Saranen – Miksi osaamisen johtaminen on strategisesti tärkeää?

Talentgate – Uusien osaajien kasvattaminen osaajapulan parissa kamppaileville yrityksille

Te-palvelut – Kansainvälisen rekrytoinnin palvelut vastauksena osaajapulaan

Lämpimästi tervetuloa! Ilmoittauduthan mukaan alla olevalla lomakkeella.

https://www.crazytown.fi/events/miksi-osaajapulaa-ei-ratkaista-vain-yhdella-laakkeella-tre/

[Äpyli]

^ No en ihmettele että moni yritysjohtaja on konseptista innoissaan. Otetaan hessu koodaamaan puoleksi vuodeksi firmaan ja työkkäri maksaa palkan (työttömyysetuuden). Firmalla ei rekrytointivelvoitetta. Mikäli hessu osaa hommat, hän alkaa olla tuottelias varsin pian, tosin palkkaa siitä ei varsinaisesti makseta. Mikäli hessu ei osaa hommia eikä osoita oppimisen merkkejä, hessu joutaa mennä. Kuitenkin mikäli hessu on tuottanut edes jotakin, firma on saanut ulkoistettua rekrytoimisen riskin valtiolle ja hyötynyt hessusta. Samalla koko järjestelyn mahdollistanut firma ottaa siivunsa. Raha siis kyllä vaihtaa omistajaa ahkerasti mutta hessulle se ei näyttäydy paitsi siinä tapauksessa, että firma päättää rekrytoida hänet, ja tällöinkin työttömänä työskentelemisen jälkeen.

[Väestönvaihtaja]

Vesterbacka kertoi yrityksensä tuoneen Suomeen vietnamilaisia ja uzbekistanilaisia opiskelijoita. Vietnamilaiset ovat ihan lungia porukkaa. Suomalaisissa korkeakouluissa vietnamilaiset ovat yksi suurimmista kansainvälisten opiskelijoiden ryhmistä ja korkeasti koulutettuja vietnamilaisia työskentelee Suomessa koulutustaan vastaavissa töissä. Uzbekeista en tiedä muuta kuin sen että enemmistö heistä on muslimeja. Ateistina en oikein uskonnoista välitä, mutta arvokonservatiiveille heidän muslimiutensa lienee plussaa.

Vesterbacka kehuu, kuinka hänellä olisi ollut satojen miljoonien eurojen koulutusvientihanke Indonesian kanssa, mutta kun se tyrehtyi viranomaisten vastustukseen, hän ryhtyi kuppaamaan rahaa veronmaksajilta tuomalla Suomen lukioihin kehitysmaalaisia. Ei kun siis, kuinka ulkomaalaisille tarjottu ilmainen koulutus tuottaa Suomeen nettoveronmaksajia. Suunnitelmana tuoda tänne viiden vuoden sisällä 15 000 kehitysmaalaista toisen asteen kouluihin joka vuosi. Näin tekevät kuulemma myös "kanadat ja jenkit". Tarkoituksena nostaa maahanmuutto 60 000 ihmiseen vuodessa...

USA:ssa ja Kanadassa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Se on aivan totta. Liitteenä kuva, jossa näkyy suurimmat kv. opiskelijoiden lähtömaat Yhdysvalloissa vuonna 2020.

https://www.statista.com/statistics/233880/international-students-in-the-us-by-country-of-origin/

[Faidros.]

"Ateistina en oikein uskonnoista välitä, mutta arvokonservatiiveille heidän muslimiutensa lienee plussaa."

Arvokonservatismi on sitä, että pidetään sitä omaa uskoaan ainoana oikeana. Vieras uskonto ei todellakaan ole uskovaiselle mitään plussaa, kun
meillä uskonnottomilla ei ole tuollaista riippakiveä... kaikki uskonnot on vain uskontoja ja enemmän tai vähemmän haitallisia hallinollisesti järjestettyinä vaikutuskanavoina.
Uskonnot ovat pre-poliittinen järjestelmä, joka vielä nykyäänkin ylittää normaalin järjen käytön.

[Roope]

USA:ssa ja Kanadassa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Se on aivan totta. Liitteenä kuva, jossa näkyy suurimmat kv. opiskelijoiden lähtömaat Yhdysvalloissa vuonna 2020.

Amiksessa, lukiossa ja hanttihommissa niiden ohella kuten Vesterbackan kuvioissa?

[Lalli IsoTalo]

"Ateistina en oikein uskonnoista välitä, mutta arvokonservatiiveille heidän muslimiutensa lienee plussaa."

Islam ei perinteisessä mielessä ole uskonto, vaan kokonaisvaltainen totalitaris-satanistinen maailmanvalloitusideologia.

[Väestönvaihtaja]

Teknologiateollisuuden mukaan Suomi tarvitsee 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa seuraavan 28 vuoden aikana. Kunnianhimoinen muttei mahdoton tavoite. 1,4 miljoonaa on 25% Suomen nykyisestä väkiluvusta, mutta luonnollisesti nämä mamut hankkisivat lapsia, jolloin maahanmuuttajataustaisten määrä kasvaa sitäkin kautta. Tälläisellä tulijamäärällä olisi erilaisia kulttuurillisia vaikutuksia. Tälläisten maahanmuuttajien määrän myötä suomalaisessa ravintolamaailmassa korostuisi tulijoiden lähtömaiden herkut.

Suomeen tulee jatkossakin muuttamaan osaamisperäisiä maahanmuuttajia. Se on fakta, jonka kanssa on osattava elää. Persujen ei kannata sitä vastustaa, sen sijaan persujen kannattaa tuoda esille oma näkemyksensä siitä, miten Suomi tehdään entistä houkuttelevammaksi osaamisperäisille maahanmuuttajille.

USA:ssa ja Kanadassa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Se on aivan totta. Liitteenä kuva, jossa näkyy suurimmat kv. opiskelijoiden lähtömaat Yhdysvalloissa vuonna 2020.

Amiksessa, lukiossa ja hanttihommissa niiden ohella kuten Vesterbackan kuvioissa?

Vesterbackan mallissa lukiokoulutus ole väylä korkeakouluopintoihin. Varmasti maahanmuuttajataustaisia opiskelee jenkeissä myös toisen asteen kouluissa.

"Ateistina en oikein uskonnoista välitä, mutta arvokonservatiiveille heidän muslimiutensa lienee plussaa."

Islam ei perinteisessä mielessä ole uskonto, vaan kokonaisvaltainen totalitaris-satanistinen maailmanvalloitusideologia.

Islam on uskonto siinä missä kristinusko. Suomalaiset ovat saaneet osansa kristinuskon väkivaltaisesta levittämisestä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen

[Siener]

Peter Vesterbackan puheesta puuttui "loppuhenkonen".

Se kuuluu aitoon suomenkieleen, ja suurin osa tapaamistani suomenruotsalaisista osaa sen ja käyttää sitä.

En luota henkilöön, jolta suomea puhuessaan puuttuu loppuhenkonen.

[Roope]

Teknologiateollisuuden mukaan Suomi tarvitsee 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa seuraavan 28 vuoden aikana. Kunnianhimoinen muttei mahdoton tavoite. 1,4 miljoonaa on 25% Suomen nykyisestä väkiluvusta, mutta luonnollisesti nämä mamut hankkisivat lapsia, jolloin maahanmuuttajataustaisten määrä kasvaa sitäkin kautta. Tälläisellä tulijamäärällä olisi erilaisia kulttuurillisia vaikutuksia. Tälläisten maahanmuuttajien määrän myötä suomalaisessa ravintolamaailmassa korostuisi tulijoiden lähtömaiden herkut.

1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa vai huippuosaajaa vai mitä? Kaikesta päätellen tavoite on pelkkä määrä, koska laadusta ei ole puhuttu.

Tällaisen ja jo paljon pienemmänkin määrän integroiminen suomalaisuuteen olisi ylivoimaista, kun maahanmuutto ylittäisi syntyvyyden ainakin kaksinkertaisesti. Hulluja haaveita.

Suomeen tulee jatkossakin muuttamaan osaamisperäisiä maahanmuuttajia. Se on fakta, jonka kanssa on osattava elää. Persujen ei kannata sitä vastustaa, sen sijaan persujen kannattaa tuoda esille oma näkemyksensä siitä, miten Suomi tehdään entistä houkuttelevammaksi osaamisperäisille maahanmuuttajille.

Ongelma ei ole tarpeeksi tienaavien osaajien maahanmuutto vaan se kaikki muu kustannuksia aiheuttava maahanmuutto, jota nyt perustellaan valheellisesti huoltosuhteen parantamisella. Alkeellisetkin selventävät laskelmat loistavat poissaolollaan tai perustuvat harhaanjohtavasti pelkkään bkt:n kasvuun.

Amiksessa, lukiossa ja hanttihommissa niiden ohella kuten Vesterbackan kuvioissa?

Vesterbackan mallissa lukiokoulutus ole väylä korkeakouluopintoihin. Varmasti maahanmuuttajataustaisia opiskelee jenkeissä myös toisen asteen kouluissa.

Vesterbackan mallissa yritys hakee toisen asteen kouluihin kehitysmaalaisia, joiden opinnot valde maksaa. En oikein usko, että jenkeissä harrastetaan tällaista muuten kuin pienimuotoisesti yksittäisten ihmisten hyväntekeväisyytenä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Teknologiateollisuuden mukaan Suomi tarvitsee 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa seuraavan 28 vuoden aikana. Kunnianhimoinen muttei mahdoton tavoite. 1,4 miljoonaa on 25% Suomen nykyisestä väkiluvusta, mutta luonnollisesti nämä mamut hankkisivat lapsia, jolloin maahanmuuttajataustaisten määrä kasvaa sitäkin kautta. Tälläisellä tulijamäärällä olisi erilaisia kulttuurillisia vaikutuksia. Tälläisten maahanmuuttajien määrän myötä suomalaisessa ravintolamaailmassa korostuisi tulijoiden lähtömaiden herkut.

Suomeen tulee jatkossakin muuttamaan osaamisperäisiä maahanmuuttajia. Se on fakta, jonka kanssa on osattava elää. Persujen ei kannata sitä vastustaa, sen sijaan persujen kannattaa tuoda esille oma näkemyksensä siitä, miten Suomi tehdään entistä houkuttelevammaksi osaamisperäisille maahanmuuttajille.

Taitaa sosialistit ja kommunistit pitää huolen siitä että osaajien sijasta Suomi houkuttelee juhlapaikanhakijoita.
Firmat voivat itse investoida ulkomaille jos osaajia täältä ei löydy.

[Golimar]

Tälläisten maahanmuuttajien määrän myötä suomalaisessa ravintolamaailmassa korostuisi tulijoiden lähtömaiden herkut.

Suomeen tulee jatkossakin muuttamaan osaamisperäisiä maahanmuuttajia.

Suomi tehdään entistä houkuttelevammaksi osaamisperäisille maahanmuuttajille.

Islam on uskonto siinä missä kristinusko.

Olipas taas melkoinen BS-bingo, puuttui vain palleron maailman paras riisi.

[Väestönvaihtaja]

Huomasin parin todellisen osaajan muuttaneen pois Suomesta. Kumpainenkin on Aasiasta kotoisin. Molemmat heistä suorittivat opintonsa Suomessa erinomaisesti. Loistavasti suoritettujen opintojen myötä he päätyivät erittäin haluttuihin työpaikkoihin. Nyttemin toinen heistä muutti erääseen rikkaaseen Lähi-idän valtioon, toinen palasi kotimaahansa. Molemmat ehti työskennellä Suomessa lukuisia vuosia, joten mistään pikavisiitistä ei ole kyse.

Ei riitä, että saamme Suomeen ahkeria opiskelijoita, eikä edes heidän työllistymisensä riitä. Heidät täytyy saada juurtumaan Suomeen. Eräs aspekti, joka tulee auttamaan tässä, on muuttuva suomalaisuus. Suomen väestön monimuotoutessa käsitys siitä kuka on suomalainen muuttuu. Nykyään suomalaisen stereotypia voi olla sinisilmäinen Virtanen, mutta tämä mielikuva hiipuu demografian muuttuessa. Tulevaisuudessa esimerkiksi Nguyen ja Zhang ovat suomalaisille tuttuja ja tavanomaisia nimiä siinä missä Korhonenkin - käsitys siitä, keitä Suomessa asuu ja millaista suomalaisuus on muuttuu.

Kaikkia ei kuitenkaan saada Suomessa pidettyä. Halu palata kotiin on ymmärrettävä, erityisesti jos taloudellinen asema on erinomainen. Kaikkia on mahdotonta pitää täällä. Suomen voi olla vaikea kilpailla esimerkiksi Dubaita vastaan. Mutta on asioita, joita voimme tehdä paremmin.

HS:ssä on hyvä mielipidekirjoitus. Suomella on hyvä maakuva, mutta ongelma on ettei moni tunne Suomea. Suomea täytyy tehdä tunnetummaksi. Lainaan kirjoituksesta osan.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009207920.html

Suomen vahva maakuva on hyödyksi osaajien houkuttelussa
Suomen maakuvan suurin haaste on tunnettuuden puute.

HELSINGIN SANOMAT kirjoitti (12.11.) kansainvälisten osaajien houkuttelusta Suomeen sekä Suomen maakuvasta ja vetovoimatekijöistä. Näistä teemoista ulkoministeriö yhteistyökumppaneineen tuottaa vuosittain tutkimustietoa, jota on hyvä nostaa myös osaajahoukuttelusta käytävään keskusteluun.

Kansainväliset tutkimukset kertovat, että Suomella on vahva maakuva. Suomea ihaillaan ja arvostetaan, ja Suomella katsotaan olevan myönteinen vaikutus maailmaan. Suomesta myös pidetään enemmän kuin maista keskimäärin.

Hyvä hallinto sekä toimiva, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta ovat johdonmukaisesti Suomi-kuvan merkittävimpiä vahvuuksia. Koulutus nousee esiin suurimpana yksittäisenä tunnettuustekijänä. Myös luonto ja ympäristönsuojelu ovat keskeisiä maakuvallisia vahvuuksia. Erityisesti ilmastotoimiin liittyvissä kysymyksissä Suomi on nostanut profiiliaan kohti globaalia kärkeä viime vuosien aikana.

Suomen maakuvan suurin haaste on tunnettuuden puute: noin joka kolmas vastaaja ei tiedä Suomesta mitään. Kansainväliset tutkimukset kertovat myös, että puutteelliset mielikuvat suomalaisesta kulttuurista ovat maakuvallinen heikkous. Suomea pidetään teknologisen toimivana, mutta Suomi-kuvasta puuttuu hauskuus.

VAHVA maakuva ja tunnettuus ovat tärkeitä, sillä mielikuvat vaikuttavat Suomea koskeviin päätöksiin, joita maailmalla tehdään päivittäin. Suomeen muuttaminen ja täällä työskentely on yksi tällainen päätös. Vaikka osaajahoukuttelu nojaa vahvaan maakuvaan, eivät kaikki maakuvalliset vahvuutemme toimi juuri osaajahoukuttelun vetovoimatekijöinä. Lämmin ilmasto voi olla ilmastotoimijuutta houkuttelevampi tekijä.

Suomella on kuitenkin selvät vahvuudet myös osaajahoukuttelussa: yhdenvertaisuus, matalat hierarkiat työelämässä, arjen toimivuus, perheiden palvelut, luonnonläheisyys sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Eri markkinoilla puhuttelevat erilaiset tekijät, mutta tutkimusten mukaan suomalainen elämänlaatu toimii vetovoimatekijänä niin Turkissa, Brasiliassa, Etelä-Koreassa kuin Britanniassakin.

Mikko Koivumaa
viestintäjohtaja, ulkoministeriö
puheenjohtaja, Finland Promotion Board

Meira Pappi
maakuva-asiantuntija, ulkoministeriö

[Melbac]

Peter Vesterbackan puheesta puuttui "loppuhenkonen".

Se kuuluu aitoon suomenkieleen, ja suurin osa tapaamistani suomenruotsalaisista osaa sen ja käyttää sitä.

En luota henkilöön, jolta suomea puhuessaan puuttuu loppuhenkonen.

Nyt voisi kysyä että kuka sä olet määrittelemässä sen että mikä kuuluu "aitoon" suomeenkieleen ja mikä ei?.

[Väestönvaihtaja]

Maksoko noi mitään siitä koulutuksesta suomeen?.

Molemmat heistä opiskeli ennen lukukausimaksujen käyttöönottoa. Molemmat kyllä ovat sen verran lahjakkaita opiskelijoita että olisivat jonkun lukukausimaksut kattavan stipendin saaneet.

[sancai]

Niin kauan, kun edes suomalaiset moku-propagandistit eivät uskalla listata Suomen kuvitelluiksi vetovoimatekijöiksi korkeakoulutettujen korkeita palkkoja ja korkeaa elintasoa, mistään "huippuosaajista" on turha haaveilla. Suomalaisen suurituloisen elintaso on matalampi kuin amerikkalaisen keskituloisen. Amerikkalaisten opintolainoista ja terveydenhoidon kustannuksista huolimatta.

Riman alentaminen ja byrokratian helpottaminen vain lisää haittamaahanmuuttoa. Toisin kuin usein ajatellaan, monimutkainen maahanmuuttobyrokratia on useiden maiden tapauksessa tarkoituksellista, niin yritetään filtteröidä pois keskivertoa matalamman älyn ihmisten hakemukset automaattisesti. Jopa Yhdysvaltain green card -loton hakemus on monimutkainen ja sisältää outoja sääntöjä sen takia.

[Melbac]

Maksoko noi mitään siitä koulutuksesta suomeen?.

Molemmat heistä opiskeli ennen lukukausimaksujen käyttöönottoa. Molemmat kyllä ovat sen verran lahjakkaita opiskelijoita että olisivat jonkun lukukausimaksut kattavan stipendin saaneet.

Eli käytännössä pummeja jotka tullut opiskelemaan tänne suomalaisten veromaksajien rahoilla ja lähteneet heti kun ovat saaneet opinnot suoritettua?.Tossa muuten on se että ne jotka menee maksullisiin kouluihin tutustuu erillaiseen porukkaan kuin ne jotka käyvät täällä opiskelemassa ilmaiseksi.Toi maksullisuus karsii tietyn porukan pois ja se voi sitten näkyä tulevaisuudessa työelämässä.

[Väestönvaihtaja]

Maksoko noi mitään siitä koulutuksesta suomeen?.

Molemmat heistä opiskeli ennen lukukausimaksujen käyttöönottoa. Molemmat kyllä ovat sen verran lahjakkaita opiskelijoita että olisivat jonkun lukukausimaksut kattavan stipendin saaneet.

Eli käytännössä pummeja jotka tullut opiskelemaan tänne suomalaisten veromaksajien rahoilla ja lähteneet heti kun ovat saaneet opinnot suoritettua?.

Ymmärrätkö lukemaasi?

Huomasin parin todellisen osaajan muuttaneen pois Suomesta. Kumpainenkin on Aasiasta kotoisin. Molemmat heistä suorittivat opintonsa Suomessa erinomaisesti. Loistavasti suoritettujen opintojen myötä he päätyivät erittäin haluttuihin työpaikkoihin. Nyttemin toinen heistä muutti erääseen rikkaaseen Lähi-idän valtioon, toinen palasi kotimaahansa. Molemmat ehti työskennellä Suomessa lukuisia vuosia, joten mistään pikavisiitistä ei ole kyse.