Kuinka Suomi voisi houkutella enemmän osaajia?

[Väestönvaihtaja]

Kuinka Suomi voisi houkutella enemmän osaajia?

Osaaja on hieman epämääräinen termi, joten keskustelun aloituksessa on syytä antaa jonkinlainen käsitys kyseisen termin merkitysestä. Itse miellän osaajalla tarkoitettavan korkeasti koulutettua ihmistä, jonka ammattitaito mahdollistaa vähintäänkin kohtalaisen hyvän tulotason. Tarkkaa tulorajaa on vaikea ja jopa turha määrittää, mutta osaajan ei tarvitse olla miljoonia vuodessa ansaitseva huippukyky.

Osaajalla ei siis tarkoiteta epäinhimillisissä olosuhteissa työskenteleviä thaimaalaisia tai ukrainalaisia maatalousorjia tai kouluttamattomia humanitaarisia maahanmuuttajia.

Miksi Suomi tarvitsee osaajia? Suomi ikääntyy. Osa suomalaisista osaajista eläköityy, eikä nuorista suomalaisista riitä tarpeeksi korvaajia. Suomalaisten oppimistulosten lasku ei lupaa hyvää suomalaisten osaajien määrälle. Hyvinvointivaltion rahoitus vaatii osaavaa työvoimaa.

Byrokratiaan liittyvät prosessit on saatava nopeammiksi. HS kertoo jutussaan eteläkorealaisesta toimitusjohtajasta joka meni naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Kyseisen toimarin vuositulot ovat 130 000 euroa ja hänellä on kaksi akateemista tutkintoa. Hän on selkeästi ihminen, jota tarkoitetaan osaajalla. Hänelle luvattiin päätös oleskeluluvasta joulukuuksi, mutta päätös siirtyikin ensi vuoden toukokuuhun. Tämä on sietämättömän hidasta.

https://www.hs.fi/visio/art-2000008320596.html

Lainaan jutusta olennaisimmat kohdat.

SUOMALAISEN miehen kanssa naimisiin haluava eteläkorealainen nainen koki valtavan yllätyksen elokuussa, kun hän huomasi oleskelulupahakemuksensa päätöksen siirtyvän tämän vuoden joulukuulta ensi vuoden toukokuulle.

SUN tapasi vuosia sitten suomalaisen miehen amerikkalaisessa yrityksessä ja meni tämän kanssa kihloihin. Pariskunta pohti häiden järjestämistä Suomessa tänä vuonna. Kaksi akateemista tutkintoa suorittanut Sun työskentelee tällä hetkellä Etelä-Koreassa kantasoluja tutkivan yhtiön johtajana.

Tarkoituksena oli Suomeen muuttamisen jälkeen hakea uusia töitä.

Mitään taloudellista kiirettä Sunilla töiden hankkimiseen ei kuitenkaan ollut. Yli 20 vuotta työelämässä ollut Sun on verotietojen perusteella tienannut vuosittain 120 000–130 000 euroa. Veroja hän on maksanut Etelä-Koreaan kymmeniätuhansia euroja vuosittain.

OLESKELULUVAN jättämisen jälkeen alkukesästä Sun tuli Suomeen ollakseen kihlattunsa kanssa. Elokuussa Sunin piti poistua Suomesta, koska 90 päivän vierailuviisumi tuli päätökseensä.

Tällöin hän kävi katsomassa, missä vaiheessa lupahakemus menee.

"Alun perin sivulla oli lukenut, että päätös oleskeluluvasta tulee joulukuussa, mutta yhtäkkiä se olikin vaihtunut ensi vuoden toukokuuksi."

SUOMI tarvitsee tulevina vuosina paljon Sunin kaltaisia koulutettuja maahanmuuttajia. Esimerkiksi Teknologiateollisuus kertoi syyskuussa, että toimiala tarvitsee 130 000 osaajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Rekrytointitarve syntyy vanhojen työntekijöiden eläköitymisestä sekä yritysten kasvuvauhdista. Osa tarpeesta täyttyy suomalaisilla, mutta myös maahanmuuttajia tarvitaan.

Maahanmuuttovirasto Migrin apulaispäällikkö Elina Immonen sanoo, että yleisesti erityisosaajien käsittelyajat ovat kehittyneet "suotuisasti".

"Pari viikkoa on yleisin käsittelyaika. Emme kuitenkaan näe, että työ olisi valmis."

MONET osaajat, kuten Sun, tulevat Suomeen kuitenkin eri reittejä kuin erityisosaajan tai kasvuyrittäjän statuksella. Kaikilla ei ole esimerkiksi valmiina työpaikkaa, vaan työnhaku suoritetaan vasta muuton jälkeen.

Immosen mukaan lainsäädäntö ei tähän taivu.

"Jos hakee työliitännäistä lupaa, niin siinä lainsäädäntö lähtee siitä, että on työsopimus ennen kuin voi hakea. Lainsäädäntö ei tunne lupaa, että voisi tulla työn hakuun."

Opiskelu on yksi väylä. Pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelee varsin suuri määrä ulkomaalaisia opiskelijoita. Osa heistä jää valmistuttuaan Suomeen töihin, osa palaa kotimaahansa, osa muuttaa muualle. Tässä on lähtökohtaisesti kyse tutkinto-opiskelijoista, mutta myös vaihto-opiskelusta voi olla hyötyä, sillä osa vaihtareista voi Suomen vierailun aikanaan ihastua maahan ja palata myöhemmin. Ulkomaalaiset opiskelijat olisi saatava paremmin ankkuroitua Suomeen.

Risto Murto on suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa keskeinen hahmo. Lainaan Suomenmaan jutusta aiheeseen liittyvän osan. Valtaosa jutusta keskittyy talouspolitiikkaan eikä maahanmuuttoon, joten lainaus on lyhyt.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/talouskonservatismi-koki-pistetappion-varman-risto-murto-pitaa-kotimaista-eu-keskustelua-nurkkakuntaisena/

MURRON mukaan yksi avain on talouselämän kansainvälisyys. Huippuosaajia olisi pystyttävä integroimaan paremmin Suomeen – ja saatava heidät myös pysymään täällä.

– Esimerkiksi ne henkilöt, jotka rakentavat Ruotsissa näitä isoja hankkeita: heidän kokemuksensa ja verkostonsa on hyvin kansainvälinen. Missä ovat ne suomalaiset, jotka olisivat Teslassa, Applessa, Googlessa? Kuinka monta heitä on, kuinka moni lähtee ulkomaille, tulee takaisin? Kuinka moni ylimmän johdon ulkomaalaisista liikkeenjohtajista jää pysyvästi tänne johtamaan isoja yrityksiä tai perustamaan start up -yrityksiä? 

Murto myöntää, että huippuosaajien ankkurointi Suomeen on vaikea tehtävä. Hän pitääkin kansainvälistymisessä helpompana askeleena integroida suomalaiseen työelämään kansainvälisiä opiskelijoita, joista nykyisellään vain pieni osa jää maahan valmistumisensa jälkeen.

Suomessa osaajien palkkataso ei ole hääppöinen eikä verotuskaan houkutteleva. Onkin syytä korostaa, että veroille saa (jonkinlaista) vastinetta. Kaikki potentiaaliset Suomeen muuttavat osaajat eivät tiedä, mitä kaikkea Suomessa rahoitetaan verorahoilla. Suomen verotus voikin tämä valossa näyttäytyä hieman karummalta mitä se todellisuudessa on.

Suomalaisten hyvää englannin osaamista on mainostettava. On tehtävä selväksi, että Suomessa tai ainakin pääkaupunkiseudulla pärjää ilman suomen osaamista. Englannin asema tulee varmasti vahvistumaan jatkossa.

Rasismiakin esiintyy Suomessa niin kantaväestön kuin maahanmuuttajien keskuudessa. Rasismin esiintyvyyttä Suomessa ei ole syytä kieltää. Rasismia on kitkettävä. Asennekasvatuksella saadaan varmasti hyviä tuloksia. Pitää tehdä selväksi, että ulkomaalaisen menestyminen Suomessa ei ole kantaväestöltä pois, vaan se on hyvä asia myös kantaväestölle.

Suomi ei ole osaajille ykköskohde, eikä Suomi tule olemaan sitä jatkossakaan. Suomalaiset voivat kuitenkin yrittää parhaansa ja tehdä Suomesta houkuttelevamman kohteen monelle ammattitaitoiselle ulkomaalaiselle. Tilanne ei ole aivan katastrofaalinen tällä hetkellä, sillä ainakin pääkaupunkiseudulla asuu ulkomaalaisia osaajia jo nyt, mutta suomalaiset varmasti kykenevät parempaankin osaajien houkutteluun.

Maailman mahtavimmalla valtiolla on yli 300 miljoonan ihmisen lahjakkuuspooli, mutta maa silti houkuttelee osaajia. Niin pitää tehdä myös väestöltään mitättömän Suomen. Kunpa Suomi olisi joskus yhtä vetovoimainen kohde osaajille kuin Amerikan Yhdysvallat!

[Bronx Zoo]

Mihin Suomessa tarvitaan osaajia joiden osaaminen määritellään vuosituloansiolla? Stephen Eloppeja? Ei Suomessa kertakaikkiaan tarvita kalliita ulkomaisia höpöttäjiä ja huijareita osaamaan.

Täällä osataan itsekin ja jos ei osata niin opetellaan.

[Väestönvaihtaja]

Mihin Suomessa tarvitaan osaajia joiden osaaminen määritellään vuosituloansiolla?

Tulot on mainittu, jotta osaajat erotetaan matalapalkka-alojen työperäisistä maahanmuuttajista.

Ei Suomessa kertakaikkiaan tarvita kalliita ulkomaisia höpöttäjiä ja huijareita osaamaan.

Kalliita ulkomaalaisia höpöttäjiä ja huijareita ei tosiaan tarvita, eikä kukaan ajattele heitä tarvittavan. Sen sijaan osaavia korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia tarvitaan.

Täällä osataan itsekin ja jos ei osata niin opetellaan.

Ikäluokat pienenevät ja suomalaisten oppimistulokset ovat laskussa. Ei hyvältä näytä.

[Golimar]

X

Snake oil is a term used to describe deceptive marketing, health care fraud, or a scam. Similarly, "snake oil salesman" is a common expression used to describe someone who sells, promotes, or is a general proponent of some valueless or fraudulent cure, remedy, or solution.

X

https://en.wikipedia.org/wiki/Snake_oil


[tweet]1447502250042134534[/tweet]

https://twitter.com/pvesterbacka/status/1447502250042134534

HS Visio|Kilpailu osaajista
"Nopea prosessi", joka ei etene
Eteläkorealaisella toimitusjohtajalla on kaksi tutkintoa, 130 000 euron vuositulot ja suomalainen kihlattu, mutta oleskelulupahakemuksensa käsittelyä hän joutunut odottamaan jo puoli vuotta.

TILAAJILLE

Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan erityisosaajien oleskelulupahakemusten käsittelyajat ovat kehittyneet suotuisasti.

Emil Elo HS
11:16
SUOMALAISEN miehen kanssa naimisiin haluava eteläkorealainen nainen koki valtavan yllätyksen elokuussa, kun hän huomasi oleskelulupahakemuksensa päätöksen siirtyvän tämän vuoden joulukuulta ensi vuoden toukokuulle.

Alun perin Maahanmuuttovirasto Migri oli kehottanut häntä hakemaan oleskelulupaa ennen kuin hän voi hakea työviisumia.

https://www.hs.fi/visio/art-2000008320596.html

[Tragedian synty]

Osaajat hakeutuvat siihen maahan, jossa työstä saa parhaan korvauksen. Ensinnäkin pitää olla kovapalkkaisia työpaikkoja, toiseksi matala verotus. Hyvinvointivaltion tarjoamilla kattavilla julkisilla palveluilla ei houkutella nettoveronmaksajia. Kovapalkkaisia työpaikkoja ei saada syntymään millään julkisen vallan päätöksillä, vaan täytyy toivoa jonkun maassa jo olevan osaajan onnistuvan luomaan menestyvää liiketoimintaa. Suomea lykästi Nokian tapauksessa, mutta sen jälkeen mikään yritys ei ole tuottanut suurta määrää kovapalkkaisia töitä. Verotuksella Suomi ei voi kilpailla Yhdysvaltain kaltaisten maiden kanssa ilman, että hyvinvointivaltio puretaan, mille ei ole mahdollista saada poliittista tukea. Lisäksi lisääntyvän etätyön maailmassa Suomi ei ilmaston vuoksi pysty ainakaan kokovuotisesti houkuttelemaan tietokoneella asiantuntijatöitä tekeviä, sillä he yleensä arvostavat aurinkoista säätä ja uimarantoja.

Suomesta muuttaa joka vuosi tuhansittain korkeakoulutettuja pois enemmän kuin tänne muuttaa eli kärsimme aivovuodosta. On minusta typerää pyrkiä houkuttelemaan ulkomaalaisia osaajia niin kauan kuin edes suomalaiset osaajat eivät pidä tätä maata houkuttelevana paikkana harjoittaa liiketoimintaa. Helpompaa ja kustannustehokkaampaa luulisi olevan houkutella suomalaiset osaajat pysymään täällä kuin saada tilalle ulkomaalaisia osaajia. Julkinen valta ei tietenkään pidä tätä huomioimisen arvoisena argumenttina, koska osaajien houkuttelu on vain tekosyy maan täyttämiseen kehitysmaalaisilla siivellä eläjillä.

Jos joku tietää, miten Suomesta voisi tehdä suotuisamman paikan markkinaehtoiselle liiketoiminnalle, se joku todennäköisimmin on sellaista toimintaa harjoittava henkilö. Tämän vuoksi minulla on talouspoliittisia väittelyitä seuratessani tapana luottaa eniten Suomen Yrittäjien esittämiin argumentteihin liittyen verotukseen, työmarkkinoihin ja lainsäädännön kehittämiseen. Ammattiyhdistysjohtajat esittävät toki oikeutettuja argumentteja työntekijöiden edusta, mutta he viran puolesta harjoittavat kansantalouden osaoptimointia. SAK:n ja STTK:n johtajille on aivan samantekevää, syntyykö Suomeen työtä, jonka tekijät ovat parhaimmillaankin Akavan jäseniä ja usein yksinyrittäjiä.

[kekkeruusi]

Miksi tänne pitäisi houkutella ketään? Ei Suomi ole mikään "osaamattomien" yhteiskunta.

[Väestönvaihtaja]

Osaajat hakeutuvat siihen maahan, jossa työstä saa parhaan korvauksen.

Tulot ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Ei esimerkiksi kaikki suomalaiset osaajat lähde ulkomaille, vaikka tienaisivat ulkomailla enemmän. Monelle köyhästä maasta kotoisin olevalle osaajalle Suomen tulotaso on selvästi kotimaataan parempi.

Suomesta muuttaa joka vuosi tuhansittain korkeakoulutettuja pois enemmän kuin tänne muuttaa eli kärsimme aivovuodosta. On minusta typerää pyrkiä houkuttelemaan ulkomaalaisia osaajia niin kauan kuin edes suomalaiset osaajat eivät pidä tätä maata houkuttelevana paikkana harjoittaa liiketoimintaa. Helpompaa ja kustannustehokkaampaa luulisi olevan houkutella suomalaiset osaajat pysymään täällä kuin saada tilalle ulkomaalaisia osaajia.

Tämä nimenomaan on syy houkutella ulkomaalaisia osaajia. Osaajavaje vain pahenee jos kotimaiset osaajat lähtevät ulkomaille. Kaikkia suomalaisia osaajia ei voida pitää Suomessa. Pelkästään halu nähdä maailma ajaa osan heistä ulkomaille.

Huomaa myös, että ulkomaalaisten osaajien houkuttelu ei ole ristiriidassa kotimaisten osaajien maassa pitämisen kanssa. Pikemminkin nämä tavoitteet tukevat toisiaan.

[Totti]

Kuinka Suomi voisi houkutella enemmän osaajia?

Ihan ensiksi, niin minusta toistelet liudan kliseitä ja virheellisiä olettamia ajattelematta asiaa sen syvällisemmin.

Miksi Suomi tarvitsee osaajia? Suomi ikääntyy. Osa suomalaisista osaajista eläköityy, eikä nuorista suomalaisista riitä tarpeeksi korvaajia.

Miksi ei riitä? Oletko miettinyt sitä ennen kun ehdotat ulkomaalaisten rekrytointia?

Vuonna 1996 syntyi 65 000 kantaväestön lasta, joka siis on suunnilleen se uusi potentiaalinen työvoima (25-vuotiaat), jota voisi ennakoida tulevan työmarkkinoille opiskelun jälkeen tällä hetkellä. Eläkkeelle meni 2019-2020 6679 henkilöä (2018-2019 13 400 hlöä, 2017-2018 15 971 hlöä) ja kuolleita oli 2020 55 488 hlöä. Syntyvyystrendi on toki laskeva, mutta viimekin vuonna syntyi 40 000 kantaväestön lasta (sekä lisäksi mamupentuja vajaa 7000). Huomioiden sen, että työn tuottavuus koko ajan nousee erinäisen automatiikan myötä, tämä vuotuinen työvoimainjektio pitäisi helposti riittää Suomen 2,5 miljoonan henkilön työmarkkinalla.

Mutta miksi se ei riitä? Vastaus lienee pidentyneet koulutusjaksot, jonka puitteissa porukkaa tulee kovin myöhään työmarkkinoille, heikompi koulutukseen perustuva osaaminen, parantunut sosiaaliturva, joka kilpailee palkkojen kanssa sekä suurempi mahdollisuus hakeutua ulkomaille töihin.

Toki nuoret eivät suoraan ole niitä osaajia, joita peräänkuulutat, mutta heistä tulee sellaisia ajan mukaan jos he vain olisivat töissä. Osaajaksihan ei tulla koulusta vaan työtä tekemällä. Jos siis koulutus- ja sosiaalipolitiikka olisi tehty oikein, mitään osaajaongelmaa ei olisi koska joka vuosi jokaisesta sukupolvesta nousisi uusia osaajia samalla kun työmarkkinoiden alapäässä tulee uutta väkeä harjoittelemaan osaajaksi.

Suomalaisten oppimistulosten lasku ei lupaa hyvää suomalaisten osaajien määrälle.

Ongelma on koulutuspoliittinen. Paukut pistetään ihan väärään opiskelemiseen ja jengiä pidetään kouluissa liian kauan. Kun 30-vuotiaana haetaan ensimmäistä työpaikkaa, aika on jo ajamassa kreatiivisimman ja innokkaamman vaiheen ohi. Etenkin jos edessä alkaa siintää perheen perustaminen, joka vie paljon aikaa ja rahaa, urakehitys alkaa ontumaan jo heti työuran alussa.

Byrokratiaan liittyvät prosessit on saatava nopeammiksi. HS kertoo jutussaan eteläkorealaisesta toimitusjohtajasta joka meni naimisiin suomalaisen miehen kanssa.

Mitään byrokratiaa ei tosiasiassa ole kun yksittäistapauksissa. EU:sta pääsee Suomen töihin saman tien eikä muista teollisuusmaista ei mitään tunkua Suomeen. Suuria määriä olisi tulossa vain kehitysmaista, mutta heitä tuskin voidaan pitää osaajina.

HS:n Korean tapaus on siis yksittäinen henkilö, joita on ehkä yksi vuodessa. Tällaisena se on täysin irrelevantti esimerkki ja nostettu esiin lähinnä propagandamielessä perustellakseen suurta "työvoiman" maahanmuuttoa kehitysmaista.

Opiskelu on yksi väylä. Pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelee varsin suuri määrä ulkomaalaisia opiskelijoita. Osa heistä jää valmistuttuaan Suomeen töihin, osa palaa kotimaahansa, osa muuttaa muualle.

Toiveajattelua. On osoittautunut, että lähes kaikki ulkomaiset opiskelijat lähtevät lätkimään kunhan lähes ilmainen veronmaksajien koulutus on käyty loppuun. Ulkomaalaisten kouluttaminen lähes ilmaiseksi on massiivinen riippakivi veronmaksajille ja heikentää valtiontaloutta entisestään. Tällainen koulutus pitäisi lopettaa tai pistää kunnon maksu päälle.

Suomessa osaajien palkkataso ei ole hääppöinen eikä verotuskaan houkutteleva. Onkin syytä korostaa, että veroille saa (jonkinlaista) vastinetta.

Korkea verotus ei ole mikään vetovoimatekijä ulkomaalaiselle osaajalle vaikka kuinka selittelisi "vastineesta". Todellinen osaaja, joka saa esim. HS:n korealaisen toimitusjohtajan palkan, ei ole riippuvainen valtion tissistä vaan ostaa sen minkä tarvitsee omalla rahalla. On ihan turha elää harhassa, että joku ilmainen päiväkoti olisi myyntivaltti ihmiselle, joka maksaa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa veroa.

Uraa tekevälle korkea palkka ja pieni verotus ovat ensisijaisia vetovoimatekijöitä. Suomen vihreät metsät ja ilmainen kirjasto ei ole heille mikään juttu. Vasta kun ollaan kivuttu Maslowin portaiden ylimmälle askeleelle, Suomen tarjoamat elämänlaatuasiat alkavat olemaan tärkeitä. Ulkolainen osaaja on jo silloin eläkkeellä eikä siis ole edes tulossa Suomeen töihin, jos edes turistiksi.

Suomalaisten hyvää englannin osaamista on mainostettava.

Englantia osataan kaikkialla muuallakin. Se ei ole mikään Suomen erityisetu.

Rasismiakin esiintyy Suomessa niin kantaväestön kuin maahanmuuttajien keskuudessa. Rasismin esiintyvyyttä Suomessa ei ole syytä kieltää. Rasismia on kitkettävä.

Suomen minimaalinen rasismi on keinotekoinen ongelma vain kehitysmailta tulleille. Ei ulkolainen varsinainen osaaja, joka käytännössä siis on vaaleahko, välitä tällaisesta vasemmiston hölynpölystä.

Suomi ei ole osaajille ykköskohde, eikä Suomi tule olemaan sitä jatkossakaan. Suomalaiset voivat kuitenkin yrittää parhaansa ja tehdä Suomesta houkuttelevamman kohteen monelle ammattitaitoiselle ulkomaalaiselle.

Ei sille ole tarvetta jos kotimaan asiat hoidetaan oikein. Kuten jo annoin ymmärtää, homma alkaa koulutuksen uudelleenjärjestämisestä. Meillä on väkeä ihan tarpeeksi, mutta se on valjastettu joko kortistoon tai loputtomiin ja vääränlaisiin opintoihin, joka heikentää kotimaista osaamispotentiaalia.

Lopuksi on tietenkin huomioitava erikoinen idea tyhjentää ulkomaat omista osaajistaan. Esimerkiksi sairaanhoitajien houkutteleminen läneteen Filippiineiltä on johtanut sikäläiseen sairaanhoitajapulaan ( https://www.manilatimes.net/2021/05/28/news/ph-running-out-of-nurses-bello/1800955  , https://www.gmanetwork.com/news/news/nation/804366/doh-exec-philippines-short-of-doctors-by-92-000-nurses-by-44-000/story/ ). Onko oikein, että Suomen epäonnistunut koulutus ja terveydenhoitopolitiikka paikataan sillä, että verrattain köyhän kansan duunarit viedään pois hoitamasta oman maansa kuntoon?

Minusta koko idea työvoiman opportunistisesta varastamisesta ulkomailta on moraalisesti kyseenalainen. Suomalaisiakin vituttaa se, että kalliilla koulutetut hoitajat lähtevät Norjaan vuolemaan rahaa. Samalla olemme kuitenkin valmiita varastaa hoitajia muilta.

[HDRisto]

Onko tällä korealaiseksi toimitusjohtajaksi mainitulla henkilöllä mitään muuta syytä tulla suomeen kuin se "suomalainen kihlattu"?. Perustaisiko firman(sa haarakonttorin) tänne vai menisikö rividuunariksi Vesterbackalle?. Eikä tuollainen 130k€ vuodessa ole hääppöisenkään firman toimarin vuosipalkka, jos on tosiosaaja.

[Totti]

Osaajat hakeutuvat siihen maahan, jossa työstä saa parhaan korvauksen.

Tulot ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Ei esimerkiksi kaikki suomalaiset osaajat lähde ulkomaille, vaikka tienaisivat ulkomailla enemmän. Monelle köyhästä maasta kotoisin olevalle osaajalle Suomen tulotaso on selvästi kotimaataan parempi.

On eri asia lähteä maasta kun tulla maahan. Tällä tarkoitan sitä, että päätös lähteä ulkomaille töihin perustuu ihan eri asioihin kun päätös valita tietty maa.

Lähtökynnys on aina korkea kaikille riippumatta maasta eikä siihen, kuten toteat, yksistään yleensä riitä pelkkä palkkaus. Etenkin jos maa jossa asuu on verrattain turvallinen ja vakaa, kuten Suomi, lähtökynnys on erityisen korkea ts. tulotason pitäisi nousta merkittävästi ennen kun päätetään lähteä. Mutta kun päätös lähteä on tehty, alkaa kohdemaan valitseminen ja sillä listalla Suomi on länsimaista ihan pohjassa koska Suomi tarjoaa huonompia reaaliansioita.

Heikkoa palkkausta on hyvin vaikea kompensoida millään muilla keinoilla etenkin kun rasitteena on vielä kohtalaisen ikävä sää ja hankala kieli. Millä ajattelit kilpailla jos "myyntivalttina" on honot kelit, vaikean kulttuurin, huonot liksat ja korkeat verot?

Eli kuten jäsen Tragedian synty kirjoittaa, kun lähtöpäätös on tehty, merkittävimpiä houkuttimia on reaaliansiot ja niissä Suomi epäonnistuu täydellisesti.

Suomesta muuttaa joka vuosi tuhansittain korkeakoulutettuja pois enemmän kuin tänne muuttaa eli kärsimme aivovuodosta.

Tämä nimenomaan on syy houkutella ulkomaalaisia osaajia.

Tuossa ei ole yhtään mitään logiikkaa. Sen sijaan, että pyritään rekrytoimaan väkeä ulkomailta pitäisi yrittää saada ihmisiä pysymään maassa. Jos suomalaiset osaajat lähtevät, ulkomaalaisetkaan osaajat eivät ole tänne tulossa.

Huomaa myös, että ulkomaalaisten osaajien houkuttelu ei ole ristiriidassa kotimaisten osaajien maassa pitämisen kanssa. Pikemminkin nämä tavoitteet tukevat toisiaan.

Niin tukevat, mutta jos suomalaiset lopettavat ulkomaille muuttamisen työn perässä, mihin niitä ulkomaalisia tarvitaan?

[n.n.]

Jos tarkastellaan yhteiskunnallisesta talousnäkökulmasta, omasta mielestäni kaksi tekijää ovat etusijalla: 1) henkilön nettovaikutus (huoltosuhdevaikutus tai mitä nyt halutaan käyttää eroteltaessa nettosaaja ja -maksaja) taloudelle 2) onko henkilön osaamisprofiili sellainen, että sille on kysyntää. Negatiivisena esimerkkinä voisi ottaa akateemisesti koulutetun, jonka osaamiselle ei kuitenkaan ole merkittävää kysyntää Suomessa, tai ko. osaamisesta on jo valmiiksi ylitarjontaa. Vastaavasti positiivisena esimerkkinä voisi ottaa kouluttamattoman yrittäjän, joka maksaa julmettua veroa.
Tämän lisäksi on tietysti ei-taloudelliset tekijät, kuten sopeutuminen yhteiskuntaan, esimerkkinä yrittäjä, jonka oikeuskäsitys esim. työntekijän oikeuksien osalta ei istu Suomeen ja tahkoaa julmetun voittonsa ihmiskaupasta saadulla 'orja'työvoimalla.

Edit.

Jos joku tietää, miten Suomesta voisi tehdä suotuisamman paikan markkinaehtoiselle liiketoiminnalle, se joku todennäköisimmin on sellaista toimintaa harjoittava henkilö. Tämän vuoksi minulla on talouspoliittisia väittelyitä seuratessani tapana luottaa eniten Suomen Yrittäjien esittämiin argumentteihin liittyen verotukseen, työmarkkinoihin ja lainsäädännön kehittämiseen.

Kannattaa muistaa, että vähintäänkin osa suomalaisista yrittäjistä rakentaa yrittäjyytensä jollain tavalla valtion rahan lypsämiseen ja kuppaamiseen, oli se sitten tukina tai valtiolle projekteina, mutta valtion taseeseen positiivisesti vaikuttavaa liiketoimintaa se ei ole. Yrittäjissä on eroja. Ja mallia ei tarvitse toteuttaa suoraan valtion, kunnan, kuntayhtymän tai edellämainituille palveluja tuottavien yhtiöiden kautta, vaan rahaa voidaan kierrättää myös EU:n kautta. Uuden arvon tai hyödyn kokonaisuus voi silti olla nolla tai miinusmerkkinen.

[valtakunnanpärkhele]

Kuinka Suomi voisi houkutella enemmän osaajia?

Kysymykseen vastaus: Ei mitenkään.

Suomeen harhautuu SATUNNAISESTI ilmaisen opiskelun ja siitä mahdollisesti parisuhteeseen jäävä rakkauden dopamiinihumalassa oleva tomppeli tänne duuniin .  Tai joskus ulkomaanmatkalla suomalaisen  hunaja-ansaan tarttunut ihan kouluja käynyt samanlainen hormooniensa vanki.

Sitten muutama tosi osaaja isolla rahalla käväisee täällä mutta he ovat reppuhommissa, eivätkä kirveelläkään jää tänne. Sad But true.

Suomi on yliverotettu paska puolikommunistinen sekatalous, missä ostovoima on paskalla pyyhityn ruplan tasoa.

Ei täällä ole mitään, mikä muualla ei olisi paremmin.

[Jepulis]

Suomen ei kannattaisi yrittää houkutella erikseen ketään eikä mitään. Se toimii kuin korjaisi ilmapalloa ompelemalla parsinneulalla. Hyvät ihmiset tulevat, kun näkevät vaihtoehdon paremmaksi.

Juuri nyt lahjattomat ja laiskat ihmiset näkee Suomen houkuttavaksi.

Etninen värinä, jota varten houkuttavaa hunajapurkkia kyllä riittää, ei edistä "kansainvälisenä ilmapiirinä" koulutetun osaajan sisäänmuuttoa. Päinvastoin. Muuttaako maanviljelijä kiehuvan heinäsirkkaparven keskelle tai leipuri paikkaan, jossa kansalle jaetaan ilmaiseksi leipää?

Ensinnä pitäisi saada valtiolle jonkunlaiset rajat tärväykselle. Ja muut rajat. Oli taloudellinen ennakoitava ongelma nimeltä "massiivinen kestävyysvaje". Sitä varten tehtiin vuosia kaikenkattavaa uudistusta. Lopputulos on, että nousee uusi äärimmäisen kallis hallintohimmeli. Tästä nousee verotus entisestään ja syntyy uusi entistä pahempi kestävyysvaje. Noh, onneksi sentään se hoidetaan: murhaamalla valkoihoiset miehet työnsä ääreen poistamalla realistinen eläkeikä.

Seuraavaksi pitäisi saada yrittämisestä joku muukin palkinto kuin se, että pidetään idioottina - mitä yrittäjä Suomessa pakosti täytyy olla. Sinänsä yritystoimintaa varten mitään tukia ei tarvittaisi. Tarvitaan vain tasapuoliset ennustettavat olosuhteet. Ainakin muissa maissa tuo toimii. Meillä Suomessa yritetään pönkittämällä, vaikkapa että mummon pitää investoida 20 donaa paskakaivoon.

Pitäisi lisäksi ymmärtää, että pääomaa tarvitaan ja siksi sen pitäisi antaa kertyä kansalaisten riveihin. Se taas vie aikaa, joten se pitää aloittaa heti. Pääoma varsinkin yksityisenä on yritystoiminnalle kuin kasteluvettä. Silti pieniä hajallaan kansalaisilla olevia pääomia Suomessa jostain syystä erityisesti vihataan. Yksityinen pääoma on aina ja kaikkialla johtanut kansan kokonaisedun kasvuun lopulta. Siellä missä pääoma on erityisen hajallaan kansan keskellä, siellä on yleensä suurin kansan rikkaus ja vauraus, kuten Sveitsissä. Sosialismi taas on aina johtanut kurjuuteen. Silti meillä nykyisin valitaan aina tie, joka johtaa automaattisesti kurjistumiseen. Näin on tapahtunut jo kymmeniä vuosia, joten ei enää tarvitse ihmetellä kun parempaa väkeä ei vaan ilmaannu. Ne hävis jonnekin, ihmeellistä.

Ei kukaan tule köyhtymään vapaaehtoisesti.

[Pakkanen]

Ylipäätään Suomen väestömäärän kehitystä, oli ne sitten huma-mamuja tai oikeita huippuosaajia, koskevia keskusteluja vaivaa mielestäni epärealistinen unelmointi.

Faktaa on se että Suomen väestömäärä on suurimmillaan mitä ikinä koskaan

https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/suoluk/kuviot/suomi_vrm015.gif

ja se että maailman väestötiheys on luonnollisista syistä keskittynyt ihmisellekin suotuisemmille lauhkeammille vyöhykkeille.

https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6tiheys#/media/Tiedosto:World_human_population_density_map.png

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6ppenin_ilmastoluokitus#/media/Tiedosto:World_K%C3%B6ppen_Map.png

Vaikka pohjoismaalaiset ovat tottuneet sietämään ja parhaimmillaan jopa pitämään subarktisesta ilmastostaan, niin tosia-asia on että mitä lähemmäksi napoja mennään, sitä harvemmaksi käy väestötiheys. Sen lisäksi että historiassa kehittynyt maapallon luonnollinen väestötiheys kertoo ilmastovyöhykkeen elinkelpoisuudesta, on väestöntiheys mielestäninykyään  myös varsin selkeä indikaattori myös houkuttelevuudelle.

Välimeren alueen ilmastovyöhykkeeseen verrattuna suomalaiset lähes horrostaa lyhyen kesänsä välisen ajan. Kärjeistettynä voisikin ajatella, että Välimeren alueen asukkaiden pidemmän elinaikaennusteen lisäksi, niiden vuodetkin ovat paljon pidempiä, ilman horroskautta.

Suomi siinä missä muutkin pohjoiset maa-alueet on harvaanasuttuja ehkä ihan syystä ja on realistista myöntää ettei tänne saa houkuteltua suurissa määrin ihmisiä kuin rahalla. Mitään osaamattomille haittamamuille riittää taikaseinä, mutta oikeat osaajat tarvitsevat merkittävän rahallisen kompensaation verrattuna suotuisampiin ilmastovyöhykkeisiin. Ja siitäkin huolimatta oikeat huippuosaajat eivät keskimäärin asetu tänne pysyvästi, vaan projektiluonteisesti.

Sitten on tietysti pienempi ryhmä tulijoita, jotka sietävät olosuhteita pitämällä niistä kuten suomalaiset.

Väitänkin ilmaston lämpenemisen olevan suurin edistävä tekijä suomen väestötiheyden kasvamisessa. Ja koska ilmastonmuutos ja sitä myöten ilmaston lämpeneminen halutaan estää, niin ehkä pitäisi tyytyä Suomenkin olevan Suomi ja hyväksyä se, että väestömäärämme on juuri nyt huipussaan ja antaa sen palata luonnolliselle tasolle. Toki liittovaltio ja jatkuvaa talouskasvua havitteleva kansanosa ei ole kanssani ollenkaan samaa mieltä. Työmuurahaisten vähentyminen ei voi koskaan olla hyvä juttu.

[Paawo]

^En voisi enempää olla Pakkasen linjoilla.

Hyvänä (tai huonona) esimerkkinä toimii ennen niin vauras naapurimaamme. Avosylin vastaan otettu ja sittemmin työelämään kotoutunut mamuväestö on kautta vuosikymmenten sijoittunut (tullut sijoitetuksi) noin 98% osuudella Gävlen eteläpuoliseen Ruotsiin. Katukuva alkaa olla kaukana siitä mitä hyvinvoiva naapurimaa oli vielä muutama vuosikymmen sitten, ja pikkuhiljaa uutisoidaan pölhölänkin valtamedioissa päivittäisistä monikulttuurisista kommelluksista.

Pienemmissä taajamissa ihan pohjoiseen asti pyörii Suomenkin kaupunkikeskuksista tuttua sijoitettua Afrikan sarven väkeä. Kaapuämmät kakaroineen kulkevat apaattisina kylänraitteja ja äijät notkuvat ties missä, todennäköisimmin isommilla kylillä. Kyllä, varmasti on paikallinen elinkeinoelämä hyötynyt tiettyyn pisteeseen saakka väestä joka on tullut töihin. Mutta miten menee Ruotsissa toimivalla teollisuudella tänä päivänä? Paperi- ja terästehtaat itärannikolla porskuttavat valtion erityissuojeluksessa kuten Suomessakin, samoin korkean jalostusasteen koneteollisuus etelässä. Oma valuutta on pelastanut paljon ja sen turvin rahaa on medelsvenssonilla edelleen. Mutta isoissa kaupungeissa vallitsee toinen ja kolmas todellisuus. Pääkonttorien väki elää yhtä ja gettojen väki toista.

Onko olemassa mitään todisteita että Hesarin esiinuutisoima "etelä-korealainen toimitusjohtaja" on ylipäätään todellinen henkilö? Tj-tason ihmisen ei ole mikään pakko Suomeen tulla, maailma on avoin. Jos kyseessä on suomalaisen kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavan yhtiön palkkalistoilla oleva henkilö ei mitään estettä ole ihmisen asua Suomessa oleskeluluvan turvin, ja työlupakin on tämän tason henkilölle pelkkä printattava paperi. Asiat ovat kyllä järjestettävissä, ei tämä maa mikään Venezuela vielä ole.

Tämän ja muunkin luetun työvoimapula-uutisoinnin pohjalta herää ennemmin mielikuva että kyseessä on ennaakotapaus Vesterbackan uudelle bussikoodarilaumalle jonka mittaamattoman arvokas osaaminen nyt vaan on sovittu kannettavaksi kekoon alle itä-Euroopan mediaanipalkkatasojen. 

[sutki]

Eräs tuntemani ranskalainen projekti-insinööri kertoi muuttavansa Suomeen, mutta vasta sitten kun pääsee eläkkeelle.
Kertoi syyksi Suomen rauhallisuuden (vielä) sekä turvallisuuden verrattuna Ranskaan. Saunomisesta, talvesta sekä antavaisista naisistakin kertoi myös pitävänsä.

YouTubesta alun perin tunnetuksi tullut Gen Takagi:kin muutti Suomeen naisen perässä. Ao. Seura-lehden jutussa raotetaan enemmän asiaa.
https://seura.fi/ilmiot/tarinat/tubettaja-gen-takagi-muutti-japanista-tampereelle/

Mitä itse japanilaisia naisia jonkun tunnen, niin sieltä voisi osaajia löytyä. Ovat kurkkuaan täynnä pitkiä työpäiviä (ns. pakolliset ylityöt) sekä sovinistista  työkulttuuria. Tuntuvat myös arvostavan täkäläistä lähiluontoa sekä lastenhoitosysteemiä, joka mahdollistaa naisten työssäkäynnin.

[Väestönvaihtaja]

Miksi tänne pitäisi houkutella ketään? Ei Suomi ole mikään "osaamattomien" yhteiskunta.

Suomessa ei riitä osaajia omasta takaa.

https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/tiedote/selvitys-teknologiateollisuus-tarvitsee-10-vuoden-sisalla-130-000-uutta

Teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa – vuosittain noin 13 300 –, kertoo tuore tekoälyn avulla laajasti analysoitu sekä yritysten näkemyksistä koottu osaajatarveselvitys. Ikääntyvän Suomen osaajapula uhkaa romuttaa teollisuuden digivihreän uudistumisen mahdollistaman talouskasvun ja hyvinvoinnin ylläpidon.

Teknologiateollisuudessa työskentelee 317 000 työntekijää, joten 130 000 uuden osaajan tarve on hurja tavoite. Jos se ei toteudu, Suomen teollisuuden digivihreän uudistumisen mahdollistama, kestävä talouskasvu jää toteutumatta. Tilannetta pahentaa lisäksi se, että osaajatarpeita on myös muilla aloilla eikä oppilaitoksista valmistu tarpeeksi osaajia.

– Lahjomaton fakta on, että väestön ikääntymisen ja vähäisen syntyvyyden vuoksi työikäisen väestön määrä vähenee lähivuosina rajusti eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Suomen vientiteollisuus olisi nyt erittäin hyvissä asemissa globaalissa digivihreässä markkinassa. Jos me haluamme varmistaa talouskasvun, hyvinvointipalvelut ja elintason, meidän ainoa mahdollisuutemme on helpottaa työhön johtavaa maahanmuuttoa monin eri tavoin – ja nopeasti, sanoo varatoimitusjohtaja Minna Helle.

– Koulutusjärjestelmä ei tällä hetkellä vastaa näin suureen tarpeeseen, joten tarvitsemme haasteen voittamiseksi useita eri ratkaisukeinoja. Korkeakouluihin tehty aloituspaikkojen lisäys on hyvä alku, mutta myös koulutuksen resurssien ja laadun on parannuttava. On huolehdittava siitä, että kouluista valmistutaan ja että kansainväliset opiskelijamme jäävät Suomeen, sanoo osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen.

[MikkoAP]

^
Pula osaavista ilmaistyöntekijöistä on joka tilanteessa äärettömän suuri . Tuollainen uutinen on merkityksetön ilman tietoa tarjottavien töiden palkkatasoista.

[Paawo]

Koulutusjärjestelmä ei tällä hetkellä vastaa näin suureen tarpeeseen, joten tarvitsemme haasteen voittamiseksi useita eri ratkaisukeinoja. Korkeakouluihin tehty aloituspaikkojen lisäys on hyvä alku, mutta myös koulutuksen resurssien ja laadun on parannuttava. On huolehdittava siitä, että kouluista valmistutaan ja että kansainväliset opiskelijamme jäävät Suomeen, sanoo osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen.

Koulutusjärjestelmän tuottamasta kohtaanto-ongelmasta on tutkimusjargonia väännetty jo vuosikymmenten ajan, mitään ei ole saatu silti päätetyksi saati tehdyksi. Teknologiateollisuus on jo ottanut askelia irti ammattiyhdistysmafian vaikutuspiiristä. Investointeihin budjetoitavaa rahaa vakavasti otettavilla yrityksillä kuitenkin on oltava niin miksi eivät polkaise pystyyn omaa koulutusputkea, kuten jo ammoisina aikoina (ennen marksisteja) on ollut? Oppijoiden sitouttaminen on sitten firman ja opiskelijan välinen asia, kaikenlaisia oppisopimuskoulutuksia järjestetään firmojen rahoittamana jo nyt, mutta miksei isommassa mittakaavassa tahdo onnistua?

Tiedän vastauksen, kysymys on lähinnä retorinen.

Toimitiloja ja koulutettavia kyllä on reservissä.

[Väestönvaihtaja]

Miksi ei riitä? Oletko miettinyt sitä ennen kun ehdotat ulkomaalaisten rekrytointia?

Ikäluokat pienenevät. Omasta takaa ei ole riittävästi osaajia.

Huomioiden sen, että työn tuottavuus koko ajan nousee erinäisen automatiikan myötä, tämä vuotuinen työvoimainjektio pitäisi helposti riittää Suomen 2,5 miljoonan henkilön työmarkkinalla.

Suomen tuottavuuden kasvu on ollut heikkoa viime vuosikymmenen aikana. Tuottavuuden hyvä kehitys ei ole automaatio.

Mitään byrokratiaa ei tosiasiassa ole kun yksittäistapauksissa. EU:sta pääsee Suomen töihin saman tien eikä muista teollisuusmaista ei mitään tunkua Suomeen. Suuria määriä olisi tulossa vain kehitysmaista, mutta heitä tuskin voidaan pitää osaajina.

Esimerkiksi Intia ja Vietnam ovat kehitysmaita, ja heillä on laaja lahjakkuuspooli. on kehitysmaa ja intialaiset maahanmuuttajat ovat tunnettuja menestyksestään.

Toiveajattelua. On osoittautunut, että lähes kaikki ulkomaiset opiskelijat lähtevät lätkimään kunhan lähes ilmainen veronmaksajien koulutus on käyty loppuun.

Ei pidä paikkaansa. Tätä virheluuloa saattaa selittää se, että korkeasti koulutetut ihmiset muuttavat usein pääkaupunkiseudulle valmistumisensa jälkeen. Se voi luoda harhan maastamuutosta.

"Tulosten mukaan ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista asuu Suomessa 60–70 prosenttia kolme vuotta valmistumisen jälkeen, ja jäävien osuuksissa ei ole merkittävää muutosta yli ajan."

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/68707/Kotoutumisen%2520kokonaiskatsaus_Mathies-Karhunen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Korkea verotus ei ole mikään vetovoimatekijä ulkomaalaiselle osaajalle vaikka kuinka selittelisi "vastineesta".

Korkea verotus ei ole vetovoimatekijä, mutta on hyvä tietää mitä veroille saa vastineeksi. Joissain muissa maissa katetaan omalla rahalla asioita, jotka Suomessa menee veroista.

Englantia osataan kaikkialla muuallakin. Se ei ole mikään Suomen erityisetu.

Englantia ei todellakaan osata yhtä hyvin kaikkialla muaalla.

Suomen minimaalinen rasismi on keinotekoinen ongelma vain kehitysmailta tulleille. Ei ulkolainen varsinainen osaaja, joka käytännössä siis on vaaleahko, välitä tällaisesta vasemmiston hölynpölystä.

Ei pidä paikkaansa. Tunnen osaajia jotka ovat kokeneet rasismia Suomessa. Toki kantaväestön osalta rasismi on tullut lähinnä juoppojen ym. heikommin pärjäävien taholta.

Kaikki osaajat eivät ole "vaaleahkoja".

Lopuksi on tietenkin huomioitava erikoinen idea tyhjentää ulkomaat omista osaajistaan. Esimerkiksi sairaanhoitajien houkutteleminen läneteen Filippiineiltä on johtanut sikäläiseen sairaanhoitajapulaan ( https://www.manilatimes.net/2021/05/28/news/ph-running-out-of-nurses-bello/1800955  , https://www.gmanetwork.com/news/news/nation/804366/doh-exec-philippines-short-of-doctors-by-92-000-nurses-by-44-000/story/ ). Onko oikein, että Suomen epäonnistunut koulutus ja terveydenhoitopolitiikka paikataan sillä, että verrattain köyhän kansan duunarit viedään pois hoitamasta oman maansa kuntoon?

Kyllä, se on oikein. Filippiiniläiset hoitajat tekevät itse valintansa. He ovat itse valinneet lähteä töihin Saudeihin tai Suomeen. He myös usein lähettävät rahaa kotimaahansa ja näin auttavat maataan. Rikkaissa maissa työskentelevien rahalähetykset kotiin ovat merkittävä asia monen köyhän maan taloudelle.

Suomalaisiakin vituttaa se, että kalliilla koulutetut hoitajat lähtevät Norjaan vuolemaan rahaa.

Liioittelet. Ei suomalaisia vituta ulkomaille muuttavat suomalaiset. Jotain pientä osaa suomalaisista voi vituttaa, ehkäpä siksi ettei heillä itsellään ole mahdollisuutta lähteä ulkomaille vaikkapa puutteellisen kielitaidon tai osaamisen takia, mutta se on heidän ongelmansa.

Kantasuomalaisena ihmisenä minua ei vituta ulkomaille muuttavat suomalaiset.

Jos olet huolissasi suomalaisten hoitajien ulkomaille muutosta, niin varmaan kannatat hoitajille palkankorotuksia.

[Väestönvaihtaja]

Heikkoa palkkausta on hyvin vaikea kompensoida millään muilla keinoilla etenkin kun rasitteena on vielä kohtalaisen ikävä sää ja hankala kieli. Millä ajattelit kilpailla jos "myyntivalttina" on honot kelit, vaikean kulttuurin, huonot liksat ja korkeat verot?

Suomessa palkkaus on toistaiseksi ihan OK vaikkapa Intiaan verrattuna. Lisäksi Suomi on toistaiseksi kohtalaisen turvallinen ja vakaa maa. Kokonaisuutena yhteiskunta on kohtuullisen toimiva.

Sen sijaan, että pyritään rekrytoimaan väkeä ulkomailta pitäisi yrittää saada ihmisiä pysymään maassa.

Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita.

Niin tukevat, mutta jos suomalaiset lopettavat ulkomaille muuttamisen työn perässä, mihin niitä ulkomaalisia tarvitaan?

Suomalaisia osaajia ei omasta takaa ole tarpeeksi.

[pörrö]

@Hae-won:

Suomalaisia osaajia ei omasta takaa ole tarpeeksi.

Olisiko ratkaisu kouluttaa suomalaisia?

Miksi kantaa säkillä valoa hölmöläisten tupaan, kun ratkaisu löytyy ihan omalta tontilta?

Entisenä ex-pattina vein asiantuntemukseni sinne, missä siitä maksettiin - jopa triplapalkalla. Suomeen ei saada huippuasiantuntijoita englanninkielellä tai turvallisella asuinympäristöllä houkuttelemalla.

Suomessa murennetaan niitä kaikkia elementtejä, jotka joskus olivat itsestään selvyyksiä.

- ulkona liikkuminen, naisille, nuorille ja lapsille ei ole enää vaaratonta
- väkivalta on jatkuvasti läsnä - omaa äitimuoriani (81 v) vien aina autolla lääkäriin, ostoksille muun muassa, koska muuten mamma rullataan jossain käänteessä

Kun Sinulla, @Hae-won, tuntuu olevan näitä paremmin koulutettuja ja -toimeentulevia ulkomaalaisia tuttavina, niin mikä on ratkaisusi näiden alikoulutettujen ja huonommin "kotoutuvien" ongelmaan?

Siihen ei auta suomenkielen ja kulttuurin alasajo.

Kieli, kulttuuri ja identiteetti antaa merkityksen yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

[Jorma M.]

X

Snake oil is a term used to describe deceptive marketing, health care fraud, or a scam. Similarly, "snake oil salesman" is a common expression used to describe someone who sells, promotes, or is a general proponent of some valueless or fraudulent cure, remedy, or solution.

X

https://en.wikipedia.org/wiki/Snake_oil


[tweet]1447502250042134534[/tweet]

https://twitter.com/pvesterbacka/status/1447502250042134534

HS Visio|Kilpailu osaajista
"Nopea prosessi", joka ei etene
Eteläkorealaisella toimitusjohtajalla on kaksi tutkintoa, 130 000 euron vuositulot ja suomalainen kihlattu, mutta oleskelulupahakemuksensa käsittelyä hän joutunut odottamaan jo puoli vuotta.

TILAAJILLE

Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan erityisosaajien oleskelulupahakemusten käsittelyajat ovat kehittyneet suotuisasti.

Emil Elo HS
11:16
SUOMALAISEN miehen kanssa naimisiin haluava eteläkorealainen nainen koki valtavan yllätyksen elokuussa, kun hän huomasi oleskelulupahakemuksensa päätöksen siirtyvän tämän vuoden joulukuulta ensi vuoden toukokuulle.

Alun perin Maahanmuuttovirasto Migri oli kehottanut häntä hakemaan oleskelulupaa ennen kuin hän voi hakea työviisumia.

https://www.hs.fi/visio/art-2000008320596.html

Hae-Wonia (ketjun aloittaja), Emil Eloa (Hesarin toimittaja, turkulaisen lahtarisuvun vesa) ja Vesterbackaa (porilaisen privilegiosuvun kasvatti) yhdistää kaikkia verenimijyys. Suomalainen kansa, mieli ja kulttuuri on tuhottava, koska ne ovat verenimijöiden lopullisen orgasmin esteenä. Veren nautinta vain naamioidaan "osaamisen" vaatimukseen.

[Mjane]

Minä kai olen ulkomaalainen osaaja eikä mulla kyllä ole mitään uutta lisättävä. Hyvä palkka, kohtuullinen verotus, turvallisuus, siisteys, lapsille hyvä koulutus ovat varmasti ne asiat, joita suuri(n) osa korkeakoulutettuja arvostavat. Ainiin, terveydenhuolto myös, toki sitä ei ehkä nuorena niin paljon ajatella.

Itse ehkä odottaisin, että myös päättäjät myöntäisivät avoimesti, että hyväosaisia motivoivat tänne muuttamaan aika eri asiat kuin sosiaalituille jääviä, mutta sitä ei kai ole tapahtumassa.

[Hippo]

Millä perusteilla ihmiset jaetaan osaajiin ja osaamattomiin?

[Väestönvaihtaja]

@Hae-won:

Suomalaisia osaajia ei omasta takaa ole tarpeeksi.

Olisiko ratkaisu kouluttaa suomalaisia?

Miksi kantaa säkillä valoa hölmöläisten tupaan, kun ratkaisu löytyy ihan omalta tontilta?

Ikäluokat pienenevät ja suomalaisten oppimistulokset ovat laskussa. Osaajia ei riitä omasta takaa.

[Väestönvaihtaja]

Tänne tulevat filippiiniläishoitajat tekevät sopimuksensa filippiineillä, lainaavat rahat välittäjältä ja ovat velvoitettua asumaan välittäjän asunnoissa. Sopimukset ovat useammalle vuodelle ja jos sen katkaisee ennen määräaikaa  seurauksena on sakkomaksu.

Tässä artikkeli intialaisista asiantuntijoista muutaman vuoden takaa.

Mistä tieto velvoitteesta asua välittäjien asunnossa? Vietin viime viikolla yön filippiiniläishoitajan luona, hänen asuntonsa oli ihan Saton asunto. Oikein viihtyisä asunto. Sijaintia lukuunottamatta parempi kuin meikäläisen murju.

Intialaiset muistaakseni tienaavat toiseksi eniten ulkomaalaistaustaisista Suomessa, joten selvästi kaikki heistä ei ole mitään orjatyövoimaa.

Filippiineillä on ollut ylitarjontaa sairaanhoitajista. Tottin mainitsema Filippiinien pula hoitajista on vain koronapandemian aikainen juttu. Ei ole yllätys, että pandemian aikana tulee pulaa hoitohenkilökunnasta. Suomessa hoitajan palkka on 10-15 kertaa suurempi kuin Filippiineillä. Ylitarjonnasta huolimatta Filippiineillä on opiskeltu hoitajiksi, koska pyrkimys on päästä töihin ulkomaille parempien palkkojen perässä. Suomen filippiiniläishoitajien houkuttelu ei siis ole mitenkään moraalitonta.

https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/filippiinilaishoitaja-nain-suomalaista-hoitokulttuuria-voisi-kehittaa/3107010

Filippiiniläisen Deo Lumban kotimaassa sairaanhoitajille ei riitä töitä. Suomesta Deo sai vakituisen työpaikan ja kymmenkertaisen palkan. Aluksi hän kyllä ihmetteli, miksi vanhukset ovat täällä hoivakodeissa eivätkä kotona.

Kymmenet tuhannet filippiiniläiset kouluttautuvat joka vuosi hoitajiksi, vaikka heille ei ole tarpeeksi työpaikkoja kotimaassa. Ammatinvalinta tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden parempaan: 85 prosenttia työssä olevista filippiiniläishoitajista työskentelee ulkomailla, jossa palkat ovat isommat. 26-vuotias Deo Lumba on yksi heistä.

– Halusin sairaanhoitajaksi, koska olen mielestäni ihmisläheinen ja tiesin, että tässä ammatissa olisi hyvin mahdollista päästä ulkomaille töihin. Kun valmistuin nelivuotisen yliopistokoulutuksen jälkeen, tein ensin töitä Filippiineillä muun muassa terveydenhoitajana ja ensiapuosaston vapaaehtoisena. Olin myös kahden vuoden ajan töissä Jemenissä ensiapuosastolla. Filippiineillä sain palkkaa 200 euroa kuukaudessa – Suomessa saan kymmenen kertaa enemmän, Deo kertoo.

Yleisesti hoitajien palkka on Suomessa 10–15 kertaa suurempi kuin Filippiineillä. Filippiineillä enemmistö hoitajista on tosin tehnyt työtä myös palkatta, jotta saisi työkokemusta. Osa jopa maksaa päästäkseen töihin.

Deo oli itse asiassa jo lähdössä töihin Libyaan, kun yksityinen suomalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja Attendo aloitti filippiiniläisten hoitajien rekrytoinnin. Silloin Deo valitsi Suomen. Palkan lisäksi päätökseen vaikuttivat hyvä sosiaaliturva ja tasa-arvo.

– Suomi on mielestäni hyvä paikka hoitajille. Täällä liitto suojelee työntekijöitä, ja ulkomaalaiset työntekijät saavat samaa palkkaa kuin suomalaiset. Jos osaa puhua suomea, myös ulkomaalaisella on Suomessa paljon mahdollisuuksia hoitoalalla.

[pörrö]

@Hae-won:

Ikäluokat pienenevät ja suomalaisten oppimistulokset ovat laskussa. Osaajia ei riitä omasta takaa.

Ikäluokat pienenevät. Totta. Miksi ei käytetä niitä resursseja, joita meillä jo on?

Oppimistulokset ovat laskussa. Totta. Eikö nyt pitäisi korjata oppimismaailmaamme sen sijaan, että rahdataan ulkomailta "paikkaajia"?

Tasokurssit takaisin, pienemmät luokkakoot, inkluusio roskakoriin.

Olen siinä mielessä onnellinen, että kävin kansakoulun (vrt. peruskoulu) ja sen jälkeen hyvätasoisen lukion.

Osaajia löytyy Suomesta. Olisi syytä panostaa suomalaiseen (ja suomalaisten) koulutukseen.

Kannettu vesi ei kaivossa pysy.

On turha haikailla joidenkin harvojen korkeakoulutettujen ex-pattien pelastavan Suomen talouden.

Ei tule tapahtumaan.

[Totti]

Ikäluokat pienenevät. Omasta takaa ei ole riittävästi osaajia.

Ihan varmasti riittää. Osaajaksi en nyt laske siivoojia tai muuta, josta sanotaan olevan pulaa. Jos osaajalla tarkoitetaan kunkin alan noin 10% parhaimmistoa (joka voidaan liberaalina tulkintana osaajasta) niin kyse on noin 250 000 työntekijästä koko työvoimasta eli sukupolvea kohden noin 5000-10 000 työntekijää. Suomen syntyvyys ei ole lähimainkaan niin pieni ettei kustakin sukupolvesta löytyisi tällainen määrä ihmisiä, joista voisi tulla osaajia.

Mitään byrokratiaa ei tosiasiassa ole kun yksittäistapauksissa. EU:sta pääsee Suomen töihin saman tien eikä muista teollisuusmaista ei mitään tunkua Suomeen. Suuria määriä olisi tulossa vain kehitysmaista, mutta heitä tuskin voidaan pitää osaajina.

Esimerkiksi Intia ja Vietnam ovat kehitysmaita, ja heillä on laaja lahjakkuuspooli. on kehitysmaa ja intialaiset maahanmuuttajat ovat tunnettuja menestyksestään.

Luulen, että et tiedä alkuunkaan mikä on realiteetti esim. intialaisten kanssa. "Intialainen insinööri", eli väitetysti huippulahjakas koulutettu puoli-ilmainen intialainen, on myytti.

Intiassa ei ole mitään sen kummempaa osaamispotentiaalia kun Suomessakaan. Ainoa syy miksi heitä on otettu lähinnä koodajiksi länsimaihin, on halpa hinta. Tähän asemaan intialainen pääsee muutaman kuukauden koodauskurssilla, joka ei tee kenestäkään osaajaa.

Intialaisen tuottama laatu on kuitenkin kautta linjan osoittautunut olevan huono eikä heidän palkkaaminen ole ollut mikään menestyksen resepti. Laatu on huono koska nuori ihminen ei mitenkään ole vielä minkäänlainen osaaja vaikka olisi jonkun kyläkoulun paperit taskussa.

Vietnamilaisten osamainen on jäänyt minulta kokonaan hahmottamatta. Hehän profiloituvat lähinnä tomaatinpoimijoina jota en myöskään osaa pitää minään suurena osaamisalueena.

"Tulosten mukaan ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista asuu Suomessa 60–70 prosenttia kolme vuotta valmistumisen jälkeen, ja jäävien osuuksissa ei ole merkittävää muutosta yli ajan."

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/68707/Kotoutumisen%2520kokonaiskatsaus_Mathies-Karhunen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ne, jotka pärjäävät kansainvälisillä työmarkkinoilla lähtevät. Ne jotka jäävät, päätyvät kortistoon ja tienaavat (lähteesi mukaan) vähemmän kun vastaavat suomalaiset.

Suomalainen koulutus ei ylipäätään ole erityisen korkeassa maineessa ulkomailla. Tänne siis tulee ne, jotka eivät pääse parempiin kouluihin muissa maissa, jolloin he myös pärjäävät huonommin kun verrokit muissa maissa. Ilmiselvästi ulkomaalaisten koulutus ei ole mikään ratkaisu väitettyyn osaajapulaan.

Ei pidä paikkaansa. Tunnen osaajia jotka ovat kokeneet rasismia Suomessa. Toki kantaväestön osalta rasismi on tullut lähinnä juoppojen ym. heikommin pärjäävien taholta.

Käytä järkeä hieman ennen kun vastaat. Ymmärrät varmaan, että Suomi ei ole mikään erityisen rasistinen maa, jota vältettäisiin rasismin takia. Samanlaista juoppojen huutelua on ihan kaikkialla.

Rasismi on tosiasiassa non-issue tässä keskustelussa vaikka yrität väkisin tehdä siitä ongelman.

Kyllä, se on oikein. Filippiiniläiset hoitajat tekevät itse valintansa.

Meillä on sitten aika lailla eri moraalikäsitys.

Filippiiniläinen tekee toki oman valintansa, mutta se on usein valinta, joka tehdään puolipakolla koska se on ainoa tapa pärjää köyhässä maassa. Se on monesti siis yhtä vapaaehtoista kun huoraksi ryhtyminen.

Vaikka yksilö hyötyy, se on kansantaloudellinen tappio lähettävälle maalle, jonka kansalaiset päätyvät maksamaan ulkomaille lähtevän opinnot saamatta siitä mitään vastinetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Filippiinit joutuu sijoittamaan tarpeellista enemmän rahaa koulutukseen saadakseen hoitajia omaan käyttöön. Tämä ylimääräinen raha on pois veronmaksajilta, joilla varmaan olisi muutakin käyttöä rahoilleen.

Lopputulos halvan työvoiman houkuttamisesta pois kehitysmaasta on että varattomuutta ja kurjuutta ylläpidetään kehitysmaassa kuppaamalla heiltä resursseja. Se on siis ihan samanlaista riistoa kun kehitysmaan kaivosten tyhjentäminen ulkomaille tai lapsityövoiman käyttö. Se vaan puetaan siistimpään pakettiin.

Jos olet huolissasi suomalaisten hoitajien ulkomaille muutosta, niin varmaan kannatat hoitajille palkankorotuksia.

En osaa sanoa mitä kannatan koska en tunne problematiikka tarpeeksi hyvin. Palkankorotus voi olla yksi ratkaisu, hoitajien määrän lisääminen eli työtaakan vähentäminen voi olla toinen.


Jankutat nyt tätä samaa osaaja-aihetta monen ketjun verran. Kun sinulle vastataan, heittelet one-linereita takaisin analysoimatta vastauksiasi sen enempää. Toistelet erinäisiä kliseitä, jotka pitkälti ovat pelkkää puppua. Ilmeisesti sinulla on päähänpinttymä, että ulkomailla (jopa kehitysmaissa) olisi osaamista yli sen mitä Suomi tarjoaa ja sen takia suomalaiset voivat jäädä kortistoon ja ulkomaalaiset hoitavat homman.

Ratkaisuehdotuksesi ei kuitenkaan ole muuta kun jo moneen kertaan käytetty laastari märkivän haavan päälle. Se tukeutuu ajatukseen, että Suomi olisi erityisen houkutteleva maa, jonne osaajat tulevat vain "ilmaisten" julkisten palvelujen perään ja samalla maksaisivat ilolla huippuveroja korkeista palkoistaan. En tiedä mistä tällainen illuusio on kotoisin.

Ongelma on kuitenkin rakenteellinen, jossa (ja toistan) koulutus ja sosiaalituki ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Näin ollen se pitää myös ratkaista rakenteita muuttamalla eikä laastaroimalla yli yhä uudella lapulla kunnes tulee kuolio.

[Väestönvaihtaja]

Oppimistulokset ovat laskussa. Totta. Eikö nyt pitäisi korjata oppimismaailmaamme sen sijaan, että rahdataan ulkomailta "paikkaajia"?

Nämä eivät poissulje toisiaan.

Keskeinen argumentti tuntuu olevan ajatus, jonka mukaan suomalaisten kouluttaminen osaajaksi on ristiriidassa ulkomaalaisten osaajien maahanmuuton kanssa. Näin ei tietenkään ole.

Lisäksi ulkomaalaiset osaajat hankkivat lapsia, jolloin heidän lapsistaan voi tulla uusia osaajia. On tunnettua, että maahanmuuttajilla kantaväestön tavoin menestys ja menestymättömyys periytyy. Lähtökohtaisesti kahden ulkomaalaisen osaajan tai ulkomaalaisen ja suomalaisen osaajan lapsella on paremmat eväät menestyä kuin kahden huonosti pärjäävän maahanmuuttajan tai suomalaisen lapsella.