Kuinka Suomi voisi houkutella enemmän osaajia?

[stefani]

... Katsoisin, että tässä vaiheessa voisi olla mahdollista ottaa kolmas askel eli rakentaa ydinvoimala alusta asti suomalaisvoimin.

Jos olisin diktaattori, lähestyisin tätä asiaa siten, että ensiksi vaatisin fyysikoilta, että he rakentaisivat jotain, ja sitten kun he ovat epäonnistuneet, mikä tapahtuu todennäköisesti, vaatisin heiltä raporttia, jossa selitettäisiin syy epäonnistumiselle.

[Väestönvaihtaja]

Jos ne opiskelijat maksaisi siitä opiskelusta ne kulut mitä siitä syntyy niin ei siitä valitettaisi,nythän noiden opiskelu maksetaan veromaksajien rahoista.Ajatteles asiaa näin että miksi mun pitäisi maksaa sun opiskelu täällä että voisit tapella mun lapsien kanssa samoista työpaikoista joko täällä tai ulkomailla?.Eikös toi ole aivan ääliömäistä toimintaa kun ajattelet asiaa vähän pidemmälle?.Käytännössä jos me ei maksettaisi noiden opiskelua täällä niin ne ei tappelisi samoista työpaikosta täällä tai ulkomailla suomalaisten nuorten kanssa vaan ne todennäköisesti hakeutuisi muihin töihin siellä kotimaassaan.Noita ulkomaalaisia opiskelijoita jotka eivät itse maksa opiskeluaan täällä voisi kutsua englanninkielisellä termillä freeloader..

Olen kantasuomalainen ja Suomessa on katsottu tarpeelliseksi verovaroin edistää kansalaisten opiskelua. Opiskelu on kannattava investointi, sillä Suomen kaltainen valtio pärjää vain kovalla osaamisella.

Suomalaiset kilpailevat ulkomaalaisista työpaikoista ulkomaalaisten kanssa opiskelivatpa nämä ulkomaalaiset kilpailijat Suomessa tai eivät. Kannattaa kehittää omaa osaamista niin, ettei ulkomaalaiset kilpailijat pelota.

[Möhömaha]

Suomalaiset kilpailevat ulkomaalaisista työpaikoista ulkomaalaisten kanssa opiskelivatpa nämä ulkomaalaiset kilpailijat Suomessa tai eivät. Kannattaa kehittää omaa osaamista niin, ettei ulkomaalaiset kilpailijat pelota.

Minua ei pelota osaajat vaan "osaajat"

[ohkurin_narsi]

Tähän ehkäpä täytyy tarkentaa että yliopistotason koulutus on manner-Euroopassa joko ilmaista (Pohjoismaat, Saksa, Itävalta, Ranska) tai edullista (esimerkki vaikka yksi parhaita teknisen alan kouluja Politechnico di Milano: 3,500€ lukukausi EU kansalaisille). Toki on myös maksullisia kouluja, myös Suomessa, niille mille firma maksaa esim MBA:n.

Minusta tämä on oikein hyvä asia, millä kasvatetaan Eurooppalaista kompetenssia, tietotaitoa ja yhteistyötä. Se mikä ei ole niin ok on että ei-EU kansalaiset saa kanssa samat ilmaiseksi. Tavoitehan on että osaaminen jää tänne, eikä mene takaisin Kiinaan tms.

Miten olisi että ns. ulkomaalaisille on yleinen lukukausimaksu 10k€/v, jonka saa takaisin samat 10k€/v kun työskentelee täällä. Eli jos tulet hakemaan ilmaisen tutkinnon ja menet, niin maksat.



PS: "osaajat" pitäisi pistää professorin suulliseen tenttiin, kuin ennen vanhaan. Siinä kyllä selviää nopeasti osaako vai "osaako".

[Väestönvaihtaja]

Minusta tämä on oikein hyvä asia, millä kasvatetaan Eurooppalaista kompetenssia, tietotaitoa ja yhteistyötä. Se mikä ei ole niin ok on että ei-EU kansalaiset saa kanssa samat ilmaiseksi. Tavoitehan on että osaaminen jää tänne, eikä mene takaisin Kiinaan tms.

Jos Suomessa opiskeleva ulkomaalainen valmistuttuaan muuttaa esimerkiksi Amerikkaan tai Kiinaan, se kertoo Suomen epäonnistumisesta. Suomi ei ole ollut tällöin tarpeeksi houkutteleva maa hänelle.

[Radio]

Suomi oli 2013 maailman kolmanneksi yhtenäisin valtio Tanskan ja Norjan jälkeen, Yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta eli koheesiota hajoittavia voimia meillä löytyy ahneissa kapitalistiriistäjissä ja viherkommunistien hurmosliikkeissä.
Mädätys ja nöyristely EU:n ja Afrikan tähteiden ja Kalifaattiterojen  tms. edessä vain pahenee.
Suomi tässä yhteydessä tarkoittanee valtionhallintoa ja talouselämää. Valtionhallinto ja kaikenkarvaiset tuottamattomat  siivellä eläjät ( kysy vaikka johtaja Husulta ) vievät leivän köyhien kantisten suista.
Työkkäri työllistää, nimittäin helvetin ison lauman viranhaltijoita. Muuten sieltä ei juuri kukaan järjissään oleva yrittäjä palkkaa ketään. Ainakaan kilpailukykyisellä pohjoismaisella palkalla.
Epämääräisen määrittelmättömn osaajien ja työvoman tarpeen uhoamisella haalitaan EU:n ja Etan ulkopuolelta heidän harvoja osaajiaan. Aivan perkeleellistä kolonialismia, Suomesta halutaan tehdä siirtomaavalta, johon osaamisemme ei oikein riitä. Meistä tehdään EU:n siirtomaata ja metsistämme saksalaisten turistien mustikkamaa...

[Larva]

Otsikon kysymykseen vastatakseni, miksi Suomeen edes pitäisi houkutella osaajia ulkomailta? Suomalaisten keskimääräinen äo on maailman korkeimpia, meillä on (tai ainakin oli) loistava koulutuslaitos ja yhteiskunnallinen koheesio on hyvä. Miksi osaajien houkuttelun sijaan emme panostaisi kotimaisten osaajien huippukoulutukseen - sekä verotuksella ja poliittisilla päätöksillä siihen, että ne osaajat myös jäisivät Suomeen valmistuttuaan?

[Siili]

Jos Suomessa opiskeleva ulkomaalainen valmistuttuaan muuttaa esimerkiksi Amerikkaan tai Kiinaan, se kertoo Suomen epäonnistumisesta. Suomi ei ole ollut tällöin tarpeeksi houkutteleva maa hänelle.

Ulkomaalainen tulee tänne opiskelemaan lähinnä siksi, että se on hänelle taloudellisesti edullista.  Se on hänelle taloudellisesti edullista, koska suomalaiset sponssaavat hänen opintojaan ja asumistaan.  Ulkomaalainen lähtee muualle muun muassa siksi, että hänen ei tarvitse siellä sponssata muiden opintoja ja asumista.  Eli rahaa jää hänelle itselleen enemmän käteen verojen jälkeen.

Vähemmän verottava Suomi olisi varmasti houkuttelevampi ulkomaalaiselle työntekijälle.  Toisaalta vähemmän verottavassa Suomessa opiskelu ei ehkä olisi onnistunut nykyisessä määrin Valden piikkiiin, joten opiskelija ei ehkä alun alkaenkaan olisi tullut Suomeen. 

Nykyinen vapaa liikkuvuus ja Suoman antelias koulutuspolitiikka mahdollistaa ulkomaalaiselle eräänlaisen arbitraasin:  koulutuksen noutamisen halvalla Suomesta ja sen myymisen kalliilla muualla.  Se. että Suomessa on näinkin paljon ulkomaalaisia opiskelijoita johtuu siitä, että he ovat tavallaan lahjottuja.  Se, että he karistavat Suomen pölyt jaloistaan lahjusten loppuessa on systeemin luonnollinen seuraus, ei mikään varsinainen epäonnistuminen.  Miten jäsen Hae-won korjaisi tilanteen?  Jatkamalla ex-opiskelijan lahjontaa, esimerkiksi erikseen ulkomaalaisille suunnatulla veroalella? 

Muistutettakoon, että toimivilla markkinoilla ei ole pitkäaikaisia arbitraasitilanteita:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arbitraasi

Eli on odotettavissa, että korkeakouluopinnot maksavat opiskelijalle Suomessakin jatkossa nykyistä huomattavasti enemmän.  Tämä on tietenkin ikävää niille korkeakoulutetuille, jotka eivät onnistu myymään osaamistaan vapailla markkinoilla, mutta pahempaakin on historiassa tapahtunut.

[Väestönvaihtaja]

Otsikon kysymykseen vastatakseni, miksi Suomeen edes pitäisi houkutella osaajia ulkomailta? Suomalaisten keskimääräinen äo on maailman korkeimpia, meillä on (tai ainakin oli) loistava koulutuslaitos ja yhteiskunnallinen koheesio on hyvä. Miksi osaajien houkuttelun sijaan emme panostaisi kotimaisten osaajien huippukoulutukseen - sekä verotuksella ja poliittisilla päätöksillä siihen, että ne osaajat myös jäisivät Suomeen valmistuttuaan?

Osaajia ei ole omasta takaa tarpeeksi. Suomalaisten oppimistulokset ovat laskussa. Suomalaisten keskimääräinen ÄO on ihan OK tasoa, muttei yllä samalle tasolle kuin joidenkin aasialaisten kansojen keskimääräinen ÄO.

Kotimaisten osaaajien kasvattaminen ei pois sulje ulkomaalaisten osaajien houkuttelemista.

[Väestönvaihtaja]

Se. että Suomessa on näinkin paljon ulkomaalaisia opiskelijoita johtuu siitä, että he ovat tavallaan lahjottuja.  Se, että he karistavat Suomen pölyt jaloistaan lahjusten loppuessa on systeemin luonnollinen seuraus, ei mikään varsinainen epäonnistuminen.  Miten jäsen Hae-won korjaisi tilanteen?  Jatkamalla ex-opiskelijan lahjontaa, esimerkiksi erikseen ulkomaalaisille suunnatulla veroalella? 

Suomessa ei ole erityisen paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. On epäonnistuminen, ettei Suomi näyttäydy ulkomaalaisille osaajille houkuttelevana kohteena.

Kun Suomessa opiskellut osaava ihminen muuttaa töihin ulkomaille, se on Suomelle menetys. Suomi kaipaa veronmaksajia.

Ulkomaalaisten osaajien veroale on hyvä käytäntö ja sellainen onkin jo käytössä. Sei ei kylläkään kosketa Suomessa jo valmiiksi asuvia ulkomaalaisia.

Muistutettakoon, että toimivilla markkinoilla ei ole pitkäaikaisia arbitraasitilanteita:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arbitraasi

Globaalit työmarkkinat ovat kaikkea muuta kuin taloustieteen tarkoittamat ihanteelliset markkinat. Taloustieteen käsitteitä ei kannata noin yksinkertaistetusti yrittää soveltaa todelliseen maailmaan, sillä todellinen maailma on paljon monimutkaisempi asia. Arbitraasi käsitteen perusteella ei tietenkään voi mitenkään ennustaa suomalaisen koulutuksen hintaa ja maksajaa.

[Siili]

Suomessa ei ole erityisen paljon ulkomaalaisia opiskelijoita.

Olisi mukava nähdä relevantteja vertailuja.  Onko sinulla antaa esimerkkejä muutaman miljoonan asukkaan hyvin eriytyneen kielialueen maasta, jossa on (suhteessa) merkittävästi enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita kuin Suomessa? 

Harva ulkomaalainen opiskelija Suomessa on tuleva huippuosaaja.  Suurin osa heistä on keskinkertaisuuksia, jotka tulevat Suomeen sen vuoksi, että täällä englanninkielinenkin opiskelu on voimakkaasti sponssattu.

Professori Mikko Nikinmaa lyttäsi aikanaan korkeakoulujen kansainvälisen kehitysstrategian "käytännön kehitysapuna":
https://ylioppilaslehti.fi/2012/04/ulkomaalaiset-opiskelijat-edella/

Nikinmaa on opettanut kymmenen vuotta englanninkielisen ympäristötieteen maisteriohjelman opiskelijoita. Ulkomaalaisten opiskelijoiden kirjava taso aiheuttaa hänen mukaansa opetushenkilökunnalle harmaita hiuksia. Kaikki kandidaatit eivät ole saaneet kotiyliopistoistaan yhtä hyviä eväitä kuin länsimaiset opiskelijat.

"Ongelmia aiheuttaa, kun kandidaattivaiheessa ei ole tehty yhtään käytännön labratyötä, nähtykään pipettiä. Yritämme saada kaikki opinnoista läpi, mutta työmäärä on vähintään viisinkertainen verrattuna suomalaisiin opiskelijoihin."

Nikinmaa pelkää, että kansainvälistymistavoitteiden huumassa suomalaisnuoret unohdetaan.
"Ihminen, joka ei osaa mitään, on yliopistolle arvokkaampi pelkästään siksi, että hän on ulkomaalainen."

Jaan Nikinmaan pessimistisen näkemyksen:

"Suomella ei ole oikein mitään tehtävissä. Tämä on syrjäinen maa, jossa puhutaan omituista kieltä. Suomi ei ole ihmisten ensimmäinen vaihtoehto."

Lahjakkaita ihmisiä voidaan saada Suomeen vain tunnetuilla, huipputason opinto-ohjelmilla. Jos ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää kasvatetaan itsetarkoituksellisesti, laatua on Nikinmaan mukaan vaikeaa pitää yllä.

En näe mitään syytä ruoskia itseäni suomalaisena siitä syystä, että kielitaidottomat keskinkertaisuudet eivät työllisty Suomessa yhtä hyvin kuin kieltä taitavat keskinkertaisuudet.  Jotkut ilmeisesti kuvittelevat aikuisen oikeasti, että englannin kielellä tutkinnon suorittanut on automaattisesti "osaaja".

[Roope]

Olisi mukava nähdä relevantteja vertailuja.  Onko sinulla antaa esimerkkejä muutaman miljoonan asukkaan hyvin eriytyneen kielialueen maasta, jossa on (suhteessa) merkittävästi enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita kuin Suomessa? 

Epäilen, ettei missään maassa ole suhteessa yhtä monta yhtä vahvasti valtion tukemaa ulkomaalaista opiskelijaa. Muissa maissahan on lukukausimaksut, mutta Suomessa ne ovat anteliaiden stipendien vuoksi vain nimelliset.

Tähän vielä päälle tuo uusin hullutus eli ilmainen lukio ja asunto uzbekistanilaisille.

[Väestönvaihtaja]

Olisi mukava nähdä relevantteja vertailuja.  Onko sinulla antaa esimerkkejä muutaman miljoonan asukkaan hyvin eriytyneen kielialueen maasta, jossa on (suhteessa) merkittävästi enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita kuin Suomessa? 

OECD-maissa ulkomaalaisia opiskelijoita on keskimäärin 7% opiskelijoista, Suomessa 8%. Tarkempia vertailuja voit tehdä itse.

Amerikan Yhdysvalloissa on pelkästään korealaisia opiskelijoita enemmän kuin Suomessa ulkomaalaisia opiskelijoita yhteensä.

Harva ulkomaalainen opiskelija Suomessa on tuleva huippuosaaja.  Suurin osa heistä on keskinkertaisuuksia, jotka tulevat Suomeen sen vuoksi, että täällä englanninkielinenkin opiskelu on voimakkaasti sponssattu.

Valtaosa opiskelijoista ei ole tulevia huippuosaajia, olipa kyse sitten suomalaisista tai ulkomaalaisista. Se ei ole ongelma. Suurin osa suomalaisistakaan ei ole huippuosaajia.

En näe mitään syytä ruoskia itseäni suomalaisena siitä syystä, että kielitaidottomat keskinkertaisuudet eivät työllisty Suomessa yhtä hyvin kuin kieltä taitavat keskinkertaisuudet.  Jotkut ilmeisesti kuvittelevat aikuisen oikeasti, että englannin kielellä tutkinnon suorittanut on automaattisesti "osaaja".

Kun lahjakas ulkomaalainen valitsee vaikkapa Yhdysvallat Suomen sijasta, se on menetys Suomelle. Hyvinvointi ei tule taikaseinästä, vaan se luodaan työnteolla.

[Siili]

Olisi mukava nähdä relevantteja vertailuja.  Onko sinulla antaa esimerkkejä muutaman miljoonan asukkaan hyvin eriytyneen kielialueen maasta, jossa on (suhteessa) merkittävästi enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita kuin Suomessa? 

OECD-maissa ulkomaalaisia opiskelijoita on keskimäärin 7% opiskelijoista, Suomessa 8%. Tarkempia vertailuja voit tehdä itse.
Amerikan Yhdysvalloissa on pelkästään korealaisia opiskelijoita enemmän kuin Suomessa ulkomaalaisia opiskelijoita yhteensä.

Onko sinulla vaikeuksia luetun ymmärtämisessä?  Boldasin yllä.  Yhdysvallat ei ole muutaman miljoonan asukkaan eriytyneen kielialueen maa.  Etelä-Koreassakin on 52 miljoonaa asukasta. Minusta vertailukelpoisia maita ovat esimerkiksi Tsekinmaa, Unkari ja Slovenia.  Antaisitko linkin noihin OECD-tilastoihin?

Valtaosa opiskelijoista ei ole tulevia huippuosaajia, olipa kyse sitten suomalaisista tai ulkomaalaisista. Se ei ole ongelma. Suurin osa suomalaisistakaan ei ole huippuosaajia.

Kysymys onkin siitä, mitä järkeä on kouluttaa keskinkertaisia ulkomaalaisia opiskelijoita englannin kielellä, jos heistä suurin osa karistaa maan pölyt jaloistaan valmistuttuaan?  Jos katsot, että näiden (Suomen kielen suhteen) ummikkojen lähtö johtuu suomalaisten epäonnistumisesta, katsot varmaan ikiliikkujien puutteen olevan osoitus insinöörien epäonnistumisesta.

Kun lahjakas ulkomaalainen valitsee vaikkapa Yhdysvallat Suomen sijasta, se on menetys Suomelle. Hyvinvointi ei tule taikaseinästä, vaan se luodaan työnteolla.

Yhdysvalloilla on lahjakkuuksien houkuttelemiseksi kolmansista maista niin suuri kilpailuetu monista muistakin kuin taloudellisista syistä, että maa painivat kerta kaikkiaan täysin eri sarjassa kuin Suomi. Toki jos Suomessa koulutettu muuttaa Yhdysvaltoihin sen tarjoamien etujen vuoksi, Valden satsaukset häneen voidaan katsoa menetetyiksi.  Kysymys kuuluu kuitenkin, miten ja missä määrin tämä voidaan estää poliittisin toimin? Pitäisikö Valden sponssata esimerkiksi palkkatuella tai verovapaudella näitä lahjakkuuksiksi katsottavia?  Kaikkiin tätä ei kuitenkaan voida soveltaa, joten herää kysymys, miten luokitella (ilmeisen harvat) sponssattavat lahjakkuudet niin, että homma pelaa juridisesti ja moraalisesti. 

Minusta on ihan perusteltua kysyä suomalaisen englanninkielisen korkeakouluopetuksen järkevyyden perään, aivan kuten professori Nikinmaa teki edellä lainaamassani artikkelissa.  Jos tämän koulutuksen kautta valmistuneet eivät pääsääntöisesti jää Suomeen töihin, homma ei  ole kansantaloudellisesti järkevää.  Jos valmistuneiden pitäminen Suomessa vaatii lisää investointeja erilaisten sponssausten tai englanninkielisten ympäristöjen muodossa, kannattaa niiden kohdalla tehdä huolellinen cost-benerfit-analyysi.  Pelkkä itseruoskinta on turhaa, vaikka se varmaan kivaa joidenkin mielestä onkin.

[Väestönvaihtaja]

OECD-maissa ulkomaalaisia opiskelijoita on keskimäärin 7% opiskelijoista, Suomessa 8%. Tarkempia vertailuja voit tehdä itse.
Amerikan Yhdysvalloissa on pelkästään korealaisia opiskelijoita enemmän kuin Suomessa ulkomaalaisia opiskelijoita yhteensä.

Onko sinulla vaikeuksia luetun ymmärtämisessä?  Boldasin yllä.  Yhdysvallat ei ole muutaman miljoonan asukkaan eriytyneen kielialueen maa.  Etelä-Koreassakin on 52 miljoonaa asukasta. Minusta vertailukelpoisia maita ovat esimerkiksi Tsekinmaa, Unkari ja Slovenia.  Antaisitko linkin noihin OECD-tilastoihin?

Kuten totesin, voit itse etsiä tarkempia vertailuja.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163013/OKM_2021_14.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtaosa opiskelijoista ei ole tulevia huippuosaajia, olipa kyse sitten suomalaisista tai ulkomaalaisista. Se ei ole ongelma. Suurin osa suomalaisistakaan ei ole huippuosaajia.

Kysymys onkin siitä, mitä järkeä on kouluttaa keskinkertaisia ulkomaalaisia opiskelijoita englannin kielellä, jos heistä suurin osa karistaa maan pölyt jaloistaan valmistuttuaan?  Jos katsot, että näiden (Suomen kielen suhteen) ummikkojen lähtö johtuu suomalaisten epäonnistumisesta, katsot varmaan ikiliikkujien puutteen olevan osoitus insinöörien epäonnistumisesta.

Keskinkertaisuudetkin ovat kaivattuja. Osaajapulassa ei ole kyse vain huippuosaajien pulasta. Englannin kielen asemaa parantamalla voimme tehdä Suomesta paremman maan ulkomalaisille osaajille.

Yhdysvalloilla on tosiaan monia etuja Suomeen ja Eurooppaan verrattuna. Tämä on ongelma ikääntyvän Suomen ja Euroopan kannalta. Miten tehdä Suomesta yhtä houkutteleva maa kuin Yhdysvallat on?

[sutki]

YLE kertoo meille Meksikosta tulleesta espanjan- ja englanninkielien hallitsevasta maisterisneidosta:


"Ana Emilia Martinez Hale tuli Suomeen opiskelemaan, mutta jäi töihin – ja juuri hänenlaisiaan työntekijöitä matkailuala kaipaa.
Kalifornian niemimaalta, 250 000 asukkaan La Pazin kaupungista kotoisin oleva Ana Emilia Martinez Hale päätyi Suomeen ja Rovaniemelle opiskelujen kautta, sillä takana on kaksivuotiset matkailualan opinnot Lapin yliopistossa ja maisterin tutkinto.
– Olen aina halunnut tulla Suomeen, koska täällä tuotannossa otetaan huomioon ympäristöasiat. Täällä kaikki eivät ajattele pelkästään rahaa, vaan myös ympäristöä. Yliopistossa kiinnitetään niihin myös huomiota.
Palkkauksessa ei eroja suomalaisilla ja ulkomaalaisilla
Tällä hetkellä Martinez Hale työskentelee Suomessa sesonkityöntekijänä Staffpoint henkilöstövuokrausyrityksen kautta Lapland Hotels -ketjussa.
– Olen enemmän kuin tyytyväinen. Ansaitsen tarjoilijana paljon enemmän rahaa kuin Meksikossa. Olen tarjoilija aamuisin, mutta joskus myös iltaisin."


Loput YLE:n sivuilta, jossa kommenttikenttä vielä auki.
https://yle.fi/uutiset/3-12190017

Näinköhän Anan on pakko työskennellä, jotta oleskeluoikeus täyttyy? Luulen ettei Ana tule jäämään Suomeen pitkäksi aikaa ellei rakastu suomalaiseen mieheen.
Italiassa hotelli-ravintolan bulgarialaiselle työntekijälle maksettiin kertomansa mukaan 900€/kk ja näytti olevan lähes aina töissä. Mitä nuo sesonkityöosaajat (kuten Ana) tienaavat ja minkälaisilla tuntimäärillä / työajoilla?
Pääkaupunkiseudulla olisi tarjolla kielitaitoista osaajaa, mutta ei taida lappi kiinnostaa. 🙄

[Väestönvaihtaja]

Ruotsissa on vihdoin ymmärretty huonosti kotoutuvien maahanmuuttajien tekevän Ruotsista vähemmän houkuttelevamman maan osaajille. Sama on Suomellakin edessä. Rötöstelevät maahanmuuttajat eivät todellakaan tee maasta houkuttelevampaa kohdetta osaajille. Maahanmuuttajat arvostavat turvallisuutta siinä missä kantaväestökin.

Ilokseni voin kertoa uutisten Euroopan maahanmuuttajien kotoutumisongelmista tavoittavan ihmiset kaikkialla maailmassa. Tämä on hyvä asia: hyvin käyttäytyvät maahanmuuttajat ansaitsevat tietää millaisista maista on kyse heidän arvioidessa eri vaihtoehtoja. Muissa maanosissa kyllä tiedetään millaisten ongelmien kanssa Euroopassa painitaan, joten potentiaalinen maahanmuuttaja ottaa nämä ongelmat huomioon pohtiessaan Eurooppaan muuttoa (toisaalta rikollisen uraa harkitsevalle maahanmuuttajille nämä uutiset voivat tehdä maasta houkuttelevamman kohteen). Eurooppa ei muutenkaan ole se houkuttelevin maanosa osaajille, joten Euroopan tulevaisuus ei kyllä näytä kovin hyvältä. Väki vanhenee ja maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyy vakavia ongelmia.

Pääkirjoitus: Suomi on jo Ruotsin tiellä jengiväkivallassa

Ruotsi on Euroopan vaarallisin maa.

Näin julisti Euroopan suurin media, saksalainen Bild viime maanantaina. Bildin mukaan "entinen pohjoismainen edelläkävijä on muuttunut todelliseksi painajaiseksi".

Bild oli rakentanut juttunsa Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (Brå) keväällä julkistamien lukujen varaan. Brån mukaan 2014–2017 Ruotsissa kuoli Kroatian jälkeen eniten ihmisiä ampuma-aseväkivallan uhrina. Vuonna 2018 Ruotsi oli jo ykkönen.

Ruotsalaisten huoli maakuvan heikkenemisestä tuntuu olevan nyt suuri. Kuva Ruotsista turvallisena kansankotina on viime vuosien jengiväkivaltaisuuksissa saanut jo niin syviä naarmuja, että sen pelätään vaikuttavan Ruotsiin suuntautuviin ulkomaisiin investointeihin, ulkomaisten osaajien hakeutumiseen Ruotsiin ja turismiin.

Ruotsin ampumiset ja räjäytykset ovat pääasiassa maahanmuuttajataustaisten jengien toimintaa. Valitettavasti ilmiö on nostamassa vahvasti päätään myös Suomessa.

Helsingin rikospoliisin johtajaksi äskettäin nimitetty Markku Heinikari sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa (14.10.), että Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla toimii vajaat kymmenen katujengiä, joihin kuuluu noin 100 nuorta.

Heinikarin mukaan valtaosa näihin jengeihin liittyvistä henkilöistä on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajataustaisia, noin 20-vuotiaita nuoria miehiä. Joukossa on myös alaikäisiä.

Pk-seudun poliisilaitoksilla on tällä hetkellä tutkittavana useita katujengeihin liittyviä törkeitä pahoinpitelyitä ja tapon yrityksiä. Heinikarin mukaan kynnys ampumiseen on madaltunut ja ampumatapauksissa sivullisetkin ovat olleet vaarassa. Tilanne on Heinikarin mukaan mennyt nopeasti pahempaan suuntaan syksyn aikana.

Suomessa kaikki ovat suurin piirtein samaa mieltä siitä, että Suomen ei pitäisi ajautua Ruotsin tielle, mutta siihen yhtäläisyydet sitten loppuvatkin.

Ensin pitäisi tunnustaa, että Suomi ottaa jo ensiaskeleitaan Ruotsin tiellä. Ongelman peittely tai selittely koronalla ei auta mitään.

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/96d1b76e-64c3-4ced-891d-6d32657882bf

[Väestönvaihtaja]

Antti Herlinin kommentoi.

https://www.hs.fi/talous/art-2000008825173.html

Antti Herlin on huolissaan työ­­voiman ja koulutuksen tasosta Suomessa: "Pikku­hiljaa osaamattomuus alkaa jäytää yritysten osaamista"
Ilman huippukoulutusta eivät myöskään yritykset pärjää huipputasolla, Herlin sanoo.

HISSIYHTIÖ Koneen hallituksen puheenjohtaja ja yksi Sanoman pääomistaja Antti Herlin on huolissaan suomalaisesta koulutuspolitiikasta sekä työvoiman osaamisesta.

Herlin totesi keskiviikkona Tukholmassa puheenvuorossaan presidentti Sauli Niinistön valtiovierailun yhteydessä järjestetyssä elinkeinoseminaarissa, että koulutus on avain aikamme suuriin murroksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon.

HS:lle Herlin kertoo, että työvoiman osaaminen ei kohta riitä murroksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, jos koulutuksen tasosta ei pidetä huolta.

"Olen puhunut monen eri alan ihmisen kanssa, ja kaikilla on vähän sama pula. Enemmänkin voisi tehdä, jos alalle saataisiin osaavaa työvoimaa", Herlin sanoo HS:lle.

HERLIN kertoo olevansa huolissaan muun muassa sellaisista poliittisista näkemyksistä, joissa korkeakouluverkostoa halutaan Suomessa laajentaa ja hajauttaa. Näkemyksiä ovat esittäneet erityisesti keskustapoliitikot.

Suuremmat yksiköt ovat Herlinin mukaan esimerkiksi kansainvälisesti veto­voimaisempia.

"Koolla on merkitystä korkeammassa koulutuksessa, jotta korkeakoulutus pysyy houkuttelevana kansainvälisille osaajille", hän sanoo.

"Jos meidän korkeakouluistamme ei löydy maailman huipulla olevaa tietoa ja osaamista, pikkuhiljaa se osaamattomuus alkaa jäytää myös yritysten osaamista, ja sitten pudotaan huipulta kovassa kansainvälisessä kilpailussa."

[kriittinen_ajattelija]

Antti Herlinin kommentoi.

https://www.hs.fi/talous/art-2000008825173.html

Antti Herlin on huolissaan työ­­voiman ja koulutuksen tasosta Suomessa: "Pikku­hiljaa osaamattomuus alkaa jäytää yritysten osaamista"
Ilman huippukoulutusta eivät myöskään yritykset pärjää huipputasolla, Herlin sanoo.

HISSIYHTIÖ Koneen hallituksen puheenjohtaja ja yksi Sanoman pääomistaja Antti Herlin on huolissaan suomalaisesta koulutuspolitiikasta sekä työvoiman osaamisesta.

Herlin totesi keskiviikkona Tukholmassa puheenvuorossaan presidentti Sauli Niinistön valtiovierailun yhteydessä järjestetyssä elinkeinoseminaarissa, että koulutus on avain aikamme suuriin murroksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon.

HS:lle Herlin kertoo, että työvoiman osaaminen ei kohta riitä murroksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, jos koulutuksen tasosta ei pidetä huolta.

"Olen puhunut monen eri alan ihmisen kanssa, ja kaikilla on vähän sama pula. Enemmänkin voisi tehdä, jos alalle saataisiin osaavaa työvoimaa", Herlin sanoo HS:lle.

HERLIN kertoo olevansa huolissaan muun muassa sellaisista poliittisista näkemyksistä, joissa korkeakouluverkostoa halutaan Suomessa laajentaa ja hajauttaa. Näkemyksiä ovat esittäneet erityisesti keskustapoliitikot.

Suuremmat yksiköt ovat Herlinin mukaan esimerkiksi kansainvälisesti veto­voimaisempia.

"Koolla on merkitystä korkeammassa koulutuksessa, jotta korkeakoulutus pysyy houkuttelevana kansainvälisille osaajille", hän sanoo.

"Jos meidän korkeakouluistamme ei löydy maailman huipulla olevaa tietoa ja osaamista, pikkuhiljaa se osaamattomuus alkaa jäytää myös yritysten osaamista, ja sitten pudotaan huipulta kovassa kansainvälisessä kilpailussa."

Osaajia voidaan saada joko syntyvyyden kautta tai maahanmuuton kautta. Suomessa on ollut matala syntyvyys jo vuosikymmeniä ja monet korkeasti koulutetut ja älykkäät naiset valitsee usein lapsettomuuden. Yleinen fakta on, että väestön IQ on laskusuunnassa monissa jos ei kaikissa länsimaissa - on ihan luonnollista, että siitä tulee osaajien vaje.
Maahanmuutolla sen paikkaaminen on toki helppo ratkaisu, mutta mitäs sitten kun koko maailma on imuroitu high IQ osaajista. Kestävämpää kehitystä olisi itse kasvattaa täällä high iq osaajia natalistisilla toimilla, ja jakaa suomalaista osaamista ja geeniperimää ulkomaillekin asti.

[Golimar]

Antti Herlin on typerys, Suomesta kyllä löytyy osaajia mutta tuo dementotunut pösilö ei sitä tajua, voisin vaikka lyödä vetoa että ammattitutkinto/erikoisammattitutkinto Suomessa on tasokkaampi kuin Gibrilien ja pajeettien yliopistotutkinto.

Minulla ei ole nyt mitään tilastoja väitteeni tueksi mutta luultavasti suurin osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen linjoista on täysin turhaa hömpän puuhastelua kun niiden pitäisi keskittyä tekniikkaan ja nk. koviin tieteisiin. Kaikkein hulluinta on se kehitysmaalaisten haaliminen Suomeen yliopistoihin koska valtio maksaa niiden "koulutuksen".

https://vimeo.com/689465827

https://vimeo.com/27476423

[stefani]

Suomessa on ollut matala syntyvyys jo vuosikymmeniä ja monet korkeasti koulutetut ja älykkäät naiset valitsee usein lapsettomuuden. Yleinen fakta on, että väestön IQ on laskusuunnassa monissa jos ei kaikissa länsimaissa - on ihan luonnollista, että siitä tulee osaajien vaje.

Kirjoitin kerran tällaisen kommentin, jossa viittasin kahteen tutkijaan:

On olemassa suuri kysymys, johon vastaus on edelleen epäselvä: Onko keskimääräinen älykkyys kehittymässä ylös vai alas päin?

James Flynnin (psykologi tai filosofi...) tutkimusten mukaan ylös päin.

Edward Dutton on sitä mieltä, että alas päin, mutta ei ole varmaa, tietääkö hän, mistä puhuu.

Kukaan ei uskaltanut yrittää perustella, miksi toinen näistä olisi oikeassa, ja toinen väärässä.

Syntyvyysketjuun linkattiin jossain välissä tällainen uutinen:

Hyviä uutisia Suomen kansan tulevasta menestyksestä huolta kantaville: syntyvyyden lasku selittyy matalasti koulutettujen kasvavalla lapsettomuudella, kun taas korkeasti koulutettujen lisääntyminen on normaalimmalla tasolla.

Lapsettomaksi jäävien osuus kasvaa matalasti koulutetuilla – korkeakoulutetut saavat tavallisesti kaksi lasta

Turun yliopiston tutkimuksen mukaan yhä useampi perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista saa lapsia kolme tai enemmän. Samassa ryhmässä myös lapsettomuus on yleistä.

Lapsettomaksi jäävien osuus on nykyään suurin matalasti koulutetuilla.

.
.
.

[Fiftari]

Antti Herlin on typerys, Suomesta kyllä löytyy osaajia mutta tuo dementotunut pösilö ei sitä tajua, voisin vaikka lyödä vetoa että ammattitutkinto/erikoisammattitutkinto Suomessa on tasokkaampi kuin Gibrilien ja pajeettien yliopistotutkinto.

Minulla ei ole nyt mitään tilastoja väitteeni tueksi mutta luultavasti suurin osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen linjoista on täysin turhaa hömpän puuhastelua kun niiden pitäisi keskittyä tekniikkaan ja nk. koviin tieteisiin. Kaikkein hulluinta on se kehitysmaalaisten haaliminen Suomeen yliopistoihin koska valtio maksaa niiden "koulutuksen".

Lainaan toisesta ketjusta:

Suurin osa Intian it-insinööreistä ei osaa ohjelmoida

Alle viisi prosenttia pystyi kirjoittamaan perusohjelman.
Intiassa 95 prosenttia it-insinööreistä eivät osaa kirjoittaa ohjelmia lainkaan.
Maan yliopistoista valmistuu vuosittain noin 5 miljoonaa it-alan insinööriä, mutta vain pieni osa näistä pystyy suoriutumaan yksinkertaisesta koodaustehtävästä, paljastaa työllistyvyyttä arvioivan yrityksen Aspiring Mindsin tekemä tutkimus.
Tutkimuksen mukaan vain 4,77 prosenttia testatuista pystyi kirjoittamaan koodaukseen tarvittavan logiikan oikein.
Taitojen puutteen syyksi on arvioitu maan koulutusjärjestelmä koska suurin osa opistoista opettaa vanhanaikaisia ohjelmia.

Intian koulutusjärjestelmä suosii ulkoa opettelua, josta koodauksessa ei juuri ole hyötyä.  Alaa vaivaa lisäksi opettajien puute sillä opettajilla it-alaan verrattuna huonot palkat.
Myös erot koulujen välillä olivat suuria. Intiassa koulutus on melkein puhdasta liiketoimintaa, ja jossa yliopistotason koulutus on perheille suuri sijoitus.

Opiskelijoiden taidot testattiin Automata-sovelluksella, joka arvioi opiskelijoiden osaamista.
Testin suorittu 36 000 kandidaattia ympäri maata.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suurin-osa-intian-it-insinooreista-ei-osaa-ohjelmoida/59diLGZ2?ref=ampparit:e053&ext=ampparit

[ikuturso]

Suomen osaajapulan syy on kommunisten mädättämä koulutusjärjestelmä.

Nyt kasvatussosiologiaan perehtyneenä ja itse yläasteen tasokurssijärjestelmässä vielä läpikäyneenä vasta ymmärrän miksi tasokurssit poistettiin.

Lopputulosten tasa-arvo.

Kommunistit ja sossut ovat sitä mieltä, että kenellekään ei tule antaa elämään tai työmarkkinoille etulyöntiasemaa verovaroin kustannetussa järjestelmässä. Eli mikä maksetaan veroilla, tulee antaa kaikille samat eväät. Ei siis mahdollisuudet, vaan eväät systeemin putken ulostulopäässä.

Monen maan koulujärjestelmä on rakennettu suodattamaan lahjakkuudet jo kehdosta. Näistä sitten tulee ydinfyysikoita ja astrofyysikoita. Suomen systeemissä koulu alkaa vuotta myöhemmin kuin useimmissa OECD-maassa, ja yhdeksän vuoden jälkeen systeemi tuottaa tasaista massaa. Jos aines on huonoa, huipulta leikataan, ettei lahjakkaat (ne jotka muutenkin pärjäävät) saa suunnatonta etulyöntiasemaa.

Pelkona on, että laajennetun oppivelvollisuuden tuloksena myös amiksesta pitää olla valmiudet yliopistoihin ja lukiokaan ei saa opettaa kohta vaativamaa matematiikkaa kuin levyseppähitsarilinja. No joo, Arska osaa hitsata toisen asteen jälkeen, mutta koska se on duunarihommaa, se ei ole etulyöntiasema. Sitä paitsi osaahan Tytti lukion jälkeen siteerata Nietscheä ja tuntee Karl Marxin opit juurta jaksain, jolloin tästä voi tulla vaikka kasvatussosiologi.



Tasokurssit takaisin ja huippuosaajien suodatus jo alakoulusta eteenpäin.

Ensin tasapäistetään opiskelijamassa tuonne täysi-ikäisyyden kynnykselle, ja sitten ihmetellään kun tässä maassa ei ole huippuyliopistoja. Jos järjestelmästä suotuu itseäheltämällä 1% huippuosaajia, kannustava järjestelmä tuottaisi näitä kymmenkertaisen määrän.

-i-

[Lalli IsoTalo]

Ketjusta "Jatkoa keskusteluun älykkyysosamäärästä".

"Dumping down" -teoreetikot esittävät, että teollinen vallankumous vaati länsimaissa koulutusjärjestelmän fiksaamista tyhmentävään suuntaan, jotta koneen osaksi joutunut VHM ei stressaantuisi liikaa.

http://www.deliberatedumbingdown.com/

Tällöin koulutusjärjestelmän tehtäväksi tehtaita omistavien rockefellereiden mielestä tuli "ihmisen yhteensovittaminen tuotantojärjestelmään".

"Kuinka Suomi voisi houkutella enemmän osaajia?" Kysymys on väärä.

Oikea kysymys on "kuinka Suomi voisi luoda enemmän innovaattoreita, tekijöitä ja osaajia?" Vastaus: vähemmän isosiskoa, enemmän vapautta oman itsensä toteuttamiseen.

[Golimar]

Tämä liittyy enemmän siihen työvoimapulasta uikuttamiseen mutta sopinee myös tähän.

X

Oxfordin yliopiston tutkijoiden syyskuussa julkaiseman raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan 47 prosenttia Yhdysvaltain työpaikoista on vaarassa 20 vuoden sisällä, kun tietokoneet ja keinoäly ja muut uudet teknologiat vievät ne. Tutkijat uskovat, että koneet valtaavat työpaikat kahdessa aallossa. Ensin koneet korvaavat ihmisiä kuljetuksessa ja logistiikassa, tuotantotyössä ja hallinnollisissa tukitehtävissä.

- Ei ole mitään syytä sille, miksei melkein mikä tahansa fyysinen tehtävä, esimerkiksi lähes kaikki tehdastyö, olisi 20 vuoden päästä robottien hoidettavissa, Rouvinen sanoo.

Myös palvelualalla, myynnissä ja rakennusalalla robotit tekevät työt pian ihmistä halvemmalla, nopeammin ja tarkemmin. Sitten pullonkaulat hidastavat korvattavuutta vaikeammin automatisoitavissa töissä, kuten tekniikan alalla. Toisessa aallossa kehitys riippuu siitä, missä vaiheessa keinoälyn kehittely on meneillään. Vuorossa voisivat olla työpaikat hallinnossa, tieteessä, tekniikassa ja taiteessa.

X

https://yle.fi/uutiset/3-6872845

[Lalli IsoTalo]

Jokainen prosessi, joka voidaan mallintaa tietyllä tarkkuudella, voidaan ennemmin tai myöhemmin siirtää koneen tehtäväksi, jos se on kustannustehokasta. Esimerkiksi osa lakimiesten ja lääkäreiden tehtävistä voidaan kustannustehokkaasti koneistaa jossain vaiheessa, tai on jo koneistettu.

Mutta puovakoputkimiestä voi toistaiseksi olla vaikeaa korvata koneella. Puovakosimulaatiot ovat toistakseksi olleet pettymyksiä.

[ikuturso]

Mutta puovakoputkimiestä voi toistaiseksi olla vaikeaa korvata koneella. Puovakosimulaatiot ovat toistakseksi olleet pettymyksiä.

Microsoftin toisessa entertainment packissa oli todella koukuttava "pipe dream" putkisimulaatiopeli...

Ensimmäinen ja aito on paras. Tuostakin on varmaan sata erilaista versiota nykyään.

https://en.wikipedia.org/wiki/Microsoft_Entertainment_Pack

Joku huippuosaaja senkin oli koodannut. Sellaisia me tarvitsemme.

-i-

[IDA]

Microsoftin toisessa entertainment packissa oli todella koukuttava "pipe dream" putkisimulaatiopeli...

Ensimmäinen ja aito on paras. Tuostakin on varmaan sata erilaista versiota nykyään.

https://en.wikipedia.org/wiki/Microsoft_Entertainment_Pack

Joku huippuosaaja senkin oli koodannut. Sellaisia me tarvitsemme.

-i-

Kiitos vinkistä. Level 11:sta jäin jumiin

[F1nka]

Ihmiskunnalla aivokoppa on pienentynyt noin 3000 vuotta. Pyramidin rakentajilla oli luultavammin desilitran verran enemmän aivoja kuin nykyihmisellä. Kuinka paljon aivojen pienentyminen vaikuttaa älykkyyteen onkin sitten vaikeampi kysymys.

Suomessa on aika paljon teknisesti orientoituvia ihmisiä. Heistä saisi enemmän irti hyvällä työnjohdolla. On aika älytöntä vaatia parasta insinööriä ja vaatia hänen olevan myös paras supliikissa.

[ikuturso]

Microsoftin toisessa entertainment packissa oli todella koukuttava "pipe dream" putkisimulaatiopeli...

Ensimmäinen ja aito on paras. Tuostakin on varmaan sata erilaista versiota nykyään.

https://en.wikipedia.org/wiki/Microsoft_Entertainment_Pack

Joku huippuosaaja senkin oli koodannut. Sellaisia me tarvitsemme.

-i-

Kiitos vinkistä. Level 11:sta jäin jumiin

Löysitkö jonkun version netistä?

-i-