KL: Suurin osa Intian it-insinööreistä ei osaa ohjelmoida

[Totuus EPT]

Suurin osa Intian it-insinööreistä ei osaa ohjelmoida

Alle viisi prosenttia pystyi kirjoittamaan perusohjelman.
Intiassa 95 prosenttia it-insinööreistä eivät osaa kirjoittaa ohjelmia lainkaan.
Maan yliopistoista valmistuu vuosittain noin 5 miljoonaa it-alan insinööriä, mutta vain pieni osa näistä pystyy suoriutumaan yksinkertaisesta koodaustehtävästä, paljastaa työllistyvyyttä arvioivan yrityksen Aspiring Mindsin tekemä tutkimus.
Tutkimuksen mukaan vain 4,77 prosenttia testatuista pystyi kirjoittamaan koodaukseen tarvittavan logiikan oikein.
Taitojen puutteen syyksi on arvioitu maan koulutusjärjestelmä koska suurin osa opistoista opettaa vanhanaikaisia ohjelmia.

Intian koulutusjärjestelmä suosii ulkoa opettelua, josta koodauksessa ei juuri ole hyötyä.  Alaa vaivaa lisäksi opettajien puute sillä opettajilla it-alaan verrattuna huonot palkat.
Myös erot koulujen välillä olivat suuria. Intiassa koulutus on melkein puhdasta liiketoimintaa, ja jossa yliopistotason koulutus on perheille suuri sijoitus.

Opiskelijoiden taidot testattiin Automata-sovelluksella, joka arvioi opiskelijoiden osaamista.
Testin suorittu 36 000 kandidaattia ympäri maata.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suurin-osa-intian-it-insinooreista-ei-osaa-ohjelmoida/59diLGZ2?ref=ampparit:e053&ext=ampparit

Nyt kun maassamme eräät tahot haluavat pistää vauhtia matujen koulutukseen. Niin Intian tunnetut koodarit ei osaakaan koodata niin hyvin kuin luullaan. Maassamme kuitenkin taidetaan tuo moniosaajien koulutus pistää alulle. Matujen kohdalla koneinsinööri koulutuksen läpi saaminen lienee suurempi haaste.

[Finis Finlandiae]

Nyt eliitin lemmikit eli 6-kuukauden koodarit samaan testiin! 

[Kapseli]

Eikös meillä tehdä koneinsinööreistä koodareita ihan ennätysajassa? Kolmessa kuukaudessa koodariksi. Vai mikö se aika nyt olikaan. Helppoa kun kaikilla on yliopistopaperit hukkuneen kanaaliin. Tarvitaan vain vähän perehdytystä.

[Nuiva kansalainen]

Eipä yllättänyt tippaakaan. Ohjelmointityö vaatii muita aloja enemmän tietyntyyppisiä luonteenpiirteitä ja ajattelutapaa, jotka ovat enemmänkin ihmisen henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kaikille tämä ala ei todellakaan sovi ja siksi onkin täysin absurdia puhua mistään tulevaisuuden suurtyöllistäjästä. Sama koskee naurettavia puheita peruskoulun kaikille pakollisista ohjelmointikursseista. Me emme todellakaan tarvitse pakkoruotsin vierelle toista inhokkiainetta.

[kummastelija]

...ja miten paljon 1990-luvulla suomalaisten koodareiden töitä ulkoistettiinkaan Intiaan, kun saman työn sai tehtyä pilkkahinnalla.

Mikä oli lopputulios: mitään ei Intiasta saatu.

[Lahti-Saloranta]

Eipä yllättänyt tippaakaan. Ohjelmointityö vaatii muita aloja enemmän tietyntyyppisiä luonteenpiirteitä ja ajattelutapaa, jotka ovat enemmänkin ihmisen henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kaikille tämä ala ei todellakaan sovi ja siksi onkin täysin absurdia puhua mistään tulevaisuuden suurtyöllistäjästä. Sama koskee naurettavia puheita peruskoulun kaikille pakollisista ohjelmointikursseista. Me emme todellakaan tarvitse pakkoruotsin vierelle toista inhokkiainetta.

Ohjelmointihommissa a ja o on looginen ajattelu. Jos nuo peruskoulun pakolliset kurssit on tasoa anna ympyrän säde ja kun sen naputtelee tulee vastaukseksi ympyrän ala on niin niistä ei ole mitään iloa. Valinnaisena aineen ohjelmointi on ihan ok josta voi sitten kehittää itseään jos innostusta riittää.

[paukuttaja]

Lämmöllä ja kaiholla muistelen projekteja joissa prosessikaavionäyttöjen teko oli ulkoistettu Intiaan. Ei maksanut juuri mitään. Suomessa ne tehtiin sitten uusiksi. 

[Don Nachos]

Toisaalta: Tieto, Tieto Enator, Tunator. Miljardeja hukattua rahaa. Tuskin olisivat hoitaneet huonommin Intiassa.

Kuinkas monta (kymmentä) miljoonaa se 5% on?

[Totuus EPT]

Toisaalta: Tieto, Tieto Enator, Tunator. Miljardeja hukattua rahaa. Tuskin olisivat hoitaneet huonommin Intiassa.

Kuinkas monta (kymmentä) miljoonaa se 5% on?

Mitä höpiset? Siinä vasta todellinen logiikkamestari.... 

[Don Nachos]

Toisaalta: Tieto, Tieto Enator, Tunator. Miljardeja hukattua rahaa. Tuskin olisivat hoitaneet huonommin Intiassa.

Kuinkas monta (kymmentä) miljoonaa se 5% on?

Mitä höpiset? Siinä vasta todellinen logiikkamestari.... 

Sadasta miljoonasta 5% on 5 miljoonaa. Se on aika monta hyvää koodaajaa vaikka ne 95 miljoonaa olisi kuinka paskoja. Tieto läppä oli tietenkin siitä että täällä osataan hassata rahaa ihan omin voimin ja kaksin käsin.

[Totuus EPT]

Toisaalta: Tieto, Tieto Enator, Tunator. Miljardeja hukattua rahaa. Tuskin olisivat hoitaneet huonommin Intiassa.

Kuinkas monta (kymmentä) miljoonaa se 5% on?

Mitä höpiset? Siinä vasta todellinen logiikkamestari.... 

Sadasta miljoonasta 5% on 5 miljoonaa. Se on aika monta hyvää koodaajaa vaikka ne 95 miljoonaa olisi kuinka paskoja. Tieto läppä oli tietenkin siitä että täällä osataan hassata rahaa ihan omin voimin ja kaksin käsin.

Ja mistä nuo sata miljoona keksit?

[simppali]

--Intian koulutusjärjestelmä suosii ulkoa opettelua, josta koodauksessa ei juuri ole hyötyä--

Tuo on hyvä,,jos laittaa 114 riviä ulkoa oppimaansa c:tä,kaikkeen,missä koodia tarvitaan,niin asiakas ei ole tyytyväinen, eikä työnantaja.

[Micke90]

Ja ratkaisu IT-insinööripulaan on... Tuoda epäpäteviä intialaisia moniosaajia suomalaisyrityksiin. 

[flammee]

Sadasta miljoonasta 5% on 5 miljoonaa. Se on aika monta hyvää koodaajaa vaikka ne 95 miljoonaa olisi kuinka paskoja.

Eikun ne 5% osaa koodata sen yksinkertaisen ohjelman, ei tarkoita sitä että olisivat hyviä koodaajia.

[guest14935]

Eipä yllättänyt tippaakaan. Ohjelmointityö vaatii muita aloja enemmän tietyntyyppisiä luonteenpiirteitä ja ajattelutapaa, jotka ovat enemmänkin ihmisen henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kaikille tämä ala ei todellakaan sovi ja siksi onkin täysin absurdia puhua mistään tulevaisuuden suurtyöllistäjästä. Sama koskee naurettavia puheita peruskoulun kaikille pakollisista ohjelmointikursseista. Me emme todellakaan tarvitse pakkoruotsin vierelle toista inhokkiainetta.

Juuri siksi olisi tarvinnut olla peruskoulussa ne kurssit. Jos kaikista ei ole, niin menee vuosia koululaiselta hukkaan siinä vaiheessa aikuisena kun päättää enttententten - metodilla alaa, tietämättä mistä kyse. Ja joutuu hakeen intiasta ne koodarit koska täällä ei ole.

Pakkoruotsi on haitallinen, muut kielet jää oppimatta ja propagandan myötä ruotsalaiskulttuuria tulee maahan.

Ohjelmointi tarpeellinen, vaikkei itse oppisi, joku tuttu saattaa osatakin jolta voi kysyä, ei jää työt tekemättä.

[Nuiva kansalainen]

Juuri siksi olisi tarvinnut olla peruskoulussa ne kurssit. Jos kaikista ei ole, niin menee vuosia koululaiselta hukkaan siinä vaiheessa aikuisena kun päättää enttententten - metodilla alaa, tietämättä mistä kyse. Ja joutuu hakeen intiasta ne koodarit koska täällä ei ole.

Pakkoruotsi on haitallinen, muut kielet jää oppimatta ja propagandan myötä ruotsalaiskulttuuria tulee maahan.

Ohjelmointi tarpeellinen, vaikkei itse oppisi, joku tuttu saattaa osatakin jolta voi kysyä, ei jää työt tekemättä.

Vapaaehtoisia ohjelmointikursseja oli jo minun aikanani yläasteella ja niitä voitaisiin ihan hyvin tuoda myös ala-asteelle. Pakolliset kurssit ovat asia erikseen. Suurin osa nuorista ei sovellu tälle alalle ja tämän vuoksi alan opiskelu olisi täysin turhaa. Jos/kun nuori ei kykene loogiseen ajatteluun, niin siinä helposti turhautuu, minkä vuoksi ohjelmoinnista tulee uusi inhokkiaine. Pidemmällä asteella esim. AMK:n Tietotekniikan koulutusohjelmassa jokainen joutuu jo nyt suorittamaan yhden pakollisen kurssin jokaiselta suuntautumisvaihtoehdolta, joista ohjelmointi on yksi. Siinä saa aika hyvän kuvan, mitä tämä työ käytännössä on.

[guest14935]

Vapaaehtoisia ohjelmointikursseja oli jo minun aikanani yläasteella ja niitä voitaisiin ihan hyvin tuoda myös ala-asteelle. Pakolliset kurssit ovat asia erikseen. Suurin osa nuorista ei sovellu tälle alalle ja tämän vuoksi alan opiskelu olisi täysin turhaa. Jos/kun nuori ei kykene loogiseen ajatteluun, niin siinä helposti turhautuu, minkä vuoksi ohjelmoinnista tulee uusi inhokkiaine. Pidemmällä asteella esim. AMK:n Tietotekniikan koulutusohjelmassa jokainen joutuu jo nyt suorittamaan yhden pakollisen kurssin jokaiselta suuntautumisvaihtoehdolta, joista ohjelmointi on yksi. Siinä saa aika hyvän kuvan, mitä tämä työ käytännössä on.

Mille alalle suurin osa nuorista sitten sopeutuu jos ohjelmointi on niin erikoinen ala ettei sovi perusteitakaan opettaa?

[ISO]

Suurin osa nuorista ei sovellu tälle alalle ja tämän vuoksi alan opiskelu olisi täysin turhaa. Jos/kun nuori ei kykene loogiseen ajatteluun, niin siinä helposti turhautuu, minkä vuoksi ohjelmoinnista tulee uusi inhokkiaine.

Kaikki pakottaminen on aina huonoa, se pätee tässäkin. Ohjelmoinnista täytyy tykätä jos haluaa siinä kehittyä, eli ylipäänsä saada jotain joskus koodattua.

Oppiminen vaatii tuhansien tuntien panostuksen, sen tekeminen edellyttää että tykkää siitä mitä tekee. Samaten, jos haluaa tehdä pitkä työuran ohjelmoinnin parissa, pitää jatkuvasti jaksaa opetelle uutta ja uutta, sekin vaatii intohimoa ohjelmointiin.

[Iku-routa]

Toisaalta: Tieto, Tieto Enator, Tunator. Miljardeja hukattua rahaa. Tuskin olisivat hoitaneet huonommin Intiassa.

Kuinkas monta (kymmentä) miljoonaa se 5% on?

Minulla on sellainen kuva, että he nimenomaan hoitavat hommat ainakin osaksi Intiassa.

[Don Nachos]

Jos koululaisilta kysytään niin kaikki aineet ovat pakottamista

Koodaamisen perusteet voidaan opettaa ala-asteella pelien kautta ja tuskin moni kokee sitä pakottamiseksi. Aika eri meininki kuin 90-luvun alun koodauksen perusteissa. Aikuisille koodaamista on vaikeampi opettaa. Joillekin se sujuu luonnostaan ja lopuille ei väkisinkään.

[yks vaan]

Vahinko vaan että joku neropatti keksi käyttää jotain Scratchia koulussa. Tuollasella jos joutuu leikkimään, niiden potentiaalisten ohjelmoijien kohdalla homma voi tyssätä heti.

"Introna" voi toimia, mutta kiinnostuneiden kanssa pitäisi siirtyä oikeisiin ohjelmointikieliin heti.

[ehe_ehe]

Kaikki pakottaminen on aina huonoa, se pätee tässäkin. Ohjelmoinnista täytyy tykätä jos haluaa siinä kehittyä, eli ylipäänsä saada jotain joskus koodattua.

Oppiminen vaatii tuhansien tuntien panostuksen, sen tekeminen edellyttää että tykkää siitä mitä tekee. Samaten, jos haluaa tehdä pitkä työuran ohjelmoinnin parissa, pitää jatkuvasti jaksaa opetelle uutta ja uutta, sekin vaatii intohimoa ohjelmointiin

Ohjelmointi on lähes itsestään selvää, jos aivot ovat siihen hommaan rakentuneet. Sama koskee tietenkin muitakin aloja.
Opin tekemään ohjelmia poikasena VIC-20:lla viikossa parissa lähtien tasosta 0.
Kouluissa on varmasti paljon samanlaisia lapsia, jotka eivät kenties koskaan hoksaa tätä osaamistaan, jos eivät tule kokeilleeksi.

Pelkkä koodaamistaito ei kuitenkaan ole kummoinen työllistymisen edellytys.
Ehkä vieläkin jossain annetaan tehtäväksi musta laatikko -tyyppinen algoritmi, mutta itse en ole törmännyt tämmöiseen sitten v. 1986.

Jotta ohjelmointitaito saadaan kunnolla työkäyttöön, on hyvä osata muutakin:

-ymmärtää, minkä ongelman ratkaisemiseksi koodi tehdään ja miten se liitetään mahdolliseen olemassaolevaan koodistruktuuriin.
-osata tulkita asiakkaan tarve ja ohjata asiakkaan toiveet siten, että aikataulu ja budetti pitävät.
-osata rakentaa tietokanta, joka toimii tehokkaasti.
-ymmärtää tietoturvan merkitys.
-osata käyttää valmiita ohjelmistokirjastoja.
-jne.

Ja, kuten lainauksessa mainittiin, pitää ennen kaikkea seurata koko ajan uusia juttuja. Ihan itse.

Artikkelin pohjana käytetty testi olisi kiva nähdä jostakin.
Ennen muinoin käytettiin aina kuplalajittelun vääntämistä, tuskin enää...

[nevahood]

Lämmöllä ja kaiholla muistelen projekteja joissa prosessikaavionäyttöjen teko oli ulkoistettu Intiaan. Ei maksanut juuri mitään. Suomessa ne tehtiin sitten uusiksi. 

Tuttu juttu.

Eräs nostokonevalmistaja teki tarjouspyynnön Intiassa suunnitellun laitteen suunnitteluvirheiden korjauksesta. Käytiin palaverissa läpi tuo tarjouspyyntö. Käytännössä koko laite piti suunnitella alusta asti uusiksi. Ihmettelivät että miksi maksaa näin paljon. Sanoin, että halvanhan te jo ostitte... Hieman naamat venyivät pöydän toisella puolella.

Ps. Kaupat tuli. 

[Skeptikko]

Alle viisi prosenttia pystyi kirjoittamaan perusohjelman. Intiassa 95 prosenttia it-insinööreistä eivät osaa kirjoittaa ohjelmia lainkaan.

Vaikka omakin näppituntumani on se, että Intiassa hyvin suuri osa (etenkin ne kaikista halvimmat työntekijät) tekeemelkoista sutta ja sekundaa, niin olisi kuitenkin mielenkiintoista nähdä vähän tarkemmin miten tämä testaus on ihan konkreettisesti tehty, ennen kovin pitkalle menevien johtopäätösten tekemiseksi. Eli pitäisi nähdä mm. sitä, että mitä on konkreettisesti kysytty, millaisilla välineillä ja olosuhteissa vastaus on pitänyt kirjoittaa (tietokoneella, IDEssä, onko saanut hakea helpistä ja/tai netistä yksityiskohtien tarkistamista?) jne.

Esimerkiksi jostain lähteestä muistelen lukeneeni, että tuossa olisi testattu mm. sitä, että meneekö tehty ohjelma kääntäjästä läpi vai ei. Jos kuitenkaan testitilanteessa ei ole ollut mahdollista käyttää IDEä tai kokeilla kääntäjällä, että meneekö se läpi kääntäjästä, niin kyseessä on varsin kyseenalainen testaustapa. Tosiasia nyt kuitenkin on, että jos on kyse vähänkään pidemmästä ohjelmasta, niin käytännössä suunnilleen kaikilla hyvilläkin ohjelmoijilla tuppaa tulemaan esimerkiksi kirjoitusvirheitä ja muita vastaavia kömmähdyksiä, joita on silmämääräisesti vaikea havaita.

[Skeptikko]

Kaikki pakottaminen on aina huonoa, se pätee tässäkin. Ohjelmoinnista täytyy tykätä jos haluaa siinä kehittyä, eli ylipäänsä saada jotain joskus koodattua.

Oppiminen vaatii tuhansien tuntien panostuksen, sen tekeminen edellyttää että tykkää siitä mitä tekee. Samaten, jos haluaa tehdä pitkä työuran ohjelmoinnin parissa, pitää jatkuvasti jaksaa opetelle uutta ja uutta, sekin vaatii intohimoa ohjelmointiin.

Jossain määrin sama pätee varmasti hyvin moneen muuhunkin taitoon ja ammattiin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö pelkkien perusteidenkin opettelusta voisi olla hyötyä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

1) Ohjelmoinin alkeidenkin opettelu opettaa jonkin verran mm. loogista ajattelua (hyvällä lykyllä tällainen voi auttaa karkottamaan unelmahöttöistä toiveajattelua erilaisissa reaalimaailman asioissa, mahdollistaa esimerkiksi pienet simulaatiot vaikkapa maahanmuuton seurausten arvioimiseksi jne), millaisiin asioihin ohjelmointi perustuu ja mikä sen takia on helposti ohjelmoitavissa ja millaiset asiat taas eivät, miten jonkunkun yksinkertaisen rutiinihomman voisi kenties itsekin tulevaisuuden tarpeiden varalta automatisoimaan.

2) Vaikuttaa siltä, että ohjelmoinnissa (samoin kuin esimerkiksi kielten oppimisessa, musiikki-instrumentteja soittamaan opetellessa yms) todelliseksi ammattilaiseksi päätyminen tyypillisesti vaatii sitä, että opettelu aloitetaan jo lapsuudessa tai viimeistään teini-iässä. Ohjelmoinnin perusteiden tarjoaminen kaikille tarjoaa useammalle mahdollisuuden päätyä tällaiseen harrastukseen ja osalle heistä avautuu tie myöhemmin ammattilaiseksi asti. Hieman samaan tapaanhan ei esimerkiksi peruskoulun matematiikalla tule matemaatikoksi, musiikilla muusikoksi, äidinkielellä kirjailijaksi tai hiihtämisellä kilpahiihtäjäksi - mutta näiden taitojen harjoittelu voi auttaa potentiaalisesti kiinnostuneita kuitenkin alkuun asiassa.

[ehe_ehe]

Esimerkiksi jostain lähteestä muistelen lukeneeni, että tuossa olisi testattu mm. sitä, että meneekö tehty ohjelma kääntäjästä läpi vai ei. Jos kuitenkaan testitilanteessa ei ole ollut mahdollista käyttää IDEä tai kokeilla kääntäjällä, että meneekö se läpi kääntäjästä, niin kyseessä on varsin kyseenalainen testaustapa. Tosiasia nyt kuitenkin on, että jos on kyse vähänkään pidemmästä ohjelmasta, niin käytännössä suunnilleen kaikilla hyvilläkin ohjelmoijilla tuppaa tulemaan esimerkiksi kirjoitusvirheitä ja muita vastaavia kömmähdyksiä, joita on silmämääräisesti vaikea havaita.

En oikein usko, että kyse on niin pöntöstä testistä, että olisi kirjoitettu koodi vain notepadiin tms. ja heitetty sitten kääntäjään.
Jos on, ei testillä ole tosiaankaan juurikaan arvoa...

BTW
Joskus tein pitkän ohjelman, jossa oli tarkoitus verrata 2 muuttujaa (c-kieli) tyyliin if (a==b), mutta näpytinkin sijoituslauseen if (a=b). Menee kääntäjästä läpi, vaikka ovakin 2 eri asiaa.
En laske tätäkään ohjelmointi- vaan kirjoitusvirheeksi.

[Skeptikko]

En oikein usko, että kyse on niin pöntöstä testistä, että olisi kirjoitettu koodi vain notepadiin tms. ja heitetty sitten kääntäjään.
Jos on, ei testillä ole tosiaankaan juurikaan arvoa...

En ole jaksanut tarkastaa tätä asiaa, mutta tämä on saatettu uutisoida virheellisesti ja väittää, että kyse olisi IT-insinööreistä, vaikka tosiasiassa kyse olisikin muistakin insinööreistä kuin vain IT-insinööreistä:

95% Engineers in India Unfit For Software Development Jobs: Report - Slashdot
https://news.slashdot.org/story/17/04/20/128224/95-engineers-in-india-unfit-for-software-development-jobs-report

I was somewhat skeptical of the numbers as well, and found a previous year's version of the same survey: 2016 Report (PDF) [aspiringminds.com] It seems that part of the problem is that it looks at any type of engineer, whether computer, electrical, software, or mechanical. It also measures employability in fields such as civil engineering, chemical engineering, and other fields that have nothing to do with software development. The numbers for some of those fields are higher than the number quoted in the summary, which leads me to believe that a reasonably chunk of the engineers surveyed have no desire to program at all or pursue a career in it.

There are some other interesting figures in the report, but it's quite large. Seems like this is another case of a reporter not understanding a study and making a bad headline.

Toinen kriittinen kommentti:

95% engineers in India unfit for software development jobs: study | Hacker News
https://news.ycombinator.com/item?id=14156547

While the 95% claim might be somewhat accurate, I would not trust any studies by Aspiring Minds, which conducts the AMCAT employability test. My college's training and placement department recently forced everyone to answer it ("for practice"), and the quality of the questions was surprisingly poor, from English questions that were grammatically incorrect themselves, to computer science questions with all options incorrect and the worst: computer programming questions about obscure C# APIs (along the lines of "what are the parameters and the return type"), a language which pretty much no one answering the exam has ever learnt.

It's also almost exclusively used by the kind of third-grade mass-recruiting consulting companies that have given Indian developers a bad name. Which is not a surprise, since colleges (including mine) have picked up on this, and now specifically train students for such exams. Even for technical roles (supposedly, although I think spamming StackOverflow hardly qualifies), the online test rarely contains a computer science / computer programming component, and new recruits are commonly expected to undergo year-long training at their own expense even after being hired.

My dislike for Aspiring Minds is hard to put into words. It's strong enough that I would refuse to work for a company that uses them, out of fear of the unchecked incompetence of my future coworkers.

PS, ihan mielenkiintoisia näkökulmia täälläkin:

teamwork - How do Programmers in the East see programmers in the West? - Software Engineering Stack Exchange
https://softwareengineering.stackexchange.com/questions/50884/how-do-programmers-in-the-east-see-programmers-in-the-west

[Joutilas]

"Tutkimuksen mukaan vain 4,77 prosenttia testatuista pystyi kirjoittamaan koodaukseen tarvittavan logiikan oikein."

Lause on järjetön, tai oikeastaan hyödytön, sillä "koodaukseen tarvittava logiikka" riippuu täysin siitä, mitä ollaan tekemässä. Ei ole olemassa yleistä koodaukseen tarvittavaa logiikkaa, vaan tiettynlainen ammattitaito.

Koodauksen oppii kuka vaan. Se on aika helppoa. Vähän kuin opettelisi kirjoittamaan tai uimaan. IT-alalla tarvitaan paljon muita kompetensseja kuin koodaus. Maahan muuttaneen raiskaajan pystyy opettamaan tekemään yksinkertaisia sovelluksia melko nopeasti. Hän on kuitenkin yrityksille edelleen täysin hyödytön, mutta voi toki rikastuttaa maatamme muulla tavalla.

[Kulttuurimono]

Esimerkiksi jostain lähteestä muistelen lukeneeni, että tuossa olisi testattu mm. sitä, että meneekö tehty ohjelma kääntäjästä läpi vai ei. Jos kuitenkaan testitilanteessa ei ole ollut mahdollista käyttää IDEä tai kokeilla kääntäjällä, että meneekö se läpi kääntäjästä, niin kyseessä on varsin kyseenalainen testaustapa. Tosiasia nyt kuitenkin on, että jos on kyse vähänkään pidemmästä ohjelmasta, niin käytännössä suunnilleen kaikilla hyvilläkin ohjelmoijilla tuppaa tulemaan esimerkiksi kirjoitusvirheitä ja muita vastaavia kömmähdyksiä, joita on silmämääräisesti vaikea havaita.

En oikein usko, että kyse on niin pöntöstä testistä, että olisi kirjoitettu koodi vain notepadiin tms. ja heitetty sitten kääntäjään.
Jos on, ei testillä ole tosiaankaan juurikaan arvoa...

BTW
Joskus tein pitkän ohjelman, jossa oli tarkoitus verrata 2 muuttujaa (c-kieli) tyyliin if (a==b), mutta näpytinkin sijoituslauseen if (a=b). Menee kääntäjästä läpi, vaikka ovakin 2 eri asiaa.
En laske tätäkään ohjelmointi- vaan kirjoitusvirheeksi.

Ei mene läpi moderneilla kääntäjillä.

Siellähän tuo sanotaan selvästi että testi on tehty Automata-softalla. Siinä on totta kai integroitu kääntäjä. Eli siinä on varmaan mahdollisuus korjata typot ja yrittää monta kertaa kääntämistä.