2018-10-24 Suomalaisten väitetty "kolonialistinen historia" (yhdistetty)

[Tuomas Tähti]

Turun Sanomat -printtilehdessä julkaistiin eilen 2.3.2021 kokonainen sivu kolonialismikaikuhavainnoista ja orjalaivojen tervasta. Artikkelin otsikko on "Kolonialismin kaiut kuuluvat ruokamuistoissa" ja sen yhteydessä on kainalojuttu "Arkisia siirtomaakokemuksia kerätään tutkimusta varten".

Laitan tähän sitaatteja Turun Sanomista:

Kolonialismin kaiut kuuluvat ruokamuistoissa

Kolonialismi nähdään usein pelkästään poliittisena ja taloudellisena ilmiönä, joka ei ole saanut sijaa suomalaisessa kulttuurissa. Siirtomaista 1900-luvun alkupuolella tuodut eksoottiset hedelmät olivat kuitenkin monelle ensikosketus ulkomaihin ja siirtomaavaltaan.

Appelsiini, sitruuna ja kahvi tulivat suomalaisten kauppojen hyllyille aikoinaan siirtomaiden kautta. Kolonialismia ei ole kuitenkaan haluttu nähdä Suomea koskevana ilmiönä.

– On ajateltu, että kolonialismi ei koske meitä, sillä Suomella ei ole ollut omia siirtomaita tai on viitattu siihen, että Suomi on ollut 1800-luvulla osa Venäjää, Turun yliopiston yleisen historian professori Leila Koivunen kertoo.

[...]

Yksi arkinen esimerkki kolonialismin vaikutuksesta näkyi suomalaisten karamellipapereiden kääreissä. Muualta tulleista karamelleista otettiin mallia kotimaisten makeiskääreiden suunnitteluun.

[...]

Vaikka Suomella ei ole ollut omia siirtomaita, Suomi on ollut mukana globaalin kaupan järjestelmissä. Täältä on toimitettu tervaa, jota on tarvittu esimerkiksi orjalaivojen tervaamiseen. Toisaalta suomalaiset ovat olleet osallisina Ruotsin ja Venäjän siirtomaahankkeissa.

Leila Koivusen mukaan kolonialismin tutkiminen antaa rikkaamman käsityksen Suomen ja suomalaisuuden historiasta.

[...]

Tutkija toivoo, että kolonialismin tutkimus lisäisi erityisesti monikulttuurisuuden historian ymmärtämistä, sillä kolonialismi on osa suomalaisuuden rakentamisen prosessia.

[...]

Arkisia siirtomaakokemuksia kerätään tutkimusta varten

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopiston kolonialismin historian tutkijat keräävät nyt kokemuksia siirtomaista Suomessa. Tutkimuksessa kerätään omakohtaisia kertomuksia ja muistoja siitä, miten siirtomaat ja kolonialismi ovat näkyneet suomalaisessa arjessa 1900-luvulla.

Moni suomalainen on saanut viitteitä siirtomaista esimerkiksi radion ja television kautta. Vieraat kansat ovat näkyneet myös mainoksissa, kirjoissa, kirjoissa, kartoissa ja musiikissa.

[...]

Kokemuksia siirtomaista Suomessa -muistinkeruu on käynnissä 31.5.2021 asti. Kyselyyn voi vastata osoitteessa www.finlit.fi/kolonialismi

[MannaSariini]

Turun Sanomat -printtilehdessä julkaistiin eilen 2.3.2021 kokonainen sivu kolonialismikaikuhavainnoista ja orjalaivojen tervasta. Artikkelin otsikko on "Kolonialismin kaiut kuuluvat ruokamuistoissa" ja sen yhteydessä on kainalojuttu "Arkisia siirtomaakokemuksia kerätään tutkimusta varten".

Laitan tähän sitaatteja Turun Sanomista:

Kolonialismin kaiut kuuluvat ruokamuistoissa

Kolonialismi nähdään usein pelkästään poliittisena ja taloudellisena ilmiönä, joka ei ole saanut sijaa suomalaisessa kulttuurissa. Siirtomaista 1900-luvun alkupuolella tuodut eksoottiset hedelmät olivat kuitenkin monelle ensikosketus ulkomaihin ja siirtomaavaltaan.

Appelsiini, sitruuna ja kahvi tulivat suomalaisten kauppojen hyllyille aikoinaan siirtomaiden kautta. Kolonialismia ei ole kuitenkaan haluttu nähdä Suomea koskevana ilmiönä.

– On ajateltu, että kolonialismi ei koske meitä, sillä Suomella ei ole ollut omia siirtomaita tai on viitattu siihen, että Suomi on ollut 1800-luvulla osa Venäjää, Turun yliopiston yleisen historian professori Leila Koivunen kertoo.


[...]

Vaikka Suomella ei ole ollut omia siirtomaita, Suomi on ollut mukana globaalin kaupan järjestelmissä. Täältä on toimitettu tervaa, jota on tarvittu esimerkiksi orjalaivojen tervaamiseen. Toisaalta suomalaiset ovat olleet osallisina Ruotsin ja Venäjän siirtomaahankkeissa.

Leila Koivusen mukaan kolonialismin tutkiminen antaa rikkaamman käsityksen Suomen ja suomalaisuuden historiasta.

Lihavointi minun

Ai Venäjälläkin on ollut siirtomaita? Kun myös vedotaan ettei Suomi ollut Ruotsin siirtomaa vaan osa Ruotsia niin Venäjän uudet aluevaltauksetko (ei Suomi kuitenkaan) olivat siirtomaita tai niihen rinnastettavia? Jos kolonialismisyytöksiä esittävillä suvakeilla ja uhri-identiteetillisillä olisi tippaakaan rehellisyyttä ja johdonmukaisuutta he laskisivat Ruotsin harjoittaneen kolonialismia suomalaisia kohtaan, mikäli he laskevat Venäjän aikanaan harjoittaneen kolonialismia tai Suomen harjoittavan kolonialismia saamelaisia kohtaan. Venäjän haalimat alueet eivät hallinnollisen tai maantieteellisen erillisyyden puolesta olleet siirtomaita. Iso-Britannian ja Venäjän eroista kertova sanonta on jotain tyyliin: Iso-Britannialla oli imperiumi, Venäjä oli itse imperiumi. Venäjään kuuluneista alueista erillishallinto oli juuri Suomella. Suvakit varmaan vetoavat erillishallinon olleen Suomen osalta vain parempi asia kuin sen puuttuminen kerta se oli (ruotsalaisen / suomenruotsalaisen eliitin johtamaa) itsehallintoa, ja siinä kerrankin ovat varmaan oikeassa. Suvakkien mukaan kolonialismin uhreiksi laskemia on kuitenkin ollut vähemmän tiukasti kolonialistin otteessa kuin suomalaiset Ruotsin otteessa, joten eivät suvakit tässäkään ole johdonmukaisia. Joitain kolonioita hallittiin paikalliseliitin kautta kun taas Ruotsi asetti Suomeen / Itämaahan oman eliittinsä. Suvakit laskevat myös Iso-Britannian ja Ranskan Lähi-Idän mandaatitkin kolonialismiksi vaikka ne olivat vähemmän imperiaalisia ja koloniaalisia kuin ottomaanivalta samoilla alueilla ennen mandaatteja. Ja ottomaanivalta ei sitten ole suvakeille kolonialismia.

Viime kesänä yhdessä Suomen / suomalaisten kolonialismia käsitelleessä radio-ohjelmassa nostettiin juuri Venäjän kolonialismiin osallistuminen ja hyötyminen aiheeksi. Aihe aloitettiin viittaamalla Jussi Jalosen tviittiin (tai muuhun kirjoitukseen), jonka mukaan kolonialistisesta historiasta puhuttaessa unohtuu Venäjän kolonialismiin osallistuminen. Venäjä kun oli paha kolonialisti Kaukasuksella ja Siperiassa muttei kuitenkaan Suomessa vaan Suomi hyötyi Venäjän kolonialismista ainakin sortokausiin asti. Kuulemma Aurora Karamzinin kautta virtasi Suomeen Venäjän kolonialismissa rosvoamia rikkauksia. Jos Suomessa on pidetty ruotsalaisia Hannu Hanhina, niin ovatko todelliset Hannu Hanhet kuitenkin suomalaiset? Kai näin on, kun suomalaiset ovat kyenneet hyötymään niin uskomattoman paljon kolonialismista tarvitsematta liata edes käsiään kolonioiden hankinnassa Suomelle. Kun svedut, ryssät ja hurrit täyttivät etnisten suomalaisten taskut kolonialismilla muualta rosvoamilla aarteilla, ei siis ihme, että Suomi oli itsenäistyessään niin rikas maa ja suomalaiset vielä niin rikkaita ja etuoikeutettuja verrattuna sorretuista vähemmistöistä suurimpaan, suomenruotsalaisiin. Tai ei se käsien likaamattomuus enää kanna kolonialistisen historian häivyttämisessä. Tästä on kiittäminen sankarillisia "tutkijoita" ja toimittajia, jotka ovat valmiita paljastamaan järkyttävän totuuden Suomen ja suomalaisten kolonialistisesta historiasta asettaen samalla oman uransa vaakalaudalle, yliopistomaailmassa ja valtamediassa vallitsevan äärinationalistisen hegemonian takia. 

Jos on jokin Suomen "virallinen historiankirjoitus", josta on häivytetty kytkeytyminen kolonialismiin, niin mistä tällaisen virallisen historiankirjoituksen voi löytää. Dominoiko sitä kenties Oula Silvennoisen kaltaiset äärinationalistit? Meneekö tämä historiankirjoitus niin, että ISIS-Sannasta, toveri Kuusisesta, ja suomalaisista Waffen SS -sotilaista kyllä kerrotaan mutta Mannerheimin osalta jätetään pois se toiminta Venäjän armeijassa, jonka joku voisi luokitella kolonialismiin osallistumiseksi? Kolonialismiyhteydessä suvakit eivät varmaan näe mitään suomalaisuuden määritelmää tai ulottuvuutta, jota saksalais-ruotsalaisen aatelissuvun vain huonosti suomea osannut jäsen Mannerheim ei täyttäisi, mutta Mannerheim-kulttia kritisoidessa niitä sitten voi löytääkin.     

Orjalaivojen tervaan vetoaminen kyllä kertoo paljon kolonialismiväitteiden esittäjistä. Sama juttu olisi uhrietnisyyden osalta kolonialistisen riiston uhrina olemista mutta suomalaisten osalta kolonialistisen riiston harjoittamista. Kirjoitin edellä tästä aiheesta enemmän. Ylipäänsä nämä suvakkien kolonialismisyytösten pohjana olevat asiat osoittavat ihan päinvastaista kuin suvakit yrittävät. Nämä asiat osoittavat, kuinka vaikea sitä suomalaisten kolonialistista historiaa on löytää kun tukeudutaan niinkin ohuisiin oljenkorsiin kuin orjalaivojen terva, "osa Ruotsia" jne. Saamelaisiin kohdistuvan kolonialismin syytökset ovat sinällään muita vahvemmalla pohjalla, mutta yhtään rehellisen tältä pohjalta suomalaisia syyttävän pitäisi sitten myöntää Ruotsin harjoittaneen kolonialismia suomalaisia kohtaan. 

[l'uomo normale]

Suomi oli Venäjän erillishallinnollisena alueena vähän kuin siirtomaa. Venäjä piti kyllä eduistaan huolen esimerkiksi valuuttakurssiasioissa. Suomella ei ollut omaa säätyjen hallintoa, vaan virkamiehet olivat keisarin palvelijoita siinä missä venäläiset kollegansakin ja suomalaiset autonomian valtionhallinnon elimet oli perustettu keisarillisella asetuksilla, toki sortokausiin asti suomalaisen lainsäädäntöprosesson kautta, ja keisarin hallinnollisilla asetuksilla ne olisi myös voitu lakkauttaa.

Aina laajentaessaan valtakuntaansa Venäjän keisarit olivat myöntäneet privilegioita ja taanneet vanhoja oikeuksia ja vanhojen lakien noudattamista uusille alamaisilleen, mikä oli yleinen eurooppalainen ja oikeastaan yleismaailmallinen käytäntö. Tähän oli syynä myös maan kehittymättömyys, joka asetti rajoituksia keskusvallan kyvylle sulauttaa uudet valloitukset heti tiukasti erämaahan. Imperiumi lähetti vähemmistökansallisuuksia taistelemaan toisiaan vastaan, niin kuin imperiumit ovat aina tehneet. Tulkintakysymys on kuinka paljon vähemmistökansat siitä "hyötyivät".

Suomalaiset itse kyvykkyyttään hyötyivät Aleksanteri I:n reuna-alueiden itsehallintopolitiikasta enemmän kuin muut erillishallinnolliset alueet.

[Alarik]

(...)Jos kolonialismisyytöksiä esittävillä suvakeilla ja uhri-identiteetillisillä olisi tippaakaan rehellisyyttä ja johdonmukaisuutta he laskisivat Ruotsin harjoittaneen kolonialismia suomalaisia kohtaan, mikäli he laskevat Venäjän aikanaan harjoittaneen kolonialismia tai Suomen harjoittavan kolonialismia saamelaisia kohtaan. (...)

Viime kesänä yhdessä Suomen / suomalaisten kolonialismia käsitelleessä radio-ohjelmassa nostettiin juuri Venäjän kolonialismiin osallistuminen ja hyötyminen aiheeksi. Aihe aloitettiin viittaamalla Jussi Jalosen tviittiin (tai muuhun kirjoitukseen), jonka mukaan kolonialistisesta historiasta puhuttaessa unohtuu Venäjän kolonialismiin osallistuminen. Venäjä kun oli paha kolonialisti Kaukasuksella ja Siperiassa muttei kuitenkaan Suomessa vaan Suomi hyötyi Venäjän kolonialismista ainakin sortokausiin asti. Kuulemma Aurora Karamzinin kautta virtasi Suomeen Venäjän kolonialismissa rosvoamia rikkauksia. (...)

Orjalaivojen tervaan vetoaminen kyllä kertoo paljon kolonialismiväitteiden esittäjistä. Sama juttu olisi uhrietnisyyden osalta kolonialistisen riiston uhrina olemista mutta suomalaisten osalta kolonialistisen riiston harjoittamista. (...)

On tutkittu fakta, että Afrikka ja Afrikan maat ja ne muutkin hyötyivät kolonialismista. (Vertaa lainaamani viesti ja suvakkien sama väite Suomen osalta). Kolonialismista puhuvat suvakit ei ehkä ymmärrä sitä ollenkaan.

Kolonialismin kritiikki ei pohjaudu siis alkuunkaan siihen, että Afrikka olisi jäänyt ilman kolonialismin hyötyjä.

Päinvastoin, kritiikki lähtee siitä että ilman kolonialismia Afrikka ja muut kolonialismista hyötyneet - olisivat kehittyneet nopeammin ja enemmän. Toisin sanoen, kolonialismin "riistoa" on se vaje, joka syntyy:
+ valtion potentiaalinen, teoreettinen hyöty ilman kolonialismia
- kolonialusmin alla saatu hyöty
= liian pieni saatu hyöty kolonialismin alla

Siksi ei ole yhtään mikään perustelu se, että Suomi olisi hyötynyt kolonialismista (Ruotsin ja Venäjän kolonialismin uhrina) - niin hyötyivät kaikki Afrikan maatkin.

Sen sijaan Suomen kokemaa suurta kärsimystä kolonialismin uhrina mittaa siis se potentiaali - kuinka valtavan paljon enemmän Suomi olisi (teoreettisesti) saanut kaikesta potentiaalistaan hyötyjä irti, jos Suomi ei olisi joutunut olemaan Ruotsin eikä Venäjän riiston alla.
<-- ihan sama juttu koko Afrikan kanssa. Ei siinä mistään muusta eikä sen ihmeemmästä jutusta ole kyse. Sellaista se riisto on tai "liian pieni hyöty", ihan samaa mistä Suomi ja suomalaiset kärsi.

[simppali]

Arkisia siirtomaakokemuksia kerätään tutkimusta varten

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopiston kolonialismin historian tutkijat keräävät nyt kokemuksia siirtomaista Suomessa. Tutkimuksessa kerätään omakohtaisia kertomuksia ja muistoja siitä, miten siirtomaat ja kolonialismi ovat näkyneet suomalaisessa arjessa 1900-luvulla.

Moni suomalainen on saanut viitteitä siirtomaista esimerkiksi radion ja television kautta. Vieraat kansat ovat näkyneet myös mainoksissa, kirjoissa, kirjoissa, kartoissa ja musiikissa.

En tuhraa mielenkiintoista ketjua eräällä mainoskuvalla,,laitan kuvan peräkammarin kuviin, sieltä voivat oletetun Suomalaisen kolonialismin nuuhkuttajat käydä kopioimassa "mainoksen" tutkimus tarkoituksiin.

[MannaSariini]

(...)Jos kolonialismisyytöksiä esittävillä suvakeilla ja uhri-identiteetillisillä olisi tippaakaan rehellisyyttä ja johdonmukaisuutta he laskisivat Ruotsin harjoittaneen kolonialismia suomalaisia kohtaan, mikäli he laskevat Venäjän aikanaan harjoittaneen kolonialismia tai Suomen harjoittavan kolonialismia saamelaisia kohtaan. (...)

Viime kesänä yhdessä Suomen / suomalaisten kolonialismia käsitelleessä radio-ohjelmassa nostettiin juuri Venäjän kolonialismiin osallistuminen ja hyötyminen aiheeksi. Aihe aloitettiin viittaamalla Jussi Jalosen tviittiin (tai muuhun kirjoitukseen), jonka mukaan kolonialistisesta historiasta puhuttaessa unohtuu Venäjän kolonialismiin osallistuminen. Venäjä kun oli paha kolonialisti Kaukasuksella ja Siperiassa muttei kuitenkaan Suomessa vaan Suomi hyötyi Venäjän kolonialismista ainakin sortokausiin asti. Kuulemma Aurora Karamzinin kautta virtasi Suomeen Venäjän kolonialismissa rosvoamia rikkauksia. (...)

Orjalaivojen tervaan vetoaminen kyllä kertoo paljon kolonialismiväitteiden esittäjistä. Sama juttu olisi uhrietnisyyden osalta kolonialistisen riiston uhrina olemista mutta suomalaisten osalta kolonialistisen riiston harjoittamista. (...)

On tutkittu fakta, että Afrikka ja Afrikan maat ja ne muutkin hyötyivät kolonialismista. (Vertaa lainaamani viesti ja suvakkien sama väite Suomen osalta). Kolonialismista puhuvat suvakit ei ehkä ymmärrä sitä ollenkaan.

Kolonialismin kritiikki ei pohjaudu siis alkuunkaan siihen, että Afrikka olisi jäänyt ilman kolonialismin hyötyjä.

Päinvastoin, kritiikki lähtee siitä että ilman kolonialismia Afrikka ja muut kolonialismista hyötyneet - olisivat kehittyneet nopeammin ja enemmän. Toisin sanoen, kolonialismin "riistoa" on se vaje, joka syntyy:
+ valtion potentiaalinen, teoreettinen hyöty ilman kolonialismia
- kolonialusmin alla saatu hyöty
= liian pieni saatu hyöty kolonialismin alla

Siksi ei ole yhtään mikään perustelu se, että Suomi olisi hyötynyt kolonialismista (Ruotsin ja Venäjän kolonialismin uhrina) - niin hyötyivät kaikki Afrikan maatkin.

Sen sijaan Suomen kokemaa suurta kärsimystä kolonialismin uhrina mittaa siis se potentiaali - kuinka valtavan paljon enemmän Suomi olisi (teoreettisesti) saanut kaikesta potentiaalistaan hyötyjä irti, jos Suomi ei olisi joutunut olemaan Ruotsin eikä Venäjän riiston alla.
<-- ihan sama juttu koko Afrikan kanssa. Ei siinä mistään muusta eikä sen ihmeemmästä jutusta ole kyse. Sellaista se riisto on tai "liian pieni hyöty", ihan samaa mistä Suomi ja suomalaiset kärsi.

Vastuullinen media ja muu suvakkien propagandakoneisto tietää kertoa kolonialismista kärsimisestä ja hyötymisestä tätä, mitä tällä kertaa Ylen radiosarja Pieleen mennyt historia kertoo.

https://areena.yle.fi/audio/1-50733228

Kolonialismin aika on ihmiskunnan suurin tragedia


1400-luvulla alkaneista löytöretkistä seurasi ennennäkemätöntä hävitystä: orjakauppaa, kulkutauteja ja kokonaisten kulttuurien alasajoa. Eurooppalaiset hovit ja kauppiaat alistivat koko planeetan vaikutusvaltansa alle lähes 500 vuoden ajaksi. Eikä kolonialismi ole missään vaiheessa loppunut. Se selittää edelleen pitkälti sen, miksi jotkut maat ovat vauraita ja toiset köyhiä.

Toimittaja Jussi Nygren, yleisen historian professori Leila Koivunen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miksi eurooppalaiset tutkimusmatkat johtivat globaalin sorron aikakauteen.

Edellisissä viesteissä mainittu Leila Koivunenkin on mukana. En ole kuullut ohjelmaa, niin en tiedä sen sisällöstä juuri Suomen karmean kolonialistisen historian kannalta.

Suvakit tietysti selittävät Suomen kuulumista vauraiden maiden joukkoon kolonialismista hyötymisellä. Suomi kun on heidän mukaansa hyötynyt sekä Ruotsin ja Venäjän Suomeen kohdistamasta kolonialismista (jota suvakit eivät kolonialismiksi myönnä) että länsimaiden ja Venäjän muualle kohdistuvasta kolonialismista. Onko Suomi kuitenkaan ollut suvakkien mukaan pahempi kolonialisti kuin Espanja tai Portugali, jotka (ainakin paperilla) ovat Suomea köyhempiä maita?

Silloin kun Suomi todella nousi vauraiden maiden joukkoon, kolonioista ei tainut olla jäljellä muita kuin Hong Kongin ja Macaon kaltaisia. Mitenkä nämä kaksi tai Singapore ja Taiwan sopivat kolonialismilla valtioiden varallisuuserojen selittämiseen? Ei kai suvakit näiden kohdalla käännä Suomen tavoin päälealleen historian koloniana historiaksi kolonialismiin syyllisenä? Selittyykö Japaninkaan kohdalla vauraus kolonialismilla vaikka Japanilla oli ihan siirtomaita?

Kolonialismilla valtioiden / kansakuntien varallisuuseroja selittäessään suvakit toimivat varmaan samalla periaatteilla kuin "intellektuellit" Thomas Sowellin mukaan toimivat yleisesti varallisuuseroja selittäessään. "Intellektuellit" eivät huomioi ihmiskunnan syntyneen köyhänä ja suhtautuvat varallisuuteen kuin jonain taivaasta tipahtaneena asiana, joka oletusarvoisesti jakautuu tasan. Varallisuus itsessään ei vaadi selitystä, ainoastaan varallisuuden epätasainen jakautuminen vaatii. Siten ei tarvitse yrittääkään etsiä asioita, miten joku yksilö tai kansakunta olisi luonut vaurautta. Se on vain riistetty joltain muulta.

[Tavan]

Paitsi että kolonialismi on piiska, jolla jopa suomalaisia ruoskitaan, kolonialismi on myös matto, jonka alle inhimillisen biodiversiteetin luontaiset seuraamukset lakaistaan.

Kolonialismi on niitä mädätystä edistäviä sanoja, joiden kohdalla poistan varmistimen. Sellaisia sanoja on vaan nykyään niin paljon, että ohjeista huolimatta varmistinta ei ole enää viisasta laittaa päälle ollenkaan, ettei se renkkaamisesta hajoa.

[Golimar]

Toimittajalta: Tiesitkö, että suomalaisetkin ovat olleet etsimässä Kongon rikkauksia kaivoksilla?
Kongosta kaavailtiin jopa Suomen siirtomaata jatkosodan aikana, kirjoittaa Ylen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström.

NAIROBI Kun lähdin suunnittelemaan juttumatkaa Kongon kobolttikaivoksille Kolwezin kaupunkiin, eteen tuli paljon mielenkiintoisia näkökulmia. Yksi asia, joka ei jutuksi asti muodostunut, oli suomalaisten rooli suurten kaivosten perustamisessa Etelä-Kongossa.

Kun Kongo oli Belgian siirtomaa, kuningaskuntaa palveli paikan päällä myös suuri määrä pohjoismaalaisia ja satoja suomalaisia. Muun muassa Kohtaamispaikkana Kongo -kirjassa kerrotaan suomalaisten ja pohjoismaalaisten roolista Kongossa.

Suomalaiset C.T. Eriksson ja Oskar Boijer värvättiin vuonna 1901 pahamainesisen siirtomaaherran Cecil Rhodesin retkikuntaan etsimään mineraaleja Etelä-Kongosta ja Pohjois-Sambiasta. Eriksson oli Etelä-Afrikassa jo ehtinyt taistella brittien puolella buurisodassa.

Boijer "löysi" Kongon rikkaimman kuparikaivoksen, jonka nimeksi tuli "Kongon tähti". Mine de l'Étoile on edelleen aktiivinen avolouhos Lubumbashin kaupungin lähellä.

Eriksson taas perusti 1904 ensimmäisen eurooppalaisen kuparisulaton Kolweziin. Sulatto on edelleen Kongon demokraattisen tasavallan suurin. Se tunnetaan nyt nimellä Luilu, ja se on sveitsiläisen kaivosjätin Glencoren omistuksessa.

X

https://yle.fi/uutiset/3-11845801

[MannaSariini]

Toimittajalta: Tiesitkö, että suomalaisetkin ovat olleet etsimässä Kongon rikkauksia kaivoksilla?
Kongosta kaavailtiin jopa Suomen siirtomaata jatkosodan aikana, kirjoittaa Ylen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström.

https://yle.fi/uutiset/3-11845801

Taisi Hitlerin todellisissa suurissa suunnitelmissa ennemmin olla Suomesta tulossa Saksan siirtomaa kuin Kongosta Suomen, myös jatkosodan aikana. Tietenkään suomalaisille mongolideille tai edes suomenruotsalaisille arjalaisille ei tätä kannattanut kertoa.

[Supernuiva]

^Ahvenanmaalaisia kutsutaan merenkulkupiireissä vieläkin "kongolaisiksi", koska ilmeisimmin heitä oli Kongon liikenteen laivoilla ollut joskus huomattavia määriä.

[Melbac]

Äidin vanhemmat olivat..mummo Vepsälästä, ukki Viipurista..ukki oli ilmeisen hyvä sotimaan..kun kävi talvisodan,jatkosodan ja viellä piti lähteä pohjoiseen sotimaan, kai kuuluvat karjalaisiin.

Isän isä oli mustalainen, joka soti talvi+jatkosodan, haavottuen kaksi kertaa,, Lohjalta kotoisin, kuten mummonikin, en oikein tiedä mihin kategoriaan isän puolelta olevat sukulaiset kuuluvat, sapluunassa... hämäläiset,karjalaiset, savolaiset..jne...jospa vaikka Suomalaisiin?

Kun sukulaisuuksia killittää tarkasti..niin kuulun haavoittuvaiseen kansanosaan.

Mjooh,kun on noita kaikkia vähän sekaisin niin ei voi kuin todeta että on suomalainen.

[migri]

Lissu olis voinut tehdä toisenlaisenkin uutisen...

The life of the super-rich in Central Africa | DW Documentary

Many millionaires live in the Democratic Republic of Congo, one of the world's poorest countries. This film depicts some of those who have made fortunes amid the chaos, including musicians, mining bosses, entrepreneurs and preachers.

The DRC is rich in raw materials, but only a few profit from its natural resources. While 60% of Congo's inhabitants live on less than $1.25 per day, businessmen, artists, former rebel leaders and evangelists are reaping the rewards of economic growth. In the capital, Kinshasa, these new rich live in safe and luxurious enclaves, while children toil in coltan mines in the eastern part of the country.

Fally Ipupa has made his money with music. Others rely on their business acumen, like Patricia Nzolantima, who founded a taxi company and aims to give more opportunities to women.

With 3,000 mine workers, Cooperamma is the largest employer in North Kivu, in the east of the DRC. Managing director Robert Seninga says his coltan mines are extremely well-run, yet safety standards are poor. Coltan, a globally coveted mineral, is used in cell phones and other devices. It's both a blessing and a curse for the Congo. It makes some rich, but for others it means death. The region still suffers from ethnic and factional conflicts, with money from illegal coltan smuggling financing new violence. It's a vicious cycle.

https://www.youtube.com/watch?v=KaPLylJk89w

[Pyhä Olavi]

"Natsien tarjous Kongosta Suomelle" on yhden Kolmannen valtakunnan virkamiehen yksinajattelua suomalaiselle professorille, joka oli käymässä Saksassa. Ei mitään todellista valtion tarjousta toiselle valtiolle virallisesti. Jopa Kuolan niemimaan saanti oli lähempänä. 

[WinstonSmith]

Kansansyhmän syyttäminen kollektiivisesti historiallisista vääryyksistä on malliesimerkki rasismista. Ongelma tässä syyttämisessä on länsimainen käsitys syyllisyydestä, joka olettaa että yksilön pitää olla itse vastuussa teosta. Ihmistä ei voi syyttää teoista, joita ihminen ei ole itse tehnyt. Jos kokonaista kansanryhmää syyttää teoista, jotka tapahtuivat satoja vuosia sitten, niin silloin syytetyllä ei ole ollut mitään mahdollisuutta olla osallinen tapahtumiin ja syytös on irrationaalinen. Jos kansanryhmää syytetään nykyhetkessä tapahtuvista vääryyksistä, niin ainakaan lapset ja vauvat eivät olla vastuussa teoista.

Vasemmistolla on suuri into syytää suomalaisia orjalaivojen tervasta ja siten liittää suomalaiset kolonialismin historiaan. Suomalaiset olivat Ruotsin vallan alla, eli Suomessa valmistettu terva valmistettiin todennäköisesti ruotsalaisille, jotka sitten myivät terven eteenpäin. Ihminen joka käy tämän tapahtumaketjun ja näkee että suomalaiset ovat pahoja sortajia ja ansaitsevat tuntea kollektiivista syyllisyyttä orjuudesta ja kolonialismista, on epärehellinen ja ei ole tavoittelemassa asiassa totuutta, vaan haluaa tietoisesti syyllistää suomalaisia keinolla millä hyvänsä.

Vasemmistolle suomalaisten kollektiivinen syyllisyys antaa valtaa, koska heidän ideologiansa ydin on yhteiskunnallisten vääryyksien korjaaminen. Länsimaat ovat saavuttaneet huippunsa teknologisesti ja ekonomisesti, meillä on kaikkea ja kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä. Joten mitään suuria vääryyksiä ei länsimaissa voi tapahtua. Sen takia vasemmiston pitää keksiä mielikuvituksellisia vääryyksiä, liioitella vääryyksiä ja pyrkiä korjaamaan vääryyksiä. Ongelmaksi tulee se, että kun mielikuvituksellisia vääryyksiä korjataan, aiheutetaan vahinkoa syyttömille ja sitä kautta tehdään vääryyksiä. Vasemmistolaiseen ideologiaan kuuluu myös usko, että kun vääryksiä korjataan, niin vääryyksien tekeminen oikean ideologian nimissä on hyväksyttävää.

Yksilötasolla vasemmistolaiset saavat virkoja, rahaa ja ennen kaikkea vasemmistolaiset saavat mielihyvää kun he uskovat tekevänsä hyvää ja taistelevansa pahuutta vastaan. Ehkä joku vasemmistolainen voi joskus tajuta tekevänsä pahoja tekoja, mutta kukapa haluaisi uhrata mukavan elämän ja asemansa?

Samalla logiikalla voisimme poimia historiasta mitä tahansa vääryyksiä ja syytää ei-valkoisia kansanryhmiä kollektiivisesti vääryyksistä ja vaatia heiltä hyvitystä. Tällaisen vaatimuksen vasemmisto tietenkin tulkitsisi rasismiksi, koska he mittaavat asioita todellisuudessa ilmenevän tasa-arvon perusteella. Tasa-arvo tarkoittaa heille, että kaikissa hyvissä ja mukavissa asioissa pitää olla kaikilla ryhmillä yhtäläinen edustus ja jos edustusta ei ole, niin silloin yhteiskunnassa on sortoa.

Syyllistäminen on täysin irtautunut todellisuudesta ja ajauts että valkoiset ovat synnynäisesti pahoja on kaikkien valkoisten ja ei-valkoisten mielessä. Valkoiset voivat, joka vastustaa tai kannattaa ideaa, mutta kukaan ei voi vain ohittaa syytöksiä olankohautuksella.

[Jorma Teräsrautela]

Vastuullinen media ja muu suvakkien propagandakoneisto tietää kertoa kolonialismista kärsimisestä ja hyötymisestä tätä, mitä tällä kertaa Ylen radiosarja Pieleen mennyt historia kertoo.

https://areena.yle.fi/audio/1-50733228

Kolonialismin aika on ihmiskunnan suurin tragedia


1400-luvulla alkaneista löytöretkistä seurasi ennennäkemätöntä hävitystä: orjakauppaa, kulkutauteja ja kokonaisten kulttuurien alasajoa. Eurooppalaiset hovit ja kauppiaat alistivat koko planeetan vaikutusvaltansa alle lähes 500 vuoden ajaksi. Eikä kolonialismi ole missään vaiheessa loppunut. Se selittää edelleen pitkälti sen, miksi jotkut maat ovat vauraita ja toiset köyhiä.

Toimittaja Jussi Nygren, yleisen historian professori Leila Koivunen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miksi eurooppalaiset tutkimusmatkat johtivat globaalin sorron aikakauteen.

Kolonialismilla valtioiden / kansakuntien varallisuuseroja selittäessään suvakit toimivat varmaan samalla periaatteilla kuin "intellektuellit" Thomas Sowellin mukaan toimivat yleisesti varallisuuseroja selittäessään. "Intellektuellit" eivät huomioi ihmiskunnan syntyneen köyhänä ja suhtautuvat varallisuuteen kuin jonain taivaasta tipahtaneena asiana, joka oletusarvoisesti jakautuu tasan. Varallisuus itsessään ei vaadi selitystä, ainoastaan varallisuuden epätasainen jakautuminen vaatii. Siten ei tarvitse yrittääkään etsiä asioita, miten joku yksilö tai kansakunta olisi luonut vaurautta. Se on vain riistetty joltain muulta.

Tuossa ohjelmassa sanaa "valkoinen mies" ei mainita, sen sijaan syyllisiä ovat "eurooppalaiset", mikä taitaa olla sama asia. Vain he ovat syyllisiä. Edes kiinalaiset 1400-luvulla eivät olleet pahoja. Afrikkalaisilla  ei ollut edes hyökkäysaseita vaan ainoastaan puolustusaseita. Pitäisi muka  puhua purjehduksista , kun löytöretki viittaa siihen, että joku olisi ollut kadoksissa. Jos otetaan mukaan myös feministinen näkökulma, kannattaisi mieluummin puhua ryyppyretkistä.

Ohjelmassa kolonialismi on ihmiskunnan suurin tragedia, mitään hyvää siitä ei löydy. Vahingossa tuutista tulee kuitenkin toisenlaisiakin tiedonjyviä. Beirutin satamaräjähdyksen jälkeen tv-uutisissa oli järkyttynyt nainen, joka toivoi valkoista miestä takaisin.

[Outo olio]

Suomalaiset C.T. Eriksson ja Oskar Boijer värvättiin vuonna 1901 pahamainesisen siirtomaaherran Cecil Rhodesin retkikuntaan etsimään mineraaleja Etelä-Kongosta ja Pohjois-Sambiasta. Eriksson oli Etelä-Afrikassa jo ehtinyt taistella brittien puolella buurisodassa.

Boijer "löysi" Kongon rikkaimman kuparikaivoksen, jonka nimeksi tuli "Kongon tähti". Mine de l'Étoile on edelleen aktiivinen avolouhos Lubumbashin kaupungin lähellä.

Eriksson taas perusti 1904 ensimmäisen eurooppalaisen kuparisulaton Kolweziin. Sulatto on edelleen Kongon demokraattisen tasavallan suurin. Se tunnetaan nyt nimellä Luilu, ja se on sveitsiläisen kaivosjätin Glencoren omistuksessa.

https://yle.fi/uutiset/3-11845801

Siis mitä ihmettä, nuo miehethän olivat oman aikansa finlaysoneita. Maahanmuuttajia jotka perustivat teollista vaurautta, joka on olemassa edelleen. Eikö tämä pitäisi uutisoida positiivisella asenteella, eikä tuollaisella epäilevällä.

[Mäyräkoira]

Olisiko kolonialismin kautta voitu välttää sen aikaisessa maailman tilanteessa?

Entäs, kun Aleksanteri suuri valloitti alueita?

Entäs kun islamin perustajat valloittivat alueita?

Entäs kun rooma laajensi alueitaan?

Entäs kommunismi?

Entäs kiinan tekosaari hankkeet?

Entäs ....

Olisi kai, jos olis ollut punaviherakseli, joka olisi sanonut espanjan kunkulle, jotta columbusta ym sankareita ei saa päästää irki.

Voi olisipa olleet Venäjällä myös 1700 luvulla, kun Pietari suuri valloitti suomen.

Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Syyllinen tähän kaikkeen on minun valkoinen esi-isäni, Mauri Mäyräkoira!! Triggeröitykää!!

[Melbac]

Näillä on kyllä hyvin mielenkiintoinen ajatuksenjuoksu kun lueskelee noiden juttuja.Ei voi kuin ihmetellä että mistä noi noita oikein keksii.Tulee väistämättä mieleen jutut mun nuoruudessa jolloin kerrottiin juttuja "pimahtaneista" yliopistotyypeistä ilman että millään huumausaineilla on ollut osuutta asiaan.

[F1nka]

Leila Koivusen mukaan arabeja saa kollektiivisesti syyllistää terrori-iskuista ja orjuutuksista.

[Skeptikko]

Alemmuuskompleksi oli syy, miksi suomalaiset syrjivät Petsamon saamelaisia kuin siirtomaaherrat, sanovat tutkijat – "Kolonialismi tulisi nähdä osana Suomen historiaa"
https://yle.fi/uutiset/3-11864702

Petsamo oli Suomen siirtomaa, ja aivan avoimesti siitä tuohon aikaan siirtomaana puhuttiinkin. Tavoitteena oli suomalaistaa Petsamo ja tehdä se niin kulttuurisesti kuin maantieteellisesti kiinteäksi osaksi Suomea.

– Yleinen vitsi oli, että "briteillä on se Intia, mutta meilläpä on Petsamo". Huumorin taustalla oli vakava ajattelu, että meilläkin on jotain, Lahti sanoo.

Petsamo ei kuitenkaan ollut mikään tyhjä tila odottamassa Suomi-neidon syleilyä. Alueella eli ennestään kolttasaamelaisia ja muita etnisiä ryhmiä, joiden kulttuurit ja elintavat joutuivat etelästä saapuvien suomalaisten kanssa törmäyskurssille.
...
Yhdysvaltain historiaa tutkinut Lahti näkee yhtäläisyyden Petsamon ja "villin lännen" historioissa, joissa uudisasukkaat pitkälti syrjäyttivät alkuperäiskansat.

– Suomalaiset oikeuttivat valloituksensa ja läsnäolonsa Petsamossa ajattelemalla, että tuovat kulttuurin, edistyksen ja eurooppalaisen sivistyksen sinne semi-aasialaisen, barbaarisen ja alempiarvoisen sekasotkun keskelle, Lahti sanoo.

Vielä 1900-luvun alkupuolella Euroopassa yleisesti hyväksytyt tieteelliset käsitykset jaottelivat ihmiset erilaisiin ja ennen kaikkea eriarvoisiin rotuihin.

Tämä näkyi Lahden mukaan myös Petsamossa, jonne kolttasaamelaisia lähti tutkimaan joukoittain suomalaisia tiedemiehiä. He keräsivät laajaa tutkimusaineistoa eksoottisena ja alkukantaisena pidetyn kansan ulkonäöstä, kulttuurista ja elintavoista.

Kolttia, kuten saamelaisia ylipäätäänkin, pidettiin suomalaisia alempiarvoisempana rotuna.

Lahden ja muiden tähän juttuun haastateltujen tutkijoiden mukaan suomalaisten suhtautuminen saamelaisiin johtui itse asiassa paljolti alemmuuskompleksista.

Sen ajan keskieurooppalaisissa rotukeskusteluissa nimittäin usein kyseenalaistettiin suomalaisten valkoisuus. Pohdittiin, ovatko suomalaiset ennemminkin aasialaisen mongolirodun kuin eurooppalaisen rodun edustajia.

– Suomalaisilla oli epävarmuus omasta asemastaan eurooppalaisina. Kun suomalaiset tiedemiehet sitten kohtasivat saamelaisia, he määrittelivät nämä alempiarvoiseksi roduksi. Omaa valkoisuutta pyrittiin korostamaan sanomalla, että ei me ainakaan saamelaisia olla, Lahti sanoo.
...
Itsenäistynyt Suomi sai Petsamon alueen Neuvosto-Venäjän kanssa solmitussa Tarton rauhansopimuksessa syksyllä 1920.

Käsivarsi menetettiin Neuvostoliitolle jatkosodan jälkeen vuonna 1944, mutta tuona lyhyenä aikana Jäämeren rannoilla ehti tapahtua paljon.

Selkein muutos näkyi väestössä.

Ennen alueliitosta kolttasaamelaiset ja venäläiset olivat Petsamon monikulttuurisessa yhteisössä enemmistö ja suomalaiset vähemmistö, mutta vuoteen 1944 mennessä asetelma oli kääntynyt päinvastaiseksi.
...
Syrjäyttämällä kolttasaamelaiset kotiseudullaan Suomi siis käyttäytyi kuin todellinen siirtomaaherra, arvioivat uusia tutkimuksia alueen historiasta tekevät tutkijat.

Samankaltainen suomalaistaminen oli käynnissä sukupolvien ajan myös muualla Suomelle kuuluvassa Lapissa. Petsamo tarjoaa kuitenkin tutkijoille pienen kokonsa ja lyhyen ajanjaksonsa vuoksi erityisen tilan, jossa Suomen kolonialistinen käytös näkyy vielä kirkkaammin.

Suomalaisten olisi syytä tutustua tähän osaan historiaa paremmin, sanoo Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius.
...
Hän näkee, että juuri kolonialismikeskustelu on se väylä, jonka kautta saamelaiskysymystä olisi vihdoinkin syytä käsitellä.

Ja sitten päästäänkin jo ratsastamaan "valkoisen miehen taakallakin":

"Vuosisatoja kestäneen, voimakkaan ja voitokkaan pohjoiseen suuntautuneen suomalaisen kansanpaineen äärimmäisenä kärkenä unohdetut kansalaisemme ovat saapuneet Jäämeren rannoille. Karkoittaen heikompia lappalaisia tieltään suomalaiset uutisasukkaat kaskitulineen ja sahroineen kävivät Lapin rajain yli."

Näin kirjoitti vuonna 1918 Väinö Voionmaa, Suur-Suomi-aatetta kannattanut professori ja vaikutusvaltainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka oli keskeisessä roolissa neuvottelemassa Petsamoa Suomelle Tarton rauhanvaltuuskunnassa.

Tässä jutussa kursivoidut katkelmat ovat peräisin Voionmaan teoksesta Suomi Jäämerellä.

Professori Peter Stadius on perehtynyt Voionmaan ja muiden aikalaisten samantyyppisiin kirjoituksiin uusimmassa, julkaisua odottavassa tutkimuksessaan. Hän esittää, että suomalaiset toteuttivat Petsamon uudisasuttamisen eurooppalaisten siirtomaamahtien tapaan.

Ensinnäkin suomalaiset hamusivat Petsamosta luonnonrikkauksia samaan tapaan kuin britit Intiasta ja Afrikasta tai espanjalaiset Etelä-Amerikasta.

Toiseksi, Petsamoon suuntautuneet suomalaiset oikeuttivat toimintaansa alkuperäisväestön sivistämistehtävällä. Sekin oli Stadiuksen mukaan tyypillistä kolonialistista ajattelua, jossa alkukantaisina pidettyjen kansojen sivistämistä ja opettamista pidettiin "valkoisen miehen taakkana".

– Tämän taustalla oli myös kansallismielisempi rajaseutukolonialismi, Lebensraum, jonka mukaan kansan pitää levittäytyä ja ottaa itselleen ympäröivä tyhjä tila. Petsamo oli nimenomaan tällaista aluetta, jossa Suur-Suomi-ajattelu toteutui, Stadius sanoo.
...
– Vasta 1950-luvulta eteenpäin Suomessa on alettu ajatella, että emme me mikään siirtomaavalta ole olleet. Mutta kun katsoo kirjoittelua 1920-luvulla, siellä ollaan lähinnä huolissaan siitä, pystyykö Suomi kilpailemaan Jäämeren alueiden hallinnasta Ruotsin ja Norjan kanssa, Stadius sanoo.
...
Petsamo muuttuikin valtavasti 24 vuoden aikana. Sen jälkeen kun alueelta löydettiin Euroopan rikkain nikkeliesiintymä, Kolosjoen suurta kaivosta ja sitä ympäröivää yhdyskuntaa rakennettiin vimmaisesti.

Modernit kerrostaloalueet kohosivat majoittamaan kaivoskylän asukkaita. Maanviljelyä alettiin edistää merkkinä sivistyneenä pidetystä elämäntavasta.

Muutos näkyi myös instituutioissa, kun venäläinen hallintojärjestelmä kitkettiin ja tilalle istutettiin suomalainen kansakoulu, terveydenhuoltojärjestelmä, oikeuslaitos ja lainsäädäntö. Luterilaisen seurakunnan jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui.

Käsivarren kiivaan kehitysprojektin rahoitti pitkälti Suomen valtio, ja hankkeita kävivät vuoroin ihailemassa presidentit K. J. Ståhlberg ja P. E. Svinhufvud.

Oliko alueen voimakas taloudellinen kehittäminen ja edistäminenkin muka jotenkin paha asia?

Petsamosta visioitiin myös jännittävää lomakohdetta, ja alueelle rakennettiin hotelli sekä majataloja etelän turistivirtoja varten.
...
Rasistiset ennakkoluulot esiintyivät Armisen mukaan Petsamon kolttia kohtaan vielä räikeämpinä kuin muita Suomen Lapin saamelaisia kohtaan.

Suomalaisilla oli ennestään mielikuva saamelaisista tuntureiden paimentolaiskansana, mutta Jäämeren rannalla asuvat, kalastusta harjoittavat koltat rikkoivat näitä stereotypioita. Lisäksi kolttien ortodoksisuus ja läheisyys venäläisen kulttuurin ja kielen kanssa hämmensi suomalaisia uudisasukkaita.

– Koltat olivat ikään kuin kaksinkertaisesti outoja. Sen ajan suomalaisista saattoi tuntua, että ovatko nämä edes oikeita saamelaisia, Arminen sanoo.

"Asutustaistelu Lapissa on, useista vastenmielisistä piirteistään huolimatta, ollut korkeimman talous- ja kulttuurimuodon taistelua alhaisempia vastaan."
...
Suomalaisten tavoitteena oli dosentti Janne Lahden mukaan alkuperäisväestön kulttuurin tukahduttaminen Petsamossa ja laajemminkin Lapissa.

Lahden tutkimuksissa on selvinnyt, että suomalaiset ja koltat olivat Petsamossa tiiviissä mutta silti tiukasti erotellussa kanssakäymisessä. Toisaalta kolttia palkattiin rakennustöihin ja oppaiksi jokiveneitä ohjaamaan, mutta samalla heihin suhtauduttiin jyrkän ylenkatsovasti.

– Tässä kaikessa näkyi paradoksina se, että kolttiin tehtiin aktiivisesti pesäeroa. Samaan aikaan heistä yritettiin tehdä suomalaisten kaltaisia mutta ei kuitenkaan samanarvoisia, Lahti sanoo.

Pakkosuomalaistaminen tapahtui pitkälti koulutuksen kautta. Tämä näkyi erityisesti Petsamon menettämisen jälkeen, kun Suomen sodanjälkeisten rajojen sisälle uudelleenasutettujen kolttien lapsia vietiin asuntolakouluihin. Niissä pyrittiin kitkemään lapsista pois oma kulttuuri ja kieli ja korvaamaan ne suomalaisuudella.
...
– Meillä vallitsee yleisessä historiakäsityksessä putkinäkö, jossa historia on pakattu nättiin kansalliseen pakettiin. Siinä esiintyy selkeä yksikkö nimeltä Suomi jo kauan ennen kuin Suomea on ollut olemassakaan, ja nähdään, että itsenäinen kansallisvaltio on historian vääjäämätön täyttymys, Lahti luonnehtii.

Tällainen käsitys on kuitenkin kovaa vauhtia monipuolistumassa. Viime vuosina tutkijat ja kansalaisvaikuttajat ovat alkaneet puhua kolonialismista saamelaisia kohtaan sekä Suomen roolista osana maailmanlaajuista kolonialismin ilmiötä.

Tuo kovaa vauhtia monipuolistumassa -linkki ohjaa Historians without Borders -järjestön/verkoston www-sivuille. Tässä on mukana laadun takeena mm. Erkki Tuomioja:

The Historians without Borders Declaration - Historians without Borders
https://historianswithoutborders.fi/en/the-historians-without-borders-declaration/

The network will establish a roster of historians who are available as independent scholars and experts to work in commissions, working groups and other fora in aid of promoting a culture of peace, confidence-building, mediation and conflict resolution.

The network will promote and engage in independent and cross-border study of historical conflicts.

We have appointed an international coordinating committee with Jan C. Behrends, Carl Bildt, Vasu Gounden, Margaret MacMillan, Erkki Tuomioja, Christina Twomey and Sergei Zhuravlev as members to guide the work of the network.

Mutta takaisin YLEn juttuun:

Lahti on ollut toimittamassa kahta aihetta käsittelevää tutkimusteosta: Historiallisen aikakauskirjan tuoretta Suomi ja kolonialismi -teemanumeroa sekä tulevaa Suomen rajaseutujen kolonialismi -kirjaa. Kummassakin useiden eri alojen tutkijat käsittelevät Suomen koloniaalisia rooleja eri kanteilta.

Lahden mukaan globalisaation ja yhteiskuntien monimuotoistumisen myötä kolonialismin perintöä ja vähemmistöjen kohtelua katsotaan useissa maissa nyt uudella tavalla. Kansainväliset kansalaisoikeusliikkeet, kuten Black Lives Matter, pakottavat myös Suomea katsomaan omaa menneisyyttään uusin silmin.
...
– Kun kolonialismia peruskoulussa ja lukiossa käsitellään, se esitetään usein sellaisena joka tapahtuu jossain tuolla kaukana, ja siihen liittyvät hyväksikäyttö ja anastus ovat joidenkin muiden ongelmia. Kolonialismi tulisi sen sijaan nähdä osana Suomen ja suomalaisten historiaa.

Poimintoja juttuun tulleista kommenteista:

Kovasti yritetään syyllistää suomalaisia, vaikka itse olimme siirtomaana yli puoli vuosituhatta ja meiltä vietiin kaikki omasta uskonnosta lähtien pakolla.
...
Teemu Keskisarja on Ylen kanavilla ansiokkaasti kertonut mm. Hailuodon tapahtumista. Suomalaisia vietiin Venäjälle orjiksi. Loput tapettiin. Siitäkin jokainen fiksu ihminen osaa vetää johtopäätöksensä: suomalaiset olivat uhreja.

Ihmettelen miksi Yle nykyään toistamiseen vihjailee suomalaisten kolonialismista. Vaatiiko Ylen ohjeistuksessa vuosien ajan lukenut "monikulttuurisuuden edistäminen" sitä?

Kurt Martti Wallenius kertoo kirjoissaan omasta suhtautumisestaan esim. kolttiin. Se oli olosuhteiden ja kolttien köyhyyden sanelemaa, eikä Wallenius itse siitä mitään hyötynyt. Historiaa ei ymmärretä oikein, koska nykyajan omalaatuiset arvot siirretään vanhaan aikaan kuin ne olisivat hyvinkin päteviä siinä ajassa. Eivät tietenkään ole.
...
Koko juttu on käytännössä kolonialismi-sanan  keinotekoista ymppäämistä suomalaisten päälle osana lähes jatkuvaa historian tynnyrinpohjalta kaavittujen syyllistämisjuttujen vyörytystä.
...
Ei tietenkään. Mutta voisiko joskus siitä suomalaistenkin kokemasta syrjinnästä kirjoittaa eikä kuukaudesta toiseen suomalaisten hirveästä kolonialistisesta historiasta?
...
Tuollainen disclaimer ei olisi tarpeen jos ei tekisi nimenomaan sitä suomalaisten syyllistämistä. Ja kuinka heikoilla perusteilla. Onko ahvenanmaakin suomalainen kolonia, sehän on oikein saaristokin (erillään suomesta toisin kuin petsamo) ja puhuvat jotain eksoottista kieltänsä?
Taitavat suomalaiset olla aika viaton kansa kuin pitää alkaa vääntämään näin paksua juttua että saataisiin edes jokin pahuus leimattua meidän iso vanhempiemme niskaan. Onko motivaationa se että nahdään kun amerikassa on trendikästä tälläinen rotuvihan lietsonta sortaja-sorrettu tarinan avulla ja yritetään väkisin kääntää tänne suomeenkin että ei oltaisi mitään perä-hikiäläisiä? Amerikassa on jo monta kertaa tapahtunut viharikoksia valkoisia vastaan suorana seuraksena juuri tälläisestä lietsonnasta jota media tekee. Se on aika vaarallista kun alkaa kertomaan jollekkin että tuo rotu on sortanut sinun rotuasi ennen ja tekee sitä nytkin. Voitaisiin ihan jättää suomessa pois tälläiset jutut.
...
Ja suomalaisiin kohdistettiin kolonialismia, väestönsiirtoja, riistoverotusta, sotaväen pakko-ottoja, orjuuttamista, joukkosurmia, naisenryöstöjä, raiskauksia jne. Ison Vihan aikana Pohjois-Suomi lähes autioitui kolonialismin yhtenä seurauksena. En yhtään ihmettelisi, jos seuraavaksi Vesaisen kostoretket Venäjälle väitettäisiin suomalaisten harjoittamaksi kolonialismiksi. Nykyaika näköjään vaatii sitä.
...
Historian vääristelyä taas kolttien mielen mukaisesti. Sota-aikana Lappia puolustettiin hengellä ja verellä ja nyt muka suomalaiset eivät kelpaakaan kuin haukkumisen kohteeksi. Hävetkää.
...
Elämme totuuden jälkeistä aikaa, jossa historiaa vääristellään surutta. Jos kyseenalaistat vääristelyn ja suoranaisen valehtelun, sinun kerrotaan olevan etuoikeutettu, joten sunun pitää vain olla hiljaa kuunnella ja ottaa opiksi. Lisäksi pitää pyytää päivittäin anteeksi menneisyyden vääriä ajatuksia ja esi-isien tekoja.
...
On päivänselvää että Suomi oli Ruotsin kolonialistisen ikeen alla niin kauan että yhteiskuntajärjestys ja kulttuurit ruotsalaistuivat. Tätä toppuutellaan vieläkin ja sitä katsotaan lähinnä positiivisessa valossa. Yleinen mielipide usein on että ruotsalaiset toivat meille "kulttuurin" ja "kristinuskon" kun "täällä ei ollut mitään" ja elettiin puskissa.

Tästä se suomalainen alemmuuskompleksi ja postkolonialistinen mielikin juontaa. Ruotsia ihannoidaan edelleen ja usein edelleen verrataan Ruotsiin jossa asiat muka tehdään yleisesti paremmin ja jossa tuntuu aina menevän hyvin Suomeen verrattuna. Ruotsalaisethan ovat kultturelleja, komeita ja kauniita ja tyylitajuisiakin;) Tähänhän liittyy suomalainen pakkomielle olla länsieurooppalainen kansa. Taitaa olla hieman kateuttakin siihen suuntaan. Tämä ei ole millään lailla erikoista siirtomaakulttuurien keskuudessa, mutta tämä tulisi muistaa suomalaisessa historiankirjoituksessa ja kouluopetuksessa siten että nämä turhanpäiväiset käsitykset lopulta joku päivä muuttuisivat. Jos tätä saataisiin muutettua niin ehkäpä suomalaisten ylimielinen asenne lappalaisia, virolaisiakin ja muitakin kohtaan alkaisi vihdoin muuttua.
...
Tässä nähdään itse asiassa kylmän sodan kaikuja. Tuolloin vasemmistolaiset mielipidevaikuttajat hyökkäsivät yhteisrintamassa kommunistidiktatuurien kanssa länsimaita vastaan. Länsimaita syytettiin kaikesta pahasta maailmassa.

Kylmä sota päättyi länsimaiden voittoon, mutta länsivastaisuus jäi elämään vasemmistossa. Länsivastaisuus näkyy Suomessa usein suomalaisvastaisuutena, koska Suomi on integroitunut osaksi länttä. Tällaiset absurdit yritykset vetää Suomea lokaan imperialistisena tai kolonialistisena sortajana ovat osa tätä suomalaisvastaisuuden ilmentymää.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Noniin nyt ollaan siis löydetty vissiin suvaitsevaisille loputon rasismikolonialismin kaivos, kun suomalaiset tulivat 20-luvulla asuttamaan Uudenmaan kokoista aluetta, missä saamelaisten määrä vissiin laskettiin sadoissa. 

[alussaolisana]

Kolttien maille tunkeutuminen oli alkanut jo vuosisatoja ennen 1920-lukua ja mukana oli mm. norjalaisia, venäläisiä, karjalaisia, komeja sekä tunturi- ja merisaamelaisia Norjasta.

Petsamon koltille sitten kuitenkin Suomi ja Suomeen Neuvostoliittoa karkuun siirtyminen on osoittautunut lottovoittoa suuremmaksi onnenpotkuksi, vaikka alku olikin vaikeaa. 1970-luvulla viimeistään Suomi alkoi voimakkaasti parantaa heidän olojaan ja siitähän on jo about puoli vuosisataa.

Porosaamelaiset muuten muodostavat koalition kolttien kanssa eivätkä hyväksy esim. keminsaamelaisia tai inarinsaamelaisia saamelaisiksi lainkaan. Eli voisi jopa sanoa, että kun Suomi on hylännyt muutenkin marginaalisen valloitusmentaliteetin iät ja ajat sitten, niin saamelaisten kiistoissa se taas edelleen elää ja voi hyvin. Esim. juurikin n. sata vuotta sitten porosaamelaiset valloittivat inarinsaamelaisten alueet ja edelleen kiistävät näiden olevan edes saamelaisia. Siitä lisää tässä (vahva suositus):

https://jounikitti.fi/suomi/politiikka/saamelaiskiista.html

Jos muuten olen asian oikein ymmärtänyt, niin suomalaiset ovat olleet Suomen Lapissa selvästi kauemmin kuin porosaamelaiset, jotka tulivat Suomeen vasta 1700-luvun lopulla. Tämä tietysti antaa koko saamelaiskysymykseen hieman monimutkaistavan ja jopa koomisen näkökulman.

https://jounikitti.fi/suomi/maaoikeudet/porosaamelaistentulo.html

[Ajatolloh]

Muistataanpas sitten, että myös grillaus ja lihansyönti grillistä on rasistista ja nou nou valkoiselle ihmiselle.

https://www.youtube.com/watch?v=23R_kBMVOAE

vegevegeä vaan sinne grilliin. Huom. kaasu- tai hiiligrillit lienee sallittuja vain värillisille. Valkoinen käyttäköön tuulumyllykkäsähköllä toimivaa sähkögrilliä.

[Radio]

Nykyinen Suomen alue on ollut siirtomaa. Pitkään Ruotsin ja lopuksi Venäjän hallitsema alue, jonka asukkaat kokivat kovia isäntiensä alla.
Siirtomaa-aika tuli ja meni. Siemenet kylvettiin Afrikkaan ja sato oli runsas.
Ei meidän pitäisi olla mukana maksamassa kehitysapuja aseostoksiin ja korruptioon.

[MannaSariini]

Alemmuuskompleksi oli syy, miksi suomalaiset syrjivät Petsamon saamelaisia kuin siirtomaaherrat, sanovat tutkijat – "Kolonialismi tulisi nähdä osana Suomen historiaa"
https://yle.fi/uutiset/3-11864702

Petsamo oli Suomen siirtomaa, ja aivan avoimesti siitä tuohon aikaan siirtomaana puhuttiinkin. Tavoitteena oli suomalaistaa Petsamo ja tehdä se niin kulttuurisesti kuin maantieteellisesti kiinteäksi osaksi Suomea. 
 
– Yleinen vitsi oli, että "briteillä on se Intia, mutta meilläpä on Petsamo". Huumorin taustalla oli vakava ajattelu, että meilläkin on jotain, Lahti sanoo.

Ai Petsamo olikin siirtomaa eikä osa Suomea, mutta Suomi ei missään nimessä ollut siirtomaa vaan osa Ruotsia? Ja olemalla osa Ruotsia Suomi oli sitten syyllinen kolonialismiin. Tästä kolonialismiin syyllisyydestä osana Ruotsia pitäisi puhua juuri puhutteassa "Suomen roolista osana maailmanlaajuista kolonialismin ilmiötä".

Nämä tutkijat ilmeisesti ottavat Petsamosta siirtomaana puhumisen todisteena suomalaisten kolonialistisesta historiasta. Voisi kyllä väittää näiden omana aikanaan siirtomaista puhuneiden yrittäneen ihan samaa kuin nämä "tutkijat" ja valtamediat nykyään eli tekaista oikeiden siirtomaiden puuttuessa Suomelle siirtomaaisännän aseman. Motiivi tekaisemiselle vain oli eri, ehkä juuri se alemmuuskompleksi, seurauksena valloitusten ja kolonisaatioiden kohteena olemisesta. 

Muuttuuko Suomen asema Ruotsin kolonialismin kohteesta osana Ruotsia kolonialismiin syylliseksi hallintohimmelin perusteella? Siis sen takia, että Suomen / Itämaan ruotsalainen paikalliseliitti saattoi johtaa paikkallista päätöksentekoa samanlaisen hallintohimmelin kautta, millaisia oli nykyisen Ruotsinkin alueella, siirtomaahallinnon himmelin sijaan. Suomalaiset olivat Ruotsin vallan aikana vahvemmin ja suoremmin herrakansansa vallan alla kuin monessa siirtomaassa oltiin. Osaa siirtomaista hallittiin paikalliseliitin kautta ilman emämaasta tulevaa eliittiä. Paikallinen eliitti pystyi päättämään siirtomaan sisäisistä asioista siirtomaaisännän päättäessä ulkosuhteista. No ei näillä suomalaisten kolonialistisesta historiasta puhuvilla tietenkään oikeasti ole mitään hallintohimmeleistä riippuvaa periaatetta kolonialismiin syyllisyyden ja uhreuden ratkaisijana. Todellisuudessa kolonialismiksi laskeminen menee heillä aina tapauskohtaisesti sen mukaan, miten saadaan Suomi ja suomalaiset esitettyä mahdollisimman paljon kolonialismiin syyllisinä ja muutenkin sovitettua kolonialismin uhrin ja toteuttajan osat ennalta päätettyyn uhri-sortajaluokitukseen. Ei siirtomaahallinnon himmeliä tarvita kolonialismiin silloin, kun Suomi onkin ollut syyllinen Venäjän kolonialismiin Suomea kiinteämmin osana Venäjää olleita alueita kohtaan. (Erillinen hallintohimmeli oli Suomen Suurruhtinaskunnalle, ei kolonialismin uhrille.) Ei tarvita siirtomaahallintohimmeliä myöskään Suomen syyllistyessä kolonialismiin saamelaisia kohtaan, ei Petsamossa eikä muuallakaan.

Lahden mukaan globalisaation ja yhteiskuntien monimuotoistumisen myötä kolonialismin perintöä ja vähemmistöjen kohtelua katsotaan useissa maissa nyt uudella tavalla. Kansainväliset kansalaisoikeusliikkeet, kuten Black Lives Matter, pakottavat myös Suomea katsomaan omaa menneisyyttään uusin silmin. 

Tällaiseen oksennukseen on nyt pakko todeta: vittu mitä paskaa.

Toisaalla julistetaan kolonialismin ja kolonisaation pahuutta. Toisaalla kolonisointi onkin sitten "yhteiskuntien monimuotoistumista". Ja sellaisena kolonisaatio on sitten hyvä asia tai jokin luonnonvoima, jota ei tule yrittää vastustaa painovoimaa enempää.

[Eisernes Kreuz]

Tämä kolonialismioppi on peräisin lähinnä angloamerikkalaisista yliopistoista, ja heijastelee siten kyseisen kulttuuripiirin historiallisia kokemuksia. Britanniaa ja Yhdysvaltoja ei voi ymmärtää ottamatta huomioon molempien imperiumeja; amerikkalaisten imperiumi on tosin hieman erilainen kuin entisaikojen britti-imperiumi, mutta imperiumi kuitenkin.

Oleellista on joka tapauksessa ajatus imperiumeja rakentavista valkoisista sortajista ja heidän värillisistä uhreistaan. Tähän lähtökohtaan sopivat tietenkin huonosti toisia valkoisia alistavat eurooppalaiset valtakunnat, kuten Ruotsi, jonka alaisuudessa suomalaiset joutuivat kärsimään kaikenlaista kurjuutta jatkuvista suurvaltasodista nälänhätiin ja kulkutauteihin. Koska nuo menneiden vuosisatojen suomalaiset olivat valkoisia ja osa Ruotsin valtakuntaa ja eurooppalaisuutta, feministin logiikan mukaan he olivat siten vähintään mutkan kautta vastuussa lännen imperiumien hirmutöistä ("orjalaivojen terva").

Suomalaisia ei tosin taidettu edes pitää oikeina eurooppalaisina, vaan lähinnä jonkinlaisina aasialaisina sekasikiöinä. Nyt onneksi tiedämme, ettei tämä kuitenkaan ollut rasismia, koska rasismihan ei voi kohdistua valkoihoisiin.

[Outo olio]

Suomalaisia ei tosin taidettu edes pitää oikeina eurooppalaisina, vaan lähinnä jonkinlaisina aasialaisina sekasikiöinä. Nyt onneksi tiedämme, ettei tämä kuitenkaan ollut rasismia, koska rasismihan ei voi kohdistua valkoihoisiin.

Siis se kyllä oli silloin rasismia, juuri siksi että "emme olleet" (eli meitä ei pidetty) valkoisina. Mutta nyt kun olemme valkoisia, se retroaktiivisesti ei enää olekkaan ollut rasismia.

[MannaSariini]

Ylen tulevassa ohjelmassa "Lukuja rasismin historiasta" aloitetaan tietysti "kolonialismin" perinnöllä. Ohjelmatiedoissa ei tällä kertaa suoraan ole syytettä kolonialismista Suomea / suomalaisia kohtaan.

https://areena.yle.fi/audio/1-50822000

Siirtomaaisännät pitivät afrikkalaisia vähempiarvoisina ihmisinä. Siksi ryöstäminen ja tappaminenkin katsottiin usein oikeutetuksi. Imperialismin aika toi uusia ongelmia afrikkalaisiin yhteiskuntiin ja jätti paljon haavoja. Jotain hyvääkin se toisinaan toi.

Kolonialismin synnit on hyvä kohdata avoimesti, mutta onko syyllisyyden kokeminen eurooppalaisten esi-isien menneisyyden pahoista teoista järkevä tapa rakentaa tulevaisuutta?

Toimittaja Pekka Vahvasen kanssa keskustelee ulkoministeri Pekka Haavisto.

Ohjelman on Ylelle tuottanut Jaksomedia.

Osaako Vihreä Pekka oikein syyttää Suomea / suomalaisia kolonialismista vai pitääkö Ylen esittää korjaus jälkikäteen? Kun viime vuonna Jutta Urpilainen sanoi ettei Suomella ole siirtomaahistoriaa, piti Ylen oikein tehdä juttu, että onpas. Suomi vain ei tarvinnut omia siirtomaita hyötyäkseen siirtomaista. Mikä-hän siinä oli ettei Suomi tarvinnut kun taas Suomea taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti vahvemmat tahot, jotka esim. olivat itsenäisiä valtioita Suomen ollessa jonkun muun vallan alla, tarvitsivat?

Onko niitä väitettyjä "kolonialismin" hyötyjä Suomelle koskaan osoitettu konkreettisesti? Tai onko edes niiden siirtomaita hallinneiden valtioiden hyödyistä löydetty mitään yleispätevää "kolonialismista" hyötymistä osoittamaan "kolonialismin" talouden rakentumisen perustaksi?

Onko "kolonialismia" Afrikan ongelmista syytettäessä osoitettu mitään syy-seuraussuhteita vai riittääkö todisteeksi, että osaa sanoa kolonialismi. Yksi selitys-hän syyttää suoraan "monikulttuurisuutta" ja "moninaisuutta", joiden nimeen suvakit vannovat, Afrikan ongelmista kun "kolonialismin" pohjalta muodostuneet valtiorajat eivät noudata etnisten ryhmien asuinalueiden rajoja. Tosin etnisten ryhmien asuinalueita ei taida Afrikassa olla helppo rajata yhtenäisiksi alueiksi muutenkaan.

[Roope]

Kaalikääryleet ovat kolonialistista sotasaalista.

Suomalaisuus on strateginen narratiivi

Suomen historian synneistä on edelleen hankala puhua.

[...]

Syytökset kolonialismista on ollut näihin päiviin asti helppoa torjua vetoamalla siihen, ettei itsenäinen Suomi ole ollut esimerkiksi Britannian kaltainen suurvalta. Tosiasiassa suomalaiset hyötyivät vuosisatojen ajan Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa muun muassa infrastruktuuri-investoinneista. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan perustama. Isäntämaat avasivat suomalaisille myös kaupankäyntimahdollisuuksia muiden eurooppalaisten kolonialistivaltioiden kanssa. Lisäksi suomalaisten valkoisuus tasoitti merkittävästi valtasuhteita. Suomen roolia siirtomaana ei siis voi verrata esimerkiksi Etelä-Afrikan tai Intian historiaan.

Suomalaiseen kertomukseen on aina kuulunut uhriasema, jota on tuettu puhumalla esimerkiksi "sortokaudesta". Jälkiä on häivytetty suomalaistamalla aiemmin ruotsalaisia nimiä. Kolonialistimaiden innovaatiot ja myös eksoottiset tuontituotteet löysivät aina perille pohjolaan asti. Jopa kaalikääryleet ovat alkujaan peräisin Turkista, 1700-luvun Ruotsi-Suomen sotaretkiltä.

Suomalaisuus on strateginen narratiivi. Se auttoi Suomea itsenäistymään, mutta samalla se on haitannut kykyämme tunnistaa historiallista omavastuuta laajemmasta eurooppalaisten harjoittamasta kolonialismista.

Sofia Hannonen
filosofian maisteri, pohjoismainen historia
Helsinki

Helsingin Sanomat, mielipide 22.7.2021

[foobar]

^ "Suomalaisten valkoisuus" ... voi elämä. Paljonko Euroopassa oli ei-valkoisia kansallisuuksia jos tällä mennään? Interaktio joskus ennen itsenäisyyden aikaa oli emämaan ulkopuolelle keskimääräisellä suomalaisella niin marginaalin marginaalissa ettei sitä useimmiten tapahtunut lainkaan.

Lisäksi todettakoon että esim. Jenkeissä, tuossa rotuerottelun historiallisessa ja nykyisessä suurvallassa (josta oppeja ollaan kilvan tännekin uittamassa) suomalaisten "valkoisuus" ei ollut millään mittapuulla läpihuutojuttu. Nyt anakronistisesti historiaa hutkivat ideologit ovat kuitenkin päättäneet että valkoisuus oli suomalaisten supervoima jota pitää hävetä. Pikemminkin suomalaisuus oli esim. tuollakin intiaaniuteen tai kiinalaisuuteen verrattava taakka, mutta tärkeämpää on puhua oikeaa liturgiaa kuin sotkeutua historian monisyisyyteen.