Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[DuPont]

"Suomi tarvitsee Romakkaniemen mukaan nettona jatkuvasti yli 40 000 maahanmuuttajaa vuosittain".
Jospa Romakkaniemi sitten ystävällisesti ja kiertelemättä kertoisi mihin ja miksi tarvitaan 40k maahanmuuttajaa / vuosi.
Onko hänellä mahdollisesti tuon verran työpaikkoja jossain tarjolla?. Pelkiksi  KELAn / sossun asiakkaiksi ei kannata eikä saa tuoda ketään.

Suomi tarvitsee vuosittain 100 Romakkaniemeä vähemmän.
Ehkä 10 Anter Yasaa enemmän...?
https://x.com/anteryasax/status/1825427295571484731

[Betonikostaja]

Ja siitä.

Maahanmuuttajien kokemuksia Suomen työelämästä #1 | Kaikki tarvitsevat töitä | STTK
https://www.youtube.com/watch?v=yOx-b6HpXGo

Maahanmuuttajien kokemuksia Suomen työelämästä #2 | Kaikki tarvitsevat töitä | STTK
https://www.youtube.com/watch?v=xBOrekDvz2U

https://www.youtube.com/@STTKMikonkatu/videos

Ja näilläkin videoilla tulee todistettua, että ilman kielitaitoa on vaikeaa. Videon somali on asunut Suomessa 15 vuotta ja puhuu edelleen huonoa suomea. Muuksi ei ole kelvannut kuin oman kielensä tulkiksi, mikä kertoo tulkkienkin tasosta paljon.

Siinä sitä huippuosaamista taas kerrakseen. Ilman emme tule toimeen.

[Lalli IsoTalo]

Suomi tarvitsee vuosittain 100 Romakkaniemeä vähemmän.
Ehkä 10 Anter Yasaa enemmän...?

Suomi ei tarvitse lisää kurdeja, vaan nykyisistä muslimeista paljon enemmän Anter Yaşa -henkisiä. Sanotaanko suomiyhteensopivampia.

[FadeAway]

Orpon hallitus voi saada saldoksi.

Työlliset +100000 (+54000 nyt)

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 heinäkuussa 2 680 000 (virhemarginaali ±30 000), mikä oli 54 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 49 000 enemmän ja työllisiä naisia 5 000 enemmän kuin edellisvuoden heinäkuussa.

Työttömät 100000 (nyt +34000)

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työttömiä oli heinäkuussa 229 000 (virhemarginaali ±21 000), mikä oli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Miehiä oli työttöminä 137 000 ja naisia 92 000.

Nettomaahanmuutto 100000 (2023 +58000)

NETTOMAAHANMUUTTO Suomeen kasvoi lähes 70 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023, ilmenee Tilastokeskuksen perjantaina julkistamista väestötilastoista. Viime vuonna nettomaahanmuuttoa oli lähes 58 000 ihmisen verran, mikä oli tilastohistorian suurinta.

Työikäinen väestö -100000 (-17000)

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 huhtikuussa 17 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli vuoden 2024 huhtikuussa 41 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. 

Hieman maltillisen haasteellinen tilanne, kun edes 58000 mamua(ok, poikkaus, Ukrainan tilanne)ei korjaa lukuja. 40000 onko se sitten oikea lukema?
Tänään julkaistiin avoimien työpaikkojen määrä heinäkuussa -50% (24000) verrattuna vuoden takaiseen ja raju luisuma vuoden 2022 (73000 avointa työpaikkaa).
Aika selvää on tässä tilanteessa 40000 maahanmuuttajaa johtaisi ehkä pienen osan työllistymiseen ja valtaosan Kelan kantikseksi.

[Roope]

"Finland sucks" – Suomessa uran tehnyt Garry Parker lyttää maahan­muuton kiristykset

Hallituksen politiikka karkottaa maahanmuuttajat ja yritykset, uskoo kauppakamarin puheenjohtaja Garry Parker. Ilman niitä Suomi on hänen mukaansa matkalla vararikkoon.

Helsingin Sanomat 22.8.2024

Vai että ihan imee.

Suomen maakuva rapistuu silmissä, varoittaa kansainvälistä liiketoimintaa edistämään pyrkivä Garry Parker.

Parker on Britannian ja Kansainyhteisön kauppakamariyhdistys Suomessa -yhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja. Yhdistys pyrkii edistämään maiden yritystoimintaa Suomessa.

Hallituksen suunnittelemat kiristykset maahanmuuttoon ovat saaneet myös muilta elinkeinoelämän edustajilta moitteita viime aikoina.

[...]

Parker yhtyy vastalauseisiin ja laukoo aiheesta vielä kovemminkin sanojaan säästelemättä.

"Nykyinen hallitus on heikoin muka bisnesmyönteinen hallitus, minkä olen eläessäni nähnyt", 53-vuotias Parker sanoo.

"Olen pahoillani Suomi, teillä on kamala hallitus."

Mitäpä noita perustelemaan.

Valtaosa kansainvälisistä tekniikan asiantuntijoista piti Suomen maahanmuuttokeskustelua huolestuttavana, kun Tekniikan akateemiset -ammattijärjestö ja Insinööriliitto kysyivät asiasta keväällä.

Niin? Kyselyssä esitettiin väite "The immigration policy debate in Finland worries me", josta on helppo olla samaa mieltä, kun seuraa valtamedian hallitsemaa yksipuolista "keskustelua", josta tämä juttu on esimerkki. Käännytyslakikeskustelusta nyt puhumattakaan.

Parkerin mukaan ongelma ei ole mikään yksittäinen lakihanke vaan laajasti hallitusohjelmaan kirjatut kiristykset maahanmuuttoon ja työvoimapolitiikkaan.

Suomi lähettää nyt yleisesti väärän viestin maailmalle, hän sanoo.

Nekin päätökset, jotka eivät välttämättä kosketa korkeakoulutettua työntekijää henkilökohtaisesti, saattavat olla luotaantyöntäviä.

Kotoutumista ei tee vaikeaksi kielimuuri vaan rakenteellinen rasismi ja ulossulkeva asenne, Parker sanoo.

Hänen tuttavapiirinsä perusteella monet ovat lopen kyllästyneitä.

Jos Suomi tekee rasistista ja muukalaisvastaista politiikkaa, yritykset ja työntekijät kaikkoavat, Parker uskoo.

"Emme kai halua olla kuin Unkari?" hän kysyy.

"Näiden eräänlaisten uusfasistien tai äärioikeistolaisten ei pidä antaa vetää Suomea lokaan kuten Lapuan liike teki 1930-luvulla. Koska se on se suunta, mihin ollaan menossa."

Itseensä käpertyvä maa näivettyy, Parker varoittaa.

Äärioikeistohallitus tekee rasistista politiikkaa kuten Lapuan liike 1930-luvulla. Mitäpä noita perustelemaan.

Parkerin mukaan ulkomaiset yritykset työllistävät niin monia, että hän niiden yhtenä edustajana voi puhua Suomen politiikasta.

Britannian ja sen kansanyhteisön eli pääasiassa entisten alusmaiden kansalaisia on Suomessakin kymmeniätuhansia, hän muistuttaa. Parkerin mukaan ilman heitä Suomi on "matkalla vararikkoon".

"Jos Suomi puree ruokkivaa kättä, me vetäydymme."

Teepä se, niin katsotaan, mitä tapahtuu.

Sitä ennen päätökset pitäisi haastaa viimeiseen saakka, Parker kannustaa. Jos lakihankkeita viedään läpi, niitä voidaan haastaa vielä oikeusteitse myös kansainvälisesti.

"Me, jotka aiomme jäädä tänne, taistelemme."

Ainoa hallituksen lakihanke, joka voidaan haastaa kansainvälisesti, on käännytyslaki. Eli siitä tässäkin ulinassa oli loppujen lopuksi kyse.

Parker näkee erityisesti perussuomalaisten kädenjälkeä maahanmuuttopolitiikassa, johon koko hallitus on sitoutunut.

Hän ihmettelee esimerkiksi sitä, miten kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tuomittu Jussi Halla-aho voi toimia eduskunnan puhemiehenä.

MIkä olikaan ongelma?

Parkerin mukaan nykyhallituksen vika on siinä, ettei se kohtele tasapuolisesti ulkomaalaisia ja suomalaisia. Varsinaisesti hän haaveilee siitä, että yritysmaailmaa säädeltäisiin mahdollisimman vähän ja että julkista sektoria yksityistettäisiin entisestään.

Brittiläisen Parkerin toi alun perin Suomeen suomalainen tyttöystävä, joka on nykyisin hänen vaimonsa. Parker kertoo asuneensa Suomessa viimeiset 17 vuotta, mutta maastamuutto ei ole hänen mukaansa poissuljettu vaihtoehto.

Lapset ovat jo isoja, joten yhtä hyvin pariskunta voisi muuttaa vaikka Kanadaan tai Britanniaan.

Parker haluaisi kannustaa varsinkin nuoria Suomesta lähtöä harkitsevia jäämään. Sitä varten tarvittaisiin kuitenkin positiivisia tarinoita maasta, ja nyt sellaisia ei hänen mukaansa juuri ole.

"Koska tällä hetkellä Suomessa on aika surkeaa [Finland sucks]."

Aioin kirjoittaa tähän, mitä Garry Parker imee, mutta on hänellä näköjään vaimo.

Sen sijaan kirjoitan, että varmaan tosi kiva työkaveri, jos hänellä omassa puljussaan mitään työkavereita edes on.

Vielä kuvateksti:

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, Parker sanoo. Hän muistelee edesmennyttä anoppiaan, joka oli kotoisin Viipurista. "Hän aina sanoi, että Suomi oli paljon kansainvälisempi hänen nuoruudessaan."

Ei ollut siinä mielessä, jolla "kansainvälisyys" ymmärretään nykyisin eli ei-eurooppalaisten ei-valkoisten määrässä laskettuna. Anopin nuoruudessa Viipurissa lienee ollut nolla somalia tai irakilaista. Jos olisi ollut yksikin, siitä olisi kyllä jo kuultu.

[Uuno Nuivanen]

Hänen tuttavapiirinsä perusteella monet ovat lopen kyllästyneitä.

Ovat ilmeisesti laajalti työttömänä, eivätkä malttaisi luopua ansiosidonnaisesta ja Kelan tuista.

[Juoni]

Garry Parkerin sitaatit ovat tuossa saarelaisten kielellä, joten nähtävästi tämä entinen jalkapallovalmentaja ei ole 17 vuodessa oppinut edes kieltä puhumaan. Tervemenoa takaisin omalle saarelleen.

[Lalli IsoTalo]

... Hallituksen politiikka karkottaa maahanmuuttajat ja yritykset, uskoo kauppakamarin puheenjohtaja Garry Parker. Ilman niitä Suomi on hänen mukaansa matkalla vararikkoon.

Monikultturinen valmentaja ja mentori. Sukupuoli- ja ilmastoasioiden asiantuntija. Kuinka yllättävää!

Trainer, cross-cultural coach and mentor to politicians ...
...
Strategic Partner of the Commonwealth Enterprise and Investment Council (CWEIC), has released a crucial report titled How can gender- and climate-smart approaches unlock financing for SME agribusinesses in West Africa?

MIkä olikaan ongelma?

Tarttis keksiä millä perusteella saisi laskutettua Suomen valtiota. Valitsi sitten uittuilun ja uhkailun.

[Golimar]

Tuo huijari on saanut joltain toimeksiannon.

[ikuturso]

Bongasin vuosien takaa vanhan Nikopol-blogin jutun.

Ennuste on vuoteen 2025. Eli aika lähelle. Mitenhän tässä on onnistuttu?

Spämmään uusimpani sekä nimikkoketjuuni että uutisalueelle. Lukekaa ja miettikää, kertokaa kavereillekin. Nyt on nimittäin niin että Opetushallituksen mukaan

Suomen väestön ikärakenteen vuoksi tavoitteena pidetään työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä. Toisaalta kuntien palvelurakenneuudistuksen vuoksi pääkaupunkiseudulle (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) on tehty ensi kertaa vieraskielisiä koskeva kasvuennuste, joka ulottuu vuoteen 2025 (Vuori 2007). Sen mukaan vuonna 2025 noin viidesosan pääkaupunkiseudun peruskouluikäisistä ennakoidaan olevan maahanmuuttajataustaisia, kun vastaava osuus on nyt kahdeksan prosenttia. Koko väestön osalta nopeasti kasvavina kieliryhminä pidetään Itä-Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Aasian kieliä puhuvia.

Edellä mainittujen jo havaittavien trendien ja lähitulevaisuutta koskevien ennusteiden perusteella voidaan pitää selvänä, että maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on yksi keskeisimpiä suomalaisen koulujärjestelmän kehittämisalueita, ellei peräti kaikkein keskeisin.

i have no capslock and i must scream1111111111

http://nikopol2008.blogspot.com/2009/08/ophn-raportti-osa-4-maahanmuuttajaoppil.html

-i-

[Uuno Nuivanen]

Mikään ei siis ole ollut sattumaa tai "pakolaiskriisejä".

[Golimar]

Jos arvioidaan että rakennetaan kokonainen kaupunki näille matuille joka vuosi ja aletaan laskemaan 44 000 matua x 500 000€ = 22 000 000 000€ = 22 miljardia €, jotenkin tuntuu siltä ettei ettei touhu kannata.

X

Suomeen tarvitaan jopa 44 000 hengen nettomaahanmuutto nykyisellä ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin vakaantumaan pysyvästi. Etlan tänään julkaiseman raportin mukaan määrä on liki kolminkertainen Tilastokeskuksen ennustamaan maahanmuuttoon nähden. Syy korkeaan arvioon piilee alhaisessa syntyvyydessä. Lisämuutto ei vielä riittäisi pysäyttämään väestön ikääntymistä eliniän pidentyessä, mutta huoltosuhteemme muuttuisi suotuisammaksi. Myös vaikutukset julkiselle taloudelle olisivat positiivisia.

X

https://www.etla.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/etla-laski-mika-pysayttaisi-tyovoiman-vahenemisen-suomessa-liki-kolminkertainen-nettomaahanmuutto/

https://www.etla.fi/julkaisut/raportit/maahanmuutto-ja-tyovoiman-riittavyys-taloudellisten-vaikutusten-arviointia/

Petelius&Hietanen Orvo Muusi ja pakolaisten vastaanottosuunnitelma
https://www.youtube.com/watch?v=4BlzQCb64xc

[Golimar]

Mokutus-tilaisuuden videon voi katsoa linkistä.

X

Tikkurilassa Galleria K:ssa järjestettävässä keskustelutilaisuudessa eri asiantuntijat pohtivat, millaista suomen kielen taitoa tarvitaan tämän päivän työelämässä ja mitä on helppo suomen kieli.

Työelämän edustajia ja asiantuntijoita haastattelee Vantaan Sanomien ja Selkomedian päätoimittaja Mia Laakso.

Haastattelussa ovat Selkomedian sisältöstrategi ja tuottaja Tiina Parikka, Vantaa.fi-sivuston päätoimittaja Johanna Hytönen, Lassila & Tikanojan työvoimahankkeen projektipäällikkö Terhi Raisio, HOK-Elannon ravintolapalvelujen henkilöstöpäällikkö Satu Vennala ja ravintolapäällikkö Francisco Merida sekä Vantaan seurakuntien Moninainen arki -hankkeen Kaisa Aalto.

Tilaisuuden järjestää Vantaan Sanomat ja se on osa Vantaalla järjestettäviä Kotiseutupäiviä.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7793492

[Golimar]

Pöljäke jonka hyvä veli -verkosto on nostanut huipulle vaikka järki puuttuu täysin.

X

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies linjaa, että EK tavoittelee Suomeen yhteensä 50 000:ta maahanmuuttajaa, joista 10 000 olisi opiskeluperäisiä ja 40 000 työperäisiä maahanmuuttajia.

Rkp on esittänyt, että Suomeen pitäisi tavoitella 40 000:ta työperäistä maahanmuuttajaa.

X

Häkämiehen mukaan työvoimapula on keskeinen este kasvulle. Hän muistuttaa, että ennusteiden mukaan väestönkasvu on Suomessa heikkoa.

– Yritykset ovat myös valmiita satsaamaan moniin tehtäviin, jos tekijä löytyy. Joillakin aloilla ulkomaisia osaajia on enemmän ja joillakin vielä vähemmän. Tämä on suunta, johon mennään.

Häkämiehen mielestä viime vuosien luvut ovat lupaavia.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työperusteisen maahanmuuton oleskeluluvat ovat tänä vuonna lisääntyneet. Vuoden 2024 alkupuoliskolla työperusteisia oleskelulupia haki yli 20 000 henkilöä, kun ensimmäiset luvat ja jatkoluvat lasketaan yhteen.

X

Häkämies muistuttaa, että huolimatta nykyisestä heikosta taloustilanteesta maahanmuuttajia tarvitaan.

X

EK:n mukaan sallittu työttömyysaika pitäisi kaikilla olla kuusi kuukautta. Lisäksi EK poistaisi työnantajan ilmoitusvelvollisuuden.

X

–Tämän vuoden aikana tältä osalta [maahanmuuttopolitiikan kehitys] on ollut vähän miinusmerkkinen.

Viimeisimmässä kansainvälisten osaajien vetovoimaa tutkivassa Expat Insider -tutkimuksessa Suomi putosi keskikastista kolmanneksi viimeiselle sijalle.

– Se ei ole hyvä kehityssuunta. Meidän pitää varoa, että emme puhu tilannetta huonommaksi.

Häkämies arvioi, että pieni joukko paperittomia ja rikostapauksia leimaa keskustelussa kaikki maahanmuuttajat. Hän erottaisi keskustelussa työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton humanitaarisesta maahanmuutosta.

– Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto on nettopositiivista. Suomessa kymmenen vuotta olleiden ulkomaalaisten työllisyysaste on 83 prosenttia. Tänne tullaan työn perässä ja pysytään töissä.

X

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010664970.html

X

Jyri Jukka Häkämies (s. 30. elokuuta 1961 Karhula)[1][2] on suomalainen poliitikko ja työnantajajohtaja. Marraskuusta 2012 lähtien hän on toiminut Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana.

Häkämies oli kokoomuksen kansanedustaja 1999–2012, Kataisen hallituksen elinkeinoministeri 2011–2012 ja puolustusministeri Vanhasen toisessa hallituksessa 2007–2010 ja Kiviniemen hallituksessa 2010–2011.

X

Häkämies valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1986 Helsingin yliopistosta. Hän oli kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteeri vuosina 1987–1989 ja Kymen Viestintä Oy:n viestintäpäällikkö 1989–1991, minkä jälkeen hän työskenteli Kotkan paikallislehden Kymen Sanomien myyntijohtajana vuosina 1991–1994 ja Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtajana 1994–2003.

X,

Häkämiehen vanhemmat ovat opetusneuvos ja kansanedustaja Erkki Häkämies sekä filosofian maisteri Pirkko Häkämies (o.s. Kairava).[2] Hänen isoveljensä Kari Häkämies on ollut kokoomuslainen kansanedustaja ja ministeri.

Häkämies oli naimisissa Tuija Arhosola-Häkämiehen kanssa vuosina 1988–2013 ja heillä on kaksi lasta.[21] Kesällä 2013 Häkämies kihlautui työ- ja elinkeinoministeriön strategisena johtajana toimineen Mari Pantsar-Kallion kanssa.

X

Häkämies sai syksyllä 2023 liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 21 päiväsakkoa eli yhteensä 6 025 euroa. Hän myönsi rikkeen mediassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyri_H%C3%A4k%C3%A4mies

[DuPont]

Häkämiehet ovat Sirpa Pietikäisen kera sitä pahinta Kokoomuslaisuutta. Mukaoikeistolaisuutta, mutta todellisuudessa wokevasemmistoa.
Sitä lienee Orpokin?!

[ikuturso]

Silloin saattaisin jopa kannattaa laajempaa työperäistä maahanmuuttoa, jos sillä pelastettaisiin kuihtuvat kirkonkylät maaseudulla.

Siellä on tyhjiä taloja ja asuntoja, siellä on ihmisiä, joilta viedään palvelut väestön vähentyessä, siellä on ravintoloita, jotka huutavat asiakkaita....

Lieksa yritti, mutta pääasiassa Afrikan sarven väestön voimin, ja kunta ja palvelut elivät valtion tissillä. Juuri luin artikkelin Alavudelta Punkalaitumelle muuttaneesta ämpäritehtaasta, jonka ei tarvitse olla Helsingissä ja joka työllistää omistajaperheen lisäksi puolenkymmentä työntekijää. Pienteollisuutta maataloustuotannon oheen ja maalla asuminen kunniaan. Tosin tälläkin foorumilla naksot ja arvot kertovat kuinka älykkäät asuvat kaupungissa, niin eihän kukaan maaseudulle muuta, koska muuttuisi tyhmäksi.

Mutta kasvukeskuksiin, asuntojen uustuotantoa, ghettoja, slummeja, moniosaajia ja HUIPPUosaajia. Tuo on niin kliseinen yhtälö, että. HUS ruuhkautuu ja maaseudun terveysasemat suljetaan. Ihmiset jonottavat ruuhkissa, yksityisautoilu tehdään mahdottomaksi ja melu ja häly ja grraa....

Josko annettaisiin yritysten palkata ulkomailta jos Suomesta ei löydy. Mutta ei tuotaisi sitä puskuria uudenmaan TE-keskuksen eteen jonottamaan - jonon siirtyessä vähitellen KELA:n luukulle - vain numeroiden vuoksi?

-i-

[Lalli IsoTalo]

Silloin saattaisin jopa kannattaa laajempaa työperäistä maahanmuuttoa, jos sillä pelastettaisiin kuihtuvat kirkonkylät maaseudulla.

Ymmärrän.

Mutta kuka hyötymamu haluaisi muuttaa kuihtuvaan kirkonkylään maaseudulla. Vaikka duunit voikin tehdä netin kautta, niin riittääkö hyödyllisille Suomen luonto.

Kaksi lausetta ilman kysymysmerkkejä.

^^^

Ne taas haitat valuvat lopulta tänne Helsinkiin.

Suomen korkea hintataso, alhainen palkkataso ja yhä kiihtyvä kurkunleikkajien määrä eivät varsinaisesti houkutele niitä valkoisia ICT-osaajia, joita tänne kaivattaisiin. Heillä on varaa asua muuallakin.

Joten ...

[ikuturso]

Silloin saattaisin jopa kannattaa laajempaa työperäistä maahanmuuttoa, jos sillä pelastettaisiin kuihtuvat kirkonkylät maaseudulla.

Ymmärrän.

Mutta kuka hyötymamu haluaisi muuttaa kuihtuvaan kirkonkylään maaseudulla. Vaikka duunit voikin tehdä netin kautta, niin riittääkö hyödyllisille Suomen luonto.

Yksinkertaista: Työnantaja maalla. Työperäinen mamu sinne, koska tarve. Jos tarve loppuu, kolme kuukautta ja bye bye. Ei se kasaannu silloin Helsinkiin. Sosialistit haluavat antaa niille pidemmän aikaa työn loputtua valua helsinkiin, mennä vähän naimisiin ja jotain ja jäädä sinne lopullisesti.

Tarve ja työpaikka, suomalaista ei löydy: Työnantaja rekrytoi ulkomailta. Tarve loppuu, työntekijä palaa kotiin, jos ei löydä muuta duunia. Me emme tarvitse työvoimapulanpaikkaajareserviä jonnekin Helsinkiin.

-i-

[Kapseli]

Vaikka kokonaisuutena koko politiikka harmittaakin niin täällä peräkylällä asustelussa on kuitenkin edes jotain positiivista. Ongelmat tosiaan valuvat helsingin suuntaan ja mikä parasta, he haluavat sitä. Ongelma olisi tästä vinkkelistä hieman huonompi jos etelä tekisi aktiivisesti töitä estääkseen matuvalunnan vaikka lahjomalla etuuksilla. Tänne jää sitä vähän enemmän motivoitunutta väkeä. Hekin haluavat vain elää rauhassa.

Helsinki taas tykkää kun asiat tehdään ison maailman mukaan. Ja se tarkoittaa ison maailman ongelmia. Mutta se on vain väistämätön sivutuote, koska ne positiiviset puolet voittavat. Paljon asukkaita, melskettä ja samalla voi identifioitua sivistyneeksi ja kehittyneemmäksi ihmiseksi kuin me impiwaaralaiset täällä perunakuopissa. Eihän ihminen voi olla sivistynyt jos se ei näe läheltä miten muut kulttuurit elävät.

[Lalli IsoTalo]

Yksinkertaista: Työnantaja maalla.

En haluasi tehdä tästä lande vs. kaupunki -vääntöä. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt, niin ne hyväpalkkaiset valkoiset tai intialaiset/kiinalaiset hyödykkäät tulevat töihin sellaisiin firmoihin, jotka sijaitsevat pääkaupunkiseudulla tai esim. Oulussa. Ja jos tekevät etätöitä, miksi eivät tekisi niitä siellä missä ovat?

Yhteenveto: en pidä mamutusta ratkaisuna kuihtuvien kirkonkylien ongelmaan. Ja pidän asiaa varmaan yhtä paljon ongelmana kuin sinäkin, menemättä asiassa sen pidemmälle.

[Golimar]

X

Selkeä suomen kieli on yhä tärkeämpi työelämässä käytettävä kieli. Lassila & Tikanoja palveluyrityksessä on ryhdytty tänä vuonna tekemään työntekijöille suunnattuja materiaaleja selkokielellä. Yrityksen kiinteistöpalveluissa työskentelee noin 5 000 ihmistä, joilla on arviolta 90 eri kansallisuutta.

X

Raision mukaan yrityksessä vaaditaan suomen kielen taitoa vain, jos työtehtävä itsessään sitä vaatii. Hän sanoo, että tärkeintä on, että esihenkilön kanssa löytyy yhteinen kieli.

Lassila & Tikanoja haluaa tukea työntekijöiden suomen kielen opiskelua esimerkiksi mahdollistamalla kieliopintoja työajalla.

– Järjestämme suomen kielen opetusta tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Lisäksi tarjoamme esihenkilöille kielitietoista ohjausta, jotta he osaavat käyttää selkeää suomea, Raisio selvittää.

X

HOK-Elannon ravintolapalveluissa työskentelee noin 650 henkilöä, joista 15 prosenttia on muun kuin Suomen kansalaisia. Työntekijällä ja esihenkilöllä tulee olla yhteisenä kielenä joko suomi tai englanti.

X

Selkokielessä sisältö ja sanat ovat yksinkertaisempia.

Vantaa.fi-sivuston päätoimittaja Johanna Hytönen
– On hassua odottaa, että maahanmuuttaja oppisi suomea vain suomen kielen kursseilla, jossa muutkin ovat maahanmuuttajia.

X

HOK-Elannossa ravintolapäällikkönä työskentelevä Francisco Merida toivoo, että muutkin työnantajat antaisivat ulkomaalaistaustaisille ihmisille rohkeammin mahdollisuuden oppia kieltä työtä tekemällä.

– Me annamme mahdollisuuden kaikille. Riittää, kun hänellä on tosi hyvä asenne, hän mahtuu meille, Merida korostaa.


Meksi­ko­laisen Franciscon lakimies-​tutkintoa ei hyväksytty Suomessa – uuden uran alku löytyi Vantaalta'

– Ei meillä olisi mitään mahdollisuuksia toimia menestyksekkäästi, jos emme olisi jo 15 vuotta sitten lähteneet kansainväliseen rekrytointiin, Vennala sanoo.

Selkokieliselle viestinnälle on suuri tarve myös kunnissa. Tämä on huomattu Vantaan kaupungissa, jossa on viestitty selkokielellä viime vuodesta asti. Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki ja siellä puhutaan yli 120 eri kieltä.

X

Hytösen mukaan kaupungin saama palaute selkokielisestä viestinnästä on ollut erittäin positiivista.

– Koko ajan tulee toiveita, että selkokieltä halutaan lisää. Tarvetta on paljon.

X

Selkomedian sisältöstrategi ja tuottaja Tiina Parikan mukaan selkokielessä on tärkeää miettiä sanoja ja lauserakenteita. Selkomedia on Suomen ainoa paikallisia uutisia selkosuomella julkaiseva media.

X

Arjen tasolla ja tarvittaessa aivan kädestä pitäen suomen kieltä opettaa Moninainen arki -hanke. Vantaan ja Helsingin seurakuntien yhteinen Moninainen arki -hanke auttaa EU:n ulkopuolelta muuttaneita kotiäitejä kotoutumaan parantamalla monilukutaitoa.

X

Hankkeessa työskentelevä Kaisa Aalto järjestää Myyrmäessä kävelyjä, joissa äidit pääsevät tutustumaan lähialueeseensa.

– Opettelemme yhdessä tuntemaan paikkoja, kuten missä on kirjasto ja leikkipaikat, Aalto selvittää.

Aallon mukaan hankkeessa panostetaan monilukutaitoon, johon kuuluvat esimerkiksi merkit, kuvat ja äänet eli ei ainoastaan lukeminen ja kirjoittaminen. Aalto tietää, että esimerkiksi liikennemerkit eivät ole kaikille tuttuja.

X

Kieli kotouttaa -keskustelutilaisuus oli osa Vantaan kotiseutupäiviä. Eri asiantuntijoita tilaisuudessa haastatteli Vantaan Sanomien ja Selkovantaalaisen päätoimittaja Mia Laakso.

X

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/7799909

,

Kebabravintolan avajaiset aiheuttivat ryntäyksen Itikseen – yli 2 tunnin jonotus päättyi kiljuntaan

X

Jonossa oli paljon lapsia ja nuoria. Baba Döner -yrittäjä Ihsan "Ihku" Gunbeyin saapumien paikalle sai innokkaimmat kiljumaan ja viheltämään kovaan ääneen. Gunbeyi kävi huudattamassa väkeä pariin kertaan ennen kuin ravintola lopullisesti aukesi hieman kello 11 jälkeen. Katso alta video avajaisten riehakkaan innostuneesta tunnelmasta.

X

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/7802002

[Golimar]

Kun tämä IT-ihme jäi työttömäksi niin vastapainoksi pitää kai ottaa 10 analfabeettia viidakon villiä.

Saksalainen Timo oli keväällä ihanne­maahan­muuttaja – Sitten hän putosi tyhjän päälle
Toimeentulo|Suomessa ohjelmistokehittäjänä työskennellyt Timo yllättyi, miten heikosti työttömiä tuetaan. Saksasta Suomeen muuttanut mies ei selviä nyt edes vuokranmaksusta.

Tilaajille

Neljä vuotta sitten Saksasta Suomeen muuttanut Timo on tällä hetkellä työtön. Kuva: Kaisa Syrjänen / HS

Rasmus Ekström HS
2:00
32-vuotias Timo oli malliesimerkki Suomen toivomasta maahanmuuttajasta.

Timo muutti Saksasta Suomeen rakkauden perässä neljä vuotta sitten. Hänestä tuli isä. Mies opiskeli ammattikorkeakoulussa tradenomiksi, mutta hänet otettiin jo kesken opintojen ohjelmistokehittäjäksi Suomessa toimivaan yritykseen ihan mukavalla palkalla.

tilaajille

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010650270.html

                                          https://vimeo.com/1005372701

[ikuturso]

Kun tämä IT-ihme jäi työttömäksi niin vastapainoksi pitää kai ottaa 10 analfabeettia viidakon villiä.

Saksalainen Timo oli keväällä ihanne­maahan­muuttaja – Sitten hän putosi tyhjän päälle
Toimeentulo|Suomessa ohjelmistokehittäjänä työskennellyt Timo yllättyi, miten heikosti työttömiä tuetaan. Saksasta Suomeen muuttanut mies ei selviä nyt edes vuokranmaksusta.

Tilaajille

Neljä vuotta sitten Saksasta Suomeen muuttanut Timo on tällä hetkellä työtön. Kuva: Kaisa Syrjänen / HS

Rasmus Ekström HS
2:00
32-vuotias Timo oli malliesimerkki Suomen toivomasta maahanmuuttajasta.

Timo muutti Saksasta Suomeen rakkauden perässä neljä vuotta sitten. Hänestä tuli isä. Mies opiskeli ammattikorkeakoulussa tradenomiksi, mutta hänet otettiin jo kesken opintojen ohjelmistokehittäjäksi Suomessa toimivaan yritykseen ihan mukavalla palkalla.

tilaajille

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010650270.html

Hmmm. Vain tilaajille. Siksi lienee tyhmää kommentoida.

Mutta koska asun maalla, olen tyhmä (I.Arvo / D.Nacho), joten kommentoin.

Ensin kaksi faktaa:

1) Saksassa tutkinto on tärkeämpi kuin missään. Kun Suomen teknologiayhtiöt ovat täynnä ikiteekkareita ja dippainssejä, vastaavat firmat Saksassa suorastaan pursuavat "herr Doktoreita".

2) Suomi on täynnä Nokian dropout-koodareita.

Saksalainen tulee Suomeen, alkaa opiskella tradenomiksi, jättää opinnot kesken kun pääsee johonkin koodariksi. Työt loppuvat eikä löydy uutta:  Suomen vika.

Suomi toivoo opintonsa kesken jättäviä koodareita? Ihannemaahanmuuttaja?

Suomi on paska ja rasistinen maa. Älä muuta sano.

-i-

[Golimar]

 

X

Enemmistö pitää rasismina myös syrjimistä työnhaussa etnisen taustan takia sekä natsismiin viittaavaa huumoria.

X

Puolet suomalaisista on sitä mieltä, että Suomi on ainakin jonkin verran rasistinen maa. Käytännössä toinen puolisko on sitä mieltä, että ei nyt niinkään.

X

Siksi pääministeri Petteri Orpo (kok) saa asetella sanansa ja toimensa tarkasti hallituskumppaninsa Riikka Purran perussuomalaisten kanssa.

X

Suomi ei nimittäin pärjää ilman tänne töihin tulevia ulkomaalaisia. Tarvitsemme tänne lisää väkeä ja ihan kaikenlaisiin töihin. Suhdannevaihtelun ei pidä antaa hämätä. Työvoimapula oli yritysten isoin kasvun tulppa ennen koronaa ja Venäjän hyökkäyssotaa.

Sama pula hitsaajista, bussikuskeista, koodareista tai sairaanhoitajista on edessä heti, kun tilauskannat hiukan piristyvät ja talous lähtee rullaamaan. Kun vauvoja syntyy yhä vähemmän, kyseessä on kesto-ongelma, eikä suhdanteiden mukana heiluva ilmiö.

Siksi työvoimapula myös tarvitsee määrätietoisia toimia.

Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa eikä vaikeuttaa. Ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinta vain hidastaa ja jäykistää työntekijöiden palkkaamista. Kynnys ulkomaalaisen palkkaamiseen on usein niin korkea, että siinä vaiheessa kotimaiset ehdokkaat on kyselty jo moneen kertaan.

X

Vexi Salmi kirjoitti aikanaan Mutakuono-laulun sanat satiiriksi kuvaamaan suomalaisten vieraiden ihmisten pelkoa. Salmen mielestä "Ryynästen ja Horttanaisten" keskellä eläville ulkomaalaisille pitäisi antaa mitali.

Ei ehkä mitalia, mutta työpaikka pitää olla.

Onneksi jotain on muuttunut sitten 1980-luvun lopun. Suomalaisten enemmistö suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon jo myönteisesti.

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e91ed1b1-819c-4784-b3b1-d177dc660012

[SmallFish]

Kun tämä IT-ihme jäi työttömäksi niin vastapainoksi pitää kai ottaa 10 analfabeettia viidakon villiä.

Saksalainen Timo oli keväällä ihanne­maahan­muuttaja – Sitten hän putosi tyhjän päälle
Toimeentulo|Suomessa ohjelmistokehittäjänä työskennellyt Timo yllättyi, miten heikosti työttömiä tuetaan. Saksasta Suomeen muuttanut mies ei selviä nyt edes vuokranmaksusta.

Tilaajille

Neljä vuotta sitten Saksasta Suomeen muuttanut Timo on tällä hetkellä työtön. Kuva: Kaisa Syrjänen / HS

Rasmus Ekström HS
2:00
32-vuotias Timo oli malliesimerkki Suomen toivomasta maahanmuuttajasta.

Timo muutti Saksasta Suomeen rakkauden perässä neljä vuotta sitten. Hänestä tuli isä. Mies opiskeli ammattikorkeakoulussa tradenomiksi, mutta hänet otettiin jo kesken opintojen ohjelmistokehittäjäksi Suomessa toimivaan yritykseen ihan mukavalla palkalla.

tilaajille

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010650270.html

                                          https://vimeo.com/1005372701

Miksi tämä tyyppi siis jäi työttömäksi ja miksi hän on edelleen Suomessa? En ole ihan varma kannattaako linkittää maksumuurijuttuihin.

[JoKaGO]

^Polkas jonkun siideripissiksen paksuksi, ja elää perhe-elämää(?), mutta työttömäksi jäämisen syytä en tiedä. Ehkä töiden vähyys ja irtisanominen.

[sutki]

Yksinkertaista: Työnantaja maalla. Työperäinen mamu sinne, koska tarve. Jos tarve loppuu, kolme kuukautta ja bye bye. Ei se kasaannu silloin Helsinkiin. Sosialistit haluavat antaa niille pidemmän aikaa työn loputtua valua helsinkiin, mennä vähän naimisiin ja jotain ja jäädä sinne lopullisesti.

Tarve ja työpaikka, suomalaista ei löydy: Työnantaja rekrytoi ulkomailta. Tarve loppuu, työntekijä palaa kotiin, jos ei löydä muuta duunia. Me emme tarvitse työvoimapulanpaikkaajareserviä jonnekin Helsinkiin.

-i-

Metallialan ja raskaan kaluston korjaajille on maaseudulla ollut hyvinkin töitä tarjolla esimerkkeinä Transtechin sekä Ponssen alihankkijat Kajaanin sekä Iisalmen ympäristössä, mutta työpaikkojen sijainti ei palkkauksen ohella monia houkuttele pidempikestoisiin hommiin. Saati sitten ettei maaseudulla ole liiemmälti vapaita naisia tarjolla.

Katsoin joku päivä sitten YLE:ltä dokumentin kuinka Hangosta tuli kaksikielinen. Sodan jälkeen kaupunki alkoi hiipua ja halusivat sinne teollisuutta tuomaan työpaikkoja. Se onnistuikin mutta auta armias kun Hyvon perusti sinne alusvaatetehtaan ja paikalliset tajusivat että työntekijät tulevat olemaan suomenkielisiä.
Ja kun työntekijät tulivat niin paikalliset naiset huomasivat että nehän on lähes kaikki naisia joten jo alkoi ilta- ja yöelämässä miehille hyvät apajat. Moni jäi Hankoon pysyvästi ja perusti perheen sinne.

Kun nykyaikana saisi tehtyä vastaavaa eli vaikka jotakin kokoonpanotöitä tai miksi ei vaikka hoitajia töihin ja asumaan sinne maaseutukylille esimerkiksi 20 nuorta naimatonta naista per kylä. Sieltä voisi moni paikallinen poikamies löytää onnensa ja ehkä lähikoulu sen seurauksena saisi uusia oppilaita. Integroituminen ei varmaankaan olisi ongelmana.

Mitäköhän olisi käynyt jos vuonna 2015 Tornion kautta olisi tullut 35000 nuorta naimatonta naista lähi-idän partamiesten sijaan. Ehkä sukat olisi jääneet kutomatta ja pullat paistamatta?

Alla linkki YLE areenasta löytyvään dokumenttiin Hangosta: https://areena.yle.fi/1-70716314

[Golimar]

  + mätä  x 1 000 000

Ilman maahanmuuttoa Suomi olisi köyhempi ja tyhjempi maa
Maahanmuuttajien osuus ja määrä Suomen väestöstä on kasvanut 2000-luvulla nopeasti. Se on auttanut taloutta, mutta yhteiskunnallista muutosta ei pitäisi koskaan tarkastella vain numeroiden valossa, kirjoittaa Atte Harjanne.

syyskuu 02, 2024

Asuin kesällä tovin Vantaalla, Tikkurilassa, julkisivuremonttia paossa. Vanhoilla kotikulmilla ajan kanssa käyskentely herätti nostalgisen fiilistelyn ohessa pohtimaan yhteiskunnallista muutosta ja maahanmuuttoa.

X

Nykyinen kotikaupunkini Helsinki muuttuu silmien edessä vaivihkaa koko ajan, ja on muutenkin aina ollut mielikuvissani kansainvälinen, monikulttuurinen iso kaupunki.

Vantaalla silmiinpistävimpiä muutoksia 1990-lukuun verrattuna ovat talouden rakenteellinen kehittyminen, materiaalisen elintason nousu ja tiivis rakentaminen. Saippuatehdas on vaihtunut kerrostaloasunnoiksi ja niin edelleen.

Myös maahanmuutto näkyy. Kadulla, kaupassa, kirjastossa ja leikkipuistossa tulee vastaan paljon enemmän maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kuin aikanaan 90-luvulla samoja seutuja kolutessani.

Muutos käy ilmi tilastoissakin: vantaalaisista kouluikäisistä lapsista useampi kuin joka neljäs on vieraskielinen. Kun itse aikanaan 90-luvulla kävin peruskoulua, maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli luokillani muutama, jos sitäkään.

Kasvanut maahanmuutto ärsyttää joitakin ihmisiä siinä määrin, että toiseksi suurimmaksi puolueeksi voi nousta sitä vastustamalla ilman sen kummempaa johdonmukaista poliittista agendaa. Huuruisimmat näkevät taustalla jonkin salaliiton, jossa väestöä vaihdetaan.

Ymmärrän sinänsä, että maahanmuutto herättää vastustusta. Kaikenlainen muutos herättää sitä aina, koska se edellyttää sopeutumista. Muutosvastarinta on varsin yleisinhimillinen ja yleinen piirre.

Mietin itse, mikä se vaihtoehtoinen Vantaa tai Suomi ilman maahanmuuttoa olisi nyt. Mieli voi nimittäin tehdä tepposet: ei kaupan kassalla jonottaisi tai koululuokassa istuisi muualta maahan muuttaneiden ja heidän lastensa tilalla härmäläisiä pellavapäitä. Täällä olisi yksinkertaisesti vähemmän porukkaa.

Sillä olisi suora vaikutus talouteen ja huoltosuhteeseen. Tämäkin konkretisoitui omalla kohdallani kesällä, kun päädyin sydänvian takia sairaalaan. Hoito onnistui erinomaisesti, ja ammattilaiset kautta linjan olivat sekä erittäin osaavia että mukavia. Nimien perusteella koko hoitoketjun hoitajista ja lääkäreistä noin puolet oli taustaltaan muita kuin kantasuomalaisia.

Ilman muualta tullutta väkeä tälläkin alalla olisi vielä huutavampi pula tekijöistä: hoitojonot olisivat venyneet entisestään ja julkinen palvelutaso olisi romahtanut vielä pahemmin.

Maahanmuutto on yksi selittävä tekijä siinä, miksi Ruotsin talous on pärjännyt Suomea paremmin. Se on hyvä muistaa samalla kun kauhistellaan kotouttamisen epäonnistumisia länsinaapurissa.

Vaikka Orpon hallitus painottaa prioriteettinaan taloutta, toimii se tosiasiallisesti vähentääkseen maahanmuuttoa. Linja sanoitetaan nyt niin, että vain humanitääristä maahanmuuttoa tiukennetaan. Tosiasiassa Suomeen muutetaan ennen kaikkea työn ja opiskelun perässä, sillä turvapaikanhakijoiden osuus kymmenien tuhansien ihmisten maahanmuutosta on vain muutamia tuhansia, ja tähän työ- ja opiskeluperäiseen maahanmuuttoon tehdään hallituksen toimesta kiristyksiä.

Jollei mukana olisi rasismia, maahanmuuton vastustaminen olisi periaatteessa poliittinen tavoite siinä missä muutkin. Sitä ajaessa olisi kuitenkin rehellistä myöntää, että ilman maahanmuuttoa Suomi olisi köyhempi ja vielä velkaisempi, ja näkymä tulevaisuuteen kehnompi, ja että huoltosuhde vinoutuu entisestään, ellei maahan muuteta muualta lisää. Se tarkoittaa käytännössä pienempiä eläkkeitä pidemmän työuran jälkeen, surkeampaa sotea ja investointien valumista muualle.

Kasvava maahanmuutto ei toki ole vailla haasteita - ei mikään laaja-alainen yhteiskunnallinen muutos ole. Haasteiden ehkäisyyn tarvitaan hyvin monenlaisia toimia esimerkiksi sekoittavasta kaavoittamisesta koulurauhaan ja sujuviin työmarkkinoihin. Kielen merkitys yhteiskuntaan juurtumisessa on sekin keskeinen. Samalla ajattelen, että kotoutumisessa suurin vastuu on tietysti maahanmuuttajalla itsellään.

Surkein resepti Suomelle on tyrehdyttää maahanmuutto ja samaan aikaan ruokkia ilmapiiriä, jossa täällä jo olevat maahanmuuttajat ja heidän lapsensa leimataan epätoivotuiksi tai annetaan ymmärtää heidän olevan toisen luokan kansalaisia tästä ikuisuuteen.

Rasismi ja ennakkoluulot ovat nimittäin myrkkyä suomalaiseen yhteiskuntaan juurtumiselle. Niiden kitkemisessä riittää vielä työtä. Avoimen, ihmisvihamielisen rasismin ohella meillä on vaivanamme monenlaista rakenteellista syrjintää ja kuten erikoinen HSL-mainoshässäkkä muistutti, ongelmallinen ihmisten näkeminen vain ihonvärinsä kautta voi kummuta myös hyvistä tarkoitusperistä.

Ongelmallista on myös katsoa maahanmuuttoa vain talouden, työvoiman tarpeen tai huoltosuhteen näkökulmasta, kuten tutkija Pasi Saukkonen on varoittanut. Kielten, kulttuurien ja erilaisten taustojen kohtaaminen ei taivu ihan pelkäksi makrotaloustieteen matematiikaksi.

Maahanmuutto ei edes ole jokin yksittäinen ilmiö, vaan nippu monenlaisia ilmiöitä. Kyse on ihmisistä: valinnoista, kokemuksista, kohtaamisista, arjesta. Ihmisten muuttamista maasta toiseen asumaan ajaa lopulta ajatus paremmasta elämästä. Joillekin se tarkoittaa kiinnostavaa uramahdollisuutta, joillekin elintasoa, turvaa tai rakkautta. Tarinoita on yhtä monta kuin maasta toiseen liikkuviakin.

X

Ja mitä omiin kouluaikoihini tulee, emmehän mekään mitään alkuperäisiä, ikuisia vantaalaisia olleet. Suuri osa luokkatovereistani oli maaltamuuttajien lapsia, minäkin.

X

https://www.verdelehti.fi/2024/09/02/ilman-maahanmuuttoa-suomi-olisi-koyhempi-ja-tyhjempi-maa/

[Roope]

Ilman maahanmuuttoa Suomi olisi köyhempi ja tyhjempi maa
Maahanmuuttajien osuus ja määrä Suomen väestöstä on kasvanut 2000-luvulla nopeasti. Se on auttanut taloutta, mutta yhteiskunnallista muutosta ei pitäisi koskaan tarkastella vain numeroiden valossa, kirjoittaa Atte Harjanne.

https://www.verdelehti.fi/2024/09/02/ilman-maahanmuuttoa-suomi-olisi-koyhempi-ja-tyhjempi-maa/

Jo otsikosta voi aavistaa, että vihreiden kansanedustaja Harjanne ei tule käsittelemään todellista maahanmuuttoa todellisine ongelmineen vaan kivaksi stailattua viestintätoimistoversiota siitä. Olisikin ollut ensimmäinen kerta.

Muutos käy ilmi tilastoissakin: vantaalaisista kouluikäisistä lapsista useampi kuin joka neljäs on vieraskielinen. Kun itse aikanaan 90-luvulla kävin peruskoulua, maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli luokillani muutama, jos sitäkään.

Kasvanut maahanmuutto ärsyttää joitakin ihmisiä siinä määrin, että toiseksi suurimmaksi puolueeksi voi nousta sitä vastustamalla ilman sen kummempaa johdonmukaista poliittista agendaa. Huuruisimmat näkevät taustalla jonkin salaliiton, jossa väestöä vaihdetaan.

Tai sitten voi ihan vain todeta tilastoista ja maahanmuuttopolitiikasta, että väestöä vaihdetaan nopeaan tahtiin. Ei se ole salaliitto, kun kantaväestön syntyvyyden ylittävään maahanmuuttoon tähtäävällä politiikalla on useimpien puolueiden ja eduskunnan enemmistön julkinen siunaus.

Haitallisen maahanmuuton vastustaminen on jo itsessään johdonmukainen poliittinen agenda, kuten myös vihreillä sen fanaattinen tukeminen (vrt. puolueen maahanmuutto-ohjelma).

Ymmärrän sinänsä, että maahanmuutto herättää vastustusta. Kaikenlainen muutos herättää sitä aina, koska se edellyttää sopeutumista. Muutosvastarinta on varsin yleisinhimillinen ja yleinen piirre.

Mietin itse, mikä se vaihtoehtoinen Vantaa tai Suomi ilman maahanmuuttoa olisi nyt. Mieli voi nimittäin tehdä tepposet: ei kaupan kassalla jonottaisi tai koululuokassa istuisi muualta maahan muuttaneiden ja heidän lastensa tilalla härmäläisiä pellavapäitä. Täällä olisi yksinkertaisesti vähemmän porukkaa.

Siinähän se olkiukko heti tulikin. Vaihtoehtoina vain nykymeno (tai vihreiden hallitessa vieläkin hurjempi muutosvauhti) tai ei ollenkaan maahanmuuttoa.

Leikitään sitten hetki mukana. Mieluummin väkiluvultaan pienempi Vantaa vai nykyisiä vieraskielienemmistöisiä kouluja, joiden määrä vain lisääntyy? Väkiluvultaan pienempi Vantaa vai maahanmuutosta johtuva krooninen asuntopula ja matalapalkka-alojen tulotason jämähtäminen ja nuorisotyöttömyyden kasvu? Väkiluvultaan pienempi Vantaa vai paljon enemmän rikollisuutta?

Näihinkin pitäisi ottaa kantaa.

Sillä olisi suora vaikutus talouteen ja huoltosuhteeseen. Tämäkin konkretisoitui omalla kohdallani kesällä, kun päädyin sydänvian takia sairaalaan. Hoito onnistui erinomaisesti, ja ammattilaiset kautta linjan olivat sekä erittäin osaavia että mukavia. Nimien perusteella koko hoitoketjun hoitajista ja lääkäreistä noin puolet oli taustaltaan muita kuin kantasuomalaisia.

Ilman muualta tullutta väkeä tälläkin alalla olisi vielä huutavampi pula tekijöistä: hoitojonot olisivat venyneet entisestään ja julkinen palvelutaso olisi romahtanut vielä pahemmin.

Lopetetaanpa leikkiminen. Politiikassa ei oikeasti ole sellaista valintatilannetta, että joko ulkomaalaiset lääkärit ja myös kaikki haittamaahanmuutto tai sitten ei ketään.

Taloudellisesti haitallisen maahanmuuton hyväksyminen on johtanut kulujen ja palvelujen käytön kasvuun, mikä taas on osaltaan johtanut pitempiin hoitojohoihin ja julkisen palvelutason romahtamiseen. On älyllisesti epärehellistä puolustella haittamaahanmuuttoa sillä, että myös palvelujen tuottajina on muita kuin kantasuomalaisia.

Maahanmuutto on yksi selittävä tekijä siinä, miksi Ruotsin talous on pärjännyt Suomea paremmin. Se on hyvä muistaa samalla kun kauhistellaan kotouttamisen epäonnistumisia länsinaapurissa.

Tämä on väitteenä sitä itseään.

Se Euroopan ulkopuolinen humanitaarinen maahanmuutto, joka on viime vuosikymmenet selittänyt Ruotsin suuret maahanmuuttoluvut, ei ole ollut tuottavaa vaan kuluttavaa, valtava rahareikä. Työllisyysasteen ero ruotsalaisen kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä on ollut OECD-maiden suurin, ja tässä keskiarvossa ovat sentään olleet mukana hyvin työllistyneet eurooppalaisetkin. Suomalaisten työperäisen massamaahanmuuton ajat olivat täysin eri asia kuin myöhemmän humanitaarisen maahanmuuton seuraukset.

Eikä Ruotsin tilanne johdu mistään "kotouttamisen epäonnistumisesta" vaan liian nopeasta ja suuresta huonolaatuisesta maahanmuutosta, joka väistämättä johti ongelmiin.

Vaikka Orpon hallitus painottaa prioriteettinaan taloutta, toimii se tosiasiallisesti vähentääkseen maahanmuuttoa. Linja sanoitetaan nyt niin, että vain humanitääristä maahanmuuttoa tiukennetaan. Tosiasiassa Suomeen muutetaan ennen kaikkea työn ja opiskelun perässä, sillä turvapaikanhakijoiden osuus kymmenien tuhansien ihmisten maahanmuutosta on vain muutamia tuhansia, ja tähän työ- ja opiskeluperäiseen maahanmuuttoon tehdään hallituksen toimesta kiristyksiä.

Ensinnäkin Orpon hallitus ei juurikaan puutu humanitaariseen maahanmuuttoon. Suomen muita maita löysempiin turvapaikkatutkinnan kriteereihin ei aiota koskea.

Toiseksi, humanitaarinen maahanmuutto ja sen generoima muu maahanmuutto on moninkertaista pelkkään turvapaikkamaahanmuuttoon verrattuna. Yksi toisensa jälkeen unohtaa näissä analyyseissään, että ukrainalaisten massamaahanmuutto on sekin humanitaarista maahanmuuttoa ja tulee muiden maksettavaksi. Lisäksi tänne tulevat humanitaariset yleensä jäävät tänne loppuiäkseen eli näkyvät nettomaahanmuuttajina, kun taas työperäiset ja opiskelijat ovat tyypillisemmin vain käymässä.

Sekin vielä, että myös suuri osa työperäisestä ja opiskelijoiden maahanmuutosta on verovaroista subventoitua ja taloudellisesti haitallista. Siihen nähden Orpon hallituksen maahanmuuton kiristykset jäävät pieniksi ja näennäisiksi, eikä niillä edes voi olettaa olevan kovinkaan paljon jos ollenkaan vaikutusta tulijamääriin. Myöskään lakimuutosten vastustajat eivät ole esittäneet konkreettisia vaikutusarvioita.

Jollei mukana olisi rasismia, maahanmuuton vastustaminen olisi periaatteessa poliittinen tavoite siinä missä muutkin. Sitä ajaessa olisi kuitenkin rehellistä myöntää, että ilman maahanmuuttoa Suomi olisi köyhempi ja vielä velkaisempi, ja näkymä tulevaisuuteen kehnompi, ja että huoltosuhde vinoutuu entisestään, ellei maahan muuteta muualta lisää. Se tarkoittaa käytännössä pienempiä eläkkeitä pidemmän työuran jälkeen, surkeampaa sotea ja investointien valumista muualle.

Kuten sanottu, maahanmuuttopolitiikka ei ole joko on tai off, vaan siihen voi tehdä halutunlaisia säätöjä.

Olisi Harjanteelta rehellistä myöntää, että Suomi olisi merkittävästi rikkaampi, jos maahanmuuttopolitiikka olisi ollut koko ajan harkitusti valikoivaa. EU:n löysin turvapaikkapolitiikka yhtenä varoittavana esimerkkinä, kun yhden Suomeen jäävän irakilaisen tai somalialaisen turvapaikanhakijan elinkaarikustannukset lähentelevät meillä miljoonaa euroa.

Kasvava maahanmuutto ei toki ole vailla haasteita - ei mikään laaja-alainen yhteiskunnallinen muutos ole. Haasteiden ehkäisyyn tarvitaan hyvin monenlaisia toimia esimerkiksi sekoittavasta kaavoittamisesta koulurauhaan ja sujuviin työmarkkinoihin. Kielen merkitys yhteiskuntaan juurtumisessa on sekin keskeinen. Samalla ajattelen, että kotoutumisessa suurin vastuu on tietysti maahanmuuttajalla itsellään.

Kotouttamistoimilla ei ole missään maassa pystytty jälkikäteen korjaamaan epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksia.

Erityisen löysää puhetta vihreiden Harjanteelta on heittää tässä yhteydessä, että "kotoutumisessa suurin vastuu on tietysti maahanmuuttajalla itsellään", kun vihreät vastustavat sekä valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa että maahanmuuttajien oman vastuun lisäämistä. Molemmat ovat kuulemma "rasismia".

Surkein resepti Suomelle on tyrehdyttää maahanmuutto ja samaan aikaan ruokkia ilmapiiriä, jossa täällä jo olevat maahanmuuttajat ja heidän lapsensa leimataan epätoivotuiksi tai annetaan ymmärtää heidän olevan toisen luokan kansalaisia tästä ikuisuuteen.

Harjanteella on vain tämä yksi pikku poni, jota hän ruoskii hengiltä. Että valikoivan maahanmuuttopolitiikan ainoa vaihtoehto on lopettaa tai "tyrehdyttää" maahanmuutto. Kukaan ei ole esittänyt sellaista.

Valikoivaan maahanmuuttopolitiikkaan taas on aika lailla mahdoton päästä niin kauan, kun taloudellisesti tai yhteiskunnalisesti haitallista maahanmuuttoa ei saa sanoa haitalliseksi, vaikka sitä saa kyllä vapaasti valehdella hyödylliseksi ja välttämättömäksi pääkirjoituksissa asti.

Eivät suomalaisetkaan menneet siitä rikki, että ruotsalaiset totesivat työperäisten suomalaisten mukana tulleen myös suomalaisia rikollisia ja pummeja. Niin tuli, ja olisi ollut ruotsalaisten asia heittää heidät pihalle ja pitää heidät poissa, mutta sen sijaan suomalaiset poliitikot painostivat ruotsalaisen median vaikenemaan suomalaisten aiheuttamista ongelmista. Tämän perintöä on Ruotsin nykyinen tilanne, kun maahanmuuton ongelmat totuttiin lakaisemaan maton alle ja leimaamaan maahanmuuttokritiikki rasismiksi.

Rasismi ja ennakkoluulot ovat nimittäin myrkkyä suomalaiseen yhteiskuntaan juurtumiselle. Niiden kitkemisessä riittää vielä työtä. Avoimen, ihmisvihamielisen rasismin ohella meillä on vaivanamme monenlaista rakenteellista syrjintää ja kuten erikoinen HSL-mainoshässäkkä muistutti, ongelmallinen ihmisten näkeminen vain ihonvärinsä kautta voi kummuta myös hyvistä tarkoitusperistä.

Asiat pitää suhteuttaa. Rasismi on Suomessa muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten maahanmuuton aiheuttamiin, verrattuna merkitykseltään vähäinen, tuskin edes maininnan arvoinen. Kaikilla objektiivisilla mittareilla.

Ongelmallista on myös katsoa maahanmuuttoa vain talouden, työvoiman tarpeen tai huoltosuhteen näkökulmasta, kuten tutkija Pasi Saukkonen on varoittanut. Kielten, kulttuurien ja erilaisten taustojen kohtaaminen ei taivu ihan pelkäksi makrotaloustieteen matematiikaksi.

Sopii, mutta tarkastellaan sitä silloin edes oikein, eikä väitetä kaikkea maahanmuuttoa tai maahanmuuton kokonaisuutta suomalaisia hyödyttäväksi, jota se ei likimainkaan ole (esim. elinkaarilaskelmat). Joidenkin yritysten etu on sitten eri asia, kun kyse on veronmaksajien raskaasti subventoimasta maahanmuutosta.

Kun pyyhin nostalgian silmistäni, olen aika varma, että arki Vantaan Tikkurilassa vuonna 2024 on parempaa - vapaampaa, tasa-arvoisempaa ja rikkaampaa - kuin vuonna 1994. Haasteistaan huolimatta maahanmuutto on ollut osa tätä kehitystä.

Tuo on niin noloa ja onnetonta pyristelyä, että itkettää. En lähde arvailemaan, onko Harjanne aidosti rehellinen, mutta tavattoman yksinkertainen ja tietämätön, vai onko läpeensä epärehellinen ja yrittää kylmästi vedättää. Molempia on liikkeellä.

[ikuturso]

Harjanteen kirjoituksesta saa bullshit-bingosta kupongin kuin kupongin täyteen.

MITEN JAKSAA vielä nykyisenkaltaisen maahanmuuttokeskustelun jatkuttua 15-20 vuotta kirjoittaa noin kliseisen kirjoituksen.

-väriä parempi
-rikkautta parempi
-tehdas on kerrostalo parempi
-maahanmuuttopolitiikka ilman rasismia parempi
-hallituksen politiikka rasistista
-minäkin olen tullut muualta...

jne.

Vain vihreälle voi kerrostalo täynnä arabeja olla parempi kuin saippuatehdas. Itse näkisin, että mikä tahansa toimiva tuotantolaitos olisi tässä taloustilanteessa parempi kuin kerrostalo täynnä yhteiskunnan elättejä.

-i-