Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[starsailor]

Keskustelun pitäminen ns. Ruanda mallissa on mielestäni suurta valehtelua ja vastuun välttelyä. Ruanda malli ei yksinkertaisesti toimi. Jos matut päästetään Eurooppaan, niin he pystyvät pitkittämään siirtoa täältä minnekään, kiitos "ihmisoikeuksien" ja jos sinne Ruandaan saadaankin jotain tulijoita lähetettyä, niin kyseessä on vain murto-osa tänne saapuneista. Eli, määrät omitoimisesti tulevista turhapaikanhakijoista, eli valehtelijoita ja huijareista, jotka käyttävät löperöä järjestelmää hyväkseen vain kasvavat. Se, että puhutaan Ruandan mallista tai hakijoiden siirtämisestä sinne on minusta suoranaista huijausta.

Jos Eurooppa ei pysty valvomaan rajoja tai laittamaan laittomasti tänne tulevia säilöön, kunnes hakemukset on käsitelty, niin mitään ei ole tehtävissä. Eikä ilmeisesti haluta tehdä. Poliitikoille tuottaa erittäin suuria vaikeuksia saada edes olemassa olevia sääntöjä noudatetuksi ja vaatia, että näin ruvetaan tekemään. Jos joku sitten vielä kehtaa esittää, että laittomat matut pitäisi palauttaa takaisin, niin kyseessä on oltava laitaoikeistolainen äärioikeiston edustaja, jolta pitää viedä kyky edistää asiaansa, jottei meidän demokratia sorru!

Olen erittäin skeptinen, että mitään on enää tehtävissä asian suhteen. PS esittää ihan ok mielipiteitä, mutta ne eivät konkretisoidu politiikassa tavalla, joka pitäisi. Pienet korjausliikkeet eivät riitä tilkitsemään sitä mitä tapahtuu suuremmassa mittakaavassa ja mitä enemmän demografiset mittasuhteet muuttuvat, yhä vaikeampaa on tehdä poliittisia päätöksiä asian suhteen. Peli on niin-sanotusti pelattu.

[Uuno Nuivanen]

Osaajia pukkaa. 

Espoolaisen koulun seinällä on vessan käyttöohje – tästä se johtuu

Vieraskielisten määrän kasvu on huomioitu espoolaisen oppilaitoksen arjessa. Opiskelu on monelle maahanmuuttaneelle ensimmäinen kontakti suomalaiseen arkeen.
Kaakeiliseinälle on kiinnitetty ohje, jossa ihmishahmojen kuvilla näytetään, miten vessanpöntöllä kuuluu istua.
Espoon Tapiolassa Omnian oppilaitoksen vessoissa on kuvallinen ohje, miten wc-istuinta käytetään.

Kun näkee istumaohjeen Omnian Tapiolan oppilaitoksen vessan seinällä Espoossa, niin se voi hymyilyttää. Kukapa nyt ei osaisi vessanpöntölle istahtaa.

Hetken kuvaa katsottuaan tajuaa kuitenkin, että ohjeeseen kiteytyy jotain oleellista ajastamme.

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa opiskelee ammatillisessa koulutuksessa vuosittain noin 10 000 opiskelijaa, joista yli 40 prosenttia on maahanmuuttaneita. Omnian Tapiolan toimipisteessä järjestetään muun muassa aikuisten perusopetusta.

Omnian toimialarehtori Anna-Maija Iskanius sanoo, että vessan kyltti on yksi esimerkki siitä, miten koulusta tehdään kaikille turvallinen tila.

– Kuvat ovat hyvää vuorovaikutusta. Osa aikuisten perusopetuksen opiskelijoista on luku- ja kirjoitustaidottomia, tai he ovat lukutaitoisia omalla äidinkielellään esimerkiksi arabiaksi, Iskanius kertoo.

Suomeen muuttaneita on viime vuosina tullut paljon Aasian maista, joista monessa on yleisesti käytössä kyykkyvessat, joissa on pieni reikä lattiassa. Vessanpönttö ei ole siis kaikille tuttu.

Viime vuonna Espoon väkiluku kasvoi toiseksi eniten suomalaisista kaupungeista, mikä on seurausta maahanmuutosta. Omniassa opiskelu on monelle vieraskieliselle ensimmäinen kontakti suomalaiseen yhteiskuntaan.

Viime vuoden lopussa Espoossa asui 74 000 vieraskielistä, joista esimerkiksi kiinaa puhui yli 4 000 espoolaista. ...

https://yle.fi/a/74-20088047

[Uuno Nuivanen]

Ja vessanpönttökausti on valmis.

Riikka Purran kommentti vessakylteistä aiheutti kohun
Valtionvarainministeri Riikka Purran kannanottoa maahanmuuttoon vessakylttien kautta ei pidetty sopivana somessa.

Espoossa Omnia-oppilaitoksen seinällä oleva wc:n ohjekyltti herätti valtionvarainministerin Riikka Purran (ps) kiinnostuksen.

Kyltissä neuvotaan kuvallisesti, kuinka istutaan oikeaoppisesti wc-pöntöllä.

Asiasta uutisoi Yle, joka selvitti, miksi espoolaisessa oppilaitoksessa on seinällä itsestäänselvältä tuntuvia ohjeistuksia.

Ylen haastatteleman Omnian toimialarehtorin Anna-Maija Iskaniuksen mukaan vessan kyltti on yksi esimerkki siitä, miten koulusta tehdään kaikille turvallinen tila.

– Kuvat ovat hyvää vuorovaikutusta. Osa aikuisten perusopetuksen opiskelijoista on luku- ja kirjoitustaidottomia, tai he ovat lukutaitoisia omalla äidinkielellään esimerkiksi arabiaksi, Iskanius kertoo Ylelle.

Purra kommentoi Ylen artikkelia viestipalvelu X:ssä.

Hän tarttuu artikkelin virkkeeseen, jossa sanotaan, että wc-ohjetta hetken katsomalla tajuaa, että siihen kiteytyy jotain oleellista ajastamme.

– Joo, todellakin.

– Tätä enemmistö puolueista sitten pitää kannatettavana ja jopa välttämättömänä tulevaisuutemme takia. Kertoo tosiaan ajastamme, Purra kirjoitti X:ssä.
...
Ministeri Purra huomasi kommenttinsa aiheuttaman keskustelun ja täsmensi, ettei naurettava vessaohje ollut se, mikä häntä häiritsi eniten.

– Se on ajatus kehitysmaista houkuteltavasta, pääasiassa kouluttamattomasta massasiirtolaisuudesta, veronmaksajan laskuun, meille hyödyllisenä, jopa välttämättömänä, Purra täsmensi.
...
Herätti kritiikkiä

Kommenteissa moni ei meinannut uskoa valtionvarainministerin päivitystä todeksi. Purran kommentin tulkittiin vihjailevan rasismia. ...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5991ea04-2aab-4a76-9a54-9e6dae027ea9

[KTM]

^Mitä ilmeisemmin näihin vessan käytön ohjekuviin pitäisi lisätä kuva, joka kertoisi matuille että vessa ei ole tarkoitettu lasten raiskaamiseen.

Mies raiskasi 14-vuotiaan tytön kauppa­keskuksen vessassa Helsingissä

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010462114.html

[Uuno Nuivanen]

Kakkakausti jatkuu. Emme me tylsät valkonaamat osaa edes paskantaa oikein. Kyllä matut vaan ovat ylivoimaisia aivan kaikessa. Lukea eivät ehkä osaa, mutta ulostavat taidokkaasti. Kai se on sitä huippuosaamista sitten.

Ammattikoulun vessaohjeet ihmetyttivät – Tämä on oikeasti paras tapa käydä pytyllä
Espoon Omnia-oppilaitoksen WC:n ohjekyltti vessassa käymisestä on herättänyt huomiota. Terveydelle paras tapa käydä vessassa on ollut tiedossa jo pitkään.
Espoossa Omnia-oppilaitoksen seinältä löytyvä wc:n ohjekyltti herätti ihmetystä keskiviikkona – myös ylimmässä valtionjohdossa.

Ammattikoulun wc-kyltissä neuvotaan kuvallisesti, kuinka istutaan oikeaoppisesti wc-pöntöllä.

Ylen haastattelema Omnian toimialarehtori Anna-Maija Iskanius kertoo, että kaikilla Suomeen tulleilla ei ole kirjoitus- ja lukutaitoa, eikä vessanpönttö ole kaikille tuttu.

Mitä tiede sitten ylipäänsä sanoo siitä, millainen on kaikista terveellisin tapa käydä vessassa?

Ainakaan se ei ole vessanpöntöllä istuminen, vaan luontaisin tapa on ehdottomasti kyykky.

Ennen näin tehtiinkin. Tapa muuttui, kun 1700-luvun lopussa keksittiin vesiklosetit.

Terveyskirjaston mukaan paras asento on silloin, kun pöntöllä istuessa polvet ovat lonkkien tasoa korkeammalla. Suomalainen WC-istuin on artikkelin mukaan tähän yleensä liian korkea. ...

https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/eb8a8972-39bb-4269-911d-33efc70da4c9

[KamalaJari]

Niihän se on , maahan tullaan huippuosaajien hommiin mutta paskallakäynti on haasteellista. Toisaalta miksei mahdollisteta tulijoiden tapaa paskoa tuttuun tyyliinsä ?
Onko meidän paskalla kyykerrys muka se parempi tapa hoitaa homma ? Free your mind ja pasko kuten lähtömaassa.

[Golimar]

Matut ja matujen hyysääjät haluavat lisää matuja Suomeen kunnes Suomi on matujen maa.

X

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden mahdollisuudet saada oleskelulupa työnteon, yrittäjyyden tai opiskelun perusteella uhkaa poistua kokonaan, pelkää muun muassa asunnottomuuden poistamiseksi työtä tekevä Sininauhasäätiö.

– Jos lakia muutetaan, se vaikuttaa negatiivisesti täällä oleviin ihmisiin. Se ei ole hyvä asia, sanoo Himdad Rashid.

Iranista lähtöisin oleva kurditaustainen Rashid on ollut Suomessa yhteensä yli kahdeksan vuotta. Hän kertoo olevansa täällä onnellinen ja iloinen. Rashid kokee voivansa elää vapaasti Suomessa, mitä ei voinut tehdä aiemmassa kotimaassaan.

Hallitus esittää ulkomaalaislainsäädäntöön sääntelyä, jolla estettäisiin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita saamasta oleskelulupaa työnteon, yrittäjyyden tai opiskelun perusteella. Niin kutsuttu kaistanvaihdon kielto on hallitusohjelman poliittinen linjaus.

X

Himdad Rashid on ollut töissä ja maksanut veronsa. Työn ohessa hän opiskelee kondiittoriksi. Hänellä on työperusteinen oleskelulupa, joten hänen oma tilanteensa on kunnossa. Sen sijaan hän kantaa huolta muista.

– Uuden elämän aloittaminen vanhassa kotimaassa olisi monelle vaikeaa.

Rashid arvioi, että lakimuutos voi kannustaa ihmisiä jäämään laittomasti maahan ja tekemään pimeästi töitä.

X

Kolmen vuoden ajan Sininauhasäätiössä tutkijana työskennellyt Nasibeh Hedayati kertoo, että hänellä on ollut monia asiakkaita, jotka ovat saaneet oleskeluluvan työn tai opiskelun perusteella, vaikka turvapaikkaa ei ole myönnetty.

– Se on hyvin yleistä. Heille lakimuutos olisi suuri tappio.

Jos henkilö on tehnyt töitä turvapaikanhakijan työnteko-oikeudella, työntekoa ei voi jatkaa turvapaikkamenettelyn päätyttyä.

Jos työtä on tehty ilman työnteko-oikeutta tai ilman työnteon perusteella myönnettyä oleskelulupaa, sitä ei voi jatkossakaan saada kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen Suomesta haettuna, vaan on poistuttava maasta ja haettava lupaa ulkomailta.

– Suomessa on samaan aikaan työvoimapula. Kaikki ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ehdotettu muutos ei ole oikea tapa reagoida nykyiseen tilanteeseen.

Säätiön mukaan Suomeen tulleille ja tuleville tulisi antaa mahdollisuus.

– Meidän tulisi kohdella ihmisiä ihmisinä ja antaa heille mahdollisuus. Emme tiedä, mitä heidän kotimaassaan on tapahtunut.

Hedayatin mukaan Suomen olisi syytä ottaa mallia Ruotsista, jossa työttömyysaste on Suomea alhaisempi.

Ruotsin ulkomaalaislaissa on erillinen säännös mahdollisuudesta niin sanottuun kaistanvaihtoon, mutta säännös on suunniteltu kumottavaksi.

X

Jos ihmisellä ei ole työtä eikä oleskelulupaa, hänellä ei ole pian asemaa elää koko yhteiskunnassa.

– Jos henkilöllä ei ole sosiaaliturvatunnusta, hän ei voi vuokrata kotia, hänelle ei voi maksaa palkkaa eikä häntä voi verottaa.

X

Naser Gheyasi muutti Suomeen vuonna 2015. Hän on lähtöisin Afganistanista.

Espoossa asuvalla Gheyasilla on paljon ystäviä Suomessa. Gheyasi on saanut työhön perustuvan oleskeluluvan ja ollut siivoojana useita vuosia.

Tällä hetkellä hän on osa-aikatöissä ja opiskelee suomen kieltä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa.

– Olen ollut Suomessa yhdeksän vuotta, joten haluan pysyä täällä.

X

https://yle.fi/a/74-20090460

[Golimar]

X

Julkaistu 04.06.2024
Kirjoittaja Taloustutkimus

Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä ja kasvaa noin miljoonaan henkilöön. Oletko muistanut huomioida tämän väestöryhmän vai uinuuko kuluttajabrändisi? Viimeistään nyt kannattaa alkaa huomioida maahanmuuttajataustaiset myös markkinatutkimuksissa.

X

Kuntaliiton ja aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n selvityksen mukaan Suomessa on peräti miljoona vieraskielistä vuonna 2040. Tämä on saman verran kuin Kainuun, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson nykyinen asukasmäärä yhteensä.

"Tällä ryhmällä on suuri vaikutus kulutustottumuksiin, asenteisiin ja arvoihin niillä alueilla, joille se asettuu.

X

toteaa Senior Insight Director Jaakko Kaartinen Taloustutkimuksesta.

X

Suomessa on ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajia eli henkilöitä, jotka ovat muuttaneet Suomeen ulkomailta ja joiden lapset ovat maahanmuuttajataustaisia.

"Tämä on ainoa kasvava väestöryhmä Suomessa. Silti moni yritys on herännyt asiaan todella hitaasti", lisää Senior Insight Manager Sakari Sandqvist Taloustutkimuksesta.

X

Muuttoliike ulkomailta Suomeen ei kohdennu tasaisesti. Maahanmuuttajien vaikutus näkyy erityisesti Uudellamaalla, Länsirannikolla ja yliopistokaupungeissa. Kaartinen ja Sandqvist huomauttavat, että suuri osa maahanmuuttajataustaisista on suorittanut korkeakoulututkinnon ja tuloiltaan keskituloisia tai erittäin hyvätuloisia.

X

"Alanya Marketin menestys Itiksessa on esimerkki uudesta, maahanmuuttajataustaiset huomioivasta kaupasta. Se syntyi kohderyhmälle, joka ei kiinnostanut suomalaisia kauppoja", Sandqvist lisää.

X

Maahanmuuttajat on huomioitu eri tutkimuksissa, ja heille on tehty kohdennettuja tutkimuksia. Lisäksi Taloustutkimus tekee muun muassa EU:n perusoikeusvirastolle maahanmuuttajakyselyitä.

Taloustutkimuksen analyysin mukaan maahanmuuttajia tulee niin EU:n alueelta kuin sen ulkopuolelta. Taustoissa näkyvät eri mantereiden, uskontojen, kielien ja kulttuurien erot.

"Toisaalta yksilökohtaiset erot ovat suurempia. Yhdet tulevat opiskelemaan, yhdet töihin, yhdet perheen kanssa, ja lisäksi pieni osa tulee turvapaikanhakijoina. Perheen kanssa tulevat voivat olla lapsia ja puolisoita maahanmuuttajataustaisessa perheessä, jossa yksi tai kaksi jäsentä on suomalaisia", Kaartinen kuvailee.

X

https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisallot/taloustutkimus/onko-kuluttajabrandisi-hereilla-muistatko-huomioida-maahanmuuttajataustaiset/

[Lalli IsoTalo]

Kaartinen ja Sandqvist huomauttavat, että suuri osa maahanmuuttajataustaisista on suorittanut korkeakoulututkinnon ja tuloiltaan keskituloisia tai erittäin hyvätuloisia.

Aina kun nämä mamuhehkuttajat käyttävät numeroiden sijaan

- adjektiiveja ("suuri osa") , tai
- konditionaalia ("voisi olla jopa"),

niin lauseen totuusarvo on syytä kääntää päälaelleen: "tuskin edes mitattavissa", "yleisin tuloluokka nolla".

[ikuturso]

X

Julkaistu 04.06.2024
Kirjoittaja Taloustutkimus

Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä ja kasvaa noin miljoonaan henkilöön. Oletko muistanut huomioida tämän väestöryhmän vai uinuuko kuluttajabrändisi? Viimeistään nyt kannattaa alkaa huomioida maahanmuuttajataustaiset myös markkinatutkimuksissa.

Kai se täytyy "onneks on hookoo HOO KOO!" ruveta tekemään halalpossua.

Onhan tuossa se, että jos nyt rasistis-populistisesti kuvitellaan, että merkittävä osa turvapaikanhakijoista vaikkapa eläisi ensimmäisiä vuosiaan tulonsiirroilla ja ostaisivat vain syyrialaisia sohvia ja ulkomaista halal-lihaa, niin sehän olisi valtava tulonsiirto Suomesta ulkomaille.

Kaupat toki osaavat ottaa tuontitavaroissaan tämän huomioon, ja tuovat lisää eksoottisia tuotteita ulkomailta ja kulttuuritulkit opettavat meitäkin kyykkypaskomaansyömään ja juomaan ulkomaalaista eksotiikkaa.

Artikkelin todella pitäisi puuttua siihen, miten voisimme ohjata myös maahanmuuttajat ostamaan suomalaisia tuotteita.

Ja mainontaan voisi tosiaan puuttua. Nythän meille suomalaisille mainostetaan kaikkea laittamalla bipokkeja mainoksiin, kuten jäsen Hevosen ketju toisaalla karusti kertoo. Jos vaikka laitettaisiin valkoisia niihin tuotemainoksiin, mitä halutaan suomalaisten ostavan ja tuollaisia sievästi hymyileviä huivityttöjä niihin tuotemainoksiin, jotka ovat kauppalehdenkin mukaan heille suunnattuja. Kuvataan vaikka moskeijassa pyllisteleviä miekkosia ja zoomataan jalkapohjiin ja Sievin tai Pomarfinnin kengäthän siellä on jalassa.... Ainoa vaan, että "tööt tööt", poskelleen meni. Arabille likaisin kohta ihmisessä on jalkapohja. Sen näyttäminen arabille on kuin näyttäisit karvaista takapuolta länsimaiselle.

-i-

[-PPT-]

X

Julkaistu 04.06.2024
Kirjoittaja Taloustutkimus

Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä ja kasvaa noin miljoonaan henkilöön. Oletko muistanut huomioida tämän väestöryhmän vai uinuuko kuluttajabrändisi? Viimeistään nyt kannattaa alkaa huomioida maahanmuuttajataustaiset myös markkinatutkimuksissa.

X

Kuntaliiton ja aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n selvityksen mukaan Suomessa on peräti miljoona vieraskielistä vuonna 2040. Tämä on saman verran kuin Kainuun, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson nykyinen asukasmäärä yhteensä.

"Tällä ryhmällä on suuri vaikutus kulutustottumuksiin, asenteisiin ja arvoihin niillä alueilla, joille se asettuu.

X

toteaa Senior Insight Director Jaakko Kaartinen Taloustutkimuksesta.

X

Suomessa on ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajia eli henkilöitä, jotka ovat muuttaneet Suomeen ulkomailta ja joiden lapset ovat maahanmuuttajataustaisia.

"Tämä on ainoa kasvava väestöryhmä Suomessa. Silti moni yritys on herännyt asiaan todella hitaasti", lisää Senior Insight Manager Sakari Sandqvist Taloustutkimuksesta.

X

Muuttoliike ulkomailta Suomeen ei kohdennu tasaisesti. Maahanmuuttajien vaikutus näkyy erityisesti Uudellamaalla, Länsirannikolla ja yliopistokaupungeissa. Kaartinen ja Sandqvist huomauttavat, että suuri osa maahanmuuttajataustaisista on suorittanut korkeakoulututkinnon ja tuloiltaan keskituloisia tai erittäin hyvätuloisia.

X

"Alanya Marketin menestys Itiksessa on esimerkki uudesta, maahanmuuttajataustaiset huomioivasta kaupasta. Se syntyi kohderyhmälle, joka ei kiinnostanut suomalaisia kauppoja", Sandqvist lisää.

X

Maahanmuuttajat on huomioitu eri tutkimuksissa, ja heille on tehty kohdennettuja tutkimuksia. Lisäksi Taloustutkimus tekee muun muassa EU:n perusoikeusvirastolle maahanmuuttajakyselyitä.

Taloustutkimuksen analyysin mukaan maahanmuuttajia tulee niin EU:n alueelta kuin sen ulkopuolelta. Taustoissa näkyvät eri mantereiden, uskontojen, kielien ja kulttuurien erot.

"Toisaalta yksilökohtaiset erot ovat suurempia. Yhdet tulevat opiskelemaan, yhdet töihin, yhdet perheen kanssa, ja lisäksi pieni osa tulee turvapaikanhakijoina. Perheen kanssa tulevat voivat olla lapsia ja puolisoita maahanmuuttajataustaisessa perheessä, jossa yksi tai kaksi jäsentä on suomalaisia", Kaartinen kuvailee.

X

https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisallot/taloustutkimus/onko-kuluttajabrandisi-hereilla-muistatko-huomioida-maahanmuuttajataustaiset/

Taas kerran kuulostaa enemmän suunnitelmalta kuin ennustukselta.

[Uuno Nuivanen]

Kauppalopot tuntuvat lujasti luottavan tulonsiirtojen ehtymättömyyteen.

[ämpee]

Perussuomalaisten suuri maahanmuuttokeskustelu, keskustelijoina Riikka Purra ja Mari Rantanen.
Ohjelma on nauhoitettu Botta nimisessä paikassa (yhtään tiedä) ja nauhoituksella on kestoa noin kaksi tuntia.
https://www.youtube.com/watch?v=ZEtMJ_mIX-c

[Kallan]

X

Julkaistu 04.06.2024
Kirjoittaja Taloustutkimus

Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä ja kasvaa noin miljoonaan henkilöön. Oletko muistanut huomioida tämän väestöryhmän vai uinuuko kuluttajabrändisi? Viimeistään nyt kannattaa alkaa huomioida maahanmuuttajataustaiset myös markkinatutkimuksissa.
X

https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisallot/taloustutkimus/onko-kuluttajabrandisi-hereilla-muistatko-huomioida-maahanmuuttajataustaiset/

Pitääkin soittaa Seta ry:lle ja kehoittaa heitä tekemään näin Sodoma&Gomorra-kuukauden kunniaksi Pride-ilosanoman viestinvientiä ahdasmielisiin moskeijoihin. Jos moskeijat eivät suostu liehuttamaan sateenkaarilippua näkyvästi ja valitsemaan naisia johtoonsa (vrt. naispapit evankelisluterilaisessa kirkossa), niin julkinen häpäiseminen on välittömästi tiedossa. Ja totta kai tästä sitten tehdään kunnon mainoskampanja. Pride-moskeija, se on sitä uutta ja hienoa*.

*Jotenkin en usko että tällaista tulemme millään muotoa näkemään; depopulaatio-agenda koskee vain valkoisia

[Histon]

YLE:n toimittajaa vituttaa, kun ei saa rajavartioilta kriittisiä kommentteja rajaturvallisuuslakiin.

https://yle.fi/a/74-20092437

Analyysi: Rajavartiolaitos pyristelee irti salavartiolaitoksen maineesta, mutta kiertelee yhä vaikeiden kysymysten edessä

Käännytyslaista käydyssä keskustelussa ei kuulu riittävästi rajavartijoiden ääni, kirjoittaa toimittaja Pauliina Tolvanen.

Eduskunta kiirehtii parhaillaan käännytyslakia, joka mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla.

Jos poikkeuslaki astuisi voimaan sellaisena kuin hallitus esittää, rajavartijoilla olisi valta ja vastuu päättää käännyttämisestä. Tulijoiden joukosta pitäisi kuitenkin kyetä erottamaan haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja myös he, jotka ovat todellisessa vaarassa tulla kidutetuksi tai tapetuksi.

Mitä vastuusta ajattelee itärajan metsissä partioiva rajavartija?

Emme tiedä, emmekä saa siihen vastausta, vaikka kysymme.
[...]

[DuPont]

Kaartinen ja Sandqvist huomauttavat, että suuri osa maahanmuuttajataustaisista on suorittanut korkeakoulututkinnon ja tuloiltaan keskituloisia tai erittäin hyvätuloisia.

Jos ovat "tutkijoita", niin valehtelevat. Ovatko tutkijoita siis, vai ideologian levittäjiä? Tuo valhe ei mene enää läpi, kenellekään.

[Huppupelikaani]

Kaartinen ja Sandqvist huomauttavat, että suuri osa maahanmuuttajataustaisista on suorittanut korkeakoulututkinnon ja tuloiltaan keskituloisia tai erittäin hyvätuloisia.

Jos ovat "tutkijoita", niin valehtelevat. Ovatko tutkijoita siis, vai ideologian levittäjiä? Tuo valhe ei mene enää läpi, kenellekään.

Suuri on niin suhteellista. Suurin taas tässä yhteydessä olisi ihan sitä ihteään. Pelkkää kikkailua sanavalinnoilla, joka voidaan kuitata höpisemällä turhanpäiväisiä, kuten "...ei valehdeltu, koska mielestämme 8 % on suuri osuus..."

Prosentteja vaan kehiin, niin näemme kuinka suuri osa tutkijoiden mielestä on suuri. Ja vertailun vuoksi näkyviin myös varsinaisten kantasuomalaisten prosentit, niin voidaan nauraa porukalla.

[Histon]

Nyt kyllä YLE:n toimittaja kusee hunajaa, kun kurditaustainen kokki Kozeen Shiwan sai Michelin tähden. Kozeen painelee juuri niitä nappeja, joista YLE:n toimittajan (ja mahdollisesti myös Michelin tarkastajan) pikkarit kastuu ja puhuu Omasta "värillisyydestään" (!), rasismikokemuksistaan ja suomalaisen ruokakulttuurin kelvottomuudesta. Hänen mielestään irakilainen ruokakulttuuri on kuin orkesteri ja siihen verrattuna suomalainen ruokakulttuuri on kuin yksittäinen tasapaksu "perunamuussi" piano.

https://areena.yle.fi/1-70359998

[Golimar]

  x 1 000 000

X

Syyriasta kotoisin oleva Hilda Ali näyttää puhelimesta suomeksi kirjoittamaansa tekstiä ja kysyy, onko siinä virheitä.

Tekstissä on suomalaisen suuhun hassu muotoilu, mutta ajatus on kirkas: Ali kokee saaneensa Suomelta paljon ja haluaa nyt tehdä kaikkensa tämän maan eteen.

Ali on asunut Joensuussa runsaat neljä vuotta. Vertaistuella on ollut iso merkitys kotoutumisessa.

– Aluksi oli vaikeaa, kun en ollut yhtään tottunut. Mutta nyt kun olen tutustunut ihmisiin ja saanut ystäviä, olen jo vähän tottunut.

X

Kielen tärkeys on jatkossa huomioitu myös laissa. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva kotoutumislaki edellyttää, että kunnan on tarjottava tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta maahanmuuttajalle tutulla kielellä.

X

Syyrialainen Maria Mjansiz saapui Suomeen kiintiöpakolaisena noin vuosi sitten.

Tulkin välityksellä hän kertoo löytäneensä Jomonin kautta omaa kieltä puhuvia ystäviä, mikä on auttanut sopeutumaan.

– Olen myös oppinut suomen kielen sanoja ja fraaseja, jotka ovat helpottaneet elämää.

X

Naisten mukana kokoontumisiin osallistuu usein lapsia. Heille tapaamiset ovat mahdollisuus tutustua omiin juuriinsa.

X

– Vietämme täällä meille tärkeitä juhlia. Lapsetkin tuntevat sitten oman kulttuurinsa paremmin.

X

Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Kotoutumisen osaamiskeskus seuraa kotoutumista monella mittarilla: miten hyvin maahanmuuttajat työllistyvät, millainen on heidän kielitaitonsa ja koulutustasonsa, miten aktiivisesti he äänestävät, kokevatko he syrjintää.

Jos kotoutumisen mittarina pidetään työllistymistä, Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneet naiset ovat haastava ryhmä.

Heidän työllistymisensä on ollut heikompaa kuin muiden maahanmuuttajien.

X

Arabi- ja kurdinaisten ryhmässä on useita esimerkkejä, että elämässä on mahdollista edetä.

Asmae Rhailouli kertoo opiskelevansa hoiva-avustajaksi. Hilda Alilla on kesken merkonomiopinnot. Hän haaveilee työstä joko myyjänä tai kirjanpitäjänä.

Maria Mjansiz ei tohdi vielä paljastaa, mistä hän haaveilee.

– Ensin haluan oppia suomen kielen. Sitten voin miettiä ammattia.

https://yle.fi/a/74-20092222

[Betonikostaja]

Nyt kyllä YLE:n toimittaja kusee hunajaa, kun kurditaustainen kokki Kozeen Shiwan sai Michelin tähden. Kozeen painelee juuri niitä nappeja, joista YLE:n toimittajan (ja mahdollisesti myös Michelin tarkastajan) pikkarit kastuu ja puhuu Omasta "värillisyydestään" (!), rasismikokemuksistaan ja suomalaisen ruokakulttuurin kelvottomuudesta. Hänen mielestään irakilainen ruokakulttuuri on kuin orkesteri ja siihen verrattuna suomalainen ruokakulttuuri on kuin yksittäinen tasapaksu "perunamuussi" piano.

https://areena.yle.fi/1-70359998

Yksi osa suomalaista itseruoskintaa ja nöyristelyä on se, että päästetään ulkomaalaiset haukkumaan mediaan suomalaista ruokakulttuuria. Perinteisesti nämä ovat olleet arvostetuista ruokakulttuurimaista kuten vaikka Italiasta, mutta nykyisessä mokutuskiimassa kelpaavat jo kehitysmaalaisetkin.

On ristiriitaista, että tämäkin hassun näköinen kurdi sanoo edustavansa irakilaista ruokakulttuuria, mutta sitten alkaa kamala rasismista valittaminen, jos häntä ei pidetä suomalaisena. Siitäkin huolimatta, että suomalainen ruoka on tasapaksua perunamuussia tai ties mitä.

Suomessa on oikein hyvää ruokaa, kuten järvikalaa monissa muodoissaan, poroa, saaristolaisleipää, karjalanpiirakoita, kalakukkoa jne. Suomessa on myös metsät täynnä marjoja. Ei noistakaan ole pakko tykätä, mutta luulen, että suomalaista ruokaa haukuttaessa ei tarkoiteta noita, vaan jotain epämääräistä lihapullat ja muussi -tyyppistä arkiruokaa, jota muuten ruotsalaisetkin harrastavat.

Emme tarvitse mitään kehitysmaalaisia tänne viisastelemaan ruuasta. Kun Suomessa on rasismia ja ruokakin on pahaa, niin miksi te haluatte olla suomalaisia?

[Augustus]

Kaikki ulkomaalainen on vaan parempaa.

Jossain on ollut havainto että valtakunnan rappion voi nähdä kaikenlaisten huippukokkien ym. kysynnässä. Joku perustelu oli kai jotain sellaista, että riittävän vaurauden saavuttaneet kansalaiset (joita tulee enemmän ja enemmän jatkuvassa talouskasvussa) haluavat vain nautiskella elämästä ja siksi kaikenlaisille huippukokeille on kysyntää ja liika vauraus johtaa ongelmiin (=sama kuin, bussit eivät kulje ilman maahanmuuttajia)

Samaan aikaan pienituloinen (ja muutkin) kansa ahmivat pitserian "huippukokkien" tuotoksia.

Joku ihmeellinen yhteys on tässä oikeiden huippukokkien, matupitsanpaistajien, tosi-TV-ruokaohjelmien ja valtakunnan rappion välillä kyllä on.

[Betonikostaja]

Kaikki ulkomaalainen on vaan parempaa.

Tämä on ihan saatanallinen mielisairaus, joka valitettavan suurta osaa suomalaisista vaivaa. Sitä kutsutaan huonoksi kansalliseksi itsetunnoksi, mutta ainakaan minä en löydä sille mitään järkevää selitystä. Ilmeisesti se on joku vasemmiston vastaveto siihen, kun saivat kansalaissodassa turpiinsa ja seuraavien sotien jälkeen jouduttiin osittain pakosta mielistelemään ryssää. Toki syy voi olla joku muukin, en vain sitä itse ymmärrä tai osaa edes arvata.

Tänne tunkeneet kehitysmaalaisetkin ovat ylpeitä kotimaistaan, vaikka syitä on paljon vähemmän. Mutta heille se sallitaan, tai ainakin suvakit sallivat. Muuta loogista perusteluahan tälle ei ole kuin se, että nationalismi halutaan romuttaa, ainakin Suomessa. Se ei ole kovin viisasta, koska kehitysmaalaiset ovat hyvinkin nationalistisia täälläkin.

Kun suvaitsevaisuuteen ei vastata suvaitsevaisuudella, niin ainoa vaihtoehto on nationalismi.

[DuPont]

Kaikki ulkomaalainen on vaan parempaa.

Tämä on ihan saatanallinen mielisairaus, joka valitettavan suurta osaa suomalaisista vaivaa. Sitä kutsutaan huonoksi kansalliseksi itsetunnoksi, mutta ainakaan minä en löydä sille mitään järkevää selitystä. Ilmeisesti se on joku vasemmiston vastaveto siihen, kun saivat kansalaissodassa turpiinsa ja seuraavien sotien jälkeen jouduttiin osittain pakosta mielistelemään ryssää. Toki syy voi olla joku muukin, en vain sitä itse ymmärrä tai osaa edes arvata.

Tänne tunkeneet kehitysmaalaisetkin ovat ylpeitä kotimaistaan, vaikka syitä on paljon vähemmän. Mutta heille se sallitaan, tai ainakin suvakit sallivat. Muuta loogista perusteluahan tälle ei ole kuin se, että nationalismi halutaan romuttaa, ainakin Suomessa. Se ei ole kovin viisasta, koska kehitysmaalaiset ovat hyvinkin nationalistisia täälläkin.

Kun suvaitsevaisuuteen ei vastata suvaitsevaisuudella, niin ainoa vaihtoehto on nationalismi.

Meidän tulisi olla ylpeämpiä yhteiskunnastamme ja valmiimpia puolustamaan sitä, koska nuo haastavat tulijakulttuurit edustavat selvästi heikompaa ja kehittymättömämpää kulttuurimallia verrattuna meidan yhteiskuntamalliin. Meillä olisi syytä ylpeyteen, tulokaskulttuureilla olisi syytä nöyryyteen.

[DuPont]

Kaikki ulkomaalainen on vaan parempaa.

Tämä on ihan saatanallinen mielisairaus, joka valitettavan suurta osaa suomalaisista vaivaa. Sitä kutsutaan huonoksi kansalliseksi itsetunnoksi, mutta ainakaan minä en löydä sille mitään järkevää selitystä. Ilmeisesti se on joku vasemmiston vastaveto siihen, kun saivat kansalaissodassa turpiinsa ja seuraavien sotien jälkeen jouduttiin osittain pakosta mielistelemään ryssää. Toki syy voi olla joku muukin, en vain sitä itse ymmärrä tai osaa edes arvata.

Tänne tunkeneet kehitysmaalaisetkin ovat ylpeitä kotimaistaan, vaikka syitä on paljon vähemmän. Mutta heille se sallitaan, tai ainakin suvakit sallivat. Muuta loogista perusteluahan tälle ei ole kuin se, että nationalismi halutaan romuttaa, ainakin Suomessa. Se ei ole kovin viisasta, koska kehitysmaalaiset ovat hyvinkin nationalistisia täälläkin.

Kun suvaitsevaisuuteen ei vastata suvaitsevaisuudella, niin ainoa vaihtoehto on nationalismi.

Meidän tulisi olla ylpeämpiä yhteiskunnastamme ja valmiimpia puolustamaan sitä, koska nuo haastavat tulijakulttuurit edustavat selvästi heikompaa ja kehittymättömämpää kulttuurimallia verrattuna meidan yhteiskuntamalliin. Meillä olisi syytä ylpeyteen, tulokaskulttuureilla olisi syytä nöyryyteen.

Mutta asenteemme on väärä, me nöyristelemme, emmekä osaa olla ylpeitä saavutuksistamme.

[Roope]

Talous ei tarvitse apua valtiolta

Suomessa valtioriippuvuutta pitäisi vähentää verotusta perinpohjaisesti uudistamalla, sääntelyä purkamalla ja ennen kaikkea määrittelemällä hyvinvointiyhteiskunnan tehtävät uudelleen.

Patrick Itäniemi

Mikä on syy siihen, että Suomessa talous on reaalisesti samalla tasolla kuin ennen finanssi­kriisiä? Olemme hukanneet yli 15 vuotta, eikä toivoa paremmasta ole – elleivät poliitikot ja virka­miehet ministeriöissä muuta suuntaa. Nyt on aika miettiä, miten ongelmat ratkaistaan, koska edes Petteri Orpon (kok) oikeisto­hallituksen paljon puhutut toimet eivät riitä alkuunkaan.

Suomen ongelmat ovat heikosti hengittävässä kansan­taloudessa, mutta ongelmien vyöry tulee myös julkisesta taloudesta. Ei ole näkymää, jossa julkinen talous ei lainaisi vuosittain yli kymmentä miljardia euroa tästä eteenpäin.

Syy on yksin­kertainen: Suomeen on rakennettu vuosi­kymmenten aikana valtio­riippuvuuden ooppera. Se tarkoittaa, että kovin moneen asiaan on sotkettu yhteis­kunnan tuet ja muut subventiot, ja se ajaa vääjäämättä laiskuuden kasvuun.

[...]

Sääntelyä pitää purkaa. Valtion ei toimillaan pidä estää esimerkiksi koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa, kuten tällä hetkellä tapahtuu. Valtion ei tarvitse määrätä, saavatko ihmiset ostaa alkoholinsa kaupasta vai kaupan vierestä Alkosta.

[...]

Suomen ongelmat piilevät siinä, että valtio on sekaantunut subventioilla liian moneen paikkaan. Rahat katoavat hallintoon ja sääntelyn ylläpitämiseen.

Suomella on mahdollisuuksia, mutta Suomen menestyminen edellyttää jotain muuta kuin sitä, että Suomen valtio rientää apuun. Valtio auttaa eniten puuttumalla talouden toimintaan mahdollisimman vähän.

Kesäkolumnisti Patrick Itäniemi on tämänvuotisen Talousguru-kilpailun voittaja. Hän vuorottelee Ylioppilaslehden päätoimittajan Adile Sevimlin, lääkäri Aurora Lemman ja filosofi Lauri Järvilehdon kanssa.

Helsingin Sanomat 11.6.2024

Melkoinen talousguru, jos ei tiedä sellaista perusasiaa, että Suomessa kehitysmaalaisten ja halpatyövoiman "koulutus- ja työperäinen maahanmuutto" on valtion monin tavoin subventoimaa, ei valtion estämää, kuten Itäniemi esittää.

Palataan asiaan, kun EU:n ulkopuolelta tulevien koulutuksesta ja työssäkäynnistä on tehty veronmaksajien kannalta aidosti markkinaehtoista, mutta suuntahan on ollut päinvastainen.

[Golimar]

  x 1 000 000

Maahanmuuttaja ei ole sellainen kuin luulet – vain pieni vähemmistö tulee Suomeen turvapaikkaa hakemaan
Kolumni|Suomessa elää puoli miljoonaa ulkomaalaista. Olisi aika puhua enemmän heistä kuin uusista tulijoista.

Sami Sillanpää HS

15.6. 2:00


KAVERINI on työskennellyt kaksi­kymmentä vuotta yrittäjänä. Hän on elättänyt itsensä ja työllistänyt muitakin. Samalla hän on elänyt perhe­arkea ja kasvattanut lapsia. Elänyt nuhteetonta espoolaista elämää.

Hän on siis hyvin tyypillinen maahan­muuttaja.

Kaveri on kotoisin Etelä-Afrikasta. Hänen nimensä on Leandro.

Tyypillinen maahan­muuttaja hän on senkin vuoksi, että hän ei tullut Suomeen turvapaikanhakijana.

X

Turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia oli tulijoista pieni vähemmistö, noin yhdeksän prosenttia. Silti Suomen keskustelu maahanmuuttajista pyörii turvapaikanhakijoiden ympärillä. Koko maahanmuuttaja-sana yhdistyy monien mielessä jostain Afrikan tai Lähi-idän kriisimaasta tulleeseen ihmiseen.

Miten heidän tulonsa voidaan pysäyttää? Tuovatko sitten äidin ja lapset perässä? Elävätkö sosiaaliturvalla? Pitäisikö lähettää Ruandaan?

Ne kysymykset eivät liity mitenkään maahanmuuttajien enemmistöön. Vaikkapa kaveriini Garryyn, joka rakastui ja muutti puolisonsa perässä Irlannista Suomeen. Tai saksalaiseen Oliveriin, joka opettaa Aalto-yliopistossa. Tai kiinalaiseen Cheniin, joka koodaa peliyhtiössä.

X

Keskustelussa kovinta ääntä pitävät maahanmuuttohysteerikot. Heidän uhkakuvistaan saavat leiman kaikki ulkomaalaiset. Toisenlainen puhe keskittyy "kaikkein hädänalaisimpiin". Ikävä leima sekin.

X

Puoli miljoonaa ihmistä on merkittävä joukko. Ihan liian suuri määrä ihmisiä jätettäväksi yhteiskunnan reunamille. Ja parhaimmillaan mahtava voimavara. Paljon heidän osaamisestaan jää Suomessa kuitenkin käyttämättä.

Tämän puolen miljoonan ihmisen joukon pitäisi olla ison yhteiskunnallisen keskustelun aihe. Enemmän kuin sen, kuinka moni turvapaikanhakija saa oleskeluluvan. (Viime vuonna vain 1 281 ihmistä sai.)

X

Maahanmuuttaja on kutistava sana. Ikään kuin ihmisen ainoa ominaisuus olisi se, että hän on jossain kohtaa elämäänsä muuttanut Suomeen.

Voisi olla myös kohtuullista, että jossain vaiheessa ihminen voisi muiden silmissä lakata olemasta maahanmuuttaja. Jos vaikka on elänyt täällä 30 vuotta. Tai syntynyt Suomessa.

PARI viime vuotta ovat olleet poikkeuksia. Toisin kuin yleensä, Suomeen on tullut paljon pakolaisia. Ovat paenneet Venäjän pommeja Ukrainasta.

X

Onko vain ukrainalaisten vika, että töihin on vaikea päästä? Tuskin. Kyllä syy on myös Suomen yhteiskunnan asenteissa ja peloissa.

Kirjoittaja on HS:n toimittaja.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010495528.html

[JoKaGO]

@Sami sillanpää jos niitä turvapaikan hakijoita ja pakolaisia on niin pieni osuus Suomeen tulevista "siirtolaisista", niin eihän se tekisi yhtään kipeää muuttaa tuo pieni osuus nollaksi 

[Histon]

https://yle.fi/a/74-20095120

Yhdistyksellä ei ole varaa palkata vartijaa – alkoi jakaa ruoka-apua suomalaisille ja ulkomaalaisille eri päivinä

Yhdistyksen toiminta ei saa olla epätasa-arvoista eri osapuolille kansalaisuuden perusteella. Kotkassa näin ei ole, koska ruokaa jaetaan saman verran kaikille.

Kotkalaisjärjestö jakaa eri päivinä ruoka-apua suomalaisille ja ulkomaalaistaustaisille.

Kotkan Karhulassa tapahtuvat ruoan jakelut on järjestetty niin, että maanantaisin ja tiistaisin ruokakasseja saavat maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja keskiviikosta perjantaihin suomalaiset.

– Järjestelyyn on päädytty, koska jonossa on ollut kaikenlaista vääntöä. Osa jonottaa, ja jotkut taas kiilaavat jonon ohi, siitä se tilanne syntyy, kertoo perustajajäsen Katja Tasa Silmut-yhdistyksestä.
[...]
Silmut-yhdistyksen Katja Tasan mukaan eri kulttuureista olevien erilaiset tavat aiheuttavat yhteentörmäyksiä ruoka-avun jonossa.
[...]

[Äpyli]

YLE: MOT selvitti: Migri käytti satoja miljoonia euroja vastaanottokeskuksiin ilman kilpailutusta

Migri on ostanut useana vuonna vastaanottokeskusten palveluja suurilla summilla kilpailuttamatta niitä. Lain mukaan niin saisi tehdä vain äärimmäisen kiireen vuoksi.

Maahanmuuttovirasto eli Migri tiedotti helmikuussa, että se jatkaa vastaanottokeskusten kilpailutuksia, kuten laki velvoittaa.

Sitä ei kerrottu, että todellisuudessa Migri ei ole kilpailuttanut suurinta osaa vastaanottokeskusten palveluista kolmen viime vuoden aikana.

MOT:n selvityksen mukaan Migri on tehnyt päätöksiä vastaanottopalveluiden hankkimisesta suoraan ilman kilpailutusta lähes 900 miljoonalla eurolla.

Luvussa on kyse hankintapäätöksissä mainituista summista. Toteutuneet summat voivat poiketa niistä jonkun verran.

Pelkästään Ukrainan sodan ensimmäisenä ja toisena vuotena Migri teki päätöksiä suorahankinnoista lähes 670 miljoonalla. Toteutuneet kustannukset olivat lopulta runsaat 550 miljoonaa.

Lopullisia menoja laski erityisesti se, että ukrainalaiset hakeutuivat hanakasti yksityismajoitukseen, mikä on halvempaa kuin vastaanottokeskuksissa asuminen.

Tälle vuodelle Migri on valtuuttanut suorahankintoja vielä yli 200 miljoonan edestä.

Vastaanottopalveluihin kuuluu majoituskulujen lisäksi muun muassa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottorahaa, terveyspalveluja sekä tulkkien ja käännöspalvelujen käyttöä.

Migri perusteli päätöksiä muuttojen välttämisellä

Migri perustelee hankintapäätöksissään kilpailuttamisen sivuuttamista Ukrainan sodan aiheuttaman pakolaiskriisin ennakoimattomuudella. Suomeen saapui vuonna 2022 kymmeniätuhansia ukrainalaisia.

Migri teki ensin suorahankintoja ensimmäisen sotavuoden loppuun, mutta jatkoi niitä sen jälkeen myös koko viime vuoden ajan.
...
Migrin tekemien suorahankintojen mittakaava – satoja miljoonia euroja – on poikkeuksellinen.

– Tiedossani ei ole tuollaisella aikavälillä vastaavaan suuruusluokkaan kohoavaa suorahankintaa, sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.

– Lähimmäksi taitaa päästä HUS koronapandemian aikana tekemillään laboratoriopalvelujen suorahankinnoillaan, mutta nekin jäävät kauaksi taakse.

https://yle.fi/a/74-20094911

Niin. "Muuten ihan ok, muttei ehditty kilpailuttaa." Siis vuosina 2022-2024 veronmaksajien rahaa on vastaanottokeskuksiin käytetty lähes 900 mijloonaa euroa, mitäs sitä kilpailuttamaan, rahaa on. Koska summa on arkijärjelle turhan iso, niin sitä kannattaa verrata johonkin helpommin käsitettävään. Karkeasti laskien se tarkoittaa sitä, että noihin menoihin on mennyt noin 25000 mediaanipalkkalaisen veronmaksajan koko vuoden ansiotuloistaan maksama vero per vuosi. Edelleen karkeasti laskien, 25000 on noin 1% työvoimasta. Noh, prosentti sinne tai tänne! Ja alvistahan ne isot rahat tulee, sanoo vasemmisto. Oikeistohallitus nyökkää, ja nostaa alvia.

Kulut eivät tietysti maahanmuuton osalta jää tietenkään noihin lukemiin pitkällä aikavälillä. Kun katsoo Migrin tilinpäätöksiä viime vuosilta, niin voi todeta, että maahanmuuttoteollinen kompleksi pulskistuu ja voi hyvin. Orpon hallitusohjelman maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa valtioneuvoston sivuilta tarkastellessa sitä myös miettii, että tuleekohan painotus opiskelu- ja työvoimaperäiseen maahanmuuttoon muodostumaan talouden kannalta menestystarinaksi. Se hyöty mikä onnistuneellakin työvoimaperusteisella maahanmuutolla saadaan, on nopeasti syöty toisenlaisella maahanmuutolla.

[Golimar]

Tuon apurahastajan voisi hyvin korvata analfabeetilla viidakon villillä.

X

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan maahanmuuttajat nähdään Suomessa ensisijaisesti ongelmana. Heidät hyväksytään usein vasta, kun he työllistyvät.

Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Laura Mankki on tutkinut väitöskirjassaan matalapalkkaista työtä tekevien maahanmuuttajien elämää. Mankin mukaan Oulun puukotusten tapaiset rasistiset väkivallanteot tai työmarkkinoilla tapahtuva työvoiman hyväksikäyttö ovat kasaumia arjen rasismista.

Sitä ovat esimerkiksi rodullistetut tai sukupuolittuneet ennakkoluulot, joiden avulla ihmisiä ohjataan tiettyihin töihin. Rodullistamisella tarkoitetaan tiettyjen ominaisuuksien ja sosiaalisten toimintojen liittämistä etnisyyteen.

Rasismi näkyy myös arjen kohtaamisissa.

– Esimerkiksi mustien miesten kuljeskelua kadulla tulkitaan helposti laiskuutena, ja toisaalta heihin liitetään mielikuva aggressiivisuudesta.

X

Valkoisten suomea puhuvien suomalaisten asenteisiin vaikuttavat hyvin paljon sekä tiedostetut että tiedostamattomat mallit, jotka liittyvät rodullistamiseen.

– On tärkeää yrittää purkaa sitä, miksi maahanmuuttajiin ja siirtolaisiin kohdistuu näin paljon ennakkoasenteita, Mankki sanoo.

Mankki kehottaa pohtimaan, miten valkoisuus ja länsimaisuus vaikuttavat omiin ajatuksiin.

Esimerkiksi hän nostaa erilaiset asumismuodot, joissa iso määrä väkeä elää saman katon alla. Suomalaiset ovat tottuneet asumiseen yksin tai kahden aikuisen perheissä. Länsimaisista normeista poikkeava toiminta voidaan nähdä outona.

Mankki korostaa, ettei rasismi saavu siirtolaisten mukana.

Suomi ei tutkijan mukaan myöskään ole rasismin ulkopuolella, vaikka niin pohjoismaisessa ihanteessa joskus ajatellaan. Esimerkiksi saamelaisia ja romaneja on sorrettu jo ennen kuin maahanmuutto alkoi lisääntyä.

X

Mankin mukaan työväenluokkaa pyritään tietoisesti heikentämään keinoilla, joissa hyödynnetään erilaisia rodun ja sukupuolen erotteluja.

X

– Samoin kuin rasismi, halpa työvoima ei saavu tänne siirtolaisten mukana, vaan kapitalismi käyttää rotujen tai sukupuolten erottelua hyväkseen.

X

Laura Mankin sukupuolentutkimuksen alan väitöstutkimus "Suomessa töissä: luokan, rodun ja sukupuolen intersektionaalisia kamppailuja" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina 28.6.2024.

https://yle.fi/a/74-20096280?

https://uefconnect.uef.fi/henkilo/laura.mankki/

https://jyu.academia.edu/LauraMankki

https://politiikasta.fi/author/laura-mankki/

https://www.sttinfo.fi/tiedote/70342472/2862024-maahanmuuttajien-kamppailujen-tunnistamiseksi-tarvitaan-luokan-rodun-ja-sukupuolen-tutkimista-mankki?publisherId=69817172&lang=fi

https://www.ku.fi/artikkeli/3502109-maahanmuuttaja-pettyy-tyoelamassa