Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[Riukulehto]

Voi vain kuvitella, kuinka kalliiksi yhteiskunnalle tulevat tällaiset tyypit. Kansalaisuutta eivät sentään myötäneet.

Hel­sin­gin HAO 25.9.2024 5564/​​2024

Valittaja oli hakenut Suomen kansalaisuutta ja pyytänyt poikkeamista kielitaitoa koskevasta edellytyksestä terveydentilansa perusteella.

Esitettyjen lääkärintodistusten mukaan valittajalla oli ollut posttraumaattiseen stressireaktioon sopivia oireita ja psykoottisia oireita jo kotimaassaan, ja Suomessa hänellä oli diagnosoitu skitsofrenia. Valittajalla oli pysyviä ja hoitoon reagoimattomia oireita, jotka heikensivät muisti-, keskittymis- ja oppimiskykyä sekä ilmaisukykyä. Lisäksi oirekuvaan kuului lääkärin arvion mukaan todennäköinen tasoltaan epäselvä kognition alenema, jonka voitiin olettaa olevan pitkäaikainen tai jopa pysyvä. Lääkärin arvion mukaan voinnin muuttuminen lähitulevaisuudessa oli hyvin epätodennäköistä, eikä valittaja pystynyt sairautensa vuoksi opiskelemaan suomen kieltä. Valittaja oli siirtynyt Suomessa palveluasumiseen, koska ei ollut kyennyt huolehtimaan itsestään, kodistaan, lääkityksestään tai raha-asioistaan. Valittajalle oli määrätty edunvalvoja taloudellisten asioiden hoitoa varten.

Valittaja oli esittänyt kielitaidostaan aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta annetun todistuksen, jonka mukaan valittajan suomen kielen taito oli kirjoittamisessa, kuullun ja luetun ymmärtämisessä kielitaitotasolla A2.1 sekä puhumisessa kielitaitotasolla A2.2.

Hallinto-oikeus totesi, että kielitaitoedellytyksestä poikkeaminen valittajan terveydentilan perusteella edellyttäisi sitä, että valittajan olisi pysyvästi mahdotonta täyttää kielitaitoedellytystä tai että häneltä olisi kohtuutonta vaatia sen täyttämistä. Valittajan kognition aleneman tasoa ja aleneman pysyvyyttä ei voitu saadusta selvityksestä päätellä. Hallinto-oikeus arvioi, että valittajan sairaudet heikensivät ja vaikeuttivat hänen mahdollisuuksiaan saavuttaa kansalaisuuslaissa edellytetty kielitaito. Valittaja oli kuitenkin sairauksistaan huolimatta kyennyt jo opiskelemaan suomen kieltä. Asiassa ei esitetyn selvityksen perusteella voitu todeta, että valittajan terveydentila olisi pysyvästi esteenä kielen oppimiselle siten, että hänen olisi kansalaisuuslain 18 b §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla mahdotonta täyttää kielitaitoedellytystä tai että olisi kohtuutonta vaatia sen täyttämistä. Valittaja oli Maahanmuuttoviraston päätöksentekohetkellä ollut vasta 34-vuotias, joten valittajalta ei ollut hänen ikänsäkään puolesta kohtuutonta vaatia kielitaitoedellytyksen täyttämistä. Asiassa ei siten ollut edellytyksiä poiketa kielitaitoedellytyksestä valittajan terveydentilan perusteella.

Äänestys lopputuloksesta 20–2.

Kansalaisuuslaki 13 § 1 mom 6 k ja 2 mom, 18 b § 1 mom 3 k

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ann-Mari Pitkäranta, Outi Siimes, Virpi Ikkelä, Pia Repo, Tuula Pääkkönen, joka on myös esitellyt asian, Camilla Sandström, Mervi Hietanen, Riitta Hämäläinen, Annina Nieminen, Henna Rintala, Hanna Välimaa, Sami Sarvilinna, Petri Hellstén, Jatta Rinta-Hoiska, Joel Oksanen, Anna Pitkänen, Sanni Rantanen, Emmi Lesonen, Iiris Laitinen, Inka Saarvio, Ville Huovinen ja Anna Autio de Galbert.

https://oikeus.fi/hallintooikeudet/helsinginhallinto-oikeus/fi/index/hallintooikeusratkaisut/helsinginhao25.9.2024374082032024.html

[Äpyli]

Voi vain kuvitella, kuinka kalliiksi yhteiskunnalle tulevat tällaiset tyypit. Kansalaisuutta eivät sentään myötäneet.

Ei tarvitse kuvitella. Kysyin asioista perillä olevalta henkilöltä ajantasaista tietoa. Vrk-kustannus on karkeasti n. 200e mikäli kyse on 24/7-tuetusta asumisesta. Eli 73000e/vuosi. Päälle kustannukset mahdollisista muista yhteiskunnan palveluista, skitsofrenia tuppaa yleensä aiheuttamaan ajoittaista laitoshoidon tarvetta. Mahdollisesti Kela korvaa lääkkeet kun skitsofrenia lukeutuu erityiskorvauksen suhteen vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin. Voiko ei-kansalainen saada takuueläkettä? Näin Kelan sivulta voisi ymmärtää, kansalaisuudesta ei mainintaa. Lienee niin että tällaisessa palvelussa asuvan tuloista osa menee maksuihin mutta luultavasti jonkinlaista käyttörahaa pitää jäädä. Joka tapauksessa ei taida olla 100k/vuosi kustannustaso kaukana kun kaikki huomioidaan, varsinkin mikäli alkaa hulluttamaan ja joutuu laitoshoitoon (esh-tason psykiatrinen hoito lienee tonnin tietämillä per vuorokausi mutta hoitoaika ei välttämättä nykyisin ole järin pitkä).

Joten vähintään noin seitsemän duunarin maksamat tuloverot vuoden ajalta on kerättävä yhteen jotta mainittu ei-kansalainen saa Suomessa elellä. Me tienataan tällä.

[Golimar]

X

Vieraskielisten osuus tukien saajista on reilusti yli kaksinkertainen verrattuna heidän väestöosuuteensa.

Viime vuonna vieraskielisten osuus perustoimeentulon saajista oli korkein Espoossa (suluissa vuoden 2017 luku). Espoossa 46,6 % (38,1 %) perustoimeentulotuen saajista oli vieraskielisiä.

Vieraskielisten osuus Espoon väestöstä oli 23,6 prosenttia 2023 ja 16 % 2017,

Vantaalla vieraskielisten osuus perustoimeentulosta oli viime vuonna lähes sama kuin Espoossa eli 46,4 (36,6 %). Helsingissä heidän osuutensa oli 41,1 % (25,0 %).

Vantaalla vieraskielisten osuus väestöstä oli viime vuonna 26,9 % ja Helsingissä 19,6 prosenttia. Vuoden 2017 vastaavat lukemat olivat 17,7 % (Vantaa) ja 15,3 % (Helsinki).

Perustoimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

Espoo oli kärjessä myös työmarkkinatukivertailussa (suluissa vuoden 2017 tiedot). Viime vuonna 48,2 % (28,5 %) espoolaisista työmarkkinatuen saajista oli vieraskielisiä. Vantaalla vastaavat lukemat olivat 47,3 % (27,6 %) ja Helsingissä 37,1 % (25,0 %).

Työmarkkinatuki on toinen Kelan maksamista työttömyystuista. Se turvaa toimeentulon, kun hakee töitä. Työmarkkinatukea voi saada työtön, joka tulee ensi kertaa työmarkkinoille tai työtön, joka ei ole ollut riittävän pitkään töissä eli ei täytä työssäoloehtoa. Työmarkkinatukea voi saada myös työtön, joka on saanut enimmäisajan ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa.

Yleisen asumistuen saajista vieraskielisten osuus oli Vantaalla (suluissa vuoden 2017 tiedot) 40,6 % (33,6 %), Espoossa 35,3 % (30,0 %) ja Helsingissä 28,4 (24,8 %).

X

Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen sanoo, että perustoimeentulotuki, työmarkkinatuki ja yleinen asumistuki ovat etuuksia, joita maksetaan tyypillisesti henkilöille, jotka ovat työttömiä ja joilla on pienet tulot.

X

Onko maahanmuutto ollut hyvää, kun vieraskielisten osuus tuista on yli kaksinkertainen heidän väestöosuuteensa nähden?

– Tuo on ehkä hieman erikoinen kysymys, koska vieraskielisten joukossa on muitakin kuin maahanmuuttajia. Siellä on myös esimerkiksi Suomessa syntyneitä. Näistä luvuista ei voi päätellä, onko maahanmuutto ollut hyvää vai huonoa, Jauhiainen vastaa.

X

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cc056d65-d69b-49ff-959d-9ba61611a0fe

[Uuno Nuivanen]

Näistä luvuista ei voi päätellä, onko maahanmuutto ollut hyvää vai huonoa, Jauhiainen vastaa.

Minä kyllä olisin voinut niistä jotain päätellä. Ehkä juuri siksi en olekaan tutkimuspäällikkö.

[ämpee]

Onko maahanmuutto ollut hyvää, kun vieraskielisten osuus tuista on yli kaksinkertainen heidän väestöosuuteensa nähden?

– Tuo on ehkä hieman erikoinen kysymys, koska vieraskielisten joukossa on muitakin kuin maahanmuuttajia. Siellä on myös esimerkiksi Suomessa syntyneitä.

Kyllä mielestäni maahanmuuttoa voidaan perustellusti pitää epäonnistuneena jos Suomeen voidaan jo syntyä vieraskielisenä.

Kotouttamisteolisuuteen ja sen historiaan ottaa eduskunnassa kantaa historioitsija.
Kannanoton kesto vain 3:23.
https://www.youtube.com/watch?v=TK0wkEXYyxY

[Eino P. Keravalta]

Joitakin suomalaisen maahanmuuttopolitiikan virheitä satunnaisessa järjestyksessä, korjattava heti:

1. Imuroidaan maahanmuuttoa matalan ÄO:n maista

2. Imuroidaan maahanmuuttoa kulttuureista, jotka eivät ole yhteenliitettävissä länsimaisen kulttuurin ja arvojen kanssa.

3. Maahan pääsee perusteetta, esimerkiksi turvallisesta maasta tullen, mutta turvapaikkaa hakien.

4. Ketään ei palauteta suojeluntarpeen lakattua.

5. Suojelua ei siirretä ulos Suomesta kolmenteen maahan esimerkiksi Afrikkaan.

6. Tarjoamme huippuluokan tuet mikä lisää haittamaahanmuuton vetoa.

7. Tulijat syrjäyttävät suomalaiset mm. asuntojonossa, vaikka kyse on tilapäisen suojelun tarpeesta, missä parakkikin riittää.

8. Ilmaista rahaa jaetaan vaikka tuki pitää jakaa vaatteina ja ruokana.

9. Tulijat päästetään yhteiskuntaan heti päivästä yksi lähtien vaikka heidän asiansa on käsittelemättä.

10. Emme tiedä, keitä tulijat ovat, ketään paperitonta ei koskaan saa päästää kaduille.

11. Ketään ei palauteta käytännössä.

12. Rikoksista saa vain lieviä rangaistuksia, joita tulijat pitävät vitsinä.

13. Kielitaitoa ei vaadita.

14. Työntekoa ei vaadita.

15. Huijaamme itseämme uskomaan, että on olemassa jokin 'kotouttaminen'-nimen asia.

16. Edes raskaat rikokset eivät tavallisesti johda palauttamiseen.

17. Yhdistämme perheet tai perheeksi väitetyt.

18. Jaamme kansalaisuuksia erittäin kevyin perustein.

19. Asutamme tulijat kasvukeskuksiin, vaikka edullisempaa se olisi syrjäkylillä.

20. Pyytelemme anteeksi 'rasismiamme', mikä saa tulijat entistä rasistisemmiksi suomalaisia kohtaan.

21. Maksamme tulkit aivan liian pitkään.

22. Opetamme tulijoille heidän kieltään ja uskontoaan kouluissa.

23. Emme edes pyri estämään väestönvaihtoa ja sallimme suomalaisiin kohdistuvat väkivallan ja rasismin.

24. Ylläpidämme vinoutunutta, miesvoittoista maahanmuuttoa.

25. Emme kriminalisoi länsimaisten arvojen vastaisia, fasistisia uskontoja, jotka pyrkivät väkivaltaan ja vallankaappaukseen.

( Edit: riviväliä kavennettu, sisältöön ei puututtu )

[Emo]

Kansanedustajan kommentti Itäkeskuksesta kuohuttaa – Näin hän sitä selittää

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/57724aa0-e729-461e-a6f3-06a6b3d4e2c2

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu kertoi eilen viestipalvelu X:ssä, että hän oli käynyt Helsingin Itäkeskuksessa.

– Jokaisen kansanedustajan kannattaa käydä vaikkapa Itäkeskuksessa. Vierailin siellä. Sanotaan, että muu Suomi seuraa Helsinkiä ja tulee sen perässä. Jos tulevaisuuden näkee Itäkeskuksessa, meillä taitaa olla silloin kirkkojen sijaan minareetteja ja demokratian sijaan sharia-laki, Aittakumpu kirjoitti X:ssä.

Minareetit ovat moskeijoiden torneja, joista lausutaan islamin rukouskutsu. Sharia-laki on muslimien pyhään kirjaan Koraaniin perustuva lakijärjestelmä. Sharia-lain näkemykset esimerkiksi homoseksuaalisuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta ovat kaukana länsimaisesta ihmisoikeuskäsityksestä.

Iltalehti pyysi Aittakumpua kommentoimaan julkaisuaan ja siitä aiheutunutta kiivasta keskustelua. Aittakumpu kieltäytyi Iltalehden puhelinhaastattelusta, koska oli kertomansa mukaan viettämässä aikaa lastensa kanssa. Hän kuitenkin kommentoi asiaa Iltalehdelle sähköpostitse.

Kirjoititte X:ssä, että jos muu Suomi seuraa Helsinkiä, niin meillä on tulevaisuudessa minareetteja kirkkojen tilalla ja demokratian sijasta sharia-laki. Mitä tarkoititte tällä?

– Halusin tuoda julkaisullani esille sen tosiasian, että maahanmuuttopolitiikalla on seurauksensa. Islaminuskoisten määrä kasvaa Suomessa, ja muslimit eivät yleisesti ottaen halua rakentaa kirkkoja, vaan moskeijoita minareetteineen, Aittakumpu kirjoittaa Iltalehdelle lähettämässään sähköpostiviestissä.

Mitä ajattelette tämän julkaisun alle heränneestä keskustelusta?

– Mielestäni on hyvä, että näistä asioista keskustellaan, mutta ihmettelen etenkin vihervasemmiston yksisilmäistä näkökulmaa. Minua hämmästyttää yhä uudelleen se, että maahanmuuttopolitiikassa tiettyjen tosiasioiden esiin nostamisesta saa perusteetta rasistin leiman, Aittakumpu kirjoittaa vastauksessaan.

Loppu linkistä, vaikka tuossa tärkeimmät.

[Outo olio]

^"Kaikki muut" kannattavat nykyisenkaltaista maahanmuuttoa, koska nykyisenkaltainen maahanmuutto ei tietenkään johda maan ja yhteiskunnan islamisaatioon. Pekka Aittakumpu taas esittää epäilyn, että hei kaikki, saattaapa se johtaakin.

Jos "kaikki muut" nyt jatkavat samaa rataa, ei se ole ihmeellistä, mutta jos Aittakumpukin on myöhemmin kannattamassa islamilaista maahanmuuttoa, profiloituisi hän pahaksi ihmiseksi: muut eivät ehkä oikeasti tiedä, mitä ovat tekemässä, mutta hän ainakin tietää.

[Siili]

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan viidesosalla Ruotsiin työn perään 2000-2023 tulleilla ei ole virallistettuja tulonlähteitä, siis ei myöskään yhteiskunnallisia tukia.

https://www.friatider.se/ny-studie-var-femte-arbetskraftsinvandrare-saknar-arbete

En femtedel av så kallade arbetskraftsinvandrare i Sverige har inget jobb och inga registrerade förvärvsinkomster alls, visar en omfattande ny studie.

Studien bygger på data gällande de som varit folkbokförda från perioden 2000–2023 och lyfter fram både framgångar och "betydande utmaningar".

– Det mest överraskande fyndet är att en så pass stor andel av de som kommit hit för att arbeta inte har några synliga inkomster. Vi kan bara spekulera i hur denna grupp försörjer sig, eftersom de heller inte får bidrag i någon större utsträckning, säger Erik Sjödin vid Institutet för social forskning vid Stockholms universitet.

Pimeä talous on ilmeisen laajaa Ruotsissa. Milloin Suomessa?

[Phantasticum]

Maahanmuuttovirasto päivitti joulukuussa 2022 linjaansa afganistanilaisten turvapaikkahakemusten suhteen. Kaikille afganistanilaisille naisille ja tytöille myönnetään pakolaisasema.

Maahanmuuttovirasto: Afganistanilaisille naisille ja tytöille pakolaisasema

Kuinkahan paljon afgaaninaisia on tullut Suomeen turvapaikkastatuksella Maahanmuuttoviraston aiemman linjauksen perusteella. Ei ole pelkoa, että ainakaan Suomesta käännytettäisiin, koska täältä ei käännytetä niitäkään, joilla turvapaikkakriteerit eivät täyty.

EU-maat voivat myöntää afganistanilaisille naisille turvapaikan kansallisuuden ja sukupuolen perusteella, linjasi EU-tuomioistuin (ECJ) perjantaina.

Tuomioistuin teki päätöksensä sen jälkeen, kun Itävallan viranomaiset kieltäytyivät tunnustamasta kahden afganistanilaisen naisen pakolaisasemaa. Naiset kantelivat asiasta ensin Itävallan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta asia eteni EU-tuomioistuimeen.

Vuonna 2021 valtaan palannut Taleban-liike on heikentänyt Afganistanissa naisten asemaa niin paljon, että YK puhuu jo sukupuoliapartheidista. ECJ tulkitsi Talebanin naisiin kohdistaman syrjinnän olevan vainoa, joka oikeuttaa pakolaisaseman tunnustamiseen.

Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat jo tähän asti tulkinneet sukupuolen riittäväksi perusteeksi myöntää afganistanilaisille naisille turvapaikka.

Yle: EU-tuomioistuin: Afganistanilaiset naiset voivat hakea turvapaikkaa sukupuolensa perusteella

[potta]

Kansanedustajan kommentti Itäkeskuksesta kuohuttaa – Näin hän sitä selittää

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/57724aa0-e729-461e-a6f3-06a6b3d4e2c2

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu kertoi eilen viestipalvelu X:ssä, että hän oli käynyt Helsingin Itäkeskuksessa.

– Jokaisen kansanedustajan kannattaa käydä vaikkapa Itäkeskuksessa. Vierailin siellä. Sanotaan, että muu Suomi seuraa Helsinkiä ja tulee sen perässä. Jos tulevaisuuden näkee Itäkeskuksessa, meillä taitaa olla silloin kirkkojen sijaan minareetteja ja demokratian sijaan sharia-laki, Aittakumpu kirjoitti X:ssä.

useat vihervassarit ovat taas Pekan avausta jakaneet ja alle tyhmää esittäen ihmetelleet sitä, miten suomalainen on mahdollista ulkonäön perusteella erottaa. ymmärrän, että heille voi suomalaisuuden määritteleminen olla sinänsä mahdotonta kun muut etnisyydet ovat niin herranjestas fantastisia.

siispä vihervasemmistokollektiivi: suosittelen tarkastelemaan asiaa negaation ja häpeän kautta - muistele tilannetta kun viimeksi tapahtui jotain, minkä takia sai taas hävetä suomalaisuutta niin paljon, että pitäis ihan pois muuttaa. häpesitkö silloin myös kaikkia Itiksessä liikkuvia? 

[Lalli IsoTalo]

Kun PS voittaa seuraavat eduskuntavaalit, niin tässä onkin sitten valmis hallitusohjelma sen suhteen mitä pitää fiksata kuntoon. @Matias Turkkila

Joitakin suomalaisen maahanmuuttopolitiikan virheitä satunnaisessa järjestyksessä, korjattava heti:

1. Imuroidaan maahanmuuttoa matalan ÄO:n maista

2. Imuroidaan maahanmuuttoa kulttuureista, jotka eivät ole yhteenliitettävissä länsimaisen kulttuurin ja arvojen kanssa.

3. Maahan pääsee perusteetta, esimerkiksi turvallisesta maasta tullen, mutta turvapaikkaa hakien.

4. Ketään ei palauteta suojeluntarpeen lakattua.

5. Suojelua ei siirretä ulos Suomesta kolmenteen maahan esimerkiksi Afrikkaan.

6. Tarjoamme huippuluokan tuet mikä lisää haittamaahanmuuton vetoa.

7. Tulijat syrjäyttävät suomalaiset mm. asuntojonossa, vaikka kyse on tilapäisen suojelun tarpeesta, missä parakkikin riittää.

8. Ilmaista rahaa jaetaan vaikka tuki pitää jakaa vaatteina ja ruokana.

9. Tulijat päästetään yhteiskuntaan heti päivästä yksi lähtien vaikka heidän asiansa on käsittelemättä.

10. Emme tiedä, keitä tulijat ovat, ketään paperitonta ei koskaan saa päästää kaduille.

11. Ketään ei palauteta käytännössä.

12. Rikoksista saa vain lieviä rangaistuksia, joita tulijat pitävät vitsinä.

13. Kielitaitoa ei vaadita.

14. Työntekoa ei vaadita.

15. Huijaamme itseämme uskomaan, että on olemassa jokin 'kotouttaminen'-nimen asia.

16. Edes raskaat rikokset eivät tavallisesti johda palauttamiseen.

17. Yhdistämme perheet tai perheeksi väitetyt.

18. Jaamme kansalaisuuksia erittäin kevyin perustein.

19. Asutamme tulijat kasvukeskuksiin, vaikka edullisempaa se olisi syrjäkylillä.

20. Pyytelemme anteeksi 'rasismiamme', mikä saa tulijat entistä rasistisemmiksi suomalaisia kohtaan.

21. Maksamme tulkit aivan liian pitkään.

22. Opetamme tulijoille heidän kieltään ja uskontoaan kouluissa.

23. Emme edes pyri estämään väestönvaihtoa ja sallimme suomalaisiin kohdistuvat väkivallan ja rasismin.

24. Ylläpidämme vinoutunutta, miesvoittoista maahanmuuttoa.

25. Emme kriminalisoi länsimaisten arvojen vastaisia, fasistisia uskontoja, jotka pyrkivät väkivaltaan ja vallankaappaukseen.

[Lalli IsoTalo]

^"Kaikki muut" kannattavat nykyisenkaltaista maahanmuuttoa, koska nykyisenkaltainen maahanmuutto ei tietenkään johda maan ja yhteiskunnan islamisaatioon. Pekka Aittakumpu taas esittää epäilyn, että hei kaikki, saattaapa se johtaakin.

The Puoleen on vähän vaikeaa valita kumpaa se himoitsee enemmän, DDR-kommunismia vai jihad-islamisaatiota. Joten molempia sitten tuetaan, rinta rinnan. Heitetään paskaa Suomineidon naamaan ja toivotaan että molemmat myrkyt tarttuisivat.

Jos "kaikki muut" nyt jatkavat samaa rataa, ei se ole ihmeellistä, mutta jos Aittakumpukin on myöhemmin kannattamassa islamilaista maahanmuuttoa, profiloituisi hän pahaksi ihmiseksi: muut eivät ehkä oikeasti tiedä, mitä ovat tekemässä, mutta hän ainakin tietää.

»Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.»

"Jumala armahtaa, minä en."
- Tony Halme

[ikuturso]

Olin ihan äimän käkenä kun luin tämän hesarista.

Suomi tyrmäsi pakolais­perheen isän pääsyn Suomeen tulojen puutteen takia – Tuomioistuin siunasi päätöksen
Pakolaisaseman saanut eritrealainen nainen ei saanut kolmen lapsensa isää Suomeen, koska hänellä ei ollut tuloja.

Lue tiivistelmä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) hylkäsi eritrealaisen perheen valituksen isän oleskelulupahakemuksen hylkäämisestä.

Naiselle ja lapsille myönnettiin turvapaikka 2016, mutta miehen hakemus hylättiin tulojen puutteen vuoksi.

Hallinto-oikeuden mukaan lain toimeentuloedellytyksistä ei voida poiketa pelkästään sen takia, että yhteiselämä lapsen ja isän välillä katkeaisi.

EIT:n päätöksessä todetaan, että Suomen viranomaiset olivat löytäneet tasapainon perheen etujen ja maahanmuuton valvonnan välillä.

https://www.hs.fi/tutkiva/art-2000010746381.html

Maailmassa on tällä hetkellä virhe, mutta ehkä se alkaa pikkuhiljaa korjaantua.
Automaatti on rikki tai se ainakin hieman yskii.

Surullinen tarina kokonaan linkistä.

Mies ollut Eritrean armeijan sotilas.
Nainen päässyt Suomeen. Tehnyt perheenyhdistämishakemuksen liian myöhään. Lomakkeissa kerrottiin suomeksi, että pitää tehdä 3kk sisällä. Ilmeisesti hädänalaisen naisen kohdalla pulleroverkosto ei ollut aktivoitunut ja hakemus jätetty myöhään, jolloin astui voimaan 2900 euron nettokuukausituloraja perheen saamiseksi Suomeen.

Nainen ei ole opiskellut suomea, eikä yrittänyt päästä työelämään vaikka on työkykyinen. Mutta mies pitäisi saada elätettäväksi meidän verorahoillamme.

Siis miettikää.... 3kk raja ehtii mennä umpeen ja EIT sanoo, että homma on ihan OK.
Ajatelkaa, jos meillä ei olisi hyysäriverkostoa huolehtimassa, että deadlinet eivät umpeudu ja että kaikki kohdat hakemuksissa täytetään viimeisen päälle, niin...
Vaan kuka auttaisi Penaa ja Arskaa kuponkien täytössä.

-i-

[Kapseli]

Helsingistä on tullut/nopeasti tulossa vähän samanlainen suomalaisuuden näyttämö kuin turistirysien hotellin viereinen kauppa. Jos haluat nähdä juroja valkoihoisia suomalaisia ja suomalaista kulttuuria niin helsinki lienee aivan väärä paikka hakea sitä. Sama turistirysissä. Jos haluat tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin ym. niin se sinulle räätälöity kokemus siinä hotellin edustalla on väärä paikka hakea sitä. Siinä sitä on turistilla ihmettelemistä kun saapuu eksoottiseen Suomeen karjalanpiirakoineen ja puusaunoineen ja hämmästelee jossain itäkeskuksessa. 😁

[ikuturso]

Täältä lähetetään lapsia rangaistusmatkalle vaarallisiin maihin.

Lilianin vei sinne ihan oma isä. Veljensä luo naitettavaksi ja naitavaksi teininä.

Isä sinne kuuluisi. Minun puolesta "liian länsimaiseksi kasvanut lapsi" voisi vaikka jäädä tänne. Tiedä vaikka jostain sellaisesta tulisi toinen Ayaan Hirsi Ali.

Isät ja äidit voitaisiin viedä veljiensä luo serkkujensa naitavaksi.

Eipä tuota isääkään kukaan Irakissa ampunut. Sukukaan ei ollut hylännyt, kun veljeltä löytyi auttava käsi ja serkulta auttava penis.

Ulkoministeri Valtonen. Koska paluulennot alkavat?

https://yle.fi/a/74-20116375

Kaikki alkoi, kun Lilian oli 13-vuotias. Hän oli juuri aloittanut seitsemännen luokan koulussa. Hänen isänsä ehdotti, että he lähtisivät kahdestaan lomamatkalle Irakiin.

...

Perillä Etelä-Irakissa isä jätti Lilianin veljensä maatilalle. Lilian odotti isää takaisin, mutta vähitellen hänelle valkeni, että isä ei ollut enää lainkaan tulossa.

...

Lilianin mukaan hänen vanhempansa olivat huolissaan siitä, että hän ei olisi enää neitsyt. Hän kertoo, että vanhemmat veivät ennen matkaa hänet tutkittavaksi lääkärin vastaanotolle. Heidän silmissään neitsyys oli osoitus naisen kunniallisuudesta ja avioliiton ehto. Lääkärin mukaan Lilian oli neitsyt, mutta vanhemmat päättivät silti lähettää hänet pois Suomesta.

...

Lilianin pääsi lopulta takaisin Suomeen tultuaan raskaaksi. Kun hän oli 16-vuotias, hänet naitettiin Irakissa paljon vanhemmalle serkulle.

Pian sen jälkeen Lilian alkoi odottaa lasta. Hänen terveydentilansa heikkeni niin paljon, että perhe antoi hänelle luvan matkustaa Suomeen synnyttämään.

...

Suomessa neitsyystarkastus, raskauskomplikaatiot, synnytys. Kaikki kulttuurisensitiivisyyden vuoksi.
Ja isi vei Irakiin, jossa isiä odottaa varma kuolema - ainakin turmapaikkapäätöksen mukaan, oletan.

-i-

[Uuno Nuivanen]

Eiköhän serkku perheenyhdistetä Hölmölään, mikä lienee kuulunut suunnitelmaan.

[ikuturso]

Eiköhän serkku perheenyhdistetä Hölmölään, mikä lienee kuulunut suunnitelmaan.

Ei ole tiettävästi yhdistetty ja artikkelin tapahtumista on melkein 15 vuotta. Tuolloin 16-vuotias on nyt "kolmekymppinen". Eli 13-vuotias (vietiin "lomalle") hän olisi ollut hommaforumin perustamisen aikoihin.

Tiedä sitten mikä on totuus.

-i-

[Roope2]

Jos joku hippari on lähtenyt liikkeelle kotimaastaan vuosia sitten, kulkenut aikansa päätyen viimein Venäjälle tai Valko-Venäjälle, ja kun hän saapuu ryhmän mukana Suomen tai Puolan rajalle, niin kas kummaa, juuri sillä sekunnilla hiippariimme iskee valtaisa turvattomuuden tunne, ellei hän heti pääse rajan yli.

Turha rajan länsipuolella on hermostua ja tehdä hätiköityjä päätöksiä, vaan tilanteen kehittymistä ja taustoja voi rauhassa seurata. Kun hiipparimme on matkansa aikana pärjännyt ilman hengenmenetystä rajalle asti, niin tuskinpa Venäjän tai Valko-Venäjän puoleinen raja-alue on matkan vaarallisimpia alueita.

[sancai]

Suomen maahanmuuttotsunami jatkuu lähes ennätysvuoden 2023 tasolla. Vuotta 2020 edeltävästä tasosta maahanmuutto näyttää kolminkertaistuneen pysyvästi, kun Suomen korkeakoulut ja ammattikoulut avattiin Euroopan ulkopuolisille maahanmuuttajille. Vain vähemmistö maahanmuuttajista tulee enää työn perässä tai humanitäärisinä maahnmuuttajina. Nyt Suomeen virtaa "opiskelijoita" ja perheenjäseniä Intiasta, Pakistanista, Bangladeshista ja Afrikasta.

[tweet]1845889095739810035[/tweet]

[F1nka]

Talouspolitiikka, markkinatalous, verotus ja maahanmuutto (Matti Viren) | Puheenaihe 544
https://www.youtube.com/watch?v=lmRxLGYyxKY

⌚ AIKALEIMAT
0:00 Julkinen sektori
6:10 Rakennusluvat
11:31 Hyvinvointivaltio
13:40 Onnellisuuskyselyt
18:41 Amerikka ja markkinatalous
28:16 Vapaa-ajan arvostus
33:06 Talouskasvu
41:50 Mistä leikataan?
44:10 Koulutus ja tutkimus
51:42 EU:n tarkkailuluokka
56:28 Maahanmuutto
1:01:57 Tutkimukset
1:11:58 Pitääkö tehtaan olla Suomessa?
1:18:01 Tuottavuuden kasvu
1:27:27 Syntyvyys

Aika suoraa kommentointia yllä olevista aiheista.

[Golimar]

Yhden moniosaajan kun päästää rajan yli niin jäljessä tulee kylällinen.

X

Lähes 10 prosenttia maahanmuuttajista eli yli 30 000 henkilöä ei osaa suomea tai ruotsia tai ainakin niin huonosti, etteivät he selviä sillä.

Tiedot ovat THL:n Moni Suomi -tutkimuksesta vuodelta 2022. Ne koskevat 20–74-vuotiaita. Vuonna 2022 koko maahanmuuttaneen aikuisväestön määrä oli noin 379 000.

Yle tapasi kolme maahanmuuttajaa, jotka ovat eläneet Suomessa vuosia osaamatta suomea.

X

Grace Oluchi Enene-Amachree, 35, Nigeria
Nigerialainen Grace Oluchi Enene-Amachree koki kulttuurishokin, kun hän muutti Suomeen opiskelemaan sairaanhoitajaksi syyskuussa neljä vuotta sitten.

X

– Afrikkalaisina olemme hyvin yhteisöllisiä, täällä ollaan yksityisiä. Kun yrittää tervehtiä, ihmiset eivät välttämättä vastaa, Grace kertoo nyt kotonaan Helsingin Pihlajamäessä.

X

Nyt Gracen jaloissa kurkistelevat vajaan kolmen vuoden ikäinen tytär Boma ja seitsemän kuukauden ikäinen poika Damiete. He kuulevat kotona igbon ja englannin kieltä – ja nyt jonkin verran myös suomen sanoja.

Grace aloitti suomen kielen kurssin tänä syksynä. Hän kertoo jo ymmärtävänsä suomea, mutta ei osaa vielä vastata sujuvasti.

Ystävät houkuttelivat Gracen Suomeen Tanskasta, jossa hän asui neljä vuotta ja opiskeli katastrofien hallintaa Kööpenhaminan yliopistossa. Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi Grace muutti nigerialaisen aviomiehensä Enenen ja lastensa kanssa Helsinkiin viime vuonna.

X

Ennen valmistumistaan sairaanhoitajaksi hän työskenteli sairaalassa lähihoitajana.

X

Grace on hakenut tänä syksynä päättyneen äitiyslomansa jälkeen aktiivisesti töitä.

X

Grace kaipaisi jonkinlaista helpotusta kielitaitovaatimuksiin töihin pääsemiseksi.

X

Brasilialainen solubiologi Leonardo Almeida-Souza on asunut Suomessa viisi vuotta, mutta osaa vain joitain suomen sanoja.

X

Kotoa on muutaman kilometrin matka työpaikalle Viikkiin. Almeida-Souza toimii solubiologian apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa.

X

– En voi ymmärtää vitsejänne. Google-kääntäjä ei ymmärrä kulttuuria eikä kontekstia, solubiologi sanoo.

X

Belgiassa Leonardo oppi vaimonsa äidinkielen hollannin. Suomessa mies kävi aluksi yhden suomen kielen kurssin laihoin tuloksin. 8- ja 13-vuotiaat lapset puhuvat jo sujuvasti koulussa oppimaansa suomea. Perheellä on aikeita jäädä Suomeen.

X

Turkkilainen Abdurrahman Çakıcı on palannut kouluun lähellä eläkeikää. Hän suorittaa rakennusalan perustutkintoa ja alan suomen kielen kurssia Helsingissä.

X

– Koska emme näytä palaavan Turkkiin lähiaikoina, aion oppia suomea sen verran, että voin hoitaa omat asiani täällä, Abdurrahman kertoo.

X

– Onhan se hankalaa, kun ei voi puhua suoraan vastapuolelle ja ilmaista itseään, hän kertoo tulkin välityksellä.

Abdurrahmanilla ei ole ollut silti mitään hätää Suomessa. Täällä asuu kolme lasta, jotka osaavat sekä suomea että englantia. Myös hänen vaimonsa osaa jo auttavasti suomea.

X

Liikekumppanit ovat hoitaneet työneuvottelut. Sosiaalitukia Abdurrahman ei ole saanut, joten hänen ei ole juuri tarvinnut asioida virastoissa. TE-toimistoon hän meni ensimmäisen kerran tänä vuonna, kun hän halusi opiskelemaan.

Çakıcın perhe muutti 2016 Suomeen Turkin poliittisen tilanteen vuoksi. Abdurrahman on kouluttautunut Turkissa insinööriksi. Suomessa hän on toiminut osakkaana turkkilaisten perustamassa rakennusyrityksessä.

– Jouduimme lähtemään Turkista valmistautumatta. Meillä ei ollut pakolaisstatusta. Tulin Suomeen saadakseni oleskeluluvan liittymällä osakkaaksi erääseen yritykseen. Alussa minulla ei ollut aikaa oppia suomea.

Vuonna 2019 Abdurrahman aloitti suomen kielen kurssin, mutta koronapandemia keskeytti sen alkuunsa. Tänä syksynä alkoi uusi yritys.

X

Abdurrahman ihmettelee, miksi monet suomen kieltä osaavat maahanmuuttajat eivät saa koulutustaan vastaavia töitä. Niin on käynyt myös Abdurrahmanin liikekumppanille, turkkilaiselle insinöörille.

X

Abdurrahman uskoo, että olisi menestynyt paremmin, jos olisi oppinut suomen kielen. Eläkeikää lähestyessä sillä ei ole enää niin suurta merkitystä.

Suomen kansalaisuuden turkkilaismies kuitenkin haluaisi, mutta siinäkin esteenä on kielitaito. Abdurrahmanin mielestä hänen ikäisiltään ei pitäisi enää edellyttää suomen kielen taitoa kansalaisuuden saamiseksi.

X

https://yle.fi/a/74-20117458

[Roope]

Lähes 10 prosenttia maahanmuuttajista eli yli 30 000 henkilöä ei osaa suomea tai ruotsia tai ainakin niin huonosti, etteivät he selviä sillä.

X

Grace Oluchi Enene-Amachree, 35, Nigeria
Nigerialainen Grace Oluchi Enene-Amachree koki kulttuurishokin, kun hän muutti Suomeen opiskelemaan sairaanhoitajaksi syyskuussa neljä vuotta sitten.

X

Nyt Gracen jaloissa kurkistelevat vajaan kolmen vuoden ikäinen tytär Boma ja seitsemän kuukauden ikäinen poika Damiete. He kuulevat kotona igbon ja englannin kieltä – ja nyt jonkin verran myös suomen sanoja.

Grace aloitti suomen kielen kurssin tänä syksynä. Hän kertoo jo ymmärtävänsä suomea, mutta ei osaa vielä vastata sujuvasti.

Ystävät houkuttelivat Gracen Suomeen Tanskasta, jossa hän asui neljä vuotta ja opiskeli katastrofien hallintaa Kööpenhaminan yliopistossa. Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi Grace muutti nigerialaisen aviomiehensä Enenen ja lastensa kanssa Helsinkiin viime vuonna.

X

Ennen valmistumistaan sairaanhoitajaksi hän työskenteli sairaalassa lähihoitajana.

X

Grace on hakenut tänä syksynä päättyneen äitiyslomansa jälkeen aktiivisesti töitä.

X

Grace kaipaisi jonkinlaista helpotusta kielitaitovaatimuksiin töihin pääsemiseksi.

Jutun otsikko ja näkökulma Ylen uutislistauksessa: "On ironista katsoa televisiosta, että Suomessa on hoitajapula" – nige­ria­lainen sairaan­hoitaja osaa huonosti suomea ja suree kohteluaan

Neljä vuotta Suomessa asunut ja täällä sairaanhoitajaksi kouluttautunut mutta silti suomea osaamaton nigerialainen Grace valittaa jutussa kohteluaan, kun häneltä kehdataan vaatia työvoimapulan aikana töissä kielitaitoa, vaikka hän on mielestään jo pätevä, kun puhuu englantia. Gracea surettaa, kun kollegat eivät ole hoitaneet hänen puolestaan suomenkielistä kommunikointia asiakkaisiin ja heidän perheisiinsä päin, mikä on tehnyt hänen työstään tarpeettoman vaikeaa.

[Torspo]

^ Miksi, siis miksi näitä koulutuksia järjestetään Suomessa englanniksi?

Ensimmäisen vuoden osittain ymmärrän, sen jälkeen monoa prsuksiin jos ei opiskelu suomeksi onnistu.

Ketään ei voi pakottaa toimimaan kielitaidottoman simultaanitulkkina oman työn ohessa ilman lisäpalkkaa. Onko Grace valmis palkkaamaan omasta pussistaan itselleen henkilökohtaisen tulkin?

[Kallan]

^ Miksi, siis miksi näitä koulutuksia järjestetään Suomessa englanniksi?

Ensimmäisen vuoden osittain ymmärrän, sen jälkeen monoa prsuksiin jos ei opiskelu suomeksi onnistu.

Ketään ei voi pakottaa toimimaan kielitaidottoman simultaanitulkkina oman työn ohessa ilman lisäpalkkaa. Onko Grace valmis palkkaamaan omasta pussistaan itselleen henkilökohtaisen tulkin?

1990- ja 2000-luvulla terminä oli "kansainvälisyys" ja "kansainvälistyminen". Suomalaisten oli mukauduttava tulijoihin, ei toisinpäin. Myös opiskelijapiireissä totutettiin sopeutumisajatukseen siten, että jos tapahtumaan tulee yksikin ulkkari, niin koko helahoidon kieli vaihtui suomesta englanniksi sillä sekunnilla vaikka paikalla olisi ollut 25 suomalaista ja yksi ulkomaanihme.

Ei mikään ihme, että eivät opi suomea, kun suomalaisia on ohjeistettu "inklusiiviisyyden" nimissä käyttämään englantia ja suomalaiset totutetaan ajatukseen, että ulkomaalaiseen mukaudutaan, ei toisinpäin. Jotenkin kuulostaa historianvalossa tutulta toimintakäytännöltä...

[FadeAway]

En löytänyt oikeaa ketjua.

Mtv3 uutisissa oli eri alojen työttömyystilasto.
1. oli koneinsinöörit (yli 40%)

[P]

^Entäpä ne, joilla tutkintotodistus on päässyt hukkumaan passin kanssa?

[DuPont]

Kaveri haki juuri lisäkoulutukseen kokki/keittiöalan kurssille. Liikaa hakijoita, ei valittu, vaikka oma-aloitteisesti sitä haki. Ilmeni, että kurssille valitut olivat lähinnä venäläisiä ja lähi-idästä tulleita, TE-viranomaisten kurssille ohjaamia.

Toki tällainen "aktiivisuus" auttanee heitä saamaan sen oleskeluluvankin.

[Golimar]

  + mätä x 1 000 000

Suomessa korkeakoulutuksen saaneet ulkomaalaiset eivät kelpaa töihin – "Onko se asenneongelma?"

X

Suomen korkeakouluista valmistuneiden ulkomaalaisten sijoittuminen Suomen työmarkkinoille kangertelee, ilmenee Akava Worksin STT:n pyynnöstä kokoamista tilastoista.

Korkeakoulutetuista ulkomaalaisista vain noin neljännes on selvityksen mukaan omaa koulutustasoaan vastaavissa töissä Suomessa vuoden päästä valmistumisesta. Suomalaisten kohdalla vastaava osuus on 63 prosenttia.

Selvityksestä ilmenee myös, että EU- ja Eta-alueilta tulleista 53 prosenttia kuitenkin asuu Suomessa vuoden päästä valmistumisesta. Muualta tulleiden kohdalla vastaava luku on 81 prosenttia. Tiedot ovat vuodelta 2022, jolloin vastavalmistuneiden työttömyys oli selvästi nykyistä matalampi

– Tämähän on valtavan iso haaste, arvioi Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

– Meidän korkeakoulumme vetävät tulijoita ulkomailta, ja se on erittäin hyvä asia. Mutta se, että me koulutamme Suomessa ja sitten päästämme heidät lähtemään muualle, niin tämä ei sitten enää olekaan järkevää.

Löfgrenin mielestä suomalaisilla työnantajilla olisikin nyt itsetutkiskelun paikka. Hän peräänkuuluttaa asioiden tarkastelua kokonaisuutena.

– Miksi on näin, että korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneet muualta tänne tulleet eivät työmarkkinoilla kelpaa?

X

– Näin ollen olisikin nyt näytön paikka. Toivon ja uskon, että yritykset nyt alkavat palkata myös näitä ihmisiä, joilla on Suomessa suoritettu tutkinto.

Yhtenä työllistymisen esteenä pidetään puutteellista suomen- tai ruotsinkielen taitoa. Löfgrenin mielestä se ei kuitenkaan yksin riitä selittämään tilannetta.

Löfgren kiinnittää huomiota siihen, että vaikka aika monella alalla on työttömyyttä, on Suomessa myös työvoimapulaa. Samoin yritykset ja niiden edunvalvontajärjestöt toivovat työperäistä maahanmuuttoa.

– On outoa, että Suomessa suoritetut tutkinnot eivät kelpaa. Onko se sitten asenneongelma vai mitä se on, mutta kyllä meillä on paljon tehtäviä ja yrityksiä, joissa esimerkiksi työkielenä on englanti.

Paras tilanne on selvityksen mukaan ict- ja terveys- ja hyvinvointialoilla. Niillä noin 40 prosenttia ulkomaalaisista vastavalmistuneista on vähintään asiantuntijatason töissä vuotta myöhemmin. Heikoin tilanne on palvelualoilla, joissa luku on vain kuusi prosenttia. Näiltä aloilta valmistuneiden tutkinnot ovat lähinnä amk-tutkintoja ja pääosin restonomitutkintoja.

X

Löfgren ehdottaa, että korkeakoulututkinnon suorittaneet saisivat automaattisesti pysyvän oleskeluluvan Suomeen.

X

Korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä löytää useita syitä ulkomaalaistaustaisten korkeakoulutettujen työllistymisongelmiin. Kielitaidon puute on niistä yksi, mutta yksi tekijä voi olla suomalaisia heikommat verkostot ja opiskeluaikana syntyneet työelämäyhteydet.

– Harjoittelupaikkojen saamisen ongelma ja haaste suomalaisesta työelämästä ovat kyllä hyvin keskeisiä. Ehkä sanoisin isossa kuvassa, että myös tämä suomalaisen työelämän vastaanottokyky ja moninaisuus ovat sellaisia, mitä tulisi kehittää, Korhonen arvioi.

X

Käytännön toimia ovat kansainvälisen rekrytoinnin sekä työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton ohjelma Talent Boost ja korkeakoulujen strategiarahoituksella tehtävät toimet.

X

on luotu esimerkiksi mentorointi- ja parityöskentelymalleja ja järjestetty erilaisia tapahtumia.

– Korkeakoululla on tässä yksi rooli, mutta kyllä se on myös työelämä, jonka täytyy sitä omaa vastaanottokykyä kehittää, Korhonen sanoo.

X

Akava Worksin selvityksestä ilmenee myös, että ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoista on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Esimerkiksi viime vuonna ammattikorkeakoulujen opiskelijoista oli ulkomaalaisia 10,0 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoista 9,6 prosenttia.

X

– Kyllä se varmasti kertoo siitä, että suomalaiset korkeakoulut ovat maineeltaan hyviä ja tekevät myös työtä sen eteen, että ovat kiinnostavia opiskelupaikkoja, Löfgren arvioi opiskelijamäärien kasvua.

Tilastoistaselviää myös, että viime vuonna yliopistojen ulkomaalaisista opiskelijoista jopa 77 prosenttia tuli EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Ammattikorkeakouluissa vastaava osuus oli 81 prosenttia.

Opiskelijoille myönnettyjen oleskelulupien perusteella kasvussa on etenkin niiden opiskelijoiden määrä, jotka tulevat Etelä-Aasiasta, etenkin Nepalista, Bangladeshista, Sri Lankasta, Pakistanista ja Intiasta.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/suomessa-korkeakoulutetun-ulkomaalaisen-voi-olla-vaikea-loytaa-koulutustaan-vastaavaa-tyota-tyonantajilla-itsetutkiskelun-paikka/


https://vimeo.com/780556942                https://vimeo.com/689466556

https://vimeo.com/1017537467              https://vimeo.com/1023505622

[Uuno Nuivanen]

 

Etla: Maahanmuuttajilla keskeinen rooli keksijöinä
Etlan tutkimusjohtaja: "Osaajien maahanmuutolla on keskimäärin joko olematon tai lievästi myönteinen vaikutus kantaväestön palkkoihin."

Maahanmuutolla on myönteisiä vaikutuksia paitsi yritysten taloudelliseen menestymiseen, myös tuottavuuteen ja innovaatioihin. Näin todetaan Etlan tuoreessa muistiossa.

Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen mukaan innovoinnissa maahanmuuttajakeksijöillä on jopa ratkaiseva rooli, ja he tuottavat merkittävän osan patenteista. Kauhasen mukaan maahanmuuttajat tuovat mukanaan taitoja, jotka yhdistettynä kantaväestön osaamiseen johtavat yrityksissä korkeampaan tuottavuuteen.

– Suomi tarvitsee kipeästi lisää tuottavuutta ja innovaatioita, erityisesti työikäisen väestön vähenemisen vuoksi. Osaavan työvoiman saatavuus on yrityksille elintärkeää ja osaajien maahanmuutto onkin yksi keino lisätä osaavan työvoiman tarjontaa, Kauhanen sanoo Etlan tiedotteessa. ...

Ja niin edelleen. Kommenttiosastolla on kuitenkin ihastuttavan nuivaa, kuinkahan onkin mennyt läpi...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6b205674-5db1-4111-8e1e-a5a732c693c1