2018-01-16 Huhtasaaren gradua koskevat plagiointisyytökset

[Pkymppi]

.....
Paljonko matkaa? Kuinka monta prosenttia gradusta pitää sinusta kirjoittaa itse? Olen yrittänyt monilta Huhtasaaren puolustajilta saada vastausta tähän kysymykseen.
.....

  Vastaus:
  50% näyttäisi riittävän hyvin itse kirjoitettua, voisi riittää vähempikin.

  -  "Työryhmän mukaan vuonna 1989 hyväksytyn gradun tekstiosuuden 45 sivusta noin puolet on plagioitu."
 
- "Työryhmä totesi, että tutkielman hyväksymisen purkamiselle ei ole lain edellyttämiä perusteita."
   https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jari_Vil%C3%A9n#Pro_gradu_-skandaali
   

[pateulkomaat]

Kopiointikohu Lauran gradusta sattui oikeaan aikaan. Mikään ei ole parempaa vaalimainosta kuin tälläiset epämääräiset kopiointisyytökset. Laura kiittää näitä kaikkia vapaaehtoisia vaalityöntekijöitä, onnistuneesta kampanjasta.

Lol, ei ole kyse mistään "epämääräisistä kopiointisyytöksistä". Plagiointi on on niin ilmiselvää.

[JJohannes]

Lupasin osoittaa tietooni tulleen viidennen kohdan, jossa Huhtasaari on kopioinut tekstiä toisesta opinnäytetyöstä. Tässä tulee:

Laura Huhtasaaren gradu, 2003, sivu 65:

Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että monikulttuurisen kasvatuksen toteuttamiseen tarvitaan aikaa sekä oikeudenmukainen ja hyväksyvä kouluilmapiiri. Yksilön itsetuntoon vaikuttaa nimenomaan se, miten hän kokee ympäristön suhtautuvan häneen, Lapselle tuskin kehittyy positiivinen minäkäsitys, jos kanssaihmiset tietoisesti tai tiedostamattomasti viestivät hänen olevan muita "huonompi". Lapsilla ei ole vielä kykyä puolustaa myönteistä minäkuvaansa, he ovat tässä suhteessa aikuisia haavoittuvampia. Lapset näkevät asioita toisella tavalla kuin aikuiset. Käsitys "kulttuuri" saattaa olla hyvinkin epämääräinen ja etäinen lapsille. Sen merkitys usein avautuu vasta, kun ihminen aikuistuu. Siksi koululla on vastuullinen tehtävä maahanmuuttajien opettamisessa. (Liebkind 1994, 36.) Opettajat ottivat maahanmuuttajien opetuksen vakavasti ja halusivat helpottaa positiivisen monikulttuurisen ilmapiirin luomista suhtautumalla itse avoimesti ja suvaitsevaisesti.

Oksana Myllylä, Venäjänkieliset lapset suomalaisessa koulussa, 2002, sivu 6:

Yksilön itsetuntoon vaikuttaa se, miten hän kokee ympäristön suhtautuvan häneen. Lapselle tuskin kehittyy positiivinen minäkäsitys, jos kanssaihmiset tietoisesti tai tiedostamattomasti viestivät hänen olevan muita "huonompi". Lapsilla ei ole vielä kykyä puolustaa myönteistä minäkuvaansa, he ovat tässä suhteessa aikuisia haavoittuvampia. (Liebkind 1994, 36.)

Lapset näkevät asioita toisella tavalla kuin aikuiset. Käsitys "kulttuuri" saattaa olla hyvinkin epämääräinen ja etäinen lapsille. Sen merkitys usein avautuu vasta, kun ihminen aikuistuu. Siksi vanhemmilla ja koululla on vastuullinen tehtävä lapsen identiteetin vahvistamisessa kulttuurituntemuksen kautta. Lapsen tulisi olla tietoinen oman kulttuurin sekä heikoista että vahvoista piirteistä. Tietoisuus oman kulttuurin vahvoista puolista edistää myönteisen minäkäsityksen kehitystä.

Tämä poikkeaa edellisistä, että Huhtasaari ja Myllylä ovat yksimielisiä siitä, että nämä ajatukset ovat Liebkindin 1994 kirjasta sivulta 36. Tosin Huhtasaari sijoittaa viitteen eri kohtaan ja tällä kertaa hän on myös hieman muokannut tekstiä lopusta.

Copypastesin kaikki viisi Huhtasaaren kopioimaa kohtaa (Hoffrén 18, Hoffrén 19-20, Myllylä 6, Myllylä 6, Helenius 83) dokumenttiin omiksi "kappaleikseen" ja laitoin "graduasetukset" (Arial 12, 1,5 riviväli). Nyt ollaan tosiaan lähes 1,5 sivussa. 367 sanaa, 3458 merkkiä.

Löysin myös kuudennen hyvin todennäköisesti eräästä metodikirjasta kopioidun kohdan, koska löysin myöhemmin tehdyn gradun johon sama kohta myös oli kopioitu. Mutta koska en jaksa käydä lainaamassa ko. metodikirjaa kirjastosta niin ei siitä enempää.

[Alarik]

Lupasin osoittaa tietooni tulleen viidennen kohdan, jossa Huhtasaari on kopioinut tekstiä toisesta opinnäytetyöstä. Tässä tulee:
Laura Huhtasaaren gradu, 2003, sivu 65:

Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että monikulttuurisen kasvatuksen toteuttamiseen tarvitaan aikaa sekä oikeudenmukainen ja hyväksyvä kouluilmapiiri...Siksi koululla on vastuullinen tehtävä maahanmuuttajien opettamisessa.[/color] (Liebkind 1994, 36.) Opettajat ottivat maahanmuuttajien opetuksen vakavasti ja halusivat helpottaa positiivisen monikulttuurisen ilmapiirin luomista suhtautumalla itse avoimesti ja suvaitsevaisesti.

Oksana Myllylä, Venäjänkieliset lapset suomalaisessa koulussa, 2002, sivu 6:

...Siksi[/color] vanhemmilla ja koululla on vastuullinen tehtävä lapsen identiteetin vahvistamisessa kulttuurituntemuksen kautta. Lapsen tulisi olla tietoinen oman kulttuurin sekä heikoista että vahvoista piirteistä. Tietoisuus oman kulttuurin vahvoista puolista edistää myönteisen minäkäsityksen kehitystä.

Tämä poikkeaa edellisistä, että Huhtasaari ja Myllylä ovat yksimielisiä siitä, että nämä ajatukset ovat Liebkindin 1994 kirjasta sivulta 36. Tosin Huhtasaari sijoittaa viitteen eri kohtaan ja tällä kertaa hän on myös hieman muokannut tekstiä lopusta...

Aluksi:
Huomatkaa, että tieteellinen julkaistu työ/teksti on "kommunististyyppisesti" kaikkien maailman ihmisten ja myös Huhtasaaren yhteistä omaisuutta, eikä näissä koskaan ole kyse plagioinnista siinä mielessä että voisi olla rahallisia korvausvaatimuksia kuten vaikka musiikissa tai kaupallisissa kirjoissa. Kyse on paljon pienemmästä virheestä tai huonosta ohjauksesta. Tekstillä on toki tekijänsä ja siten rajoitettu tekijänoikeus, mutta tekstejä saa ihan vapaasti lainata, muokata ja käyttää. On vaan katsottu eettisesti hyvien tapojen mukaiseksi ja sovittu, että  kiitetään alkuperäisen vaivan nähnyttä tekijää merkitsemällä käytetty lähde. Aika harmitonta juttua, kuin lainaisi yhteiskäyttöistä ruohonleikkuria kysymättä lupaa ihan jokaiselta, vaikka se kohteliasta olisikin. Ei muuta.

Sitten:
Alleviivaamani kohtahan ei sitten ole plagiointia, siis se, jossa jäsen "JJohanneksenkin" mukaan tekstiä on itse muokattu - kumpi lienee muokannut ja kumpi käyttänyt suoraan alkuperäistä lähdettä? Tuo vain selvennykseksi kuinka hiuksenhienolla alueella näissä liikutaan. Ja nyt ei riitä että löytyy joku työ/gradu jossa on sama teksti, että juuri sitä olisi plagioitu, vaan on haettava alkuperäiset viitteet (samat ja erit) joihin molemmat viittaa ja tarkistettava josko molempien töiden tekstit on plagioitu alkuperäisistä lähteistä suoraan kääntäen. Samoin paljon ratkaisee ne ohjeet mitä tuolloin oli käytössä kirjallisesti tai ohjaajan antamana, jota tällainen lautakunta joutuu myös pohtia...ja jos proffa on jo ehtinyt sanoa että sellaista se oli silloin, niin asia on jo aikalailla selvä tarkistuksenkin lopputuloksen osalta.

On aivan mahdollista, että kaikki jäsen "JJohanneksen" mainitsemat työt sisältää samat alkuperäislähteiden plagioinnit ja ovat siksi teksteiltään vastaavat eli kaikki harrastavat noissa ns. "suoraa käännöstä". Silloin on jo paljon parempi että alkuperäisviite on mainittu. Eihän kenenkään edes tarvitse etsiä eikä viitteissä mainita kaikkia maailman tekstejä, joissa on samat kohdat plagioitu kääntämällä samoin suoraan - vaan yksi viite riittää, ja jos se on alkuperäinen lähde niin se on paras lähde. Jos alkuperäislähde on mainittu (kuten Huhtasaarella ilmeisesti), niin jos voidaan osoittaa Huhtasaaren (ja vastaavasti muidenkin) kääntäneen suoraan alkuperäislähdettä suomeksi, niin kyseessä ei ole plagiointi, vaikka kaikki lähteeseen viittaajat kääntäisivät tekstit samoilla sanoin.

Esimerkkinä jos alkuperäislähde kirjoittaa (CNN 2000) "Trump is idiot."
- ja Suomessa kahdessa työssä on teksti: Huhtasaari  2003 "Trump on idiootti. (CNN 2000)"
ja Toinen Kopiokääntäjä 2002 "Trump on idiootti. (CNN 2000 tai vaikka New York Times 2001)", niin ei Huhtasaari plagioi Toista Kopiokääntäjää. Vaikka olisikin kaikista ihan kivaa ettei kukaan koskaan suoraan käännä, niin jos lähdeviite löytyy niin kaikilla on asiat kunnossa.

Nyt heitetyt kevyet väitteet (kun kyse on tekstinkäännöksistä) ei siis riitä vaan plagiointisyyttäjien olisi ensin osoitettava, että nuo Huhtasaarelta "puuttuvat viitteet ja työt" sisältävät jotain sellaista täysin omaa itsenäistä ja alkuperäislähteestä täysin puuttuvaa omaa ajattelua ja väitettä, että Huhtasaari ei olisi sitä kyennyt alkuperäislähdettään käyttäen voinut kirjoittaa. Ja tällaisissa gradutason töissä sellaista ei tietenkään ole, vaan kaikki ne nojaa täysin lähteisiinsä sillä muuten tuo tekstinkohta olisi omasta tutkimuksesta kertovaa - nyt ei ole vaan kaikkien tekstit käsittelee kirjallisuuden analyysiä.

[Activeman]

Tässä tuntuu ajoittain konteksti unohtuvan. Luen paljon graduja, väitöskirjoja ja tutkimusjournaaleja, niin sen perusteella voi todeta seuraavaa:
* Gradun laatuvaatimukset yleisesti ottaen ovat huomattavasti matalammat, kuin väitöskirjoilla tai vertaisarviouduilla tutkimusartikkeleilla. Kun luen graduja, useimmat ovat varsin heikkotasoisia ja niistä vain aniharva pääsisi julkaistavaksi mihinkään vähänkään arvostettuun julkaisuun. Ne vilisevät virheitä, puuttuvia lähdeviittauksia ym. Paljon riippuu myös kyseisen yliopiston osaston politiikasta - joissain seula on harsin harva, joissain hieman tiukempi.
* Melkein mikä tahansa gradu sisältää lainattuja tekstejä. Lähdeviitteet ovat usein vain viitteellisiä, eikä graduissa yleisesti ottaen ole tarkkaa kuria lähdeviitteidelle (toisin, kuin vaikka väitöskirjoissa, joissa ollaan erittäin tarkkana).
* Nykytiedon perusteella vaikuttaa, että Huhtasaari on copy pastannut muutaman kappaleen graduunsa lähteistään, mutta kuitenkaan väittämättä niitä omikseen. Parin kappaleen kopioiminen ei sinänsä ole radikaali munaus (gradussa), vaikkakin moitittavaa. Erityisesti se ei ole kovin moitittavaa, jos ei ole annettu ymmärtää, että kyseessä on kirjoittajan oma tutkimustulos.

Olen 100% varma, että jos tämän ehdokasköörin gradut syynättäisiin läpi (Niinistö on omansa piilottanut ja Haavisto ei sellaista ole tehnyt), niin aivan sama keskustelu saataisiin aikaan.

[anatall]

Huhtasaaren gradun syynääminen suurennuslasilla alkaa olla sitä kuuluisaa kuolleen hevosen piiskaamista. Ketään ei jaksa enää kiinnostaa. Meni jo.

[törö]

Tässä maassa annetaan graduille ihan liikaa arvoa, koska ne eivät ole mitään sen ihmeellisempää kuin amiksien näyttötutkinnot. Työväenluokka on vain päässyt sisähommiin ja kusi on noussut tukkaan kun näytöt käydään tekemässä ihan yliopistossa.

Voisi olla kaikille parasta jos maisteriopinnot siirrettäisiin AMK:n puolelle, että saataisiin tähän touhuun vähän suhteellisuudentajua.

[siviilitarkkailija]

Huhtasaaren gradun syynääminen suurennuslasilla alkaa olla sitä kuuluisaa kuolleen hevosen piiskaamista. Ketään ei jaksa enää kiinnostaa. Meni jo.

Todistaa vain sen että valhemedian toimijat ovat oikeasti hädissään Lauran suosiosta.

[Kari Kinnunen]

Että tämmönen kausti tällä kertaa.

Arvatkaapa pillikaula akakoomikot ketä kiinnostaa onko Huhtasaaren opinnäytteessä jotain lainauksia joltain akakoomikolta vaiko ei. Asia ei taida kiinnostaa kuin toisia akakoomikoita.

Meille raappahousuisille punaniskajunteille asia on herttaisen yhdentekevä. Meitä lienee äänestäjissä kuitenkin jonkin verran.

[Bellerofon]

Tutkaiskaapa läpi esimerkiksi kaikki matematiikan gradut, erityisesti opettajankoulutuksen suuntautumisesta. Lähes kaikki yleinen matematiikka on keksitty jo 1700-luvulla joten näissä tuskin on suuresti mitään uutta.

[Pentecost]

Yhtä jaksan aina ihmetellä. Oli sitten kuinka "maahanmuuttokriittinen", "isänmaallinen" tai "nykymenoa vastustava", niin aina suomalaiset onnistuvat luomaan vastakkainasettelua jopa sellaisessa seurassa, missä heidän näkemyksensä hyväksyttäisiin laajasti.

Suomalaisille tuntuu sellainen joidenkin pikkuvikojen katsominen läpi sormien olevan täydellinen mahdottomuus vaan kaikki täytyy pyöriä pilkunnussimisen ympärillä. Tämä on eräänlainen merkki kulttuurissamme pesivästä konformismista, kaikkien täytyisi sopeutua muottiin mutta muotin ei milloinkaan ihmiseen.

Konformisuus tai konformismi on sosiaalipsykologian ilmiö, jolla tarkoitetaan yksilön mukautumista enemmistön mielipiteeseen, arvoihin tai käyttäytymiseen. Esimerkkinä konformistisesta ilmiöstä on pidetty esimerkiksi muotia.

Kaukana ollaan eurooppalaisesta individualismista ja sitten ihmetellään, miksi kaikki luovat, avarakatseiset ja kyvykkäät ihmiset pakenevat täältä aina kun siihen saavat mahdollisuuden.

Että joku jaksaakin nillittää jostain gradusta, jonka aihe oli tarkalleen ottaen mikä? (tämä oli retorinen kysymys, älkää vastatko)

[Don Nachos]

Todistaa vain sen että valhemedian toimijat ovat oikeasti hädissään Lauran suosiosta.

Fox News ei uutisoi suomen vaaleista

[Alarik]

...Jos Huhtasaari olisi halunnut tehdä suoria lainauksia, niin silloin tekstiin olisi pitänyt tietysti laittaa lainausmerkit. Tämä tapaus vahvistaa mielikuvaani Huhtasaaresta lähinnä tyhmänä blondina.

Ei lainausmerkkejä saa käyttää miten sattuu. Jos Huhtasaari on kääntänyt alkuperäislähdettä englannista suomenkielelle, niin ei lainaus ole suora eikä lainausmerkkejä saa käyttää ellei käännöksen oikeellisuus ole varma. Lainausmerkkeihin pitäisi olla se alkuperäinen teksti englanniksi.

"Tyhmä blondi" vaikuttaa noudattaneen tarkasti ohjeita, joita moni muu soveltaa miten sattuu.

[James Hirvisaari]

Kova on hinku valtamedialla mustamaalata Huhtasaarta, täysin tarkoitushakuisesti ja tahallisella vääryydellä.

Se tarkoittaa, että Laura on poliittisille kilpailijoilleen äärimmäisen vaarallinen.

Lauralla on onneksi selkärankaa vastustaa rappiota ja valhetta hyvällä omatunnolla ja puhtaalla sydämellä.

[Mandula]

Lupasin osoittaa tietooni tulleen viidennen kohdan, jossa Huhtasaari on kopioinut tekstiä toisesta opinnäytetyöstä. Tässä tulee:

Laura Huhtasaaren gradu, 2003, sivu 65:

Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että monikulttuurisen kasvatuksen toteuttamiseen tarvitaan aikaa sekä oikeudenmukainen ja hyväksyvä kouluilmapiiri. Yksilön itsetuntoon vaikuttaa nimenomaan se, miten hän kokee ympäristön suhtautuvan häneen, Lapselle tuskin kehittyy positiivinen minäkäsitys, jos kanssaihmiset tietoisesti tai tiedostamattomasti viestivät hänen olevan muita "huonompi". Lapsilla ei ole vielä kykyä puolustaa myönteistä minäkuvaansa, he ovat tässä suhteessa aikuisia haavoittuvampia. Lapset näkevät asioita toisella tavalla kuin aikuiset. Käsitys "kulttuuri" saattaa olla hyvinkin epämääräinen ja etäinen lapsille. Sen merkitys usein avautuu vasta, kun ihminen aikuistuu. Siksi koululla on vastuullinen tehtävä maahanmuuttajien opettamisessa. (Liebkind 1994, 36.) Opettajat ottivat maahanmuuttajien opetuksen vakavasti ja halusivat helpottaa positiivisen monikulttuurisen ilmapiirin luomista suhtautumalla itse avoimesti ja suvaitsevaisesti.

Oksana Myllylä, Venäjänkieliset lapset suomalaisessa koulussa, 2002, sivu 6:

Yksilön itsetuntoon vaikuttaa se, miten hän kokee ympäristön suhtautuvan häneen. Lapselle tuskin kehittyy positiivinen minäkäsitys, jos kanssaihmiset tietoisesti tai tiedostamattomasti viestivät hänen olevan muita "huonompi". Lapsilla ei ole vielä kykyä puolustaa myönteistä minäkuvaansa, he ovat tässä suhteessa aikuisia haavoittuvampia. (Liebkind 1994, 36.)

Lapset näkevät asioita toisella tavalla kuin aikuiset. Käsitys "kulttuuri" saattaa olla hyvinkin epämääräinen ja etäinen lapsille. Sen merkitys usein avautuu vasta, kun ihminen aikuistuu. Siksi vanhemmilla ja koululla on vastuullinen tehtävä lapsen identiteetin vahvistamisessa kulttuurituntemuksen kautta. Lapsen tulisi olla tietoinen oman kulttuurin sekä heikoista että vahvoista piirteistä. Tietoisuus oman kulttuurin vahvoista puolista edistää myönteisen minäkäsityksen kehitystä.

Tämä poikkeaa edellisistä, että Huhtasaari ja Myllylä ovat yksimielisiä siitä, että nämä ajatukset ovat Liebkindin 1994 kirjasta sivulta 36. Tosin Huhtasaari sijoittaa viitteen eri kohtaan ja tällä kertaa hän on myös hieman muokannut tekstiä lopusta.

Copypastesin kaikki viisi Huhtasaaren kopioimaa kohtaa (Hoffrén 18, Hoffrén 19-20, Myllylä 6, Myllylä 6, Helenius 83) dokumenttiin omiksi "kappaleikseen" ja laitoin "graduasetukset" (Arial 12, 1,5 riviväli). Nyt ollaan tosiaan lähes 1,5 sivussa. 367 sanaa, 3458 merkkiä.

Löysin myös kuudennen hyvin todennäköisesti eräästä metodikirjasta kopioidun kohdan, koska löysin myöhemmin tehdyn gradun johon sama kohta myös oli kopioitu. Mutta koska en jaksa käydä lainaamassa ko. metodikirjaa kirjastosta niin ei siitä enempää.

Hyvin tehty.
Nyt on siis todistettu, että Laura tosiaan on toiminut silloisten sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti.

Jossain haastattelussa Laura taisi todeta, että oli ensin viitannut juurikin kyseisiin graduihin, mutta oli saanut ohjeistuksen muuttaa lähteet alkuperäisiin lähteisiin viittaaviksi. Tässä kohtaa oli myös sattunut kämmejä ja oli tullut vääriä/virheellisiä lähteitä tilalle.

Ja sitaattimerkkejä tosiaan ei tuossa oppilaitoksessa tuohon aikaan pitkissä lainauksissa käytetty.
Tuon oli kyseisen oppilaitoksen rofessoori tai joku jo kertonutkin.

Keep up the good work! 

[takalaiton]

Tapaus Huhtasaaren seuraaminen on luvalla sanoen hieman hämmentävää. Graduja ja muita opinnäytetöitä tarkastaessa törmää jatkuvasti ongelmallisiin viittauksiin – joskus tosin myös suoranaiseen plagiointiin (jälkimmäiseen tosin ehkä vain kerran vuodessa). Hämmentävää nyt käytävä keskustelu onkin lähinnä siksi, että samanlaisia viittauksia, joita nyt ruoditaan, löytyy tuhansista graduista eri oppilaitoksissa.

Olisin valmis uskomaan, että suuri syy ongelmallisiin viittauksiin on niissä ohjeissa, joita aikanaan on jaettu opiskelijoille. Ainakin yhteiskuntatieteissä ohjeet ovat olleet huonoja, jopa vääriä, jos mittapuuna pitää tieteellistä julkaisukäytäntöä.
[...]
Otetaan nyt yksi esimerkki vertailun vuoksi. Jossain välissä katselin Alexander Stubbin väitöskirjaa ja ihmettelin hieman hänen viittaustekniikkaansa. Turnitin-ohjelma kertoi, että kirjan sisällöstä 38 % löytyy muista julkaisuista (osa toki aiemmista omista töistä). Outoa että esimerkiksi hänen työtään ei ole julkisuudessa ruodittu muistaakseni kertaakaan. Jos tiedeyhteisö rupeaa toden teolla ruotimaan aiempia meriittijulkaisuja, pitäisi ruotijoiden olla vähintäänkin värisokeita eikä missään tapauksessa vainukoiran vaiston varassa eteneviä poliitikkoja.

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249405-plogiointi

JJohanneksen löytämät kohdat Huhtasaaren gradussa ovat selkeitä puutteita/virheitä tieteellisessä tekstissä nykyisellä mittapuulla ja ohjeistuksella. Gradua pitäisi kuitenkin arvioida suhteessa siihen, millaiset gradukäytännöt, ohjeistus ja henkilökohtainen ohjaus olivat voimassa kyseisellä yliopistolla ja laitoksella vuonna 2003. Sopiva vertailukohta olisi esim. muut samaan aikaan valmistuneet gradut (löytyykö niistä yleisesti vastaavia puutteita). Toinen vaihtoehto olisi tiedustella vuosituhannen alun graduohjaajilta, että oliko ohjeistuksessa puutteita tai katsottiinko viittauskäytäntöjä läpi sormien.

Gradun kirjoittaja vastaa tietysti viime kädessä itse omista tekemisistään. Virheiden osasyy voi olla silti muualla. Otetaan analogiana vaikka lento-onnettomuus: helpointa on todeta yksikantaan, että syynä oli lentäjän (graduntekijän) virhe - kapteenin vastuulla on lentää turvallisesti ja ilman onnettomuuksia. Näin on, mutta oliko lentäjien koulutus asianmukaista? Toimiko lennonjohto oikein tai oliko koneessa tekninen vika? Ei voi sanoa varmasti ilman perusteellista selvitystä.

Jari Vilén kopioi gradustaan puolet. Hänen olisi ehdottomasti pitänyt ymmärtää paremmin ja tarvittaessa kysyä neuvoa. Mutta miten tuollainen tekele meni läpi ohjaajalta? Miksi kukaan ei huomannut ja puuttunut virheellisiin toimintatapoihin gradun tekovaiheessa? Näistä ongelmista kannattaisi syyttelyn sijaan (pl. tahallinen plagiointi ja vilppi) yrittää mieluummin oppia jotakin ja kehittää koko graduprosessia. Näin on varmaan jo osin tapahtunutkin. Sähköinen plagionnintarkistus on yksi hyvä parannus. Jokaiselle tulevalle gradun kirjoittajalle on toivottavasti päivänselvää, että työn ei tarvitse olla välttämättä mikään huippu lähteiden määrän, teoriaosuuden, johtopäätösten tai muun sisällön osalta, mutta tutkimuseettisesti sen pitää olla vahvalla pohjalla.

[Mehud]

Kuvitteellinen tarina huomisessa Hesarissa:

"Laura Huhtasaaren lapsi plagioi päiväkodissa lumienkelin."

"Nimettömänä pysyttelevä päiväkodin täti kertoo kiinnittäneensä jo vuosia sitten huomionsa Huhtasaaren lapseen, joka meni lumihankeen selälleen ja alkoi liikuttamaan käsiään ja jalkojaan pahaenteisen tutunomaisesti. Tuo lapsi ilmoitti röyhkeästi tehneensä lumienkelin, vaikka se oli selvä plagiaatti jo keksitystä lumienkelistä. Rangaistukseksi pistelin kakaraa neuloilla ja se vinkui syyllisen oloisena, toteaa tuohtunut päiväkodin täti. Ei ihme, että äidistäkin tuli tuollainen huijari, lopettelee päiväkodin täti ja ojentaa lämpimän kaakaon tummahipiäiselle kikkarapäälle."

[Lalli IsoTalo]

Voisi olla kaikille parasta jos maisteriopinnot siirrettäisiin AMK:n puolelle, että saataisiin tähän touhuun vähän suhteellisuudentajua.

Tai sitten kaikille voisi olla parasta, jos AMK:t voitaisiin palauttaa takaisin opistotasoisiksi, mitä ne olivatkin vuoteen 2005 asti.

[Lalli IsoTalo]

OT

... muistamn oikein hyvin opintoajoiltani kun ohjaaja neuvoi että haet jonkin hyvän teoksen ja hyvin tehdyn gradun, katsot sitten niistä mallia.

Sitten se gradu skannattiin, orc:ttiin tekstiksi, search&replacella vahdettiin alkuperäisten sanojen tilalle niiden synomyymeja, vaihdettiin kappaleiden paikkoja, editoitiin lopputulosta kautta linjan, se olikin sitten sinä.

[JoKaGO]

Kova on hinku valtamedialla mustamaalata Huhtasaarta, täysin tarkoitushakuisesti ja tahallisella vääryydellä.

Eikä kukaan (siis minun lisäkseni) kiinnitä mitään huomiota siihen, että samalla osoitetaan Suomen tiedeyhteisön olevan täysin mädän. Eivät tunnista plagiaattia, vaan hyväksyvät tuosta vaan, kuittaavat moninkertaisen palkan verrattuna tällaiseen vientiteollisuuden kansainväliseen lähettilääseen, jonka tuottamasta lisäarvosta noidenkin paskojen professoreiden palkka maksetaan.

[Supernuiva]

Nykyaikana myös monet ammattikorkeakoulut käyttävät tiedekorkeakoulujen ohella esimerkiksi Urkund-ohjelmistoa, joka tunnistaa plagioinnin.

Tulevaisuudessa näitä keskusteluja poliitikkojen opinnäytetöistä ja graduista tuskin käydään, ongelma koskettaa kaiketi lähinnä viimeisimpinä niitä, jotka ovat valmistuneet ennen 2000-luvun puoliväliä. Joissain tiedekorkeakouluissa oli käytössä näiden tarkastusohjelmien esiasteita jo 2000-luvun alkupuoliskolla, kaiketi.

[ApuaHommmaan]

Matti Virén, Taloustieteen professori, Turun yliopisto:
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249405-plogiointi

Tuosta: "Otetaan nyt yksi esimerkki vertailun vuoksi. Jossain välissä katselin Alexander Stubbin väitöskirjaa ja ihmettelin hieman hänen viittaustekniikkaansa. Turnitin-ohjelma kertoi, että kirjan sisällöstä 38 % löytyy muista julkaisuista (osa toki aiemmista omista töistä)."

Ja juurikin noin, kuten hän kirjoittaa.

[ämpee]

Vielä muutama päivä lisää ja tuostakaan gradusta ei kukaan muista mitään ennen seuraavia vaaleja.

[KTM]

Matti Virén, Taloustieteen professori, Turun yliopisto:
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249405-plogiointi

Tuosta: "Otetaan nyt yksi esimerkki vertailun vuoksi. Jossain välissä katselin Alexander Stubbin väitöskirjaa ja ihmettelin hieman hänen viittaustekniikkaansa. Turnitin-ohjelma kertoi, että kirjan sisällöstä 38 % löytyy muista julkaisuista (osa toki aiemmista omista töistä)."

Ja juurikin noin, kuten hän kirjoittaa.

Varmaan jossain välissä tulee laittomaksi laittaa Turnittimen läpi muita kuin omien opiskelijoiden kirjoitelmia.

Myönnän toki että ittellekin tuli mieleen työntää Lauran gradu sen läpi mutta kun en löytänyt muuta sähköistä versiota kuin skannatun. En toki olisi omalla nimellä mainostanut että olen sen tehnyt, vaikka näin tässä voin myöntää että ihan uteliaisuuttani oon muutaman julkimon tekeleen sen läpi ajanut.

Eipä ole ole tullut omaa väitöskirjaa vielä sen läpi vedettyä, ehkä pitäisi ihan huvikseen, vaikka tiiänkin että omassa ei oo paljon mitään lainattua, ehkä jotain 10% silti tulisi.

[Dick Ursby]

Pekka Haaviston gradu olisi kiva lukea. Omani väänsin parissa loppukesän viikossa enkä takuulla plagioinut vaan ihan puhdasta roskaa naputtelin omasta päästä menemään. Eikä ketään kiinnosta. Kuten ei kiinnostaisi tämäkään ellei olisi perussuomalainen.

[Skeptikko]

Pekka Haaviston gradu olisi kiva lukea. Omani väänsin parissa loppukesän viikossa enkä takuulla plagioinut vaan ihan puhdasta roskaa naputtelin omasta päästä menemään. Eikä ketään kiinnosta. Kuten ei kiinnostaisi tämäkään ellei olisi perussuomalainen.

Pekka Haaviston gradu oli kai vitsi? Eihän hän ole koskaan valmistunut mistään yliopistosta, vaan opiskellut kai noin vuoden, jonka jälkeen opinnot ovat jääneet kesken. Vähän niin kuin vaikkapa Pentti Linkolalla, Steve Jobsilla tai Bill Gatesilla.

[MW]

Sauli Niinistön gradu on kuulemma harvinaisempi kuin kanan hampaat. Vaikka nyt just olisi pitänyt niin opinnäytetyötä.

[Dick Ursby]

Kyllä, olen tietoinen että Pekka on ylioppilas. Opintojen saattaminen päätökseen on liian vaikeaa mutta onneksi politiikassa pätevöityy ihan mihin tahansa...

[Alaric]

https://www.suomenuutiset.fi/huhtasaaren-graduasia-paatokseen-jyvaskylan-yliopisto-tieteellisen-kaytannon-loukkaus-muttei-erityisen-vakava/ (16.4.2018)

Huhtasaaren graduasia päätökseen – Jyväskylän yliopisto: tieteellisen käytännön loukkaus, muttei erityisen vakava

Jyväskylän yliopiston rehtori on tehnyt päätöksen Laura Huhtasaaren 2003 tekemän Pro Gradu -tutkielman plagiointiepäilyasiassa. Yliopiston mukaan graduasiassa oli kyse tieteellisen käytännön loukkauksesta, mutta tapaus ei ollut luonteeltaan erityisen vakava. Asian käsittely päättyy.

Laura Huhtasaaren (ps.) gradun plagiointiepäilyt nousivat julkisuuteen tammikuussa, ja yliopiston rehtori päätti 17.1 käynnistää esiselvityksen asiassa.

(...)

Päätös: loukkaus, muttei erityisen vakava

Jyväskylän yliopiston rehtorin Keijo Hämäläisen allekirjoittaman päätöksen mukaan asiassa suoritettu selvitys osoittaa, että Huhtasaaren Pro Gradu -työssä ei ole kaikilta osin noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä, ja että kyseessä on tieteellisen käytännön loukkaus, muttei se ole luonteeltaan erityksen vakava.

Yliopisto ei pidä jatkoselvitystä tarpeellisena:

"Esiselvitys on osoittanut, että HTK-loukkaus on tapahtunut. Laura Huhtasaari ei ole vaatinut varsinaisen tutkinnan suorittamista. Tästä syystä varsinaisen tutkinnan suorittaminen on tarpeetonta. Esiselvityksessä ei myöskään ole syntynyt epäilyä laajemmasta vilpistä. Rehtori lopettaa asian käsittelyn omalta osaltaan täIlä päätöksellä."

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804162200881609_pi.shtml (16.4.2018)

Laura Huhtasaaren gradun plagiointisyytökset selvitettiin - johtava lakimies: "Kaikilta osin ei ole noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä"

Kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps) Kulttuuriset käytännöt monikulttuurisessa perusopetusryhmässä pro gradu -työn ympärillä vellonut kohu on saanut päätöksen. Huhtasaari sai osakseen plagiointisyytöksiä, kun liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen syytti blogissaan Huhtasaaren napanneen sanasta sanaan muiden kirjoittamia tekstejä työnsä osiin.

Jyväskylän yliopiston johtava lakimies Sanna Anttilainen kertoo Iltalehdelle, että yliopiston rehtori on tehnyt maanantaina asiassa päätöksen.

- Päätös oli, että tässä pro gradu -työssä ei kaikilta osin ole noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä. Nämä viitteet ja tehdyt suorat lainaukset rajautuvat työn kirjallisuusosioon, josta ne muodostavat noin kymmenen prosenttia, Anttilainen sanoo.

Anttilaisen mukaan Huhtasaari on vedonnut siihen, että hänellä on ollut työtä tehdessään "hieman huolimattomuutta".

- Huolimatta siitä, että kyseessä voi olla huolimattomuus, se on kuitenkin hyvän tieteellisen käytännön loukkaus. Tässä tapauksessa on kuitenkin arvioitu, että ottaen huomioon, että se kohdistuu pro gradu -työhön ja siinäkin hyvin rajattuun osioon, loukkaus ei ole ollut kokonaisuutena luonteeltaan erityisen vakava.

Seuraamuksia ei käytännössä tule. Anttilainen sanoo, että esiselvityksessä tehty päätös ja analyysi siitä, mihin tekstikohtiin työssä ei ole asianmukaisella tavalla viitattu liitetään Huhtasaaren työn yhteyteen yliopiston kirjaston arkistoon.

(...)

[Pullervo]

Ohessa lainaus Lauran omasta graduasian lopputulemaa käsitellevästä blogista.

Kohtuutonta (16.4.2018)

Muistan, kun sanoin graduohjaajilleni, että haluan valmistua nopeasti, eikä minulla ole korkeaa kunnianhimoa tässä vaiheessa arvosanan suhteen. Kuitenkin olen valmis hiomaan graduani niin kauan, kun se voidaan hyväksyä arvosanalla C, eli kiittäen hyväksytty.

Nyt 15 vuotta vanhaa gradua sovelletaan nykyisiin ohjeisiin.

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen (2002). Sovelletaan ennen 1.3.2013 tapahtuneiden vilppiepäilyjen käsittelyssä.

http://www.tenk.fi/.../tenk.fi/files/Hyva_Tieteellinen_FIN.pdf

s.4 Plagiarismin määritelmä

Luvatonta lainaamista (plagiarism) on jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan.

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Sovelletaan ennen 1.3.2013 tapahtuneiden vilppiepäilyjen käsittelyssä.

http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

s.4 Plagiarismin määritelmä

Plagioinnilla (plagiarism) eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun taikäännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi.

Koko jutun idea oli lokakampanja.

Minulta pyydettiin vastausta nykyisen tieteellisen käytännön mukaisesti, vaikka 15 vuotta sitten ohjeet olivat erilaiset.

Väitetyt puutteet viittauksissa/Hoffrén työni sivuilla 15–17 jaksossa 3.2. Akkulturaatio. Olen jättänyt viittaamatta Henriikka Hoffrénin artikkeliin/ Pro gradu -tutkielmaan. Lisäksi Hautamäki on huomauttanut, että Hoffrén viittaa tutkielmassaan eri lähteeseen kuin minä.

En ole kuitenkaan esittänyt Hoffrénin tekstiä omanani, sillä tutkielmastani löytyvät viittaukset Hofsteden teokseen vuodelta 1991 ja Berryn teokseen vuodelta 1989.
Joka tapauksessa käytäntö on ollut Pro gradu -tutkielmiin tehtävien viittausten osalta epäselvä. Olen ymmärtänyt, että viittaukset tulee tehdä alkuperäislähteisiin, ei niiden käännöksiin. Lainaamani teksti ei ole Hoffrénin omaa pohdintaa, vaan käännös englanninkielisestä kirjallisuudesta. Olen löytänyt aiheen Hofsteden ja Berryn teoksista, joihin olen viitannut. Käyttämäni lähdekirjallisuus ei ole väärää.

(...)

Edelleen Hautamäki toteaa selvityksessään, että viittauskäytännön on oltava johdonmukaista. Hautamäen mukaan työssäni on ollut sellaisia kielivirheitä ja lähdeluettelon puutteita, joista olisi tullut tarkastuslausunnossa huomauttaa, ja joiden olisi tullut alentaa työstä annettavaa arvosanalauseketta.
Tältä osin Hautamäen esittämät puutteet työssäni ovat olleet sellaisia, jotka ovat varmasti olleet työni tarkastajien havaittavissa. Vaikka tutkielman arvostelijat olisivat toimineet työssään huolimattomasti (kts. esim. tarkastuslausunto, tutkielmani on hyväksytty vuonna 3003), sitä ei voida katsoa minun vahingokseni. Tutkielman arvosana perustuu joka tapauksessa kokonaisarvosteluun. On selvää, että jokaista tutkielman puutetta ei ole mahdollista yksilöidä tarkastuslausunnossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö puutteita olisi otettu kokonaisarvostelussa huomioon.

Esiselvityksen tehnyt professori Hautamäki ettei työni autenttisuutta ole syytä epäillä ja työlläni on paikka tieteellisen tutkimuksen jatkuvuudessa.

Kyllä, työssäni on huolimattomuusvirheitä, silti koen, että tämä on ollut minua kohtaan kohtuutonta.


koko blogi: http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253897-kohtuutonta

(e:typo)