Sdp:n ryhmäjohtaja: Syömme Suomessa pian radikaalisti vähemmän lihaa

[jka]

Yhtäkään laajalle levinnyttä uutta virusta ei edelleenkän ole yhdistetty länsimaiseen tehoeläintuotantolaitokseen. Jos tuo olisi oikeasti suurempi riski kuin kehitysmaiden toiminta tässä suhteessa niin kaikki uudet epidemiat olisi pitänyt lähteä länsimaista jo ainakin viimeiset 50 vuotta. Ei ole lähtenyt yksikään. Ei oikein vakuuta evidenssi tässä suhteessa.

Varmasti viruksille on otolliset olosuhteet tuotantoelämissä ihan joka paikassa mutta jos koko homma on muuten teollista niin eihän hyppäystä eläimestä ihmiseen pääse tapahtumaan kun ei eläinten kanssa hierota kokoajan toisin kuin ei-teollisessa tuotannossa.

Perusongelmana siinä on ihmisten ja eläinten yhä lisääntyvä lähekkäin eläminen.

Tämä ei voi mitenkään pitää paikkaansa. Aivan takuuvarmasti ihmiset ja eläimet elää päinvastoin keskimäärin kokoajan kauempana toisistaan ja mitä länsimaisempaan maahan mennään sitä kauempana.

[l'uomo normale]

Luomuruoka / eko / kasvissyönti / vähähiilarinen dieetti / muu edistys-aatteellisuudella ja ihmisille toteutettavalla luomu-laumasuoja- aatteella on jonkinmoinen yhteys.

Boldattu kohta harvoin sopii yhteen kasvissyönnin, varsinkaan veganismin kanssa, vaikka onhan sekin mahdollista jos elää pääasiassa kasviöljyillä.

Jostain syystä Ketodieetti-Antti Heikkilä on löytänyt tässä kysymyksessä saman sävelen rypsiöljy-margariini-prosessoitu kasviperäinen lihankorvike linjaa hehkuttavan THL:n kanssa. Hieman perinteisemmällä kannalla ruokakulttuurin suhteen olevissa Välimeren maissa laumasuoja-hankkeeseen vaikutetaan suhtautuvan vähemmän innostuneesti.

Tässäkin alkaa muodostua ideologisia blokkeja. Kiina tosin harjoittaa tiukkaa karanteenilinjaa, mutta toisaalta tekee rahaa perinteisellä kiinalaisella lääketieteellistä, jossa on hyväksytty nyt karhun sappirakkouute Koronan lääkkeeksi, muitten yrttien ja valmisteiden ohella.

[no future]

sub-arktinen sohvaperuna helposti kehittää rasvamaksan ja 2-tyypin diabeteksen ryhtyessän vegaaniksi.

Tähän olisi kiva saada jotain pätevää lähdettäkin, kun valtaosa tutkimuksesta osoittaa lähinnä päinvastaista. 

[AcastusKolya]

Mikä valtaosa? Vegaanin ravinnosta tulee käytännössä valtaosa hiilihydraateista, koska harvalla niistä on pääeväänä pähkinät.

On muuten todella vähän sellaisia tutkimuksia ruokavalioista, joitten menetelmien tarkkuus riittäisi vaikkapa kemiassa. Siis pitäisi verrata täysiaikaisesti valvotuissa oloissa tarkkaan mitattuja ruokavalioita ja eliminoida kaikki muut muuttujat.

[no future]

Mikä valtaosa? Vegaanin ravinnosta tulee käytännössä valtaosa hiilihydraateista, koska harvalla niistä on pääeväänä pähkinät.

On muuten todella vähän sellaisia tutkimuksia ruokavalioista, joitten menetelmien tarkkuus riittäisi vaikkapa kemiassa. Siis pitäisi verrata täysiaikaisesti valvotuissa oloissa tarkkaan mitattuja ruokavalioita ja eliminoida kaikki muut muuttujat.

Nykyisten ravitsemussuositusten mukaan 45-60% päivän energiasta tulisi saada hiilihydraateista. Oli tuosta mitä mieltä tahansa, niin esimerkiksi tuosta alle linkatusta opinnäytetyöstä voi vähän vakoilla mitä vegaanit todellisuudessa (oman väittämänsä mukaan, toki) syövät:

https://core.ac.uk/download/pdf/38108161.pdf

Kun verrataan tämän tutkimuksen tuloksia Finnravinto-2012-tutkimuksen tuloksiin voidaan huomata, että keskiarvot ovat vegaanien ja sekasyöjen kohdalla hyvin lähellä toisiaan. Kun tarkastellaan ensin naisten tuloksia, energian saanti naisilla oli Finnravinto-tutkimuksen mukaan keskimäärin 1733 kilokaloria. Tämän tutkimuksen vegaaninaiset saivat energiaa keskimäärin 1760 kilokaloria. Hiilihydraatteja Finnravinto-tutkimuksen naiset saivat 43,9 energiaprosenttia ja tämän tutkimuksen naiset 47,5 energiaprosenttia. Hiilihydraattien saanti on siis hieman runsaampaa vegaaneilla kuin sekasyöjillä. Proteiinin saanti oli Finnravinto-tutkimukseen osallistuvilla naisilla 17,2 energiaprosenttia ja tämän tutkimuksen vegaaneilla 15 energiaprosenttia. Eli vegaaneilla proteiinin saanti oli hieman alhaisempaa kuin normaalilla sekasyöjällä. (Helldán ym. 2012)
Finnravinto-tutkimuksen miesten tulosten ja tutkimukseni miehen tulokset eivät myöskään poikenneet paljon keskenään. On huomioitava että tähän tutkimukseen osallistui vain yksi mies, joten tulokset koskevat vain häntä. Energian saanti oli Finravinto-tukimuksen mukaan 2243 kilokaloria ja tämän tutkimuksen mies sai energiaa 3700 kilokaloria koko viikon keskiarvolta. Hiilihydraattien määrä oli Finnravinto-tutkimuksessa miehillä 42 energiaprosenttia ja tässä tutkimuksessa miehellä 45 energiaprosenttia. Proteiinin määrä oli Finnravinto-tutkimuksessa miehillä 17,7 energiaprosenttia ja tässä tutkimuksessa mies sai proteiinia 22 energiaprosenttia. Tähän tutkimukseen osallistunut mies käytti kuitenkin runsaasti esimerkiksi proteiinijauheita, jotka lisäsivät proteiinin saantia ruokavalion ohessa. (Helldán ym. 2012)
Kun Finnravinto-tutkimuksen tuloksia verrataan suojaravintoaineiden osalta vegaanien suojaravintoaineisiin, huomattiin, että vegaanit saivat tiettyjä ravintoaineita keskimäärin enemmän, kuin sekasyöjät. Vitamiineista esimerkiksi C-vitamiinin saanti oli runsaampaa vegaaneilla, kuin sekasyöjillä. Keskimäärin myös D- vitamiinin, tiamiinin, riboflaviinin ja B12-vitamiinin saanti oli vegaaneilla runsaampaa. B12-vitamiinin saanti oli runsaampaa, koska suurin osa vegaaneista käytti ravintolisää, joka sisälsi tätä runsaasti, sekasyöjien tuloksissa on vain ruoasta saatu B12-vitamiini. Jos tämän tutkimuksen vegaaneilta poistettaisiin ravintolisien käy- töstä tulleet B12-vitamiini ja D-vitamiini, tulokset olisivat näiden osalta todennäköisesti erilaiset. (Helldán ym. 2012)

[Roope]

Uusi ruoka­strategia ohjaa Suomea kohti terveellistä ja kestävää ruoka­järjestelmää: tulevaisuuden proteiini­lähteitä ovat esimerkiksi särki­kalat ja hyönteiset

Tutkimuslaitokset laativat elintarviketutkimuksen strategian, jolla Suomi voi vastata väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja luontokadon paineisiin ruokajärjestelmän muutoksessa.

UUDEN ruokastrategian mukaan kaikki suomalaiset voivat noudattaa terveellistä, turvallista ja kestävää ruokavaliota vuonna 2035. Ruokajärjestelmä on tuolloin jätteetön, tuotanto kilpailukykyistä ja Suomi uusien toimintatapojen edelläkävijä.

Suomalaisten tutkimuslaitosten mukaan aika on kypsä Suomen ruokajärjestelmän muutokselle.

VTT, Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Ruokavirasto ovat määritelleet keinot, joilla Suomi voi vastata ruokaympäristön muutoksiin.

Keskiviikkona julkistetun elintarviketutkimuksen strategian on määrä ohjata Suomea kohti terveellistä ja kestävää ruokajärjestelmää. Tutkimus ja innovaatiot loisivat tutkijoiden mukaan myös uusia talouskasvun mahdollisuuksia.

Muutosta tarvitaan, sillä maailman ruokajärjestelmä on suurten haasteiden edessä. Niitä luovat väestönkasvu, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä kestämättömät ruoantuotannon menetelmät. Samaan aikaan valtava määrä ruokaa menee yhä hukkaan.

[...]

Suomen ravitsemus- ja elintarvikeosaaminen puolestaan ovat jo nyt maailmallakin tunnettuja vahvuuksia. Kehittämällä terveellisiä ja kestäviä elintarvikkeita suomalaisista proteiinilähteistä Suomi voi luoda uusia vientituotteita ja parantaa proteiiniomavaraisuutta.

Hyviä suomalaisia proteiinilähteitä ovat tutkijoiden mukaan esimerkiksi särkikalat, monet peltokasvit, hyönteiset sekä mikrobien avulla tuotettu proteiini, joka on yksi esimerkki solumaatalouden tarjoamista mahdollisuuksista.

[...]

SUOMELLA on tutkijoiden mukaan aidosti mahdollisuus ottaa edelläkävijän ja innovaatioiden pilotoijan rooli siirtymisessä kohti tulevaisuuden ruokajärjestelmää.

"Nyt on aika hyödyntää tämä mahdollisuus", sanoi elintarviketieteiden professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta strategian julkistamistilaisuudessa.

Edelläkävijyyteen tarvitaan Sandellin mukaan systeeminen muutos sekä voimakkaasti rakenteita muuttavia innovaatioita. Kansalaisten osallistamista pitää lisätä, esimerkiksi kehittämällä ruokakasvatusaktiviteetteja sekä lapsille että aikuisille.

"Suomalaiset osallistuvat mielellään tutkimukseen ja testaukseen. Hyödynnetään tämä kulttuuriimme liittyvää erityisominaisuutta kansalaisten ja tutkimuksen yhteistyön ja innovaatioiden kehittämiseen", Sandell totesi.

Ylipäätään pitää kehittää terveellistä ja maukasta syötävää, jota kuluttaja haluaa ostaa, Sandell korosti.

KESTÄVÄN liiketoiminnan kehittäminen puolestaan edellyttää tutkijoiden ja yritysten yhteistyön lisäämistä sekä rahoitusta.

Strategiatyöryhmä ehdottaa Suomen elintarviketutkimusfoorumin perustamista. Tavoitteita olisivat muun muassa tutkimuksen ja koulutuksen edistäminen, poikkitieteellisen keskustelun lisääminen sekä yhteishankkeiden synnyttäminen.

Helsingin Sanomat 17.3.2021

Ei ole ollenkaan uusi idea haluta suomalaisten syövän sellaista, mitä he eivät halua. Kymmenisen vuotta sitten Jorma Ollilan maabrändityöryhmän nimissä ehdotettiin särkipullista gourmet-ravintoloiden ruokaa. Ketään ei kiinnostanut.

Uutta on vain vyörytyksen laajuus.

[Aukusti Jylhä]

Hyviä suomalaisia proteiinilähteitä ovat tutkijoiden mukaan esimerkiksi särkikalat, monet peltokasvit, hyönteiset sekä mikrobien avulla tuotettu proteiini, joka on yksi esimerkki solumaatalouden tarjoamista mahdollisuuksista.

Ilmastovouhotukseen tai ihmiseläinoikeuksiin vetoamisen vielä jotenkin annan valua vetenä selästä, mutta terveellisyyteen vetoaminen lihankulutuksen vähentämiseksi on perkeleen keksintöjä. Liha on erittäin terveellistä.

Kaikki muu on proteiinilähteenä korviketta. Usein vielä huonoa korviketta, joko ympäristön tai syöjän kannalta.

[Mäyräkoira]

"tyhmä suomenkansa, ei usko viisaita herrojansa, vaan syö vain lihojansa."

Pienten kalojen, kuten nyt tässä mainittujen särkikalojen hyödyntämisessä kaupallisesti on yksi ongelma. Se on hinta. Menkääpä nyt vaikka katsomaan pitkälle jalostetun silakkarulla purkin hintaa kauppaan, se on pirkankin tavara yli vitosen. Lisäksi se ei edes ole kovin laadukas tuotemerkki. Silakka on hyvin helposti perattava kala, joten tuotteiden valmistus siitä on helpompaa kuin särkikaloista. Toki silakkaa saa ostaa myös kokonaisena, suolinensa kaupasta, jos itse tahtoo jatkojalostaa kotona.

On asia eriksensä onko nykyaikaisista ihmisistä enää jatkojalostamaan jotain huonolaatuista säynävää, salakkaa yms särkipaskaa kotioloissa gourmetsafkaksi. Mitenkä näiden kalojen pyynti, kuljetus, jakelu yms. Hoidettaisiin liiketaloudellisesti järkeväksi?? No nyt se lamppu syttyi, tietenkin yhteiskunnan tuella!!

Asiaa voi nyt saivarrella, jotta se homman maajussi, tukijussi Mäyräkoira saa itsekin maataloustukia lihantuotantoonsa, mutta on kuitenkin hyvä kysymys se, että kannattaako toimivaa nautakonseptia muuttaa johonkin särkiutopia suuntaan?? Ehkä joidenkin mielestä, joidenkin mielestä ehkä ei.

Homman kalastusharrastajat, ammattikalastajat (niitähän ei Suomessa enää montaa ole) kalaruokien kokkaajat ottakoot kantaa asioihin.

Ylen politiikkaradiossa oli jokin aika sitten juttua tästä, että hallitusohjelmassa on sovittu kotimaisten kalojen käytön lisäämisestä. Siinä oli haastateltavana Krista Mikkonen ja Anne Kalmari.

[F1nka]

^^Yksi järkevä juttu tuossa on, proteiiniomavaraisuuteen Suomen kannattaa pyrkiä. Hernerrehun tuotanto onkin mielestäni viimeisen kymmenen vuoden ajalta yksi parhaista kehityskuluista.

[nochWunder]

Hyviä suomalaisia proteiinilähteitä ovat tutkijoiden mukaan esimerkiksi särkikalat, monet peltokasvit, hyönteiset sekä mikrobien avulla tuotettu proteiini, joka on yksi esimerkki solumaatalouden tarjoamista mahdollisuuksista.

Ilmastovouhotukseen tai ihmiseläinoikeuksiin vetoamisen vielä jotenkin annan valua vetenä selästä, mutta terveellisyyteen vetoaminen lihankulutuksen vähentämiseksi on perkeleen keksintöjä. Liha on erittäin terveellistä.

Kaikki muu on proteiinilähteenä korviketta. Usein vielä huonoa korviketta, joko ympäristön tai syöjän kannalta.

Liha on terveellistä ja sen olisi hyvä olla rasvaista. Sen kylkeen vihreää. Sokerit ja hiilarit kantsii jättää pääosin eläimille.

[jetsku]

Pienten kalojen, kuten nyt tässä mainittujen särkikalojen hyödyntämisessä kaupallisesti on yksi ongelma. Se on hinta. Menkääpä nyt vaikka katsomaan pitkälle jalostetun silakkarulla purkin hintaa kauppaan, se on pirkankin tavara yli vitosen. Lisäksi se ei edes ole kovin laadukas tuotemerkki. Silakka on hyvin helposti perattava kala, joten tuotteiden valmistus siitä on helpompaa kuin särkikaloista. Toki silakkaa saa ostaa myös kokonaisena, suolinensa kaupasta, jos itse tahtoo jatkojalostaa kotona.

On asia eriksensä onko nykyaikaisista ihmisistä enää jatkojalostamaan jotain huonolaatuista säynävää, salakkaa yms särkipaskaa kotioloissa gourmetsafkaksi. Mitenkä näiden kalojen pyynti, kuljetus, jakelu yms. Hoidettaisiin liiketaloudellisesti järkeväksi?? No nyt se lamppu syttyi, tietenkin yhteiskunnan tuella!!

Ideahan tuossa taitaa olla, että tehdään jotain särkitahnaa, johon ajetaan ne elukat sileäksi suomuineen ja kiduksineen. Tuollaisia erilaisia täysin sileitä murekkeita jostain koneellisesti erotellusta broileristahan on nykyäänkin tarjolla laitosruokaloissa, kuten kouluissa. Tämän homman ajatuksena on tuottaa mahdollisimman halvalla täysin mitäänsanomatonta proteiinimassaa, jota voidaan sitten jatkojalostaa. Lautasmallikuvassa on kivasti ahvenfileitä, mutta tavoite on ruokkia ihmiset karjatalouden logiikalla. Great Resetin ajatus on, että lähes kaikista ihmisistä tulee lähinnä karjaan verrattavia eliöitä.

[hyperbeli]

Ilmastovouhotukseen tai ihmiseläinoikeuksiin vetoamisen vielä jotenkin annan valua vetenä selästä, mutta terveellisyyteen vetoaminen lihankulutuksen vähentämiseksi on perkeleen keksintöjä. Liha on erittäin terveellistä.

Kaikki muu on proteiinilähteenä korviketta. Usein vielä huonoa korviketta, joko ympäristön tai syöjän kannalta.

Ei ole niin kannattavaa syödä kertaalleen jo käytettyjä proteiineja. Yksikään eläin ei oo proteiinia koskaan valmistanut, kasveista ne on peräisin kaikki. Erityisesti punainen liha lyhentää ihmisen ikää. Kasvissyönti pidentää ihmisen keskimääräistä ikää (esim. adventisteista on tehty tutkimuksia, ne on maailman vanhimmaksi elävä ihmisryhmä).

[Nuivinator]

Ei ole niin kannattavaa syödä kertaalleen jo käytettyjä proteiineja. Yksikään eläin ei oo proteiinia koskaan valmistanut, kasveista ne on peräisin kaikki. Erityisesti punainen liha lyhentää ihmisen ikää. Kasvissyönti pidentää ihmisen keskimääräistä ikää (esim. adventisteista on tehty tutkimuksia, ne on maailman vanhimmaksi elävä ihmisryhmä).

Vissiin elämme eri todellisuudessa.

[jetsku]

Yksikään eläin ei oo proteiinia koskaan valmistanut

Haluatko lukita vastauksesi?

[Mäyräkoira]

Ideahan tuossa taitaa olla, että tehdään jotain särkitahnaa, johon ajetaan ne elukat sileäksi suomuineen ja kiduksineen.

                   .........

Lautasmallikuvassa on kivasti ahvenfileitä, mutta tavoite on ruokkia ihmiset karjatalouden logiikalla. Great Resetin ajatus on, että lähes kaikista ihmisistä tulee lähinnä karjaan verrattavia eliöitä.

Hyi hell..  mun piti juuri ruveta syömään, mutta nyt meni kyllä ruokahalut. Yök. Sitten tietenkin vielä suolineen, paskoineen jauhetaan sinne. Yök. Yöks ja yöks!!  Vmp!!  . Noh mä vähän epäilen että ei tapahdu aivan heti tämä herrojen suunnitelma. Taitaa muutosvastarinta olla aika kovaa. Saavat näyttää ensin esimerkkiä. Pannaan herrasväki televisioon lusikoimaan, moista moskaa ensin pari lautasellista per lärvi. Ja sitten vielä saavat santsata tässä köökissä. 

[Uretaanipusla]

Kasvissyönti pidentää ihmisen keskimääräistä ikää...

Miksi sitä pitäisi entisestään pidentää? Nyt jo eletään reilusti pidempään kuin ihmiseläimen oikeasti kuuluisi.

[HDRisto]

"adventisteista on tehty tutkimuksia, ne on maailman vanhimmaksi elävä ihmisryhmä"
Elävätkö he paljonkin pidempään kuin japanilaiset?. Ovatko adventistit vegaaneja?.

[jetsku]

"adventisteista on tehty tutkimuksia, ne on maailman vanhimmaksi elävä ihmisryhmä"
Elävätkö he paljonkin pidempään kuin japanilaiset?. Ovatko adventistit vegaaneja?.

Näistä ei kannata kauheasti vetää johtopäätöksiä. Maailmassa on paljon kasvissyöjiä, jotka eivät elä pitkään tai terveenä, kuten iso osa intialaisista. Erityisen pitkään elävät okinawalaiset sen sijaan esimerkiksi syövät enemmän lihaa ja vähemmän riisiä kuin muut japanilaiset. Pitkään eläviä yhdistää ruokailussa sellainen seikka, että he syövät perinteiseen tyyliin - aitoa ruokaa, ei jatkuvia välipaloja, ja sosiaalisesti yhteisen pöydän ääressä. Lihansyöjiä kasvissyöjistä erottaa se, että he myös elävät kaikin mahdollisin tavoin epäterveellisemmin kuin kasvissyöjät.

Hyi hell..  mun piti juuri ruveta syömään, mutta nyt meni kyllä ruokahalut. Yök. Sitten tietenkin vielä suolineen, paskoineen jauhetaan sinne. Yök. Yöks ja yöks!!  Vmp!!  . Noh mä vähän epäilen että ei tapahdu aivan heti tämä herrojen suunnitelma. Taitaa muutosvastarinta olla aika kovaa. Saavat näyttää ensin esimerkkiä. Pannaan herrasväki televisioon lusikoimaan, moista moskaa ensin pari lautasellista per lärvi. Ja sitten vielä saavat santsata tässä köökissä. 

Sikäli kun nämä systeemit vain hyväksytään EU:ssa, ja tietenkin hyväksytään, niin nämä hirvitykset ovat ihan tasan varmasti ensimmäisinä suomalaisten koululaisten, varusmiesten ja eläkeläisten lautasilla. Ranskalaiset ja italialaiset sanovat hyi vittu ja eroavat EU:sta ennen kuin tällaista hyväksyvät.

[Eino P. Keravalta]

Kasvissyönti pidentää ihmisen keskimääräistä ikää...

Miksi sitä pitäisi entisestään pidentää? Nyt jo eletään reilusti pidempään kuin ihmiseläimen oikeasti kuuluisi.

Tutkijat ovat sitä mieltä, että biologisesti ihmisen elinikä on noin 120 vuotta maksimissaan. Tätä lyhyempiä elämiä on, koska saasteet, onnettomuudet, sairaudet ja kehno ravinto. Se, että keski-ikä on nyt vain 80:n kahta puolta sukupuolesta riippuen, on ihmiskunnalta kehno suoritus. Biologisesti meidän keski-ikämme kuuluisi olla yli 100 vuotta. Siihen geenimme pystyvät, jollei niitä häiritä edellämainituilla tekijöillä.

[Nuivinator]

Minulla on muistikuva, että japanilaisia on tituleerattu pitkäisimmäksi kansaksi. Ja ne ainakin syövät lihaa, ml. valaanlihaa, tieteellisen tutkimuksen perusteella toki (tutkivat makua).

Pallokalaakin syövät, mutta se pitää valmistaa oikein tai pitkä ikä jää haaveeksi. Poroja ne eivät syö, eräät työpaikallamme vierailleet japanilaiset olivat ihan kauhuissaan kun kuulivat suomalaisten syövän poroa.

[hyperbeli]

Minulla on muistikuva, että japanilaisia on tituleerattu pitkäisimmäksi kansaksi. Ja ne ainakin syövät lihaa, ml. valaanlihaa, tieteellisen tutkimuksen perusteella toki (tutkivat makua).

Pallokalaakin syövät, mutta se pitää valmistaa oikein tai pitkä ikä jää haaveeksi. Poroja ne eivät syö, eräät työpaikallamme vierailleet japanilaiset olivat ihan kauhuissaan kun kuulivat suomalaisten syövän poroa.

Voihan se olla, että japanilaiset olisivat pitkäikäisin kansa ja adventistit pitkäikäisin ihmisryhmä. Mutta eipä mun lähteet kummoset oo. Tässä yksi:

https://www.dailymail.co.uk/health/article-7731947/Seventh-Day-Adventists-longer-life-expectancy-lower-cancer-risk-study-finds.html

Sen sijaan uskon kyllä punaisen lihan epäterveellisyyteen. Eräs tuttu lääkäri oli kerännyt vertaisarvioiduista lähteistä kattavan otoksen punaisen lihan negatiivisesta korrelaatiosta terveyteen. Valitettavasti en sitäkään voi tähän linkata. Tässä jotain: nih.gov/news-events/nih-research-matters/risk-red-meat

Jollakulla oli tuossa aiemmin kyllä hyvä pointti siinä, että näissä pitkäikäisissä ihmisryhmissä on yhteistä käsittelemättömän ruuan syöminen ja muutenkin paremmat elintavat. Esimerkiksi nuo adventistit ei saa polttaa tupakkaa eikä juoda päihteitä.

[AcastusKolya]

Seuratkaapa aasialaisten ostoja lihakaupoissa. Tyypillisesti ostavat kaikkein rasvaisinta sikaa. Ja hemmetin timmiä sakkia järkiään.

[Pentecost]

Sen sijaan uskon kyllä punaisen lihan epäterveellisyyteen. Eräs tuttu lääkäri oli kerännyt vertaisarvioiduista lähteistä kattavan otoksen punaisen lihan negatiivisesta korrelaatiosta terveyteen. Valitettavasti en sitäkään voi tähän linkata. Tässä jotain: nih.gov/news-events/nih-research-matters/risk-red-meat

Ja tarjoamastasi linkistä:

Those who consumed the highest levels of both unprocessed and processed red meat had the highest risk of all-cause of mortality, cancer mortality and cardiovascular disease mortality.

Itse ainakin näen aikamoisen eron prosessoimattoman laatulihan ja vaikkapa halvimman hampurilaispihviläjän välillä. Muutenkin, jos ruokavalio koostuu kovin prosessoiduista ruoista, niin ihminen todennäköisesti elää muutenkin aika epäterveellisesti.

Sitäpaitsi, jos kuoleman todennäköisyys tulee tuon tutkimuksen mukaan noin kymmenisen prosenttia todennäköisemmäksi lihaa syömällä, niin tulkoon. Aivan sama elänkö muutaman vuoden enemmän ituja purren vai syön laadukkaasti ja monipuolisesti.

Kun ruokavalio ei koostu ainoastaan yhdestä asiasta ja sekaan mahtuu lihassakin variaatiota merenelävistä kaloihin ja kanasta naudanlihapihviin, niin en usko sen elämänlaatuani tai pahemmin -pituuttakaan vaarantavan.

Varmaan kiva viikatemiehen saapuessa kysyä, etteikö se ikuinen parsakaalin ja vihreän teen nauttiminen taannutkaan ikuista elämää. 

[Veikko]

Hassua, kuinka japanilaisilla - joita tituleerataan maailman pitkäikäisimmäksi kansaksi ja jotka eivät taatusti syö tappavaa punaista lihaa - on, kuten väitetään monessa lähteessä, maailman paras naudanliha. Keitä varten se on kehitetty ja ketkä sitä syö, kun sen vientikin on ollut rajoitettua ja väliin jopa kiellettyä*?

Ehkä japanilaiset kasvattavat lihaatuottavia nautoja vain esteettisistä ja rituaalisista syistä ja ihastelevat ihanasti marmoroitunutta ja erityisen rasvaista naudanlihaa vain vitriineissä lasin läpi?

*

"Maailman parhaalla lihalla" herkuttelu on kallista lystiä – näin paljon annos maksaa helsinkiläisravintolassa

Ravintola Gaijinissa tarjoillaan nyt ainutlaatuista japanilaista härkää.

Helsinkiläisravintola Gajinista saa japanilaista laatulihaa nyt ensimmäisenä Suomessa.­
Matleena Lahti
20.1.2015 10:06

Japanilainen naudanliha, wagyu, on maailmankuulua ja sen sanotaan olevan parasta maailmassa. Lihan maastavienti on ollut kiellettyä vuoteen 2012 saakka. Viime vuonna lihaa on tuotu Eurooppaan ja tällä hetkellä Ravintola Gaijin on ensimmäinen lihaa tarjoava ravintola Suomessa.

https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000000865521.html

Japanin Wagyu A5
Hinta 399 e/kg

Japanilaisessa lihassa on aromia, makua ja mureutta. Runsaasti rasvaa sisältävän lihan rasva on öljymäistä ja se sisältää sekä omega 3- että omega 6- rasvahappoja. Rasvan jakautuessa tasaisesti lihan ulkonäkö on kauniin marmoroitunut.

https://www.turunherkku.fi/japanin-wagyu-a5

[AcastusKolya]

Niin, käsittääkseni esimerkiksi japanilaiseen perusravintoon eivät kuulu juurikaan viljatuotteet. Siitäkin voisi ehkä päätellä jotakin.

[Kokoliha]

Hassua, luin nyt vasta ajatuksella ketjun otsikon. Asiahan on tietenkin kaikin puolin täysin kannatettava ja sopii minulle. Itse asiassa, puollan lämpimästi. Ja vaikka näin ei tapahtuisikaan, se sopii aivan yhtä hyvin.

Minulle sopii loistavasti, että SDP:n koko eduskuntaryhmä syö jatkossa radikaalisti vähemmän lihaa. Sekin sopii, että joka ikinen SDP:n jäsen ja äänestäjäkin syö jatkossa radikaalisti vähemmän lihaa. 

Molemmat ovat varsin ok, joskin asia ei kuulu minulle millään tavoin. Minua ei itse asiassa kiinnosta pätkääkään, mitä tavaraa demarit lautaseltaan suuhunsa laittavat.

Lähden toki siitä itsestäänselvyydestä, että vastaavasti demarit tai kukaan muukaan varokoon visusti määräämästä sitä, saanko minä syödä lihaa vaiko en.

[Nuivinator]

Hassua, kuinka japanilaisilla - joita tituleerataan maailman pitkäikäisimmäksi kansaksi ja jotka eivät taatusti syö tappavaa punaista lihaa - on, kuten väitetään monessa lähteessä, maailman paras naudanliha. Keitä varten se on kehitetty ja ketkä sitä syö, kun sen vientikin on ollut rajoitettua ja väliin jopa kiellettyä*?

Ehkä japanilaiset kasvattavat lihaatuottavia nautoja vain esteettisistä ja rituaalisista syistä ja ihastelevat ihanasti marmoroitunutta ja erityisen rasvaista naudanlihaa vain vitriineissä lasin läpi?

Tuossa joitakin aikoja sitten täkäläinen kauppias möi wagyu-härkää (ei tosin Japanissa kasvatettua) reiluun hintaan jonkun juhlapäivän kunniaksi. Ostin sitä toki ja paistoin kypsäksi. Huvää oli. Hassua etten muistanut tuota tapausta sitä valaanlihakommenttia kirjoittaessani.

[Roope]

Kansan Uutiset: Arto Salonen: Tulevaisuuden ruokapöydässä syödään paikallista, kasvispainotteista ja maatalouskemikaalitonta ruokaa 19.3.2021

– Jos löydetään ruokavalio, joka tuottaa etua yksittäiselle ihmiselle ja joka samalla on parasta ihmiskunnalle, niin sellainen ei jää huomiotta. Se on siinä.

Tulevaisuuden ruokapöytää koskevassa arvokeskustelussa on tulevaisuudentutkija Arto Salosen mukaan kolme tarkastelujanaa: paikallisuus ja globaali, eläinperäinen ja kasviperäinen sekä tehotuotanto vai luonnonmukainen.

– Näyttää siltä, että tulevaisuuden ruokapöydässä syödään yhä paikallisempaa, kasvispainotteisempaa ruokaa ja vältetään maatalouskemikaaleja, joko luomutuotannon kautta tai muuten.

Määriteltäväksi Salosen mukaan jää, mitä tarkoitetaan luonnonmukaisemmalla: onko kyse luomusertifioidusta ruuasta vai mistä.

Arto Salonen pohti tulevaisuuden ruokapöydän sisältöä alkuviikolla MTK:n järjestämässä tilaisuudessa. Hän päätyi näkemykseen, että etsittävänä on ruokavalio, joka hyödyttää samanaikaisesti yksittäistä ihmistä ja koko ihmiskuntaa. Hän tuntui uskovan, että varmimmin sellainen löytyy lempeän keskustelun kautta, ei juupas-eipäs -mittelöllä.

Tällainen taas uusi "paras" ruokavalio ei edelleenkään kiinnosta suurinta osaa maailman ihmisistä, kuten mikään tietty yhteinen ruokavalio ei ole tähänkään mennessä kiinnostanut.

Salonen palaa moninäkökulmaisuuteen.

– Se tarkoittaisi että yritettäisiin luoda ratkaisuja, joissa ei ole ollenkaan häviäjiä, vaan vain voittajia. Tuottaja ja kuluttaja voittaisivat, koko yhteiskunta voittaisi ja planeetta voittaisi niin että hyvän elämän mahdollisuudet säilyvät tuleville sukupolville.

Ruokaturvallisuuden näkökulmasta tämä tarkoittaisi Salosen mukaan sitä, että enää ei voitaisi syödä kuten yhdysvaltalaiset, koska silloin ruokaa riittäisi vain noin 2,5 miljardille ihmiselle.

Taas tuo kummallinen oletus, että jossain on olemassa yhteistä ruokaa, jota riittäisi muille, kunhan länsimaalaiset söisivät toisin.

Ja jos länsimaalaiset pakotetaan tiettyyn ruokavalioon (sekään ei onnistu juuri muualla kuin Suomessa), niin sitä ei voi kutsua ainakaan voittamiseksi.

– Jotta ruokaa riittäisi kaikille, pitäisi syödä vaikkapa kuten intialaiset. Eli käytännössä siirtyä yhä kasvisperäisempaan suuntaan. Nimittäin lihantuotanto on tehotonta, jos tavoitteena on ruokkia mahdollisimman monta ihmistä.

Tavoitteena ei ole ruokkia mahdollisimman monta ihmistä. Jos joku asettaa tämän henkilökohtaiseksi tai julistaa puolueensa tavoitteeksi, niin siitä vaan, mutta maailman ruuantuotannon tavoitteeksi ei ole asetettu mahdollisimman monen ihmisen ruokkimista tai mitään muutakaan.

Kun tuohon Intiaan usein vedotaan, niin vaikka intialaiset syövät edelleen keskimäärin suhteellisen vähän lihaa per henkilö, lihantuotanto on siellä lähes kaksinkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Jos ja kun noin miljardin intialaisen hinduismin fundamentalistinen ote hiljalleen hellittää ja elintaso nousee, on odotettavissa, että lihaa syödään sielläkin yhä enemmän.

Salonen korostaa, että kyse ei ole vain ruuan riittävyydestä vaan myös kasvispainotteisen ruuan terveellisyydestä ihmiselle, mistä asiasta on hänen mukaansa runsaasti tutkimustietoa jo olemassa.

Kyse ei ole myöskään kasvispainotteisen ruuan terveellisyydestä ihmiselle, josta on ollut tutkimustietoa iät ajat, etenkin kun kasvisruokavalio ei ole automaattisesti terveellisempi tai edes yhtä terveellinen (ääriesimerkkinä "sipsikaljavegaani") kuin muukaan.

Kyse on siitä, että sellainen Suomi saati koko maailma, jossa ihmiset voidaan vallanpitäjien päätöksellä pakottaa vaikka sitten "syömään terveellisesti" tai niin, että voidaan "ruokkia mahdollisimman monta ihmistä", ei ole useimpien mielestä kovin haluttava kehityssuunta muutenkaan.

[kriittinen_ajattelija]

The billionaire also took the opportunity to extol the virtues of synthetic meat, promoting it in several different replies as a "green product" and a way to reduce one's "carbon footprint." He has repeatedly hailed artificial meats in the past, recently suggesting that "all rich countries" ought to move to "100-percent synthetic beef."

"You can get used to the taste difference," Gates told an interviewer last month, in a slightly off-putting endorsement.

https://www.rt.com/usa/518667-bill-gates-ama-conspriacies/
Njooh, noh niin en vastusta jos lehmä ja possufarmit ym nyt lopetetaan koska niitten kasvatus on hidasta ja lihakin paikoin epäterveellisistä ja toki siinä on paikoin eettisiä kysymyksiäkin.
Anyway tarviiko kanalat nyt lopettaa, ei ne vie paljoa tilaa ja ne kanat syö vähän. Sama juttu vaikka heinäsirkkojen kanssa, mitkä on muuten ihan ok makuisia nekin.

 Jotta ruokaa riittäisi kaikille, pitäisi syödä vaikkapa kuten intialaiset. Eli käytännössä siirtyä yhä kasvisperäisempaan suuntaan. Nimittäin lihantuotanto on tehotonta, jos tavoitteena on ruokkia mahdollisimman monta ihmistä

Onko se toisaalta ideaalia, että yritetään paisuttaa maapallon nööperiväestö sata miljardia isoksi. Ei ole olemassa mitään yhtä vitun isoa ihmisperhefamilyä muuta kuin jossain idealistien harhoissa. Ainoat kansat joita ylipäätänsä kiinnostaa muitten kansojen kohtalo on valkoiset ja kun me ollaan pieni vähemmistö niin ei muut kansat tule tuntemaan empatiaa meitä kohtaan tai antamaan armoa. Meidän varallisuus viedään ja meidät tapetaan viimeistä yksilöä myöten kuin jossain Zimbabwessa tai Etelä-Afrikassa (still in process)

[Roope]

Ei ole ollenkaan uusi idea haluta suomalaisten syövän sellaista, mitä he eivät halua. Kymmenisen vuotta sitten Jorma Ollilan maabrändityöryhmän nimissä ehdotettiin särkipullista gourmet-ravintoloiden ruokaa. Ketään ei kiinnostanut.

Uutta on vain vyörytyksen laajuus.

Kotiliesi: Lähikala ei ole roskakala 1.12.2017

Iltalehti: Lahnasta ja hauestakin saa helposti gourmet-ruokaa - älä turhaan vähättele tiettyjä kalalajeja 21.2.2018

Iltalehti: Luonnonkala villitsi suomalaiset – "tonnikalan korvaajaksi" kutsuttu säilyke jopa osittain loppuunmyyty 5.2.2020

Pro Kala: Käsite "roskakala" joutaa roskiin 25.1.2021

Viinilehti: Ei mikään roskakala – särjen syöminen on ekoteko! 11.5.2021

ePressi: Roskakalasta ja rikkaruohoista gourmet-herkkuja ja kotimaan matkailun uusia ohjelmapalveluja 6.7.2021

Vaikka särkipullista ei tullutkaan kaavailtua gourmet-ravintoloiden herkkua, voi uskotella, että särki on "trendiherkkua". Ainakin melkein. Ainakin pitäisi olla.

Halveksittu roskakala on hivuttautunut trendiherkuksi – särkibisnes on noussut kannattavaksi liiketoiminnaksi

Lahtelaisen ravintolan keittiössä valmistetaan näyttävää kala-annosta. Raaka-aineena ei olekaan lohi tai siika, vaan tuiki tavallinen särki viereisestä Vesijärvestä. Vakituiseen menuun särkiannos ei kuulu. Se on osa lähikalan käytön kehittämiseen tähtäävää hanketta.

– Särkikalojen käyttö on yleistynyt, mutta siinä on yhä paljon kehitettävää. Esimerkiksi ravintoloissa se ei ole kovin yleistä, sanoo kalatalouskoordinaattori Janne Niemimäki Sisä-Suomen kalatalousryhmästä.

Apetit Ruoka Oy alkoi jalostaa särkikaloja ruuaksi vuonna 2016. Ensin ravintoloille ja pari vuotta myöhemmin kuluttajamarkkinoille. Pörssiyhtiö ei kerro tarkemmin järvikalabisneksen liikevaihtoa tai kannattavuutta. Se kerrotaan, että särkituotteiden myynti kannattaa ja kasvaa.

– Ensimmäisen tuotteemme lanseeraamisen jälkeen olemme käyttäneet yli miljoona kiloa särkeä. Kotimaisen kalan käyttö kasvoi meillä viime vuonna noin 70 prosenttia edellisvuodesta, kertoo tuotekehitys- ja portfoliopäällikkö Hanna Pere Apetit Ruoka Oy:stä.

[...]

Särkikaloja on pyritty tuomaan ruokalautasille lukuisilla kehityshankkeilla, joita on tuettu valtion rahoituksella ja kalastuslupatuotoilla. Pitkäjänteinen työ on kantanut hedelmää. Lähiruokabuumin vanavedessä särki ja lahna ovat nousseet kaupallisesti kiinnostaviksi.

Luonnonvarakeskuksesta arvioidaan, että kysynnän ja tarjonnan kasvu on tenhyt särkikalojen jalostamisesta kaupallisesti kannattavaa liiketoimintaa.

– Nyt se on kasvava ja monipuolistuva osa kalataloutta. Yksi syy on tuotantoketjun kehittyminen ja tuotteiden kehittyminen. On vihdoinkin saatu kuluttajille maistuvia tuotteita, sanoo tutkija Jukka Ruuhijärvi Luonnonvarakeskuksesta.

[...]

Menneinä vuosikymmeninä lahna oli Suomessa arvokala. Savossa lahnan kudun aikana ei soitettu kirkonkelloja, jotta kalat eivät häiriinny. Sittemmin särkikalat saivat roskakalan leiman ja käyttö hiipui, kun tarjolle tuli edullista lohta.

Särjen kysynnän kasvu siivittää pyyntiä. Sisävesien kaupallisessa kalastuksessa särjen ja lahnan saalismäärä on kasvanut viime vuosina, kertovat Luonnonvarakeskuksen tilastot. Särkikalojen kaupallinen kalastus täydentää ammattikalastajien leipää. Vaikka pyytäjälle maksettava hinta on "arvokaloja" alhaisempi, korkeampi saalismäärä takaa ansiot. Pyyntiä voisi lisätä tuntuvasti, eivätkä kalakannat vaarantuisi.

Kalatalouden kehittäjä näkee markkinassa vielä paljon parannettavaa.

– Pienistä järvistä särkikalojen pyynti ei ole kaupallisesti kannattavaa. Jalostajille logistiikkaa ja kylmäketju ovat haasteita, ja koneellisen perkaamisen vuoksi pienimpiä särkiä ei voida hyödyntää, listaa kalatalouskoordinaattori Janne Niemimäki.

Särkeä jalostaa Suomessa muutama yritys, pääasiassa pikkufirmoja. Jalostukseen vaadittavat laiteinvestoinnit ovat yksi syy siihen, miksi yrittäjiä on vähän.

[...]

Särki ja lahna ovat myös trendikkäitä, reseptejä löytyy suosituista ruokablogeista ja aikakauslehdistä. Suosion kasvun uskotaan jatkuvan. Mutta saatavuus rajoittaa kysynnän kasvua. Särkikalasta on jo nyt jopa pulaa.

– Kyse on kuitenkin luonnontuotteesta, jota ei saada samanlaisia kilomääriä, joita maatalous tai kalanviljely voivat tuottaa, painottaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Jukka Ruuhijärvi.

Yle 16.5.2022

Apetit-yhtiön kuluttajille myymä trendiherkku on särkikalapuikkopakaste. Yhtiö ei avaa myyntiä tarkemmin, mutta esimerkiksi koulukeittiöiden raaka-ainetilastoista voi päätellä, että särkikalat myydään pääasiassa laitoskeittiöihin kalapullia varten.

Kampanjoinnista huolimatta roskakalan leima elää ja voi hyvin, mistä kertoo tuotteiden kauppaaminen särjen tai lahnan sijaan häveliäästi esimerkiksi "järvikalan" ja "luonnonkalan" nimikkeillä.