Työvoimapulan paluu ja kosto

[Pentecost]

– Suomen kielen taidon vaatimus luo edelleen muureja maahanmuuttajille, Shakuntal sanoo.

Hänen mielestään työnhakijoilta vaaditaan suomen kielen taitoa yleensä aivan turhaan.

Joo joo...omissa asiakkaissa on nuoria ja nuorehkoja ihmisiä, jotka varmaan englanninkielellä pärjäisivät, jos pakko olisi. Mutta sitten on myös vanhempia ja todella iäkkäitä ihmisiä, joilla olisi taatusti ongelmia puhua vierasta kieltä. Lisäksi kun erikoisala, niin tuotteista täytyy todella tietää jotain, koska muutoin lopputuloskin voi olla mitä vaan.

Toisekseen - eli furthermore - omassa hommassa se asiakaspalvelu on tärkeää eli kuunnella välillä huolia kun vanhempi herrasmies kertoo vaimonsa poismenosta tai iäkäs rouva ei aina muista mikä olikaan sen tuotteen nimi, jota hän oli hakemassa ja siinä sitten yhdessä pohditaan mikä se saattaisi olla. Vanhempi herrasmies on saattanut tulla ostamaan jotain parin euron juttua ihan purkaakseen murhettaan ja puhuakseen toiselle ihmiselle.

Näitä ei-niiin-pieniä nyansseja täytyy tässä hommassa ottaa huomioon ja osata myös kuunnella. Kiinnostaisi tietää, että miten jollain intianenglannilla hoidettaisiin tälläistä asiakaspalvelua.

Kysyin tekoälyltä ja se vastasi näin:

Here's an example of a customer service interaction that could be considered broken Indian English:

Customer: "Hi, I'm having trouble with my internet connection. It keeps dropping."

Agent: "Sir, please don't worry-worry. We will surely solve-solve your problem. Kindly tell me, is the router red light blinking-blinking?"

Customer: "The router? I don't know, what's that?"

Agent: "Sir, the router is the black box you connect-connect the wire to."

Customer: "Oh, the modem? It's not blinking."

Agent: "Okay sir, now please check-check the wire properly. Is it plugged-plugged in tightly?"

Customer: "Yes, it's plugged in."

Agent: "Okay sir, now please try-try restarting your computer. Switch it off-off and then on-on again."

Customer: "I did that, but it didn't help."

Agent: "Okay sir, now please wait-wait for some time. Our technical team will surely call-call you back soon."

This interaction demonstrates some common features of broken Indian English customer service:
- Word repetition: The agent repeats words and phrases for emphasis, which can be annoying to the customer.
- Incorrect word usage: The agent uses words like "router" and "modem" interchangeably, which can confuse the customer.
- Awkward phrasing: The agent uses phrases like "don't worry-worry" and "surely solve-solve," which sound unnatural and unprofessional.
- Lack of clarity: The agent's instructions are not always clear and concise, which can lead to confusion on the part of the customer.

It's important to note that not all Indian English customer service is broken. Many agents are highly skilled and can communicate effectively with customers. However, the example above highlights some of the challenges that can arise when there is a language barrier.

Tämä tietysti vain, jos osaa englantia. Jos ei, niin voi voi.

[Golimar]

Siinähän kitisevät.

X

Vuoden vaihteessa TE-toimistot lakkautetaan ja Suomessa aloittaa 45 kuntien muodostamaa työllisyysaluetta. TE-palvelut siirtyvät siis kokonaan valtiolta kunnille 1.1.2025.

Muutoksen myötä koko maassa 4 400 työntekijää siirtyy eri työnantajalle.

TE-toimistojen, ely-keskusten ja Keha-keskuksen työntekijöille tämä voi tarkoittaa työpaikkojen siirtymistä paikkakunnalta toiselle.

Suurin osa henkilöstöstä työskentelee pääluottamusmies Kari Reposen mukaan nyt TE-toimistojen keskuspaikkakunnilla. Uudessa mallissa työllisyyspalveluista luvataan tehdä yhdenvertaiset kaikille ja lähipalvelua lisätään.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi nyt Oulussa asuvalle työpaikan siirtymistä Raaheen, tamperelaiselle kulkemista Sastamalaan tai jyväskyläläiselle Jämsään.

– Ensisijaisen toiveen mukainen siirtosuunta toteutuu valtakunnallisesti reilulla 80 prosentilla henkilöstöstämme.

X

Vuoden alussa kaikilla uusilla työllisyysalueilla alkaa yt-neuvottelut, kertoo Reponen.

Neuvottelut pitää käydä uuden organisaation rakentamiseksi ja tulevien työtehtävien määrittelemiseksi. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella uusille työllisyysalueille.

– Irtisanomisista ei neuvotella. Sellaista ei voi kuvitellakaan tässä työllisyystilanteessa, Reponen sanoo.

Paljon epävarmuutta on kuitenkin ilmassa. Huolta on paitsi siitä, missä työtä jatkossa tehdään myös siitä, mikä on palkka ja millaiset ovat työajat.

X

Muutoksen ajoitus on hankala, sillä työttömyys kasvaa, Pirkanmaalla vielä nopeammin kuin missään muussa maakunnassa.

– Se tarkoittaa, että yksittäisten virkailijoiden asiakasmäärät ja työmäärä kasvavat, sanoo Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari.

X

https://yle.fi/a/74-20127055

[Uuno Nuivanen]

TE-toimistot ovat tähän mennessä onnistuneet työllistämään ainoastaan virkailijansa, ja välillisesti konsultteja sekä humppa- ja hömppäkouluttajia.

[Torspo]

TE-toimistot ovat tähän mennessä onnistuneet työllistämään ainoastaan virkailijansa, ja välillisesti konsultteja sekä humppa- ja hömppäkouluttajia.

Olisiko TE-toimistoilla halua osallistua työllisyyskokeiluun yrittäjämallilla? Pohjapalkka olisi tonni/kk ja jokaisesta työttömästä, jolle löytävät täysipäiväisen vakituisen normaalin työpaikan saavat 300€ kertabonuksen.

Rehellisesti sanottuna, en usko, että yksikään työkkärin työntekijä suostuisi tähän malliin. No syyn kaikki tietävät.

[Outo olio]

Intiaanin mielestä suomalaiset eivät saisi käyttää äidinkieltään.

Suomessa asuva intialainen yrittäjä lataa suorat sanat suomen kielestä

--

Eräs asia suomalaisissa yrityksissä hämmentää häntä kuitenkin edelleen.

– Suomen kielen taidon vaatimus luo edelleen muureja maahanmuuttajille, Shakuntal sanoo.

Hänen mielestään työnhakijoilta vaaditaan suomen kielen taitoa yleensä aivan turhaan.

Vrt.

– Ruotsin kielen taidon vaatimus luo edelleen muureja suomenkielisille, Shakuntal sanoo.

Hänen mielestään työnhakijoilta vaaditaan ruotsin kielen taitoa yleensä aivan turhaan.

[Outo olio]

Istukaa alas, ennen kuin luette pidemmälle.

Helsingin kaupunki hyväksyi periaatteen, että rekrytoinnissa "pyritään monimuotoisuuteen". Mutta sitten joku jossain laittoi pahkasikavaihteen silmään: monimuotoista porukkaa aletaan suorarekrytoimaan ulkomailta, ihan vain jotta monimuotoisuus toteutuu.

Espanjalaisten opettajien rekrytointi Helsingin varhaiskasvatukseen ihmetyttää

Lukijan mielipide | Miten kieliopintonsa itsekin vasta aloittaneet opettajat pystyvät tukemaan lasten suomen tai ruotsin taitojen kehitystä?

Helsinki aloittaa 15 varhaiskasvatuksen opettajan rekrytoinnin Espanjasta suomenkielisiin päiväkoteihin.

Kuuntele juttu
2.12. 10:45

Yle uutisoi (28.11.), että Helsingin kaupunki aloittaa varhaiskasvatuksen opettajien rekrytoinnin Espanjasta suomenkielisiin päiväkoteihin. Valitut opettajat käyvät noin 9–10 kuukautta kestävän suomen kielen koulutuksen. Jo aiemmin rekrytointia on tehty ruotsinkielisiin päiväkoteihin.

Rekrytointitapa herättää kysymyksen, miten kieliopintonsa itsekin vasta aloittaneet opettajat pystyvät tukemaan lasten suomen (tai ruotsin) taitojen kehitystä. Varsinkaan vieraskieliset lapset eivät välttämättä kuule suomea arjessaan muilta kuin juuri päiväkodin aikuisilta.

Voisin jotenkin ymmärtää rekrytointitavan, jos sitä perusteltaisiin työvoimapulalla. Sen sijaan kaupungin tiedotteessa viitataan kaupunkistrategian itseisarvoiseen pyrkimykseen lisätä monimuotoisuutta palkkaamalla muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia työntekijöitä.

Monimuotoisuuden lisääminen on ymmärretty perin pohjin väärin, jos sillä perustellaan vieraskielisten itsetarkoituksellista haalimista ulkomailta asti työtehtävään, jonka ytimessä on lasten suomen kielen taitojen vankistaminen– tai useiden lasten tapauksessa kielen opettaminen jopa nollapisteestä alkaen. Rekrytointimalli, jossa suomea opetetaan jo etukäteen ennen työn aloittamista, voisi sinällään sopia joillekin aloille. Esimerkiksi yliopistot, jotka eivät nykyään edellytä minkäänlaista kotimaisen kielen taitoa ulkomaiselta henkilökunnaltaan, voisivat ottaa mallin käyttöön.

Jani Koskinen

kielitieteilijä, filosofian maisteri, Vantaa

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010869117.html

Helsinki palkkasi kuusi varhaiskasvatuksen opettajaa Espanjasta – näin kävi

Pilotti aloitettiin ruotsinkielisissä päiväkodeissa elokuussa, ja seuraavaksi opettajia tulee myös suomenkielisiin päiväkoteihin.

Kaupungin tavoitteena on kehittää rekrytointia ulkomailta pilotista saatavien tulosten pohjalta.

Saara Hirvonen
28.11. 17:39 • Päivitetty 28.11. 18:19

Helsingin kaupunki aloittaa varhaiskasvatuksen opettajien rekrytoinnin Espanjasta suomenkielisiin päiväkoteihin. Opettajia rekrytään 15, kerrotaan kaupungin tiedotteessa.

Kyseessä on jatkumo tänä vuonna toteutetulle pilotille, jossa kaupungin ruotsinkielisiin päiväkoteihin rekrytoitiin Espanjasta kuusi opettajaa.

--

Tavoitteena monimuotoisuus

Ruotsinkielisiin päiväkoteihin keskittyneen pilotin tavoitteena oli rekrytoida 5–8 varhaiskasvatuksen opettajaa Espanjasta Suomeen. Elokuussa kuusi opettajaa aloitti työnsä ruotsinkielisissä päiväkodeissa.

Heidän kielikoulutuksensa on jatkunut Suomessa. Myös vuorovaikutus työyhteisössä ja työpaikalla auttaa kielen oppimisessa.

– Uudet työntekijämme ovat olleet todella sinnikkäitä, ja heillä on vahva motivaatio kielen opiskeluun, sanoo HR-projektipäällikkö Kati Mhone.

Helsinki pyrkii valitsemaan henkilöstöönsä myös muuta kuin suomea ja ruotsia puhuvia työntekijöitä ja sitä kautta lisäämään monimuotoisuutta.

Tavoitteena on myös edistää työperäistä maahanmuuttoa ja tunnistaa ulkomailla hankittu koulutus ja kokemus nykyistä paremmin. Espanjassa suoritettava varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto vastaa pitkälti suomalaista tutkintoa.

Mhonen mukaan Espanja on ainoa Euroopan maa tällä hetkellä, jossa on ylitarjontaa varhaiskasvatuksen opettajista. Suomessa sen sijaan on ollut jo vuosien ajan pula ammattilaisista.

Kaupungin tavoitteena on kehittää rekrytointia ulkomailta pilotista saatavien tulosten pohjalta.

– Tarkoituksena oli ymmärtää, minkälaisia mahdollisuuksia meillä voisi olla ulkomailta rekrytoinnin osalta. Onko se ylipäätään mahdollista? Löytyykö opettajia? Mitä se meiltä ja työyhteisöltä vaatii? Mhone toteaa.

https://yle.fi/a/74-20127953

[Emo]

^ Helsingin kaupunki on kaikkinensa niin idioottipaikka, ettei siellä kohta pysty vierailemaan edes kesälomillaan. Ai niin, eihän sinne edes dieselautolla varmaan pian pääsekään 😄

[Luotsi]

Tarkoituksena oli ymmärtää, minkälaisia mahdollisuuksia meillä voisi olla ulkomailta rekrytoinnin osalta. Onko se ylipäätään mahdollista? Löytyykö opettajia? Mitä se meiltä ja työyhteisöltä vaatii? Mhone toteaa.

No teiltä se vaatii järjen köyhyyttä. Ja edellytykset näyttävätkin täyttyvän!

[Linkster]

^ Helsingin kaupunki on kaikkinensa niin idioottipaikka, ettei siellä kohta pysty vierailemaan edes kesälomillaan. Ai niin, eihän sinne edes dieselautolla varmaan pian pääsekään 😄

Työkeikkoja joutuu tuonne etnoläävään tekemään sillointällöin, mutta olisiko boldaamassani lausekkeessa vihdoin vapautus minullekin - toivottavasti pian
Meilahti yleisimmin mun kohteena, vitutuksen määrä kohtuullinen jo parkkeerauksen kanssa kikkaillessa.

[Lalli IsoTalo]

... monimuotoista porukkaa aletaan suorarekrytoimaan ulkomailta, ihan vain jotta monimuotoisuus toteutuu.

Vähän lainauksen vierestä: kun olin Tähtitorninvuorella valokuvailemassa, niin sinne ilmestyi taaperoita keltaliiveissä. Kysyin sitten toiselta ryhmän ohjaajalta, että saanko kuvata lapsia takaapäin, niin että kasvot eivät näy ja tunnistaminen on mahdotonta?

Vastaus oli ei, huonolla englanninkielellä. Suomea hän ei osannut. Lapset kyllä kaikki puhuivat suomea, kysellen kaikkea kivaa, kuten "onko sinulla lapsia".

Vähän oudoksuttaa, että suomenkielisen lastentarhan henkilökunta ei osaa suomea.

(Kuvan kävelijä ei liity tapaukseen.)

[Roope]

Istukaa alas, ennen kuin luette pidemmälle.

Helsingin kaupunki hyväksyi periaatteen, että rekrytoinnissa "pyritään monimuotoisuuteen". Mutta sitten joku jossain laittoi pahkasikavaihteen silmään: monimuotoista porukkaa aletaan suorarekrytoimaan ulkomailta, ihan vain jotta monimuotoisuus toteutuu.

Ainakin siellä ruotsinkielisellä puolella tämä oli toteutettu niin, että espanjalaiset suorittivat ensin kotimaassaan ruotsin kielen nettikurssin ja muuttivat sitten Suomeen päiväkotiin töihin oppimaan lisää ruotsia työn ohessa. Ruotsinkielisissä uutisissa haastateltu oikein mukavan oloinen mutta vajaakielinen espanjatar ihmetteli hölmistyneenä, että Suomessa ei tarvinnutkaan osata suomea, vaan hänet pantiin opiskelemaan ruotsia.

Sellainen yksityiskohta tv-uutisesta, että ruotsinkielisessä päiväkodissa vaikutti ulkonäön perusteella olevan ainoastaan kantaväestön lapsia, joten Suomeen muuttaneiden espanjalaisten voi olettaa omaksuvan sieltä lapsilta paremmin ruotsia kuin suomenkielisestä päiväkodista suomea.

[F1nka]

Voisiko monimuotoisuutta kasvattaa erilaisilla suomalaisilla? Mukavaa toki, että tälllä kertaa sentään tajuttiin, että Euroopan unionin alue tarjoaa myöskin potentiaalisia työntekijöitä. Aina ei tarvitse mennä Afrikkaan asti.

[Outo olio]

Vähän lainauksen vierestä: kun olin Tähtitorninvuorella valokuvailemassa, niin sinne ilmestyi taaperoita keltaliiveissä. Kysyin sitten toiselta ryhmän ohjaajalta, että saanko kuvata lapsia takaapäin, niin että kasvot eivät näy ja tunnistaminen on mahdotonta?

Vastaus oli ei, huonolla englanninkielellä. Suomea hän ei osannut. Lapset kyllä kaikki puhuivat suomea, kysellen kaikkea kivaa, kuten "onko sinulla lapsia".

Vähän oudoksuttaa, että suomenkielisen lastentarhan henkilökunta ei osaa suomea.

Osaavatkohan ne espanjalaiset englantia, ja/tai onko hätäkeskuksessa aina joku espanjantaitoinen työvuorossa( )? Koska jos nyt pitäisi soittaa ambulanssi, tarhalapselle tai työkaverille, niin onnistuisiko? Jos se työkaveri nimenomaan on se suomalainen, jonka on tarkoitus olla se paikallaoleva kielitaitoinen, ja sille sitten käykin jotakin, liukastuu vaikka? Itseäni ainakin arveluttaisi tuollainen tilanne.

[koojii]

Suomi on saamassa yllättävästä suunnasta kaivattuja työvoimapulan paikkaajia Suomeen.


https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/bb6885d3-8779-4bd4-91ea-131c0a67978c

... Ruotsin paheneva jengirikollisuus on saanut monet romanit muuttamaan Ruotsista Suomeen, kertoo Ruotsin yleisradio SVT marraskuun lopussa ilmestyneessä dokumentissa.

Tukholmassa kasvanut Nadia Lindgren alkoi pelätä lapsensa puolesta ja muutti Suomeen. Lapsen koululla saattoi olla isoja poliisipartioita koirineen, ja koululta löydettiin myös huumeita.

– Mulla oli jokapäiväinen stressi, hätä, siitä lapsesta. Voi, jos siellä sattuu jotain. Voi, jos siellä räjäytetään joku pommi jossakin metässä, mikä on siinä koulun alueen lähellä, Lindgren sanoo dokumentissa.

Ruotsista muuttamisen jälkeen tuttu poika tapettiin entistä kotia lähellä olevalla jalkapallokentällä.

1960-luvulla monet romanit muuttivat töiden tai sukulaisten perässä Ruotsiin. Nyt tilanne näyttää kääntyneen toiseen suuntaan. Irti huumeista -järjestössä nykyisin työskentelevä Mertsi Tamminen lähti hänkin Ruotsista pakoon pahenevan rikollisuuden takia.

– Sitä huomasi, kun ihmiset alkoivat aseistamaan itseään enemmän, löytämään erilaisia yhteyksiä, ja jotenkin ihmiset organisoitui eri lailla. Tajusin sen, että en mä täällä tule pärjäämään pitkään, Tamminen sanoo.


Elämä Göteborgissa alkoi muuttua liian vaaralliseksi. 

Göteborgissa kasvanut Tamminen näki kaupungin kehityksen. Hän sanoo olleensa "tavallinen pikkurikollinen", käyttäneensä päihteitä ja löytäneensä itsensä usein vaikeuksista.

– Huomasin, että väkivalta ympärilläni alkoi kehittyä sellaiseen suuntaan, että tämä on nyt niin vaarallista, että voin menettää hengen. ...

Loput alkuperäisestä lähteestä:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/bb6885d3-8779-4bd4-91ea-131c0a67978c

[Golimar]

X

Helsinkiin perustetaan ensi vuoden alussa uusi työllisyyspalveluliikelaitos eli täysin uusi työkkärijärjestelmä.

Muutos tarkoittaa muun muassa uusien virkojen perustamista. Uuteen toimistoon on tulossa yhteensä 116 virkaa. Viroista 70 on niin sanottuja perusasiantuntijoita, 15 taloudellisen tuen asiantuntijoita ja 23 on psykologeja.

Asiantuntijan kuukausipalkka on 3 080,37 eurosta ja psykologin palkka on 4 111,72 euroa.

Palkat on määritelty kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräysten ja tehtävän vaativuuden arvioinnin perusteella.

Loput kahdeksan virkaa perustetaan määräaikaisina ensi vuoden loppuun ja ne käsittävät kaksi lukupalveluohjauksesta vastaava asiantuntijaa ja kuusi työkykyasiantuntijaa.

X

Psykologi voi muun muassa jatkossa yksipuolisesti velvoittaa asiakkaan osallistumaan esimerkiksi lakisääteisiin tutkimuksiin ja arviointeihin tai työttömien terveystarkastuksiin.

Kahdeksan määräaikaista asiantuntijan virkaa perustetaan määräaikaisina, kunnes toiminta vakiintuu. Vakinaisen henkilöstön määrä arvioidaan vuodenvaihteessa 2025–2026.

Muutos liittyy valtakunnalliseen uudistukseen, jota kutsutaan TE24-uudistukseksi.

X

– Suurin muutos Helsingissä on se, että nyt myös ansiosidonnaisella päivärahalla olevat tulevat kaupungin asiakkaiksi, totesi projektipäällikkö Tarja Arkio Helsingin kaupungilta HU:lle alkuvuodesta tarkoittaen 20 000 asiakasta, jotka siirtyvät Uudenmaan TE-keskuksesta Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden asiakkaiksi.

Helsinki uskoo palvelun muuttuvan sujuvammaksi.

– Helsinkiläinen saa jatkossa palveluita sujuvammin. Haluamme, että yhä useammin palvelu johtaa työ- tai koulutuspaikan saamiseen

X

Uuden liikelaitoksen tehtäviin kuuluu työvoimapalveluiden järjestäminen, kotoutumisen ja työllistymisen monialainen edistäminen sekä kuntouttava työtoiminta.

Sen tehtäviin kuuluvat myös starttirahan, palkkatukeen ja kuntalisään myöntämiseen liittyvät tehtävät sekä työvoimapoliittiset lausunnot ja aktivointisuunnitelmiin liittyvät tehtävät.

Uudellemaalle on ensi vuoden alussa tulossa yhteensä yhdeksän työllisyysaluetta, jotka vastaavat jatkossa itse työvoimapalveluistaan. Helsinki ja Vantaa ovat ainoina omansa. Muuta alueet ovat Espoo-Kauniainen, Kerava-Sipoo, Järvenpää-Hyvinkää-Mäntsälä-Nurmijärvi-Pornainen-Tuusula, Kirkkonummi-Vihti-Siuntio, Lohja-Karkkila, Porvoo, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pukkila ja Hanko-Inkoo-Raasepori.

X

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8149634

[Circus Hypno]

Näin vuoden lähestyessä loppua lisää uutisia kauheasta työvoimapulasta:

"Työttömien määrä kasvoi vuodentaikaisesta [sic]. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin vähemmän kuin vuosi sitten marraskuussa."

Tarkemmat luvut voi lukea tuolta: https://www.iltalehti.fi/talous/a/3f20bfac-6d45-44c3-8123-cf97bd600457

No, katsotaan, taittuuko työvoimapula vielä ensi vuonnakaan. 

[Golimar]

X

Karstula on tarjonnut uusille tulijoille ilmaisia asuntoja vuoden ajan. Kokeilu on tuonut useita työntekijöitä kunnan terveydenhuoltoon ja yhden uuden vakituisen asukkaan.

X

Karstula yrittää taklata erityisesti sosiaali- ja terveysalan jatkuvaa työntekijäpulaa.

X

Kunnanjohtaja Pekka Kanervio pitää noin 15 000 euron vuosittaista panostusta asuntoetuun kannattavana.

– Uusi asukas maksaa jo seuraavana vuonna verotuloina takaisin oman ilmaisen asumisensa, Kanervio laskee.

X

https://yle.fi/a/74-20132291

Pekka Kanervio (s. 1957[1]) on suomalainen kunnanjohtaja. Hänet valittiin toukokuussa 2019 Karstulan kunnanjohtajaksi.[2] Hänet ehdittiin vuonna 2020 valita suunnitellun Suomenselän kunnanjohtajaksi, mutta kunnan muodostaminen ei toteutunut.[3] Kanervion edeltäjä Karstulassa oli Hilkka Hakala, joka erosi virasta helmikuussa 2019 luottamuspulan vuoksi.[2]

Ennen Karstulaa Kanervio toimi kesästä 2014 Kinnulan kunnanjohtajana. Kanervion valinta Kinnulaan tapahtui monen äänestyksen jälkeen ja oli yllätys.[4] Hän erosi tehtävästä maaliskuussa 2019 luottamuspulan vuoksi.[2]

Kanervio on koulutukseltaan luokanopettaja ja valmistunut kasvatustieteen tohtoriksi. Hän on toiminut luokanopettajana ja Jyväskylän yliopiston tutkijana sekä tehnyt rehtorin sijaisuuksia myös Kinnulassa ennen kunnanjohtajaksi valintaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Kanervio

https://kuntalehti.fi/uutiset-aihe/pekka-kanervio/

Petelius&Hietanen Orvo Muusi ja pakolaisten vastaanottosuunnitelma
https://www.youtube.com/watch?v=4BlzQCb64xc

[Jorma M.]

Karstula on tarjonnut uusille tulijoille ilmaisia asuntoja vuoden ajan. Kokeilu on tuonut useita työntekijöitä kunnan terveydenhuoltoon ja yhden uuden vakituisen asukkaan.

Karstula yrittää taklata erityisesti sosiaali- ja terveysalan jatkuvaa työntekijäpulaa.

Samana päivänä Hesarin mukaan Suomessa työttömien määrä ko. aloilla kasvanut tuhansilla v 2024.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010923295.html

Siis: pitää taklata työvoimapulaa aloilla joiden työttömyys on kasvanut kuluneena vuotena tuhansilla.

[Uuno Nuivanen]

^ Oleskeluluvan myötä siirrytään oleskelemaan Kelan piikkiin, veikkaan ma.

[Ari-Lee]

Näin vuoden lähestyessä loppua lisää uutisia kauheasta työvoimapulasta:

"Työttömien määrä kasvoi vuodentaikaisesta [sic]. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin vähemmän kuin vuosi sitten marraskuussa."

Tarkemmat luvut voi lukea tuolta: https://www.iltalehti.fi/talous/a/3f20bfac-6d45-44c3-8123-cf97bd600457

No, katsotaan, taittuuko työvoimapula vielä ensi vuonnakaan. 

Taittuu se kun Orpo saa 100k kelaperäistä ja kaikilta entisiltä työttömiltä ja kidukelaisilta saadaan leikattua loputkin. Hyvää Joulua.

[viisitoista]

Me haluamme pysyvän työvoimapulan!

[tweet]1871566715085328729[/tweet]

[VesaH]

Suomi on muuttumassa englanninkieliseksi valtioksi. Hotellivirkailija Vaasassa ei puhunut suomea, vaan kertoi minulle englanniksi, että en ole maksanut vielä huonettani. Vastasin suomeksi, että olen.

En suostunut käyttämään englantia, en tiedä ymmärsikö hän mitään mitä puhuin, mutta sanoi lopulta että palataan asiaan huomenna.

Ravintoloissakin kuulemma tarjoilijat käyttävät nykyään usein vain englantia.

Tarjoilijan ja vastaanottovirkailijan työ ei vaadi kummoista koulutusta. Luulisi löytyvän suomalaisia työntekijöitä.

Mutta ehkä ne vaativat tes:in mukaista palkkaa ja työehtoja. 

[l'uomo normale]

https://www.hs.fi/talous/art-2000010914742.html

En ehtinyt kopsata näytettä ennenkuin Hesarissa siirsivät maksulliseksi. Mutta Yleltä lisää.

https://yle.fi/a/74-20130432

Työllisyyspalvelut siirtyvät vuoden vaihteessa TE-toimistoilta kunnille. Samalla myös palkkatuen maksaminen tulee kuntien vastuulle.

Palkkatuki on ollut hyvin käytetty työllistämiskeino pitkäaikaistyöttömille. Vuosittain aloitettujen palkkatukijaksojen määrät ovat vaihdelleet noin 28 000–35 000 jakson välillä.

Työnantaja, joka palkkaa työttömän työnhakijan, voi saada tukea 50, 70 tai 100 prosenttia palkkauskustannuksista. Palkkatukea voidaan myöntää joko viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi.

Palkkatuesta tulee nyt kunnille kallista, jopa paljon kalliimpaa kuin työttömistä menevästä sakkomaksusta. Sakko on osuus työmarkkinamaksusta, jonka kunnat joutuvat maksamaan valtiolle pitkään työttöminä olleista.

Kun sakkomaksu on 400 euroa kuukaudessa, palkkatuki tulee maksamaan Kuntaliiton mukaan kunnille enimmillään jopa 1600 euroa enemmän työtöntä kohden.
[...]

Hesarin artikkelissa kerrotaan lisäksi että kunta joutuu maksamaan pitkäaikaistyöttömän sakkomaksun myös työkokeilijasta, eli kuntien halukkuus tempputyöllistää vähenee. Kun on sanottu että pitkäaikaistyöttömät maalle tyhjillään oleviin asuntoihin, jotta työssäkäyville kasvukeskuksissa riittäisi kämppiä, niin nyt uudet työttömät ovat kuntiin vielä vähemmän tervetulleita kuin aiemmin. Tuleekohan iso hävitysurakka tyhjillään oleviin asuintaloihin maaseudulla? Tuleeko kunnille kannuste maksaa elämäntapatyöttömiä nurkistaan kasvukeskuksiin? Yksi kehitysmaitten tunnusmerkeistä on että niissä puolet väestöstä asuu suunnilleen pääkaupungissa, koska niissä on edes jotain toivoa pysyä hengissä tai päästä eteenpäin.

[JoKaGO]

^Kehitysmaissa homma toimii, olen itse nähnyt.

Työttömät kyselevät töitä ja heitä palkataan vaikkapa vain yhdeksi päiväksi, siivoamaan, haravoimaan, leikkaamaan nurmikkoa, kenties raksalle lautoja kantamaan.
Isojen firmojen porteille kerääntyy työttömiä "pestuumarkkinoille", josta sitten jotkut pääsevät portin sisäpuolelle em. hommiin. Päivän päätteeksi kassan kautta kenties sellainen summa mukanaan, että perhe elää sillä koko viikon.

Tuo "suomalainen systeemi" on jäänyt jälkeen kehitysmaista, koska se perustuu korruptioon. Kunta päättää, kuka pitkäaikaistyötön pääsee töihin ja kuka ei. Virkamiehet vetävät rahat liiviinsä, palkkoina, työstä, joka ei muodosta mitään lisäarvoa.

[MinäVuan]

^Kehitysmaissa homma toimii, olen itse nähnyt.

Työttömät kyselevät töitä ja heitä palkataan vaikkapa vain yhdeksi päiväksi, siivoamaan, haravoimaan, leikkaamaan nurmikkoa, kenties raksalle lautoja kantamaan.
Isojen firmojen porteille kerääntyy työttömiä "pestuumarkkinoille", josta sitten jotkut pääsevät portin sisäpuolelle em. hommiin. Päivän päätteeksi kassan kautta kenties sellainen summa mukanaan, että perhe elää sillä koko viikon.

Tuo "suomalainen systeemi" on jäänyt jälkeen kehitysmaista, koska se perustuu korruptioon. Kunta päättää, kuka pitkäaikaistyötön pääsee töihin ja kuka ei. Virkamiehet vetävät rahat liiviinsä, palkkoina, työstä, joka ei muodosta mitään lisäarvoa.

Saattaisin itse olla kunnan palkkalistoilla... kuitenkin yksi asia muodostuu ylivoimaiseksi esteeksi... täysin paskat palkat yksityiseen sektoriin verrattuna... helposti tienaa 30% enemmän palkkaa kuin vastaavassa duunissa kunnalla. Tähän vielä verottomat korvaukset päälle.

[Saturnalia]

Hesarin artikkelissa kerrotaan lisäksi että kunta joutuu maksamaan pitkäaikaistyöttömän sakkomaksun myös työkokeilijasta, eli kuntien halukkuus tempputyöllistää vähenee. Kun on sanottu että pitkäaikaistyöttömät maalle tyhjillään oleviin asuntoihin, jotta työssäkäyville kasvukeskuksissa riittäisi kämppiä, niin nyt uudet työttömät ovat kuntiin vielä vähemmän tervetulleita kuin aiemmin. Tuleekohan iso hävitysurakka tyhjillään oleviin asuintaloihin maaseudulla? Tuleeko kunnille kannuste maksaa elämäntapatyöttömiä nurkistaan kasvukeskuksiin? Yksi kehitysmaitten tunnusmerkeistä on että niissä puolet väestöstä asuu suunnilleen pääkaupungissa, koska niissä on edes jotain toivoa pysyä hengissä tai päästä eteenpäin.

Luin kaikki valdemedian artikkelit tästä muutoksesta, ja yksi detalji oli että kunta ei pääse enää sakkomaksusta eroon lähettämällä työttömiä ns. kuntouttavaan työtoimintaan, sekä että ns. yhdeksän euron korvaus lakkautetaan myös. Nämä yhdessä tarkoittavat käytännössä sitä että kuntouttava työtoiminta työttömille tulee loppumaan, mikä taas tarkoittaa että työttömyysprosentti tulee nousemaan. Kunnalla ei ole enää motivaatiota siihen kun sen avulla ei pääse eroon sakkomaksusta, ja työttömiltä katoaa siihen viimeinenkin motivaatio kun yhdeksän euron korvaus lakkaa. Uudistuksessa on hyvää ja huonoa, riippuu näkökulmasta.

Kyseinen yhdeksän euron korvaushan alkoi muodostua jo koomiseksi, koska oli ainoa Kelan maksama tuki jota ei ole indeksitarkistettu 23 vuoteen. Samana aikajaksona mm. peruspäiväraha on noussut yli sata euroa. Yhdeksän euroa taitaisi olla tänä päivänä indeksikorjattuna luokkaa 15 euroa, joku jaksaa varmaan laskea miten 23 vuotta vaikuttaa. Yhdeksän euron korvaus julkistettiin 2002. Se ettei palkkatuki enää kerrytä työssäoloehtoa eikä katkaise sakkomaksua, tarkoittaa ettei kunta saa tätä kautta pukattua työttömiä enää takaisin ansiosidonnaiselle, jonka kestoa ja määrää leikataan myös. 

Helsingissähän on paljon tyhjiä asuntoja, jos maksat yksiöstä 750-800e/kk niin olet kuningas. Tuollaisia on Oikotie täynnä tyhjinä kuukaudesta toiseen. Kävin omaa kämppää vaihtaessa 31 näytössä osin puhtaasta mielenkiinnosta, oli monta näyttöä joissa olin ainoa kiinnostunut ja välittäjä suorastaan rukoili tekemään sopparia kun ketään ei ole käynyt kuukauteen eivätkä tällaiset asunnot usein olleet edes kalliita, vaan sieltä halvimmasta päästä mutta sijaitsivat Itä-Helsingissä, jonne kukaan ei enää halua. Kelan raja vuokrille on hallituksen toimesta nyt indeksijäädytetty, mikä tarkoittaa että työttömät kilpailevat yhä enemmän samoista halvimmista luukuista kuin ulkomainen työvoima, mille tuollaiset asunnot ilmeisesti haluttaisiin järjestää.

[sutki]

Pitkäaikaistyöttömyys tulee kasvamaan. Koska ansiosidonnaiseen päivärahaan on jo tehty leikkauksia sekä sille pääsemiseen on tehty kiristyksiä niin peruspäivärahalla kitkuttelevien määrä noussee.
Lisäksi 300€ suojaosan poisto heikentää kiinnostusta heittää satunnaista keikkaa verokortilla.
Eläkeyhtiöt lienevät tässä voittajan puolella?

[l'uomo normale]

Hesarin artikkelissa kerrotaan lisäksi että kunta joutuu maksamaan pitkäaikaistyöttömän sakkomaksun myös työkokeilijasta, eli kuntien halukkuus tempputyöllistää vähenee. Kun on sanottu että pitkäaikaistyöttömät maalle tyhjillään oleviin asuntoihin, jotta työssäkäyville kasvukeskuksissa riittäisi kämppiä, niin nyt uudet työttömät ovat kuntiin vielä vähemmän tervetulleita kuin aiemmin. Tuleekohan iso hävitysurakka tyhjillään oleviin asuintaloihin maaseudulla? Tuleeko kunnille kannuste maksaa elämäntapatyöttömiä nurkistaan kasvukeskuksiin? Yksi kehitysmaitten tunnusmerkeistä on että niissä puolet väestöstä asuu suunnilleen pääkaupungissa, koska niissä on edes jotain toivoa pysyä hengissä tai päästä eteenpäin.

Luin kaikki valdemedian artikkelit tästä muutoksesta, ja yksi detalji oli että kunta ei pääse enää sakkomaksusta eroon lähettämällä työttömiä ns. kuntouttavaan työtoimintaan, sekä että ns. yhdeksän euron korvaus lakkautetaan myös. Nämä yhdessä tarkoittavat käytännössä sitä että kuntouttava työtoiminta työttömille tulee loppumaan, mikä taas tarkoittaa että työttömyysprosentti tulee nousemaan. Kunnalla ei ole enää motivaatiota siihen kun sen avulla ei pääse eroon sakkomaksusta, ja työttömiltä katoaa siihen viimeinenkin motivaatio kun yhdeksän euron korvaus lakkaa. Uudistuksessa on hyvää ja huonoa, riippuu näkökulmasta.

18 §
Toimintaraha ja matkakorvaus
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksetaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 104 §:n 1 momentissa tarkoitetun kulukorvauksen suuruinen toimintaraha osallistumispäivää kohti. Toimintarahaa ei kuitenkaan suoriteta niiltä päiviltä, joilta henkilö saa työttömyysturvalain 10 luvun 6 §:ssä tarkoitettua kulukorvausta.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230399

Tuoreen lakitekstin mukaan yhdeksäneuroinen jatkuisi edelleen kuntouttavassa. Mutta työkokeilijoilta otettaisiiin pois lisäksi tuleva työttömyysturvan muutaman euron päiväkorotus työkokeilupäiviltä. Oikein ei saa selvää, mitä vielä tuleman pitää parissa vuodessa. Kokoomus inhoaa ideologisista syistä tempputyöllistämistä, mutta oletan että seuraava demarijohtoinen hallitus peruuttaa osan muutaman kymmenen miljoonan euron säästöreformeista työllistämisessä, koska jotenkin massoja on pakko puuhauttaa.

[Saturnalia]

Tuoreen lakitekstin mukaan yhdeksäneuroinen jatkuisi edelleen kuntouttavassa. Mutta työkokeilijoilta otettaisiiin pois lisäksi tuleva työttömyysturvan muutaman euron päiväkorotus työkokeilupäiviltä. Oikein ei saa selvää, mitä vielä tuleman pitää parissa vuodessa. Kokoomus inhoaa ideologisista syistä tempputyöllistämistä, mutta oletan että seuraava demarijohtoinen hallitus peruuttaa osan muutaman kymmenen miljoonan euron säästöreformeista työllistämisessä, koska jotenkin massoja on pakko puuhauttaa.

Ok, iltapulun juttua luin nopeasti. Tuon yhdeksän euron korvauksen koomisuus on nykyään siinä, ettei sen indeksikorjaaminen merkitisisi rahallisesti juuri yhtään mitään monien muiden tukien jatkuvan nousun rinnalla. Täysin nakkirahoja suhteessa muihin tukiin. Asumistukea esimerkiksi leikattiin työttömältä noin sata euroa kuussa. Halutaan näyttää työttömälle kaapin paikkaa olemalla nostamatta työtoiminnan pikkukorvausta viidellä eurolla, vaikka sillä ei edes säästetä juuri mitään. Monet muut korvaukset korjautuvat koko ajan ylöspäin, mutta jos työtön menee tempputöihin niin siitä ei haluta maksaa viittä euroa lisää 23 vuodessa. Todella huonoa poliittista viestintää ja kertoo rivien välissä työttömälle, mikä työllistämisen oikea arvo hallituksille on. Nolla. Demarien Filatovhan sen lanseerasi 2002, myöhemmin on myöntänyt sen olleen huono idea, siis ns. kuntouttavan työtoiminnan.

[JoKaGO]

Tähän vielä verottomat korvaukset päälle.

Tuota, kerrotko mullekin, mitä verottomia korvauksia yksityisellä sektorilla saa, joita ei julkisella puolella muka saisi?