Työvoimapulan paluu ja kosto

[Golimar]

Sontatunkioita riittää perattavaksi, tahtoa vain puuttuu.

X

Työlääketieteen dosentti Markku Seurin mukaan lääkärien chat-palveluista on tullut uusi käytäntö laskuttaa yrityksiä ja Kelaa. "Kelan vanhentuneet tulkinnat eivät estä kohtuutonta rahastusta. Yksi lääkäri voi laskuttaa ainakin 450 euroa tunnissa ja vuodessa noin 450 000 euroa".

X

Seuri on laskenut Mehiläisen digiklinikan 2024 hinnaston mukaan lääkärien chat-palveluiden hintaa. Vuonna 2024 yleislääkärin chat-vastaanotto Mehiläisessä maksaa 54,90 euroa, reseptin uusiminen 36,40 euroa ja hoidontarpeen arviointi 28 euroa. Vuonna 2025 hinnat ovat nousemassa noin 7 prosentilla. Yksittäiset työterveyslääkärit ovat kertoneet Seurille jopa 14 potilaskontaktista tunnissa, mutta laskutusarviossaan Seuri käyttää varovaisempaa kontaktimäärää.

– Yhdellä etälääkärillä voi olla jopa yli 10 kontaktia tunnissa. Jos keskimääräinen kontaktin hinta vuonna 2024 oli 45,65 euroa, tuntilaskutukseksi tulee 450 euroa. Viiden tunnin päivittäisellä työllä tämä tarkoittaa 2250 euroa päivässä ja viikossa 11 000 euroa. Kymmenen kuukauden työllä lääkärin vuosilaskutus nousee 450 000 euroon, laskee Seuri.

Tavallisesti lääkärikeskukset veloittavat lääkärin laskutuksesta yritykselle noin 20–25 prosenttia.

– Joidenkin aktiivisesti chat-palveluissa toimivien lääkärien vuosiansiot ylittyvät verotietojen perusteella 400 000 euroa. Tähän ei sisälly pääomatuloja. Summa vastaa laskutuksesta jäävää osuutta lääkärifirmojen prosenttiosuuden jälkeen.

X

Helsingin Uutiset haastatteli työterveyslääkäriä, joka sanktiouhan vuoksi suostui kommentoimaan kokemuksiaan lääkärikeskuksessa vain nimettömänä. Hän vahvistaa Seurin laskelmia chat-palveluiden kontaktimääristä ja laskutuksen paisumisesta.

– Chatissa voidaan käyttää tekoälyä ja kopioitavia rutiinivastauksia. Tämä mahdollistaa yli kymmenen kontaktin laskutuksen tunnissa. Chat-palkkiomalli kannustaa lääkäriä urakointiin.

X

Mehiläisen digitalisaation johtava lääkäri Essi Kainonen puolustaa hintoja digimallien kehitystyön ja ylläpidon kustannuksilla, mutta korostaa myös digipalveluiden tuomia säästöjä ja hyötyjä.

X

– Digimallimme ovat parhaimmillaan vastaus myös lääkäripulaan tuottavuusloikan ansiosta. Lisäksi työhön tulee joustavuutta, kun lääkäri voi hoitaa potilaita ajasta ja paikasta riippumatta esimerkiksi kotoaan käsin tai ollessaan matkoilla.

X

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8178648

[Jorma M.]

ja palkasta lisään vielä 48-58000 vuodessa perus 2vuoroduunissa. riippuen ikälisistä, vuorolisistä jne. ja kuten Suomessa on tapa niin kielitaidottomat saavat saman ja saman saavat vaikkei ole lääkelupia yms.

Mutta et sentään sinäkään pysty oheistamaan työpaikkailmoitusta tällaiseen duuniin?

keskim 53 t vuodessa istuskelusta?

[Naikkone]

ja palkasta lisään vielä 48-58000 vuodessa perus 2vuoroduunissa. riippuen ikälisistä, vuorolisistä jne. ja kuten Suomessa on tapa niin kielitaidottomat saavat saman ja saman saavat vaikkei ole lääkelupia yms.

Mutta et sentään sinäkään pysty oheistamaan työpaikkailmoitusta tällaiseen duuniin?

keskim 53 t vuodessa istuskelusta?

Onhan noita lähihoitajan paikkoja auki löytyy ihan Googlella ja yleensä on mainittu peruspalkka sieltä vaan laskemaan mihin kannattaa mennä töihin jos olet menossa. Rahakkaat keikkahommat on loppu, enää ei makseta 30e tunti vaan muutama keikkafirma jotka pystyssä vielä maksavat samaa tai vähän alle mitä vakkareille maksetaan.

[mmm]

Tunnen naishenkilön joka on hum. kand ja joka haki lähihoitajakoulutukseen n 2015, mutta ei päässyt.

Yksilön kannalta ihan ymmärrettävä ratkaisu, kun haluaa tuloihinsa jatkuvuutta ja ennustettavuutta, mutta yhteiskunnalta ihan saatananmoista haaskausta, kun korkeakoulutetut joutuvat vaihtamaan duunareiksi.

Kertoo siitä, että koulutuspolitiikka ja kaikenlainen tulevan suunnittelu on ollut ihan surkeaa, kun ihmiset joutuvat hyvässä työiässä säntäilemaan sinne tänne.

Olisin voinut tyytyä painamaan tykkäys -nappia, mutta tämä on niin kipeän totta kuin voi olla. Johtuneeko kyvyttömyydestä vai nelivuotissuunnitelmista(vaalikausi), mutta näin opetushallitus toimii.

Kun jollain alalla on havaittu haittaavaksi muodostunut työvoimapula, koulutuspaikkoja lisätään pää märkänä, ja kyseinen ala saturoidaan täysin. Siinä vaiheessa on tietenkin liian myöhäistä, ja lopputuloksena on ylitarjontaa kyseiselle alalle parin - muutaman vuoden viiveellä, sekä hukkaan heitettyjä resursseja sekä valtion, että yksilöiden kannalta. Siinä samalla jollain toisella alalla on alkanut muodustumaan sama tarve koulutetulle porukalle, mutta siihen voidaan palata aikaisintaan silloin, kun on taas jo liian myöhäistä.

[Jorma M.]

Ha haa - Yle vähentää 300.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c5c94a5d-e81a-4625-829d-17dc850597f2

Ylestä poistuu muutosneuvottelujen yhteydessä noin 300 työpaikkaa, uutisoi tietoihinsa perustuen Maaseudun Tulevaisuus. Alun perin tiedotettiin 375 vähentyvästä työpaikasta.

Muutosneuvottelut päättyivät tänään ja niiden tuloksista tiedotetaan perjantaina. Vähennykset kohdistuvat tasaisesti yhtiön eri osiin. Yhtään kanavaa ei kuitenkaan aiota sulkea.

Yleisradion muutosneuvottelut ovat päättyneet tänään ja asiasta tiedotetaan perjantaina.

300 tietysti ok, mutta oikeampi lukema olisi ollut 3000.

[Lalli IsoTalo]

Suorittavaa henkilökuntaa irtisanotaan. Läski jää.

[Uuno Nuivanen]

Suorittavaa henkilökuntaa irtisanotaan. Läski jää.

Katso minkä vaan Ylen kakkaohjelman lopputekstit. Porukkaa on älyttömästi, kyllä sinne vielä tarpeeksi jää ja ylikin. Tietenkään poliittisin perustein palkattua läskiä ei voi karsia.

[Lalli IsoTalo]

Suorittavaa henkilökuntaa irtisanotaan. Läski jää.

Katso minkä vaan Ylen kakkaohjelman lopputekstit.

Joo siis just katsoin, että jossain noin puolen tunnin ohjelmassa oli noin 6 leikkaajaa ja noin 30 muuta tekijää.

[Roope2]

En tiedä onko Ylellä, mutta muistaakseni USA:n elokuvateollisuudessa se on tärkeä ammattiyhdistysasia, kuinka monta sekuntia jonkun elokuvaan liittyvän ohjaajan manuaalin sivunkääntäjän nimi täytyy näkyä lopputeksteissä.

[Aimo Räkä]

Jos mamu tarvitaan kipeästi paikkaamaan työvoimapulaa ei hän käy kyselemässä työttömyyspäivärahaa tai toimeentulotukea. Hän huhkii duunissa ja nostaa palkkaa.

[Lalli IsoTalo]

Jos mamu tarvitaan kipeästi paikkaamaan työvoimapulaa ei hän käy kyselemässä työttömyyspäivärahaa tai toimeentulotukea. Hän huhkii duunissa ja nostaa palkkaa.

Joten hänellä on työsopimus ja työpaikka jo ennen Suomen rajan ylittämistä.

[Uuno Nuivanen]

Jonkun kokemuksia huutavasta työvoimapulasta. Maahanmuuttoa tulee lisätä tuntuvasti.

Kai Pulkkanen, 42, nettosi ennen 5 000 euroa kuussa, nyt töitä ei saa – "Olisin valmis siivoamaan vaikka vessoja"

Työttömyys|Suomessa on ennätysmäärä korkeakoulutettuja työttömiä. Kai Pulkkanen on korkeakoulutettu myyjä, joka ei ole löytänyt töitä yli vuoteen.

Suomessa on ennätysmäärä korkeakoulutettuja työttömiä.

Kai Pulkkanen, 42, jäi työttömäksi joulukuussa 2023.

Pulkkanen on hakenut töitä yli vuoden ajan ilman tulosta.

Työttömyys on muuttanut Pulkkasen elämänarvoja ja taloudellista tilannetta.

Espoolainen Kai Pulkkanen, 42, oli tottunut siihen, että töitä on aina tarjolla. Oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että korkeakoulutettua, kokenutta ja ansioitunutta myyjää houkutellaan töihin toisiin yrityksiin.

Vuonna 2023 Pulkkanen tarttui tällaiseen tarjoukseen ja jätti vakituisen työnsä. Saman vuoden joulukuussa, hieman ennen koeajan päättymistä, hänet irtisanottiin. ...

https://www.hs.fi/suomi/art-2000011004270.html

[l'uomo normale]

Jonkun kokemuksia huutavasta työvoimapulasta. Maahanmuuttoa tulee lisätä tuntuvasti.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000011004270.html

Useissa jutun kommenteissa jopa kyseenalaistetaan lisämaahanmuuton tarve nykytilanteessa. Kun vallassa on hallitus, josta Hesarissa ei niin tykätä, krittiikkiäkin voi päästää läpi? Tai ehkä trumpin valinnan jälkeen sallitaan kansalaisten päästelevän vähän paineitaan ulos?

[Outo olio]

Suomi ei pysty kilpailemaan palkoilla eikä verotuksella, mutta onneksi Kainuussa on nyt keksitty iso kilpailuetu: kun koko perhe yhdistetään Suomeen saman tien, ja 5 vuoden sisään aletaan jakamaan passeja, niin työvoima ei karkaa mihinkään, ja väestöpyramidikin paranee.

25 vuotta sitten tämä olisi voinut olla Pahkasiassa.

Tällaista on Filippiineiltä Kainuuseen kotiutuneen hoitajaperheen arki: "Avantouinti auttaa rentoutumaan"

Suomeen tarvitaan tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä paikkaamaan hoitajapulaa. Kainuuseen heitä houkutellaan poikkeuksellisella tavalla.

Kuhmossa vajaan vuoden puolisonsa kanssa asunut filippiiniläinen Eugelynn Marie Glynn pulahtaa talvella avantoon lähes päivittäin.

Tiia Korhonen, Jarmo Nuotio
18.2. 12:57

--

He halusivat tulla Suomeen, koska heidän mukaansa täällä on hyvä tasapaino työn ja perhe-elämän välillä, hyvä koulutus ja terveydenhuolto. Eugelynn Marie Glynn sanoo tienneensä Suomen myös luonnosta, kylmästä talvesta ja saunasta.

--


Perheet Kainuun valttikortti kilpailussa ulkomaisesta työvoimasta

Suomen hoitajapulasta on puhuttu jo vuosia. Tuoreimman arvion mukaan sairaanhoitajia ja lähihoitajia tarvittaisiin palvelutarpeen kasvun vuoksi yli 20 000 lisää vuoteen 2030 mennessä. Pelkästään Kainuun hyvinvointialueelta eläköityy satoja työntekijöitä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Esimerkiksi Attendon tytäryhtiö Henkilöstöpalvelut Silkkitie on kouluttanut Suomeen 12 vuoden aikana yli 3 000 työntekijää ulkomailta. Kasvusta kertoo se, että kahden viime vuoden aikana yritys on kouluttanut yhteensä yli 2 000 ulkomaalaista työntekijää hyvinvointialueille ja yksityiselle sektorille.

– Kaikista koulutetuista yli 90 prosenttia asuu edelleen Suomessa. Yli viisi vuotta sitten tulleista suurin osa on Suomen kansalaisia, joten he eivät näy rekistereissä ulkomaalaisina työntekijöinä, kertoo Silkkitien myyntijohtaja Harri Haimakainen.

Monet maat houkuttelevat hoitajia esimerkiksi korkealla palkalla ja kevyellä verotuksella, mutta Kainuun koulutusohjelmaan otetaan vain perheellisiä, jotka ovat valmiita kasvattamaan lapsensa Suomessa.

Haimakaisen mukaan vastaavaa perhekeskeistä rekrytointia ei tehdä muualla Euroopassa. Tämä on hänen mielestään iso kilpailuetu ja parantaa hoitajien pysyvyyttä alueella.

– On aivan eri asia, kun lapset voivat muuttaa samaan aikaan. He voivat aloittaa heti normaalimman elämän täällä, ja lapset päivähoidon ja koulun, Haimakainen sanoo.

--

Kuhmossa asuu jo yli 30 filippiiniläistaustaista hoitajaa perheineen. Yhteisö tukee vasta saapuneita kotoutumisessa ja levittää tietoa Kuhmosta kotimaahan, kertoo Harri Haimakainen.

– He kertovat somessa, että täällä on hyvä olla. Meiltä tullaan kysymään, milloin seuraavan kerran pääsee koulutusohjelmaan ja Kuhmoon.

--

https://yle.fi/a/74-20144214

[Outo olio]

Vihreä Siirtymä tuo Suomeen uuden, 300-kilometrisen sähkönsiirtolinjan. Okei. Mutta sähköverkkoyhtiö Fingridin alihankkija Omexom tuo Suomeen 50-henkisen rakennusporukan, joka puolelta maailmaa.

Liekö Suomessa ja Euroopassa sattuneesta syystä samanaikaisesti niin paljon runkoverkkoprojekteja menossa, että työvoimaa ei ole vapaana, ja pitää Afrikasta ja Etelä-Amerikasta asti hakea. No, positiivisesti ajateltuna, Kokoomus, Elinkeinoelämän keskusliitto, ja Suomen yrittäjät voivat suksia kuuseen, työvoimavapausvaatimustensa kanssa. Miten niin muka ei ole jo nyt kaikki mahdollista, kun asentajia tulee muun muassa Perusta ja Togosta?

Ja varmasti ovat osaavia ja hyviä tyyppejä jokainen, koska runkoinfraprojektiin tuskin otettaisiin huonoja tyyppejä ja vieläpä toiselta puolen maailmaa, vaikka ilmaiseksi saisi. Mutta silti, vähän kumma uutinen.

Runkoverkkoprojekti:

Energia

Valtava voimajohtoverkosto rakentuu läpi Suomen, jotta vihreä siirtymä korvaisi Etelä-Suomen fossiilista energiaa

Järvilinjan vahvistaminen on lähes 300 kilometrin työmaa Pohjois-Pohjanmaan Vaalasta Pohjois-Savon eteläosiin. Valmista pitäisi olla vuoden 2026 lopulla.

Fingridin Järvilinjan työmaa Lapinlahden Alapitkällä Pohjois-Savossa. Suomen pohjois–eteläsuuntainen sähkönsiirtokapasiteetti kasvaa urakan valmistuttua noin tuhannella megawatilla.

Markku Malinen
5.11.2024 16:26

Kantaverkkoyhtiö Fingrid rakennuttaa parhaillaan läpi Suomen uutta voimajohtoa niin sanotun Järvilinjan vahvistamiseksi.

Hintalappu on noin 280 miljoonaa euroa, mikä tekee urakasta yhden yhtiön suurimmista sähkönsiirtokokonaisuuksista. Investoinnilla parannetaan Suomen huoltovarmuutta ja mahdollistetaan vihreän siirtymän miljoonahankkeita Itä-Suomeen.

Rakennustyöt alkoivat viime vuonna, ja valmista pitäisi olla vuoden 2026 lopussa.

--

https://yle.fi/a/74-20120537

Ja rakennusporukka:

Yhteiskunta

Sähköasentaja toiselta puolelta maailmaa tuli Kajaanin jäille katsomaan, miten suomalaiset viettävät vapaa-aikaansa

Satsi Kofi Georges työskentelee Omexom-yhtiössä, joka rakentaa kantaverkko­–yhtiö Fingridin Järvilinjaa. Hän oli ensimmäistä kertaa jäällä, eikä pomo vielä päästänyt luistelemaan.

Ville Kinnunen
22.2. 21:07

Sähköasentaja Satsi Kofi Georges on kotoisin Togosta, joka on pieni valtio Afrikassa Guineanlahden rannalla. Hän on ollut Suomessa vasta kolme kuukautta, eikä ole ikinä ennen kävellyt jäällä.

– Totuttelen vasta, mutta ehkä jo ensi vuonna tämä menee paremmin, Georges sanoo.

Georges lähti Kajaanin Vuottolahden retkiluistelutapahtumaan, koska halusi nähdä, mitä suomalaiset tekevät vapaa-ajallaan. Hän on osa Omexom-yhtiön työporukkaa, joka rakentaa alihankintana kantaverkkoyhtiö Fingridille uutta suurjännitelinjaa.

Työmaa on Fingridin Järvilinja, joka ulottuu Vaalasta aina Etelä-Savoon Joroisille asti. Urakka on alkanut viime vuonna, ja valmista on määrä olla ensi vuoden lopussa.

Tällä hetkellä työn alla on Järvilinjan ensimmäinen vaihe, jossa linjaa rakennetaan tällä hetkellä Vaalan ja Vuolijoen välillä. Asennettavana on yhteensä 216 suurjännitepylvästä.

Omexomin työporukassa on viitisenkymmentä työntekijää, jotka tulevat neljältä eri mantereelta ja 11 eri maasta, kuten Togosta, Beninistä, Bosniasta, Perusta ja Espanjasta. Vuottolahdessa heitä oli lauantaina 17 henkilöä.

Kajaanin Vuottolahden retkiluistelurata on laitettu huippukuntoon talviriehatapahtumaa varten. Georgesilla tai hänen työkavereillaan ei kuitenkaan ole asiaa luistimille, sanoo Omexom-yhtiön projektipäällikkö Alexis Martel.

– Ehkä en päästä heitä luistelemaan, jotta he eivät loukkaannu ja joudu jäämään pois töistä maanantaina, virnistää Martel.

Elämyksiä onneksi riittää myös ilman luistelua. Georges ja hänen työkaverinsa aikovat kokeilla poroajelua ja moottorikelkan kyytiä, ja jo pelkästään pakkasen kokeminen on elämys.

– Suomi on minulle ensimmäinen työmaa, jossa on pakkasta. Nyt vapaapäivänä en myönnä, että palelisi, nauraa Georges.

Aiheesta enemmän

Energia

Valtava voimajohtoverkosto rakentuu läpi Suomen, jotta vihreä siirtymä korvaisi Etelä-Suomen fossiilista energiaa

https://yle.fi/a/74-20145318



Lisäksi, erityisenä mainintana, Yleisradion toimittaja Ville Kinnusen ottamassa kuvassa on "17 henkilöä", mutta kuva on rajattu niin, että oikeassa reunassa näkyy vain yhden henkilön käsi, ja vasemmassa reunassa on taustalla joku sinipipoinen sivullinen henkilö. Kuva on rajattu hyvin huonosti, toivottavasti kyseessä ei ollut ainut kuva ja rajaamaton. Uutisen kuva olisi hyvä vaihtaa parempaan.


Lisäys: asentajat kaukaa etelästä, ja valokuva vinksin vonksin. Ihan hyvin voisi tämäkin olla Pahkasiasta.

[JoKaGO]

^Nyt kaivellaan jo pussin pohjia. Toki noissa hommissa on jos jonkin tasoista (pun. intended) työtä, jossa ei tarvita juurikaan muuta kuin lihasvoimaa, jota ohjaa mitä ilmeisimmin suomalainen ammattimies. En usko, että sinne "korkeampitasoiseen" työhön, lankojen kiinnittämiseen eristinketjuihin, päästetään afrikkalaisia. Pelkkä kannatinmaston (en tiedä termiä, pylväästä ei ole kyse) pystyyn nostaminen jossain metsän keskellä vaatii paitsi konevoimaa, myös miesvoimaa.

Afrikkalaisille voivat olosuhteet olla hankalat, mutta vaikkapa peru(via)laisille ei, ovat tottuneet vuoristoisessa kotimaassaan ankariin talvioloihin.

Mutta tätä se on nykyään. 90-luvulla noissa linjatyöporukoissa oli mukana baltteja, mutta nyt hekin ovat ilmeisesti liian kalliita 

Ja ei tuommoinen sähköverkon suurjännitelinja ole mikään strategisesti tärkeä kohde, jonne pitäisi valita työntekijät vain SUPOn kartoituksen perusteella = suomalaisia työmiehiä. Toista se oli esimerkiksi Eduskuntatalon laajennustyön kanssa, sinnehän ei tuontityövoimaa saanut tuoda, vain SUPOn kartoittamia suomalaisia.

Kummelin Matti Näsää lainaten "mua ei kohta huvita enää mikään!"

[Ari-Lee]

Sähkösatsi. Kaikilla heillä on suoritettuna samat muovikortti standardit asennustöihin kuin mitä Suomessa vaaditaan. Mikään ei voi mennä vikaan.

[markusm]

tulevat ainakin perinteisistä tunnetuista sähkötekniikan osaaja valtioista. 

[JoKaGO]

Sähkösatsi. Kaikilla heillä on suoritettuna samat muovikortti standardit asennustöihin kuin mitä Suomessa vaaditaan. Mikään ei voi mennä vikaan.

Ja pelkään pahoin, että Fingrid on nuo muovit maksanut urakkahinnassa. Siis sinä ja minä muiden veronmaksajien mukana ...

[Outo olio]

tulevat ainakin perinteisistä tunnetuista sähkötekniikan osaaja valtioista. 

Suurjännitetekniikka varmaankin tulee suunnilleen alle kymmenestä tai kahdestakymmenestä eri maasta, koko maailmassa. Niitä laitteita sitten asennellaan, samoilla ohjeilla, joka puolen planeettaa. Kiintoavain ja ruuvimeisseli ja vatupassi toimivat samalla tavalla kaikkialla.

Kaikilla heillä on suoritettuna samat muovikortti standardit asennustöihin kuin mitä Suomessa vaaditaan.

Ja varmasti on myös kerrottu omalla äidinkielellä, mitä tarkoittaa "lauantailisä".

[Analyysi7]

Sähköasentaja toiselta puolelta maailmaa tuli Kajaanin jäille katsomaan, miten suomalaiset viettävät vapaa-aikaansa
Satsi Kofi Georges työskentelee Omexom-yhtiössä, joka rakentaa kantaverkko­–yhtiö Fingridin Järvilinjaa. Hän oli ensimmäistä kertaa jäällä, eikä pomo vielä päästänyt luistelemaan.

Sähköasentaja Satsi Kofi Georges on kotoisin Togosta, joka on pieni valtio Afrikassa Guineanlahden rannalla. Hän on ollut Suomessa vasta kolme kuukautta, eikä ole ikinä ennen kävellyt jäällä.

– Totuttelen vasta, mutta ehkä jo ensi vuonna tämä menee paremmin, Georges sanoo.

Georges lähti Kajaanin Vuottolahden retkiluistelutapahtumaan, koska halusi nähdä, mitä suomalaiset tekevät vapaa-ajallaan. Hän on osa Omexom-yhtiön työporukkaa, joka rakentaa alihankintana kantaverkkoyhtiö Fingridille uutta suurjännitelinjaa.

Työmaa on Fingridin Järvilinja, joka ulottuu Vaalasta aina Etelä-Savoon Joroisille asti. Urakka on alkanut viime vuonna, ja valmista on määrä olla ensi vuoden lopussa.

Tällä hetkellä työn alla on Järvilinjan ensimmäinen vaihe, jossa linjaa rakennetaan tällä hetkellä Vaalan ja Vuolijoen välillä. Asennettavana on yhteensä 216 suurjännitepylvästä.

Omexomin työporukassa on viitisenkymmentä työntekijää, jotka tulevat neljältä eri mantereelta ja 11 eri maasta, kuten Togosta, Beninistä, Bosniasta, Perusta ja Espanjasta. Vuottolahdessa heitä oli lauantaina 17 henkilöä.

https://yle.fi/a/74-20145318

Lähinnä Afrikasta tulleita kuvan perusteella.

Joku Suomalainen pomo käärii hyvät massit kun työvoima Afrikasta..

[Ari-Lee]

Irtisanomisten helpottaminen niin, ettei mitään perusteluja tarvita kun vain sanotaan että ala laputtaa tuskin luo uusia työpaikkoja tai helpottaa palkkaamista. Tämä helpotushan ei tietenkään koske virkaläskiä. Se koskee mutuna eniten persvakotyömiestä.

Muoks.lis:

Irtisanomisten helpottaminen luo kotitalouksiin lisää jatkuvaa epävarmuutta niin ettei palkkatyötulot mene suoraan kulutukseen, vaan ainostaan pakolliset kulut.

[ApuaHommmaan]

Nämä sekopäät ne on vaan sellaisia matoja, jotka eivät koskaan lopeta vaikka elämässään eivät koskaan olleet oikeassa missään.

https://yle.fi/a/74-20146022

Laboren Mika Maliranta pitää työvoimapulaa muutaman vuoden päästä mahdollisena, jos noususuhdanne jatkuu. Etlan Aki Kangasharjun mukaan työvoimapula on selvä asia.

Tämä siitäkin huolimatta, että Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna taas kymmenillätuhansilla. Kausitasoittamaton työttömyysaste puolestaan nousi tammikuussa 9,5 prosenttiin.

Maliranta povaa, että Suomessa nähdään muutaman vuoden päästä suorastaan työvoimapula.

– Täytyy ehkä katsoa parin, kolmen vuoden päähän, mutta jos tämä noususuhdanne jatkuu, niin se on positiivinen skenaario, joka on ihan mahdollinen, Maliranta sanoo.

Samaa mieltä on Etlan Kangasharju.

– On ilman muuta selvää, että työvoimapula tulee, koska työikäinen väki vähenee. En usko, että työperäinenkään maahanmuutto tulee olemaan riittävää, hän sanoo.

[Golimar]

 

Kova väite: Suomessa on parin vuoden päästä työvoimapula – "On ilman muuta selvää"
Laboren Mika Maliranta pitää työvoimapulaa muutaman vuoden päästä mahdollisena, jos noususuhdanne jatkuu. Etlan Aki Kangasharjun mukaan työvoimapula on selvä asia.

X

Suomen työllisyydessä on jo tapahtunut käänne parempaan, arvioivat asiantuntijat Ylen aamussa.

Tämä siitäkin huolimatta, että Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna taas kymmenillätuhansilla. Kausitasoittamaton työttömyysaste puolestaan nousi tammikuussa 9,5 prosenttiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju on lukuja optimistisempi. Hän huomauttaa, että kolmen viime kuukauden aikana työllisyysaste on itse asiassa parantunut.

X

– Jos hyvin käy ja viimeiset käppyrät eivät enää muutu, niin käänne on jo tapahtunut. Nyt vain odotellaan, että paraneminen jatkuu tästä, Kangasharju sanoo.

X

– [Työllisyyden] tilanne on nyt huonompi kuin vuosi sitten, mutta kulmakerroin on kuitenkin nyt kohoamassa. Mielestäni on hyvät perusteet odottaa, että työllisyys lähtee merkittäväänkin parannukseen, Maliranta sanoo.

X

Suomeen odotettavissa jopa työvoimapulaa

X

Maliranta povaa, että Suomessa nähdään muutaman vuoden päästä suorastaan työvoimapula.

– Täytyy ehkä katsoa parin, kolmen vuoden päähän, mutta jos tämä noususuhdanne jatkuu, niin se on positiivinen skenaario, joka on ihan mahdollinen, Maliranta sanoo.

Samaa mieltä on Etlan Kangasharju.

– On ilman muuta selvää, että työvoimapula tulee, koska työikäinen väki vähenee. En usko, että työperäinenkään maahanmuutto tulee olemaan riittävää, hän sanoo.

https://yle.fi/a/74-20146022

[Torspo]

– Täytyy ehkä katsoa parin, kolmen vuoden päähän, mutta jos tämä noususuhdanne jatkuu, niin se on positiivinen skenaario, joka on ihan mahdollinen, Maliranta sanoo.

Laboren Mika Maliranta pitää työvoimapulaa muutaman vuoden päästä mahdollisena, jos noususuhdanne jatkuu.

Tällaisen jossittelun ja ihan mahdollisen asian vuoksi pitäisi ihan varmuuden vuoksi hankkia yhteiskunann saamapuolelle lisää ihmisiä? Se on ainakin tilastojen valossa täysin varmaa nykyisellä maahanmuuton laadulla.

[Jorma M.]

Tuo työvoimapula on sitä mitä mikrotasolla on esim Suomen ruokakaupoissa. Jengiä palkataan 15-25 h viikkotunniksi. Ja sitten nää palkatut tajuavat, ettei palkalla tule toimeen (varsinkaan kun sovellettuja päivärahoja on ajettu alas). Sitten nää rahapuladuunarit pyytävät lisää tunteja. Ei anneta. Sen sijaan hyllyttäjiksi palkataan vieraskielisiä sitä mukaa kun niitä tarjoutuu. He tulevat niiden suomenkielisten tilalle, jotka poistetaan eri syistä tai tajuavat lähteä koska palkalla ei tule toimeen. Vieraskielisten kannattaa ottaa mitä työtä vaan koska tuet pelaavat. Ja sitten on kova "työvoimapula".

[Ari-Lee]

Hyllyttäjä mainittu. Kerran hain myös hyllyttäjäksi itsenäiseen virvoitusjuomien jakelu- ja hyllytysyritykseen, kuten olen hakenut satoihin muihinkin työtehtäviin. Sain sitten vastauksenkin. Siihen tehtävään haetaan hyvä kuntoisia kaupan alalle suuntautuneita B-kortillisia ja oma auto käytössä, valmius kaksivuoro- ja viikonlopputyöhön. Omalla kohdalla ei siis täyttynyt kaupan ala.

Hankkijan kesätöihin hain ja vastaus oli valintojen jälkeen, että Hankkija hakee hyväkuntoisia maatalouteen ja sen tuotteiden myyntiin suuntautuneita.

Toisinsanoen ne, keiden tarkoituskaan ei ole päästä töihin vaan loisia, hakee tasan aina uudelleen ja uudelleen näihin töihin, koska ei tule valituksi.

Ja koulutusta vastaaviin töihin hakeminen ei nykyisellään tuota edes vastausta enää.  Joku lanseerasi käsitteen "ghostattu" työnhakija.

[repo]

Tällaisen jossittelun ja ihan mahdollisen asian vuoksi pitäisi ihan varmuuden vuoksi hankkia yhteiskunann saamapuolelle lisää ihmisiä? Se on ainakin tilastojen valossa täysin varmaa nykyisellä maahanmuuton laadulla.

Purra totesi tämän...

Purra Maaseudun Tulevaisuudessa: Maahanmuuton hokeminen ratkaisuna on järjetöntä
...

Riikka Purran mukaan Suomen kansantalouden jouduttua kroonisiin ongelmiin finanssikriisin jälkeen on taloutemme pelastukseksi esitetty vaikka mitä ratkaisuja.

– Eniten mainintoja on kerännyt maahanmuutto, jonka on väitetty poistavan kestävyysvajeen, varmistavan eläkejärjestelmän rahoituksen, "korjaavan" väestön ikärakenteen ja kohottavan työvoiman osaamistasoa.

– Mikäli maahanmuutto aidosti toisi mukanaan näin valtavan positiivisia seurannaisvaikutuksia, ei Suomen ja muiden Länsi-Euroopan maiden käytännössä tarvitsisi tehdä mitään talouden kivuliaita sopeuttamis- tai uudistamistoimenpiteitä, vaan pelkästään kasvattaa muuttoliikettä.
...

Purran mukaan mediassa on väitetty, että Suomeen muuttajien pääosa on tällä hetkellä työperäisiä osaajia.

– Mutta tilastot kertovat toista. Viime vuonna myönnetyistä ensimmäisistä oleskeluluvista 43 prosenttia myönnettiin perhesiteiden vuoksi ja 29 prosenttia opiskeluperusteisesti. Koulutettujen erityisasiantuntijoiden osuus oleskeluluvista taas jäi olemattomaan 2,3 prosenttiin.

– Opiskelijoita tulee tällä hetkellä eniten muutamasta Aasian kehitysmaasta. Tämä on seurausta Marinin/Saarikon hallituksen säätämistä porsaanrei'istä opiskelijalupiin.
...

Suomen Uutiset, 25.2.2025

Korostukset minulta.

Kukas sen sanoikaan, ei ollut Purra eikä kukaan PSläinen, jotta ihmisten vakuuttaminen siitä, että heitä huijataan ja valehdellaan on vaikeampaa kuin ihmisten huijaaminen ja valehtelu. MOT

Saataispa joku trumppi meillekin, joka pistäisi nuo jyrihäkämiehet, etlan ja laboren pellet toimentulotuelle. Tulisi yhteiskunnalle paljon halvemmaksi kuin nykyinen valehtelijoiden klubi.

[Sakari]

Ihmisiin jotenkin uppoaa valehtelu. Päästään emotionaalisesti vaikuttamaan upealla tarinalla. Suomi eliittiin uppoaa tarina työvoimapulasta ja miten finanssikriisi ratkeaa, kunhan vain saadaan mamuja, rikkautta, vaurautta... kuulostaako teistäkin tarina samalta kuin Nigerian rajalla kultalasti, tarvitaan käteistä 1000€, saat palkaksi kultaharkon kun saadaan kulta siirrettyä rajan yli...

Empaattisiin heikkojen puolustajien vetoaa tarina kidutuksesta, riistosta, kuolemasta... Kuten tässä vaimo eilen illalla kertoi miten pikkupoika Pekka nimeltään oli koulukiusattu ja päätti sitten päivänsä.. nyyh! Sain sitten vihaista kommenttia, kun totesin tuon olevan melko varmasti huijaus ja niinhän tuo olikin, kuten enkelielisat jne. Mutta ihmiset menee huijauksen helposti emotionaalisuuden kautta.

Eli meitä pyritään harhauttamaan hyvillä tarinoilla. Tarina on ase. Huijattu on vihainen ja suorastaan kostonhimoinen sille joka paljastaa huijauksen. Meidän olisi syytä alkaa käyttää termiä "aseistettu tarina", se kongretisoisi sopivasti mitä tarinalla yritetään, kun seuraavan kerran kuulette joko nyyhkykidutusta, tai satumaista vaurastumista mamujen myötä.

[Murkula]

– Mutta tilastot kertovat toista. Viime vuonna myönnetyistä ensimmäisistä oleskeluluvista 43 prosenttia myönnettiin perhesiteiden vuoksi ja 29 prosenttia opiskeluperusteisesti. Koulutettujen erityisasiantuntijoiden osuus oleskeluluvista taas jäi olemattomaan 2,3 prosenttiin.

Tämä 2,3% sekin kuulostaa silti hyvin suurelta määrältä. Mitenkähän tämä "erityisasiantuntija" oikein määritellään? Kelpaakohan tähän jokin opistotason osaaja?