2017-07-22 VU: Köyhyys loppuisi, jos köyhistä maista saisi muuttaa rikkaisiin

[Eisernes Kreuz]

Kirjaa lukemattakin on ilmeistä, että monet Bregmanin visiot edellyttäisivät joko totalitaarista valtiota tai sitten valtion totaalista romahtamista.

Kumpikin vaihtoehto epäilemättä sopisi hyvin äärivasemmistolle. Ensimmäinen on tietysti huono ratkaisu vain silloin, kun vallassa ovat fasistit. Jälkimmäinen taas sopisi hyvin vasemmistoanarkisteille.

Ilmeisesti juuri anarkistit ovat nykyisessä vassariliitossa kaikkein vahvimmin edustettuina.

[Pentecost]

Passijärjestelmän yleistyminen oli pitkälti ensimmäisen maailmansodan seurausta. Sitä ennen liikkuvuus oli hyvin vapaata,

Kuis mahtaa olla? Ainakin oma mielikuvani historian tunneilta ei tue tälläistä käsitystä. Japani hyvänä, erittäin äärimmäisenä esimerkkinä. Henki lähti, jos sinne meni ilman kutsua.

Monissa yhteiskunnissa tarvittiin suosittelukirje tai vastaava, jotta sai matkustaa tai muuttaa paikkakuntaa. Armeija yleensä suoritti tarkastuksia. Tämä artikkeli osoittaa, että matkustusasiakirjoilla on hyvin pitkä historia. Jo raamatussa jne. Se, että vasemmistolainen valehtelee tai ei tiedä mistä puhuu, ei tietenkään yllätä...

The concept of being under one ruler's protection, while in the lands of another, has probably existed since rulers and lands were first invented, but the earliest mention of an object we might recognise as a passport appears in the Bible, in the often overlooked boo of Nehemiah.

In the month of Nisan in the 20th year of the ancient Persian king Artaxerxes (around 450BC in new money), the prophet, who was working as a royal cup-bearer, is granted letters from the king requesting the governors of the lands beyond the Euphrates to grant him safe passage to Judah. The purpose of Nehemiah's visit, incidentally, was to rebuild the walls of Jerusalem.

In Britain, the earliest surviving reference to a "safe conduct" document appears during the reign of Henry V, in an Act of Parliament dated 1414. At that time, documents like these could be issued by the king to anyone, whether they were English or not. Foreign nationals even got theirs free of charge, while English subjects had to pay. Needless to say, the monarch did not - and still does not - need a safe conduct document.

https://www.theguardian.com/travel/2006/nov/17/travelnews

[kivimies]

Joku oikeasti uskoo rajattomaan liikkuvuuteen? 
Purokuru on haalinut talousajattelunsa leikkaa ja liimaa -metodilla.
Kyseinen ajattelu ei vaan toimi, valtiolla ei ole varaa jaella rahaa loputtomalle määrälle "työvoimapulan paikkaajia". Rajattoman liikkuvuuden talousutopia perustuu orjatyövoiman käyttämiseen ja olemattomaan sosiaaliturvaan.
Ei Italiaan tulleille "työvoimapulan paikkaajille" anneta ilmaista rahaa, vaan heidät laitetaan orjatyöhön tuottamaan tavaroita.
He eivät tee mitään "kolmen tunnin työpäiviä", vaan raatavat aamusta iltaan.
Nimenomaan siihen perustuu tuo väitetty bruttokansantuotteen kasvu.

Two of Italy's biggest food companies have been implicated in labour abuses of migrant workers picking tomatoes bought by thousands of British and European consumers every week, according to court documents.

Italian prosecutor Paola Guglielmi has named food giants Mutti and Conserve Italia as benefiting from "conditions of absolute exploitation" in the country's hugely lucrative tomato industry, as part of an investigation into the death of a seasonal labourer.

Both Mutti and the Conserve Italia brand Cirio [see footnote] supply major UK supermarkets with premium tinned tomatoes and passata, and are named in court documents signed by Guglielmi.

The case began with the death of Abdullah Muhammed, a 47-year-old legal Sudanese immigrant and father of two, who suffered a heart attack while working in the fields of Nardó, which sits on the heel of southern Italy, in July 2015. The allegation against his employer was that Muhammed's life could have been saved if he had been allowed to go to hospital.

The Italian investigator used her powers to track the supply chain up to the very top of the country's €3.2bn (£2.85bn) processed tomato industry. While the companies are not liable for the death, their link is significant.

Like thousands of other workers, Muhammed's day would start at 4am and he would work until 5pm handpicking tomatoes in the fierce heat of the southern Italian summer. Labour abuses listed in the court documents include working for 12 hours a day, seven days a week, without breaks, with minimal pay and no access to medical staff.

[Outo olio]

Passijärjestelmän yleistyminen oli pitkälti ensimmäisen maailmansodan seurausta. Sitä ennen liikkuvuus oli hyvin vapaata, joskaan useimmilla ihmisillä ei ollut varaa matkustaa.

Passijärjestelmää ei ehkä tarvittu siksi että matkustelijat olivat lähinnä varakasta yläluokkaa joka maksoi itse laskunsa eikä aiheuttanut ongelmia.

Tässä halutaan nyt rekonstruoida 1800-luvun eurooppalaista tai ehkä tarkemmin brittiläistä yhteiskuntaa, jossa oli isot tuloerot ja selkeät yhteiskuntaluokat, sosiaaliturva oli sosialismia ja rahvaan osa oli tyytyä osaansa. Yhdessä huoneessa asuisi neljäkin ihmistä, ja turvallisuusmääräyksiä ja sairaslomaa ei olisi. Eikä irtisanomissuojaa. Vapaa liikkuvuus kehitysmaista lopettaisi sosiaaliturvan, koska rahat loppuisivat.

Björn Wahlroos esimerkiksi osti 1700-luvun kartanon, ja hankki alueelle fasaaneja, jotta voisi käydä jahtimetsällä ihan kuin aristokraatit ennen vanhaan. Tämä on räikein tunnettu esimerkki haikailusta menneeseen, mutta Wahlroos ei ole ainoa joka haikailee mennyttä maailmaa takaisin. Muuta selitystä en keksi sille että niin moni kannattaa selkeästi yhteiskuntaa tuhoavaa politiikkaa.

Pontus Purokuru ei ymmärrä, kenen asialla oikein on. Nykymuotoinen kapitalistinen yhteiskunta ei kelpaa osalle rikkaista, ja he haikailevat takaisin (kuvitteellisia) vanhoja hyviä aikoja. Sitä aikaa kun päivässä tienasi saman mitä duunari elämänsä aikana, palvelijatyttöä sai vaikka raiskata ja sitten erottaa ilman irtisanomisaikaa jos tuli raskaaksi, ja niin edelleen. Ja osa poliitikoista ja toimittajista on hankkeessa mukana, koska kuvittelee pääsevänsä mukaan uuteen hallitsevaan luokkaan.

[Roope]

Iso 3

Suuri osa ihmiskunnan ongelmista ratkeaisi kolmella poliittisella projektilla: työn vähentämisellä, ilmaisella rahalla ja rajojen avaamisella.

KÖYHILLE pitää antaa ilmaista rahaa. Töitä kannattaa tehdä vain kolme tuntia päivässä. Valtioiden rajojen purkaminen johtaa maailmantalouden uuteen kukoistukseen.

Yhtäkkiä kansainvälinen keskustelu politiikasta ja taloudesta pursuaa aloitteita, jotka hetki sitten tuntuivat absurdeilta. Hollantilaisen toimittajan Rutger Bregmanin hittikirjan englanninkielinen nimi Utopia for Realists (2016) ilmaisee, mistä on kyse. Vihjeitä antavat myös Nick Srnicekin ja Alex Williamsin Britanniassa kohahdusta herättänyt kirja Inventing the Future (2015), Peter Frasen Four Futures (2016) ja Aaron Bastanin kesällä 2018 ilmestyvä Fully Automated Luxury Communism.

Pitkästä aikaa on sallittua ottaa vakavasti ajatus paremmasta tulevaisuudesta, realistisesta utopiasta. Kirjojen esittämät vaatimukset perustuvat tutkimukseen ja viime vuosien yhteiskunnallisten liikkeiden avauksiin, ja ne ovat saaneet yllättäviä tukijoita.

[...]

3. AVATAAN RAJAT. Maailmanpolitiikka ja maailmantalous perustuvat globaaliin väestönerotteluun. Varmin tie pitkään elämään ja vaurauteen on syntyä rikkaaseen maahan. Valtioiden rajoja voikin pitää syrjinnän voimakkaimpana muotona.

Vapaa liikkuvuus nostaa köyhien tuloja, lisää maailmanlaajuista tuottavuutta ja mahdollistaa siirtolaisten helpomman palaamisen lähtömaahansa, kirjoittaa Rutger Bregman.

Bregman viittaa seitsemään eri tutkimukseen, joiden mukaan maailman työmarkkinoiden avaaminen kasvattaisi globaalia bruttokansantuotetta 67 ja 172 prosentin väliltä. Avoimet rajat lisäisivät esimerkiksi keskiverron nigerialaisen vuosituloa 22 000 dollarilla.

Vaatimus rajojen purkamisesta voi tuntua rajulta. Tiukasti valvotut rajat ovat kuitenkin olleet olemassa vain satakunta vuotta. Passijärjestelmän yleistyminen oli pitkälti ensimmäisen maailmansodan seurausta. Sitä ennen liikkuvuus oli hyvin vapaata, joskaan useimmilla ihmisillä ei ollut varaa matkustaa.

Jos rajat avataan, seuraako siitä valtava muuttoliike? Markkinatutkimusyritys Gallup teki vuosina 2007–2009 kyselytutkimuksen, joka kattoi 135 maata. Tutkimuksen mukaan vain 700 miljoonaa eli noin 16 prosenttia maailman silloisesta aikuisväestöstä olisi halukas lähtemään siirtolaiseksi.

Nykyisestä globalisaatiosta huolimatta vain noin kolme prosenttia maailman väestöstä elää syntymämaansa ulkopuolella.

Ja entä sitten, vaikka ihmiset alkaisivat liikkua enemmän? Bregman muistuttaa, että maailman rikkain valtio, Yhdysvallat, on siirtolaisten perustama ja rakentama. Emme tiedä, mihin kaikkeen ihmiskunta pystyisikään, jos ihmiset vain liikkuisivat enemmän.

Pontus Purokuru

Voima 17.11.2017

Muuttoliike kasvattaa kyllä bruttokansantuotetta, mutta pelkästään vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin arvioitiin tuottavan Saksalle pitemmällä aikavälillä lähes 1000 miljardin euron kustannukset. Mutta ei se mitään, jos on saamapuolella, kuten maahanmuuton lisäämistä ja helpottamista vaativien Kokoomuksen ja EVA:n (Purokurun tarkoittamat "yllättävät tukijat"?) taustavoimat.

Mitä Rutger Bregmanin kirjan korkealentoisiin ajatuksiin tulee, niin ideologisesta myötämielisyydestään huolimatta jopa leimallisen vasemmistolaisen The Guardianin toimittaja lyttäsi Bregmanin kirjan vaatimukset rajojen avaamisesta haihatteluksi.

Kirjaa lukemattakin on ilmeistä, että monet Bregmanin visiot edellyttäisivät joko totalitaarista valtiota tai sitten valtion totaalista romahtamista.

Rutger Bregman on parhaillaan Suomessa mainostamassa kirjaansa ja kansalaispalkkaa.

Rutger Bregman: Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoita, jotka pelastavat maailman

Köyhyys on kaikkien ongelmien alkujuuri, mutta siihen on helppo ratkaisu: raha

Elämme ennennäkemättömän vaurauden keskellä. Suurin osa maailman ihmisistä on rikkaampia, terveempiä ja fiksumpia kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Siksi onkin oikea aika suunnata katse eteenpäin ja pohtia, mitä voisimme tehdä vielä paremmin.

Vallankumouksellisessa teoksessaan Ilmaista rahaa kaikille Rutger Bregman esittää ratkaisuja maailman suurimmille ongelmille. Perustulo nujertaisi köyhyyden ja tulisi positiivisine vaikutuksineen halvemmaksi kuin nykyinen malli, jossa tuen saamisen valvontaan käytetään huimasti rahaa. 15 tunnin työviikko tasoittaisi eroa ylityöllistettyjen ja työttömien välillä. Rajojen avaaminen maahanmuutolle taas tekisi tutkimusten mukaan maailmasta kaksi kertaa rikkaamman, kun työmarkkinat liikkuisivat vapaasti eikä kehitysapua tarvittaisi.

Ajankohtainen ja innostava teos saa voimansa uraauurtavista tutkimuksista, eloisista anekdooteista ja menestystarinoista. Bregman uhmaa normaalia jakoa poliittisesti oikeaan ja vasempaan laitaan esitellessään ideoita, joiden aika on viimein tullut.

Rutger Bregman (s. 1988) on julkaissut neljä kirjaa historiasta, filosofiasta ja taloudesta. Hän on kahdesti ollut ehdolla European Press Prize -palkinnon saajaksi työstään journalistisella De Correspondent -uutissivustolla. Ilmaista rahaa kaikille on noussut Alankomaissa bestselleriksi, käännetty 20 kielelle ja sysännyt liikkeelle perustuloa propagoivan ryhmän, joka on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota. Bregmanin tekstejä on julkaistu muun muassa Washington Postissa ja Guardianissa.

"Nerokas, kattava, valaiseva ja hyvin yleistajuinen."
Zygmunt Bauman

"Erinomaisesti kirjoitettu ja vetävä."
Independent

"Bregman on yksi Euroopan lupaavimpia nuoria ajattelijoita."
TED Talks

Talouteen erikoistunut menestyskirjailija haluaisi mullistaa sosiaaliturvan ja kysyy, miksi kiusaamme vähävaraisia turhaan

Ilmaista rahaa kaikille ja lyhyemmät työviikot, ehdottaa hollantilainen Rutger Bregman – ja perustelee ehdotuksensa huolellisesti.

ILMAISTA rahaa kaikille, lyhyemmät työviikot tai ainakin isommat tuopit!

Listan kolmas kohta on säe Lapinlahden Lintujen Pikkumiesten laulusta, jossa vaaditaan monenlaista parannusta tavallisten miesten elämään.

Laulu tulee mieleen, kun lukee hollantilaisen Rutger Bregmanin uutuusteosta Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoita, jotka pelastavat maailman.

MUTTA Bregman ei ole 321-sivuisella kirjallaan liikkeellä huumorimielessä.

[...]

UUTUUSKIRJAN ensimmäinen ja ehkä huolellisimmin perusteltu väittämä lähtee siitä, että perustulo – eli varojen antaminen vastikkeettomasti vähävaraisille – nujertaisi köyhyyden ja tulisi halvemmaksi kuin nykyiset sosiaaliturvamallit.

Toisin sanoen Bregmanin mukaan esimerkiksi työttömille kannattaisi tarjota ennemmin porkkanaa kuin keppiä.

"Ensinnäkin siksi, että ilmaisen rahan jakaminen on sivistynein ja nopein tapa poistaa köyhyyttä", hän aloittaa.

KÖYHYYS tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, oli kyse sitten lasten koulutuksesta, kansanterveydestä tai rikollisuuden kasvusta, Bregman selittää.

Siksi rahan antaminen vähävaraisille tuo valtiolle säästöjä.

"Jos sinulla ei ole sydäntä, sinulla on kuitenkin lompakko", Bregman tiivistää perustelunsa niille, jotka eivät halua antaa rahaa köyhille hyvää hyvyyttään.

[...]

BREGMAN kertoo esimerkin 1960-luvun Britanniasta.

Työttömyyskorvaus oli tuohon aikaan Englannissa varsin löysä järjestelmä, käytännössä kuin kansalaispalkka, ja monen sittemmin kuuluisuuteen nousseen bändin jäsenet aloittivat uransa työttömyyskortistossa.

"Niinpä me saimme The Beatlesit ja Rolling Stonesit. Eli jos saat perustuloa, saat hyvää musiikkia."

BREGMAN painottaa haastattelussa sitä, että taloudellisesti tai teknologisesti perustulon toteuttamiselle ei ole esteitä, vaan ongelma on ideologinen.

Hän sanoo olevansa mielellään väärässä, jos käytäntö näyttää oletukset ja tähänastiset onnistuneet kokeilut vääriksi.

"Silloin vaihdan mielipidettäni. Niin kuin John Maynard Keynes sanoi: 'Jos faktat muuttuvat, vaihdan mielipidettäni. Mitä sinä teet?'"

Helsingin Sanomat 23.8.2018

En puutu kansalaispalkkaan, koska se ei ole kokeiluna niin vaarallinen, eikä sitä ole lähitulevaisuudessa muutenkaan tulossa.

Myös rajojen täydellistä avaamista lobbaavan Bregmanin ideoiden heittelemisen huolettomuutta kuvastaa kuitenkin jutun loppu.

Hän sanoo olevansa mielellään väärässä, jos käytäntö näyttää oletukset ja tähänastiset onnistuneet kokeilut vääriksi.

"Silloin vaihdan mielipidettäni. Niin kuin John Maynard Keynes sanoi: 'Jos faktat muuttuvat, vaihdan mielipidettäni. Mitä sinä teet?'"

Faktat ja kokemukset puhuvat vahvasti rajojen vahvemman kontrollin puolesta. Valitettavasti nykyiset eurooppalaiset päättäjät ovat laajasti sitä mieltä, että rajat pitää pitää auki ja niitä pitää avata vielä lisääkin. Rajojen avaaminen ei ole millään opilla eurooppalaisten etu. Pelkkä bkt:n kasvu ei kuittaa likimainkaan haittoja.

Jos massamaahanmuuttoa jatketaan ja vielä laajennetaan, ei riitä, että bregmanit toteavat joskus tulevaisuudessa olleensa väärässä ja vaihtavat mielipidettä. Seuraukset ovat olleet peruuttamattomia.

[dothefake]

Kommunismissahan tuota kokeiltiin, muttei se oikein toiminut. Kaikista tuli köyhiä.

[kriittinen_ajattelija]

Köyhyys loppuisi jos rikkaista maista muuttaisi riittävästi porukkaa köyhiin maihin.

[Saturnalia]

Köyhyys loppuisi jos rikkaista maista muuttaisi riittävästi porukkaa köyhiin maihin.

Se on juuri täsmälleen näin. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.

[Kni]

Ilmaista rahaa kaikille

Eikö tuota voisi ensin kokeilla lokaalisti jossakin köyhässä maassa, vaikkapa Afganistanissa? Valtio painaa biljardi fantastiljoonaa rahaa ja jakaa rahat tasan kansalle. Ja kas, köyhyys loppui. Jos ei loppunut, painetaan vielä pari biljardia lisää, niin paljon lisää, että köyhyys varmasti loppuu.

Palataan asiaan sitten kun tämä koe on tehty.

[John Johnson]

Ihan hyvin toimii Venezuelassakin, joten miksei meillä.

[Aukusti Jylhä]

Zimbabwessa lienee huima määrä miljardöörejä?

Luulisi Afrikan ongelmien ratkeavan heidän avullaan.

[n.n.]

Minä kun luulin, että köyhyys loppuisi, jos kaikilla olisi rahaa...

Noin voisi tosiaan luulla mutta kun perehtyy kansantaloustieteeseen syvällisemmin (Aku Ankka: Kun taivaalta satoi rahaa) niin huomaa että ihmiset eivät rikastukaan vaikka kaikista tulisi miljonäärejä! 

Mikäli kaipaa perinteistä kontaktia ns. maalaisjärkeen, kannattaa mennä lukemaan vanhoja Carl Barksin juttuja. Saattaa yllättyä niiden oivaltavuudesta ihan uudella tasolla.

[skyuu]

Muistaakseni Saksa oli melko "rikas" valtio siinä muailmansotien välissä. Wheelbarrow of money, eli kottikärryllinen fyffeä = yksi leipä.

No Afrikkalainen on iloinen kun sillä on biljoona mikkihiiri-taaleria kädessä, saksalaisia taisi lähinnä vituttaa, seuraukset tunnetaan.

[Roope]

Mahdollisuudesta uhaksi

Viimeisessä The Economistissa käsitellään laajasti kansainvälistä muuttoliikettä. Lehti toteaa jälleen kerran ihmisten vapaan liikkuvuuden olevan valtaosaltaan eduksi sekä muuttajille että heidän lähtö- ja tulomailleen. Tulossa olevan Michael Clemensin kirjan (The Walls of Nations, Columbia University Press) laskelmien mukaan vapaan muuttoliikkeen ansiosta maailmantalous voisi kasvaa jopa kaksi kertaa suuremmaksi kuin nykyisten rajoitusten voimassaollessa (ks. linkki).

Silti maahanmuuttoa vastustetaan rajusti muun muassa Donald Trumpin Yhdysvalloissa, Brexitin puolesta äänestäneessä Britanniassa, monissa keskisen Itä-Euroopan entisissä kansandemokratioissa ja nykyään myös Pohjoismaissa. Väestöjensä nopeasta ikääntymisestä kärsivissä Japanissa ja Kiinassa suhtaudutaan nuivasti ajatukseen oman yhteiskunnan muuttumisesta oleellisesti nykyistä monikulttuurisemmaksi. Esimerkiksi Kiinassa maahanmuuton lisäämisen sijasta on ehdotettu uuden lapsettomuusveron säätämistä rangaistuksena lapsenteosta pidättyville.

[...]

Eräs seuraus entisten kansandemokratioiden traumaattisesta nykytodellisuudesta on alueen väestön nopea väheneminen, joka leikkaa ratkaisevasti myös talouden kehitysnäkymiä. Financial Times esittää arvioita, joiden mukaan neljän Visegrad-maan – Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian – yhteenlaskettu väkiluku putoaa viimevuotisesta 64 miljoonasta runsaaseen 55 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Jo nyt monet alueella toimivista yrityksistä kärsivät vakavista työvoiman saantivaikeuksista ja suunnittelevat siksi toimintojensa siirtämistä muualle. Silti esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán pysyy lujana todeten, että maahanmuuttoa ei käytetä ratkaisuna tähän ongelmaan (ks. linkki).

Keskiseen itä-Eurooppaan verrattuna hyvin erilainen tilanne vallitsee Kanadassa. Valtaosaltaan siirtolaisten asuttaman maan nykyisestä 36-miljoonaisesta väestöstä yhdeksän kymmenesosaa on keskittynyt Yhdysvaltojen rajan lähelle sijoittuvaan kymmenesosaan maan pinta-alasta. Kanada suhtautuu paljon muita maita vieraanvaraisemmin uusiin maahanmuuttajiin, ja monet keskeiset vaikuttajat ovat asettuneet tukemaan uutta "Century Initiative" -nimistä kampanjaa. Se visioi maan väkiluvun kasvattamista sataan miljoonaan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Tuolloin maa tulisi olemaan todellinen taloudellinen jättiläinen esimerkiksi Visegrad-maihin tai Pohjoismaihin verrattuna (ks. linkki).   

The Economist ei tällaisista näkymistä huolimatta erityisemmin ihmettele, miksi kansainvälinen muuttoliike on muuttunut jopa edistyksellisyydestään tunnetuissa Pohjoismaissa niin suureksi ongelmaksi. Taustalla on esimerkiksi se, miten häikäilemättömästi ihmisiä nykyisin ajetaan pois kotiseuduiltaan ja heidän turvapaikan tarpeitaan käytetään poliittisen vaikuttamisen välineenä. Muuttoliikkeeseen liittyy paljon ihmiskauppaa ja pyrkimyksiä käyttää turvapaikanhakijan statusta hyväksi silloinkin kun sille ei ole tosiasiallisia perusteita. Vastaanottajamaat menettelevät usein epärationaalisesti pakottaessaan tulijat pitkiksi ajoiksi lähes täydelliseen toimettomuuteen, ja samalla muuttoliikeen hallinnassa tarvittavat resurssit karkaavat herkästi hallinnasta. Seurauksena on kaikkien osapuolten turhautuminen tavalla, joka aiheuttaa monenlaisia tragedioita ja jonka poliittiset vaikutukset näkyvät maahanmuuttoa vastustavien liikkeiden kannatuksen kasvuna.

Eli vaikka normaalioloissa tapahtuva kohtuumittainen kansainvälinen liikkuvuus olisi kaikille eduksi, nyt lapsi on menossa pesuveden mukana.

Uuden Suomen blogit 28.8.2018

Kasvio perääntyy lopussa, että "kaikille eduksi" olisikin "normaalioloissa tapahtuva kohtuumittainen kansainvälinen liikkuvuus", kun Michael Clemens ajaa nimenomaan täydellistä maahanmuuton vapauttamista, joka hänen mukaansa johtaisi nirvanaan. Kumpi se nyt on?

Jos rajojen avaamisen puolustajien talousväitteet pitäisivät paikkansa, niin sen pitäisi näkyä esimerkiksi runsaasti humanitaarisia maahanmuuttajia vastaanottaneen Ruotsin taloudessa valtavana buustina. Eipä näy muuten kuin maahanmuuttomenojen paisumisena. "Mahdollisuus" on ollut valtava kustannus.

Kasvio selittänee tämän sillä, että tulijat pakotetaan "pitkiksi ajoiksi lähes täydelliseen toimettomuuteen". Samoin The Economistin artikkelissa esiteltiin syyrialainen pakolainen Tarek, jonka Ruotsi oli pakottanut puoleksitoista vuodeksi pakolaiskeskukseen, jossa hän ei mukamas saanut tehdä töitä eikä opiskella ruotsia.

Oikeasti turvapaikanhakijat saavat Suomessa ja Ruotsissa työluvan muutamassa kuukaudessa tai jopa välittömästi. Siitä huolimatta vain harva turvapaikanhakija työllistyy, ainakaan laillisesti oikeaan työpaikkaan. Heillä ei yksinkertaisesti ole sellaista osaamista, jolle olisi täällä todellista kysyntää.

The Economist: Governments need better ways to manage migration 25.8.2018

[kivimies]

Eräs seuraus entisten kansandemokratioiden traumaattisesta nykytodellisuudesta on alueen väestön nopea väheneminen, joka leikkaa ratkaisevasti myös talouden kehitysnäkymiä. Financial Times esittää arvioita, joiden mukaan neljän Visegrad-maan – Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian – yhteenlaskettu väkiluku putoaa viimevuotisesta 64 miljoonasta runsaaseen 55 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Jo nyt monet alueella toimivista yrityksistä kärsivät vakavista työvoiman saantivaikeuksista ja suunnittelevat siksi toimintojensa siirtämistä muualle. Silti esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán pysyy lujana todeten, että maahanmuuttoa ei käytetä ratkaisuna tähän ongelmaan (ks. linkki).

Se paljon ylistetty vapaa liikkuvuus on tiputtanut em. maiden väkilukua paljon enemmän kuin väestön vanheneminen.
Palkat eivät ole millään kehuttavalla tasolla ja "työvoiman saatavuusongelmat" saadaan lievittymään niitä nostamalla.

Puolassa on tosin lisätty työvoiman tarjontaa maahanmuutolla Ukrainasta. Sitä ei viitsitty mainita. Ovatko turvapaikkaturistit ainoita oikeita maahanmuuttajia?

Kanada suhtautuu paljon muita maita vieraanvaraisemmin uusiin maahanmuuttajiin, ja monet keskeiset vaikuttajat ovat asettuneet tukemaan uutta "Century Initiative" -nimistä kampanjaa. Se visioi maan väkiluvun kasvattamista sataan miljoonaan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Tuolloin maa tulisi olemaan todellinen taloudellinen jättiläinen esimerkiksi Visegrad-maihin tai Pohjoismaihin verrattuna (ks. linkki).   

Kuinka aikovat sovittaa tämän tavoitteen ilmastonmuutoksen vastaiseen strategiaansa? Päästöt ja kulutus on kolminkertaistettava, koska "taloudellinen valta"? 

[kivimies]

Ylioppilaslehdessä on julkaistu "maailmanlaajuista vapaata liikkuvuutta" ylistävä teksti, jossa viitataan Clemensin hörhöteorioihin. 

Rajat auki

Ylioppilaslehti (18.10.2018)

[...]

Tallinnassa maihinnousu tapahtuu hetkessä. Parisataa metriä käytäviä, yhdet portaat, ja voilà, olen kaupungissa. Pienin variaatioin sama toistuu Helsingin päässä.

Herää aito kysymys: miksi asiat eivät voisi olla näin tylsiä ja yksinkertaisia myös muualla?

Niin kuin esimerkiksi Välimerellä, vaikkapa Tunisian ja Sisilian välillä. Sisilian kanaali on 150 kilometriä leveä, mutta sen yli kulkee vain muutama lautta viikossa.

Mitä jos Sisilian kanaalin yli kulkisi yhdeksän miljoonaa matkustajaa vuodessa? Ja mitä jos turvapaikanhakijat voisivat kulkea mukana? Mitä jos heidän maihinnousunsa olisi yhtä yksinkertaista kuin minun maihinnousuni Tallinnassa?

Silloin Eurooppaan tulisi kymmeniä miljoonia turvapaikanhakijoita. Kuka haluaa sellaista?

Ainakaan silloin merelle ei kuolisi tuhansia ihmisiä. Vuonna 2018 Välimerellä oli lokakuun puoleen väliin mennessä hukkunut noin 1800 turvapaikanhakijaa tai muusta syystä meren yli lähtenyttä.

Vähemmän kuolleita, erinomaista. Lisäksi Jussi Halla-ahon (ps) pitäisi olla iloinen: kansalaisjärjestöjen pelastusaluksia ei tarvitsisi enää päästää satamiin, koska ihmissalakuljetukselta katoaisi pohja. Pelastusaluksilla ei olisi enää tehtävää.

Halla-ahon ilolle olisi toinenkin syy: "humanitaarinen maahanmuutto" voitaisiin vihdoin lopettaa.

Humanitaarinen maahanmuutto lopetetaan myöntämällä kaikille halukkaille muuttajille pääsy Eurooppaan? Ei lopeteta.
Sitäpaitsi hukkumiset ovat vähentyneet, kun meritaksitoimintaa ollaan vähennetty.

Mitä jos Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan tulevia ihmisiä kohdeltaisiin kuin ihmisiä? Mitä jos heitä ei ahdettaisi esimerkiksi Lesboksen saaren siirtolaisleirille yrittämään itsemurhaa? Lääkärit ilman rajoja -järjestön Luca Fontana kertoi elokuussa Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle, että jopa 10-vuotiaat lapset ovat yrittäneet riistää henkensä leirillä.

Lesboksen leirin huonot olot johtuvat sen ylikuormittumisesta ja sen asukkaista.  Leiri ylikuormittuu, koska Kreikkaan tulee liikaa turvapaikkaturisteja Turkista, eikä ketään saa palautettua Turkkin.
Jos haluaa välttää huonot olot leirillä, niin kannattaa pysyä Turkissa.
MSF on myös valittanut leirillä tapahtuneista raiskauksista. Ne raiskaajat ovat siellä leirillä olevia "hädänalaisia".
Jos leiri tyhjennetään Eurooppaan, niin ne raiskaajat voivat tehdä rikoksiaan täällä. Täydellinen "vapaa likkuvuus" toisi tuhansia kertoja enemmän em. rikollisia tänne.

Mitä jos – Herra varjele – Pohjois-Afrikan ja Euroopan välinen matka olisi yhtä helppo tehdä kuin päiväreissu Helsingistä Tallinnaan? Mitä jos kaikki rajat olisivat yhtä helppoja ylittää?

Ainakin sellaiseen maailmaan pyrkiminen on moraalinen velvollisuutemme, sanoo yhdysvaltalainen toimittaja-kirjailija Ryan Avent.

[...]

Digitaalinen teknologia mullistaa talouden ja työnteon kauttaaltaan, tulevaisuudessa työn tekevät robotit ja niin edelleen. Tärkeää, mutta Aventin kirja erottuu muista samaa aihetta käsittelevistä siinä, kuinka vakavasti se ottaa digitaalisen vallankumouksen haitat. Miten yhteiskunnat selviävät käynnissä olevista teknologista muutoksista, jotka ovat ainakin yhtä suuria kuin 1800-luvulla?

Vastaus lyhyesti: koko yhteiskunnan miettimisellä uusiksi. Tuo mietintä tarkoittaa myös sitä, mihin minkäkin yhteiskunnan rajat ulottuvat ja kenelle nuo yhteiskunnat kuuluvat.

Teknologinen murros ei tarkoita, että rajat pitäisi avata, päinvastoin, se tarkoittaa, että matalasti koulutetulle halpatyövoimalle on entistä vähemmän kysyntää.

Moraalinen velvollisuus avoimiin rajoihin pyrkimisestä syntyy hyvin yksinkertaisesta havainnosta.

"Synnyinpaikallamme on valtava merkitys, eikä kellään meistä ole mahdollisuutta päättää sitä", Avent sanoo sähköpostilla tehtävässä haastattelussa.

"Ne meistä, jotka syntyvät rikkaisiin maihin, eivät päädy maailmanlaajuisesti verrattuna rikkaiksi siksi, että olisimme parempia ihmisiä kuin muualla syntyneet. Meitä vain lykästi: meillä oli onnea saapua maailmaan paikoissa, joissa ponnistelu ja kekseliäisyys palkitaan ja joissa jopa köyhimpien perheiden elintaso on paljon korkeammalla kuin suuressa osassa maailmaa."

On vain oikeudenmukaista jakaa onnenkantamoisen tuottamat hedelmät niiden kanssa, jotka eivät olleet yhtä onnekkaita, Avent sanoo. Demarit olisivat joskus voineet kutsua tätä solidaarisuudeksi.

Rajojen avaamista voi kutsua jakamiseksi, koska se heikentää täällä olevien elintasoa.
Onnesta puhuminen ei poista sitä tosiasiaa, että vauraus on syntynyt harjoitetun politiikan ansiosta, eikä sattumalta.
Rajojen avaaminen toisi kehitysmaiden käytösmallit ja käytännöt tänne ja muuttaisi Suomen kehitysmaaksi.

Rikkaiden maiden etu köyhiin maihin verrattuna syntyy niiden instituutioista ja kulttuurisista normeista. Nämä ovat syntyneet niin sanotun sosiaalisen pääoman päälle, ja samaan aikaan ne ylläpitävät sitä.

Lyhyesti: sosiaalinen pääoma on ihmisten henkilökohtaisia tietoja ja taitoja, joilla on arvoa ainoastaan tietyissä sosiaalisissa tilanteissa ja vain silloin, jos tarpeeksi moni uskoo samojen tietojen ja taitojen olevan arvokkaita.

[...]

Kun muualla syntyneet päästetään toimivien instituutioiden luo, he oppivat toimimaan instituutioiden ja normien asettamissa rajoissa – ja myös hyödyntämään sosiaalisen pääoman tarjoamia mahdollisuuksia.

Seuraus: ihmisistä tulee paljon tuottavampia kuin he olisivat koskaan olleet köyhässä maassa.

"Köyhissä maissa syntyneiden pääsy rikkaan maailman instituutioiden luo tarjoaisi käytännöllisesti katsoen valtavat taloudelliset hyödyt", Avent sanoo

Tuo on sitä itseään. Massamaahanmuutto nimenomaan toisi kehitysmaiden instituutiot ja kulttuurilliset normit "rikkaaseen maailmaan".
"Rikkaiden maiden" muuttuminen kehitysmaiksi ei tuo taloudellista hyötyä, vaan haittaa.

Miten valtavat? Kehitystaloustieteilijä Michael Clemens arvioi tutkimuspaperissa vuonna 2011, että pienetkin helpotukset köyhistä maista rikkaisiin muuttamisessa kasvattaisivat maailmantaloutta biljoonilla euroilla.

Clemensin mukaan riittäisi, että alle viisi prosenttia köyhien alueiden ihmisistä muuttaisi rikkaisiin maihin, ja muuttoliikkeen edut olisivat suuremmat kuin tavaroiden ja pääoman liikkumista vielä haittaavien esteiden poistamisesta saatavat hyödyt. Ja tämä on varovainen arvio.

Tuo on lähinnä numerokikkailua. Useissa Afrikan maissa Bkt per henkilö on alle 1000 dollaria vuodessa. Jos 200 miljoonaa tuotaisiin työskentelemään orjan palkoilla Eurooppaan, niin, että generoisivat 10000 dollaria bkt:tä vuodessa, niin maailman Bkt kasvaisi 1,8 biljoonalla dollarilla.
Esim Suomessa Bkt per capita on reilut 45000 dollaria vuodessa, joten kyseinen muutto laskisi Suomen (ja muidenkin Euroopan maiden) bruttokansantuotetta per henkilö ja elintasoa.

Kuka hyötyy tuosta Bkt:n kasvusta, ei anakaan Euroopassa asuvat, joiden elintaso ja elämänlaatu romahtaisi massiivisen väkiluvun kasvun ja maahanmuuton tuomien ongelmien vuoksi.

Tämäkin vaan sillä oletuksella, että massamaahanmuutto ei aiheuta mittavia haittavaikutuksia yhteiskunnalle. Kun ne otetaan huomioon, niin Suomen bkt voisi romahtaa vieläkin enemmän.

Sitten ovat vielä eläkkeet.

Vuonna 2017 syntyvyys Suomessa oli kaikkien aikojen matalin. Maa ikääntyy vauhdilla.

Mikäli eläkeläiset haluavat pitää eläkkeensä nykytasolla tai työlliset eivät halua maksaa jatkuvasti korkeampia eläkemaksuja, Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia. Rinteen synnytystalkoita ei ole tulossa.

Kotamäki huomautti blogissaan elokuussa, että jos Tilastokeskuksen väestöennusteen olettaman 17 000 ihmisen vuosittaisen muuttovoiton päälle lisättäisiin tästä eteenpäin vielä 8500 maahanmuuttajaa vuosittain, vuoden 2085 tienoilla eläkevakuutusmaksuihin menisi vuoden 2015 rahassa kaksi miljardia euroa vähemmän – vuodessa. Tämä perustuu Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin malliin.

Jotta asia ei jäisi epäselväksi: kaksi miljardia euroa on valtava määrä rahaa Suomen kokoisessa maassa.

Maahanmuuttajatkin ikääntyvät. Kuka maksaa heidän eläkkeet ja terveydenhuollon?
Toiset kymmenet tuhannet työperäiset maahanmuuttajat? Tuohan johtaisi loputtomaan väestönkasvuun.
Eläkejärjestelmää ei saa rakentaa väestönkasvulle, se ei ole kestävää kehitystä.

Mihin muuten ilmastonmuutoksen vastainen taistelu unohtui? Väkimäärän kasvattaminen täällä pohjoisessa tulee lisäämään hiilidioksidipäästöjä ja runsaasti.

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki lisää listaan tutkimustulokset, joiden mukaan maahanmuuttajat parantavat paikallisväestön koulutustasoa pitkällä aikavälillä. Yleensä maahanmuuttaja on joko hyvin matalasti tai hyvin korkeasti koulutettu, ja matalasti koulutetut ajavat paikallisväestön matalasti koulutettuja takaisin kouluun.

"Maahanmuutto on todella tehokas tapa auttaa eläkejärjestelmää, vaikkakin ääritapaus maahanmuuton positiivisista vaikutuksista", Kotamäki sanoo puhelimessa.

Työtön maahanmuuttaja ei aiheuta järjestelmälle mitään kustannuksia. Jos maahanmuuttaja saa töitä, hän on eläkejärjestelmälle pelkästään plussaa aina siihen asti, kun jää itse eläkkeelle, Kotamäki selittää.

"Työtön maahanmuuttaja ei aiheuta järjestelmälle mitään kustannuksia." 
Eläkejärjestelmä on osa julkista taloutta. On täysin vastuutonta haalia työttömiä maahanmuutajia "paikkaamaan työvoimapulaa". Se lisää alijäämää ja numeroita Kauppakamarin velkakellossa.

Onko esimerkiksi Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnassa mitään järkeä?

"Ei siinä ole", vastaa Kotamäki.

"Se on täysin tarpeetonta. Minkä takia estetään esimerkiksi ulkomaalaista kokkia saamasta töitä asettamalla suomalainen kokki etuasemaan, jos suomalainen yritys ei alun perin ollut löytänyt tätä suomalaista kokkia? Tarveharkinnassa ei ole järkeä yritysten eikä yhteiskunnan kannalta, se on markkinoille tulon este."

Ylen maahanmuuttoselvityksessä tarveharkinnan säilyttämistä puolsivat demarien, vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja sinisten puoluejohtajat.

Surkea argumentti. Yritys ei tietenkään löydä kokkia, jos ei hae kokkeja. Sitähän tarveharkinnassa vaaditaan.
Tarveharkinnassa on paljonkin järkeä yhteiskunnan kannalta, vaikka se ei halvempaa työvoimaa halajaville firmoille aina näytä siltä.

Tarveharkinta koskee matalapalkkaisia ammatteja, johon tulevalla halpatyövoimalla ei rahoiteta, vaan rasitetaan hyvinvointivaltiota.

Avent muistuttaa vielä, että köyhistä maista tulevassa maahanmuutossa on kyse ihmisistä. Heillä ja heidän elämillään on aivan yhtä suuri arvo ja merkitys kuin kenen tahansa muun elämällä.

Ihmisarvon tunnustaminen ei implikoi oikeutta matkustaa mihin maahan haluaa.

[alussaolisana]

Joo, ja kaikki britit rikastuisivat, jos koko kansa muuttaisi Buckinghamin palatsiin.

[Lalli IsoTalo]

Eihän tähän ole kuin yksi ratkaisu: kielletään köyhyys!

[Golimar]

Näköjään Ylioppilaslehden älyvapaan jutun kirjoittanut p____housu on blokannut minut Twitterissä, ihmettelen miksi tuollaiset tyypit eivät muuta Somaliaan.

https://twitter.com/torvinenp?lang=fi

[MW]

Köyhyys loppuisi, jos köyhät olisivat rikkaita. m.o.t.

[acc]

Niinpä... nyt vaan vihersuvakit Quatariin vaatimaan, että päästävät vaikkapa Pakistanista kaikki halukkaat maahan.

Suvakeilla näyttää olevan kilpailu, jossa keksivät uusia ratkaisuja maailman parantamiseksi. Seuraavaksi vaadittaneen raketti-insinööreille kiintiöpaikkoja yritysten johdosta ja päällikkötasolta. Kiintiöitä vaaditaan myös vaalien ehdokasasetteluun sekä lopulta myös lopputuloksiin. Ja tietysti kiintiöt tulevat oikeushenkilöiden hallituksiin.

[Sakari]

Köyhyys loppuisi jos rikkaista maista muuttaisi riittävästi porukkaa köyhiin maihin.

Se on juuri täsmälleen näin. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.

Tässä on viisautta. Ajatus olisi käännettävä toisinpäin. Itseasiassa Afrikassa tuota jo kokeiltiin ja rakennettiin suht. toimivia valkoisten hallinnoimia yhteiskuntia. Vaan sitten niistä tuli sortoa ja rasismia. Nyt sortajien ikeestä päässyt Zimbabwekin haikailee entisiä sortajia takaisin viljelemään maata, joka pakko-otettiin mustille.

Muutenkin kun Afrikasta puhuttaessa nillitetään miten valkoisilla on kaikki viljelysmaat, mutta karttaa katsomalla huomaa että Afrikassa on melkorunsaasti lisää maata, jos sitä joku ensin innostuisi raivaamaan. Onko niin että pitäisi saada valmiit pellot itselle. No Afrikassa on muutenkin vallalla typerryttävä likinäköisyys asioissa, esim. pellon omistaminen tuntuu osalle olevan kuin taikavoimia sisältävä voimanlähde, joka itsessään muuttaa pellon omistajan menestyjäksi. Sitten kun näin ei käy, niin vika on jossakin pahassa silmässä ja kirouksessa.

[Jorma M.]

Vanhan aforismin mukaan asetelma menee näin:

1. Suomi antaa kehitysapua Somaliaan. Ei auta, ei parane elämän laatu
2. Suomi siirtää jokaisen somalin Somaliasta Suomeen ja jokainen suomalainen muuttaa Somaliaan
3. Kuluu 20 vuotta.
4. Suomalaiset joutuvat toimittamaan Somaliasta käsin entistä enemmän kehitysapua somaleille Suomeen.

[Roope]

Suuri osa ihmiskunnan ongelmista ratkeaisi kolmella poliittisella projektilla: työn vähentämisellä, ilmaisella rahalla ja rajojen avaamisella.

KÖYHILLE pitää antaa ilmaista rahaa. Töitä kannattaa tehdä vain kolme tuntia päivässä. Valtioiden rajojen purkaminen johtaa maailmantalouden uuteen kukoistukseen.

Yhtäkkiä kansainvälinen keskustelu politiikasta ja taloudesta pursuaa aloitteita, jotka hetki sitten tuntuivat absurdeilta. Hollantilaisen toimittajan Rutger Bregmanin hittikirjan englanninkielinen nimi Utopia for Realists (2016) ilmaisee, mistä on kyse. Vihjeitä antavat myös Nick Srnicekin ja Alex Williamsin Britanniassa kohahdusta herättänyt kirja Inventing the Future (2015), Peter Frasen Four Futures (2016) ja Aaron Bastanin kesällä 2018 ilmestyvä Fully Automated Luxury Communism.

Pitkästä aikaa on sallittua ottaa vakavasti ajatus paremmasta tulevaisuudesta, realistisesta utopiasta. Kirjojen esittämät vaatimukset perustuvat tutkimukseen ja viime vuosien yhteiskunnallisten liikkeiden avauksiin, ja ne ovat saaneet yllättäviä tukijoita.

[...]

3. AVATAAN RAJAT. Maailmanpolitiikka ja maailmantalous perustuvat globaaliin väestönerotteluun. Varmin tie pitkään elämään ja vaurauteen on syntyä rikkaaseen maahan. Valtioiden rajoja voikin pitää syrjinnän voimakkaimpana muotona.

Vapaa liikkuvuus nostaa köyhien tuloja, lisää maailmanlaajuista tuottavuutta ja mahdollistaa siirtolaisten helpomman palaamisen lähtömaahansa, kirjoittaa Rutger Bregman.

Bregman viittaa seitsemään eri tutkimukseen, joiden mukaan maailman työmarkkinoiden avaaminen kasvattaisi globaalia bruttokansantuotetta 67 ja 172 prosentin väliltä. Avoimet rajat lisäisivät esimerkiksi keskiverron nigerialaisen vuosituloa 22 000 dollarilla.

Vaatimus rajojen purkamisesta voi tuntua rajulta. Tiukasti valvotut rajat ovat kuitenkin olleet olemassa vain satakunta vuotta. Passijärjestelmän yleistyminen oli pitkälti ensimmäisen maailmansodan seurausta. Sitä ennen liikkuvuus oli hyvin vapaata, joskaan useimmilla ihmisillä ei ollut varaa matkustaa.
...

Muuttoliike kasvattaa kyllä bruttokansantuotetta, mutta pelkästään vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin arvioitiin tuottavan Saksalle pitemmällä aikavälillä lähes 1000 miljardin euron kustannukset. Mutta ei se mitään, jos on saamapuolella, kuten maahanmuuton lisäämistä ja helpottamista vaativien Kokoomuksen ja EVA:n (Purokurun tarkoittamat "yllättävät tukijat"?) taustavoimat.

Mitä Rutger Bregmanin kirjan korkealentoisiin ajatuksiin tulee, niin ideologisesta myötämielisyydestään huolimatta jopa leimallisen vasemmistolaisen The Guardianin toimittaja lyttäsi Bregmanin kirjan vaatimukset rajojen avaamisesta haihatteluksi.

Kirjaa lukemattakin on ilmeistä, että monet Bregmanin visiot edellyttäisivät joko totalitaarista valtiota tai sitten valtion totaalista romahtamista.

Myös rajojen täydellistä avaamista lobbaavan Bregmanin ideoiden heittelemisen huolettomuutta kuvastaa kuitenkin jutun loppu.

Hän sanoo olevansa mielellään väärässä, jos käytäntö näyttää oletukset ja tähänastiset onnistuneet kokeilut vääriksi.

"Silloin vaihdan mielipidettäni. Niin kuin John Maynard Keynes sanoi: 'Jos faktat muuttuvat, vaihdan mielipidettäni. Mitä sinä teet?'"

Faktat ja kokemukset puhuvat vahvasti rajojen vahvemman kontrollin puolesta. Valitettavasti nykyiset eurooppalaiset päättäjät ovat laajasti sitä mieltä, että rajat pitää pitää auki ja niitä pitää avata vielä lisääkin. Rajojen avaaminen ei ole millään opilla eurooppalaisten etu. Pelkkä bkt:n kasvu ei kuittaa likimainkaan haittoja.

Jos massamaahanmuuttoa jatketaan ja vielä laajennetaan, ei riitä, että bregmanit toteavat joskus tulevaisuudessa olleensa väärässä ja vaihtavat mielipidettä. Seuraukset ovat olleet peruuttamattomia.

Lueskelin tuon Bregmanin kirjan maahanmuutto-osuuden, joka olikin aika lyhyt. Suurin osa siitä löytyy tästä: What would happen if the US had totally open borders? 7 myths about immigration, debunked

Jälleen kerran toimittajien hehkuttama guru osoittautuu yhtään tarkemmin tutustuttaessa pelkäksi Himasen kaltaiseksi huijariksi. Totuus ei kiinnosta Bregmania pennin vertaa, vaan hän on kursinut avointen rajojen maahanmuuttoteesinsä kasaan ihan mistä tahansa käsiin sattuvasta, mikä tukee sanomaa. Vastakkaiset faktat jätetään huomiotta tai paisutellaan helpommin kaadettaviksi olkiukoiksi kuten noissa "seitsemässä maahanmuuton myytissä". Niistä ensimmäinen kumottava myytti on, että "ne kaikki ovat terroristeja"...

Toinen Bregmanin kumoama myytti on, että "ne ovat kaikki rikollisia". Ei sinne päinkään, sillä hollantilaiset tutkijat ovat kirjoittaneet artikkelissaan, että turvapaikanhakijat ovat rikollisuudessa aliedustettuja. Mitäpä vaikka Suomen rikostilastoista, jotka todistavat päinvastaista.

Ehkä voisimme ajatella tätäkin [köyhien maiden nostamista länsimaiden tasolle esim. kehitysavulla] laajemmin: entä jos olisi olemassa yksittäinen toimenpide, jolla kaikki köyhyys saataisiin kitkettyä maailmasta yhdellä iskulla, kaikki Afrikassa nousisivat meidän köyhyysrajamme yläpuolelle, ja pidemmällä aikavälillä tuloksena olisi vielä meillekin parin kuukauden ylimääräinen palkka – kuvitellaanpa – emmekö me silloin myös toteuttaisi tämän?

Vastaus kuuluu: emme, tietenkään emme – sillä mahdollisuus on ollut olemassa jo vuosia, se on kaikista toteuttamattomista ideoista paras.

Avoimet rajat.

Eikä vain banaaneille, johdannaisille ja iPhoneille, vaan kaikille: tietotyöläisille, pakolaisille ja tavallisille onnensa etsijöille.
...
Miksi siis saivarrella loputtomiin pienistä kehitysavun summista, Duflon mainitsemista sadan dollarin seteleistä, kun voimme yksinkertaisesti vain avata Onnelan portit?

Bregman vetoaa rajojen avaamisessa globaaliin syrjintään ("sijaintibonus"), talouden nousuun, oikeudenmukaisuuteen, ihan mihin tahansa, mutta moralisoivan lässytyksen ja valikoivien jotain-sinne-päin-faktojen ei luulisi vakuuttavan edes pikkulapsia pyhäkoulussa:

Kuvitellaanpa, että Jussi Jokelasta on kuolemaisillaan nälkään. Hän pyytää ruokaa, mutta en anna hänelle ruokaa. Jos Jussi kuolee, onko se minun syyni? Voidaan sanoa, että olen vain antanut hänen kuolla. Eihän se kovin hyväntahtoista ole, mutta ei myöskään sama asia kuin murhata hänet.

Mutta entä jos Jussi ei pyydäkään ruokaa, vaan matkustaa torille hakemaan purtavaa; siellä on paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita vaihtamaan ruokaa työhän, jota Jussi voi heille tehdä. Tällä kertaa vuokraankin raskaasti aseistautuneita miehiä estämään Jussilta pääsyn torille. Jussi ei pääse torille ja kuolee pari päivää myöhemmin.

Vieläkö voin väittää olevani viaton?

[Titus]

Niin, lyhyt video selventää paradoksin aika äkkiä (jos edes haluaa yrittää ymmärtää ongelmaa otsikon logiikassa)

Immigration World Poverty and Gumballs 2010
https://www.youtube.com/watch?v=KCcFNL7EmwY

[Vaniljaihminen]

Kuvitellaanpa, että Jussi Jokelasta on kuolemaisillaan nälkään. Hän pyytää ruokaa, mutta en anna hänelle ruokaa. Jos Jussi kuolee, onko se minun syyni? Voidaan sanoa, että olen vain antanut hänen kuolla. Eihän se kovin hyväntahtoista ole, mutta ei myöskään sama asia kuin murhata hänet.

Mutta entä jos Jussi ei pyydäkään ruokaa, vaan matkustaa torille hakemaan purtavaa; siellä on paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita vaihtamaan ruokaa työhän, jota Jussi voi heille tehdä. Tällä kertaa vuokraankin raskaasti aseistautuneita miehiä estämään Jussilta pääsyn torille. Jussi ei pääse torille ja kuolee pari päivää myöhemmin.

Vieläkö voin väittää olevani viaton?

Tuohon voi aina vastata, että mikäli tuotan vain lapsia piittaamatta heidän elinmahdollisuuksistaan, olenko silloin tuottanut lapsilleni nälkäkuoleman?

Anna Jussi Jokelalle kala, niin hän tulee huomenna hakemaan uutta. Opeta Jussi Jokela kalastamaan, hän elättää silloin itsensä loppuelämänsä.

[Finka]

Töitä kannattaa tehdä vain kolme tuntia päivässä.

Toimittajat eivät ole näköjään oppineet mitään "Learn to code" -vitsistä. Pohjimmiltaan tämä ajatusvirhe pohjautuu siihen oletukseen, että kaikki ihmiset omaavat samat kyvykkyydet. Toinen ongelma tässä on siinä, että monet vaativat työt vaativat jatkuvaa harjoitusta eikä niitä voi tehdä silloin tällöin työpaikalle piipahtamalla. Toisin kuin journalistiikkaa, näköjään.

muoks: ovat -> omaavat

[Chiaroscuro]

Köyhyys loppuisi jos rikkaista maista muuttaisi riittävästi porukkaa köyhiin maihin.

Se on juuri täsmälleen näin. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.

Köyhyys loppuisi Afrikasta sillä, että palautettaisiin siirtomaavalta.

[kivimies]

Kuvitellaanpa, että Jussi Jokelasta on kuolemaisillaan nälkään. Hän pyytää ruokaa, mutta en anna hänelle ruokaa. Jos Jussi kuolee, onko se minun syyni? Voidaan sanoa, että olen vain antanut hänen kuolla. Eihän se kovin hyväntahtoista ole, mutta ei myöskään sama asia kuin murhata hänet.

Mutta entä jos Jussi ei pyydäkään ruokaa, vaan matkustaa torille hakemaan purtavaa; siellä on paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita vaihtamaan ruokaa työhän, jota Jussi voi heille tehdä. Tällä kertaa vuokraankin raskaasti aseistautuneita miehiä estämään Jussilta pääsyn torille. Jussi ei pääse torille ja kuolee pari päivää myöhemmin.

Vieläkö voin väittää olevani viaton?

Tuo vertaus on sitä itseään kahdesta syystä:

On typerää käyttää nälkäkuolemaa vertauksessa, kun aiheena on elintason perässä muuttaminen.

Vertauksessa olisi pitänyt olla kaksi toria, joissa voi "vaihtaa työpanosta", mutta eri palkkatasoilla.

[Eino P. Keravalta]

Köyhyys loppuisi, jos köyhistä maista saisi muuttaa rikkaisiin

Tämä on täysin totta. Suhteellinen köyhyys loppuisi täysin, koska silloin kaikista tulisi yhtä köyhiä ja rikkaissakin maissa kaikki näkisivät nälkää.

Jos taas puhutaan absoluuttisesta köyhyydestä, se lisääntyisi hirvittävästi jos miljardit kehitysmaalaiset ryntäisivät kehittyneisiin maihin.