Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)

[Beef Supreme]

Omassa tuttavapiirissä (no okei, vaimon tuttavapiirissä) 80% naisista, nyt jo ummessa ja kissa hankittuna, on lapsettomia sinkkuja. Keskimääräinen koulutus maisteri.

Tavallaan näiden geenilinjojen loppuminen on tragedia, mutta toisalta... niih.

[J.M]

Muutama päivä sitten oli paikallislehdessä lukijan mielipidepalstalla seuraava kannanotto.

Isoisälläni oli 5 lasta. Isälläni kolme. Minulla enää yksi ja tämä viimeinen taitaa olla "tuhkamuna", kun ei saanut kuuteenkymmeneen ikävuoteen yhtään jatkajaa. | Tämä syntyvyydestä

Olen pohtinut jo aikoja sitten tätä asiaa, että jo suurten ikäluokkien aikaan jokin muuttui. Isälläni on 7 sisarusta, yhteensä nämä 8 sisarusta saivat aikaan 8 lasta, yksi sisarus sai näistä 5. Kolme sisaruksista jäi kokonaan naimattomiksi - näin uskaltaa jo sanoa, sillä kaksi näistä kolmesta on kuollut, eikä tällä kolmannella ole tietoakaan puolisosta -, viisi sisarusta jäi lapsettomiksi. Tarina ei kerro, onko yhdelläkään lapsettomuus ollut vapaaehtoista, mutta kun miettii, mihin maailmanaikaan he ovat syntyneet, eli 30-, 40- ja 50-luvuilla, on varmasti yhteisön paine pariutumiseen ja perheeseen ollut olemassa.

Nyt on sukupuu ns. piristymään päin, sillä meistä kahdeksasta isän puolen serkuksesta on tullut tähän mennessä 12 lasta, ja osa itseni mukaan lukien on edelleen suvunjatkamisiässä.

Yhtä kaikki, nykyään on syntyvyys tunnetusti alhaalla, mutta tämä trendihän on alkanut jo vuosikymmeniä sitten. Silloin vain oli joka perheessä niin paljon lapsia, että vaikka niistä osa jäi lapsettomiksi, sukupuu ei kaatunut kokonaan. Niin käy nykyään paljon helpommin, kun perheissä on yleensä se 1-3 lasta, ja joku niistä on se ilmastoahdistuja, yksi taas ei pysty saamaan lapsia ja kolmas ei pääse vastakkaisen sukupuolen kanssa kontaktiin, niin se on siinä.

[Eino P. Keravalta]

https://www.is.fi/perhe/art-2000006261663.html

Tämän ketjun edellisellä sivulla oli puhetta eräästä äidistä, joka laski vauvan ensimmäisen vuoden menot, kustannus hänellä oli melkein 11 000 euroa.

Itse arvioin, että ensimmäinen vuosi maksaisi noin kolmanneksen tuosta, 3 500 euroa. Tätä summaa lähellä on myös eräs perhe, joka on pitänyt kirjaa kaikista menoista jo ennen lasten syntymää: keskimääräinen vuosikulu heillä on lapsesta 15-16-vuotiaaksi saakka ollut 2 599 euroa ja tähän on laskettu myös ulkomaanmatkoja:

https://www.iltalehti.fi/raha-nyt/a/37e5fb32-c060-45c6-89d1-ec7535948415

Lapsen kuukausikulu on ollut noin 216 euroa. Jos vanhempia on kaksi, kulu on 108 euroa kuukaudessa vanhempaa kohti. Tästä vähennetään lapsilisä, joten kummallekin jää maksettavaa noin 50 euroa kuukaudessa. Lapsi ei ole talouskysymys. 50 euroa vastaa kymmentä tuoppia olutta ja ne jäävät automaattisesti juomatta eli säästöön kun perheeseen on tullut lapsi. Voisi siis jopa sanoa, että lapsi on ilmainen!

[Hiilivety]

On tosiaan syytä huomata, että johonkin muuhun ne rahat kuitenkin menisivät jos lapsia ei olisi, kuten juuri vaikkapa kaljaan. En nyt muista mitä olen tähän ketjuun aikaisemmin kirjoittanut, mutta äärimmäisen vähän olen ajatellut lapsia rahan kautta, koska ei niin hyödytä ajatella, ja on sitä muutakin ajateltavaa. Lopulta ne lasten vuoksi menneet rahat ovat vain sosiaalinen konstruktio, enkä usko että monikaan on niitä kuolinvuoteellaan katunut.

[Nikolas]

Urakiireet haittaavat lasten hankkimista vähemmän kuin työttömyys.

Työttömyys on iso kompastuskivi

Kehityksessä on huolestuttavaa sosiaalinen eriarvoisuus: perheen perustamisen esteet kasautuvat vähemmän koulutetuille. Miksi?

Akatemiatutkija Marika Jalovaara nostaa työllisyyden avainasemaan.

– Työttömyys on kompastuskivi perheenmuodostuksen kaikissa vaiheissa. Yhteenmuutossa, avioitumisessa, liittojen kestävyydessä ja lapsensaannissa.

Pohjoismaissa on ansiokkaasti tuettu työn ja perheen yhteensovittamista. Siinä mielessä Pohjoismaat on Jalovaaran mielestä edelleen paratiisi. Mutta asialla on toinenkin puoli.

– Luonnollisesti tuki työn ja perheen yhteensovittamiselle auttaa lähinnä niitä, joilla on jotain yhteensovitettavaa. Ei niinkään niitä, joilta työ ja puoliso puuttuvat.

Jalovaaran mielestä eriarvoisuuteen purevat koulutus- ja työllisyyspolitiikka.

– Perheettömyys on yleisintä niillä, joilla on heikoimmat mahdollisuudet muovata elämänkulkuaan mieluisekseen.

Tulevaisuudennäkymät vaikuttavat lastensaantiin

Jos lapsettomuuden taustalla on puolison puuttuminen, lapsiperheiden taloudellinen tuki ei riitä avuksi. Akatemiatutkija Marika Jalovaara ei silti väheksy yhteiskunnan mahdollisuutta auttaa.

– Usein ajatellaan, että parisuhteet kuuluvat yksityiselämän piiriin. Mutta kyllä riskimalleissa näkyy, että esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden miesten todennäköisyys muuttaa yhteen puolison kanssa, avioitua ja saada lapsia on aika pieni.

Perheen perustamisessa ei siis ole kyse pelkästään sattumasta ja romantiikasta, vaan myös tulevaisuudennäkymistä. Siihen vaikuttaa oleellisesti sekä oma että puolison tai puolisoehdokkaan työllisyys.

Vähemmän koulutettujen perheen perustamista on Marika Jalovaaran mielestä tärkeää tukea muistakin syistä kuin vain alenevan syntyvyyden vuoksi.

– Useimmissa tapauksissa perhe suojaa ihmistä ja tuottaa hyvinvointia.

• Leppänen, Päivi: Väestötutkija: Urakiireet eivät estäkään lasten saamista – perheen perustaminen tyssää useammin työn ja parisuhteen puuttumiseen. Yle Uutiset, 2019-10-14.

Meillä on nyt suurtyöttömyys. Mistähän sekin johtuu?

Tämäkin on aika valaiseva.

"Olin niin epätoivoinen, että Länsi-Savo -lehden haastattelussa marraskuun 3. päivänä (1989) sanoin, että kysyntä Suomessa on pakotettava alas ja tarpeen vaatiessa se on tehtävä luomalla Suomeen keinotekoinen taantuma, ja taantuman on oltava melko syvä." (SP Kullberg)

"Vaalikampanjassaan Aho oli julistanut eduskunnassa 31. tammikuuta 1991, että lamasta selviäminen edellytti uutta hallitusta ja hallitusohjelmaa. Lama on itse tehty. Omin voimin siitä on myös tultava ulos."

"Työttömyyden nousu ja laman alku aiheutettiin ensin tahallaan, mutta kävi niin kuin silloin tällöin käy kulotuksessa. Tarkoitus oli tiettävästi nostaa työttömyys 250000 henkeen, mutta lama pääsi ryöstäytymään valloilleen." (Soininvaara 1994)

"Työttömyyden jämähtäminen 250 000 – 300 000:een voi kuitenkin olla heijastumaa eliitin asenteisiin. Tutkija Anu Kantola analysoi lama-ajan 70 keskeisen päättäjän haastattelut ja niistä paljastuu kolkolta kuulostava ajattelutapa. Moni sanoi aivan suoraan, että tehokkuus kasvaa, kun työttömyys kasvaa."

• https://youtu.be/Yoe5TAS8c2s?t=727

Muistakaa tämä aina kun joku Jyrki Katainen tai Juhana Vartiainen tai muu vastaava himomokuttaja puhuu työvoimapulan paikkaamisesta työperäisellä maahanmuutolla. Nimittäin tähän se johtaa:

Kun äsken tulin kotiin, näin neljä kantasuomalaisen oloista nuorta äitiä, joiden kaikkien lapsien ihonväri oli varsin hyvin uv-säteilyltä suojaavaa.

Kyseisten lasten isät ilmeisesti eivät ole kantasuomalaisia, ja lasten äideiltä voisi kysyä että eikö heille tavalliset suomalaiset miehet kelvanneet ja miksi eivät kelvanneet.

Tämä on sitä väestönvaihdon konkretiaa ja arkitodellisuutta.

Keinotekoinen lama
⇒ suurtyöttömyys
⇒ syntyvyyden väheneminen
⇒ väestöllinen huoltosuhde uhkaa notkahtaa
⇒ työperäistä maahanmuuttoa
⇒ väestönvaihto.

[jka]

Nuo laskelmat ei kata alkuunkaan sitä olellisinta kustannusta. Kahden lapsen perhe ei takuuvarmasti elä samassa asunnossa kuin lapseton perhe. Pelkästään yksi huone lisää tarkoittaisi vähintään 50 000 euron lisäkustannusta pääkaupunkiseudulla. Jos nyt oletetaan kohtuullisen vaatimattomasti että yksi huone lisää kahdelle lapselle ja sekin ainoastaan kymmeneksi viimeiseksi vuodeksi kun asuvat kotona niin kustannus olisi 5 000 euroa / vuosi. Jos oikein pihistelee niin pääsee ehkä 4.000 euroon / vuosi. Mutta vaikka tekisi mitä niin jo suuruusluokkakin on ihan jotain muuta kuin nuo laskelmat.

[Eino P. Keravalta]

Nuo laskelmat ei kata alkuunkaan sitä olellisinta kustannusta. Kahden lapsen perhe ei takuuvarmasti elä samassa asunnossa kuin lapseton perhe. Pelkästään yksi huone lisää tarkoittaisi vähintään 50 000 euron lisäkustannusta pääkaupunkiseudulla. Jos nyt oletetaan kohtuullisen vaatimattomasti että yksi huone lisää kahdelle lapselle ja sekin ainoastaan kymmeneksi viimeiseksi vuodeksi kun asuvat kotona niin kustannus olisi 5 000 euroa / vuosi. Jos oikein pihistelee niin pääsee ehkä 4.000 euroon / vuosi. Mutta vaikka tekisi mitä niin jo suuruusluokkakin on ihan jotain muuta kuin nuo laskelmat.

Asia on noin mutta toisaalta sen asunnon voi aina myydä ja saada voittoakin. Sen sijaan käytettyjä kakkavaippoja ei voi myydä.

Asunnosta saa voittoa myydessä ja mitä isompi asunto, sitä enemmän voittoa. Voi käydä niinkin, että kaiken kaikkiaan lapsen hankkimalla on tienannut hyvät rahat 

[jka]

Nuo laskelmat ei kata alkuunkaan sitä olellisinta kustannusta. Kahden lapsen perhe ei takuuvarmasti elä samassa asunnossa kuin lapseton perhe. Pelkästään yksi huone lisää tarkoittaisi vähintään 50 000 euron lisäkustannusta pääkaupunkiseudulla. Jos nyt oletetaan kohtuullisen vaatimattomasti että yksi huone lisää kahdelle lapselle ja sekin ainoastaan kymmeneksi viimeiseksi vuodeksi kun asuvat kotona niin kustannus olisi 5 000 euroa / vuosi. Jos oikein pihistelee niin pääsee ehkä 4.000 euroon / vuosi. Mutta vaikka tekisi mitä niin jo suuruusluokkakin on ihan jotain muuta kuin nuo laskelmat.

Asia on noin mutta toisaalta sen asunnon voi aina myydä ja saada voittoakin. Sen sijaan käytettyjä kakkavaippoja ei voi myydä.

Asunnosta saa voittoa myydessä ja mitä isompi asunto, sitä enemmän voittoa. Voi käydä niinkin, että kaiken kaikkiaan lapsen hankkimalla on tienannut hyvät rahat 

Asuntosijoittamisella ei ole mitään tekemistä asian kanssa, vielä vähemmän asuntojen hintaspekulaatiolla. Kahden lapsen perhe häviää lapsettomalle perheelle myös tässä tapauksessa ihan saman verran. Lapseton perhe voi ostaa myös sen 50000 euron lisähuoneen ja laittaa sen vuokralle ja saavat tästä vuokratulot. Lapsellinen perhe jää ilman vuokratuloja ja tämä siis täysin riippumatta miten asuntojen hinnat kehittyy. Vaihtoehtoiskustannus on tasan sama vähintään 4 000 euroa/vuosi.

[Mika]

Ei isoja asuntoja kannata sijoitusmielessä ostaa.  Niiden kysyntä laskee jatkuvasti. 

[simplex]

Nuo laskelmat ei kata alkuunkaan sitä olellisinta kustannusta. Kahden lapsen perhe ei takuuvarmasti elä samassa asunnossa kuin lapseton perhe.

Tämä. Asuminen ei ole erityisen edullista. Ja erityisesti kun mennään kasvukeskuksista kauemmas, omistusasunto saattaa olla tulevaisuudessa jopa vaikea saada kaupaksi, koska väki vähenee kyseisillä seuduilla. Tietysti aina on mahdollista pienentää tätä riskiä asumalla vuokralla (jos vaan sietää tähän järjestelyyn liittyvät muut tekijät).

Toinen laskelmasta puuttuva alkuvaiheen merkittävä kustannus on toisen vanhemman poissaolo töistä ja sitä kautta mahdollisesti merkittävästi pienemmät tulot. Toki kotona vietettyyn aikaan voi vaikuttaa itse viemällä mahdollisimman nopeasti päivähoitoon, mutta tässäkin skenaariossa on sitten tarjolla päivähoitokustannuksia. Jotain päivähoitokustannuksia oli ilmeisesti laskettu artikkelin kirjanpitoon mukaan, mutta tarkemmin ei kerrottu sitä, minkä suuruisten tulojen mukaan päivähoitokustannukset on laskettu. Nämä kustannukset kun ovat progressiivisia: mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat (tiettyyn rajaan asti) myös päivähoidosta. Kahden keskipalkkaisen vanhemman (bruttotulo luokkaa 3300 e/kk/vanhempi) perheessä ensimmäisestä lapsesta saa maksaa (kunnasta riippuen) tyypillisesti hieman alle 300 e/kk ja seuraavat menevät sitten vähän edullisemmin. Yhdestäkin lapsesta tulee siis helposti vuodessa useamman tuhannen euron edestä päivähoitomaksuja.

Ja jos ei satu asumaan tarpeeksi toimivan bussireitin varrella tai päiväkodin läheisyydessä, voi järkevä lastenkuljetuslogistiikan järjestäminen vaatia auton (tai mahdollisesti toisen auton) hankkimista talouteen. Tästä aiheutuu helposti vakuutusten, verojen, polttoaineen, kuluvien osien ja huoltojen muodossa nelinumeroinen summa vuodessa maksettavaksi, vaikka yrittäisikin hankkia itse auton mahdollisimman edullisesti. Tämä koskee erityisesti vähänkin kasvukeskusten ulkopuolella asuvia.

Vuoden 2013 Iltalehden artikkeli tietää kertoa, että Tilastokeskuksen aineiston perusteella yhden lapsen hinnaksi muodostuu noin 130 000 euroa vauvasta täysi-ikäisyyteen asti. Nousua vuodesta 2007 on noin 23 000 euroa.

Tilastokeskus ja Stakes laskivat vuonna 2007, että lapsesta kertyi vanhemmilleen 105 600 euron kulut ennen täysi-ikäisyyttä. Arvio perustui Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen, jonka tiedot kerättiin vuosina 2001 ja 2002.

Tietojen keräämisestä on nyt kulunut kymmenen vuotta. Kun yhden lapsen hinnan päivittää elinkustannusindeksillä, lapsen hinta on noussut jo 128 300 euroon.

Lapsesta aiheutuvat kustannukset saatiin laskemalla yhteen lapsen henkilökohtaiset kulutusmenot ja lapsen osuus kotitalouden yhteisistä kulutusmenoista.

Vuotta kohden tuosta tulee vähän reilun 7000 euron kustannus. Tuskin keskimääräinen kustannus tuosta ainakaan on laskenut viimeisen kuuden vuoden aikana. Ja toki varmasti keskimääräistä halvempia valintoja pystyy tekemään, mutta missä määrin se missäkin tilanteessa on enää käytännöllistä?

[-PPT-]

Näissä tämän asian tiimoilta olevissa keskusteluissa on aina se perusolettamus että oikeasti kaikki haluaa lapsia mutta jotkut kokevat että heillä ei ole varaa lapsiin ja sitten alkaa numeroleikki että paljonko pitäisi antaa taloudellista tukea että lasten hankkimista empivät rohkaistuisivat.

Kyse on kuitenkin syvemmästä kulttuurin murroksesta. Taloudelliset vaikeudet ovat hidaste, ei este, lasten hankkimiselle. Haluttomuus saada lapsia on todellinen este.

[simplex]

Näissä tämän asian tiimoilta olevissa keskusteluissa on aina se perusolettamus että oikeasti kaikki haluaa lapsia mutta jotkut kokevat että heillä ei ole varaa lapsiin ja sitten alkaa numeroleikki että paljonko pitäisi antaa taloudellista tukea että lasten hankkimista empivät rohkaistuisivat.

Kyse on kuitenkin syvemmästä kulttuurin murroksesta. Taloudelliset vaikeudet ovat hidaste, ei este, lasten hankkimiselle. Haluttomuus saada lapsia on todellinen este.

No omalta kohdaltani tämä on enemmänkin reaktio yllä oleviin väittämiin, joiden mukaan lapsiperheen ylläpito ei maksa juuri mitään tai lasten hankkimisella melkein suorastaan tienaa rahaa. En yritä arvuutella sopivaa määrää tukea. Koen asian niin, että investointi (sekä taloudellinen että ajankäytöllinen) perheeseeni ja lapsiini on ainakin toistaiseksi ollut elämäni paras sijoitus. Ei siitä saa viivan alle Exceliin tuottoa näkyviin, mutta kuitenkin jotain sellaista, jota ei voi rahassa mitata.

Taloudelliset vaikeudet voivat olla joillekin este lasten hankinnalle, mutta tuskin kuitenkaan niin suurelle osalle, että tämän ketjun aiheena oleva suomalaisten alhainen syntyvyys sillä selittyy. Arvelen, että kyse on enemmänkin halusta tehdä ei-rahallisia investointeja: lasten hankinta on käytännössä elinikäinen sitoumus, jota ei voi peruuttaa. Tarvitaan halua luopua (ainakin osittain) omista vapauksista ja vapaa-ajasta seuraavan sukupolven hyväksi. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja luottamusta vanhempien kesken. Nykyisen hektisen, pinnallisen, omiin elämyksiin ja henkilökohtaiseen menestykseen keskittyvän kulttuurin kautta katsottuna lapset saattavat näyttäytyä jopa jonkinlaisina elämisen esteinä.

Lasten hankinnassa hienouden kuitenkin ymmärtää (oman kokemukseni mukaan) parhaiten sitten, kun niitä lapsia jo on. Siihen liittyviä hetkiä ja kokemuksia ei voi ostaa rahalla, ei haalia somepalveluista eikä streamata Netflixistä. Eikä asiaan liittyvää syvyyttä voi oikeastaan käsittää kuin kokemisen ja mainitun sitoutumisen kautta.

[Beef Supreme]

Homokommunismin ja muun mädätyksen lipunkantaja, partioliike, osallistuu gretatalkoisiin.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/475db838-bbd3-44a2-aa9c-6dcc6859e1b7

Suomen Partiolaisten kotisivuilla on ympäristönsuojelupeli, jossa vapaaehtoinen lapsettomuus nähdään mahdollisena ilmastotekona.


Suomen Partiolaisten kotisivuilla jaetaan "Ympäristönsuojelupeliä", jossa pelaajia kannustetaan valitsemaan vapaaehtoinen lapsettomuus.

"Päätät olla vapaaehtoisesti lapseton eli et hanki perheenlisäystä," pelissä todetaan. Kuvassa on aikuinen ja kaksi lasta. Lasten päälle on vedetty ruksit.

Peli on julkaistu aiemmin Suomen Partiolaisten Partio-lehdessä (1/2019).

Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola, miksi Suomen Partiolaiset kannustaa vapaaehtoiseen lapsettomuuteen?

– Partioliike ei missään nimessä kehota (vapaaehtoiseen lapsettomuuteen). Kyseessä on peli, jossa meidän toimittajat olivat listanneet erilaisia asioita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Se on tarkoitettu keskustelunherättäjäksi. Siellä oli listattu hyvin paljon erilaisia tekoja.

Jotkut voivat pitää tätä kuitenkin kannanottona, kun asia on näinkin näkyvästi ja konkreettisesti ilmaistu?

– No, varmaan toimittajana ymmärrät, että meillä on lehti, jossa on vastuulliset päätoimittajat ja heillä on journalistinen vapaus. Toki se on meidän järjestön julkaisema lehti, mutta nuoret itse toimittavat tätä lehteä. Heillä on suuri journalistinen vapaus.

Get'em while they're young, sanoo mädättäjä. Kun liike on solutettu, alkaa tuhotyö.

edit: Jaa, tää olikin jo vanha juttu. Miksiköhän nostettu ylös Iltalehdessä?

[Beef Supreme]

Onneksi edes Yleen voi luottaa. Mielipiteenmuokkaus käy kovilla. Ruutukaappaus tältä päivältä.

[U-käännös]

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ehdottaa suomalaisten syntyvyyden nostamiseksi lapsiperheille suunnattuja verovähennyksiä ja korkeampaa ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisää. Lisäksi kansanedustaja Ville Tavio (ps) ehdottaa vähintään kahden lapsen perheille suunnattua mahdollisuutta valtion tukemaan lainaan sekä vähintään kolme lasta synnyttäneille äideille vapautusta tuloverosta. Perussuomalaisten ehdotuksesta ovat uutisoineet sekä Uusi Suomi (17.10.2019) että Suomen Uutiset (17.10.2019).

Alla katkelmia Uuden Suomen uutisartikkelista sekä Ville Tavion twiitti aiheesta. Perussuomalaisten linjaukset noudattelevat Unkarin (mm. YLE 21.10.2016) ja Puolan (mm. YLE 13.10.2019) perhepolitiikkaa.

Perussuomalaiset haluaa lapsivähennyksen takaisin – "Kolme lasta synnyttäneet naiset voisi vapauttaa kokonaan tuloverosta"

...
Oppositiopuolue perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää Antti Rinteen (sd) hallitukselle, että verotuksen lapsivähennys palautettaisiin Suomeen.

Lapsivähennystä maksettiin aiemmin 50 euroa per lapsi, jos lapsella oli kaksi huoltajaa. Yksinhuoltajat saivat 100 euroa lasta kohden. Lapsivähennys poistui vuoden 2018 alussa. Perussuomalaiset esitti vähennyksen palauttamista jo tuolloin.

Perussuomalaiset haluaa muutenkin panostuksia perhepolitiikkaan.

"Lapsilisää voitaisiin korottaa jo ensimmäisestä lapsesta. Vähintään kahden lapsen perhe voisi saada valtion tukeman lainan. Kolme lasta synnyttäneet naiset voisi vapauttaa kokonaan tuloverosta", perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ehdottaa.
...

Linkki koko juttuun: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/perussuomalaiset-haluaa-lapsivahennyksen-takaisin-kolme-lasta-synnyttaneet-naiset-voisi-vapauttaa-kokonaan-tuloverosta/34618a4a-870d-41ad-b4c6-73e88dfb6942

[tweet]1184820303635140609[/tweet]


Oma kommenttini ehdotuksista:

Kokonaisuutena kannatan Perussuomalaisten ehdotuksia, mutta suosittelisin hieman viilailemaan erityisesti suoran rahansaannin (lapsilisät) ehtoja: Muussa tapauksessa tiettyjen kansanryhmien harjoittama "pentutehtailu" voi kiihtyä entisestään lisääntyneen tukirahan johdosta. Rajoittaisin osittain tästä syystä suorilla lapsilisillä tuettavien lasten määrän korkeintaan kolmeen lapseen per äiti.

Valtion tukema edullisempi (asunto)laina ja vähintään kolmen lapsen äidin vapautus tuloverosta vaikuttaisivat tukien väärinkäytön estämisen kannalta toimivilta ratkaisuilta: Kumpikin etu vaatii työtuloja, jolloin etujen väärinkäyttö "pentutehtailulla" ei onnistuisi. Ahkerille (suurperheen) vanhemmille edullinen asuntolaina ja tuloverovapautus lienevät merkittäviä taloudellisia tukia, jotka kompensoisivat lapsilisien kolmen lapsen rajoitustani.

[Edit: täsmennetty tekstiä]

[KTM]

^  Israelissahan taisi olla niin että asevelvollisuus koskee myös naisia, jos ei ole synnyttänyt lasta 25-vuotiaaksi mennessä?

Samaa voitaisiin kokeilla Suomessa, jos ei lapsia kolmekymppisenä, sitten kutsuntoihin ja armeijaan.

[kriittinen_ajattelija]

^  Israelissahan taisi olla niin että asevelvollisuus koskee myös naisia, jos ei ole synnyttänyt lasta 25-vuotiaaksi mennessä?

Samaa voitaisiin kokeilla Suomessa, jos ei lapsia kolmekymppisenä, sitten kutsuntoihin ja armeijaan.

Niin, toisin kuin Israel niin Suomi ei tosin tarvi suurehkoa armeijaa koska kukaan ei uhkaa meitä tällä hetkellä, joten naisten pakottaminen armeijaan olisi turhahkoa.

Sensijaan olisi hyvä, että naiset ei pääsisi korkeakouluihin opiskelemaan ennenkuin ne on tehnyt 2 lasta. Ehdotus on toki nykyisessä kulttuurillisessa ilmapiirissä mahdoton esittää, mutta kannatan silti sitä 100%.

[Tavan]

Sensijaan olisi hyvä, että naiset ei pääsisi korkeakouluihin opiskelemaan ennenkuin ne on tehnyt 2 lasta. Ehdotus on toki nykyisessä kulttuurillisessa ilmapiirissä mahdoton esittää, mutta kannatan silti sitä 100%.

Erinomainen ehdotus! Paitsi että se lisäisi syntyvyyttä, uudistus myös vähentäisi naisten ylikouluttautumista, koska suuri osa naisista ehtisi löytää luontaisen roolinsa kotiäitinä ja urautua sille tielle.

Naisen on myös verrattain helppoa löytää itselleen riittävän hyvä mies ENNEN kuin on opiskellut. Riittävän hyvän miehen löytäminen opiskelujen JÄLKEEN on valtavan paljon vaikeampaa, useista eri syistä.

[Bellerofon]

Nämä ehdotukset ovat typeriä. On naisia, jotka eivät saa lapsia tai löydä kumppania. Lapsilukuun vaikuttaminen ei voi yksin kohdistua naisiin. Yhtälailla miehille aikamiespojanvero ja sanktioita, jos ei ala perhe-elämä kiinnostamaan. Ydinperheille lisää tukea ja apua, sillä tuo yksikkö on kaiken hyvinvoinnin taustalla.

[Sakari]

Tavion/ Ps:n ehdotukset on hyviä. Myös vuoden mittainen kansalaispalvelus naisille jos ei ole 30v mennessä lapsia. Sekä lisäisin tukiin jokaiselle lapselle 1 ilmainen harrastus, jonka valtio tukee (tietysti kohtuuden rajoissa).

[1NiitäKelanPoikia]

Nämä ehdotukset ovat typeriä.

Samaa mieltä.

Samalla logiikalla kuin verotettaisiin vanhojapiikoja, voitaisiin verottaa kaupunkilaisia, koiran ja kissanomistajia, valkoihoisia, kulttuurinkuluttajia... (listaa voi jatkaa).

En usko että lapsettomuuteen on muita hoitokeinoja kuin femisistisen hapatuksen vähentäminen ja nuorten pelottelun lopettaminen.

Itse olen nyt kolmannen ikävuosikymmenen jälkimmäisellä puolikkaalla, ja olin jonnekin 23-vuotiaaksi satavarma siitä etten ikinä halua lapsia. Pitkäaikainen tyttöystäväni oli samaa mieltä.

Nyt kun molempien tajuntaan on iskenyt se, että aikaa on rajallisesti niin mielet on muuttuneet. Kuitenkin lapsia olisi voinut tehdä jo 5 vuotta sitten, ja nykyään ymmärrän (osittain tämän langan ansiosta) senkin ettei opiskelut ja työttömyys ois varsinainen este lastenhankinnalle ollut.

Perimmäinen syy miksi en aiemmin lasta halunnut oli vapauden menettämisen pelko ja mielikuvat loputtomasta unettomuudesta, paskavaippoihin hukkumisesta ja parisuhteen sisäisten välien kiristymisest lapsen vuoksi.

Nyt lähinpiiriin on ilmaantunut samanikäisiä ja luokkaa kymmenen vuotta vanhempia pariskuntia joilla lapsiperhearki on suhteellisen mukavaa, eikä lomamatkatkaan ole siitä vähentynyt joten sekin auttaa ymmärtämään ettei lapsen tulo ole elämän loppu.

Että semmosta.

[-PPT-]

Porkkana toimii paremmin kuikeppi eikä tämäkään asia tee poikkeusta.

Kukaan ei nyt voi väittää vastaan että joidenkin ihmisten kohdalla on ehdottomasti parempi että heillä ei ole lapsia.

[Sakari]

Porkkana toimii paremmin kuikeppi eikä tämäkään asia tee poikkeusta.

Kukaan ei nyt voi väittää vastaan että joidenkin ihmisten kohdalla on ehdottomasti parempi että heillä ei ole lapsia.

Porkkana ehdottomasti paras kannustus ja yläkouluun vaikka kurssi lapsenhoidosta ja lapsiperheen toimista, miten ollaan ok vanhempi. Hälventämään niitä kauhukertomuksia miten 24/7 lapsi parkuu, et nuku, rahat menee, mielenterveys menee, ja sitten kuolee... joo ei. Lapsi on hetken vauva, sitten taapero ja sen jälkeen jatkuvasti omatoimisempi. Kurssilla pääpaino henkisessä valmiudessa perheeseen, kuin miten vaihdan vaipan tyylisissä käytännön tekemisessä. Kaikki joilla on kädet oppii muutamalla kokeilulla miten vaippa vaihdetaan ja tuttipullosta maitoa annetaan, mutta henkinen valmius saattaa olla vajaa eli ylisuuri pelko "selviydynkö minä tästä". Ennen oli tässä suhteessa helpompaa, kun oli ne omat vanhemmat lähellä hälventämässä tuota selviytymisen pelkoa.

[simplex]

En usko että lapsettomuuteen on muita hoitokeinoja kuin femisistisen hapatuksen vähentäminen ja nuorten pelottelun lopettaminen.
...
Perimmäinen syy miksi en aiemmin lasta halunnut oli vapauden menettämisen pelko ja mielikuvat loputtomasta unettomuudesta, paskavaippoihin hukkumisesta ja parisuhteen sisäisten välien kiristymisest lapsen vuoksi.

Hälventämään niitä kauhukertomuksia miten 24/7 lapsi parkuu, et nuku, rahat menee, mielenterveys menee, ja sitten kuolee... joo ei. Lapsi on hetken vauva, sitten taapero ja sen jälkeen jatkuvasti omatoimisempi.

Nämä ovat nähdäkseni täsmälleen asian ytimessä. Ongelma on suurelta osin siinä, millaisia mielikuvia lapsiperhe-elämään julkisessa keskustelussa liitetään ja toisaalta siihen, miten vanhemmuutta arvostetaan. Ja yhtäältä vaikuttaa se, että lapsiperhe-elämää yritetään monesti arvottaa jonkinlaisen "sinkkupintaliitoelämän" arvomaailman kautta. Toki näin asiaa tarkastellen lapsiperhe-elämä vaikuttaa lähinnä negatiiviselta asialta eikä sellaiselta, johon haluaisi panostaa omaa aikaa ja sitoumustaan.

Jos tähänkin ketjuun linkattuja joitain juttuja katsoo, niin lasten hankkiminen on vähän kärjistäen lähinnä jostain ympäristörikoksen ja taloudellisen itsemurhan välimaastosta oleva valinta. Ylipäätään vaikuttaa siltä, että lapsiperheen ongelmista, "väärästä" lasten kasvatuksen tavasta, lasten elättämisen kalleudesta ja vastaavasta kyllä keskustellaan. Ja positiiviset jutut ovat sitten suunnilleen sitä tasoa, että "eivät ne lapset nyt välttämättä tuhoakaan talouttasi ihan kokonaan".

Missä on asiaan se näkökulma, mitä kaikkea hienoa lasten kasvattamiseen liittyy ja millä tavalla se palkitsee? Entä missä ovat jutut siitä, että lasten vanhemmat ovat kokonaisuutena tarkastellen aika helvetin hienoja ja tärkeitä tyyppejä, kun kasvattavat tähän maahan seuraavan sukupolven? Jotenkin vaikuttaa siltä, että hyvistä puolista puhuminen ei nykyään ole erityisen normaalia, hyväksyttävää tai muodikasta. Onko tässä havaittavissa vähän sellaista "ei saa puhua lapsista liian positiiviseen sävyyn, jotta lapsettomat eivät loukkaannu" -asennetta? Tai sitten ydinperheajattelu nähdään jotenkin kauhean konservatiivisena ja tilalle yritetään änkeä jotain muuta.

Monesti matalan syntyvyyden tarkastelun yhteydessä puhutaan, miten päätös lasten hankinnasta on oma päätös eikä ketään voi pakottaa hankkimaan lapsia millään politiikalla, joten asiaan ei voi vaikuttaa. Tavallaan tämä on totta, mutta toisaalta pitää kyseenalaistaa, missä määrin kunkin päätökset ovat lopulta oikeasti omia? Vaikka päätös asiasta varmaan aivan lopulta jossain mielessä oma, niin millaisen tiedon valossa päätös on tehty? Jos lapsiperhearjesta ja sen vaikeuksista tietää lähinnä lehdistä ja kavereilta tutut kauhutarinat ja ympäristörikosleimat ja toisaalta katsoo elämään tulevia muutoksia sen hetkisen tilanteen kautta (oman ajan väheneminen, saatavilla olemisen vaatimus, jne.) ilman käsitystä siitä, mitä saa tilalle, niin tuleeko päätös lopulta tehtyä mitenkään puolueettoman käsityksen perusteella? Olisiko se oma päätös monen kohdalla toisenlainen, jos ilmapiiri asian ympärillä olisi toisenlainen? Mahdollisesti.

Kyse on lopulta lopulta jossain määrin yhteiskunnan ja yhteisöjen arvoista, niiden ylläpitämisestä ja jopa markkinoinnista. Vaikka politiikalla ei voi suoraan ketään pakottaa hankkimaan lapsia, niin politiikan ja julkisen keskustelun avulla voi yrittää ylläpitää sellaista asenneilmapiiriä, jossa haluun hankkia lapsia voi vaikuttaa epäsuorasti. Asiaan ei voi siis vaikuttaa suoraan (pakottaa ketään hankkimaan lapsia), mutta epäsuorasti kylläkin (saada ihmiset tekemään se "oma päätös" lasten hankinnasta). Nykyinen arvopohjakosketuksen aikana lasten hankintaan yritetään "kannustaa" lähinnä silloin, kun edellisen vuoden alaviistoon osoittavat syntyvyyskäyrät julkaistaan. Tällöinkin "kannustaminen" keskustelussa muistuttaa lähinnä syyttelyä ("miksi te vässykät ette hanki lapsia") ja melkein jopa vähättelyä tai uhkailua ("tuodaan sitten lapset ja vanhemmat muualta, kun ette kerran itse kykene pitämään väestöpyramidia balanssissa" tai "tulevaisuudessa ei saa eläkettä tai hoivaa, kun on vanha"). Voisihan asiaan suhtautua myös siten, että on todella hienoa, että aika moni suomalainen kuitenkin hankkii vielä kaikesta huolimatta lapsia, ja pyrkiä luomaan arvostusta vanhemmuutta kohtaan.

Kuten aikaisemminkin mainitsin, lasten hankkiminen on sellainen asia, että (ainakin nykyisessä ilmapiirissä) lasten hankkimisen hyvät puolet konkretisoituvat selkeästi vasta sitten kun lapsia itsellä on. Omalla kohdallanikin voisin kuvitella, että jos olisin lapseton, en ehkä kokisi lapsia omalla kohdallani mitenkään välttämättömyytenä. Mutta kuitenkin nyt, kun lapsia itselläni on, niin en kyllä jättäisi lapsia hankkimatta, jos tekisin valintaa nykyisen kokemuksen ja ymmärryksen valossa. Tämä mahdollisesti vaikuttaa myös keskustelun dynamiikkaan ja toisaalta siihen, millainen merkitys tuolla ilmapiirillä ja "etukäteismarkkinoinnilla" asiaan on. Ne mahdolliset ongelmat (taloudelliset, jne.), joista jatkuvasti keskustellaan, on todella helppo konkreettisesti ymmärtää, vaikka ei lapsia olisikaan. Sen sijaan kokematta asiaa on huomattavasti vaikeampaa on hahmottaa sitä, mitä kaikkea lasten kasvattaminen lopulta antaa. Näin erityisesti silloin, jos keskutelussa huomion vievät lähinnä ongelmat.

[tyhmyri]

Tässä syntyvyyskeskustelussa on mielestäni naurettavia piirteitä. Kukaan ei halua myöntää mitä alhainen syntyvyys oikeasti tarkoittaa. Tosiasia kun on se, että jos lapsia ei synny, niin kukaan ei saa eläkkeitään. Ei lapsia, ei eläkkeitä.

Eläkemielessä lapsettomat, sekä miehet että naiset, ovat vapaamatkustajia. Pummeja. He haluavat pakottaa toisten lapset maksamaan omat eläkkeensä.

Toisaalta ymmärrän oikein hyvin kokoomuksen halun leikata mahdollisimman paljon lapsiperheiden etuja. Sitä kautta toteutuu kaksi merkittävää tavoitetta, jotka ovat hyvinvointivaltion romuttaminen ja ulkomaisen halpatyövoiman massatuonti. Molemmat ovat kokoomuksen aivan avoimia tavoitteita.

[Venne]

Tässä syntyvyyskeskustelussa on mielestäni naurettavia piirteitä. Kukaan ei halua myöntää mitä alhainen syntyvyys oikeasti tarkoittaa. Tosiasia kun on se, että jos lapsia ei synny, niin kukaan ei saa eläkkeitään. Ei lapsia, ei eläkkeitä.

Eläkemielessä lapsettomat, sekä miehet että naiset, ovat vapaamatkustajia. Pummeja. He haluavat pakottaa toisten lapset maksamaan omat eläkkeensä.

Lapsettomia voidaan pitää pummeina jos nykyinen eläkejärjestelmä säilyy. Muutoin on lapsettomilla kovat ajat, jos eläkejärjestelmä puretaan tai sitä ja hoivaa olennaisesti heikennetään. Ja itsellä ei ole jälkipolvea joka kykenisi hankkimaan elantoa. Nykyinen sosiaalitukijärjestelmä on sata  vuotta vanha kokeilu, en pidä ollenkaan mahdottomana että se kaatuu. Lapsikeskustelussa tuodaan vain se rahanmeno ja huolehtimispuoli, missään ei korosteta jatkumoa mitä tapahtuu kun huoltajasta tulee huollettava. Koko ajatuskin on monesta niin ikävä että se mielummin työnnetään sivuun.

[tyhmyri]

Nykyinen sosiaalitukijärjestelmä on sata  vuotta vanha kokeilu, en pidä ollenkaan mahdottomana että se kaatuu. Lapsikeskustelussa tuodaan vain se rahanmeno ja huolehtimispuoli, missään ei korosteta jatkumoa mitä tapahtuu kun huoltajasta tulee huollettava. Koko ajatuskin on monesta niin ikävä että se mielummin työnnetään sivuun.

Minusta on aivan selvää, että nykyinen yhteiskuntajärjestys eläke- ja sosiaaliturvarakenteineen kaatuu jos syntyvyys pysyy riittävän alhaisena. Kyseessä on sen verran yksinkertainen taloudellinen syy-/seurraussuhde, että on todella omituista ettei asiasta puhuta oikeilla nimillä.

Itse uskon, että syntyvyyteen voidaan vaikuttaa jos halutaan. Mutta mitään merkkiä siitä, että todellista halua vaikuttaa olisi, ei ole. Ei millään puolueella, ei persuilla eikä muilla. Jotain jonninjoutavaa näpertelyä riittää, mutta mitään isompia juttuja ei edes yritetä.

[Skeptikko]

Evoluutio­psykologi Markus J. Rantala: Vauva­kadon olennainen syy on unohtunut – "Naiset ovat muuttuneet miehekkäämmiksi
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006279284.html

Evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala väittää, että länsimainen elämäntyyli on sotkenut ihmisten hormonitoiminnan ja lisääntymishalut.
SYNTYVYYDEN lasku on ollut tapetilla Tilastokeskuksen synkän väestöennusteen vuoksi. Syyksi on arveltu muun muassa pätkätöiden taloudellista epävarmuutta ja lapsikielteistä ilmapiiriä.

Evoluutiopsykologian dosentin Markus J. Rantalan mielestä olennainen syy on unohtunut – biologia, tarkemmin sanottuna ihmisen hormonitoiminta.
...
Rantalalta on ilmestymässä pian kirja Masennuksen biologia: evoluutiopsykologinen näkökulma mielialahäiriöhin.

– Entä jos syntyvyyden lasku ei johdukaan yhteiskunnallisesta epävarmuudesta vaan siitä, että sukupuolihormonien tasot ovat muuttuneet?
...
Amerikkalaistutkimuksissa on havaittu, että miesten testosteronitasot ovat laskeneet, sanoo Rantala. Syynä ovat hänen mukaansa etenkin länsimaalaiset elintavat.

– Joka toinen aikuinen on vyötärölihava. Kolme neljäsosaa 30-vuotiaista ja sitä vanhemmista miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista on ylipainoisia, hän summaa.
...
Rantala nostaa tulevaisuudenkuvaksi Japanin: siellä on yleistynyt ilmiö, että nuoret miehet eivät ole kiinnostuneita seksistä tai parisuhteesta. Hän arvelee, että Suomi on matkalla samaan suuntaan.

– Ei ilmiö johdu pelkästään siitä, että istutaan vain pelaamassa tietokoneella. Jos olisi kovat seksuaaliset halut, niin kyllä he sieltä koneen ääreltä lähtisivät etsimään seksikumppania.

– On täysin mahdollista, että seksuaalisen vietin lasku johtuu hormonitasojen muutoksesta.
...
Rantalan mukaan myös naisilla näyttävät estrogeenitasot muuttuneen. Eli miehet ovat nykyään feminiinisempiä ja naiset maskuliinisempia.

Hän viittaa englantilaisen tutkimuksen, jossa otettiin kuvia naisista ja kysyttiin, kuinka monta lasta he haluavat.

– Ne naiset, jotka olivat feminiinisiä kasvoiltaan, halusivat enemmän lapsia.
...
– Keskivartalolihavuus on yleistynyt naisillakin ja on merkki siitä, että estrogeenin määrä on laskenut ja testosteronin noussut.

– Jos katsoo kuvia nuorista naisista uimarannoilla 50-luvulla, näkyy tiimalasivartaloita, mitkä ovat nykyään aika harvinaisia. Naiset saattavat haluta lapsia vähemmän, koska he ovat muuttuneet miehekkäämmiksi fysiologisesti.
...
Krooninen stressi, epäterveellinen ruoka, univaje ja puutteellinen liikunta – kaikki altistavat ylipainolle ja aiheuttavat kehossa matala-asteista tulehdustilaa. Se taas vaikuttaa hormonitoimintaan ja altistaa muille sairauksille, kuten masennukselle.

Rantalan mukaan masennus jo itsessään vähentää lisääntymishaluja, mutta liittyy myös laajempaan ongelmaan.

Masennus altistaa syrjäytymiselle. Rantala väittää, että lapsettomuus on yleistynyt voimakkaimmin alimmissa sosiaaliluokissa juuri tästä syystä.
...
Myös ympäristön kemikaalit vaikuttavat hormonitoimintaan.
...
– Jos vauvakuume olisi riittävän kova, niin rima kyllä tulisi alaspäin kumppaniehdokkaiden suhteen. Tutkimuksissa tiedetään, että korkeassa sosiaalisessa asemassa olevat naiset ovat aivoiltaan keskimäärin miehekkäämpiä ja heillä on korkeampi testosteronitaso, ja testosteroni vaikuttaa kunnianhimoon.
...
– Kun lapset alkavat olla jo teini-iässä ylipainoisia, voi arvata, että varmasti se vaikuttaa hormonitoimintaan ja mielialaan tulevaisuudessa. Yhteiskunnalle on tulossa melkoinen lasku tästä. Jos olisin päättäjä, olisin yhtä huolissani tästä kuin ilmastonmuutoksesta.

[tyhmyri]

^Tuo on aika tärkeä huomio. Kun hormonitasot laskevat, niin lopputuloksena tosiaan on se, että nuoria miehiä ei hirveästi naisseura kiinnosta. Kännykkä ja pleikkari ovat kiinnostavampia kuin ne asiat mitä naisten kanssa voisi tehdä. Sama pätee myös naisten hormonitasojen muutoksiin, eivät miesseura ja lapset pahemmin kiinnosta.

Testosteronista on muuten Yle Areenassa kiinnostava dokkari:
https://areena.yle.fi/1-4674038

[Titus]

Niin jaa, mikä alhainen syntyvyys ja varattomuus tehdä lapsia ?

Jättimäinen kauppakeskus huolestutti 8-lapsisen perheen äidin – Sacdiyo, 41: "Itä-Pasilassa liikkuu muitakin kuin tuttuja kasvoja"

Sacdiyo Mohamed valmistaa Pasilan asukastalolla somalialaista ruokaa, tytär Shugri pitää kerhoja muun muassa tytöille. (näitäkään ammatteja ei olisi ilman jne...)

Shugri Mohamed, 21, odottaa, että Helsinkiin tulee pian ikuinen kesä. Hän tarkoittaa Triplan maanalaiseen kerrokseen avautuvaa tunnelia, jossa surffataan ja pelataan rantalentopalloa 27 asteen lämpötilassa ympäri vuoden.

– Odotan sitä niin paljon etenkin kylmän talven keskelle. Vihdoinkin tänne tulee myös vaatekauppoja ja elokuvateatteri. Äitikin pääsee lähelle Prismaan, eikä tarvitse reissata kauas, sanoo 19 vuotta Itä-Pasilassa asunut Shugri Mohamed.

Shugrin äiti Sacdiyo Mohamed, 41, on hieman huolissaan Triplasta.
– Tähän viereen tulee iso ja vilkas keskusta. Itä-Pasilassa liikkuu sen jälkeen muitakin kuin tuttuja kasvoja, sanoo äiti, joka on katsellut elämänsä aikana kahdeksan oman lapsensa perään.

Mohamedin perhe on asunut neljän huoneen kerrostaloasunnossa välillä ahtaastikin. Muuttoa Itä-Pasilasta ei ole kuitenkaan harkittu.

– Nuorena minä haukuin Itä-Pasilan taloja ja betonia. Äidin oli vaikea hahmottaa, että jalankulku ja autot olivat eri tasoissa. Enää en koe kaupunginosaa rumana, vaan arvostan enemmän tätä sokkeloisuutta, Shugri Mohamed sanoo.
– Itä-Pasila on hyvä paikka asua. Lähellä on puistoja ja jalkapallokenttiä. Paikka on yhteisöllinen ja kasvot tuttuja, Sacdiyo Mohamed sanoo.

Topparinkujalla sijaitseva Pasilan asukastalo on perheelle kuin toinen koti. Sacdiyo Mohamed valmistaa lähialueen asukkaille keskiviikkoisin edullista somalialaista ruokaa. Shugri järjestää asukastalolla muun muassa kerhoja eri-ikäisille tytöille.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/809979-jattimainen-kauppakeskus-huolestutti-8-lapsisen-perheen-aidin-sacdiyo-41-ita


Varmaan ihan kiva elämä kun käy kerran viikossa töissä,  kahdeksan lasta ja neljän huoneen asunto Pasilassa... Ja tuttuja naamoja vaan tulee lisää ja lisää.

Ja tytärkin saanut töitä razzizmin vastustamisesta !

win-win-win ja tervetuloa kyllä meillä vaan on varaa !