Asuntolainoituksen kestävyys

[Dangr]

Ei tule koskemaan meitä 


https://www.kauppalehti.fi/uutiset/murskalukuja-ruotsin-kiinteistokehitysyhtioilta--myynti-tippunut-jopa-98-prosenttia/KB87k2vJ

"Nyt lukuja on tullut julki ja numerot ovat murskaavan huonoja.

Esimerkiksi kiinteistökehitysyhtiö JM:n myynti Tukholmassa romahti 67 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuodentakaiseen.

Yhtiö sai ykköskvartaalilla kaupaksi 117 asuntoa, kun vertailujaksolla myytiin 354 asuntoa. Muualla Ruotsissa myynti tippui 24 prosenttia.

Bonavan myynti putosi 73 prosenttia alkuvuonna. Yhtiö myi tammi-maaliskuussa 42 asuntoa, kun samaan aikaan viime vuonna se myi 155 asuntoa.

Oscar Propertiesin ensimmäisen neljänneksen myynti tippui 88 prosenttia. Se sai kaupaksi 12 asuntoa verrattuna viime vuoden vertailujaksoon, jolloin kauppoja tuli 102 kappaletta.

Tobin Propertiesin myynti kyykkäsi syvään: alkuvuonna se myi vain kolme asuntoa, mikä on 98 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, jolloin myytyjä asuntoja oli 146.

Veidekkenin myynti laski 75 prosenttia 238 myydystä asunnosta 59 asuntoon."


https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsin-asuntomarkkinat-kuin-katsoisi-hidastettua-kauhuelokuvaa/dZEwJpCf


"Esimerkiksi Tukholmassa uusien asuntojen keskihinta on nyt 48 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2014. 75-neliöinen kolmio maksaa lähes puoli miljoonaa euroa. Samankokoisen asunnon vuokra on keskimäärin 1 230 euroa kuukaudessa ja jonotusaika on noin 12 vuotta.

Asuntopolitiikka on epäonnistunut. Sillä on päinvastoin vaikeutettu nuorten ja ulkopuolisten pääsyä asuntomarkkinoille. Historiallisen alhaisten korkojen ja korkeasuhdanteen luoman tilaisuuden on annettu valua hukkaan. Fokus on ollut liikaa rakentamisen vauhdittamisessa ja liian vähän paremmin toimivien asuntomarkkinoiden luomisessa. Hallitus on pettänyt pahasti lupauksensa sellaisten asuntojen rakentamisesta, joihin ihmisillä olisi varaa.

SvD:n analyysin mukaan Ruotsin asuntomarkkinoiden seuraaminen on kuin "katsoisi kauhuelokuvaa hidastettuna". Hinnat voivat hyvin jatkaa alamäkeään ja vaikutukset levitä muuhun talouteen. Markkinat ovat halvaantuneet, koska sieltä puuttuu suuria summia rahaa."

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ruotsin tilanne taitaa kuiteskin johtua paskasta asuntopolitiikasta ja laeista. Jos poliitikot päättäisi niin mitään tuollaista katastrofia ei olisi.

[kivimies]

^^

Yksi nykyhallituksen suurimmista vaalilupauksista vuonna 2014 oli kiihdyttää asuntorakentamista ja helpottaa nuorten asunnonsaantia. Koko hallituskauden kestänyt korkeasuhdanne ja miinuskorot ovat johtaneet siihen, että pääministeri Stefan Löfven ja kumppanit voivat taputella toisiaan olalle: rakentamisen tahti on ollut mandaattikaudella historiallisen vauhdikasta.

[...]

Hallituskaudella on rakennettu lähes 200 000 uutta kotia, joista vain 9 000:een on käytetty tukea. Tuet ovat valuneet pikkukaupunkeihin, kauas sieltä, missä asuntopula on pahin.

Hallitus ei todellakaan ole onnistunut "asunnonsaannin helpottamisessa". Rakentamisen vauhti on ollut nopeaa, mutta asunnon tarvitsijoiden määrä ei ole pysynyt samana.
Väkiluku on kasvanut peräti 380 tuhannella henkilöllä samassa ajassa (lukuun ei ole laskettu laittomasti maassa olijoita). Ojasta allikkoon.

[Tulevaisuus]

Ruotsin tilanne taitaa kuiteskin johtua paskasta asuntopolitiikasta ja laeista. Jos poliitikot päättäisi niin mitään tuollaista katastrofia ei olisi.

Suomessa tämä tilanne on jatkunut kymmeniä vuosia ja se pakottaa uskomaan että useat tahot hyötyvät siitä että asuntoja on vähän ja ne ovat kalliita. Täysin perverssi tilanne että seinistä pitää maksaa kymmeniä vuosia karmeita summia. Tilaa on ja ei rakentaminen niin kallista ole että se selittäisi tämän tilanteen. Asumistuet+ kalliit vuokrat ovat yksi tekijä ja kun seuraa mihin rahat valuvat... Ammattiliitot, vakuutusyhtiöt yms. ahneet paskat siellä ovat. Tämä tilanne on täysin luomalla luotu koska liian moni hyötyy siitä.

[Golimar]

Kotitalouksien asuntolainat ovat Seinäjoella tuloihin suhteutettuna yhtä korkealla kuin pääkaupunkiseudulla poikkeuksena muusta Suomesta, havaitsi tilastoja tarkastellut valtiotieteen maisteri Ossi Paukku. Asiasta kertoi ensimmäisenä Rakennuslehti.

Paukun rahoitusraportin mukaan Seinäjoella kotitalouksien asuntolainat ovat keskimäärin 100 000 euroa, mikä on sinänsä pääkaupunkiseutua vähemmän.

Mutta Seinäjoen kotitalouksien nettotuloilla lainan maksaisi pois noin kahdessa vuodessa, mikä on verrannollista pääkaupunkiseudun tilanteeseen.

– Siellä on kovaa yritteliäisyyttä. Jos velkaantuu, sehän on merkki siitä, että alueella on elinvoimaa, Paukku pohtii.

Seinäjoen kaupungin elinvoimajohtaja Erkki Välimäki on samaa mieltä.

– Lähtökohta on se, että Seinäjoelle rakennetaan. Me olemme kaupunki, joka kasvaa ja jossa rakennetaan paljon erityyppisiä asuntoja. Kaupungistuminen ja kerrostaloasuminen on vahvaa, mutta meillä edelleen rakennetaan paljon myös omakotitaloja,Välimäki huomauttaa.

– Myymme tänäkin vuonna yli sata omakotitonttia, mikä on valtakunnallisestikin suuri määrä. Sitä kautta sitä investointia syntyy, kun paljon rakennetaan ja ostetaan asuntoja, johtaja jatkaa.

(naps)

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005667708.html

Kommentoija voisi itsekin vähän lyhennellä ja ottaa jutuista mukaan ne ydinkohdat, ei koko juttua.

[Herbert]

Jossain vaiheessa - kun korkotaso nousee useita %-yksiköitä - asunto-osakeyhtiöistä monet ns. uudiskohteet joutuvat todellisiin ongelmiin. Jotkut asunto-osakeyhtiöt saattavat mennä konkurssiin. Tilanne muistuttaa hieman USA:n subprime-tilannetta.

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005701451.html

Lainakaton sijaan sääntely olisi pitänyt aloittaa taloyhtiölainoista, kiinteistönvälitysyhtiön toimitusjohtaja sanoo.

Asunnonostajien lainakatto ei ole oikea kohta tervehdyttää markkinoita, vaan sääntely olisi pitänyt aloittaa taloyhtiölainoista, SP-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen sanoo.

Lainakannassa normaalit asuntolainat eivät ole hänen mukaansa juurikaan kasvaneet, mutta taloyhtiölainat ovat. Ostaja saattaa innostua ostamaan uuden asunnon, kun sen myyntihinta on vanhaa asuntoa halvempi. Mukana tulee kuitenkin myös valtava taloyhtiölaina.

– Tavallinen kuluttaja kun innostuu, järki jää taka-alalle ja tunne valtaa päätöksentekoa. Hän näkee, että oho, onpas pieni myyntihinta, Rantanen kuvaa.

Esimerkiksi 150 000 euroa uudesta kolmiosta Helsingissä saattaa tuntua houkuttelevalta, kun sitä vertaa käytettyihin asuntoihin, jotka maksavat samalla alueella 300 000–400 000 euroa.

Suurella taloyhtiölainalla varustetun asunnon ostamisessa on kuitenkin iso riski.

– Jos kaikki osakkaat eivät selviä vastikevelvoitteista, muut osakkaat joutuvat vastaamaan veloista, Rantanen muistuttaa.

OP:n liiketoiminta-alueen johtajan Päivi Jääskeläisen mukaan taloyhtiölainat otetaan huomioon, kun asiakas hakee asuntolainaa.
...

Jääskeläinen muistuttaa myös, että taloyhtiölainojenkin korot voivat nousta. Parin vuoden lyhennysvapaan ja koronnousun jälkeen vastikkeen suuruus voi tulla yllätyksenä.

Danske Bankin liiketoimintajohtaja Kenneth Kaarnimo kokee, että suomalaiset ovat yleensä tarkkoja asuntoa ostaessaan.

...

Hänen mukaansa suuret taloyhtiölainat voivat tulla ongelmaksi, kun sama sijoittaja omistaa taloyhtiöstä useita asuntoja, eikä pysty huolehtimaan taloyhtiön lainan maksusta.

Silloin taloyhtiö joutuu pahimmillaan ottamaan asunnot haltuunsa ja joko myymään tai vuokraamaan ne. Hintataso ei välttämättä ole enää sama, kun rakentamishetkellä, eikä asunnoista välttämättä saa riittävästi kattamaan kaikkia kuluja.

[Herbert]

Käytetystä uuteen asuntoon vaihtava saa vanhan asuntonsa kaupasta käteistä, joka ison yhtiölainan takia ei välttämättä kulukaan uuden asunnon kauppahintaan. Vanhasta uuteen asuntoon vaihtava saa tililleen ikään kuin ylimääräistä käteistä rahaa, mikä voi tuntua mukavalta ja vaikuttaa taloustilanteen kannalta myönteisesti kulutuskäyttäytymiseen. Vähemmälle huomiolle saattaa jäädä se, että asunnonvaihtaja on muutoksen jälkeen aiempaa velkaisempi.

Sijoittaja taas hyötyy isoista yhtiölainoista, koska valistuneet taloyhtiöt tulouttavat niiden lyhennykset kirjanpidossaan, jolloin sijoittaja pystyy vähentämään yhtiölainan lyhennykset heti suoraan vuokratulojen verotuksessa. Tämä on sijoittajan kannalta mahdottoman hyvä kuvio. Tässä yhteydessä täytyy valitettavasti myöntää, että aikanaan itse keksin ja ajoin läpi mallin, jossa tämä kirjanpidossa tulouttaminen kirjataan myös näiden taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin, jotta sijoittaja uskaltaa varmemmin laskea verovähennysoikeuden varaan.

Vasta myöhemmin tulin katumapäälle, kun tämä asetelma kuumensi uudiskohteisen sijoitusmarkkinoita niin paljon. Paljon enemmän kuin osasin ikinä kuvitella. Asuntokuplan ehkäisyä ajatellen tulin luoneeksi eräänlaisen ilmestyskirjan pedon. Ei myöskään ole lainkaan selvää, etteikö tätä verotuksen porsaanreikää voitaisi jossain kohtaa poikkeusjärjestelyllä tukkia.

Koko juttu:

http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/vuokraturva_metsola.pdf

[Golimar]

Vantaalainen Mikko Vikman, 31, halusi kiihkeästi olla kiinteistö­moguli mutta joutui lopulta myymään kaksi sijoitus­asuntoansa 25 000 euron tappiolla
Mikko Vikman kiinnostui asuntosijoittamisesta mutta joutui lopulta luopumaan molemmista sijoitusasunnoistaan.

MAALISKUUSSA 2016 vantaalainen sijoittaja Mikko Vikman kertoi bloginsa seuraajille, että hänen uransa asuntosijoittajana oli ohi. Vikman oli lyhyen ajan sisällä joutunut luopumaan molemmista sijoitusasunnostaan.

Eikä vain luopumaan vaan luopumaan tappiolla. Näin hän kirjoitti P.Ohatta-nimisessä blogissaan maaliskuussa 2016:

"Nyt lähti tappiolla myyntiin jäljellä ollut sijoitusasunto eli käytännössä tein saman virheen toistamiseen. Mutta miksi ihmeessä?"

VIELÄ pari vuotta aikaisemmin tunnelmat olivat olleet ihan toiset. Vikman oli ostanut ensimmäisen sijoitusasuntonsa Keravalta vuonna 2012 ja kirjoitti blogissaan marraskuussa 2013, että asuntosijoittaminen on "todellinen sijoittajan paratiisi".

Vikmanin mukaan asuntosijoittaminen on sitä, että "ostetaan sijoitusasunto ja sitten vain nautiskellaan, kun vuokralainen maksaa kaikki aiheutuvat kulut ja huolehtii lainojen lyhennyksistä".

Pian päivityksen jälkeen Vikman osti toisen yksiön Järvenpäästä ja seuraavana vuonna tyttöystävän kanssa ensimmäisen oman asunnon Vantaalta.

Vikman halusi olla kiinteistömoguli.

NYT, kesällä 2018 Suomessa kohistaan uudiskohteiden suurista yhtiölainaosuuksista ja odotellaan, milloin asuntolainojen korot lähtevät nousuun. Asuntosijoittamisen riskeistä puhutaan yhä enemmän.

Mutta Mikko Vikman, 31, on tyyni mies. Elämässä on paljon vähemmän huolta ja stressiä, kun ei ole kiinteistö­moguli.

Hän oli tehnyt kotiläksynsä huolella. Hän oli perehtynyt asuntosijoittamiseen ja valinnut sijoituskohteet huolella yhdessä kiinteistönvälittäjän kanssa radan varrelta. Hän oli saanut vuokralaiseksi luotettavia ihmisiä, jotka maksoivat vuokrat ja pitivät asunnoista hyvää huolta.

Hän ei ollut laskenut mitään asuntojen arvonnousun varaan vaan keskittyi vuokratuottoihin, joista hänellä oli tarkat laskelmat ja realistiset odotukset.

Vikman oli jopa pohtinut sellaista tilannetta, että asuntosijoittamisesta tulisi hyvin suosittua. Niin suosittua, että vuokra-asuntoja tulisi markkinoille liikaa, mikä laskisi vuokria.

"Kannattavuuden vähentyessä osa sijoittajista päättäisi laittaa asunnot myyntiin, jolloin asuntojen hinnat laskisivat. Tässä tapauksessa nykyisen vuokra-asuntoni tuotot pienenisivät, mutta asuntojen hintojen laskiessa siirtyisin ostokannalle ja voisin tätä kautta tasoittaa tuottoja", Vikman arveli vielä marraskuussa 2013.

Sijoitusasunnon kylpyhuoneen remontti oli tehty huonosti

ALUKSI kaikki menikin hyvin.

Vajaa vuosi sen jälkeen kun Vikman oli ostanut toiseksi sijoitusasunnokseen järvenpääläisen yksiön, asunnon vuokralainen soitti ja kertoi, että olohuoneen lattia kupruilee.

Kävi ilmi, että asuntoon juuri ennen sen myyntiä tehty kylpyhuoneremontti oli tehty puutteellisesti. Vaikka taloyhtiö oli valvonut remontin, kylpyhuoneessa oli käytetty vääränlaista lattiarakennetta, jolloin saumat ja vesieriste olivat pettäneet.

Kylpyhuoneen uusi remontti meni taloyhtiön piikkiin, ja Vikmanin tappioksi jäivät vastikkeet niiltä neljältä kuukaudelta, jonka asunto oli tyhjänä.

Mutta sitten tuli ero tyttöystävästä.

PANKKI ei antanut enempää rahaa. Vikman oli tilanteessa, jossa hänen olisi pakko myydä toinen sijoitusasunnoista voidakseen lunastaa tyttöystävänsä osuuden omasta kodistaan.

(naps)

https://www.hs.fi/koti/art-2000005748098.html

Kommentoija voisi itsekin vähän lyhennellä ja ottaa jutuista mukaan ne ydinkohdat, ei koko juttua.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Saas nährä että tuleeko tulevaisuudesta matuista asuntosijoittamisen riski. Jos samaaan rappuun muuttaa kolme somppuperhettä niin alkaa valkovuoto ja kämppien hinta laskee sekä vuokraaminen vaikeutuu.

[Kari Kinnunen]

Saas nährä että tuleeko tulevaisuudesta matuista asuntosijoittamisen riski. Jos samaaan rappuun muuttaa kolme somppuperhettä niin alkaa valkovuoto ja kämppien hinta laskee sekä vuokraaminen vaikeutuu.

Eiköhän somppualueiden kämppiin sijoittaminen ole juurikin varminta. Kaupunki huolehtii vuokrista ja maksaa mahdolli... eikun todennäköiset remontit.

[Supernuiva]

Saas nährä että tuleeko tulevaisuudesta matuista asuntosijoittamisen riski. Jos samaaan rappuun muuttaa kolme somppuperhettä niin alkaa valkovuoto ja kämppien hinta laskee sekä vuokraaminen vaikeutuu.

Eiköhän somppualueiden kämppiin sijoittaminen ole juurikin varminta. Kaupunki huolehtii vuokrista ja maksaa mahdolli... eikun todennäköiset remontit.

Remontit siis maksetaan harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, jotta luottotiedot eivät mene? Vai miten tämä toimii oikeassa elämässä? Vuokranantajalla on turvana vain takuuvuokra, ei muuta. On moral hazard, jos yhteiskunta maksaa asuntosijoittajien toteutuneet riskit.

Jos vuokralainen aiheuttaa vahinkoa jota takuuvuokra ei kata, joutuu vuokranantaja vaatimaan vahingonkorvauksen vuokralaiselta. Jos vuokralainen on varaton, ei korvauksia saa lain kirjaimen mukaan mistään.

[Kari Kinnunen]

Jos vuokralainen on varaton, ei korvauksia saa lain kirjaimen mukaan mistään.

Luulisin, että jos rosikseen asti mennään, niin vahingonkorvaukset maksaa valtionkonttori. Vuokratakuu on käsittääkseni nimensä mukaisesti vain takuu vuokrista.

Lieneekä palstalla joku joka on näistä enemmän jyvällä?

[Titus]

Remontit siis maksetaan harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, jotta luottotiedot eivät mene? Vai miten tämä toimii oikeassa elämässä? Vuokranantajalla on turvana vain takuuvuokra, ei muuta. On moral hazard, jos yhteiskunta maksaa asuntosijoittajien toteutuneet riskit.

Kaupunki vuokraa asuntoja yksityisiltä joissa sopimuksen mukaan "vuokrasuhten loppuessa asunto kunnostetaan siihen kuntoon kuin se oli vuokrasuhteen alkaessa."

Huomattakoon noista, että matu tekee vuokrasopimuksen kaupungin kanssa ja vuokran maksaa suoraan kaupungille Kela joka puolestaan maksaa omistajalle...
Periaatteessa kaupunki voi pyytää Kelalta huomattavasti suurempaa vuokraa kuin se siitä maksaa. Lisäksi myös Kela tekee tällaisia asuntojen vuokrauksia.


Kaupunkialueiden "sijoitusasunnot" ovat kasvaneilta riskeiltään ja tuotto-odotuksiltaan kokonaisuutena aika riskiä omaisuutta jossa ei hirveästi plus puolia ole.
Tuossakin jutussa apinaa koijattiin, eli ihan varmasti remppojen laatu oli myyjällä tiedossa + putkiremppa oli tulossa mitä kukaan ei viitsinyt jampalle mainita kuin lakisääteisesti.

[Huscarl]

Eiköhän somppualueiden kämppiin sijoittaminen ole juurikin varminta. Kaupunki huolehtii vuokrista ja maksaa mahdolli... eikun todennäköiset remontit.

Varmasti saa varman kassavirran, mutta sijoitetun pääoman arvo putoaa pohjamutiin jos talosta tulee matutalo. Kiva lähteä myymään joskus 10 vuoden päästä kun alunperin 85k sijoitus on sulanut johonkin Varissuo-tasolle.

Matut tuovat jatkuvia viihtyvyysongelmia ja tuhoavat taloyhtiön yhteisöllisyyden. Juttelin taannoin erään loppuunpalaneen hallituksen PJn kanssa. Matut meluavat, sontivat kaikki paikat, eivät tottele yhtiön sääntöjä ja uhkailevat. Kukaan ei halua enää hallitukseen paimentamaan näitä haisuleita. Kyseessä talo, jossa osakkeenomistajien enemmistö on sijoittajia.

Matuille vuokraaminen on äärimmäisen lyhytnäköistä ja ahnetta sijoittamista. Samassa talossa asuvien suomalaisten elämästä tulee helvettiä ja taloyhtiön arvo romahtaa.

[Golimar]

ASUNTO OY HELSINGIN GOLD SHOWER olisi ollut sopivampi nimi.

ASUNTO OY HELSINGIN GOLDFINGER
BAHAMANKATU 10
00220 HELSINKI, JÄTKÄSAARI
ENNAKKOMARKKINOINNISSA
Ennakkomarkkinointi alkanut! Ole nopea ja varaa asunto [email protected]. Jätkäsaaren uusi maamerkki rakennetaan osoitteeseen Bahamankatu 10. Valoheijastumat ylimpien kerrosten metallipinnoitteesta saavat As Oy Helsingin Goldfingerin erottumaan ympäristöstään kullanhohtoisena tornitalona. Oivaltavan arkkitehtuurin ansiosta Goldfingerin profiili hahmottuu päälähestymissuunnasta erilaisena, jopa hätkähdyttävän kapeana ja sirona. Arvioitu valmistuminen 3/2020

Asuinpinta-ala
22,00 - 84,50 m²
Huoneita
1 - 4
Asuntoja
109
Velaton hinta
199 900,00 - 749 900,00 €
Myyntihinta
60 000,00 - 229 472,00 €

https://peabkoti.fi/asunnot/helsinki/asunto-oy-helsingin-goldfinger/

[Golimar]

Teidän korkeutenne
Philipp von Hessen on Suomen kuningas neljännessä polvessa. Tai olisi, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta. Jotta Philipp saisi kerrankin elää kuin kuningas, kutsumme hänet asumaan REDIin. Siellä korkea asuminen mahdollistaa loistokkaita palveluja ja yhteistiloja, jollaisia ei ole ennen Suomessa nähty.

https://teidankorkeutenne.srv.fi/

[Supernuiva]

^Mainoksessa on vähän samaa tyyliä kuin mitä oli 1980-luvun lopussa ennen lamaa. Vai että Suomen kuningas asuisi nykyaikaisessa neukkukuutiossa - eppäillä soppii, eppäillä soppii...

[Golimar]

[tweet]1039843719481110528[/tweet]

Asiaan liittyen.

https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/13/sosiaalisen-asuntotuotannon-voitot-suuremmat-kuin-supercellin/

[guest15586]

[tweet]1039843719481110528[/tweet]

Asiaan liittyen.

https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/13/sosiaalisen-asuntotuotannon-voitot-suuremmat-kuin-supercellin/

Voiko vuokrausbisneksen tuottoa suhteuttaa liikevaihtoon? Satollahan taitaa olla miljardien arvoinen omaisuus ja siihen nähden tuo 145 miljoonaa ei nyt kovin kummoinen summa ole. Ei sillä, että minä näistä mitään ymmärtäisin, mutta naapuri aina vaahtoaa sijoitustuotosta suhteessa  sijoitettuun pääomaan.

[Golimar]

Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – "Sitä ei ollut todeksi uskoa"

Taloyhtiö on käytännössä nauttinut 50 vuotta ansiotonta arvonnousua, Lahden kaupungingeodeetti perustelee korotusta.
Lahtelaisen kerrostaloyhtiön asukkaat saivat viime viikolla ilmoituksen tontin vuosivuokran korotuksesta.

Moni todennäköisesti joutui lukemaan ilmoituksen useamman kerran. Osa saattoi nipistää itseään varmistaakseen, onko ylipäätään hereillä.

Tontin vuosivuokra nousee yli 800 prosenttia, Lahden kaupunki ilmoitti.

Viiden tontin uusi vuokra on yhteensä 63 000 euroa. Aiemmin vuosivuokra on ollut noin 7 230 euroa.

Kaupungingeodeetti: "Lahti tasapuolistaa verotusta"
Tontin vuosivuokra on noudatellut tähän asti tasoa, joka määriteltiin 50 vuotta sitten, kun vuokrasopimus tontista alunperin laadittiin.

Nyt taloyhtiön vuokrasopimus on kuitenkin päättymässä. Lahden kaupunki on päättänyt korottaa tontin vuosivuokraa uuden sopimuksen yhteydessä.

Näin kaupungille saadaan kanavoitua hiukan lisää tuloja.

– Tontin vuosivuokra määritellään ajanmukaiselle tasolle. Nykyisellään se nimittäin ei vastaa reaalihintaa. Taloyhtiö on käytännössä nauttinut 50 vuotta ansiotonta arvonnousua, Lahden kaupungingeodeetti Juha Helminen sanoo.

Helmisen mukaan vuosivuokran korotuksella yhdenmukaistetaan uusien ja vanhojen asuntojen kohtelua.

– Kaupungin näkökulmasta kyse on vain veronmaksajien puolien pitämisestä. Toki ymmärrän, ettei vastikkeiden kallistuminen koskaan ole mikään ilouutinen...........................

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005834966.html

[Golimar]

Rakennusteollisuus RT viestii, että taloyhtiölainoista käyty keskustelu lietsoo epävarmuutta ja vähentää sijoittajakysyntää. Riskinä on asuntotuotannon odotettua jyrkempi pudotus.

Valtiovarainministeriön työryhmä pohtii parhaillaan taloyhtiölainojen sääntelyn kiristämistä.

"Asuntoja tarvitaan kasvukeskuksiin myös jatkossa, joten taloyhtiölainojen sääntely ei saa haitata asuntotuotantoa", sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.

"Keskustelu taloyhtiölainoista synnyttää epävarmuutta ensi vuoteen. Asuntomarkkinoiden pitäisi kuitenkin toimia, jotta työvoima liikkuisi", Pakarinen korostaa........................

Pohjola Rakennus Group PRG:n konsernijohtaja Juha Metsälä pitää taloyhtiölainoja hyvinä instrumentteina. Ne kun vauhdittavat asuntorakentamista.

"Taloyhtiölainat ovat mahdollistaneet meidän kasvumme. Ilman korkeita yhtiölainoja olisi paljon jäänyt toteutumatta", Metsälä sanoo...........................

Varainhoitaja FIM päättelee, että taloyhtiölainat ovat osaltaan pitäneet asuntojen hintoja kurissa. Uusien asuntojen tarjonnan voimakas kasvu vähentää hintapaineita...........................

FIM uskoo, että yhtiölainojen osuudet ostohinnasta vaihtelevat tapauskohtaisesti 30–70 prosentin välillä. Varainhoitajan mukaan yhtälö kestää, kun vakavarainen rakentaja rakentaa pieniä asuntoja kasvukeskukseen hyvien palvelujen, työpaikkojen ja liikenneyhteyksien äärelle.........................

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna varoittaa taloyhtiölainoihin ladatuista riskeistä.

"Tänä päivänä kannattaa asuntorahastoilta ja -sijoittajilta kysyä, paljonko liikevoitto olisi, jos ne joutuisivat syystä tai toisesta maksamaan kaikki sijoitusasuntoihinsa liittyvät omistustaloyhtiölainaosuudet pois yhdellä kertaa omalla suoralla rahoituksellaan tai muutoin."

Pauna sanoo, ettei yhtiölainaa ei ole tarkoitettu vuokrabisneksen rahoituslähteeksi. .......................

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/taloyhtiolainat-hyvia---rakentajat-kammoavat-rahoituksen-rajoituksia/GkAVWenQ

[Golimar]

Miljoonien lainat voivat olla riski – Pankit varoittavat taloyhtiöitä korkojen noususta
Euroopan keskuspankin ohjauskoron noston ennakoidaan näkyvän asuntolainojen koroissa jo keväällä.

Pankit ovat varoitelleet asiakkaitaan korkojen noususta lähes koko vuoden 2018 ajan. Taustalla on arvio, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan syksyllä 2019 ja se tulee näkymään yleisimmissä asuntolainojen koroissa, 12 kuukauden euribor-koroissa, mahdollisesti yli puoli vuotta ennakkoon.

Koronnousun varoittajiin liittyi tänä syksynä myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka kantoi Yle TV1:n Ykkösaamussa erityistä huolta suurista taloyhtiölainoista. Rehn arvioi korkojen nousevan vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä.

Taloyhtiölainoista ovat huolissaan myös pankit.

"Viimeiset ajat olla hereillä"
Rovaniemellä pääkonttoriaan pitävän Pohjolan Osuuspankin luottojohtajan Antti Rajalan mukaan uusilla taloyhtiöllä on usein miljoonien eurojen edestä lainaa maksettavana. Pienikin koronnousu näkyy nopeasti lainanhoitokulujen ja yhtiövastikkeiden nousuna, joka voi yllättää taloyhtiön ja osakkeenomistajat.

Mitä isompi taloyhtiö, sitä isommat ovat usein myös lainapääomat. Suurimmissa taloyhtiöissä jopa yli 10 miljoonaa euroa.

– Antaisin neuvon, että tässä on lähes viimeiset ajat olla hereillä ja miettiä, että onko tähän koronnousuun varauduttu taloyhtiössä, Rajala sanoo.

Korkojen nousuun voi varautua pankeista riippuen eri tavoilla. Osuuspankki suosittelee harkitsemaan esimerkiksi 12 kuukauden euribor-koron vaihtamista 10-15 vuoden kiinteäkorkoiseen lainaan.

Kiinteäkorkoinen laina on alussa 12 kuukauden euriboria kalliimpi vaihtoehto, mutta se myös suojaa, jos korot lähtevät lyhyellä aikavälillä yli prosentin nousuun.

– Taloyhtiölainat voidaan sitoa joko kokonaan tai osittain kiinteään korkoon, jolla rajataan koronnousun riskejä, Rajala sanoo.

Rajala kannustaa katsomaan, millä hinnalla tällä hetkellä saa kiinteäkorkoisen lainan, ja voisiko se olla omalle taloyhtiölle edullisin tapa suojautua koronnousun riskeiltä.

– Kyseessä on ensi vuoden asia.

Tonttirahastot erityishuomion kohteena
Taloyhtiöiden riskiä kasvattaa suurten yhtiölainojen lisäksi usein myös tonttirahaston omistama vuokratontti. Korkojen nousu nostaa vuokratontin vuokraa pienellä viipeellä, ja vuokrasopimuksesta riippuen korotus voi tulla jopa kaksi kertaa vuodessa.

Vuokratontin sopimusehdot ovat nousseet Osuuspankissa erityishuomion kohteeksi.

Hieman yllättäen Osuuspankki myös varoittaa, että mikäli sijoittajien omistusosuus nousee yli kolmannekseen taloyhtiöstä, se voi vaikuttaa rahoituksen ehtoihin. OP toivoo, että osakasluetteloon kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

https://yle.fi/uutiset/3-10489975

[Golimar]

Köyhien tukia maksetaan suoraan ay-liikkeen rahakoneeseen - Kelalta vuosittain Kojamolle kymmeniä miljoonia euroja

Kela on tehnyt kahdessa vuodessa suoria asumistukimaksuja lähes 50 miljoonan euron edestä vuokrayhtiölle, joka on ollut ammattiliittojen mittavan ja verovapaan osinkotulon lähde.
Veronmaksajien saama lasku asumistuesta on paisunut kauan ja nostanut huolta.

Useimmiten asumistuki maksetaan tuensaajalle, mutta Kelan kassasta on maksettu myös merkittävä osa asumistuesta suoraan tuensaajan vuokranantajalle. Kelasta kerrotaan, että suoraan vuokranantajalle maksettavan tuen taustalla voivat olla tuensaajan ongelmat taloudenhallinnassa.

Eniten suoria maksuja saanut vuokranantaja on viime vuosina ollut Helsingin kaupungin asuntoyhtiö Heka, joka sai niitä lähes 40 miljoonaa euroa sekä vuonna 2016 että vuonna 2017. Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä Heka on saanut suoria asumistukimaksuja noin 34 miljoonaa euroa.

Vuonna 2016 toiseksi eniten suoria asumistukimaksuja sai kiinteistösijoitus- ja vuokrayhtiö Kojamo (silloin vielä VVO-yhtymä), joka kuittasi niitä silloin 26 miljoonaa euroa. Viime vuonna Kojamo-konsernin yhtiöt saivat maksuja 23 miljoonaa euroa ja tänä vuonna niitä on tullut lokakuun loppuun 18 miljoonaa euroa.

Ay-liikkeellä on tuntuva omistus Kojamossa, ja liittojen suuret ja verovapaat sijoitustulot ovat herättäneet paljon julkista kritiikkiä.

Kojamo nosti esiin asumistukien merkityksen itselleen viime kesän listautumisesitteensä osiossa, jossa yhtiö eritteli riskejä, jotka koskevat sen liiketoimintaa.

"Muutokset asumistuki- ja toimeentulotukijärjestelmiin saattavat vaikuttaa negatiivisesti joidenkin Kojamon vuokralaisten tulotasoihin, jotka saattavat siksi hakeutua alhaisemman vuokratason asuntoihin", esitteessä kerrottiin.

Kojamon verkkosivujen lokakuun omistajatietojen mukaan kymmenellä eniten Kojamoa omistavalla ammattiliitolla on yhtiön osakkeista noin 45 prosentin osuus, jonka markkina-arvo oli sivujen mukaan yli 990 miljoonaa euroa.

Teollisuusliitto omistaa Kojamosta 11,72 prosenttia, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 6,32 prosenttia ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 6,1 prosenttia. Suurimmat Kojamon yksittäiset omistajat ovat työeläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma. Kattavia tietoja Kojamon omistajista ei ollut saatavilla, koska 23 prosenttia osakkeista on hallintarekisteröity......................

https://www.talouselama.fi/uutiset/koyhien-tukia-maksetaan-suoraan-ay-liikkeen-rahakoneeseen-kelalta-vuosittain-kojamolle-kymmenia-miljoonia-euroja/0f86e7d6-edcc-3b88-ba73-e636be0790a1

[ÄmTeeAa]

Tämä on erinomainen ketju, harmi etten ole nähnyt sitä aiemmin!

Vuokratontin sopimusehdot ovat nousseet Osuuspankissa erityishuomion kohteeksi.

Hieman yllättäen Osuuspankki myös varoittaa, että mikäli sijoittajien omistusosuus nousee yli kolmannekseen taloyhtiöstä, se voi vaikuttaa rahoituksen ehtoihin. OP toivoo, että osakasluetteloon kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

Henkilökohtaisesti en kauheasti usko nykyisten pankkien haluun kertoa mitään rahanarvoista lainanottajille tai säästäjille, mutta tämä on hieman yllättävä kommentti. Mikähän mahtaa olla pankin motivaatio mainita tuo? Ulkomaalaiset sijoittajatko, tyyliin venäläiset liikemiehet?

Osuuspankki oli käsittäkseni ainoa pankki, joka olisi selvinnyt omillaan 90-luvun lamasta, mikäli markkinatalouden olisi annettu toimia. Tämä johtui siitä, että siihen aikaan OP:n toimitusjohtajat (sekä pankkien paikallishallinnot) estivät maalaiskunnissa jonkinlaisen määrän henkilökohtaisia konkursseja neuvoessaan asiakasta pankin välittömän edun ohitse, sillä he katsoivat asiaa pidemmällä tähtäimellä. Poikkeuksia löytyy taatusti, mutta tämä on pääasiallinen syy siihen miksi OP ei olisi mennyt nurin. Mahtaisiko pankeista vielä löytyä tällaista selkärankaa nykypäivänä?

[Golimar]

Jämsäläiset kerrostalot ovat tyhjentyneet asukkaista, kun taloista katkesivat vesi ja kaukolämpö omistajan jätettyä laskut maksamatta.

Vanhat Valmetin kerrostalot Jämsän Hallissa seisovat lumisessa maisemassa tyhjyyttään kumisten. Autioitumiselle on hyvä syy. Asukkaat ovat muuttaneet pois taloista, koska taloista katkaistiin vedet ja kaukolämpö syyskuussa kiinteistön omistajan, Manilove Oy:n, jätettyä laskut maksamatta. Myös jätekuljetukset loppuivat syys–lokakuun vaihteessa.

Veikko Ylinentalo napsauttaa sähkökäyttöisen lisälämmittimen päälle ensimmäisen kerroksen asunnossa. Miehellä on muuttopuuhat käynnissä, sillä vaikka hän sitkeästi sinnitteli useita kuukausia asunnossa ilman vettä ja kaukolämpöä, tuli mitta täyteen vuodenvaihteessa.

– Olen asunut tässä asunnossa 15 vuotta ja viihtynyt hyvin. Pysyin täällä, koska ajattelin tilanteen korjautuvan. Vesiä ja lämpöjä ei kuitenkaan palautettu. Olen maksanut jokaiselta kuukaudelta vuokran ja vesimaksun ihan täysimääräisenä kiinteistön omistajalle, vaikkei vettä ja lämmitystä ole asuntoon tullutkaan, Ylinentalo kertoo.

Vedenjakelu vaakalaudalla jo viime tammikuussa
Ylinentalo kertoo, ettei asuminen ilman nykyajan mukavuuksia ole ollut ihan helppoa. Ilman juoksevaa vettä mies ei voinut käyttää asunnon vessaa, vaan tarpeet täytyi tehdä ämpäreihin. Juomavedet hän kuljetti pyörällä kaupasta kotiin, sillä hänellä ei ole autoa.

– Isommat tarpeet raijasin ämpärillä metsään ja hautasin sinne. Sulan maan aikaan se oli vielä helppoa, kun maahan sai tehtyä uuden kuopan. Ennen pakkasia tein isomman kuopan, jonne kävin päivittäin kippaamassa ämpärin sisällön.

Peseytymisen mies hoiti työpaikan pukuhuoneessa työvuoron jälkeen. Työpaikalta löytyi myös vanha työntekijöitä varten hankittu pesukone, jota Ylinentalo hyödynsi vapaa-ajallaan.................................

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/505aa152-6dbf-4117-9a33-f6fe9c609366

https://www.finder.fi/Kiinteist%C3%B6nv%C3%A4litys+kiinteist%C3%B6myynti+kiinteist%C3%B6vuokraus/Manilove+Oy/Halli/yhteystiedot/1508269

[Nikolas]

Mielestäni suomalaisten asuntosijoittajien kannattaisi perustaa paikallisia tukiyhdistyksiä ja klubeja, joiden sisällä he voisivat kaikessa hiljaisuudessa päättää mitä taloyhtiöitä he yhteistyössä valtaavat jotta voivat hallita asukaskunnan laatua. Kaikki sijoittajat tietenkin sitoutuvat noudattamaan yhdessä sovittuja periaatteita, joista ei sitten lipsuta. Tällä tavoin asuntoyhtiön maine pysyy hyvänä ja sijoitusten arvo korkealla.

[Supernuiva]

Grynderien pitäisi myös rakentaa sellaisia uusia kerrostaloja, joiden yhtiöjärjestys kieltäisi huoneistojen vuokraamisen.

Näin he eivät kuitenkaan tee, koska niin paljon uusista taloista huoneistoja myydään juurikin sijoittajille. Hyvin monessa tapauksessa nämä vuokralaiset tuottavat sitten erinäisiä häiriöitä ja jopa rikollisuutta.

Joku on joskus sanonut, että tästä syystä monet asumisoikeustalot ovat lähtökohtaisesti hieman rauhallisempia, koska kaikilla asukkailla on edes vähän senttejä talossa kiinni.

[guest15586]

Tyhmiltä kusetetaan rahat pois.
- 95 keur ja 17 neliötä.
- Asunto vaatii remonttia.
- Linjasaneeraus 2800 eur/neliö
- Hoitovastike 7,5 eur/neliö/kk

[Supernuiva]

^Ilmeisesti Hellsingin Kalliosta?

Ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.

[guest15586]

^Ilmeisesti Hellsingin Kalliosta?

Ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Unohtui linkki. Ei  Kallio vaan Alppila.

https://m.etuovi.com/kohde/8159224?redirected_from=desktop