Asuntolainoituksen kestävyys

[f-35fan]

Matti Vireniltä erinomainen "kirja" maahamuuttajien tuottavuudesta ja sen vaikutuksista:
https://www.suomenuutiset.fi/taloustieteen-emeritusprofessori-maahanmuutto-ratkaisu-huoltosuhdeongelmiin/
Tutkimus PDF-muodossa:
http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2017/06/Maahanmuutto-talouden-ongelma-vai-ongelmien-ratkaisu-pdf.pdf

Yksinkertaistettuna maahanmuuttajat eivät ole riittävän tuottavia maksaakseen elinkustannuksensa.
Ainoastaan 1/3 väestöstä on nettoveronmaksajia ja 10% maksaa 80% tuloverosta.

Talouskasvu kattaisi velkaantumisen kustannukset jos se olisi enemmän kuin korkoprosentti.
Mistä sitten pienituloisten (etenkin maahanmuuttajien) elinkustannukset maksetaan?
Se tapahtuu tietenkin velalla sekä epäsuorasti että suoraan.

Valtava asumisen tuki on aiheuttanut asuntokuplan, jota pumpataan isommaksi pitkillä lainoilla.
Tästä hyötyy niin moni keinottelija että sen takia kupla puhkeaa vasta kun ollaan selkä seinää vasten.

Näillä pitkillä lainaa voidaan pumpata kupla ennätyssuureksi mutta myös siitä toipumisesta tulee ennätyspitkä.  Suurin osa kotitalouksien menoista menee lainanhoitokuluihin vielä kymmenien vuosienkin päästä.
Vielä sillä erotuksella että väestömme on muuttunut keskimäärin vähemmän tuottavaksi.
Tulemme juuttumaan ennätyspitkään taantumaa jossa ei ole talouskasvusta tietoakaan. Riippumatta siitä mikä meidän valuuttamme on.

Kuka asuntovelaton hyvin toimeentuleva ammattilainen haluaa jäädä tänne maksamaan iloisen mokuleikin pitkää krapulaa mailmanennätysverotuksella?

[Tabula Rasa]

Njooh, kun ainoa taloutta nostava tekijä on matubisnekseen eli asuntokeinottelijoille pumpatut miljardit niin romahdus on vain ajan kysymys. Joka muuta väittää kertoo mitkä yritykset suomessa ovat tehneet sen yli 2% kasvun. Nythän pumpataan velkarahaa asuntokeinottelijoille ja muuhun matubisnekseen. Romahduksesta tulee siksi melko katastrofaalinen kun ei ole kunnollista taloutta missä tapauksessa ongelma olisi pelkästään byrokratiassa. Nythän ongelma on se että pumpataan velkarahaa matubisnekseen ja muuhun loiskeinotteluun kuten yksityistämisbisnes ja tehdään työttömistä ilmaisorjia vailla tulevaisuutta rahtaamalla loputtomasti halpatyövoimaa polkemaan palkkoja. Jokohan se ois aika pistää unibetille veikkausta pystyyn minä vuonna alkaa eurooppalainen sota?

[Golimar]

Ihmettelen että kuka tällaisia ostaa?

https://www.yit.fi/asunnot/tampere/ranta-tampella/tampereen-kanavanvahti

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kannattaako-ottaa-taloyhtion-laina-vai-omaa-lainaa-asuntolainan-marginaali-on-taas-alle-yhden-prosenttiyksikon-200278493/

[Golimar]

Omistusasujille maksettiin viime vuonna yli 60 miljoonaa euroa asumistukia, joita saa myös asuntolainan korkoihin.
KELA maksaa asumisen tukia miljoonia euroja kuussa omistusasunnoissa asuville pienituloisille.

Asumistuen lisäksi omistusasumisen menoja voidaan korvata myös toimeentulotuella. Yleistä asumistukea, eläkeläisen asumistukea ja perustoimeentuloa voi saada muun muassa asuntolainojen korkoihin, yhtiövastikkeeseen sekä vesimaksuihin ja lämmityskuluihin.

Vuonna 2016 Kela maksoi yleistä asumistukea omistusasunnoissa asuville kaikkiaan 40,1 miljoonaa euroa ja eläkkeensaajan asumistukea 21,7 miljoonaa euroa.

YLEISEN asumistuen kohdalla summa on kasvanut rajusti. Vuonna 2014 yleistä asumistukea maksettiin omistusasuntojen menoihin 22,7 miljoonaa euroa. Eläkkeensaajan asumistuki omistusasujille oli 2014 reilut 20 miljoonaa euroa.

– Yleisen asumistuen maksaminen omistusasuntoihin on lisääntynyt viime vuosina. Mutta omistusasuntojen osuus kaikista saajaruokakunnista on pienentynyt, kun saajien määrä yleisesti on kasvanut vielä enemmän, Kelan tieto- ja viestintäyksikön pääsuunnittelija Heidi Kemppinen kertoi Ilta-Sanomille.

Yleistä asumistukea maksettiin kesäkuussa omistusasunnossa asuvalle 17 714 kotitaloudelle keskimäärin 175,21 euroa eli kaikkiaan 3,1 miljoonaa euroa.

ELÄKKEENSAAJAN asumistukea maksettiin taas kesäkuussa 16 597 omistusasuntoon. Etuus oli keskimäärin 108,59 euroa eli yhteensä 1,8 miljoonaa euroa.

Perustoimeentulotuen osalta ei ole mahdollista saada tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon sitä maksetaan omistusasuntojen asumiskustannuksiin. Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan maksatettavaksi tämän vuoden alussa.

Perustoimeentulotuen tilastorekisterissä ei ole täysin luotettavaa tietoa siitä, asuuko tuen saaja vuokra- vai omistusasunnossa.

Kela arvioi tilastojensa perusteella, kuinka paljon maksetusta perustoimeentulotuesta on kohdentunut omistusasunnon menoihin. Kelan arvion mukaan vajaat 4 700 omistusasunnossa asuvaa kotitaloutta sai kesäkuussa perustoimeentulotukea asumismenoihin keskimäärin 169,19 euroa eli kaikkiaan noin 795 000 euroa.

Kaikkiaan siis Kela maksoi kesäkuussa omistusasumisen kuluja yhteensä noin 5,7 miljoonaa euroa.

KELA maksoi kaikkiaan vuonna 2016 asumistukia yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Summa nousi edellisvuodesta 11 prosenttia. Asumistukia saaneissa kotitalouksissa asui lähes 860 000 ihmistä, eli 15 prosenttia Suomen väestöstä.

Kasvavien asumistukilukujen taustalla on viime vuosina muuttunut maan sosiaalinen tilanne.

– Yleisen asumistuen saajien lukumäärän kehitys on melko pitkälti seurannut perusturvalla olevien työttömien lukumäärän muutoksesta. Nämä lukumäärät ovat samassa suuruusluokassa: yleistä asumistukea saavia kotitalouksia on noin 270 000. Työttömien perusturvalla on noin 240 000 henkilöä, kirjoitti Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen Kelan tutkimusblogissa.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005309727.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=3&utm_source=tf-other

[Tabula Rasa]

Olisi mielenkiintoinen tietää mitä todellisuudessa vuokratuet ovat. Onhan näitäkin tullut esiin että matun vuokran maksaa yhteiskunta ja sitten hän vuokraa tämän asunnon eteenpäin.

Vuokratuethan ovat 100% vuokrasta, ensin asumistuki kattaa jonkun osuuden joka vaihtelee ties millä perusteilla opiskelijan minimaalisista eräiden sosiaaliryhmien liki koko vuokran kattavaan. Kuitenkin maksimi taitaa olla joku 80%? Joka tapauksessa työttömän minimit ovat alle sosiaalitoimen minimien, eli pohjalle tiputettu työtön saa tuohon päälle sosiaalitoimesta loput vuokrasta+sen sossuminimin, siitä en tiedä vaihteleeko tuo sossuminimi alueittain, mutta 4-500e väliä yksinasuvalla vuokran päälle. Vuokra vie suunnilleen puolet, mutta toisaalta asumistukea et saa jos olet asunnoton, eli asunnossa asumiseen sidottu tuo vajaan tonnin kuukausituet, asunnoton saa sen 4-500e jollei sitä ole kutistettu 20 tai 40% jolloin saa jotain kolmensadan pintaan kuussa. Luulisin että useampikin liikkuva nuori vaihtaisi asumisen asuntoautoon jos saisi sen vuokran verran enemmän taskuun. Sieltä myös keikkatyöt helpottuisivat. Se sitten että asumistuki on pelkästään asuntoasumiseen sidottu, jolloin se on käytännössä kokonaan vuokrakuplaloordien tulonlähde. Tuon lisäksi toki se osa vuokrasta mitä ei asumistuki kata menee myös näille asuntosijoittajille. Eli tuetaan asuntobisnestä.

Ja pimeä asuntobisneshän on vielä tuohon päälle.

[Don Nachos]

Olen siis huonolla menestyksellä yrittänyt selventää jäsen Jormalle, että pk-seudulla asuvat ovat idiootteja tai liian rikkaita. Näihin ei siis kuulu ne somalit, irakilaiset yms. , jotka asuvat pk-seudulla pääsääntöisesti meidän kustannuksella. Jo puolen tunnin ajomatkan päässä on tarjolla ihan jotain muuta kuin Jakomäki tai vaikkapa se Niittykumpu. Huomattavasti vähemmän matuja, väljempää asumista ja 7 keur/neliökustannus on puhdasta utopiaa.

Puolituntia mihin? Pelkästään helsingin läpi ajamiseen menee kauemmin aikaa.
Esim Nurmijärvellä on pelkkiä ferrareita koska sieltä pääsee puolessa tunnissa mihin vaan.

Pääkaupunkseudulla on parhaat duunit joten olisiko idiootteja ne jotka ei asu täällä?
Kyllä sitä menee mielummin duuniin kävellen tai fillarilla kuin autolla. Ei se autoilukaan mitään halpaa ole. Ja kuka kaipaa väljempää asumista?

Btw, uusille alueille ei kaavoiteta stadin vuokrakämppiä joten ne jotka ei itse maksa vuokraansa ovat aika minimissä.

[Siili]

Ja kuka kaipaa väljempää asumista?

Ainakin minusta oli perheen kanssa ihan kiva muuttaa kerrostalosta reilun pihan omaavaan 140 neliön omakotitaloon.  Käyhän sen ylläpitäminen harrastuksesta, mutta eipä se liene harrastuksista vahingollisimpia.

Btw, uusille alueille ei kaavoiteta stadin vuokrakämppiä joten ne jotka ei itse maksa vuokraansa ovat aika minimissä.

Mikä on "uusi alue" ja mistä tällainen sääntö löytyy?

[Panssi]

Olen siis huonolla menestyksellä yrittänyt selventää jäsen Jormalle, että pk-seudulla asuvat ovat idiootteja tai liian rikkaita. Näihin ei siis kuulu ne somalit, irakilaiset yms. , jotka asuvat pk-seudulla pääsääntöisesti meidän kustannuksella. Jo puolen tunnin ajomatkan päässä on tarjolla ihan jotain muuta kuin Jakomäki tai vaikkapa se Niittykumpu. Huomattavasti vähemmän matuja, väljempää asumista ja 7 keur/neliökustannus on puhdasta utopiaa.

Puolituntia mihin? Pelkästään helsingin läpi ajamiseen menee kauemmin aikaa.
Esim Nurmijärvellä on pelkkiä ferrareita koska sieltä pääsee puolessa tunnissa mihin vaan.

Pääkaupunkseudulla on parhaat duunit joten olisiko idiootteja ne jotka ei asu täällä?
Kyllä sitä menee mielummin duuniin kävellen tai fillarilla kuin autolla. Ei se autoilukaan mitään halpaa ole. Ja kuka kaipaa väljempää asumista?

Btw, uusille alueille ei kaavoiteta stadin vuokrakämppiä joten ne jotka ei itse maksa vuokraansa ovat aika minimissä.

Vaikka lähtisi Sipoon rajalta Hki:n keskustaan töihin ruuhkattomaan aikaan, niin ei taatusti selviä työpaikalle puolessa tunnissa - ei vaikka olisi duunin puolesta parkkipaikka / autotalli valmiina.

[Raksa_Mies]

Olen siis huonolla menestyksellä yrittänyt selventää jäsen Jormalle, että pk-seudulla asuvat ovat idiootteja tai liian rikkaita. Näihin ei siis kuulu ne somalit, irakilaiset yms. , jotka asuvat pk-seudulla pääsääntöisesti meidän kustannuksella. Jo puolen tunnin ajomatkan päässä on tarjolla ihan jotain muuta kuin Jakomäki tai vaikkapa se Niittykumpu. Huomattavasti vähemmän matuja, väljempää asumista ja 7 keur/neliökustannus on puhdasta utopiaa.

Puolituntia mihin? Pelkästään helsingin läpi ajamiseen menee kauemmin aikaa.
Esim Nurmijärvellä on pelkkiä ferrareita koska sieltä pääsee puolessa tunnissa mihin vaan.

Pääkaupunkseudulla on parhaat duunit joten olisiko idiootteja ne jotka ei asu täällä?
Kyllä sitä menee mielummin duuniin kävellen tai fillarilla kuin autolla. Ei se autoilukaan mitään halpaa ole. Ja kuka kaipaa väljempää asumista?

Btw, uusille alueille ei kaavoiteta stadin vuokrakämppiä joten ne jotka ei itse maksa vuokraansa ovat aika minimissä.

Itse ajan Nurmijärven laidalta töihin kehä I varteen espooseen ei ruuhka-aikaan 35 min... eikä muuten todellakaan ole verrari autona. Elämä on valintoja

[Rauno Murju]

Onhan näistä sosiaalisen sekoittamisen uusimmista omituisuuksista ollut juttua jo monta vuotta.

Katsotaan miten sosiaalinen kasvatus monikulttuurisuuden hyväksymiseen ja varsinkin maksuhalukkuuteen käy yksiin sen kanssa, että samassa rappukäytävässä oleilee ainesta, joka lähinnä kasvattaa korjaus- ja huoltovastiketta.

Jos pankki ei ala kyselemään lisävakuuksien perään toteutuvien kauppojen neliöhinnan romahduksen mukaan, sanon että kyseessä on jonkinlainen salaliitto ja kupla!

Vastaan itselleni. Ei sen tarvitse olla edes mikään salaliitto, vaan sovittu juttu ja kuplaakin voidaan pitää yllä.

Alemmat kerrokset omistaa sato ja vapaarahoitteiset valuvat säätiöiden käsiin. Forenom varmasti lipoo kieltään sossuntakauksen ja kelan maksaman vuokran suhteen.

Tuosta tulee Suomen kallein neekeritorni vielä.

[Raksa_Mies]

Onhan näistä sosiaalisen sekoittamisen uusimmista omituisuuksista ollut juttua jo monta vuotta.

Katsotaan miten sosiaalinen kasvatus monikulttuurisuuden hyväksymiseen ja varsinkin maksuhalukkuuteen käy yksiin sen kanssa, että samassa rappukäytävässä oleilee ainesta, joka lähinnä kasvattaa korjaus- ja huoltovastiketta.

Jos pankki ei ala kyselemään lisävakuuksien perään toteutuvien kauppojen neliöhinnan romahduksen mukaan, sanon että kyseessä on jonkinlainen salaliitto ja kupla!

Vastaan itselleni. Ei sen tarvitse olla edes mikään salaliitto, vaan sovittu juttu ja kuplaakin voidaan pitää yllä.

Alemmat kerrokset omistaa sato ja vapaarahoitteiset valuvat säätiöiden käsiin. Forenom varmasti lipoo kieltään sossuntakauksen ja kelan maksaman vuokran suhteen.

Tuosta tulee Suomen kallein neekeritorni vielä.

Kuten jo tuolla aiemmin sanoin, täytyy olla rahan arvosta ymmärtämön ihminen tai aivan liikaa rahaa asuakseen Niittykummussa 7 keur per neliö hinnalla. Toki tuollakin saa matut kaupan päälle asumista viihdyttämään.

[Tommi Korhonen]

Ihmettelen että kuka tällaisia ostaa?

https://www.yit.fi/asunnot/tampere/ranta-tampella/tampereen-kanavanvahti

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kannattaako-ottaa-taloyhtion-laina-vai-omaa-lainaa-asuntolainan-marginaali-on-taas-alle-yhden-prosenttiyksikon-200278493/

Ymmärtääkseni näitä ostavat keplottelevat sijoittajat.
Tuo rahoitusvastike menee kai taloyhtiön kautta, jolloin se on asunnon rahoitus- ja ylläpitokulua. Ja vähentävissä suoraan vuokratuoton verotuksesta. Tuo 3 vuoden lyhennysvapaa on valmiiksi neuvoteltu ja suunniteltu siihen, että sijoittaja voi vetää uuden asunnon vuokrat kokonaan itselleen kolmen vuoden ajan, ja tienata ostokäsirahan ja vähän ylitse suoraan kolmessa vuodessa. Melko puhtaana käteen. Tällä kikkailulla saadaan noinkin kallis asunto houkuttelevaksi ostaa _sijoittajalle_.

Sen jälkeen sijoittaja dumppaa asunnon jollekkin köyhälle maaorjuusvelaksi, ja ostaa uuden _tai kaksi_ tienaamillaan rahoilla. Verotus (ja nuo rahoitusvastikkeet) on suunniteltu tukemaan tuota valtion verotuksen ja seuraavan omistajan kustannuksella.


Tuo tosin on niin kallis, että se on vaikeaa dumpata sen jälkeen, liian kallis melkein kenelle vain riittävän tyhmälle. Ehkä sen joku eläkepariskunta ostaa vanhan omakotitalonsa tilalle. Onhan näköala hyvä viimeisille vuosille.

Lähetetty minun Nexus 7 laitteesta Tapatalkilla

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mutta miksi kaikki firmat tuppautuvat Helsinkiin.  Moni firma parantaisi tulostaan jos siirtäisi toimintojaan böndemmälle esim  HKI-Tampere junanradan välille tai muihin kasvukeskuksiin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Se ongelma muuten on pian pankeilla ,jos korot nousee pilviin.

[Raksa_Mies]

Ihmettelen että kuka tällaisia ostaa?

https://www.yit.fi/asunnot/tampere/ranta-tampella/tampereen-kanavanvahti

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kannattaako-ottaa-taloyhtion-laina-vai-omaa-lainaa-asuntolainan-marginaali-on-taas-alle-yhden-prosenttiyksikon-200278493/

Ymmärtääkseni näitä ostavat keplottelevat sijoittajat.
Tuo rahoitusvastike menee kai taloyhtiön kautta, jolloin se on asunnon rahoitus- ja ylläpitokulua. Ja vähentävissä suoraan vuokratuoton verotuksesta. Tuo 3 vuoden lyhennysvapaa on valmiiksi neuvoteltu ja suunniteltu siihen, että sijoittaja voi vetää uuden asunnon vuokrat kokonaan itselleen kolmen vuoden ajan, ja tienata ostokäsirahan ja vähän ylitse suoraan kolmessa vuodessa. Melko puhtaana käteen. Tällä kikkailulla saadaan noinkin kallis asunto houkuttelevaksi ostaa _sijoittajalle_.

Sen jälkeen sijoittaja dumppaa asunnon jollekkin köyhälle maaorjuusvelaksi, ja ostaa uuden _tai kaksi_ tienaamillaan rahoilla. Verotus (ja nuo rahoitusvastikkeet) on suunniteltu tukemaan tuota valtion verotuksen ja seuraavan omistajan kustannuksella.


Tuo tosin on niin kallis, että se on vaikeaa dumpata sen jälkeen, liian kallis melkein kenelle vain riittävän tyhmälle. Ehkä sen joku eläkepariskunta ostaa vanhan omakotitalonsa tilalle. Onhan näköala hyvä viimeisille vuosille.

Lähetetty minun Nexus 7 laitteesta Tapatalkilla

Rahoitusvastikkeen voi toki vähentää vuokratulosta. Toki sitten myydessä tuota rahoitettavaa osuutta ei voi vähentää laskettaessa pääomaveroa myyntivoitosta.

[Dangr]

Nykyään omistukset ei vaikuta asumistukeen. Ennen raja oli 2ke tilillä ja 20ke osakkeissa/rahastoissa.

[f-35fan]

E24.no:Asiantuntijoiden mielestä Ruotsi on finanssikriisin partaalla
https://e24.no/utenriks/sverige/eksperter-sverige-er-paa-randen-av-en-finanskrise/24198148

Vapaasti suomennettuna

Finanssisektori on syytänyt asuntomarkkinoille useita vuosia suuria summia. Tämä on johtanut siihen että asuntomarkkinoista on tullut talouden veturi samalla kun vientiteollisuus on jarruttanut kasvua.
Tämä on luonut "söötille veljellemme" finanssikriisin, kirjoittavat Daniel Suhonen ajatuspaja Katalyst:tä, Claes Belfrage Liverpoolin Yliopistosta ja Markus Kallifatides  Handelshögskolan:ta i en Dagens Nyheter:ssä ilmestyneessä kronikassa (vain tilaajille).

Heidän mukaansa suhteettomasti paisunut finanssisektori vain on valanut bensiiniä asuntomarkkinoiden liekkeihin.
Epävarmuus, eriarvoistuminen ja hyvinvoinnin heikkentyminen on yhteydessä yhteiskunnan finanssoitumiseen joka on joutumassa kriisiin.

Ruotsin pankkien tase on nelinkertainen bruttokansantuotteeseen verrattuna.
Kronikoitsijat kirjoittavat että Tukholma on toiseksi kuplittunein kaupunki mailmassa Torontton jälkeen UBS:n mukaan.

Jatkavat edelleen:
Ruotsin talousmallissa ei enää ole voitollista vientisektoria eikä jakavaa hyvinvointivaltiota vaan eduistaan huolehtiva paisunut finanssisektori ja tämä kaikki suuren enemmistön kustannuksella.

80 -sivuinen Katalys-raportti: Ruotsin finanssoituminen: Matkalla kohti seuraavaa kriisiä
https://www.katalys.org/wp-content/uploads/2017/11/Katalys_Finansialisering-av-Sverige_webb.pdf
-------------
Miten on mahdollista että Juhana Vartiaisen esikuvassa, jota hän ylimielisesti tarjoaa meille, onkin näin paljon mätää? Tämä ei näytä yhtään siltä miltä Juhana Vartiainen on maalaillullaan piirtänyt.
Ero on kuin yöllä ja päivällä.

Tämä tauti tulee meille Ruotsin kautta. Ikävä kyllä pelkään että sairaus on globaalia laatua.

Muistatte kai että Ruotsin finanssoitumisen pääarkkitehtinä ollutta Anders Borgia on käytetty profeettana myös täällä.
Kuinkahan suuri laskun Ruotsin finanssikriisistä tulee meidän maksettavaksi Nordean persoonassa?

Siinähän sitten vaan odotellaan ensimmäisessä luokassa, kuin Titanicissa konsanaan, koska jäävuori laiva iskeytyy jäävuoreen.

P.S Verkkouutiset olivat noteerannet myös Katalys-pajan kirjoituksen
https://www.verkkouutiset.fi/asiantuntijat-ruotsia-odottaa-iso-finanssikriisi/

[Skeptikko]

E24.no:Asiantuntijoiden mielestä Ruotsi on finanssikriisin partaalla
https://e24.no/utenriks/sverige/eksperter-sverige-er-paa-randen-av-en-finanskrise/24198148

Ja mikä on sitten Suomen kohtalo Ruotsin kyykätessä, kun jättisuuri Nordeakin saatiin riesaksemme:

Nordean tulo kasvattaa Suomen pankkisektorin riskejä
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005357092.html

Heleniuksen mukaan Nordean siirtyminen Suomeen kasvattaa pankkisektorin riskejä. Hän muistuttaa kuitenkin, että mahdollisessa kriisitilanteessa kriisiä ratkoisi yhteinen kriisinratkaisumekanismi, koska Suomi kuuluu EU:n pankkiunioniin.

– Kolmesta palasesta eli yhteisestä pankkivalvonnasta, yhteisestä kriisinratkaisusta ja yhteisestä talletussuojasta kaksi ensimmäistä ovat jo olemassa. Talletussuoja on edelleen työn alla.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Eikös Nordean voi laittaa konkurssiin jos kyykkää. Omistajat luotottavat viimeiseen asti.

[f-35fan]

Ystävämme Soros on lyönyt kunnolla vetoa siitä että Ruotsin asuntomarkkinat romahtavat!
https://e24.no/boers-og-finans/boligmarkedet/investormogul-shorter-svensk-boligaksje-kan-trigge-andre-til-aa-kaste-seg-paa/24206144
https://www.di.se/nyheter/george-soros-gor-sin-forsta-blankning-i-svensk-aktie/
https://e24.no/boers-og-finans/sverige/finansnestor-vedder-mot-svensk-selskap/24205695

Näissä asioissa Soros on yleensä oikeassa. Siinä on myös se ilmiö että muut seuraavat oletettua johtajaa. On hyvin mahdollista että Ruotsin kriisillä on mailmanlaajuinen vaikutus.
Tarkoittaa sitä että joudutaan kiristämään lainaehtoja joka vaikuttaa sekä rakentamiseen että kuluttamiseen.

Kyseinen rakennuttaja Bonava toimii myös Suomessa:
https://www.bonava.fi/asunnot/helsinki

en amerikanske milliardæren og finansmannen George Soros har for første gang shortet en svensk aksje, ifølge en fersk oppdatering fra Finansinspektionen, tilsvarende norske Finanstilsynet.

Gjennom selskapet Soros Fund Management LLC statser han på at aksjen til boligutvikleren Bonava skal falle.

Veddemålet er Soros første i Sverige, skriver Dagens Industri, og viser til Holdings aksjonærliste.

Soros ble først kjent for å ha tjent milliarder på valutaspekulasjon under valutauroen i 1992.

Sverige har slitt med et relativt bratt boligprisfall den siste tiden.

Nylig ble det kjent at den svenske regjeringen sa ja til innstramming i kravene om avdrag på boliglån, et grep blant annet DNB Markets spådde ville føre til ytterliger fall.

87 år gamle Soros regnes som en av verdens 30 rikeste personer, med en formue på 8 milliarder dollar, ifølge Forbes.

[kivimies]

Asuntojen hinnat Ruotsissa ovat alkaneet laskemaan. Enteileekö tämä hintojen romahdusta, se jää nähtäväksi.

Ruotsin asuntomarkkinoilla kuohuu: Hinnat laskevat nyt koko maassa

Asuntojen hinnat putoavat nyt koko Ruotsissa. Asuntojen hinnat koko maassa ovat laskeneet syys-marraskuussa neljä prosenttia kesäkuukausiin verrattuna, kertoo kiinteistövälittäjien tilastopalvelu Svensk Mäklarstatistik

Myös omakotitalojen hinnat ovat kääntyneet prosentin laskuun.

Ruotsissa asuntojen hinnat ovat nousseet rajusti jo vuosia, mikä on herättänyt pelkoja asuntokuplasta. Yleisradioyhtiö SVT:n mukaan pudotus alkoi Tukholmasta, jossa hintataso on nyt jo alemmalla kuin viime vuonna. Nyt hintojen putoaminen on levinnyt muuallekin.

Valueguard-yhtiön hintatilastot ovat vielä karumpaa luettavaa. Asuntojen hinnat putosivat koko maassa kolmen kuukauden jaksolla 8 prosenttia ja Tukholmassa 9,5 prosenttia. Tukholmassa myös omakotitalojen hinnat tipahtivat 9 prosenttia ja koko maassa 6,8 prosenttia.

Kolmen kuukauden jaksolla myös Göteborgissa ja Malmössä on nähty yli 6 prosentin hinnanlaskua, Valueguard kertoo.

Uutistoimisto TT:n haastattelema kiinteistönvälittäjien liiton edustaja toppuuttelee huolia. Hänen mukaansa hintojen laskusta ei ole syytä huolestua.

– Emme saa unohtaa, että meillä on ollut historiallisen pitkä jakso, jota on sävyttänyt historiallisen korkea hintakehitys. Asuntomarkkinat toimivat kuten muutkin markkinat: ne menevät ylös ja alas, sanoi välittäjäjärjestö Mäklarsamfundetin analyytikko Joakim Lusensky TT:lle.

Ruotsin hallitus päätti marraskuun lopulla kiristää suurten asuntolainojen takaisinmaksua. Hallituksen tavoitteena on, että kotitaloudet lainaavat vähemmän ja säästävät enemmän.

[siviilitarkkailija]

Jos meillä on 100% ruotsalainen kiinteistö jossa asuu kantaruotsalaisia asuntovellallisia, takaisinmaksu on luvassa ja kaikki hyvin.

Jos meillä on nykyisin vallassa olevan sosialistisen työväenpuolueen vaatima monikulttuurinen perseilijäsakki kiinteistössä, koko tönö on täysremontissa n 10 v kuluttua. Sijoittajan kannalta kiinteistön tulee tuhoutumaan ennenkun siitä saa edes teoriassa omansa pois.

Jotta vihervasemmistolainen paskasakki ja moderaattien huijarit eivät livauttaisi kantaruotsalaisille kylmää totuutta yhteisasumisesta monikulttuurisaastan tuhoamassa lähiössä, kantaruotsalaiset ovat vuosikymmeniä ottaneet ylisuuria lainoja voidakseen välttää monikulttuurisaastaan tuhoamia lähiöitä. Asuntomarkkinat ovat vääristyneet.

Ilman kruunun devalvaatio-ruisketta, Ruotsissa olisi luultavasti sisäinen sotatila pystyssä. Mutta en usko että tämä lasku on  vielä odotettu romahdus. Se on kovempi ja rajumpi prosessi joka Länsi-Paskastanissa pyörähtää käyntiin. Soros pelastelee omiaan...vie muuten rahansa kansallisvaltioihin.

[Totti]

Asuntojen hinnat Ruotsissa ovat alkaneet laskemaan. Enteileekö tämä hintojen romahdusta, se jää nähtäväksi.

Ruotsin asuntomarkkinoilla kuohuu: Hinnat laskevat nyt koko maassa

YLE on aika myöhässä tämän uutisen kanssa. Hinnat alkoivat laskemaan Tukholmassa jo kesän lopulla ja olivat -15% marraskuussa muutamassa kuukaudessa. Nämä viimeisimmät luvut tulevat sen päälle.

Ruotsissa ollaan tehty muutama giganttinen virhe, joka on luonut tämän asuntokuplan.

Ensinnäkin jättimäinen maahanmuutto, jonka puitteissa kysyntä kasvaa normaalivuotenakin kymmenillä tuhansilla asujilla, on ajanut hinnat ylös.

Ruotsissa rakennetaan normaalisti noin 30 000 asuntoa vuodessa. Tämä on hikisesti täyttänyt maahanmuuton tarpeita edes paperilla. Käytännössä ei sitäkään koska kaikki kämpät ei rakenneta paikkoihin minne mamut tunkeutuvat. Jättimäinen väestönkasvu on siis luonut puutetta asunnoista.

Kuplan toinen komponentti on julkisen sektorin hintojen kilpailuttaminen. Kunnilla on vastuu majoittaa mamut, joka on johtanut siihen, että mm. vanhainkoteja on lakkautettu, joka vuorostaan siirtää vanhuksia takaisin asuntomarkkinoille.

Kunnat ovat myös kiireessä tarjonnut merkittävä ylihintaa mamuille hankittavista asunnoista, joskus jopa 20-50%. Tämä on johtanut paikalliseen hintaralliin, missä yksityiset ostajat joutuvat kilpailemaan verokruunujen kanssa rajatuilla markkinoilla.

Kolmas ja ehkä pitkävaikutteisin tekijä on Ruotsissa vallalla ollut tapa jättää lainat lyhentämättä. Asuntoa ostaessa on riittänyt, että maksaa korot. Tästä on seurannut, että asunnonostajia on tullut liikaa markkinoille ja ollaan myös ostettu liian kalliita asuntoja. Tämän seurauksena hinta on pitkään ollut nousussa.

Toinen sivuvaikutus tästä on, että se raha mikä olisi mennyt asuntovelkojen lyhennyksen on mennyt kulutukseen. Ruotsin BKT on siis kasvanut myös sitä kautta, että asuntovelallisen lyhennysrahoja on mennyt kulutukseen, joka vuorostaan on luonut toisenlaisen kulutuskuplan muualla. Asunnon ostajat ovat jo pitkään elvyttäneet taloutta ylisuurella kulutuksellaan. Ruotsin valtio on siis tätä kautta ulkoistanut oman velkaantumisensa yksityisille ihmisille, joilla tällä hetkellä on valtavan suuria velkoja. Vaihtoehtohan olisi ollut, että valtio elvyttää velalla.

Kaikki edellä mainittu tarkoittaa sitä, että Ruotsi ei voi lopettaa maahanmuuttoa välttämättä talouden romahtamista. Jos nimittäin maahanmuutto vähenee merkittävästi ja sen myötä asuntojen kysyntä ja hinnat, valtava määrä asuntolainoja jää vakuudettomiksi ja muuttuvat roskalainoiksi pankkien taseissa.

Myös Ruotsin keskuspankin vaatimus lyhentää lainoja on myrkkyä taloudelle. Sehän vetää pois miljardimäärin rahaa kulutuksesta, joka alkaa siis näkymään nousevana työttömyytenä ja vaikeutena lyhentää asuntolainoja.

Asuntojen hinnanalennus Ruotsissa on siis selvä merkki koko talouden orastavasta romahtamisesta. Myös vuoden 2015 170 000 mamua tulevat pian mukaan Ruotsin työttömyystilastoihin, seikka, joka voi hermostuttaa markkinat ja johtaa rahahanojen sulkemiseen.

Ruotsin hallitus on tällä hetkellä nenään saakka kusessa. Vaatii poikkeuksellisen suurta taitoa välttää talouskriisin syntymistä.

Ruotsin pelastus voisi olla devalvoituva kruunu sekä suuri julkinen lainanotto, jolla voidaan ylläpitää markkinat vielä jonkin aikaa.

[f-35fan]

Tino Sanandajilla on uusi kirjaprojekti joka käsittelee velkakriisia, hidasta talouskasvua ja Ruotsikuvan kaunistelua.
http://tino.us/2017/10/ny-bokprojekt-tio-tusen-miljarder-lanekalas-folkhemmet/

Anders Borg: "Ruotsi on Euroopan taloustiikeri".
Magdalena Andersson: "Ruotsin talous on hiljainen mutta yhtä nopea kuin uusi Tesla"

Ruotsissa on lainarahalla luotu kupla?
Samanlaisia kuplia löytyy mailmalta koska lainaehdoissa on samankaltaisuutta.
Mitä muutakaan voi odottaa ultrapitkien ja ultra-alhaisten korkojen voivan aiheuttaa.

Ruotsin kriisi tulee tarttumaan ympäri mailmaa.
Mutta mitä sanoo Anders Borgin ystävä Juhana Vartiainen joka on vuosia profetoinut Ruotsin mallia Suomeen. Hän on ollut muuten hiljaa, mutta on siirtynyt rasisti ja natsijahtiin.

Ny bokprojekt: Tio tusen miljarder – lånekalas i folkhemmet
Posted on October 26, 2017
Min nästa bok handlar om rekordhög skuldsättning, undermålig tillväxt och skönmålning av Sverigebilden.

Sverige har under det senaste decenniet byggt upp ett skuldberg. Den privata sektorn (d v s hushållen och företagen) har kraftigt ökat sina skulder så att Sveriges privata skuldsättning nu är bland de högsta i världen. Tidigare i år passerade den privata sektorns skulder 10.000 miljarder kr – en fördubbling på drygt tio år, utan att milstolpen fick någon uppmärksamhet.

Katso käyrästö linkistä!



Detta har skett parallellt med en expanderande bostadsbubbla underblåst av nytryckta pengar. Andra orosmoln inkluderar finansieringsgap i kommunsektorn, resursbrist i välfärden, överbelastning i vården, urgröpt pensionssystem samt inte minst det växande utanförskapet bland dem med utländsk bakgrund.

I stället sprids myten om en urstark ekonomi. Magdalena Andersson använde en liknelse från motorvärlden i att "Svensk ekonomi är urstark, går lika bra och snabbt som en nyproducerad Tesla", medan Anders Borg förde fram en zoologisk metafor – "Sverige är nu Europas tigerekonomi".

Denna överdrivna bild har ofta okritiskt upprepats av pressen. Aftonbladet uppmanar sina läsare "Lägg champagnen på is" och skriver "Sluta oroa dig – det går hur bra som helst för Sverige", medan Expressen tidigare har kallat Sverige "bäst av världens ekonomier".

Det går dock inte särskilt bra för Sverige. Tillväxt av BNP per capita har legat och förväntas även närmaste åren ligga under sitt historiska genomsnitt. Syftet är att pedagogiskt förklara detta och möjliggöra för medborgarna att informera sig. Boken släpps i april 2018 och kommer att vara på drygt två hundra sidor.

Länk till crowdfunding-kampanjen på Kickstarter återfinns här.

[f-35fan]

Seuraava artikkeli perustuu SEB-pankin kyselyyn suursijoittajille.
Skandinaviska Enskilda Banken on Wallenbergien hallinnassa.

Ruotsissa asuntojen hinnat ovat jo lyhyessä ajassa laskeneet 7,5 prosenttia.
Nyt suursijoittajat uskovat hintojen laskevan ensi vuonna 16 prosenttia, jos lasketaan keskiarvo kaikista vastauksista.
Tosin 69% vastaajista uskoo asuntojen hinnan laskevan 10-15% ensi vuonna.

Jos lasketaan tämän vuoden ja ensi vuoden ennustettu asuntojen hinnan lasku yhteen on se yli 23 prosenttia!

Mitä tulee Suomen asuntomarkkinoihin niin täällä on menossa asuntosijoittamisen buumi jota ruokki vuokratuella korkealle hilattu vuokrataso sekä ennätysalhainen korkotaso. Asuntosijoittamisesta on tullut kansanurheilua. Nyt "sijoittajat" haluavat pitää maahanmuuton korkealla koska lisää painetta vuokriin. Kysymys on että kuka tämän leikin loppujen lopuksi maksaa?

https://e24.no/makro-og-politikk/bolig/investorer-om-svenske-boligpriser-spaar-10-15-prosent-fall/24211635

SPÅR PRISFALL: Prisfallet på svenske boliger blir trolig på minst 10-15 prosent fra topp til bunn, tror flertallet av de spurte i en undersøkelse fra banken SEB. Prisfallet må likevel bli på over 20 prosent for at det skal ha noen større betydning for sentralbankens rentesetting, mener investorene ifølge undersøkelsen.

Svenske SEB har gjennomført en rundspørring blant større svenske investorer i valutamarkedet før sentralbankens rentemøte neste uke.

Svarene viser nokså dystre utsikter for svenske boligpriser, som allerede har falt med 7,5 prosent fra toppen, ifølge november-tall fra Valueguard.

Alle de spurte i undersøkelsen tror at boligprisene i Sverige vil fortsette å falle neste år. I snitt spår de at prisene vil falle 16 prosent fra toppnivået og frem til markedet når bunnen.

Et flertall på 69 prosent av de spurte tror at de svenske boligprisene vil falle med 10 til 15 prosent fra topp til bunn.

De resterende 31 prosentene tror at svenske boligpriser vil falle med 20 prosent eller mer.

Et slikt fall vil neppe ha noen stor effekt på renten i Sverige, ifølge investorene. Et knapt flertall på 54 prosent av de spurte tror at boligprisene blir nødt til å falle med mer enn 20 prosent for at det skal ha noe å si for Riksbankens rentesetting.

Ni av ti venter at Riksbanken vil heve renten neste år, men tidspunktet for hevingen er flyttet fra juli til september sammenlignet med en tidligere rundspørring, sier banken.

Alle de spurte venter at Riksbanken holder renten i ro nå, mens svarene er mer blandet når det gjelder om bankens stimulansepolitikk vil fortsette gjennom 2018.

Norges Bank forskjøv torsdag tidspunktet for sin første renteheving til slutten av 2018, mot tidligere tredje kvartal 2019. Forrige renteheving var i mai 2011.

Svart måned
Fersk statistikk denne uken viste at det svenske boligmarkedet fortsetter nedturen.

Svensk meglerstatistikk viste at prisen på borettslagsleiligheter falt med tre prosent på månedsbasis, mens prisen på eneboliger falt med én prosent.

Ifølge SVT var dette det største fallet på seks år.

Den såkalte HOX-indeksen viste en tilbakegang på 2,9 prosent, og har dermed falt 7,3 prosent over de siste tre månedene.

Årsveksten i leilighetsprisene er nå på én prosent, mens eneboligprisene har steget seks prosent over året.

[f-35fan]

Bloombergin jutussa ei ole kiinnostavaa se että Norjassa olisi asuntokupla vaan että asuntojen hinnat ovat epärealistisen korkeat EU:n kahdessa tärkeimmässä maassa, Saksassa ja Ranskassa.

Tosin pitää muistaa että Ruotsissa vuokrat eivät ole välttämättä markkinaehtoisia vaan vahvasti säänneltyjä.

Hyvin mahdollinen skenaario että Ruotsi on kuin se jäävuoren huippu johon Titanic törmäsi.
Elittii juhlii ensimmäisessä luokassa kuin viimeistä päivää välittämättä huolestuttavista uutisista.

Tässä kokonaisuudessa Suomi on kuin pieni kaarnalaiva valtameren aalloilla jolla ei ole edes kipparia.

https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-12-20/the-biggest-housing-bubble-of-them-all-might-be-norwegian

widening chasm between housing prices and rental cost could be a sign that a correction is right around the corner. The biggest chasm can now be found in Norway.

That's the finding of a study of 20 advanced economies by Moody's Investors Service looking at the dynamic between house prices and what it defines as a market equilibrium.

The thinking goes that when rising home values fail to trigger a move into the rental market, it may be a sign that households may have unrealistic expectations of further price appreciation, a common signal of a market bubble, the credit rating company says.

"Countries where house prices and rents are out of balance, and adjust slowly, are at most risk of detrimental economic effects from high house prices," Emilia Gyoerk and Colin Ellis, analysts at Moody's, wrote in the report.

Norway Cliffhanger
Moody's sees highest risk of housing correction in Norway

Source: Moody's Investor Service
The housing market of Scandinavia's richest economy has seen prices surge in recent years amid record low interest rates and massive fiscal stimulus by the government. Its market is now the most overvalued, followed by Belgium, Germany and France where prices appear to be the "most stretched,"  according to Moody's.

What's more, Norway also has the highest homeownership rate of the countries in the study at almost 85 percent, suggesting a price correction could ``have a wide adverse effect on the economy, financial stability and credit conditions,'' Moody's says.

And now the market is showing signs of cooling, sparking concern of a possible economic downturn. Rapidly falling prices this year have wiped out annual price gains amid a surge in housing supply and as buyers have rushed to sell.

Market Reverse
Norwegian house prices in November fell for the first time since early 2014

Source: Eiendom Norge, Finn.no, Eiendomsverdi
With an overvalued housing market since 2010, Norway is the "most vulnerable" of all the countries analyzed, Moody's says. The financial regulator agreed, saying last month that house prices and household debt constitute the biggest risk to the economy. The OECD in a report this week also said the government should prepare for a possible house price correction, saying prices "appear overvalued."

The central bank is playing cool for now. Norwegian central bank Governor Oystein Olsen, who last week signaled he's preparing to raise interest rates as soon as next year, says he expects a "soft landing."

Nordic economies also have a major advantage: Their strong safety nets act like backstops for people in financial distress. Norway also sits on a $1 trillion wealth fund, so there's no shortage of cash should the safety net need a fill up.   

[f-35fan]

Eräs muutaman asunnon sijoittaja kertoi kiilto silmissä kuinka kannattavaa toiminta on.
Sitä se varmasti onkin niin kauan kun korot ovat alhaalla ja yhteiskunta subventoi vuokria vuokratuen muodossa taikka maksaa ne kokonaan.
Tietenkin "asuntosijoittajat" lobbaavat maahanmuutoa koska kuvittelevat sen lisäävän painetta ja hintoja asuntomarkkinoilla.

Kenelle jää mustapekka kun peli puhalletaan poikki? Näistä velkarahalla pelaavista sijoittajista en välitä mutta säälin yksityishekilöitä jotka ovat huijattu 25 vuodeksi pankin velkatorppariksi kohonneilla koroilla.

Euroopan Keskuspankin toimia "rahan jakamisen" jatkamista perustellaan sillä että Etelä-Euroopan maat tarvitsevan sitä piristyäkseen.

Kuitenkin aina halvan rahan aikana "investoinnit" ohjaantuvat tuottamattomiin kohteisiin koska alhainen korko ei vaadi tuottavuuttta. Myöskin halpa raha lisää spekulaatiota ja sitä myöten pörssikuplaa.
Mitä pidemmällä tätä kuplaa paisutetaan sitä kovemmin paukahtaa ja toipuminen kestää kauan.

Muistan silloin kasinotalouden huippuaikana kuinka pankkitoimihenkilöt nousivat pöydälle huutamaan omaan erinomaisuuttaan ja menemään lakkoon.
Nyt on taas pankkilakko ja aika avuttomalta näyttää. Alalla tulee teknologian ja lainsäädännön muutoksen myötä tapahtumaan vallankumous. Siinä suoritusportaalle jää ainoastaan vikisemisen rooli ja useat joutuvat kilometritehtaalle. Kansainväliset teknoligiayhtiöt tulevat hoitamaan monet tehtävät kilpailukykyisemmin.
Voiko lakkoon mennä enää huonommasta neuvotteluasemasta?

Mailman suurimman rahaston, Oljefondetin johtaja, Yngve Slyngstad varoittaa että rahaston arvosta voi sulaa jopa 40% pois seuraavassa finanssikriisissä:
https://e24.no/boers-og-finans/oljefondet/frykter-neste-finanskrise-kan-bli-verre-oljefondet-kan-falle-40-prosent/24216471

[Raksa_Mies]

Itsellä on vanha kerrostalokaksioni vuokralla. Kun vuokratulosta vähennetään yhtiövastike, niin vuokratuotoksi jää noin 5 %. Mikäli huomioisin myös rahoitusvastikkeet, niin vuokratuotto tippuisi noin 2,5 prosenttiin. Ja tuosta siis verot pois. En pidä tuota kovinkaan kummoisena vuokratuottona riskiin nähden.

[Teaparty]

Itsellä on vanha kerrostalokaksioni vuokralla. Kun vuokratulosta vähennetään yhtiövastike, niin vuokratuotoksi jää noin 5 %. Mikäli huomioisin myös rahoitusvastikkeet, niin vuokratuotto tippuisi noin 2,5 prosenttiin. Ja tuosta siis verot pois. En pidä tuota kovinkaan kummoisena vuokratuottona riskiin nähden.

Lisäksi pitää huomioida kertyvä korjausvelka, prosentti ostohinnasta per vuosi on hyvä nyrkkisääntö.
Itse lopetin vuokranantobisneksen siihen, kun laskin että todellinen tuotto on noin 2 pinnaa vuodessa ja riskit huomattavan kovat siihen verrattuna (kosteusvaurioriski, vuokralaisriski, tyhjät kuukaudet vuokralaisen vaihtuessa ja arvoiksi). Parhaiten siinä hommassa tienasi valtio, joka keräsi pääomatuloveroa.

[Raksa_Mies]

Itsellä on vanha kerrostalokaksioni vuokralla. Kun vuokratulosta vähennetään yhtiövastike, niin vuokratuotoksi jää noin 5 %. Mikäli huomioisin myös rahoitusvastikkeet, niin vuokratuotto tippuisi noin 2,5 prosenttiin. Ja tuosta siis verot pois. En pidä tuota kovinkaan kummoisena vuokratuottona riskiin nähden.

Lisäksi pitää huomioida kertyvä korjausvelka, prosentti ostohinnasta per vuosi on hyvä nyrkkisääntö.
Itse lopetin vuokranantobisneksen siihen, kun laskin että todellinen tuotto on noin 2 pinnaa vuodessa ja riskit huomattavan kovat siihen verrattuna (kosteusvaurioriski, vuokralaisriski, tyhjät kuukaudet vuokralaisen vaihtuessa ja arvoiksi). Parhaiten siinä hommassa tienasi valtio, joka keräsi pääomatuloveroa.

Joku töissä esitteli liki 20% vuokratuottoa, kun laski tuotto-% reilu 20 vuotta ostetun hankintahinnan mukaan. Siinä pääsi pieniä naurunpyrskähdyksiä