Asuntolainoituksen kestävyys

[Golimar]

X

Kotitalouksien velkaantuneisuus on kaksinkertaistunut 20 vuodessa, ja suomalaisten kotitalouksien velasta kolme neljäsosaa liittyy asumiseen.

Asuntorahoituksessa 2010-luvun ilmiöksi on noussut kasvava taloyhtiölainojen määrä, minkä seurauksia ei ole työryhmän mukaan vielä kokonaisuudessaan nähty.

Suuret taloyhtiölainat ovat yleistyneet erityisesti uusien asuntojen kaupassa. Yli 60 prosentin lainaosuuksia on käytetty etenkin vuoden 2014 jälkeen.

Vuonna 2019 uusien asuntojen kaupoissa 48 prosentissa yhtiölainaosuus oli yli 70 prosenttia, kun vuonna 2010 tämä osuus oli 13 prosenttia.

Kehitykseen voi liittyä työryhmän mukaan riskejä varsinkin, jos suuret yhtiölainat hämärtävät asunnonostajien käsitystä asuntoon liittyvistä kokonaismenoista ja mahdollistavat maksukykyyn nähden kalliin asunnon ostamisen.

X

Vuokratonteille rakennettujen uudiskohteiden määrä on kasvanut viime vuosina. Tontin omistajana voi olla esimerkiksi kaupunki tai tonttirahasto.

X

yhtiövastike voi vuokratontillisissa kohteissa nousta merkittävästikin siitä, mitä se on ollut asuntoa hankittaessa.

X

https://www.rakennuslehti.fi/2020/12/raju-kasvu-taloyhtiolainoissa-noin-joka-toisessa-viime-vuonna-myydyssa-uudessa-asunnossa-oli-yli-70-prosenttia-yhtiolainaa/

[no future]

Se on kiva muille osakkaille kun joku jättää yhtiölainansa maksamatta. Ei taida paljon karhuaminenkaan auttaa jos osakas tai pari putoaa maksukyvyttömiksi.

[Ajatolloh]

^ Aikoinaan ammoisessa historiassa asunto-osakeyhtiöitä on mennyt jopa konkurssiin, jopa Helsingissä. Muistan joskus lueskelleeni vanhoja sanomalehtiä, siis sellaisia tosi vanhoja. 1930-luvulta tai vastaavaa. AsOy:tä meni konkkaan ja vei ihmisiltä pesämunat (ja ehkä katonkin pään päältä)

Mikähän on älämölön määrä yhteiskunnassa, jos 2020 luvulla sattuisi päästä käymään noin?

[Dangr]

Se on kiva muille osakkaille kun joku jättää yhtiölainansa maksamatta. Ei taida paljon karhuaminenkaan auttaa jos osakas tai pari putoaa maksukyvyttömiksi.

Voi hymy hyytyä kun osa asunnoista on ostettu airbnb käyttöön ja osa sijoituskäyttöön tarkoituksena myydä kämppä voitolla viidenvuoden kuluttua kun alkaa lyhennykset.

[no future]

Se on kiva muille osakkaille kun joku jättää yhtiölainansa maksamatta. Ei taida paljon karhuaminenkaan auttaa jos osakas tai pari putoaa maksukyvyttömiksi.

Voi hymy hyytyä kun osa asunnoista on ostettu airbnb käyttöön ja osa sijoituskäyttöön tarkoituksena myydä kämppä voitolla viidenvuoden kuluttua kun alkaa lyhennykset.

Itse kun olen asuntojenkin sisustusrakentamisen kanssa tekemisissä, niin tiedän esim uuden talon kalliilta paikalta Helsingistä mistä yksi ainoa sijoittaja osti 8 kämppää kerralla. Semmoiset 500-600 m2, arviolta, n. 7000€/m2. Voi vain miettiä velkavivun ja taloyhtiölainan osuutta tuosta hinnasta.

[tozini]

Miten käytännössä ostetaan tollasia asuntoja (yli oman maksukyvyn), joissa suuri osa taloyhtiölainaa, sen helpommin kuin pelkällä pankkilainallakaan? Ainakin oman kokemuksen mukaan pankki kyllä haluaa tietää paljonko ostettavaan asunto-osakkeeseen sisältyy taloyhtiölainaa ja suhteuttaa sen sitten asiakkaan maksukykyyn harkitessaan lainan myöntämistä...

[Melbac]

Miten käytännössä ostetaan tollasia asuntoja (yli oman maksukyvyn), joissa suuri osa taloyhtiölainaa, sen helpommin kuin pelkällä pankkilainallakaan? Ainakin oman kokemuksen mukaan pankki kyllä haluaa tietää paljonko ostettavaan asunto-osakkeeseen sisältyy taloyhtiölainaa ja suhteuttaa sen sitten asiakkaan maksukykyyn harkitessaan lainan myöntämistä...

Isot riskit voi tuoda suuria voittoja,tosin toi 8kpl samasta talosta on omasta mielestäni taloudellista hulluutta.

[P]

Se on kiva muille osakkaille kun joku jättää yhtiölainansa maksamatta. Ei taida paljon karhuaminenkaan auttaa jos osakas tai pari putoaa maksukyvyttömiksi.

Voi hymy hyytyä kun osa asunnoista on ostettu airbnb käyttöön ja osa sijoituskäyttöön tarkoituksena myydä kämppä voitolla viidenvuoden kuluttua kun alkaa lyhennykset.

Itse kun olen asuntojenkin sisustusrakentamisen kanssa tekemisissä, niin tiedän esim uuden talon kalliilta paikalta Helsingistä mistä yksi ainoa sijoittaja osti 8 kämppää kerralla. Semmoiset 500-600 m2, arviolta, n. 7000€/m2. Voi vain miettiä velkavivun ja taloyhtiölainan osuutta tuosta hinnasta.

Ihmetyttää pankin toiminta? Rahoittavat nahkeammin lainoja yhtiöihin, joissa on sijoittajaomistajia. Nyt 8 kpl yhdelle sijoittajalle ylihintaisia lainapommeja? Vai lypsikö rahat useammalta pankilta?

[Totti]

Miten käytännössä ostetaan tollasia asuntoja (yli oman maksukyvyn), joissa suuri osa taloyhtiölainaa, sen helpommin kuin pelkällä pankkilainallakaan? Ainakin oman kokemuksen mukaan pankki kyllä haluaa tietää paljonko ostettavaan asunto-osakkeeseen sisältyy taloyhtiölainaa ja suhteuttaa sen sitten asiakkaan maksukykyyn harkitessaan lainan myöntämistä...

Jos joku ostaa 8 kämppää kerralla niin tuskin se tehdään yksityishenkilön ominaisuudessa. Ostaja lienee yritys, joka rahoittaa jutun pankin kautta ja maksaa samalla myös taloyhtiölainan osuuden pois pankin lainalla. Eli taloyhtiölaina vaihdetaan pankkilainaan.

Yleensä nämä hoidetaan velkavivulla siten, että aikaisemmin ostetut kämpät pistetään uusien lainojen vakuudeksi siltä osin kun uusi asunto ei kata vakuustarvetta. Periaatteessa pankki antaa kyllä lainaa vaikka kuinka paljon kunhan vakuudet on kunnossa ja vuokratulot kattaa lainan lyhennyksen ja yrityksen muut kulut. Eli voidaan arvioida sijoitustoiminnan olevan suunnilleen voitollista.

Itse en lähtisi tällaiseen sijoitustoimintaan. Asuntosijoittamisen kannattavuus on aika alhainen ja siitä on aika paljon vaivaa ja vastuuta. Sen etu on lähinnä se, että joka kuukausi on tuloja tasaisesti vuokrien muodossa.

[no future]

Miten käytännössä ostetaan tollasia asuntoja (yli oman maksukyvyn), joissa suuri osa taloyhtiölainaa, sen helpommin kuin pelkällä pankkilainallakaan? Ainakin oman kokemuksen mukaan pankki kyllä haluaa tietää paljonko ostettavaan asunto-osakkeeseen sisältyy taloyhtiölainaa ja suhteuttaa sen sitten asiakkaan maksukykyyn harkitessaan lainan myöntämistä...

Jos joku ostaa 8 kämppää kerralla niin tuskin se tehdään yksityishenkilön ominaisuudessa. Ostaja lienee yritys, joka rahoittaa jutun pankin kautta ja maksaa samalla myös taloyhtiölainan osuuden pois pankin lainalla. Eli taloyhtiölaina vaihdetaan pankkilainaan.

Yleensä nämä hoidetaan velkavivulla siten, että aikaisemmin ostetut kämpät pistetään uusien lainojen vakuudeksi siltä osin kun uusi asunto ei kata vakuustarvetta. Periaatteessa pankki antaa kyllä lainaa vaikka kuinka paljon kunhan vakuudet on kunnossa ja vuokratulot kattaa lainan lyhennyksen ja yrityksen muut kulut. Eli voidaan arvioida sijoitustoiminnan olevan suunnilleen voitollista.

Itse en lähtisi tällaiseen sijoitustoimintaan. Asuntosijoittamisen kannattavuus on aika alhainen ja siitä on aika paljon vaivaa ja vastuuta. Sen etu on lähinnä se, että joka kuukausi on tuloja tasaisesti vuokrien muodossa.

Tuossa talossa ei tosiaan ole alle 50m2 kämppiä ollenkaan, että ilmeisesti vuokralaisetkin olivat enemmän tai vähemmän valmiina. Yksiöthän on helppo saada vuokralle vaikka olisivat kalliimpiakin. Mutta Helsingissä jopa uusista taloista voi ostaa kämppiä arvonnousua odotellen, kunhan paikka ja rakennuksen laatu on oikea. Tuosta merenrantatalosta uskallan kyllä itse väittää molempia.

[no future]

Itsekin miettinyt asuntosijoittamisen mahdollisuuksia, kun tulee töiden puolestakin noiden kanssa touhuttua. Mutta ei hitto oikein sijoitettu pääoma ja tuotto-odotukset vs. vaivannäkö ja stressi vuokrauksesta kohtaa omissa kirjoissani. En jaksa yhtään säätää yksityisten ihmisten kanssa raha-asioihin liittyen.

[Titus]

^Viimeinen lause osuu asian ytimeen vuokrattaessa, nykyäänhän on esim Vuokraturva joka hoitaa vuokraamisen puolestasi (ihan pikkuista korvausta vastaan).

Tuosta ym kahdeksan asunnon köntästä, niin tuollaisella ostajalla on todnäk aiempia asuntoja ja niiden maksettua osuutta voi käyttää vakuutena. Jos nyt ostetut asunnot ovat otetusta lainasta esim 80% vakuutena, niin tarvitaan periaatteessa noin 1½ kokonaan maksettua noin samanhintaista vakuudeksi. Eli ei tuo kovin ihmeellinen veivaus ole ja periaatteessa ihan sipilämäinen "taseet töihin"-juttu. Periaatteessa hyvillä vakuuksilla ei tarvitse edes käsirahaa ostaessa, täytyy vain luottaa ja osata, että homma toimii buenosti.

[Totti]

Itsekin miettinyt asuntosijoittamisen mahdollisuuksia, kun tulee töiden puolestakin noiden kanssa touhuttua. Mutta ei hitto oikein sijoitettu pääoma ja tuotto-odotukset vs. vaivannäkö ja stressi vuokrauksesta kohtaa omissa kirjoissani. En jaksa yhtään säätää yksityisten ihmisten kanssa raha-asioihin liittyen.

Itse olen sijoitellut asuntoihin ja todennut että se ei maksa vaivaa verrattuna muihin sijoitusmuotoihin.

Ongelma on pääoman verrattain heikko tuotto sekä erinäiset riskit, joiden puitteissa vuokratuotto voi laskea. Paljon riippuu siitä missä asuntoja vuokraa ulos, mutta riskejä ovat mm. asunnon seisominen tyhjänä vuokraajien välillä, vuokralaisten nopea vaihtuvuus, vuokralaisen sikailu, vuokrien maksamatta jättäminen, yhtiövastikkeiden jatkuva nousu, taloyhtiön remontit jne.

Kun kaikki tämä huomioidaan, pääoman tuotto jää johonkin 1-3% ennen veroja. Huonolla tuuria voi mennä jopa miinukselle, jos sattuu saaman jonkun pennittömän sikailijan, jonka jälkeen pitää tehdä kallis remontti tai jos kämppää ei saa nopeasti vuokrattua vuokralaisten vaihtuessa.

Eräs ongelma, joka helposti unohtuu, on etenkin edullisten kämppien erittäin heikko absoluuttinen tuotto. Ei ole tavatonta, että vuokra-asunnosta jää verojen jälkeen 100-150 euroa käteen kuussa. Tämä on niin vähän ettei sen takia kannata alkaa säätämään näiden asuntojen kanssa. Enemmän rahaa tienaa keräämällä pulloja ja samalla säästää kuntosalimaksuissa.

Helpommin tuottoa saa tekemättä lähes yhtään mitään laittamalla rahat vaikka ns. osinkopapereihin pörssissä, eli vakaisiin vanhoihin yrityksiin, joilla hyvä osinkomaksuhistoria. Kun ostaa paperit itse ilman varainhoitofirmojen palkkioita, säästää pitkän pennin kuluissa.

[Ajatolloh]

Asuntosijoituksia harkitessa kannattaa muistaa, että pörssinoteerattuna on erilaisia vaihtoehtoja tarkoitukseen niin Suomessa kuin ulkomailla.

On myös yhtiöitä, jotka keskittyvät toimitilavuokraukseen. Pääsee aika helpolla kun antaa ammattilaisten hoitaa suuren mittakaavan tuotantona nuo vuokrahommelit ja silti on osa riskistä hajautettu aika basic-pisnekseen (mikä ei ole huono idea, hajautus on minusta pakollista jos järki vähänkään pelaa)

[sancai]

Missaatte nyt suurimman syyn, minkä takia yksityishenkilöt harjoittavat asuntosijoittamista: Se on helpoin sijoitusmuoto käyttää velkavipua. Muuhun sijoitustoimintaan ei saa yhtä hyväehtoista lainaa. Raha ohjautuu asuntokuplaan eikä johonkin tuottavampaan, koska yhteiskunta niin tietoisesti haluaa.

[Ajatolloh]

Missaatte nyt suurimman syyn, minkä takia yksityishenkilöt harjoittavat asuntosijoittamista: Se on helpoin sijoitusmuoto käyttää velkavipua. Muuhun sijoitustoimintaan ei saa yhtä hyväehtoista lainaa. Raha ohjautuu asuntokuplaan eikä johonkin tuottavampaan, koska yhteiskunta niin tietoisesti haluaa.

Asuntoihin saa toki tiettyjen ehtojen vallitessa edullista lainaa, varsinkin jos "fuulaa" eli väittää sitä omaksi asuntolainakseen eikä asuntosijoituslainaksi.

Mutta kyllä osakkeisiin ja muihinkin sijoitusmuotohin saa pankista sijoituslainaa. Hyvillä vakuuksilla ja tiukka neuvottelija on saanut noin 1-2% korolla sijoituslainaa. Osa osakkeista kelpaa vakuudeksi noin 70% pörssiarvostaan.

[Ajatolloh]

Ai niin, jos haluaa velkavipua osakesalkulleen, niin ei pidä unohtaa Nordnetin kaupankäyntiluottoa. Korko ei ole todellakaan paha. https://www.nordnet.fi/fi/palvelut/lainat-ja-luotot

Niin ja ei tuota ole vissiin sidottu osakkeiden ostoon. Jos on ennestään Nordnetin asiakas ja salkkua on - ja tarttis vähän pikavippii johonkin ostokseen, niin 1% korkoa ostoksen osamaksurahoitukseen ei ole paha vai mitä?

[Melbac]

Noin ne isot kuplat syntyy ja hajoaa josta sitten seuraa taas seuraava lama.Kenen porukka muuten ajatteli ostavan noita kämppiä ja millä rahalla?.

[Supernuiva]

Noin ne isot kuplat syntyy ja hajoaa josta sitten seuraa taas seuraava lama.Kenen porukka muuten ajatteli ostavan noita kämppiä ja millä rahalla?.

Aika moni asuntobisneksessä oleva kannattaa maahanmuuttoa...

Follow the money.

[Golimar]

Helpommin tuottoa saa tekemättä lähes yhtään mitään laittamalla rahat vaikka ns. osinkopapereihin pörssissä, eli vakaisiin vanhoihin yrityksiin, joilla hyvä osinkomaksuhistoria. Kun ostaa paperit itse ilman varainhoitofirmojen palkkioita, säästää pitkän pennin kuluissa.

Aika monen hyvän osingon maksajan kurssikehitys on surkea esim. Fortum, Nordea ja Citycon. Sitten taas kannattavasti kasvavien yritysten osingot voivat olla pienet mutta kurssi voi tuplaantua, triplaantua jne. muutamassa vuodessa.

[Golimar]

X

RAKLIn teettämän kiinteistön omistamisen veroselvityksen mukaan kiinteistön omistamisen verorasitus on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Kiinteistövero, joka on kiinteistön omistamisen suurin kuluerä, on noussut asuinkerrostaloissa Helsingissä ja Tampereella yli 2,5-kertaiseksi 2000-luvun aikana.

– Suomi on tunnettu vakaana toimintaympäristönä sijoittajille. Pitkittynyt veronkorotustrendi ja viivästyneen kiinteistöverouudistuksen aiheuttama epätietoisuus tekevät kuitenkin säröä tähän kuvaan. Varsinkin vaikeassa suhdannetilanteessa ennakoitava investointiympäristö edistäisi rakentamista ja lisäisi kiinteistöjen houkuttelevuutta sijoituskohteina, toteaa RAKLIn kiinteistösijoittamisen johtaja Miika Kotaniemi.

Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja on korotettu viimeisimmän kymmenen vuoden aikana lähes vuosittain. Isoista kaupungeista viisi kymmenestä aikoo korottaa kiinteistöveroa tämän vuoden aikana.

X

Kiinteistöveron lisäksi kiinteistön omistamisen verokuormaa kasvattavat muutkin maksut. Esimerkiksi arvonlisävero ja siihen sidottu vakuutusmaksuvero ovat nousseet 22 prosentista 24 prosenttiin. Lisäksi kaukolämpöön sisältyvät valmisteverot sekä huoltovarmuusmaksut ovat yli kaksinkertaistuneet. Varainsiirtoveroa on nostettu 1,6 prosentista 2 prosenttiin.

X

Verojen osuus kerrostalojen ylläpitokustannuksista oli keskimäärin 29,4 prosenttia vuonna 2019 Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Ylläpidon verojen osuus vuokrasta oli keskimäärin 8,8 prosenttia.

Kun mukaan huomioidaan laskennalliset osuudet palvelukustannuksiin sisältyvistä veroista ja rakennusinvestointeihin sisältyvistä veroista ja veroluonteisista maksuista, on verojen osuus kerrostaloasunnon vuokrasta 43 prosenttia Helsingissä ja 41 prosenttia Tampereella.

RAKLIn vuoden 2018 selvitykseen verrattuna verojen osuus ylläpitokustannuksista on kasvanut kaikissa kaupungeissa; Tampereella 2,3 prosenttiyksikköä, Turussa 1,2 prosenttiyksikköä ja Helsingissä 0,5 prosenttiyksikköä.

X

https://www.verkkouutiset.fi/kiinteiston-omistamisen-verorasitus-kasvanut-rajusti/#2a2ed954

[Golimar]

[tweet]1350729028731338752[/tweet]

https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1350729028731338752

[tweet]1350730567743111169[/tweet]

https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1350730567743111169

[tweet]1350751909276221441[/tweet]

https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1350751909276221441

Tutkijat: Tiivis Helsinki olisi parempi kaupunki – talous kasvaisi ja asumisen hinta laskisi
Heikki Loikkasen ja Seppo Laakson mukaan talouskasvu edellyttää rakentamista ennen kaikkea keskustan lähelle

Kalle Silfverberg HS
5.2.2016 14:12 | Päivitetty 5.2.2016 14:32

HELSINKI ja Suomi voisivat paremmin, jos kaupungit olisivat tiiviimpiä. Siinä lyhyesti viesti, jonka kaupunkitutkijat Heikki A. Loikkanen ja Seppo Laakso lähettävät päättäjille tuoreessa tutkimuksessaan.


Hyöty syntyisi siitä, että tiiviissä kaupunkirakenteessa tuottavuus paranee, kun ihmiset, ideat ja yritykset ovat lähemmässä vuorovaikutuksessa keskenään ja erilaiset nykyisestä hajanaisesta kaupunkirakenteesta johtuvat kustannukset pienenisivät.

TILAAJILLE

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002884352.html?share=6e711e8b4f465fe1880e1357370610d6

[no future]

Periaatteessa kaupunkiasuntojen vajaakäyttö on varmaan ongelma tai "ongelma", mutta ei toisaalta ole mitään mieltä yrittää estää kesäasunnon pitämistä vaikka Helsingissä.  Enkä tiedä kuinka paljon on niin varakkaita ihmisiä kenellä on varaa seisottaa kallista kämppää turhan takia kaupungissa. Lähinnä varmaan sama vanha ongelma, eli perikuntien, vanhusten ja perintönä saatujen halpojen kulujen asuntoja seisoo käyttämättömänä.

Tosin jossain oikeissa kaupungeissa niin kuin New Yorkissa on havahduttu siihen että rikkaat ja sikarikkaat ostavat isoin joukoin statuskämppiä kaupungista, mutta koulut ja kokonaiset korttelit Manhattanilla hiljenevät kun niissä asunnoissa ei olla kuin pari viikkoa vuodessa. Kivijalkayrittäjät valittivat tästä, kun vuokrat nousevat vaikka asiakkaita ei näy missään pilvenpiirtäjien täyttämissä kortteleissa.

[Golimar]

Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.

Katso, minne Suomessa muutettiin – Helsingin ja Espoon tappiot historialliset
Viime vuosi toi selvän muutoksen kauan jatkuneeseen kaupungistumiseen. Nuoret aikuiset hakeutuivat pääkaupunkiseudulta pienempiin kaupunkeihin.

Koronavuosi 2020 ei ehkä aiheuttanut uutta Nurmijärvi-ilmiötä, mutta vaikutti selvästi suomalaisten kotipaikan valintaan, selviää Tilastokeskuksen tiedoista viime tammi–lokakuulta.

– Kaikista julkisista puheista huolimatta mitään suurta maallemuuttobuumia ei ole tapahtunut, kertoo muuttotilastoihin perehtynyt johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämiseen erikoistuneesta MDI-konsulttitoimistosta.

Hänen mukaansa maallemuuttoa on tapahtunut pienessä mittakaavassa lähinnä niihin kuntiin, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Koronavuosi ehkä hidasti kaupungistumista, mutta ei silti kokonaan lopettanut sitä.

– Pääkaupunkiseudun rinnalla suuret maakuntakeskukset ovat huomattavasti parantaneet vetovoimaansa suhteessa edeltäviin vuosiin., Aro tiivistää.

Viime vuonna kaupunkimaisten kuntien keskimääräinen muuttovoitto väheni, mutta toisaalta yhä useamman kaupungin asukasluku kasvoi maan sisäisen muuton ansiosta. Kun vuosina 2015–2019 tammi–lokakuun aikana keskimäärin 38 kuntaa sai muuttovoittoa, niin viime vuonna vastaavana aikana muuttovoittoa keräsi 99 kuntaa. Toisaalta muuttovoittojen määrä on jäänyt vähäiseksi useimmissa kunnissa: 48 kuntaa sai muuttovoittoa alle 20 henkilöä.

Sen sijaan erityisesti Helsingin ja Espoon vetovoima on vähentynyt. Molempien kaupunkien nettomuutto, eli tulo- ja lähtömuuton erotus kääntyi viime vuonna miinusmerkkiseksi. Sen sijaan Tampere nousi nettomuutolla mitattuna Suomen suosituimmaksi kaupungiksi.

X

Erityisesti lähtömuuttajien joukossa korostuvat 25–44 vuotiaat nuoret aikuiset, joiden lähtömuutot ovat kasvaneet selvästi viiteen edelliseen vuoteen verrattuna.

X

– Voi olla, että koronan aikana omaan terveyteen, turvallisuuden tunteeseen, tilaan ja ympäristöön liittyvät asiat ovat korostuneet, ja on hakeuduttu sellaisiin paikkoihin, missä näiden koetaan toteutuvan paremmin kuin tiheässä kaupungissa, Aro arvioi.

X

Muuttotappioista huolimatta Helsingin ja Espoon väkiluku kasvoi huomattavasti myös viime vuonna maahanmuuton ja luonnollisen kasvun ansiosta.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html

[no future]

Mielenkiintoista on, minne nuo 25-44 vuotiaat ovat muuttaneet, ja ennenkaikkea minkälaisiin asumisjärjestelyihin? Tuossa ikäluokassahan perustetaan perhe ja otetaan sekä maksetaan sitä ensimmäistä asuntolainaa, mitkä yleensä ovat äkkinäisiä muuttamisia ehkäiseviä tekijöitä. Onko nyt siis ostettu se ensimmäinen perheasunto, mahdollisesti omakotitalokin, jostain pienemmästä kaupungista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, vai mitä on tehty? Vai ovatko  nuoret aikuiset muuttaneet perheidensä täysin varustelluille kesämökeille ja pistäneet velkaiset kaupunkiasuntonsa vuokralle tuottamaan?

Omasta puolestani voin sanoa että jos jonkun vuoden olisin Helsingistä voinut pois olla, niin edellisen. Vaikka vielä ankeampaa muissa käymissäni kaupungeissa oli, sitä lyhyttä kesähuumaa lukuunottamatta.

[no enpä tiedä]

Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html

No ei sieltä onneksi koko Afrikka ja lähi-itä ole siirtymässä Tampereelle uusien asuntojen koosta päätellen. 2018-2020 tampereelle valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista 49% on yksiöitä ja 32% kaksioita. Suomen kansainvälinen maine vaan kasvaa, kun ihmiset asuvat mieluummin kuin sardiinit purkissa, vaikka multikulttuuria olisi tarjolla .

Muoks. etsin linkit lukuihin myöhemmin.

[Venne]

Hesarissa oli tänään uutinen kun Kivistöläisiä v*tuttaa parkkipaikkojen puute. Ja helsinkiläisistä, jotka tuskailevat päiväkotipaikkojen vähyyden kanssa. Lapsen hoitopaikka voi irrota jostain joka on arjen pyörittämisen kannalta mahdotonta.

Näkyvin kaupunkisuunnittelun osa on Helsingissä ollut autoilun vaikeuttaminen, pyöräbaanojen rakentaminen ja kaupunkilaisten rahojen kaataminen Kiasmaan ja musiikkitaloon. Seuraavaksi valmistuu raidejokeri  eli iso osa helsinkiläisistä joutuu jäykän raideliikenteen varaan. Matka kotiovella pysäkille pitenee ja siihen voi tulla myös ylimääräinen  vaihto. Aiemmin pääsi bussilla lähes ovelta ovelle.

Espoo tätä jo pilotoikin länsimetron kanssa. Pientalovaltaiset hyvien veronmaksajien alueet rampautettiin kun bussi vie isoon omenaan ja siitä jatketaan metrolla. Kulkuaika Helsinkiin tuplaantui.

Korona on osoittanut että etätyö onnistuu. Tarve kulkea keskustaan voi olla vain muutaman kerran kuukaudessa.

Helsinki ja Espoo ovat heikentäneet kulkuyhteyksiä ja niissä on kalleimmat asunnot. Varsin luonnollista että perheet muuttavat alueille joissa on halvempaa, tirvallisempaa ja arki sujuu paremmin. Kun näiden kaupunkien etuna on se että työpaikat sekä laajat palvelut sijaitsevat niissä, vaatii erikoislahjakkuutta jättää huomiotta ihmisten arki kokonaan niin että nämä muuttavat muualle.

[Chrattac]

Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html

No ei sieltä onneksi koko Afrikka ja lähi-itä ole siirtymässä Tampereelle uusien asuntojen koosta päätellen. 2018-2020 tampereelle valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista 49% on yksiöitä ja 32% kaksioita. Suomen kansainvälinen maine vaan kasvaa, kun ihmiset asuvat mieluummin kuin sardiinit purkissa, vaikka multikulttuuria olisi tarjolla .

Muoks. etsin linkit lukuihin myöhemmin.

Tänään oli päivän Aamulehdessä juttu siitä, että Tampereen kaupunki yrittää kaavoituksella suitsia yksiörakentamista kaupungissa jokin erotasaus siinä oli perusteena. Jutun mukaan kaavoitustouhulla uusien Tesomalle rakennettavien kerrostalojen yksiömäärä kaupungin mahtikäskyn vuoksi laski 166:sta 72:een. Muumittaa, kun samaa homma on Helsingissä isoin ongelma erityisesti työssäkäyvien yksinasuvien, opiskelijoiden ja matalapalkkaduunarien keskuudessa, kun keinotekoisesti pidetään yllä pienten asuntojen pulaa, mikä johtaa siihen että Helsingissä saat maksaa koirankopin kokoisesta yksiöstä esimerkiksi Savelassa n. 800€/kk, halvemmalla asut saunallisessa kaksiossa Tampereella tällä hetkellä.

Juttu linkissä (toivottavasti tuosta pystyy lukemaan).

[Pentecost]

Tässä punaisena hehkuvien sijoitusasuntojen aikakaudella on toteutettu käsittääkseni seuraavaa kuviota:

1. "Ostetaan" asunto nimellisellä summalla ja sitten mukana seuraavalla helvetillisellä velkaosuudella seuraavaksi 30 vuodeksi. Edelliseen eli ns. ostohintaan täytyy löytyä sitä omaa rahoitusta noin 10-30%. Velkaosuuteen ei tarvita mitään omaosuuksia. Huomioida kannattaa, että varainsiirtovero maksetaan sekä ostohinnasta että velkaosuudesta. Veron voi vähentää myöhemmin myydessä.

2. Vuokrataan kämppä niiden vuosien ajaksi, kun pääomalainan lyhennykset eivät ole vielä käynnissä. Tai jotkut ahneemmat ovat vuokranneet AirBnB kämpiksi, joissa tietysti enemmän hommaa, mutta paremmat tuotot.

3. Hieman ennen kuin lyhennykset alkavat, myydään kämppä muutaman kymppitonnin voitolla. Se punaisena hehkuva markkina, tiedäthän. Eli jos nyt on tuossa edellä mainitut 8 kämppää, niin sitä rahaa voi tulla parisataatonniakin miinus pääomavero, jos kaikki menee kuin Strömsöössä.

Tässä nykymarkkinassa vaan en itse ainakaan uskaltaisi ottaa riskiä. AirBnB on käsittääkseni lähes kuollut markkina ja pankkien kiristyneet vakuusvaatimukset eivät ainakaan helpota tilannetta.

Jos itse istuisi useamman kämpän päällä, joissa pääomalainan lyhennykset olisivat laukeamassa syliin, niin unet taitaisivat mennä. Fiksu tietysti ulkoistaa tälläiset vastuut osakeyhtiölle, mutta yleensä niissäkin tarvitaan sitä pääomaa tai omia takauksia. Itse ostin edullisesti toimitilan, jossa oli aika iso velkaosuus, mutta toisaalta taloyhtiö on peruskorjattu seuraavaksi 50 vuodeksi eli kaikki isot rempat on tehty. Hankinta meni oman mielenterveyden suojelemiseksi osakeyhtiön nimiin, kun tulevasta koronakauden pituudesta ei tunnu olevan mitään käsitystä. Tässä kyseisessä tapauksessa taloyhtiön laina on myös vähennyskelpoista eli kun harjoittaa omaa toimintaa tiloissa, niin pitkällä aikavälillä saattaa jotain hyötyäkin.

Aina kannattaa laskea kuluja ja verrata niitä muihin mahdollisuuksiin. Tuossa edellä esitettiin kuolinpesän velvoite maksaa velkaosuuksia, kun hallintaoikeus pysyy voimassa. Ilman tarkempia lukuja siitä ei pysty sanomaan mitään. Saattaa olla hyvä tai huono.   

[no future]

Hesarissa oli tänään uutinen kun Kivistöläisiä v*tuttaa parkkipaikkojen puute. Ja helsinkiläisistä, jotka tuskailevat päiväkotipaikkojen vähyyden kanssa. Lapsen hoitopaikka voi irrota jostain joka on arjen pyörittämisen kannalta mahdotonta.

Näkyvin kaupunkisuunnittelun osa on Helsingissä ollut autoilun vaikeuttaminen, pyöräbaanojen rakentaminen ja kaupunkilaisten rahojen kaataminen Kiasmaan ja musiikkitaloon. Seuraavaksi valmistuu raidejokeri  eli iso osa helsinkiläisistä joutuu jäykän raideliikenteen varaan. Matka kotiovella pysäkille pitenee ja siihen voi tulla myös ylimääräinen  vaihto. Aiemmin pääsi bussilla lähes ovelta ovelle.

Espoo tätä jo pilotoikin länsimetron kanssa. Pientalovaltaiset hyvien veronmaksajien alueet rampautettiin kun bussi vie isoon omenaan ja siitä jatketaan metrolla. Kulkuaika Helsinkiin tuplaantui.

Korona on osoittanut että etätyö onnistuu. Tarve kulkea keskustaan voi olla vain muutaman kerran kuukaudessa.

Helsinki ja Espoo ovat heikentäneet kulkuyhteyksiä ja niissä on kalleimmat asunnot. Varsin luonnollista että perheet muuttavat alueille joissa on halvempaa, tirvallisempaa ja arki sujuu paremmin. Kun näiden kaupunkien etuna on se että työpaikat sekä laajat palvelut sijaitsevat niissä, vaatii erikoislahjakkuutta jättää huomiotta ihmisten arki kokonaan niin että nämä muuttavat muualle.

Helsingin kaupunkihan ei omista Kiasmasta ensimmäistäkään neliötä tai prosenttia, ja musiikkitalostakin vain 25%. Sekin tosin valmistui jo 10 vuotta sitten, että en tiedä kuinka aktiivisesti siihen on viime aikoina kaadettu kaupunkisuunnittelun rahoja...