Uusi opetussuunnitelma 2016

[Eino P. Keravalta]

Ismolento:

Moni muukin on todennut, että perinteinen kirja on paras käyttöliittymä, joka on keksitty. Mutta luku- ja kirjoitustaidottomille uussuomalaisille pitää tietenkin olla jotain viihdettä ja mukavaa puuhastelua, jotta se porukka pysyisi jotenkin aloillaan.

Näin juuri.

Kuten minäkin taisin tässä ketjussa jo epäillä, osasyy tähän 'tivolikoulun' tavoitteluun on siinä, että pyritään hyvittelemään kehitysmaalaista ongelma-ainesta, jonka on havaittu haittaavan normaalien ihmisten koulutyöskentelyä ja oppimista.

Sen sijaan, että kehitysmaalaiset laitettaisiin kovaan kuriin vaikka omissa ryhmissään, on laskettu housut kinttuihin ja pyllistetään alistuvasti moniosaajille, joiden toivotaan jättävän häiriköinnin tuottamatta, koska koulussa on nyt niin kivaa: kun perseilevää kehitysmaalaista ei munattomuudesta johtuen saatu tavallisessa koulussa kuriin, alennetaan koko koulu keharimaalaiseksi toopeiluksi, jotta keharit eivät toivon mukaan suutu ja häiriköi ja uskotaan, että näin ongelmat vältetään samalla, kun koko perseilykoulua aletaan kutsua 'ilmiöoppimisen' tyyssijaksi.

Tätä voisi verrata siihen, että autokoulussa ei enää ajettaisikaan autolla koska kehitysmaalaiset eivät halua noudattaa liikennesääntöjä vaan että sen sijaan istutaan puistonpenkillä imeskelemässä khattia ja tutustutaan 'elämyksellisesti' erilaisten automallien kuviin ja keskustellaan kiihkeästi siitä, millä autolla saa eniten pillua.

[Eino P. Keravalta]

No, eipä tässä mitään.

Pilataan nyt kokeeksi yksi sukupolvi ja uudistetaan systeemi sitten 20 vuoden kuluttua takaisin entiseksi, mutta paljon kurinalaisemmaksi. Pyydetään vaikka kiinalaisilta konsulteilta oppia kun ei itse osattu.

[Lalli IsoTalo]

^ Onko sillä Eliitilläkään kohta enää niin hauskaa, jos ympärillä on vain mädätettyjä hölmöjä ihmisiä ...

No on! Sun pitäis lukea enemmän amerikkalaisia survival-sivustoja, niin pysyisit paremmin kartalla siitä mitä on tulossa. Mäpäs briiffaan:

Ylimmän Globaalin EliittiVeljeskunnan (YGET) hauskuus alka vasta sitten, kun valtiojohdettu indoktrinointilaitos (koulu) ja YGET:n sponsoroima kulttuuri ovat tyhmentäneet kansakunnat kaikkialla sille tasolle, että vanha järjestys (omavaraisuus-säästäväisyys-perusperhe-kristinusko-kansallisvaltio) ei enää kiinnosta, tai ei ole mahdollinen.

YGETin opetussuunnitelmassa on tällaisia muutoksia vanhaan järjestykseen verrattuna:

- keskinäisriippuvuus omavaraisuuden tilalle
- velka säästäväisyyden tilalle
- valtion sosiaaliturva perheen tilalle
- maailmanvaltio kansallisvaltion tilalle

Maailmanfederaatio ei ole lopullinen tavoite, vaan keino lopullisen saavuttamiseksi.

Opetussuunnitelman viimeinen kohta maailmanuskonto, korvaa maailman kaikki muut uskonnot. Jotain pahaenteistä sieltä on kuulemma tulossa.   

[Siener]

Pannaanpa vielä huonommaksi!

Käsite "oppimisympäristö"?

Ymmärtääkseni korkeakouluissa se on joku nettialusta, malliin Moodle yms.

Kulmakarvojani nostin, kun luin yläasteen modernista oppimisympäristöstä: voidaan mennä esim. tutustumaan johonkin lähialueen huoltoasemaan ja sen toimintaan.

[Eino P. Keravalta]

Mitä 'oppimisympäristöön' tulee, olisi sangen valaisevaa arvon oppilaille käydä vaikkapa jossain no-go-paikassa havaitsemassa, miten 'monikulttuuri' siunaa yhteiskuntaa.

Tällainen retki tietenkin vain henkivartijoiden saattamana ja ( suvaitsevaisten ) vanhempien erityisluvalla.

Toki monilla oppilailla on jo omasta takaa monikulttuurista kokemusta.

[J. Lannan haamu]

Olen ollut yli kolme vuotta opettajana amk-tasolla sekä tietyissä yliopiston ja amk:n välisissä projekteissa, mutta opettanut myös lukiossa. Tuo ei ole paljoa eikä kauan mutta kyllä siinä käsitystä saa mistä on kyse. Olen ollut mukana opetussuunnitelmien kehittämisessä ja erityisesti nähnyt noiden Oppimisympäristöjen kehityksen.

- Iso osa opinnoista virtualisoidaan. Eli pannaan nettiin. Tätä perustellaan ties millä, mutta kyllä opiskelijoista huomaa että eivät hekään siihen niin paljoa luota. Ei siinä saa aikaan vuorovaikutusta ja on ne tosiaan irrallisia. En pidä lainkaan noista vaikka ne mukamas helpottaisivatkin teoriassa. Ongelma koulumaailmassa on muutenkin se että moniin asioihn uskotaan teoriassa ja ne voidaan perustella vaikka millä, mutta käytänössä ei se ihan niin ole. Sitä paitsi usein opiskelijat eivät todellakaan tiedä mikä heille on parasta! Etenkin kuin suurempi ja suurempi osa nykynuorista on hukassa.

- Sitten toinen homma kokonaan on noiden korkeakoulujen ja ylipäätään koulujen strategia. Monikulturismi tai kansainvälistäminen on integroitu sinne. Joskus 'opettajia' rekrytään bussiasemalta etenkin jos he ovat neekereitä ja vaikka suorittavat opintojaan yliopistoissa. Varsinkin amkeissa tuo neekereiden lisääminen on nyt kova juttu, siksi koska saavat jotain kansainvälistymispisteitä mitä enemmän heillä on ulkomaista työvoimaa. Tästä asiasta Jukka Hankamäki kirjoitti todella hyvin eli yliopistojen internatsismista, pakkokansainvälistämisestä.

- Ei se mokuttaminen välttämättä yksittäisillä kursseilla näy, mutta sen näkyy kaikessa siinä markkinoinnissa ja brändissä, fiiliksessä. Ylipäätään on täysin perseestä että eivät koulut ole enää mitään kouluja! Ne ovat juurikin jotain 'olouhuoneita' tai innovatiivisia älytiloja! Tämä perustuu siihen osittain, että kun ei keksitä millä tavoin substanssia lisätään niin aletaan luomaan hifiä kaikkeen metapaskaan. Sisällöt ovat jo hyviä ja toimintatavat hyviä, mutta kun koulutusorganisaatiot ovat feminisoituneita ja niiden tärkein funktio on progressiivisuus! Tuo on se kirosana erityisesti kouluissa, on pakko olla 'kehityksen kärjessä etunojassa', kuten se opettajaprofessori jonka nimeä en nyt muista sanoi.

- Suurin ongelma toki ovat peruskoulut, lukio ja yliopistot.

[Eino P. Keravalta]

Jopa vallanpitäjät ovat huomanneet koulujen jatkuvasti heikkenevän 'suorituskyvyn' samalla, kun syrjääntynyttä ainesta tuotetaan lisää kasvavin määrin.

On hitaasti herätty oppimisen kriisiin. On kuviteltu, että nykyinen metodologia ei voi enää tuottaa menestyviä ihmisiä jatko-opintoihin. Tämän on ajateltu johtuvan siitä, että maailma on muuttunut, median ja informaation käyttötavat ja tarjonta ovat muuttuneet tavalla, joka asettaa koululaitokselle uusia haasteita.

Kokonaan on sivuutettu se, että oppilasaines on mentaalisilta lahjoiltaan heikentynyt jo noin 20 vuotta. Tämä tosin pätee vain keskimääräisesti, sillä suomalainen aines on yhtä kelvollista kuin ennenkin, mutta alati kasvava kehitysmaalainen oppilasmateriaali laskee kollektiivista älykkyysosamäärää vääjäämättä. Tätä ei tietenkään voida tunnustaa, koska se olisi kultuurimarksilaisen maailmankäsityksen ja yleisen yhteiskuntafilosofian vastainen totuus: sen sijaan etsitään vikoja vaikka pulpettien asennosta tai jopa niiden olemassaolosta, kuten nyt tapahtuu.

Tämä kaikki olisi toki hupaisaa kiemurtelua, ellei kyseessä olisi lastemme tulevaisuus.

[guest8096]

No on! Sun pitäis lukea enemmän amerikkalaisia survival-sivustoja, niin pysyisit paremmin kartalla siitä mitä on tulossa. Mäpäs briiffaan: ...

Minä en survival-sivuja lue, koska ruokaa saa kaupasta ja uskon että kaikilla on hauskaa kulkea kukkaniityillä pilvenhattaroita katsellen eikä meihin tyhmistäminen enää tepsi, kun olemme huomanneet mistä on kysymys.

[Jaksuhali]

Tämä kaikki olisi toki hupaisaa kiemurtelua, ellei kyseessä olisi lastemme tulevaisuus.

Olen jo pitkään mietiskellyt, miten yksityiskoulut tulevat kehittymään Suomessa. Tuleeko niitä kenties lisää ja millaisia, millainen lainsäädäntö tulee olemaan niiden suhteen jne. Tiedossani on lähinnä jonkin sortin kristillisiä yksityisiä peruskouluja ja kansanopistolukioita ja sitten tietysti steiner-koulut. Jos jatkossa normaalit koulut ovat käytännössä steiner-kouluja ilman eurytmiikan tunteja, voisiko olla yksityiskouluina sellaisia, missä on pulpetit ja kunnollista opetusta ja kuria?

Sitaatissa syy, miksi mietiskelen. Onko järjellisille vanhemmille tulevaisuudessa joku vaihtoehtoinen koulu, mihin laittaa lapsensa, ja jos on, niin maksaako se ja mitä muita seurauksia valinnalla olisi?

muoks. Pakko lisätä, että tietoni steiner-kouluista ja -pedagogiikasta ovat hyvin rajalliset. Jos jotakuta loukkaa ehkä hieman ennakkoluuloinen asenteeni niin valistakoon.

[Mangustin]

Moni muukin on todennut, että perinteinen kirja on paras käyttöliittymä, joka on keksitty. Mutta luku- ja kirjoitustaidottomille uussuomalaisille pitää tietenkin olla jotain viihdettä ja mukavaa puuhastelua, jotta se porukka pysyisi jotenkin aloillaan.

Tablettiin ja e-aineistoon siirtymisessä on oppimistulosten heikkenemisen lisäksi se huono puoli, että se mahdollistaa reaaliaikaisen 1984 sensuurin sitä mukaa kun yhä useammista sanoista ja aiheista tulee kiellettyjä. Historian ja yhteiskuntatiedon e-kirjat ovat ilmeisimpiä editoitavia, ja vanhempien on mahdotonta pysyä kartalla opetussisällöistä, jotka voivat muuttua päivittäin. Painettujen kirjojen kanssa riitti että selasi kirjat läpi, merkkasi propagandakohdat ja piti keskustelu- ja tukiopetustuokion politisoituneista aiheista.

[VeePee]

Minulla on kaksi lasta. Toinen alakoulussa ja toinen yläkoulussa. Toisella on koulussa tabletti ja toisella chromebook. Kumpikaan lapsista ei tykkää noiden käytöstä opiskelussa vaan haluaisivat niiden tilalle perinteiset kirjat. Hassu lausunto lapsilta, jotka eivät vapaa-aikana mitään muuta tekisikään kuin näpräisi kännykkää, tablettia tai tietokonetta.

Jo 10 vuotias pystyy ymmärtämään koulunkäynnissä, että mikä hänelle on parhaaksi ja millä välineillä oppiminen on tehokkainta, helpointa ja johdonmukaisinta. Järjetöntä pakottaa vammaisiin sähköisiin ihan paskoihin oppimismateriaaleihin.

[Jaksuhali]

Tabletti koulussa on todella kallis lelu. ATK-opetusta pitäisi kehittää ja ehkä määrääkin lisätä, että jokainen peruskoulusta valmistuva osaisi edes kirjoittaa asiallisen sähköpostin ja liittää siihen asiallisen työhakemuksen ja CV:n. Ei ole itsestäänselvää "diginatiiveille", joiden digiys saattaa hyvinkin rajoittua älypuhelimella ja tabletilla leikkimiseen :/

Ärsyttää se, miten Suomi on olevinaan jokin tietotekniikan edelläkävijä, mutta todellisuudessa vain hassataan hirveitä määriä rahaa turhiin laitteisiin, kun taas opetuksen taso laskee. Miksi dokukamera joka luokkaan? Miksi tabletti joka lapselle? Sitten opettajia lomautetaan ja varsinkin ammattikouluissa oppimisen esteeksi tulee lähiopetuksen puute.

Joskus vielä hehkutettiin sitä, että kouluissa aletaan opettaa koodaamista. Hyvä jos opetetaan. Siihen ei kyllä tabletti auta, eikä mihinkään muuhunkaan järkevään, vaan ne kouluissa jo olevat pöytäkoneet ovat se, mitä olisi hyvä osata käyttää.

[Eino P. Keravalta]

http://www.is.fi/perhe/art-2000005350672.html

'Digiloikka' saa kritiikkiä lukiolaiselta:

Toisen vuoden lukio-opiskelija kertoo valitsevansa paperikirjan e-materiaalin sijaan.

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla toisen vuoden opiskelija kertoo olevansa täysin kyllästynyt digiin.

Helsinkiläinen Sanna Pennanen kertoo työskentelevänsä jatkuvasti tietokoneella. Esimerkiksi osassa oppiaineita oppimateriaalina on vain digikirja. Tämä kuitenkin johtaa silmien väsymiseen.

– Valintani on paperikirja: sitä on kiva pidellä sopivan etäisyyden päässä silmistä. Paperin koskettaminen on luonnollista ja rauhoittavaa verrattuna välkkyvään näyttöön. Miksi en saa samaa kokemusta opinnoissani?

Suomen koulut siirtyivät vuosi sitten uuteen tietokoneiden käyttöä lisäävään opetussuunnitelmaan.

Huhtikuussa uutisoitiin uuden opetussuunnitelman jakavan opettajien mielipiteet.

Digitaalisuus ei näy pelkästään lukio-opetuksessa. IS kertoi esimerkiksi toukokuussa, kuinka Iisalmi on ottanut digiloikassa jättiharppauksen. Pian kaikilla ekaluokkalaisilla on iPadit ja viidesluokkalaisilla kannettavat.

Linkistä lisää.

[Eino P. Keravalta]

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005393302.html

Lisää kritiikkiä pakkomielteiselle digimanialle:

Oppilaiden, vanhempien ja opettajien enemmistö alkaa turhautua haittoihin, joita digisekoilu aiheuttaa koulun arjessa

Perinteiset kirjat, opettajan ja oppilaan kasvokkainen kohtaaminen ja opettajan puhe leimataan menneen ajan reliikeiksi.

Sankarikoulu on se, joka ­kaataa väliseinät ja hankkii ­säkkituoleja ja tabletteja. Sankari­opettaja ei oikeastaan ole opettaja vaan jonkinlainen ohjaaja tai peräti kaveri. Oppilaat opettavat itseään, mikä on nykysuomeksi "flipped learning".

Uutta opetusalan ammattitaitoa on osata käyttää Moodlea, Fronteria, Smartboardia, Chromebookia, Powerpointia ja html-ohjelmointia. Yliopistot ja varsinkin yritykset tarjoavat ­auliisti täydennyskoulutusta. Missä ovat vaatimukset oman tieteenalan ajankohtaisen keskustelun seuraamisesta? Entä oman puhetaidon tai äänen­käytön kehittämisestä?

Linkistä lisää.

[JohanNyt]

^ Ai että modernien operusvälineiden käyttö on niin rankkaa, ettei opetuksesta tule enää mitään? Mun 5-kymppinen sukulainen kyllä keskittyy ihan siihen alaan, mitä opettaa ja laittaa opetusmateriaalit moodleen, näyttää niitä powerpointilla (miten nykyään joku pitää pp:tä jonain digitalisaationa?) ym. Mutta joillekin on helppoa ja muilla ei ole motivaatiota.

[Hermit]

Nimim. Linnava skepuloi HS:n pääkirjoituksen kommenteissa (panovirhe alkuperäinen):

Uudistusten on tarkoituskin heikentää oppimistuloksia.
Kun koululaitokseen ei enää luoteta ja sitä ei arvosteta voidaan se yksitykstää.

En usko tässä olevan takana mitään suunnitelmallisuutta, mutta kyllähän tässä muodostuu ilmiömäisen loistava markkinarako taholle, joka sen aikanaan vain vaivautuu ottamaan.

Perinteinen, vanhan ajan koulu! Oppikirjat ja liitutaulu! Luokkahuoneet! Ei tietokoneita! Lukukausimaksu vain x€/vuosi. Ilmoittaudu tästä!

[Vapautus]

Nimim. Linnava skepuloi HS:n pääkirjoituksen kommenteissa (panovirhe alkuperäinen):

Uudistusten on tarkoituskin heikentää oppimistuloksia.
Kun koululaitokseen ei enää luoteta ja sitä ei arvosteta voidaan se yksitykstää.

Oppimistulosten heikentäminen paha. Voittoa tuottavien yksityiskoulujen perustaminen hyvä.

[Eino P. Keravalta]

^ Ai että modernien operusvälineiden käyttö on niin rankkaa, ettei opetuksesta tule enää mitään? Mun 5-kymppinen sukulainen kyllä keskittyy ihan siihen alaan, mitä opettaa ja laittaa opetusmateriaalit moodleen, näyttää niitä powerpointilla (miten nykyään joku pitää pp:tä jonain digitalisaationa?) ym. Mutta joillekin on helppoa ja muilla ei ole motivaatiota.

Kysymys kuuluukin, miksi korjata jotakin, mikä ei ole rikki - ainakaan niin pahasti kuin korjaus.

Jos oppilaat laitetaan opettamaan itseään ja toisiaan, voi arvata, että perseelleen menee. Varsinkin kun oppilasaines kehitysmaalaistuu kaiken aikaa, mikä taas puolestaan vaatisi päinvastoin entistä enemmän kuria, auktoriteettia ja säännönmukaisuutta.

Elämysopetus eli fiiliskoulu sopii vain joillekin poikkeusyksilöille: muut tarvitsevat selkeitä rakenteita, auktoriteettia ja hierarkiaa rangaistuksia unohtamatta.

[Eino P. Keravalta]

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711112200526340_u0.shtml

Uusi opetussuunnitelma saa jälleen painavaa kritiikkiä, tällä kertaa Helsingin yliopiston tutkijalta Jari Salmiselta.

Salmisen mukaan huolellisesti suunnitellusta, tarkasti ohjatusta sekä systemaattisesti kehitetystä peruskoulusta on vain muisto jäljellä koska koulut ovat joutuneet innovaatiopuheen, epämääräisen opetussuunnitelmareformin sekä monien samanaikaisten hanke- ja muutosprosessien kohteeksi.

Salminen sanoo, että kouluissa tehdyt uudistukset eivät ole perustuneet kunnolliseen ja pitkäkestoiseen empiiriseen testaukseen. Sen sijaan on edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten.

Kouluhistorian tutkija Salminen listaa nykyongelmat: Käytännössä kaikki tarkastus- ja ohjausjärjestelmät on kouluista purettu. Opetusmateriaaleja ei valvo enää kukaan. Opettajien työn säännöllinen seuraaminen ei kuulu enää rehtoreiden vastuualueeseen. Systemaattista arviointia ei tehdä. Arviointi on muuttunut yhä tulkinnan-varaisemmaksi, kun perinteisestä arvostelusta on luovuttu. Oppikirjoista on kehotettu luopumaan.

Linkistä lisää.

On hirvittävää, että uhraamme kokonaisia sukupolvia tällaisen trendikkääksi koetun tivolikoulun vuoksi. Valveutunut maallikkokin näki heti alusta saakka, että luvassa on suuria ongelmia. Unelmahötössään ja omissa kuplissaan skoolailevat päättäjämme eivät taaskaan olleet tilanteen tasalla, vaan lähtivät innolla ajamaan koulu-uudistusta, joka ei perustunut tutkittuun tietoon vaan typeriin trendeihin.

[guest8096]

Mutta kun tämä on tätä päivää...

[Eino P. Keravalta]

Mutta kun tämä on tätä päivää...

Niin. Kun halutaan olla edistyneitä ja elää 'tätä päivää'. Halutaan muutosta muutoksen vuoksi, että tulisi sellainen olo, että kovasti ollaan tehty ja saatu sulkia hattuun ja nimiä historiaan. Ja tietysti lisää rahaa budjettiin ja lisää alaisia ja lisää oman tärkeyden tuntua - vähät siitä, vaikka kaikki menisikin lopulta päin helvettiä: sitähän ei voi edes uskoa kun elää omassa kuplassaan samanhenkisten, selkääntaputtelevien tollojen kanssa.

On aivan varma, että tämä nykyinen opetussuunnitelma tullaan purkamaan viimeistäkin kiveä myöden. Se pitäisi tehdä välittömästi alkaen ensi maanantaina, mutta todennäköisesti tällä pölvästisuunnitelmalla mennään vielä 20 vuotta kehnoin tuloksin etsien syytä epäonnistumiseen kaikkialta muualta kuin sieltä, missä se on eli suunnitelmasta itsestään: ei haluta uskoa, että ihminen ei olekaan sellainen otus kuin kulttuurimarksilaisten utopiat luulevat.

[guest14935]

Unelmahötössään ja omissa kuplissaan skoolailevat päättäjämme eivät taaskaan olleet tilanteen tasalla, vaan lähtivät innolla ajamaan koulu-uudistusta, joka ei perustunut tutkittuun tietoon vaan typeriin trendeihin.

Vaikuttaa tosiaan olevan vähän kaikessa samainen kehnontamisen kulttuuri nykyisin. Jos sitä olisi vain jossain yksittäisessä asiassa, se olisi korjattavissa ihan sillä että siihen yksittäiseen asiaan vaihdettaisiin tekijät, mutta tämä on itsessään poliittisessa kulttuurissa jo. Parempaa ei haluta, pyrkimistä osaamiseen ei ole.

[guest14935]

Nimim. Linnava skepuloi HS:n pääkirjoituksen kommenteissa (panovirhe alkuperäinen):

Uudistusten on tarkoituskin heikentää oppimistuloksia.
Kun koululaitokseen ei enää luoteta ja sitä ei arvosteta voidaan se yksitykstää.

En usko tässä olevan takana mitään suunnitelmallisuutta, mutta kyllähän tässä muodostuu ilmiömäisen loistava markkinarako taholle, joka sen aikanaan vain vaivautuu ottamaan.

Perinteinen, vanhan ajan koulu! Oppikirjat ja liitutaulu! Luokkahuoneet! Ei tietokoneita! Lukukausimaksu vain x€/vuosi. Ilmoittaudu tästä!

On tämä yksityistäminenkin trendinä ollut pitkään. Suomi vain varsin pieni väkiluvultaan, ei ole mitenkään sanottu että ne yksityiskoulut tulisivat olemaan nykyisiä julkisia parempia keskimäärin. Rahalla saanevat paremmat opettajat mutta mistä löytyy riittämiin maksukykyisiä vanhempia. Helsingin ulkopuolella ovat vähissä. Nythän terveydenhoidon yksityistämisenkin ovat laittamassa valtion maksettavaksi. Samaan aikaan kun ottavat lisää velkaa.

[Eino P. Keravalta]

Unelmahötössään ja omissa kuplissaan skoolailevat päättäjämme eivät taaskaan olleet tilanteen tasalla, vaan lähtivät innolla ajamaan koulu-uudistusta, joka ei perustunut tutkittuun tietoon vaan typeriin trendeihin.

Vaikuttaa tosiaan olevan vähän kaikessa samainen kehnontamisen kulttuuri nykyisin. Jos sitä olisi vain jossain yksittäisessä asiassa, se olisi korjattavissa ihan sillä että siihen yksittäiseen asiaan vaihdettaisiin tekijät, mutta tämä on itsessään poliittisessa kulttuurissa jo. Parempaa ei haluta, pyrkimistä osaamiseen ei ole.

Tämä on totta.

Nykyisin kuuluu esimerkiksi hokea, että 'monikulttuurisuus on rikkaus'.

Poliitikkomme, tutkijamme, viranhaltijamme tai näkyvät mielipidevaikuttajat eivät kuitenkaan ole avoimesti pohtineet, mitä monikulttuuri tarkoittaa ja miksi se olisi rikkaus: mitään älyllistä aktiviteettia ei teeman ympäriltä ole virinnyt, ellei lukuun oteta kansan syviä rivejä tai Homman kaltaisia nettitoimijoita.

Sen sijaan kansakunnan kerma ajaa sammutetuin valoin kykenemättä kyseenalaistamaan mitään, samalla hokien mantraansa ja taputellessaan toisiaan selkään siinä, missä haukkuvat kaikki eri mieltä olevat rasisteiksi, fasisteiksi, natseiksi, ihmisyyden vihaajiksi ja ali-ihmisiksi, joilla ei ole oikeutta edes elää.

Tällainen läpiummehtunut, anti-intellektuaalinen kulttuuri on maassamme vallalla: sokeat taluttavat sokeita ja jos joku näkevä erehtyy vähän neuvomaan, hänet sakotetaan hiljaiseksi.

[Pieni Maailma]

Tämän Hesarin uutisen innoittamana kävin lukaisemassa opetushallituksen sivuilta vuoden 2016 varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
Sieltähän löytyykin vaikka mitä tuttua huttua.

Esimerkkinä mainittakoon seuraava kohta.

Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja kehitetään siten, että ne vahvistavat yhdenvertaisuutta
ja sukupuolten tasa-arvoa. Tämä mahdollistaa perinteisten sukupuolistereotypioiden rikko-
misen. Oppimisympäristöissä edistetään lasten kielellistä kehitystä ja kielitietoisuutta sekä
tuodaan näkyväksi kulttuurista moninaisuutta.

Muutamia sekalaisia hajatelmia Hesarin uutisen ja ennen kaikkea tuon varhaiskasvatussuunnitelman perusteella.

1) Riippumatta siitä, mitä maailmankatsomusta itse kukin edustaa, pidän käsittämättömänä ajatusta siitä, että Hesarin uutisoiman muutoksen myötä varhaiskasvatus muka muuttuisi jotenkin sitoutumattomaksi. Todellisuudessa tässä siirrytään perinteisestä suomalais-sosdem-evlut mallista kohti tätä nykyaikaista monikulttuuri-liipalaapa-taisteluhelikopteri -mallia. Sellaista kasvatusta ei voi ollakaan, mikä ei sitoutuisi johonkin ajatusmaailmaan, maailmankatsomukseen tai näkymykseen.

2) Missä kohtaa tavallisella kansalaisella on / oli mahdollisuus vaikuttaa tähän muutokseen? Vaaleissako? Moniko ehdokkaista kampanjoi tai meni läpi kasvatukseen ja opetukseen liittyvillä teemoilla? Opetushallituksen viskaalit tekevät muiden ihmisten lapsia koskevia päätöksiä ilman minkäänlaista demokraattista kontrollia.

Juu, löytyyhän meiltä sellainen valiokunta kuin sivistysvaliokunta, mutta kun katsoo sen nykyistä kokoonpanoa, niin jäljet johtavat sylttytehtaalle.

3) Nykyinen suomenkieli on rikki. "Stereotypia" sanaa käytetään merkityksessä liioitteleva, kärjistävä, yksinkertaistava, kaavamainen, jäykkämuotoinen, tai pahimmillaan sitä yritetään käyttää sanan "väärä" tai "epätosi" synonyyminä.

Stereotypia merkitsee kuitenkin kirjaimellisesti vahvaa, lujaa, kiinteää käsitystä jostain.

[guest14935]

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711132200529441_pi.shtml

Asiantuntijoiden karu arvio paljastaa: Näin Suomi on murskannut koulujärjestelmänsä

Koulujen sisälle on Lehtisen mukaan rakentunut epävirallinen tasokurssijärjestelmä, jossa oppilaat ohjataan suoritustasonsa mukaisesti eritasoisiin rinnakkaisluokkiin.

Syytä olisi järjestelmää muuttaa niin että se toimii aineitten mukaan. Tällöin jossain yhdessä aineessa hyvä joka ei ole perinteinen suomalainen renessanssinero, voisi menestyä omassaan, pitkällekin.

Hommaan artikkeli sopii siksi että sieltä jotain on unohtunut.

[Skeptikko]

Sanalliset arviot syrjäyttäneet numerotodistuksia peruskouluissa – moni toivoo numeroiden antamista nykyistä varhemmin
https://yle.fi/uutiset/3-9966281

Koulutodistusten numeroarviot ovat pikku hiljaa saaneet tehdä tilaa sanallisille arvioille. Nyt peruskoululainen saa ensimmäisen numerotodistuksen keskimäärin neljännellä tai viidennellä luokalla, lukuisissa kouluissa myöhemminkin, etenkin Helsingissä.

Monen mielestä numerotodistus olisi paikallaan jo aiemmin. Yksi aikaistuksen kannattaja on tunnettu kirjailija ja opettaja Arno Kotro Helsingistä.

– Ehdotukseni on, että käytetään numeroarviointia vaikka neljänneltä luokalta lähtien ja arvosanan kylkeen kirjoitetaan selkosuomella sanallista palautetta varsinkin siitä, miten voisi vielä petrata osaamista. Sanallista arviointiahan sitä paitsi annetaan matkan varrella koko ajan, Kotro kolumnoi Tieto ja trendit -asiantuntijajulkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Kotro ihmettelee etenkin pääkaupungin "edistyksellisiä alakouluja", joissa on kokonaan luovuttu numeroista ja tilalle tarjotaan "monipuolista sanallista arviointia".

– Se kuulostaa hyvältä, mutta todellisuus on kovin epämääräinen. Kun vanhemmilta kysyy, miten lapsen koulu menee, vastaus voi olla "enpä oikein tiedä".

Kotro kertoo tunteneensa olonsa hämmentyneksi, kun hän selasi neljäsluokkalaisen saamaa tuhtia arviointinivaskaa.

– Päällimmäisenä oli perinteinen todistus, mutta sen infoarvo jäi lähelle nollaa: kaikkien oppiaineiden kohdalla luki ykskantaan "hyväksytty".

[Siili]

Niin, yläkoulussa alkaa olla myöhäistä itkeä, jos huomaa että oman Janipetterin matikka onkin kuutosen tasolla ja perusta heikko uuden oppimiselle. Lukioonkaan ei välttämättä ainakaan pk-seudulla pääse, kun ne pari yllätyskutosta/seiskaa vetävät keskiarvoa ikävästi alaspäin.

Noita kutosia/seiskoja ei välttämättä tule, jos osaa valita tarpeeksi huonon koulun/luokan.  Kun opettaja kuitenkin arvostelee luokan suoritustason mukaan, pelkän yhteen- ja vähennyslaskun karkea hallinta voi rupuluokassa tuoda jopa kasin matikasta.

[internetsi]

^

– Yhteyttä ottavat kaikkiin uskontokuntiin kuuluvat, mutta kyllä enimmäkseen liikkeellä ollaan ihan luterilaisista lähtökohdista.

Ja Reporadio löytää taas syyllisen eli pottunokkaiset luterilaiset.

Aikanaan eräs entinen pitkäaikainen katolinen puoluejohtaja ja nykyinen rivijäsen kummasteli sitä, että ortodoksina tai katolisena saa ihan vapaasti vastustaa naispappeutta, mutta luterilaisena ei voi. Sama on nähtävillä tässäkin. Jos änkyräluterilainen, joka ei ole edes perusasteeltaan mitään verrattuna vaikka muihin kristillisiin suuntauksiin, vaatii jotakin, niin se on kauheaa. Kun huomattavasti radikaalimmat musut taas vaatii samaa, niin se on vaan monikulttuuria, rikkaus ja voimavara.

[duc]

Erään biologianopettajan vuodatus OPSista:

Opettaja sanoo suoraan: "Joissain alakouluissa tilanne on sietämätön"

Jarkko Nikkilä on kahden koululaisen isä ja peruskoulun biologian opettaja. Hänestä uusi opetussuunnitelma (OPS) ilmiöoppimiseen on loistavaa tekstiä, ja uuden teknologian käyttö opettamisen tukena hieno juttu.
- -
Esimerkiksi uuden OPSin mukaan oppilaista tulee oppijoita, jotka tarttuvat innokkaasti annettuihin tehtäviin ja osaavat itse arvioida omaa opiskeluaan ja sen edistymistä.

– Käytännössä se on kuitenkin opettaja, joka käy jokaisen oppilaan kanssa arviointikeskustelussa läpi sitä miten on mennyt.

Uudelle ilmiöpohjaiselle oppimiselle on raivattava tilaa, joten opettajat joutuvat päättämään, mitä sisältöjä kurssista jätetään opettamatta.

– Tuntuu pahalta, kun sellaisia asioita, joita itse pitää erittäin tärkeinä, ei kerta kaikkiaan ehdi opettamaan.

– Jo ennestään tuntikehykseltään leikatuille kursseille yritetään lisätä hienoja tavoitteita ja laajempia ilmiöitä kokoavia ilmiöitä, mutta pelkään että ilmiöiden ymmärtämisen tavoittelu tarkoittaa perustaitojen ja tietojen huonompaa oppimista. Ei kokonaisuuksia pysty ymmärtämään, ellei osaa ja ymmärrä mitkä osaset kokonaisuuden muodostavat ja miten ne toimivat.
- -
– Opettajat toimivat yhä enemmän lasten huoltajina, psykologeina, avustajina, erityisopettajina, tuen tarpeen arvioijina, sosiaalityöntekijöinä, terveydenhoitajina. Yhä suurempi osa työstä menee erilaisissa palavereissa istumiseen, oppimisvaikeuksien puimiseen, loputtoman lomakemäärän täyttämiseen. Uuden OPSin tuomaa lomakkeiden tulvaa joku kollega kuvaili sanoin "byrokratiahelvetti"
- -

Vielä kun tähän lisää mokutuksen ja mamuoppilaiden tuomat haasteet, jään kysymään, ehtiikö opettaja perustyötä tehdä ollenkaan?