Uusi opetussuunnitelma 2016

[Skeptikko]

Professori peruskoulun opetussuunnitelmasta: "Lasten pitäisi ilmeisesti opettaa toisiaan"
https://yle.fi/uutiset/3-10062762

Lapset jakautuvat peruskoulun uuden opetussuunnitelman mukaan kahteen kastiin, voittajiin ja häviäjiin, väittää Ylen aamu-tv:ssä vieraillut emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.
...
Peruskoulun uusi opetussuunnitelma on herättänyt voimakasta kritiikkiä. Se otettiin käyttöön toissa syksynä. Opetussuunnitelmassa korostetaan lapsen itseohjautuvuutta.

– Enää ei puhuta tasa-arvosta (peruskoulussa), kuten aiemmin, Helsingin yliopiston psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo.

Hän viittaa koululaisten eriarvoisuuden lisääntymiseen. Nykyjärjestelmässä pärjäävät ne, joiden vanhemmat ovat koko ajan mukana lastensa koulunkäynnissä.
...
Syrjäytymisen siemen on kylvetty
Uusi opetussuunnitelma on emeritaprofessorin mukaan täynnä hienoja tavoitteita, joita kukaan ei sinänsä vastusta.

– Kaikki ovat itseohjautuvuuden ja määrätietoisuuden kannalla, mutta asiasta puuttuu sellainen tarkastelu, että mihin minkinikäisen lapsen aivot ovat valmiita.

Peruskoulun opetussuunnitelmassa on Keltikangas-Järvisen mukaan myös toinen ristiriita: lapsille annetaan koulussa tavoitteita, mutta se miten niihin päästään, jää opettamatta.
...
Itseohjautumisten korostaminen peruskoulun opetussuunnitelmassa saa Keltikangas-Järviseltä kyytiä. Hän muistuttaa, että itseohjautumisen edellyttäminen koko ikäluokalta on väärin.

– Opetussuunnitelma asettaa tavoitteita ja edellyttää, että lapsi toimii tällä tavalla. Ne lapset ovat hukassa, jotka eivät ole siihen valmiita.
– Siitä saattaa löytyä tällainen syrjäytymisen ensimmäinen siemen, Keltikangas-Järvinen toteaa.

Hän ihmettelee, mihin aikuisia oikein tarvitaan, jos lapset voivat opettaa toinen toistaan.
...
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteella lapselta odotetaan itseohjautuvuuden lisäksi myös sisäsyntyistä motivaatiota.

– Siinä ei ajatella, että lapselle pitäisi opettaa näitä valmiuksia, vaan lapsi tulee kouluun niiden kanssa.

– Nämä asiat ovat ongelmia vielä yliopistotasollakin, professori paukauttaa.

Professori muistuttaa, että motivaatiota pitää opettaa, eikä se ole annettu asia, jonka lapset tuovat mukanaan kouluun.
Hän ei myöskään niele poikien ja tyttöjen oppimiserojen tasausyrityksiä. Pojille tarjotaan yhä enemmän digitaalisia viihdykkeitä, kuten tietokoneilla pelaamista.

– Poikien ongelmat koulussa liittyvät keskittymiskyvyn, motivaation ja pitkäjännitteisyyden puutteeseen. Tällainen viihtymisen elementti ei lisää niitä.

– Motivaatio ei synny siitä, että lapsesta on ollut hauskaa tehdä jotain tietokoneella tunnin aikana.
...
perusteella Suomen sija on pudonnut parhaista vuosista, ja tyttöjen ja poikien erot oppimisessa ovat kasvaneet.
Professori ihmettelee, miksi tuloksista syyllistettiin heti vanhemmat.

Tuloksista kävi myös ilmi, että erot maahanmuuttajataustaisten lasten ja kantasuomalaisten olivat suuria.

– Siinä on ihan selvä yhteys, koska maahanmuuttajataustaiset eivät ole selvillä koululaitoksestamme, eivätkä osaa siksi ohjata lastensa koulunkäyntiä.
– Tämä todistaa sen, että lasten kotitausta vaikuttaa liian paljon lasten koulumenestykseen, Keltikangas-Järvinen sanoo.
Hän toivoo, että peruskoulun opetussuunnitelmaan liittyviä ongelmia alettaisiin ratkoa.

[Emo]

Liisa Keltikangas-Järvinen on erittäin viisas ja täyspäinen nainen; on vaikea ymmärtää että noin fiksu ja normaali professori edes on olemassa ja vieläpä psykologian laitoksella!
Eläkkeellähän hän jo nykyään on.

Tuo mitä Keltikangas-Järvinen sanoo nykyisestä opetussuunnitelmasta, sen allekirjoitan omakohtaisten kokemusteni ja lapseni kokemusten perusteella täysin.
Lapset ovat lähes heitteillä, leikitään tietokoneilla ja vaikka on wilmat ja kännykät ja kaikki, niin kukaan ei tunnu tietävän mitä on läksynä tai milloin on kokeet. Sitä penskat sitten pohtivat luokan WhatsApp-ryhmässä.
Osa opettajista käyttää wilmaa, osa ei merkkaa sinne ikinä läksyjä tai koealueita.
Yksi opettaja saarnaa Trumpin pahuudesta, toinen luennoi omasta vähemmistötaustastaan, kolmas lontustaa sateenkaarihupparissa ... Luokan pojat tuntuvat olevan luonnostaan nuivia. Ja jälki-istunnossa viikottain.

Kirjoissa on nykyään tärkeintä, että ne pysyvät tahrattomina seuraavan vuoden oppilaille. Annoin omalle lapselleni männä viikolla luvan käyttää yliviivaustussia kirjaan kokeeseen lukemisen yhteydessä, koska hänen lukutekniikkansa vaatii sen, kuten omakin lukutekniikkani muinoin vaati, että saan yliviivata, alleviivata ja tehdä marginaaliin merkintöjä! Käyn reksille sanomassa että ostan kirjan, tilatkoon uuden puhtaan tilalle mutta haluan että kirjat ovat lapseni opiskelua varten eikä lapseni ole kirjan vartija, jonka tehtävä on huolehtia kirjan säilymisestä upouuden veroisena läpi lukuvuoden.

Itse osallistun paljon lapsen koulunkäyntiin, ja olen monesti miettinyt että miten ne lapset selviävät, joiden äiti ei opeta, miten esim. luetaan kokeisiin etc. Mitään opiskelutekniikkaa noille ei ole opetettu. Olen itse selittänyt, miten suunnitellaan vaikkapa kokeeseen lukeminen, että päivät riittävät eikä päiväkohtainen luku-urakka kasva liian suureksi.

e. Meillä sai päättää, milloin haluaa open kanssa kehityskeskustella, niin en merkannut mitään kohtaa, jätän väliin lätinät, sanoin että ottavat yhteyttä jos on jotain ongelmia, ja jos kaikki sujuu niin mitäpä sitä puhumaan. En vaan jaksa kun harrastuksissakin on jo nykyään kehityspalaverit joissa pohditaan vahvuuksia ja heikkouksia ja kun ne on kutakuinkin selvät niin jätän senkin ajan muille. Turhia rutiineja, mahtaako tuokin palaveeraamisen tarve johtua uudesta OPSista? Lapsi tykkää numeroarvostelusta, siitä saa selkeimmän palautteen.

[Ägräs]

Tuo siinä on taustalla: pudotetaan kaikkien paitsi kultalusikka suussa syntyneiden kokoomushännystelijöiden tai kotiopetukseen erityisesti panostavien vanhempien lapset kelkasta luokassa vallitsevalla monikulttuurihäirinnällä ja opetuksen muuttamisella laaduttomaksi.

[Emo]

Tuo siinä on taustalla: pudotetaan kaikkien paitsi kultalusikka suussa syntyneiden kokoomushännystelijöiden tai kotiopetukseen erityisesti panostavien vanhempien lapset kelkasta luokassa vallitsevalla monikulttuurihäirinnällä ja opetuksen muuttamisella laaduttomaksi.

Miksi kulttuurimarxilaiset kommunistit tekevät tämän?

Toisaalta nykyään on tarjolla tukiopetusta vissiin rajattomasti kaikille. Hämmästyin kovasti, kun lapsi oltuaan neljä päivää pois koulusta sairauden vuoksi kertoi kouluun palattuaan olleensa matematiikan tukiopetuksessa 
No se minulle kelpaa että lapsi saa tukiopetusta, mutta itse en saanut kouluaikanani (peruskoulun olen käynyt) tuntiakaan tukiopetusta, piti olla minun kouluaikoina tosi huono oppilas että tukiopetukseen pääsi. Nyt sinne näköjään pääsee ysin oppilas oltuaan muutaman tunnin pois koulusta.
No, nytpä ei sitten omin voimin tarvitse enää oppia ITSE tekemään edes rästitehtäviään!!!

[Jaksuhali]

Miksi kulttuurimarxilaiset kommunistit tekevät tämän?

Ilmeisesti koulussa opettajan antama opetus olisi rakenteellista väkivaltaa. Tieto ja sivistys löytyy jokaisen omasta sydämestä, kun vain tarpeeksi omaa napaansa kaivelee.

[kelloseppä]

Tuo siinä on taustalla: pudotetaan kaikkien paitsi kultalusikka suussa syntyneiden kokoomushännystelijöiden tai kotiopetukseen erityisesti panostavien vanhempien lapset kelkasta luokassa vallitsevalla monikulttuurihäirinnällä ja opetuksen muuttamisella laaduttomaksi.

Kyllä hyviin yksityiskouluihin rahaa riittää muillakin kuin suurkokkareilla. Mutta toki juuri eriyttäminen hyviin ja täysin kelvottomiin kouluihin ja sitä kautta käytännön reaalimaailmassa perinnöllissen "rälssin" luominen on täysin tietoinen tavoite.

He, joita asia kiinnostaa, ovat jo "rälssin" sisällä ja he, joita asia ei kiinnosta, saavat pysyä "rälssin" ulkopuolella. Tämä on kupletin juoni kärjistetysti.

Milloin PS ottaa aiheen painavampaan asemaan puolueohjelmassaan?

Uskallan väittää, että tämä asia on haittamaahanmuuton jälkeen piroriteettijärjestyksessä toinen. juuri sen vuoksi, että sen mekanismi on luonteeltaan hyvin samankaltainen kuin haittamaahanmuuton; kun kriittinen massa on saavutettu, asianlaidan korjaaminen on sievin keinoin täysin mahdotonta.

On myös huomattava, että "rälssi" puystyy positiivisen säätykierron, jopa vain sellaisen lupauksella, avulla hiljentämään ja tekemään vaarattomaksi useimmat tämän kehityksen vastustajat. Tämä tulee olemaan entistä yleisempi lahjonnan muoto tulevaisuudessa kaikille asiantilan jollakin tavoin haastamiseen kykeneville yksilöille. Kukapa ei ajattelisi lastensa parasta ja siten myös toimisi lastensa parhaaksi?

Toivottavasti pystyin vastaamaan nim. Emon esittämään kysymykseen: tietämättömien ja tietoa janoamattomien ihmisten hallitseminen on tavattoman paljon helpompaa kuin itsenäiseen ajatteluun kykenevien tietoa omaavien ja tietoa lisää haluavien ihmisten hallitseminen.

[JJohannes]

Kokoomus vastusti kiihkeästi peruskoulua 60-luvulla. Nyt on tullut aika korjata tuo "historiallinen vääryys" Sannin johdolla.

[Aina]

Pääsin/ jouduin tänään seuraamaan yhden erityisluokan touhuja. Ei mikään rikastettu alue vaan ihan hyvintoimeentulevien kansalaisten asuttama kaupunginosa. Toki e-oppilaat tuodaan sinne koulutakseilla ja eräs Afrikan rikastus näkyi lähtevän kotiin ihan privaattitaksilla isänsä saattamana. Siihen lienee syynsä (ei osaa käyttäytyä koulutaksissa, joten palkitaan yksityistaksilla sen sijaan, että joutuisi käyttämään bussia).

Oppilaita oli 10 kpl, joista peräti kaksi (2) suomalaista alkuperää, loput tuontitavaraa. Siis 80 prosenttia ulkomaalaisia. Huom erityisoppilaspaikoista on pulaa. Mihin ne suomalaiset erityisopetusta tarvitsevat lykätään? No tietysti yleisopetuksen luokkiin joko häiriköimään tai syrjäytymään kunnolla, kun ei pysty seuraamaan opetusta eikä saa tarvitsemaansa yksilöllistä ohjausta. Rasismin muoto se on tämäkin, tosin kohdistuu kantasuomalaisiin, joten sitä ei lasketa.

[Eino P. Keravalta]

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804172200883546_u0.shtml

Itä-Helsingissä ala-asteen erityisluokanopettajana työskentelevä Elina Tuomi, 31, kirjoittaa uusimmassa blogikirjoituksessaan suomalaisen tasa-arvoisen peruskoulun olevan pelkkä vitsi.

Hän kertoo blogissaan olevansa kyllästynyt puhumaan tasa-arvoisesta, antirasistisesta koululaitoksesta, jossa Suomen parhaat opettajat tekevät maailman parasta opetustyötä arvokkailla digivälineillä ja kahmivat ykköspaikkoja kansainvälisillä mittareilla. Näin ei hänen mielestään ole.

..itkua silmästään vääntävät pedagogit repivät viimeisiä jaksamisen rippeitä huonosti järjestettyjen atk-laitteiden keskellä, toimimattoman sosiaalihuollon ja väsyneiden huoltajien ristipaineessa, jossa maailman absurdein opetussuunnitelma eriarvoistaa aivan uskomattomalla tavalla ison osan tämän maan tulevaisuutta..

Hän ihmettelee, milloin opettajien ( .. ) väkivallan uhasta tuli normaalia ja osa arkea.

Linkistä lisää 'ilouutisia'.

[Jorma Teräsrautela]

Opetushallituksen työryhmä on vääntänyt peruskoululle monikulttuurista arvoperustaa.  Opetussuunnitelman (2014) luvussa "Perusopetuksen arvoperusta" on oma luku monikulttuurisuudesta, joka kuuluu seuraavasti (numerot lisätty kommentointia varten):

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

(1)   Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle.
(2)   Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa.
(3)   Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan.
(4)   Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

(5)   Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.

Otsake ilmaisee, että "monikulttuurisuudesta" on luovuttu, tilalla on "kulttuurinen moninaisuus". Onkohan vanha sana päässyt tahrautumaan julkisessa keskustelussa? Alla muut kommentit (numerot viittaavat virkenumerontiin).

(1)   Enää ei siis ole suomalaista kulttuuriperintöä, on moninainen suomalainen kulttuuriperintö.

(2)   Se ei syntynyt esivanhempien työllä, vaan vuorovaikutuksella muihin kulttuureihin.

(3)   Emme tue kaikille yhteistä suomalaista identiteettiä, vaan jokaisen oppilaan omaa ja yksilöllistä kulttuuri-identiteettiä.

(4)   Emme tue oman kulttuurin kunnioitusta, vaan kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta.

(5)   Luvun toinen kappale (kohta 5) sisältää kohtaamisteorian, jonka mukaan erilaisuuden kohtaaminen riittää hyvien suhteiden syntymiselle eri osapuolien välille. Tämä teoria hylättiin sosiaalipsykologiassa 1930-luvulla. Korjatun teorian mukaan kohtaamisen sisällöt täytyy myös kokea myönteisinä. Sehän ei ole itsestään selvää ja joskus jopa mahdotonta.

Ei ole suomalainen kulttuuri enää vatupassissa! Koordinaatistoa on käännetty. Näin se mädätys etenee.

[guest11919]

Tuo moninaisuus on iskusana, joka on työnnetty suurin piirtein jokaiseen mahdolliseen väliin. Tokihan suomalainenkin kulttuuri on ja on ollut moninaista: ovathan karjalaiset erilaisia kuin pohjalaiset. Leipä on tehty eri tavoin. Vieraat ovat tulleet tupaan eri tavoin.  Rakennukset on aseteltu eri tavoin.

Kulttuurien moninaisuuttakin on ihan mukava arvostaa niin kauan, kuin kulttuuria ei määritellä tuon tarkemmin. Toinen seikka on se, että missään päin OPSia ei sanota, että kaikkien näiden kulttuurien tulisi toteutua Suomessa. Ne voivat pysyä vaikkapa omilla alueillaan.

OPS on kuten se tulkitaan, eikä ainakaan nuivien kannata edistää mädättävää tulkintaa.

Tietysti sekin on tosiasia, että moninaisuudella on osin korvattu monikulttuurisuuden käsite ja joissain yhteyksissä se on mieletön, kuten sukupuolten moninaisuuden kohdalla.

Kannattaa katsoa sekin, miten OPSissa puhutaan ihmisoikeuksista: erittäin velvoittavasti. Katson, että OPSia ei edes voi järkevästi lukea niin, että kulttuurirelativismi menisi ihmisoikeuksien yli ja ohi. Sellainen lukutapa on yksinkertaisesti väärä kokonaisuutta katsoessa.

[Dangr]

"Tässä järvessä on lyijyä, lipeää ja syanidia Se on ongelma."
"Ei, se on moninainen suomalainen teollisuusperintö kulttuurimaisemassa."

[Jorma Teräsrautela]

Kannattaa katsoa sekin, miten OPSissa puhutaan ihmisoikeuksista: erittäin velvoittavasti. Katson, että OPSia ei edes voi järkevästi lukea niin, että kulttuurirelativismi menisi ihmisoikeuksien yli ja ohi. Sellainen lukutapa on yksinkertaisesti väärä kokonaisuutta katsoessa.

Kulttuurirelativismi on Suomen lakisääteinen linja, kuten käy ilmi Yleissopimuksesta kultuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edisämisestä

https://minedu.fi/documents/1410845/3898342/Yleissopimus+kulttuuri-ilmaisujen+moninaisuuden+suojelemisesta+ja+edist%C3%A4misest%C3%A4.pdf

Sen luku 3 kuuluu seuraavasti:

3. Kaikkien kulttuurien yhdenvertaisuuden ja kunnioittamisen periaate

Kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojeleminen ja edistäminen edellyttävät kaikkien kulttuurien, myös vähemmistöön kuuluvien henkilöiden ja alkuperäiskansojen kulttuurien yhdenvertaisuuden ja kunnioittamisen tunnustamista.[/size]

Tarja Halonen vahvisti lain vuonna 2006:

1 §

Pariisissa 20 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070255

Tämän lain nojalla verikosto on kulttuuria siinä missä muukin. Sekä peruskoulun OPSissa että lainsäädännössä yleensäkin kuljetaan kaksilla rattailla. Välillä sanotaan yhtä, välillä toista. Kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden kunnioittamiseen epäilemättä puututaan, jos homoja heitetään alas parvekkeelta. Väliin jää kuitenkin tarkoituksella harmaa vyöhyke.

Millään ei pystytä suoraan sanomaan, että kaikki kulttuuri-ilmaisut eivät ole arvokkaita, vaan että on myös barbaarista touhua, jota ei tarvitse kunnioittaa vaikkei aina olisikaan kyse rikoksesta. Tämä valheellisuus on monikulttuurisuuden ominta ydintä.

[guest11919]

Olet oikeassa siinä, että kaksilla rattailla ajamista tapahtuu. Olen kyllä itse ajatellut sen johtuvan tyhmyydestä enkä pahansuopuudesta. OPS-työssä on mukana paljon ihan tavallisia opettajia, tiedän/tunnen useamman valtakunnallista OPSia laatimassa olleen. Toki on mahdollista, että siellä on aktiivimädättäjiä, jotka ovat suunnitelleet tarkoituksellisesti mainitsemasi harmaan alueen.

Itse silti pidän isompana ongelmana sitä, että uudessa OPSissa liu'utetaan oppimiskäsitystä jälleen lähemmäksi konstruktivismia. Toki monikulturismi ja konstruktivistinen oppimiskäsitys olettavat kumpikin moraalisen, tiedollisen tai ontologisen relativismin ja ovat siten osa samaa ongelmaa.

[Supernuiva]

Toki on mahdollista, että siellä on aktiivimädättäjiä, jotka ovat suunnitelleet tarkoituksellisesti mainitsemasi harmaan alueen.

Se ei ole mitään muuta kuin tarkoituksellisesti luotua. Virhevasemmistolla on käsittämättömän vahvat keskinäiset verkostot.

[Tavan]

Toki monikulturismi ja konstruktivistinen oppimiskäsitys olettavat kumpikin moraalisen, tiedollisen tai ontologisen relativismin ja ovat siten osa samaa ongelmaa.

Kiinnostavaa! Voisitko valaista vähän konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja tiedollis-moraalis-ontologisen relativismin välistä yhteyttä?

Olin itse käsittänyt, että konstruktivistit periaatteessa uskovat objektiivisen totuuden olemassaoloon, mutta epäröivät ihmisen kykyä saavuttaa totuus, koska ihminen muodostaa käsityksensä sosiaalis-emotionaalisessa ristivedossa ja vajavaisten aistien avulla.

[guest11919]

Toki on mahdollista, että siellä on aktiivimädättäjiä, jotka ovat suunnitelleet tarkoituksellisesti mainitsemasi harmaan alueen.

Se ei ole mitään muuta kuin tarkoituksellisesti luotua. Virhevasemmistolla on käsittämättömän vahvat keskinäiset verkostot.

Täsmennän vielä. Tarkoitin siis, että harmaa alue syntyy siitä, kun mädättäjät pyrkivät täysmädätykseen ja hieman hölmöt ja naiivit tavalliset opet yrittävät soveltaa annettua käsitteistöä siihen, mitä he pitävät hyvänä ja oikeana kasvatuksena. Moni heistä uskoo vilpittömästi, että esimerkiksi monikulturismi on sovitettavissa ihmisoikeuksiin.

Tavan: tuosta voi aloittaa: https://hommaforum.org/index.php/topic,82958.msg1332924.html#msg1332924

Linkin takana on myös lista OPSin arvopohjan laatijoista.

Olen kirjoittanut tuon ketjun aloituksen kriittisestä näkökulmasta eikä minulla sinänsä ole erimielisyyttä Jorma Teräsrautelan tai Supernuivan kanssa tässä asiassa. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen sittemmin, että OPSin ihmisoikeusosio on kirjoitettu sen verran velvoittavasti, että se pakosti rajaa edm. ketjunaloituksessa esitettyä tulkintaa.

[Uuno Nuivanen]

Ihan kuin jotain olennaista jäisi mainitsematta.

Opettajat avautuvat HS:ssä lähihoitajaksi opiskelevista: "On niitä, joiden pelkään olevan vaaraksi potilaille"

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan, kuinka monet ammattioppilaitosten opettajat ovat huolissaan opiskelijoiden oppimisvaikeuksista ja työelämässä pärjäämisestä.
Helsingin Sanomien haastattelemien ammattikoulujen opettajien mukaan etenkin lähihoitajakoulutuksessa on yhä enemmän opiskelijoita, joilla on isojakin oppimisvaikeuksia ja heikot peruskoulun pohjatiedot, kuten ongelmia kertotaulun kanssa. Monen opettajan mukaan oppimisvaikeuksien kanssa kuitenkin pärjättäisiin, jos oppitunteja olisi riittävästi.

Opettajien mukaan jotkut opiskelijoista eivät jaksa lähteä aamulla kouluun tai töihin, ja jotkut tulevat humalassa tenttiin. On myös masentuneita tai niitä, jotka uhkailevat opiskelukavereitaan. Monet opettajista kertovat, että heillä on opiskelijoita, joita ei uskalla päästää työpaikalle harjoitteluun, koska opiskelija ei ole oppinut perusasioita, kuten esimerkiksi lääkkeiden oikeaa annostelua. Matematiikan opettaja sanoo, että lääkelaskutehtävissä lähdetään liikkeelle alakoulun laskuista.

– Osa näistä opiskelijoista kykenisi hyvin opiskelemaan vaikka lääkiksessä, ja sinne osa tähtääkin. Mutta sitten on niitä, joiden pelkään olevan vaaraksi potilaille, jos he joskus valmistuvat ja päätyvät työelämään, matematiikan opettaja kuvailee.

Koko ammatillinen koulutus on ollut muutosten myllerryksessä ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Reformin uudistukset tulivat voimaan vuoden 2018 alusta, ja koskivat ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, tutkintorakennetta, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjärakennetta.

Hallitus on leikannut ammatillisen koulutuksen määrärahoista 190 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen.

Oppimisvaikeudet ja perusasioiden tietämättömyys on noussut uutisotsikoihin toisesta näkökulmasta jo aiemmin, mutta tuolloin ihmetyksen aiheena oli nuorten perustaitojen puute. Ilta-Sanomat kirjoitti toukokuussa ensin kymppiluokalla ja sittemmin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa Valma-koulutuksessa opettaneesta opettajasta, joka kritisoi suomalaisia kouluja epäonnistumisesta perusasioiden opettamisessa.

Lisäopetuksen lehtori ihmetteli välttämättömimpien perustaitojen puutetta monilla peruskoulun päättäneillä oppilaillaan, jotka ovat muutoin kyvyiltään normaaleja nuoria.

Hän kertoi tuolloin, että hänen oppilailleen kymmenjärjestelmä on usein vieras, kertolaskun ja prosenttilaskun kanssa on ongelmia, eikä esimerkiksi ison alkukirjaimen käyttöä virkkeen alussa muisteta – edes omassa nimessä. Hänen mukaansa nuoret eivät useimmiten ole myöskään opetelleet esimerkiksi allekirjoitusta, jota tarvitaan sopimuksiin.

– Minulla on oppilaita, jotka eivät tiedä onko esimerkiksi 200 vai 2000 suurempi luku, hän kuvaili. ...

E: Hups, linkki https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005871793.html

[Tomatoface]

Ihan kuin jotain olennaista jäisi mainitsematta.

Opettajat avautuvat HS:ssä lähihoitajaksi opiskelevista: "On niitä, joiden pelkään olevan vaaraksi potilaille"

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan, kuinka monet ammattioppilaitosten opettajat ovat huolissaan opiskelijoiden oppimisvaikeuksista ja työelämässä pärjäämisestä.
Helsingin Sanomien haastattelemien ammattikoulujen opettajien mukaan etenkin lähihoitajakoulutuksessa on yhä enemmän opiskelijoita, joilla on isojakin oppimisvaikeuksia ja heikot peruskoulun pohjatiedot, kuten ongelmia kertotaulun kanssa. Monen opettajan mukaan oppimisvaikeuksien kanssa kuitenkin pärjättäisiin, jos oppitunteja olisi riittävästi.

Opettajien mukaan jotkut opiskelijoista eivät jaksa lähteä aamulla kouluun tai töihin, ja jotkut tulevat humalassa tenttiin. On myös masentuneita tai niitä, jotka uhkailevat opiskelukavereitaan. Monet opettajista kertovat, että heillä on opiskelijoita, joita ei uskalla päästää työpaikalle harjoitteluun, koska opiskelija ei ole oppinut perusasioita, kuten esimerkiksi lääkkeiden oikeaa annostelua. Matematiikan opettaja sanoo, että lääkelaskutehtävissä lähdetään liikkeelle alakoulun laskuista.

– Osa näistä opiskelijoista kykenisi hyvin opiskelemaan vaikka lääkiksessä, ja sinne osa tähtääkin. Mutta sitten on niitä, joiden pelkään olevan vaaraksi potilaille, jos he joskus valmistuvat ja päätyvät työelämään, matematiikan opettaja kuvailee.

Koko ammatillinen koulutus on ollut muutosten myllerryksessä ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Reformin uudistukset tulivat voimaan vuoden 2018 alusta, ja koskivat ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, tutkintorakennetta, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjärakennetta.

Hallitus on leikannut ammatillisen koulutuksen määrärahoista 190 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen.

Oppimisvaikeudet ja perusasioiden tietämättömyys on noussut uutisotsikoihin toisesta näkökulmasta jo aiemmin, mutta tuolloin ihmetyksen aiheena oli nuorten perustaitojen puute. Ilta-Sanomat kirjoitti toukokuussa ensin kymppiluokalla ja sittemmin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa Valma-koulutuksessa opettaneesta opettajasta, joka kritisoi suomalaisia kouluja epäonnistumisesta perusasioiden opettamisessa.

Lisäopetuksen lehtori ihmetteli välttämättömimpien perustaitojen puutetta monilla peruskoulun päättäneillä oppilaillaan, jotka ovat muutoin kyvyiltään normaaleja nuoria.

Hän kertoi tuolloin, että hänen oppilailleen kymmenjärjestelmä on usein vieras, kertolaskun ja prosenttilaskun kanssa on ongelmia, eikä esimerkiksi ison alkukirjaimen käyttöä virkkeen alussa muisteta – edes omassa nimessä. Hänen mukaansa nuoret eivät useimmiten ole myöskään opetelleet esimerkiksi allekirjoitusta, jota tarvitaan sopimuksiin.

– Minulla on oppilaita, jotka eivät tiedä onko esimerkiksi 200 vai 2000 suurempi luku, hän kuvaili. ...

Sama epäilys hiipi itsellenikin mieleen.. Onnea vaan PISA-testeihin, Ruotsin tiellä luisutaan. Kuinkakohan kauan menee yksityisten koulujen perustamiseen jossa on pääsyvaatimuksena jonkinlainen lähtötaso.

[Vesa Heimo]

Sama epäilys hiipi itsellenikin mieleen.. Onnea vaan PISA-testeihin, Ruotsin tiellä luisutaan. Kuinkakohan kauan menee yksityisten koulujen perustamiseen jossa on pääsyvaatimuksena jonkinlainen lähtötaso.

Niin, että koulutusta on leikattu ja helpoimmin sisäänpäästävistä ammattikouluista on tullut päivähoitopaikkoja kun kontaktiopetusta on minimin minimi ja sieltä ei kenkää saa.

Esimerkiksi jossain lähihoitajalinjalla tosiaan tilanne on se että sinne kävelee sisään ne yläkoulun vajaimmat, valmiiksi päihdeongelmaisetkin. Ennen tätä opintouudistusta monilla linjoilla saattoi olla ihan soveltuvuuskokeet- kuten esimerkiksi lähihoitajapuolelle. Ja jotenkin ne nykyään vielä pistetään sieltä papereineen ulos.

Tuossahan se sanotaan aika selkeästi.

[Kari Kinnunen]

Esimerkiksi jossain lähihoitajalinjalla tosiaan tilanne on se että sinne kävelee sisään ne yläkoulun vajaimmat, valmiiksi päihdeongelmaisetkin. Ennen tätä opintouudistusta monilla linjoilla saattoi olla ihan soveltuvuuskokeet- kuten esimerkiksi lähihoitajapuolelle. Ja jotenkin ne nykyään vielä pistetään sieltä papereineen ulos.

Tuossahan se sanotaan aika selkeästi.

Ilmeisestikin lähihoitajista on puute, eikä ne hommatkaan niin justiinsa...

No, ammattikoulutuksesta on muutenkin tullut jonkinlaista päivähoitoa. Vähän TAKK (Työttömien Alkoholistien KierrätysKeskus) tyyliin. Saadaan reppanat pois työttömyystilastoista.
Onpa joku arvellut, että tässä keinoälyn alkaessa koko ammattikoulutus on turhaa. Paha sanoo, mutten kyllä amista kellekään suosita.

Amis on vähän semmoinen väylä suoraan syrjäytymään. Jokainen pikkasenkin järkevä homma vaatii tänäpäivänä jonkinlaisen korkeakoulutuksen.

[Lahti-Saloranta]

Opettajat avautuvat HS:ssä lähihoitajaksi opiskelevista: "On niitä, joiden pelkään olevan vaaraksi potilaille"
.................

Karua kieltä lähihoitajiksi opiskelevista. Arvelisin että lähihoitajiksi ei hakeudu se ongelmallisin aines. Voi vain kuvitella millainen opetuksen taso on noissa rikastuneimmissa eliittikoukuissa. Voin myös kuvitella miltä niistä tuntuu joilla ihan oikeasti olisi kapasiteettia sinne lääkikseen. Jos oman nimen kirjoitus tuottaa vaikeutta ja ei pysty sanomaan kumpi on suurempi 200 vai 2000 kertolaskusta nyt puhumattakaan. Arvostan noita opettajia jotka nostivat kissan pöydälle kertoessaan arjen todellisuudesta.
Suomi kyllä ihan oikeasti kaipaa toisenlaisia työvoimapulan paikkaajia ja niitä jotka eläkkeemme maksavat.

[ApuaHommmaan]

Sitten vielä opettajat kohtaavat peruskoulussa naama vakavina väittää olevansa kruununjalokiviä ja maailman parhaita.  Kuinka heillä ei esiinny mitään pahaa ja luokkahuoneet haisevat vain ruusuilta.

[Vesa Heimo]

Karua kieltä lähihoitajiksi opiskelevista. Arvelisin että lähihoitajiksi ei hakeudu se ongelmallisin aines.

Yksi helpoimmista paikoista päästä sisään ja kaikille taataan jatko-opintopaikka. Niin mihin luulet että se 5.5 keskiarvolla porukka menee.

Sitten vielä opettajat kohtaavat peruskoulussa naama vakavina väittää olevansa kruununjalokiviä ja maailman parhaita.  Kuinka heillä ei esiinny mitään pahaa ja luokkahuoneet haisevat vain ruusuilta.

Missähän kukaan on noin väittänyt?

[foobar]

Eikös suomalaisen koulutusputken kokonaisuudessaan normaalissa ikäluokassa läpikäyneiden somalinaisten lähes varmin opiskeltu ammatti ole juuri lähihoitaja? Ja läpi päästämättähän heitä ei voi prosessissa jättää. Voidaan kertoa että monikulttuuriset maahanmuuttajat ovat loistavasti kouluttautuneita. Ei siinä mitään että tämä on suorastaan hengenvaarallista...

[ApuaHommmaan]

Karua kieltä lähihoitajiksi opiskelevista. Arvelisin että lähihoitajiksi ei hakeudu se ongelmallisin aines.

Yksi helpoimmista paikoista päästä sisään ja kaikille taataan jatko-opintopaikka. Niin mihin luulet että se 5.5 keskiarvolla porukka menee.

Sitten vielä opettajat kohtaavat peruskoulussa naama vakavina väittää olevansa kruununjalokiviä ja maailman parhaita.  Kuinka heillä ei esiinny mitään pahaa ja luokkahuoneet haisevat vain ruusuilta.

Missähän kukaan on noin väittänyt?

No esimerkiksi Huhtasaaren kohussa. Joka puolelta läksytettiin,  kuinka suomalainen peruskoulu on maailman paras,  ja kuinka siellä ei esiinny lieveilmiöitä kuten, että joku opettaja paasaisi tunneillaan omia poliittisia näkemyksiään.

[guest14935]

Ihan kuin jotain olennaista jäisi mainitsematta.

Noitahan ovat työvoimakoulutuksenakin järjestäneet ja siellähän vaikuttaa olevan idis ihan muu kuin soveliaisuuden katsominen. Nykysellään on myös se pakkohaku nuorilla, mikä ei auttane asiassa.

[Lahti-Saloranta]

Yksi helpoimmista paikoista päästä sisään ja kaikille taataan jatko-opintopaikka. Niin mihin luulet että se 5.5 keskiarvolla porukka menee.

Voin olla täysin hakoteillä mutta kuvittelisin ettei aavikon prinssi hakeudu lähihoitajaksi mummojen pyllyjä pyyhkimään. Rasistisesti kuvittelin vielä että niiden prinssien todistuksen keskiarvo jää alle tuon 5.5. Kuvittelisin että lähihoitajiksi hakeutuvista pottunolista enemmistö on tyttöjä ja mamujen joukossa valtaosa.

[Vesa Heimo]

No esimerkiksi Huhtasaaren kohussa. Joka puolelta läksytettiin,  kuinka suomalainen peruskoulu on maailman paras,  ja kuinka siellä ei esiinny lieveilmiöitä kuten, että joku opettaja paasaisi tunneillaan omia poliittisia näkemyksiään.

Nyt on kyllä aikalailla sinun omaa keksimääsi juttua. Ja edellisessä puhuit kruununjalokivistä ja että ei esiinny mitään pahaa.

[Kari Kinnunen]

Nykysellään on myös se pakkohaku nuorilla, mikä ei auttane asiassa.

Niijuu. Nykyään tämäkin. Kaikenlaiset yhteiskunnan toivot hakevat kaikenlaisiin koulutuksiin. Kyllähän se vähän huolestuttavalta kuulostaa jokin tötsytukka ja lääkkeenjako.

Etnisten kohdalla taas. Kovasti sieltä haluttaisiin lääkäriairbuskirurgeiksi. Vaan kun ei oikein kyvyt riitä edes kiinteistöhuoltoon. Seuraa turhautumista ja syrjäytymistä ja etenkin syytteitä rasismista.