Uusi opetussuunnitelma 2016

[Kallan]

Naiskiintiöt tarkoittavat, että omilla ansioillaan eteenpäin päässeitä naisia epäillään kiintiösläkkeireiksi.

Vastaavasti, jos looserimamuja päästätetään heppoisin perustein, kaikista mamuista epäillään samaa, eivätkä ahkerat mamut pääse eteenpäin elämässään, koska heitä epäillään luuserimamuiksi.

Sormienläpikatselusysteemi siis sorsii ahkeria ja eteenpäin pyrkiviä mamuja.

Hetken mielessäni kävi sellainen teoria, että kenties tämä on todellisuudessa naisten sisäistä epäsuoraa kampittamista ja huonon ilmapiirin epäsuoraa levittämistä?  Teoria 2: Mamuista ei oikeasti välitetä, mutta niitä ressukoita nyt on muuten vaan kiva paapoa jotta voi tuntea itsensä Hyväksi Ihmiseksi ja nostaa statustaan samanmielisten joukossa.

Toivon toki olevani reippaasti väärässä.

[P]

P.S. Tässä käynee lopulta niin, että yliopistoonkin sitten pitää päästää näitä mamuja kun onhan se kivaa että niilläkin olisi korkeakoulututkinto vaikka esim. pitkä matikka, fysiikka, kemia ja biologia olisivat täysin hukassa. Kuvitelkaa, somalilla lopultakin kone-DI:n paperit, vaikka mitään ei ymmärtänytkään niistä teorioista ja matikkataidotkin nollassa. Onhan yliopistot nytkin monikulttipesäkkeitä, mutta sentään toistaiseksi jonkunlaista epämääräistä järjenvaloa niissä loistaa ei-humanistisilla, ei-käsienheiluttelu aloilla.

Kai muistatte pryceless tapaus Prycen?

"17.12.2007
Ghanan leijona ja Ruotsin leijona
Ghanalaisen Peter Prycen väitöskirjan käsittelyn päättää tämänpäiväinen kirjoitus. Kuten tunnettua, Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto hyväksyi 11.12.2007 alimmalla arvosanalla (approbatur) Prycen väitöskirjan, jonka se oli keväällä hylännyt. Asiaa koskeva lehdistötiedote löytyy täältä.

Uusi päätös perustui Opintosuoritusten tutkintolautakunnan lausuntoon, jossa kritisoitiin sitä, että tiedekunnan edustaja ei ollut esittänyt kritiikkiään väitöstilaisuudessa vaan vasta sen jälkeen. Opiskelijan pitää voida luottaa siihen, että ohjaajan, esitarkastajien ja vastaväittäjän antama puolto merkitsee työn tosiasiallista hyväksyntää. Tämä on aivan totta, mutta vakiintunut käytäntö ei ole ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että a) ohjaaja ei joko lue ohjaamaansa työtä lainkaan tai ei ainakaan ole kiinnostunut sen laadusta, ja b) esitarkastajat ja vastaväittäjä eivät joko ymmärrä lukemastaan mitään tai haluavat syystä tai toisesta antaa opiskelijalle ansaitsematonta etua.

Ilmeisesti kyse ei ole siitä, että ainakin ohjaaja Pertti Hietaranta ei olisi lukenut Prycen työtä. Pryce:

"I [...] had the excellent cooperation, guidance and ready availability of my supervisor Professor Pertti Hietaranta. This thesis is the high point of my whole academic pursuit."
Koska siis tiedämme, että Hietaranta on vaivoja säästämättä ohjannut Pryceä, ja koska tuntuu epätodennäköiseltä, ettei professori Hietaranta osaisi suomea ja englantia (juuri muita taitoja ei työn ongelmien havaitseminen vaadi), on päädyttävä siihen tulokseen, että Hietaranta on työn puutteista piittaamatta, toisin sanoen "muista syistä", esittänyt sen hyväksymistä."

https://www.halla-aho.com/scripta/ghanan_leijona_ja_ruotsin_leijona.html

[Eino P. Keravalta]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008233663.html

Viime päivinä on ollut paljon puhetta Suomen PISA-tulosten romahduksesta, joka tosin on alkanut jo vuosia sitten. Nyt Ilta-Sanomissa annetaan tilaa opettajien ratkaisuille.

Nyt puhuvat opettajat: 5 selvää ratkaisua, joilla koulujen ongelmat helpottuisivat

Ilta-Sanomat on tällä viikolla nostanut esiin Suomen koulujärjestelmän ongelmia. Nyt on aika siirtyä ratkaisuihin.

Mitä nämä ratkaisut sitten ovat? ( Linkistä voit lukea myös ratkaisuista laajemmin )

Ratkaisu 1: Pienennetään ryhmäkokoja
Ratkaisu 2: Raivataan lisää aikaa perustyölle
Ratkaisu 3: Oppilaiden pitää osoittaa taitonsa
Ratkaisu 4: Selkeytetään opettajan työnkuvaa
Ratkaisu 5: Opettajat tiiviimmin mukaan kouluja koskevaan päätöksentekoon

Tässä on varmasti ihan hyviä aineksia mukana, mutta selvästi näkee, että sitä kaikkein suurinta ongelmaa ei kehdata sanoa: luokkahuoneessa on virtahepo tai parikin, mutta kukaan ei ole näkevinään niitä. Sen sijaan ratkaisua haetaan jostain epämääräisestä kokoustamisesta tai ryhmäkoon pienentämisestä.

Koulussa on uskoakseni vuonna 2021 kaksi pääongelmaa:

1. Monikulttuurisuus
2. Uusi opetussuunnitelma

On näpertelyä pienentää ryhmäkokoja, vaikka se varmasti hyödyksi onkin, kun ne samat henkisesti rajoittuneet jäävät kouluun muiden riesaksi. Koko inkluusio tulisi lakkauttaa ja samoin nykyinen opetussuunnitelma tulisi purkaa ja aloittaa puhtaalta pöydältä järkevän opetussuunnitelman rakentaminen nykyisen elämys- ja haahuilukoulun sijaan, jossa opettaja on kaveri eikä auktoriteetti.

Opettajien neuvoissa ei sanallakaan ehdotettu, että ongelmaoppilaat pitäisi sijoittaa kokonaan eri kouluun kauaksi normaalikoulusta. On jokseenkin sama, jos väkivaltainen häirikkö on jossain pienemmässä ryhmässä terrorisoimassa muita kun hän on myös koulun pihalla ja koulumatkoilla uhkana. Nämä tyypit on laitettava kovakuriseen erityiskouluun, ei tavallisten lasten keskelle. Opettajat eivät myöskään ehdottaneet vartijoita kouluihin, vaan edelleen opettajat joutuvat pelkäämään aggressiivisia oppilaita. Pienryhmien sijaan kouluihin pitää saada tasoryhmät, jotta kaikki saavat omantasoista opetusta. Eikä kaikkea tarvitse opettaa kaikille - eivät opi kuitenkaan.

Jutussa sanottiin myös: "Lapset eivät synny sen tyhmempinä kuin 50 vuotta sitten.."

Kyllä muuten syntyvät. Ennen luokissa oli suomalaisia lapsia, joiden keskimääräinen ÄO oli 100. Nyt puolet luokasta on ÄO70-tasoista porukkaa, joten luokan keskimääräinen älykkyysosamäärä on romahtanut 15%. Opeta siinä sitten vielä kun mitään kuria ei ole eikä noilta kakaroilta saada tunnin ajaksi edes puhelimia pois.

Opettajien olisi pitänyt nostaa kissa pöydälle ja julistaa, että koulun ongelmat johtuvat pääosin kehitysmaalaisten Suomeen houkuttelusta ja päästämisestä, että monikulttuurisuus ei toimi eikä yhteiskuntamme sen enempää kuin koulummekaan kestä kehitysmaalaisten kasvavaa määrää. Opettajien olisi tullut vedota kehitysmaalaisten kehnoon keskimääräiseen älykkyysosamäärään, heidän aggressiiviseen heimokulttuuriinsa sekä vihaansa länsimaisia arvoja ja opetusta kohtaan. Opettajien olisi tullut vaatia, että valtio luopuu paitsi epäonnistuneeksi havaitusta, uudesta opetussuunnitelmasta ja inkluusiosta, myös sokeasta ja vahingollisesta monikultturismi-ideologiasta, jota pakotetaan kaikkialle karmein tuloksin aate edellä. Opettajien olisi tullut vaatia, että asyylihuijauksella 10 turvallisen maan läpi tulleet keharimaalaiset tulee palauttaa samoin kuin kaikki vakavia rikoksia tehneet tai jatkuvasti työttöminä makaavat ulkomaalaiset samalla, kun uusien ottaminen maahan tulee lopettaa välittömästi.

Mutta eivätpä opettajat uskaltaneet. Tai jos uskalsivat, sitä ei lehteen laitettu. Sen sijaan saatiin jotain ympäripyöreää hymistelyä samalla kun se luokkahuoneessa oleva virtahepo, jota kukaan ei ole näkevinään, rikkoo paikkoja ja paskantaa lattialle.

Jos opettajien keinot todella ovat tässä, niin eipä se ole paljon muuta kuin hajuveden suihkuttelua kakan päälle, ongelmien lykkäämistä ja pientä tilapäistä lievittämistä. Mitään noilla ratkaisuilla ei ratkaista vaan on murrettava todelliset ongelmat: kulttuurimarxilainen, lapsia tyhmistävä opetussuunnitelma ja haittamaahanmuuttoa maahamme kylvävä valtiouskonto nimeltään monikulttuuri-ideologia.

[Tavan]

Myös ihan suomalaisten miesten keskimääräinen ÄO on armeijan palikkatestitulosten perusteella kääntynyt laskuun muistaakseni jostain 90-luvun lopulta alkaen. Nousevat sukupolvet ovat edellisiä heikkolahjaisempia myös ilman mamutusta.

[kartiokulmio]

Myös ihan suomalaisten miesten keskimääräinen ÄO on armeijan palikkatestitulosten perusteella kääntynyt laskuun muistaakseni jostain 90-luvun lopulta alkaen. Nousevat sukupolvet ovat edellisiä heikkolahjaisempia myös ilman mamutusta.

Kunpa yrittäisivät jotain tehdä asialle, ilman että keksisivät tekosyitä järjestää kaikenlaista työryhmää, konferenssia ja mitä kaikkea niitä onkaan.
Kännyt kieltämällä voisi vähäsen ehkä tilannetta parantaa, samalla ottaa käyttöön opetussuunnitelmat ajalta jolloin asiat vielä toimi. Tietokoneita ei oikein voi kieltää mutta jospa siirtyisivät kouluissa takaisin kyniin, papereihin, kirjoihin. Median osuutta ei voi vähätellä, sanomalehtiin takaisin asiauutisia ideologisten tilalle.
Uutisia ollut joissa kerrottu fyysisen kunnon heikkenemisestä kuntotesteissä, liikuntakin voisi auttaa koulutuloksiin ja palikkatesteihin, kouluihin ei vanhempien autoilla tai busseilla jos lähellä sijaitsevat ja liikuntatunteja lisää.
Limonadi takaisin pikkupulloihin, karkkipussit pienemmiksi, pikaruokapaikkojen määrää vähemmäksi.

[Vesa Heimo]

Myös ihan suomalaisten miesten keskimääräinen ÄO on armeijan palikkatestitulosten perusteella kääntynyt laskuun muistaakseni jostain 90-luvun lopulta alkaen. Nousevat sukupolvet ovat edellisiä heikkolahjaisempia myös ilman mamutusta.

Kunpa yrittäisivät jotain tehdä asialle, ilman että keksisivät tekosyitä järjestää kaikenlaista työryhmää, konferenssia ja mitä kaikkea niitä onkaan.
Kännyt kieltämällä voisi vähäsen ehkä tilannetta parantaa, samalla ottaa käyttöön opetussuunnitelmat ajalta jolloin asiat vielä toimi. Tietokoneita ei oikein voi kieltää mutta jospa siirtyisivät kouluissa takaisin kyniin, papereihin, kirjoihin. Median osuutta ei voi vähätellä, sanomalehtiin takaisin asiauutisia ideologisten tilalle.
Uutisia ollut joissa kerrottu fyysisen kunnon heikkenemisestä kuntotesteissä, liikuntakin voisi auttaa koulutuloksiin ja palikkatesteihin, kouluihin ei vanhempien autoilla tai busseilla jos lähellä sijaitsevat ja liikuntatunteja lisää.
Limonadi takaisin pikkupulloihin, karkkipussit pienemmiksi, pikaruokapaikkojen määrää vähemmäksi.

Eiks nämä ois vanhempien asioita? Siis pistää muksut liikkumaan yhdessä vanhempien kanssa, lukea kirjoja ja keskustella ajankohtaisista asioista lasten kanssa. Ja jos Pisaheikkenemisen syy on mamutus niin pisatuloksilla loistaa toki vähiten maahanmuuttajoituneet kunnat syvällä perämetsissä.

[no future]

Onko noista Pisa-testeistä julkaistu alueellisia/kaupunkikohtaisia tuloksia? Nyt en löytänyt kuin Espoon tulokset, ja siellä ainakin kellotettiin aika paljon kovempia pisteitä kuin Suomessa keskimäärin.

Noin muuten, niin jos jätetään Kaukoidän maat pois, niin eihän Suomella mennyt ollenkaan huonosti: Lukutaidossa 2., luonnontieteissä 2. ja matematiikassa 9.

[sancai]

Onko noista Pisa-testeistä julkaistu alueellisia/kaupunkikohtaisia tuloksia? Nyt en löytänyt kuin Espoon tulokset, ja siellä ainakin kellotettiin aika paljon kovempia pisteitä kuin Suomessa keskimäärin.

Noin muuten, niin jos jätetään Kaukoidän maat pois, niin eihän Suomella mennyt ollenkaan huonosti: Lukutaidossa 2., luonnontieteissä 2. ja matematiikassa 9.

Ero olisivat Suomessa alueellisesti paljon suuremmat ilman maahanmuuttoa. On ollut jo vuosikymmeniä kestävä megatrendi, että (oikeasti) koulutetut keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja koulumenestys on tutkimusten mukaan erittäin periytyvää. Onko sitten syynä geenit vai kulttuuri, en tiedä. Toinen maahanmuutosta riippumaton syy on tietysti se, että Suomen ollessa PISA-huipullaan, suomalainen koulujärjestelmähän oli yllättävän konservatiivinen. Ruotsissa, Yhdysvalloissa jne. oli jo laajasti siirrytty "ilmiöoppimisen" kaltaisiin ideologioihin.

[Jäkättäjä]

Puhuisipa joku ongelmaopettajista jotka manipuloi ja pelottelee lapsia eikä keskity siiheen opetustyöhön johon hänet on palkattu.

[Jorma Teräsrautela]

Islamista saa lapsille puhua uudessa opetussuunnitelmassa mitä vain, kunhan se on positiivista.

Ote Opetushallituksen Ortodoksinen uskontokirja -sarjan opettajan aineistosta:

Tanskan suurin päivälehti Jyllands-Posten julkaisi 12 profeetta Muhammedia esittävää pilapiirrosta vuonna 2005. Pilakuvat saivat aikaan voimakkaan reaktion diplomaattitasolla, ja terroriuhkaukset lisääntyivät. Lähetystöjä poltettiin ja tanskalaisten tuotteita boikotoitiin. Oliko reaktio oikeutettu? Voiko sananvapauden nimissä julkaista mitä tahansa?

Mitä tahansa? Rajansa ne on sananvapaudellakin, julmistelee Opetushallitus lapsukaisille!

[Skeptikko]

Yliopistonlehtori Aino Saarinen: Nyt puhuu tutkija, jonka väitöskirjaa Suomen kouluista pidettiin vitsinä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009365393.html

Yliopistonlehtori Aino Saarinen ihmettelee, miten tutkimusnäyttöä voidaan pitää Suomessa vitsinä. Hänen väitöskirjansa julkaisusta on kulunut yli kaksi vuotta. Suomessa koko peruskoulun idea alkaa olla vaarassa, Saarinen arvioi.

Aino Saarisen väitöskirja Suomen heikentyneistä oppimistuloksista aiheutti pari vuotta sitten valtavan porun.

Myös lääketieteestä ja psykologiasta väitellyt Saarinen totesi kasvatustieteen väitöskirjassaan, että itseohjautuvuutta vaativat oppimismenetelmät ja digitaalisten oppimateriaalien käyttö olivat yhteydessä oppimistulosten laskuun. Varhaiskasvatukseen osallistumisella taas ei ollut tutkimuksen mukaan yhteyttä oppimistuloksiin.

Monet Saariseen yhteyttä ottaneet opettajat kertoivat, että heidän mielipiteensä digitalisaatiosta ja uusista opetusmenetelmistä oli sivuutettu, kun uusi opetussuunnitelma oli otettu käyttöön vuosina 2016–2018. Vanhemmat kertoivat olevansa tyytyväisiä siitä, että asiat tuodaan esiin.

Keskustelua aiheesta käytiin myös sosiaalisessa mediassa. Kasvatustieteen eliitti tyrmäsi Saarisen näkemykset keksittyinä, kertoo tapauksesta aiemmin laajan artikkelin laatinut Suomen Kuvalehti.
...
Väitöskirjan ohjaajana toiminut emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen kommentoi aiemmin Ilta-Sanomille, että Saarinen kohtasi käsittämättömän myrskyn ja hänen tutkimustuloksensa sivuutettiin täysin. Keltikangas-Järvinen otti Saarisen kohtelun esiin, kun häneltä kysyttiin syitä oppimistulosten laskuun.

Saarinen itse muistelee, kuinka korkea-arvoinen virkamies piti hänen väitöskirjaansa vitsinä.

– Kasvatustieteen eliitti lynkkasi väitöskirjani. Opettajilta, rehtoreilta ja vanhemmilta olen saanut väitöskirjastani käytännössä pelkkää positiivista palautetta, Saarinen summaa.

ILTA-SANOMIEN haastattelemat vuosikymmeniä koulujen arkea nähneet rehtori ja konkariopettajat arvioivat, ettei digimateriaaleilla voida korvata fyysisiä oppikirjoja. Saarinen on seurannut viime aikojen uutisointia oppimistulosten laskusta tiiviisti.

– Nyt on alettu nostaa mediassa esiin olennaisia asioita, kuten digitalisaation, inkluusion ja opettajan roolin vaikutusta oppimistuloksiin, Saarinen kiittelee.

Yliopistonlehtori Saarisen mukaan Suomessa kouluja on kehitetty tekemällä niistä "pöhinäkonttoreita", joissa tärkeää on, että oppilailla on kivaa, kokolattiamatto, uusimmat laitteet ja hienolta kuulostavia muuntuvia tiloja. Koulujen arkkitehtuurilla ei kuitenkaan ole mitään tosiasiallista vaikutusta oppimiseen, Saarinen huomauttaa.

– Olen ihmetellyt, että miksi niin moni asia Suomen kouluissa on tehty vastoin tutkimusnäyttöä. Meillä ei ole puutetta tutkimustiedosta, mutta on puutetta tutkimustiedon lukijoista.
...
– Esimerkiksi avotiloista on hyvin paljon tutkimusnäyttöä, että mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä heikommin ne soveltuvat sen ikäisille lapsille. Siitä huolimatta meillä on kouluja, joissa lähes sata ykkösluokkalaista haahuilee avotilassa.

Saarisen mukaan avotilat vähentävät tutkimusten mukaan kasvokkaista vuorovaikutusta, lisäävät fysiologisia stressitasoja ja heikentävät suoritusta. Lapsi harvoin itse huomaa näitä vaikutuksia.
...
PSYKOLOGIAN tohtori Saarinen kertoo, että aivoissa on dopamiinirata, joka reagoi nopeasti saatavilla oleviin palkkioihin, kuten rahaan tai mielihyvään. Dopamiinirata on erityisen aktiivinen teini-iässä. Siksi on koulunkäynnin kannalta arveluttavaa, että Suomessa isossa osassa kouluja älypuhelimia ei kerätä lapsilta koulupäivän ajaksi pois.

– Teini-iässä on erityisen suuri alttius sille, että oppilaat tekevät sellaisia asioita, joista he saavat välittömän palkkion, jos he itse saavat päättää. Sen sijaan heidän on vaikeampi ponnistella pidemmän aikavälin palkkion eteen.
...
Saarinen tietää yksityisopettajia, jotka kiertävät varakkaiden perheiden kodeissa antamassa tukiopetusta lapsille iltaisin, jos vanhemmat eivät ole vakuuttuneita lähikoulunsa pedagogiikasta.

– Tässä kumoutuu kohta koko peruskoulun idea. Se on rakennettu sille, että tulipa ihan millaisesta perheestä hyvänsä, opetus on samanlaista.
...
PALATAAN vielä marraskuussa 2020 julkaistun väitöskirjan aiheuttamaan kohuun. Professorit ja koulutusasiantuntijat pyrkivät lyttäämään Saarisen tutkimuksen julkisuudessa jo ennen sen julkaisua, kertoo Suomen Kuvalehti.

Lehden haastattelema Helsingin yliopiston psykometriikan asiantuntija sanoo kuitenkin, että Saarisen väitöskirjan analyyseissä ei ollut virheitä.
...
– Suomen ja muiden maiden vastaanoton välillä oli aivan käsittämätön. En meinaa vieläkään käsittää, että suomalaiset kouluasiantuntijat saattoivat sanoa, etteivät ole nähneet yhtäkään tällaista tutkimusta, kun kerroin, että tutkimustiedon mukaan asia on näin. Olin lukenut asiasta itse satoja tutkimuksia.

Saarinen on päätellyt, että monet koulutusasiantuntijat eivät Suomessa yksinkertaisesti lue tutkimusta.

– Väitöskirjani ei kansainvälisesti katsoen muuttanut mitään tutkimusnäyttöä suuntaan, eikä toiseen. Siinä toistettiin samoja teemoja, joita on muuallakin tutkittu. Miten meillä voi olla opetuksen alalla sellaista, ettei olla tietoisia tutkimusnäytöstä?
...
– Sain valtavasti viestejä ympäri Suomea, miten yksittäiset lapset ja suuret lapsijoukot olivat hätää kärsimässä joissakin kouluissa. Osa oli sydäntä särkeviä kertomuksia esimerkiksi siitä, kuinka joku lapsi saa paniikkikohtauksia avotilassa, eikä kukaan tule avuksi tai löydä rauhallista tilaa.
...
Perhetaustan vaikutuksen kasvu oppimistuloksiin on tutkijan mukaan myös hälytysmerkki. Noin joka kahdeksas oppilaista ei osaa peruskoulusta päästessään kunnolla lukea.

– Luku- ja kirjoitustaito ei ole yksi taito muiden joukossa, vaan tutkimusnäyttö osoittaa, että se on fundamentaalisen tärkeä aivojen kehityksen kannalta. Se heijastuu kokonaisvaltaisesti lapsen kehitykseen.

Käsinkirjoittaminen kehittää aivojen mielikuvitusalueita, Saarinen kuvaa. Siitä huolimatta kaunokirjoituksen opetuksesta on Suomen kouluissa luovuttu. Digitalisaatio on vähentänyt valtavasti käsin kirjoittamista kouluissa. Lukutaito vaikuttaa kuitenkin olennaisesti siihen, miten ihminen pärjää yhteiskunnassa.

– Kirjoittaminen, lukeminen ja sanavarasto ovat koko ajattelun perusta. Samalla kehittyy toiminnanohjaus, työmuisti ja keskittymiskyky.

Saarinen arvioi lukutaidon rapistumisen pääasialliseksi syyksi sen, että kirjojen lukeminen on vähentynyt niin kotona, vapaa-ajalla kuin koulussa.

– Harvemmin tabletilta luetaan parisataa sivua kerralla. Yleensä se on selailua, jossa poimitaan yksi tieto tuolta ja toinen täältä. Pitkien tekstien systemaattinen lukeminen näyttää vähentyneen aika paljon.

Kun Aino Saarisen väitöstutkimus haastoi koulutusmantrat, professorit älähtivät: "on moraalitonta hämmentää poliitikkoja"
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kun-aino-saarisen-vaitostutkimus-haastoi-koulutusmantrat-professorit-alahtivat-on-moraalitonta-hammentaa-poliitikkoja/?shared=1227477-0a03edff-4

Uutinen Helsingin Sanomissa (18.11.2018) alkoi otsikolla "Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi" ja jatkui tekstillä "Suomalaisen peruskoulun tasa-arvo on vaarassa, sanoo psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen".

Suomessa tuollaiset sanat olivat tulenarkaa tavaraa.

2000-luvun alussa Suomea oli ylistetty koulutuksen ihmemaaksi, jossa perhetausta ei juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin. 2010-luvulla se oli "entinen Pisa-mestari", sillä oppimistulokset koululaisten kansainvälisissä testeissä olivat romahtaneet. Lapset vähän koulutetuista ja vähävaraisista perheistä pärjäsivät koulussa aiempaa heikommin.

Syitä oli etsitty. Aino Saarinen tarjosi uuden näkökulman.

Hän oli käynyt läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-aineistoa ja poiminut niistä yli viisituhatta 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Sen jälkeen hän oli tutkinut, onko varhaiskasvatuksella ennen esikoulua, koulujen digitaalisuuden lisääntymisellä ja itseohjautuvilla oppimismenetelmillä yhteyttä 15-vuotiaiden heikompiin oppimistuloksiin.

Tulokset viittasivat siihen, että digitaalisuus ja itseohjautuvuus heikensivät oppimistuloksia, erityisesti riskiryhmiin kuuluvilla oppilailla.
...
Saarisen sähköposti ruuhkautui viesteistä.

Peruskoulujen opettajat kirjoittivat, ettei uusien opetusmenetelmien ongelmista saanut puhua eikä menetelmiä arvostella. Uusi opetussuunnitelma oli otettu käyttöön vuosina 2016–2018, ja opettajat kokivat, että heidän näkemyksensä eri menetelmien hyödyistä ja riskeistä oli sivuutettu.

Vanhemmat iloitsivat siitä, että vihdoin joku uskalsi avata suunsa.
...
Evoluutiobiologi Tuomas Aivelon blogi Tiede-lehdessä (16.11.2020) alkoi otsikolla "Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta nolasi itsensä".

Siinä Aivelo pohti Aino Saarisen "väitösprosessin omituisuuksia". Hän esimerkiksi totesi, ettei muista tapausta, jossa esitarkastajat olisivat julkisesti kritisoineet väitöstä ennen väitöstilaisuutta.

Lisää omituisuuksia oli luvassa.

Saarinen halusi tohtorintutkintonsa ennen vuodenvaihdetta. Se oli mahdollista, sillä vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan kuului lähettää lausuntonsa kasvatustieteelliselle tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta eli viimeistään marraskuun lopulla.

Lausuntoja ei kuulunut, joten Saarinen alkoi kysellä niistä.

Ensin tohtorikoulutuksesta vastaava koulutussuunnittelija kertoi, etteivät lausunnot ole tulleet. Sitten ne olivat kadoksissa. Hän myös vihjasi Saariselle, että viestipalvelu Twitterissä käytiin kovaa keskustelua väitöskirjasta ja pohdittiin, "ettei sitä ehkä hyväksytäkään".
...
Aino Saarinen ei ymmärrä, miksi hänelle kävi näin.

Väitöskirjaa ei ollut edes tarkistettu, kun hänet oli leimattu mediassa "yksinäiseksi sudeksi, joka esittää keksittyjä näkemyksiä". Hänestä uutisotsikot kulkivat rataa "Aino Saarinen sanoo näin, asiantuntijat (professorit) ovat eri mieltä".

Saarinen kyllä tietää, että tieteeseen kuuluu väittely tutkimustuloksista, etenkin jos ne poikkeavat valtavirrasta. Tutkijan pitää silti kertoa tutkimustuloksensa eikä sitä, mikä kuulostaa kivalta tai aiheuttaa myönteisimmän vastaanoton sosiaalisessa mediassa.

Myös Liisa Keltikangas-Järvinen on ymmällään tapahtuneesta. Hänestä tunteet ja mielipiteet ovat nousseet tutkimustulosten rinnalle, mikä on tieteelle vaarallista.

"Tutkimustuloksia arvioidaan sen mukaan, sopivatko ne vallitsevaan ajatteluun. Saarinen yhdisti tunnustetun ongelman eli heikentyneet oppimistulokset oppimismenetelmiin, joita kouluissa ajetaan vahvasti läpi. Yhteyttä ei hyväksytty, tulos leimattiin vääräksi, josta seurasi hyökkäys häntä vastaan."

Juho Mäkiö toteaa, etteivät Saarisen tulokset poikkea kansainvälisistä tutkimuksista. Suomessa niiden olisi pitänyt herättää avointa ja rehellistä tieteellistä keskustelua. Jos tiedeyhteisö ei siihen pysty, yliopistojen uskottavuus näivettyy.

Suurin ongelma lienee se, että Saarinen osui yhteiskunnan kipupisteisiin.

Näin sanoo Jari Lipsanen, joka työskenteli Helsingin yliopiston psykometriikan yliopisto-opettajana ja tarkisti Saarisen analyysit. Niissä ei hänen mukaansa ollut virheitä.

"Varhaiskasvatus ja koulu herättävät voimakkaita tunteita, joita on vaikea tutkia keskiarvotasolla ja jotka vaikuttavat poliittisiin päätöksiin. Kuten siihen, pitääkö varhaiskasvatus tehdä pakolliseksi, lakkautetaanko kotihoidontuki, mikä on oikea keskitie?"

"Ongelmana on, ettei päästä avoimesti keskustelemaan keskitiestä eli siitä, kuka hyötyy ja kenelle on haittaa. Ei edes siitä, puhutaanko lapsen vai yhteiskunnan edusta."

Saarisen tutkimustulokset osuivat hetkeen, jolloin varhaiskasvatusta piti nostaa enemmän kuin kotihoitoa, olivathan tutkimukset osoittaneet sen hyödyn lapsen kehitykselle.

Ikävät soraäänet oli vaimennettava.
...
Eräs arvostelijoihin kuulunut professori pyysi Saarista lähettämään tutkimustuloksensa nähtäväksi ennen niiden julkaisemista. Hänestä heidän päätelmänsä tulisi olla "sopusoinnussa", sillä "on moraalitonta hämmentää poliitikkoja ristiriitaisilla tutkimustuloksilla".

Saarinen ei uskalla kertoa professorin nimeä.

[simppali]

Saarinen ei uskalla kertoa professorin nimeä.

Melkomoista..eihän professori ole mikään oppiarvo, vaan yleensä yliopiston myöntämä professuuri, josta maksetaan proffalle..korvaus menetetystä vapaa-ajasta.

Saarinen itse muistelee, kuinka korkea-arvoinen virkamies piti hänen väitöskirjaansa vitsinä.

Korkea arvoinen virkamies,,siis nykyisin virkahenkilö voi väsätä väikkärin, jos kapasiteetti riittää. Sanoisin, että väitöskirjan tekeminen ei ole ihan sama, kun tehdä horoskooppia jollekin nettipalstalle, tai olla korkea-arvoinen virkamies,,nainen,,tai joku niistä ziljoonista sukupuolista.

[Circus Hypno]

Aino Saarinen sai tuntea nahoissaan, mitä seuraa, kun tutkimustulos on "väärä". Saman koki esim. professori Bruce Gilley, jonka tieteellinen julkaisu (The case for colonialism) löysi kolonialismista hyviäkin puolia.

Kuten Gilleyn tutkimus, ei tätä Saarisen väitöskirjaakaan kukaan ole tainnut tieteellisesti osoittaa vääräksi huuhaaksi. Näkeehän ihan ei-akateeminenkin todellisuuden, kun näistä kasvavista kouluongelmista uutisoidaan suht aktiivisesti valtamediassakin.

Mutta kun "eliitti" on nyt päättänyt, että inkluusio, itseohjautuvuutta vaativat oppimismenetelmät ja digitaalisten oppimateriaalien käyttö nyt vaan on muka vain ja ainoastaan hyvästä, niin sillä sitten mennään pohjalle asti vastalauseet hyläten. Johan tuossa IS:n uutisessakin sanotaan: "Monet Saariseen yhteyttä ottaneet opettajat kertoivat, että heidän mielipiteensä digitalisaatiosta ja uusista opetusmenetelmistä oli sivuutettu, kun uusi opetussuunnitelma oli otettu käyttöön vuosina 2016–2018."

Sama näkyy maahanmuuttopolitiiikassakin. Esim. tutkija Pasi Saukkonen on antanut perusteltua kritiikkiä puheille työperäisestä maahanmuutosta (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009190374.html), mutta niin vaan taas Etla kuluneella viikolla esitti 44 000 hengen nettomaahanmuuttoa vuosittain työikäisten ikäluokkien vakauttamiseksi.

Onko tämä maa tosiaan täysin menetetty?

[Eino P. Keravalta]

Circus Hypno:

Onko tämä maa tosiaan täysin menetetty?

Ainakin näyttää vahvasti siltä, että päättävä eliitti ei välitä kansalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta vähääkään, vaan lapsiakin käytetään häikäilemättä kulttuurimarxilaisten ihmiskokeiden materiaalina.

Kaikkein karmeinta on, että koetta jatketaan ja siitä tehdään pysyvä, vaikka kaikki järjissään olevat tajuavat, että koe on epäonnistunut, kustannukset raketoivat, ihmiset kärsivät ja heidän mahdollisuuttaan rakentaa elämäänsä turmellaan monin tavoin. Tämä näkyy niin Suomen sairaassa maahanmuuttopolitiikassa kuin nyt tässä uuden opetussuunnitelman tuhoisuudessakin.

Tässä maassa ei kuljeta tosiasiat edellä, vaan ideologia edellä. Kun päättäjät ovat omaksuneet vihervasemmistolaisen maailmankuvan, he tekevät tuon ideologian ohjaamina päätöksiä, joita ei muuteta sittenkään kun huomataan, että lopputulos on epäonnistunut, vaan joko suljetaan silmät faktoilta tai yritetään löytää syy muualta kuin omasta ideologiasta. Ja vakiokeinona on sitten vielä valitus siitä, että pitäisi saada lisää rahaa ja avustuksia ja tukea niin sitten kyllä tulisi muka hyviä tuloksia.

Koulumaailmassakin olisi voinut ensin vaikka muutamaan oppilaitokseen tehdä rajatun, parivuotisen kokeilun ja katsoa, mitä tuloksia uusilla malleilla saataisiin ja sen jälkeen arvioitaisiin mahdolliset hyödyt ja haitat. Mutta täällä uhrataan kokonaiset ikäluokat toinen toisensa perään sosialistisille kokeiluille, jotka ovat niin järkyttävän typeriä, että jokainen tavallinen kaduntallaajakin osaa heti sanoa, että ideologia ei tule toimimaan - sen sijaan asiantuntijat vain hammasta purren jatkavat lasten kiusaamista ja heidän oppimismahdollisuuksien tuhoamista, onhan se ideologia tärkein, lasten elämillä ei noille harhautuneille narsisteille ole mitään väliä.