2016-02-17 HS:"tiede" tutkijoijen väsynyttä itkua "kulttuuripalstalla"

[ämpee]

Boldasin itsestään selvyyden, kyllä tulijalla on todellakin oma vastuu omasta menestymisestään, eikä suinkaan vastaanottavalla yhteisöllä.

Tästä voi olla montaa mieltä. Kyllä yhteiskunnan tulee ottaa vastuuta ihmisten hyvinvoinnista ja mukautumisesta, myös siihen uutena tulevien.
Se, kummalla on suurempi vastuu, on vaikea mitata.

Tulijalla on aina vastuu, yhteiskunta voi ainoastaan tarjota välineitä, mutta lähtökohtaisesti halu sopeutua ja menestyä pitää löytyä ihmisestä itsestään.

Tarkoitin, että myös yhteiskunnalla on vastuu ja myös yhteiskunnalla pitää olla halu tarjota sopeutumista. Kaikki eivät sopeudu, vaikka haluavat, ellei yhteiskunta tarjoa mahdollisuutta. Vastuu on tulijalla, mutta myös muilla.

Yhteiskunta itsessään on mahdollisuus, tulijan velvoitteena on käyttää tämä mahdollisuus omien kykyjensä mukaan yhteiskunnan sääntöjen puitteissa.
Pyytämättä ja kysymättä saapuvilla on täysi vastuu omasta menestymisestään, ei kenelläkään toisella.
Jos yhteiskunnasta hyväntahtoisuuttaan tarjotaan mahdollisuuksia, se on pelkkää plussaa.

Boldasin mielestäni oleellisen lauseen, josta nykyään sovelletaan vain tuota jälkimmäistä osaa, sillä "taikasanan" lausuminen rajalla näyttää siirtävän tulijan vastuun kokonaisuudessaan vastaanottajille, vaikka vastuu on pelkästään tulijan.
Tämä on vakava virhe meiltä.

[Oho]

Vastaväittelijän idea on ampua teoksessa olevat loogiset päättömyydet ja aukot esiin - pyrkiä argumenteilla etsimään kaikki heikkoudet ja epäloogisuudet.

Voi olla, että jossain korkealentoisessa unelmähötössä, mutta maa planeetalla, ainakin Suomessa vastaväittäjän tarkoitus on lähinnä varmistaa, että väittelijä tuntee ja ymmärtää nimissään kirjoitetun opuksen sisällön. Sisällön laadullinen arviointi kuuluu esitarkastajille. Esitarkastuksen perusteella annetun painatusluvan saamisen jälkeen opusta ei hevin hylätä jollei sen taustalta paljastu silkka huijaus.

[Risto A.]

Vastaväittelijän idea on ampua teoksessa olevat loogiset päättömyydet ja aukot esiin - pyrkiä argumenteilla etsimään kaikki heikkoudet ja epäloogisuudet.

Voi olla, että jossain korkealentoisessa unelmähötössä, mutta maa planeetalla, ainakin Suomessa vastaväittäjän tarkoitus on lähinnä varmistaa, että väittelijä tuntee ja ymmärtää nimissään kirjoitetun opuksen sisällön. Sisällön laadullinen arviointi kuuluu esitarkastajille.

Nykyisessä byrokraattisessa mielessä juuri noin. Ehkä laiskin mahdollinen selitys.

Miksi tilaisuudessa on "vastaväittäjä"? Se tulee aina Platosta asti. Platon kirjat on väite-vastaväite-johtopäätös muodossa. Pelkkää dialogia, pelkkää väittelyä. Miksi? Koska se on SE keino, millä saadaan loogisesti ehjä, käyttökelpoisin, eli hyödyllisin argumentti esille.
Tällähän ei ole nyt mitään väliä. Sitä voi "väitellä" vaikka siitä, kuinka keltainen väri on kivempi kuin helikopteri. Asioista, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään, ja kuten sanoit, "vastaväittelijä" vain tarkistaa, että "syy" on "väittelijän" mielestä koko ajan sama.

Vitun kehitysvammaista.

[Risto A.]

Korostetaan nyt vielä, että se ongelma on siinä, että pätevät ihmiset, joilla ON loogisesti ehjä väikkäri, joilla ON jotain hyödyllistä annettavaa, makaa kortistossa, koska henkisesti laiskat pummit on inflatoineet koko tittelin. Tämä oikeasti pätevä katsotaan yhtä arvottomaksi, kuin esim. tämä nyt puheena oleva tohtori on.

Pätevä hankkii sitten osaamistaan vastaavan ammatin muilla keinoilla, kuin tohtorin tittelillä tai väikkärinsä meriitillä. Siinä on vain se, että tämä olisi voinut hoitaa sen ammatin ilman sitä vaivaa, minkä turhan väikkärin vääntäminen otti. Useimmiten nämä päätyy kuitenkin hanttihommiin - mikä on tohtorin tittelin reaalinen arvo nykyisin. En ihmettele. Markkinataloudessa paska ei kävele. Julkisiin nollatyöpaikkoihin tittelillä voi olla jotain merkitystä, mutta enemmän painoa on puoluekirjalla ja poliittisilla suhteilla. Katainen on Brysselissä, ilman mitään väikkäreitä. Mahtaa vituttaa jotain oikeasti pätevää.

[JJohannes]

Korostetaan nyt vielä, että se ongelma on siinä, että pätevät ihmiset, joilla ON loogisesti ehjä väikkäri, joilla ON jotain hyödyllistä annettavaa, makaa kortistossa, koska henkisesti laiskat pummit on inflatoineet koko tittelin. Tämä oikeasti pätevä katsotaan yhtä arvottomaksi, kuin esim. tämä nyt puheena oleva tohtori on.

En oikein vieläkään käsitä, mikä tässä väikkärissä ei ole "loogisesti ehjää"? Sekö, että väikkärin tekijän on sinusta kuvitellut jokaisen maahanmuuttajan istahtavan sopimuspaperien kanssa neuvottelupöytään Sipilän, Stubbin ja Soinin kanssa ja tämä ei ole käytännössä mahdollista? Sitähän kai tarkoitit kun sanoit "neuvottelupremissin" olevan virheellinen?

[Maastamuuttaja]

Yksi lingvistinen huomio: suomalainen sosiologia on juuriltaan angloa. Terminologia nojaa pitkälle anglokäsitteiden suomennoksiin. "To negotiate" on tietenkin primäärimerkitykseltään "neuvotella". Verbillä on kuitenkin myös muita merkityksiä, esim. "to succeed with, or getting over something". Esimerkkilause: "We negotiated the mountain track with difficulty".

Olisikohan niin, että joissakin yhteyksissä tämän verbin suomennoksena toimisi paremmin jokin muu kuin juhlavan tuntuinen "neuvotella". Yllä mainittu merkitys kuvaa mielestäni paremmin tämänkin tutkimuksen kohteena olevaa prosessia.

Sopeutua? Tulla toimeen? Selvitä?

Eipä ihan kevyesti löydy suomenkielistä yhden verbin vastinetta. Ehkä alan tutkijat, jos kokevat tarvetta, keksivät jonkin uudissanan, mikä tietysti on kömpelö ratkaisu ainakin kymmenen vuoden ajan. Lopulta on kysymys "integraatiosta" , joka sellaisenaan, verbeineen päivineen, kattaa mielestäni ymmärryksen edelllytykset kohtuullisesti, uudissanaa odotellessa.

[koodari-inssi]

Kuinka moni matemaatikko on toivottanut käsipäivää integraalille? Kuinka moni filosofi on nähnyt ihkaelävän kielipelin tai maailmanhengen?

Integraalista: aika moni on, ehkäpä sinäkin. Kävelet 5km/h yhden tunnin ajan. Kuinka pitkän matkan olet kävellyt?

Oli kieltämättä vähän, mutta vain vähän, huono esimerkki. No, otetaan sitten negatiivinen luku, vaikkapa -2.

Tietenkin myös integraalilaskennan suhde matkoihin, aikoihin yms. on pohjimmiltaan sopimuksenvarainen asia.

Matematiikka on välineaine, jonka keinoin voi laskea vaikkapa fysiikkaa tai kemiaa. Matematiikka on eksaktia. Negatiivisen luvun on myös kaikki nähneet vaikka lämpömittarissa. -2 on kaksi astetta alle veden jäätymispisteen ntp-olosuhteissa. Puhtaammin matemaattisesti, se on myös vastaluku luvulle 2. Toistensa vastaluvut yhteenlaskettuna näiden summa on aina nolla. Eksaktia ja kaunista. Ja varsin näkyvää.

Fysiikassa ja kemiassa kaikki on mallinnettu tosielämästä. Malli kuvaa jollain tarkkuudella tosielämää ja kaikki on sikäli "sopimuksenvaraista". Pienillä nopeuksilla vaikkapa Newtonin lait toimivat hienosti. Lainalaisuudet eivät enää päde, kun nopeudet on riittävän suuria. Suhteellisuusteoria toimii siinä, missä Newtonin lait ei. Molemmissa tapauksissa on tehty aitoa tutkimusta, jonka tuloksia voidaan hyödyntää tänä päivänäkin. Se on tiedettä puhtaimmillaan.

[JJohannes]

Matematiikka on välineaine, jonka keinoin voi laskea vaikkapa fysiikkaa tai kemiaa. Matematiikka on eksaktia. Negatiivisen luvun on myös kaikki nähneet vaikka lämpömittarissa. -2 on kaksi astetta alle veden jäätymispisteen ntp-olosuhteissa. Puhtaammin matemaattisesti, se on myös vastaluku luvulle 2. Toistensa vastaluvut yhteenlaskettuna näiden summa on aina nolla. Eksaktia ja kaunista. Ja varsin näkyvää.

Mutta matematiikka ei perustu fysiikan ja kemian ilmiöihin, eikä se ole essentiaalisesti empiirinen luonnontiede. Se, että "-2" kuvaa Celsiusaste-lämpötilaa joka on jonkin verran veden jäätymislämpötilan alapuolella on matematiikan soveltamista kuvastamaan fysiikan ilmiötä. Siten lukua -2 ei sinänsä ole olemassa eikä sitä voi havaita luonnossa, toisin kuin ehkä joillain varauksin luvun 1 ja 2. Luku -2 voi kuvastaa ilmiötä, mutta se ei itse ole ilmiö eikä havaittavissa.

Paitsi että matematiikka ei ole empiirisesti havainnoitavissa oleva järjestelmä, matematiikalla ei ole "perustuksia". Gottlob Frege ja Bertrand Russell yrittivät löytää loogista perustaa koko matematiikan kattaville yhtenäisille aksioomille, tämän yrityksen kulminoituessa Russellin Principia Mathematicaan. Kurt Gödel, kuten varmasti tiedät, osoitti myöhemmin epätäydellisyyslauseillaan ettei koko matematiikan lukuteorian kattavaa sisäisesti konsistenttia aksiomaattista järjestelmää voi esittää.  Tämä on merkittävä oivallus esimerkiksi laskettavuuden kannalta, koska siitä suoraan seuraa ettei pysähtymisongelmaa voi ratkaista. Se myös tarkoittaa matematiikankin ja erityisesti matematiikan olevan sopimuksenvarainen järjestelmä.

Fysiikassa ja kemiassa kaikki on mallinnettu tosielämästä.

Empiirisissä tieteissä yleensä on.

[koodari-inssi]

^ tuosta meillä ei ole erimielisyyttä.

[seuraa_tilannetta]

Boldasin itsestään selvyyden, kyllä tulijalla on todellakin oma vastuu omasta menestymisestään, eikä suinkaan vastaanottavalla yhteisöllä.

Tästä voi olla montaa mieltä. Kyllä yhteiskunnan tulee ottaa vastuuta ihmisten hyvinvoinnista ja mukautumisesta, myös siihen uutena tulevien.
Se, kummalla on suurempi vastuu, on vaikea mitata.

Tulijalla on aina vastuu, yhteiskunta voi ainoastaan tarjota välineitä, mutta lähtökohtaisesti halu sopeutua ja menestyä pitää löytyä ihmisestä itsestään.

Tarkoitin, että myös yhteiskunnalla on vastuu ja myös yhteiskunnalla pitää olla halu tarjota sopeutumista. Kaikki eivät sopeudu, vaikka haluavat, ellei yhteiskunta tarjoa mahdollisuutta. Vastuu on tulijalla, mutta myös muilla.

Yhteiskunta itsessään on mahdollisuus, tulijan velvoitteena on käyttää tämä mahdollisuus omien kykyjensä mukaan yhteiskunnan sääntöjen puitteissa.

Tätä juuri tarkoitin, että yhteiskunnan vastuu on järjestää mahdollisuus niille, jotka on valittu/haluttu tänne sopeutumaan.
Yhteiskunta voisi myös halutessaan evätä mahdollisuuden sopeutua. Mutta se ei ehkä ole järkevää?

[Leso]

Yksi lingvistinen huomio: suomalainen sosiologia on juuriltaan angloa. Terminologia nojaa pitkälle anglokäsitteiden suomennoksiin. "To negotiate" on tietenkin primäärimerkitykseltään "neuvotella". Verbillä on kuitenkin myös muita merkityksiä, esim. "to succeed with, or getting over something". Esimerkkilause: "We negotiated the mountain track with difficulty".

Olisikohan niin, että joissakin yhteyksissä tämän verbin suomennoksena toimisi paremmin jokin muu kuin juhlavan tuntuinen "neuvotella". Yllä mainittu merkitys kuvaa mielestäni paremmin tämänkin tutkimuksen kohteena olevaa prosessia.

Touché! Eiköhän tää ollu tällä taputeltu? 

Minkälainen tieteentekijäntekele Varjoska on, jos ei osaa edes miettiä parempaa mahdollista suomennosta saati katsoa sanaa sanakirjasta ja punnita soveltuvampaa käännösvaihtoehtoa?
Turha ulista, että "ku mä aattelen niinku enkuks ku mä luen kirjoja enkuks...".

Vittu niin alkeellinen virhe ettei oo tosi. Lampipolyyppi.

[Oho]

Minkälainen tieteentekijäntekele Varjoska on, jos ei osaa edes miettiä parempaa mahdollista suomennosta

Eiköhän toi ole tutkimusalueellaan pikemminkin ihan vakiintunut kuin jonkun jatko-opiskelijan lanseeraama käsite. Suomen kieleen nyt vaan on tullut paljon huonosti kääntyviä anglismeja. 'Mukavuusalueesta' (comfort zone) alkaen....

[Rubiikinkuutio]

Se myös tarkoittaa matematiikankin ja erityisesti matematiikan olevan sopimuksenvarainen järjestelmä.

Täsmennän vielä, että vaikka Frege ja Russell olisivat onnistuneet, niin silti matematiikka olisi ollut sopimuksenvarainen järjestelmä. Se olisi vain ollut logiikkaan pohjautuva sopimuksenvarainen järjestelmä.

Matematiikka on järjestelmä joka on osoittanut mielettömän kykynsä ennustaa maailman toimintaa, mutta sen vahvuus perustuu siis toki viimekädessä siihen, että se on "aina ennenkin toiminut".

Vähän niinkuin aurinko on joka päivä aina ennenkin noussut, niin se nousee varmasti huomennakin?

[Oho]

Täsmennän vielä, että vaikka Frege ja Russell olisivat onnistuneet, niin silti matematiikka olisi ollut sopimuksenvarainen järjestelmä.

Matematiikka on kieli, formalismi asioiden esittämiseksi.

[Rubiikinkuutio]

Matematiikka on kieli, formalismi asioiden esittämiseksi.

Se on muutakin. Sillä on ennakoivuutta. Sen säännöillä kun luodaan tosielämää vastaava tilanne, niin uudelleen ympäripyöritetynäkin matematiikan toisella lausekkeella joku asia, niin se täsmää tosielämään edelleen.

Kieli on ilmaisujärjestemä, mutta matematiikka on osoittautunut myös enemmäksi. Toki voidaan se nähdä myös ilmaisujärjestelmänäkin, mutta se on silti enemmän.

[HDRisto]

Täsmennän vielä, että vaikka Frege ja Russell olisivat onnistuneet, niin silti matematiikka olisi ollut sopimuksenvarainen järjestelmä.

Matematiikka on kieli, formalismi asioiden esittämiseksi.

Ja mikä kummallisinta, kuuromykät kielitaidottomat matemaatikot Hupsunkupsulasta ja Hevnvitnprseestä ymmärtävät mainiosti toisiaan ensitapaamisella. Jos siis ei lipsuta matematiikasta muuhun aiheeseen.

[Pyöräilijä]

-

En oikein vieläkään käsitä, mikä tässä väikkärissä ei ole "loogisesti ehjää"?

Tämä keskustelu alkoi HS:n jutusta, jossa Sirkku Varjonen valitti "vihapuheesta".

HS:n artikkeli oli kirjallisuusarvostelija Jukka Petäjän tuorein itkuvirsi, jossa vuodatettiin kyyneleitä tutkijoille lähetettyä kritikkiä vastaan. Vain viikko sitten Petäjä itki lehdessä samasta aiheesta Pen-järjestön puheenjohtajan kanssa. Kritiikki on näiden puheenjohtajien, toimittajien ja tutkijoiden sanastossa luultavasti sama asia kuin vihapuhe, koska esimerkit vihapuheesta puuttuivat jälleen kerran.

HS:n ponnistelu vapaata sanaa vastaan on liikuttavaa.

Me tiedämme hyvin, että yksikään lehden toimittaja ei noussut puolustamaan tohtori Halla-ahon sananvapautta ja vastustamaan häntä jahtaavia poliittisia oikeudenkäyntejä vuosina 2008-2012. HS ei myöskään koskaan paheksunut Yleisradion esittämää vihapuhetta "rotutohtorista" vuonna 2008. Eikä toimittaja Jukka Petäjä varsinkaan.

Poliittinen ja organisoitu vihapuhe Halla-ahoa vastaan oli HS:n toimituskunnan mielestä selvästikin vain toivottavaa ja hyväksyttävää. Yksikään kyynel ei olisi vuotanut Sanoma-talossa, jos Hallo-aho olisi lyöty linnaan mielipiteidensä takia.

Sirkku Varjosen väitöskirja on tässä ketjussa vain esimerkkinä näiden valittajien saavutuksista, joka ansaitseekin kritiikkiä. Varjonen tiivistää oman väitöskirjansa tuloksen seuraavasti:"Oma tutkimukseni tuo uutta tietoa niistä tavoista, joilla maahanmuuttajat neuvottelevat identiteeteistään ja paikastaan suomalaisessa yhteiskunnassa".

Mutta mitä uutta tietoa?

Varjosen väitöskirja on luettavaa ja ymmärrettävää suomea, mutta väitös ei lukemani perusteella tarjoa mitään merkittävää uutta tietoa. Tutkimuksesta selviää, että yksi pärjää toista paremmin, mutta senhän me tiedämme tutkimattakin. Nämäkin tulokset on päätelty vain maahanmuuttajien omista kertomuksista - ei tilastoista ja kovista faktoista.

Pääministeri Matti Vanhasen / Jäätteenmäen hallitus esti kahdeksan vuoden ajan ja pääministeri Kataisen/Stubbin neljän vuoden ajan kaiken tutkimustyön, jolla olisi selvitetty maahanmuuttajien aiheuttamat kustannukset Suomen palkansaajille. Kun perusfaktojen tuntemuksemme on näin vajavaista, on puistattavaa, että sosiaalitiede suoltaa tutkimuksia ja väitöskirjoja, joissa selvitetään, kuinka " maahanmuuttajat neuvottelevat identiteeteistään ja paikastaan suomalaisessa yhteiskunnassa".   

On järkyttävää, jos sosiaalitiede ei enää ymmärrä suuren ja pienen eroa?

[Leso]

Minkälainen tieteentekijäntekele Varjoska on, jos ei osaa edes miettiä parempaa mahdollista suomennosta

Eiköhän toi ole tutkimusalueellaan pikemminkin ihan vakiintunut kuin jonkun jatko-opiskelijan lanseeraama käsite. Suomen kieleen nyt vaan on tullut paljon huonosti kääntyviä anglismeja. 'Mukavuusalueesta' (comfort zone) alkaen....

Siinä tapauksessa lie aiheellista kyseenalaistaa koko sosiaalipsykologia, ellei peräti kaikki sosiaalitieteet?

[Suvaitsevainen Vihreä]

Naps
Siinä tapauksessa lie aiheellista kyseenalaistaa koko sosiaalipsykologia, ellei peräti kaikki sosiaalitieteet?

Jonkun käsitteen takia? Ei todellakaan. Mikäli tutkitaan ihan oikeasti eikä tehdä propagandaa, niin kaikki tutkimus on hyvästä. Minä vaan en itse henkilökohtaisesti kauheasti luota noihin tutkijoihin, joilla uskon olevan johtopäätökset jo valmiina. Jos tutkimuksessa uhkaa käydä niin, että johtopäätöstä pitäisi muuttaa, niin parasta vaan hylätä tai väärentää väärään johtopäätökseen vievä data.

[Leso]

Nimenomaan juuri silloin pitää, jos yksittäisen termin huono suomennos kuitataan yliolkaisesti "vakiintuneena terminä". Tässä ei ole mitään ei neuvotteltavaa, ei keskusteltavaa.

Kelle tiedettä tehdään? Ketä ja mitä varten?
Tiede ei ole Varjoskan, Heinänuhan eikä Hameen-Helmukan leikkikenttä ja piirileikki.

[Suvaitsevainen Vihreä]

Nimenomaan juuri silloin pitää, jos yksittäisen termin huono suomennos kuitataan yliolkaisesti "vakiintuneena terminä". Tässä ei ole mitään ei neuvotteltavaa, ei keskusteltavaa.

Kelle tiedettä tehdään? Ketä ja mitä varten?
Tiede ei ole Varjoskan, Heinänuhan eikä Hameen-Helmukan leikkikenttä ja piirileikki.

Eli olet sitä mieltä, että vaikka koko matematiikka pitää kyseenalaistaa, kun siellä on jokin termi jota et ymmärrä oikein?
Ja ellet ole matemaatikko, niin siellä on 100% varmuudella termi jota et ymmärrä ja joka tarkoittaa arkikielessä myös jotain, mutta sillä on matematiikassa ihan oma merkityksensä.

[Leso]

Eli olet sitä mieltä, että vaikka koko matematiikka pitää kyseenalaistaa, kun siellä on jokin termi jota et ymmärrä oikein?
Ja ellet ole matemaatikko, niin siellä on 100% varmuudella termi jota et ymmärrä ja joka tarkoittaa arkikielessä myös jotain, mutta sillä on matematiikassa ihan oma merkityksensä.

Voi Pyhä Yksinkertaisuus, miten mä osasinkin odottaa tätä.
Meni pitempään kuin ajattelin, melkein vuorokausi.

Herääpäs nyt.
Mikä ero on luonnontieteellisillä ja niin sanotusti ihmislähtöisillä tieteillä?

[Suvaitsevainen Vihreä]

Eli olet sitä mieltä, että vaikka koko matematiikka pitää kyseenalaistaa, kun siellä on jokin termi jota et ymmärrä oikein?
Ja ellet ole matemaatikko, niin siellä on 100% varmuudella termi jota et ymmärrä ja joka tarkoittaa arkikielessä myös jotain, mutta sillä on matematiikassa ihan oma merkityksensä.

Voi Pyhä Yksinkertaisuus, miten mä osasinkin odottaa tätä.
Meni pitempään kuin ajattelin, melkein vuorokausi.

Herääpäs nyt.
Mikä ero on luonnontieteellisillä ja niin sanotusti ihmislähtöisillä tieteillä?

Sinä tässä puhuit, että jonkun termin takia pitäisi koko tieteenala ajaa alas. Ei pidä. Ainoastaan jos kyseinen tieteenala on persiistä. Minulla on sellainen käsitys, että feministinen naistutkimus on jo lähtökohtaisesti ihan höpö höpöä. Voin toki olla väärässä, mutta julkisuudessa ei ainakaan ole olut yhtään muuta kuin propagandaa.