2016-02-09 Kysely: Suomalaisten enemmistö ei luota maahanmuuttouutisiin

[Maastamuuttaja]

Eikös tämä Koivunen ole se tanssitaiteen maisteri, joka on lukenut talvikisoissakin käyneen Paavo Arhinmäen ehdotuksen hevosenhoito-oppaaseen tehtävästä lisäyksestä: "Eläinsuojelulaki ei ulotu poliisihevosiin".

[Pärmi]

Ei mikään ihme kun riskejä on vähätelty ja on valehdeltu päin naamaa viimeiset 26 vuotta. Ja vasta nyt aletaan myöntämään joitain tosiasioita vaikkakin hyvin, hyvin vähätellen ja erittäin vastahakoisesti. Tulijat eivät olekaan pyyhkineet mummojen pyllyjä, ei tullut työvoimapulaa ja eikä maamme talous ole todellakaan lähtenyt nousuun näiden matujen, somalien ja kehitysmaavyöryn myötä. Tulijoiden piti olla korkeasti koulutettuja mutta nyt on selvinnyt että keskimääräinen tulija on Abdul joka hädin tuskin osaa lukea sen sijaan että tulija olisi uusi Stockmann. Aluksi olin monikulttuurin kannattaja koska ajattelin että okei, jos tulijat ovat eurooppalaisia yrittäjiä niin why not. Mutta nyt tänne otetaan maailman pohjasakkaa ja maamme talous ja sisäinen turvallisuus kärsii....

Ketuttaa sen verran rankasti kun 26 vuotta mennyt ja vasta nyt HS uutisoi tästäkin. Ja itse aloittivat valehtelukierteen.

Suomimedia vääristelee ja valehtelee vanhasta muistista. Se alkoi jo 50 vuotta sitten kun vasemmistopuolueet saivat valtaa ja YLE miehitettiin taistolaisilla ja muilla kommunisteilla. Neuvostoliitto oli silloin se tabu, jota ei saanut loukata totuudenmukaisilla uutisilla, samaan tapaan kuin nyt monikulttuuriuskonto ja sossuperusteinen maahanmuutto.

Alkoi jo Halosen ex-poikaystäväErkin isoäidin H.W:n aikana. Hella W. koki suuren tappion, kun ei saanut pääjohtajana Yleisradiota estettyä soittamasta H.Salomaan "Lännen lokaria".

[JKN93]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/197376-tutkija-ville-pitkanen-hatkahti-38-suomalaisista-menetti-luottamuksensa-mediaan


Tutkija hätkähti: 38 % suomalaisista menetti luottamuksensa mediaan

   
Neljä kymmenestä kyselytutkimuksen vastaajasta kertoi suhtautuvansa epäillen journalistisiin sisältöihin, kertoo tutkija blogissaan.

38 prosenttia suomalaisista ja jopa 71 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä on kyselytutkimuksen mukaan menettänyt luottamuksensa perinteiseen mediaan. Tutkija Ville Pitkänen kertoo Puheenvuoron blogissaan edustamansa e2-ajatuspajan laajan selvityksen alustavista tuloksista.

– Lukema on hätkähdyttävän suuri: neljä kymmenestä suhtautuu epäillen journalistisiin sisältöihin, Pitkänen kommentoi tulosta kaikkien vastaajien osalta.

Väittämä "olen menettänyt luottamukseni perinteiseen mediaan" oli osa e2:n kyselytutkimusta, johon vastasi 4700 suomalaista. Tutkimus selvittää suomalaisten näkemyksiä yhteiskunnan tilasta ja se on määrä julkaista kokonaisuudessaan ensi viikolla.

Kysymys luottamuksesta mediaan jakaa vahvasti suomalaisia arvopohjan ja puoluetaustan välillä. Yleisesti konservatiivit allekirjoittivat väittämän luottamuksen menettämisestä.

– Erittäin arvokonservatiiveista 65 prosenttia on väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Erittäin arvoliberaaleista väittämään yhtyy vain runsas 20 prosenttia, Pitkänen kirjoittaa.

Puoluetaustan mukaan selvimmin erottuvat perussuomalaiset, joista 71 prosenttia on menettänyt luottamuksensa, eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajat (73%) sekä ne, jotka eivät äänestä vaaleissa lainkaan (58%).

"Mediaan luottamuksensa menettäneet suhtautuvat keskimääräistä kielteisemmin maahanmuuttoon ja pitävät ilmastonmuutospuheita vahvasti liioiteltuina"

Vihreiden ja Rkp:n kannattajat luottavat mediaan eniten, Pitkänen kertoo. Vihreistä noin 22 prosenttia ja Rkp:n äänestäjistä noin 25 prosenttia ilmoitti menettäneensä luottamuksensa mediaan.

– Muiden eduskuntapuolueiden kannattajista reilut 30 prosenttia on menettänyt luottamuksensa mediaan, Pitkänen kertoo.

Muitakin jakoja on. Pitkäsen mukaan hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut luottavat tiedotusvälineisiin enemmän kuin pienituloiset ja ammatti- tai peruskoulun käyneet. Kaikkein eniten mediaan luottaa yliopistokoulutuksen saanut vihreä, hän tiivistää.

– Perussuomalaisten kohdalla koulutus ei vaikuta asenteisiin samalla tavoin kuin muissa puolueissa, sillä heidän kohdallaan epäluottamus on vahvinta korkeasti koulutetuilla, Pitkänen tarkentaa.

Pitkänen pitää mielenkiintoisena sitä, että luottamus mediaan on yhteydessä vastaajien maahanmuutto- sekä ilmastonmuutoskäsityksiin.

– Koko kyselyaineiston pohjalta (39 väittämää) tehty tilastollinen analyysi osoittaa, että mediaan luottamuksensa menettäneet suhtautuvat keskimääräistä kielteisemmin maahanmuuttoon ja pitävät ilmastonmuutospuheita vahvasti liioiteltuina, Pitkänen kertoo.

Maailmankatsomus ei silti liene ainoa selitys luottorappiolle, Pitkänen arvioi.

– Muiden puolueiden kohdalla epäluottamusta selittävät todennäköisesti toimituksissa lisääntynyt kiire ja verkon nopeat julkaisuaikataulut, Pitkänen kirjoittaa.

E2 on teettänyt Kenen mitta on täysi? -tutkimuksensa aineistonkeräyksen Taloustutkimuksella. Tutkimuksesta blogissaan kertova Ville Pitkänen työskenteli aiemmin politiikan tutkijana Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa.

[Kallan]

^Kenties tutkijoilta on unohtunut sellainen pieni mitätön asia kuin että kansa kyllä osaa ajatella omilla aivoillaan koulutustasosta riippumatta.

[Roope]

Neljä kymmenestä kyselytutkimuksen vastaajasta kertoi suhtautuvansa epäillen journalistisiin sisältöihin, kertoo tutkija blogissaan.
...
– Muiden puolueiden kohdalla epäluottamusta selittävät todennäköisesti toimituksissa lisääntynyt kiire ja verkon nopeat julkaisuaikataulut, Pitkänen kirjoittaa.

E2 on teettänyt Kenen mitta on täysi? -tutkimuksensa aineistonkeräyksen Taloustutkimuksella. Tutkimuksesta blogissaan kertova Ville Pitkänen työskenteli aiemmin politiikan tutkijana Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa.

Tutkija taisi tarkoittaa sanoa, että jutuissa on entistä enemmän lukijoiden havaitsemia virheitä, propagandaa ja väärää tai tietyllä tavalla painotettua tietoa, jotka voi yrittää selittää pois vaikka toimittajien kiireillä. Lukijat kun eivät tiedä toimituksen kiireistä ja julkaisuaikatauluista yhtään mitään.

[Deloch]

Juuri saatiin taas hieno esimerkki median mielipidemuokkauksesta tämän irakilaisperheen karkotuskeissin myötä. Faktoilla tai loogisella ajattelulla ei ole mitään sijaa kun lähdetään ratsastamaan tunneaallolla. Kun on hieno nyyhkytarina jolla voidaan repiä kohua niin eipä siinä paljoa tosiasioilla ole merkitystä - ja sopivasti asioista valikoiden kertoen saadaan luotua haluttua kuvaa. Mielipideilmaston manipulointia parhaimmillaan.

Monokulttuuri FM -radioiltamassa on hyvää juttua keissin taustoista. 18:14 eteenpäin. Hyvää puhetta mm. siitä, miksi JSN:lle kantelut median valehteluista on yhtä tyhjän kanssa. Kun kellään ei kiinosta niin valtamedia saa valehdella rauhassa.

Jotenkin tulee mieleen myös vuosientakainen somalitytön junassatönimistapaus. Samaa paskaa eri paketissa. Kertoo tietysti hienosti näiden tutkijoiden mielenmaisemasta kun ei millään suostuta näkemään luottamuksen alenemisen todellista syytä.

01:15:00 alkaen Tajukankaalta hienoa vuodatusta valtamedian tilasta. JSN:nää koskevat asiat myös seuraa.

https://www.youtube.com/watch?v=DIbUom0y5Ho

[Niobium]

Niin, selasin aika pitkälle, ennenkuin vastaan tuli raiskausrikosta tai ahdistelua käsittelevä aihe.

Mitenkäs tämä nyt näin on muuttunut, tämä tilanne? Ovatko kantikset -kin lopettaneet nämä touhut, vai mistä tämä kaikenkattava mediahiljaisuus johtuu?

Vai onko kenties VOKeissa pidetty tiukkasävyinen koulutus uponnut vihdoin päähän?

Foliohattuni alla muhii ajatus, kenties hieman vainoharhainenkin. Onkohan nyt yhteisellä sopimuksella sekä poliisin, että median osalta käsketty pitämään raiskausrikosuutiset ns. pimennossa? Pidetään kansa rauhallisena kun ei kerrota julkisuuteen kaikkea yhteiskuntarauhan nimissä.

Löytyykö jostain virallisia tilastoja, joita poliisi ei voi pimittää laillisin keinoin? 

[Roope]

Ei pidä paikkaansa, että media vaikenisi maahanmuuton ongelmista. Pakko uskoa, kun elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen ja ruotsalainen tutkimus niin sanovat.

Tuntuuko, että media vaikenee maahanmuuton ongelmista? Se ei pidä paikkaansa, mutta epäluulo on lujassa

Media käsittelee maahanmuuttoa etupäässä ongelmana. Siitä kirjoitetaan asiana, joka heikentää yhteiskunnan eheyttä, maan taloutta ja lisää rikollisuutta.

Näin toteaa tuore ruotsalaistutkimus, jonka tulokset eivät yllätä.

Göteborgin yliopiston professori Jesper Strömbäckin johtama tutkimus ruotsalaislehtien maahanmuuttouutisoinnista vuosina 2010 – 2015 (Invandring i medierna) analysoi lähes 2 000 uutista ja päätyi vahvistamaan aiempia tutkimustuloksia.

Metodista voidaan keskustella, mutta väittämälle, että uutisissa kaunistellaan maahanmuuttoa, ei löydy tästäkään tutkimuksesta perustaa.

Tulos ei tietenkään vakuuta ketään, joka uskoo, että media vaikenee maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista. Kuilu tutkimushavaintojen ja median luottamuslukujen välillä on ammottava.

Mediaan luotetaan vähiten juuri maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä (Misstron mot medier, 2017).

Väite mediasta maahanmuuton kaunistelijana on toistunut 1990-luvulta saakka, kuten myös teesi, että jollei media uutisoi maahanmuuton negatiivisista seurauksista, se menettää yleisön luottamuksen ja ruokkii vihamielisiä huhuja. Keskustelu on ikiliikkuja ja median asema tukala (Migrationen i medierna, 2016).

On kuitenkin syytä kysyä, onko mediaepäluulossa lopulta kyse uutisoinnin totuudenmukaisuudesta. Ruotsissa luottamusluvut eivät ole nousussa, vaikka uhka- ja ongelmauutisoinnin arvioidaan kiihtyneen.

Strömbäckin johtama tutkimus ei tähän vastaa mutta tarjoaa yhden johtolangan huomauttamalla, että uutisjournalismi harvoin kyseenalaistaa kulloisenkin virallisen maahanmuuttopolitiikan.

[...]

Kirjoittaja Anu Koivunen on elokuvatutkimuksen professori Tukholman yliopistossa.

Suomen Kuvalehti 10.9.2017

En tunne ruotsalaista mediaympäristöä yhtä hyvin kuin suomalaista, mutta kyllähän se on ollut maahanmuuton kaunistelussaan ja siihen olennaisesti liittyvässä rasistijahdissaan vieläkin läpinäkyvämpi kuin suomalainen. Ruotsissa tuomitaan välittömästi rasistiksi, epähenkilöksi ja Ruotsidemokraattien tukijaksi toimittaja, joka kirjoittaa maahanmuutosta suoraan "asiana, joka heikentää yhteiskunnan eheyttä, maan taloutta ja lisää rikollisuutta". Sopii yrittää uraa vaikka Aftonbladetissa, joka oli yksi tutkituista lehdistä.

Koivusen väitteen kumoaa Suomessa jo se, että suomalainen valtamedia sopi vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan, että se ryhtyy vaikenemaan rikoksesta epäiltyjen ulkomaalaistaustasta muka journalistin ohjeiden velvoittamana. Jo yksin Svenska Ylen Barbro Björkfelt ja Jessica Stolzmann ovat luultavasti tuottaneet televisioon enemmän nyyhkytarinoita ja maahanmuuttopropagandaa kuin mitä television kaikissa ajankohtaisohjelmien toimituksellisessa materiaalissa on käsitelty maahanmuuttoa ongelmana yhteensä.

Silloin kun maahanmuuttoon liitetään valtamediassa ongelmia, ne selitetään lähes poikkeuksetta kotouttamistoimien epäonnistumisella (lisää resursseja) ja rasismilla (lisää sananvapaustuomioita) eli jostain muusta kuin maahanmuutosta/maahanmuuttajista itsestään johtuviksi.

[SmallFish]

Tutkimustulos ei tietenkään vakuuta ketään, joka uskoo median vaikenevan, kirjoittaa Anu Koivunen

Hienoa selustan varmistelua. Professori puhuu tuttuun tapaansa puuta heinää, ja heti alkajaiseksi ilmoittaa että ne, jotka eivät hänen horinoitaan usko, ovat jossain fanaattisessa mielipidepoterossa eivätkä suostu uskomaan järkipuhetta. 

[guest14935]

Niin, selasin aika pitkälle, ennenkuin vastaan tuli raiskausrikosta tai ahdistelua käsittelevä aihe.

Mitenkäs tämä nyt näin on muuttunut, tämä tilanne? Ovatko kantikset -kin lopettaneet nämä touhut, vai mistä tämä kaikenkattava mediahiljaisuus johtuu?

Vai onko kenties VOKeissa pidetty tiukkasävyinen koulutus uponnut vihdoin päähän?

Foliohattuni alla muhii ajatus, kenties hieman vainoharhainenkin. Onkohan nyt yhteisellä sopimuksella sekä poliisin, että median osalta käsketty pitämään raiskausrikosuutiset ns. pimennossa? Pidetään kansa rauhallisena kun ei kerrota julkisuuteen kaikkea yhteiskuntarauhan nimissä.

Löytyykö jostain virallisia tilastoja, joita poliisi ei voi pimittää laillisin keinoin?

Näpistyksiä edelleen sattuu, aika usein on niistä uutisia. Eli ei mitään nähtävää jne.

[Roope]

Ei pidä paikkaansa, että media vaikenisi maahanmuuton ongelmista. Pakko uskoa, kun elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen ja ruotsalainen tutkimus niin sanovat.
...
Tuntuuko, että media vaikenee maahanmuuton ongelmista? Se ei pidä paikkaansa, mutta epäluulo on lujassa

Suomen Kuvalehti 10.9.2017

[tweet]906842565139460098[/tweet]

Ja tosiaan:

När det gäller nyhetsjournalistikens gestaltningar av invandring och hur den på-
verkar Sverige är det inte möjligt att göra en strikt jämförelse mellan nyheterna
och verkligheten. För att ändå skapa en grund för att diskutera i vilken grad
nyhetsjournalistiken ger en rättvisande bild av verkligheten valde vi att, om än
mycket översiktligt, gå igenom det empiriska stödet för de gestaltningar som ingår i
undersökningen. Den analysen visar att det finns, mer eller mindre starkt, empiriskt
stöd för såväl de positiva som de negativa gestaltningar som har undersökts, men
också att det inte finns något som talar för att det empiriska stödet för de negativa
gestaltningarna är så pass mycket större eller entydigt att det motiverar varför de
negativa gestaltningarna är vanligare än de positiva gestaltningarna. Om något är
det vår bedömning att det empiriska stödet för de positiva gestaltningarna är större
eller mer entydigt än för de negativa gestaltningarna. En slutsats är därför att den
nyhetsjournalistiska gestaltningen av hur invandring påverkar Sverige inte ger en
fullt rättvisande bild av verkligheten. Vår bedömning är att det i första hand sker
genom att den positiva påverkan på Sverige, som forskning och officiell statistik
visar, inte återspeglas i den nyhetsjournalistiska rapporteringen. Detta understry-
ker att nyhetsjournalistiken utgör en partiell representation av den verklighet som
nyhetsjournalistiken rapporterar om.

Sammanfattningsvis visar undersökningen att det finns ett avstånd mellan nyhe-
terna och den verklighet som nyhetsrapporteringen handlar om både när det gäller
vilka grupper som invandrar och när det gäller hur invandring påverkar Sverige. Det
finns därmed skäl att ifrågasätta om den journalistiska bevakningen av invandring
tillhandahåller sådan information som människor behöver för att fritt och självstän-
digt kunna ta ställning i frågor som rör invandringen till Sverige.

[...]

Allt detta talar för att också den svenska nyhetsjournalistiska rapporteringen om
invandring påverkar människors verklighetsuppfattningar och åsikter om invand-
ring. Mer specifikt är det sannolikt att den nyhetsjournalistiska gestaltningen av
invandring bidrar till att människor: (1) överskattar omfattningen av flyktinginvand-
ringen, (2) underskattar andra former av invandring, (3) överskattar kostnader och
problem förknippade med invandring, och (4) underskattar vinster och möjligheter
förknippade med invandring. I förlängningen kan det tänkas leda till att människor
(5) blir mer kritiskt inställda till invandringen till Sverige

Ruotsalaisessa sanomalehtiuutisia luokittelevassa tutkimuksessa päädytään siis jotenkin lopputulokseen, että maahanmuuton kielteisten puolien uutisoinnille ei ole niin paljon empiiristä tukea, että se olisi nykyisessä määrin perusteltua. Lisäksi tutkimuksessa väitetään, että empiirinen tuki maahanmuuton myönteisille puolille on kielteisiä suurempaa. Tutkimuksessa nimittäin esitetään perustelemattomana itsestäänselvyytenä, että maahanmuuton hyödyllisyyden Ruotsille osoittavat niin tutkimukset kuin tilastotkin, mutta vääristelevän uutisoinnin vuoksi ihmiset yliarvioivat maahanmuuton kustannukset ja ongelmat ja samalla aliarvioivat tulot ja mahdollisuudet.

Faktoina esitetyt väitteet ovat aivan uskomatonta potaskaa, mutta tuleepa kerralla selväksi tämänkin "tutkimuksen" ja sitä levittävien "tutkijoiden" laatu.

[Alabama]

Tämä saksalaistutkimus ehkä voisi olla suomalaisen tilanteen kanssa samansuuntainen:


Hamburg Media School (HMS) on tekemässä tutkimusta saksalaisen median suhtautumisesta pakolaispolitiikkaan 2009-2015, median painopisteistä ja siitä minkälaisen kuvan nämä piirsivät ,,Tervetuloa-kulttuurista".

Vuoteen 2015 asti Saksan mediassa (ei kommenteissa) kerrottiin saksalaisten olleen ottaneet oppia menneisyydestään ja muiden maiden toimintaa pakolaisongelmassa (Italia ja Kreikka) kuvattiin egoistisena. Saksaa pidettiin median kuvauksissa  pakolaisten vastaanottamisessa esikuvana.


Seitsemän uutista päivässä

Pakolaisten määrän kasvaessa median jutut pakolaisista lisääntyivät räjähdyksenomaisesti. Heinäkuusta syyskuuhun 2015 yksittäiset sanomalehdet julkaisivat keskimäärin 7 uutista päivässä koskien pakolaisasiaa.

82% kaikista uutisoinneista oli sisällöltään positiivisia, 12% selkeitä kertomuksia, 6% uutisista kertoi pakolaispolitiikkaa koskevista ongelmista. Media oli ottanut Merkelin ,,Me selviämme tästä" omakseen. Zeit-lehden otsikko elokuussa 2015:  ,,Tervetuloa!".

Perustuiko journalismi kriittiselle tarkkailulle? Entä kerrottinko "positiivisista" tuloksista kuten tuikitarpeellisesta ihmisten osallistumista pakolaismassojen avustamiseen? Vain pieni osa uutisista kertoi asian negatiivisesta puolesta kuten ilmiöistä liittyen viranomaisten liialliseen työmäärään.


Ongelmat jätettiin huomioimatta

Myös median äänensävyjä  kesällä 2015 tutkimus analysoi.
20% valtiollisen television uutislähetyksistä (Tagesschau) oli epäsuorasti tuomitsevia,
,,Spiegel Online" 40%,
,,Welt" 15%.

Muukalaisviehamielisissä mielenosoituksissa Heidenaussa ja vastaanottokeskusksen tuhopolttoyrityksessä Salzhemmendorfissa "Tervetuloa-kulttuuri"-teema koki uutisointihuippunsa ennenkuin käsite "rajojen vartiointi" otettiin käyttöön.

2/3:lta vaikutusvaltaiselta medialta jäi avoimien rajojen politiikan yhteiskunnalle aiheuttamat uudet ongelmat kokonaan huomaamatta. Vain 1/3 syyskuun 2015 uutisista kertoi sen aiheuttamista ongelmista. Samanaikaisena rinnakkaiskehityksenä ihmisten suhtautuminen asiaan muuttui. Varsinkin valtiollisen TV:n uutislähetys Tagesschau käsitteli aihetta melkeinpä abstraktisti Berliinissä käydyssä poliittisessa keskustelussa.

Vasta syksyllä 2015 paikan päällä tehdyt uutisoinnit toivat lisää painotusta kertomuksiin. Uutisointi kulki kuitenkin kansan tuntemusten perässä aina välimatkan päässä näistä ja menetti vuoden 2015 loppuun mennessä uskottavuutta. Konsenssikäsite "Tervetuloa-kulttuuri" olikin muuttunut erimilisyyskäsitteeksi.

http://www.faz.net/aktuell/feuilleton/medien/studie-wie-ueber-fluechtlinge-berichtet-wurde-14378135.html

[Peltipaita]

Tuntuuko, että media vaikenee maahanmuuton ongelmista? Se ei pidä paikkaansa, mutta epäluulo on lujassa

Jos haluan tietää vaikeneeko media maahanmuuton ongelmista niin voinko tarkistaa miten asia on, mediasta?

[siviilitarkkailija]

Laura Huhtasaaren ja iltalehden toimittajan esiintyminen pressiklubi ohjelmassa sai minut kiemurtelemaan kun nähdäkseni ensimmäisen kerran koko urallaan Iltalehden toimittaja myönsi että Huhtasaaren sanomista oli muutettu. Huhtasaaren sanomaksi väitettyä ollut koskaan sanottu ja tästä oli tehty tietoisesti hesarissa ja valtiopropagansayhtiössä leimaava valheuutinen.

Kerrankin hesarin päätoimittaja oli vastaamassa valhe tai vääristelyuutiseensa, niin luonnollisesti ohjelman juontaja puuttui kuvaan ja siirsi huomion tai keskustelun pois oman yhtiönsä ja hesarin maahanmuutto- ja monikulttuurivääristelystä. Olisi ollut hyvin kiinnostavaa kuulla valhemedian päätoimittajan selitys pikkusanoille joita hän ja toverinsa lisäävät vastustamiensa poliitikkojen lauseisiin.

Yleen ja hesariin voi maahanmuuttouutisissa luottaa yhtä vahvasti kuin keskustapuolueeseen kaikissa muissa asioissa.