2015-09-28 Turvapaikanhakijat ruuhkauttavat Helsingin hallinto-oikeuden

[mökkihöperö]

"Jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa" sanovat kansainväliset spimukset. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Varmaan sitä että Suomen viranomainen käsittelee hakemuksen. Rajavartija on viranomainen joka pystyy tekemään pikakäsittelyn kunhan annetaan ohjeistus: Ruotsi on turvallinen maa kaikille. Ei tarvitse kuin kuunnella "asylum" ja käännyttää pois, duplinin sopimusta on noudatettu.

Kysymyshän on vain sopimustekstin tulkinnasta. Sanoohan Suomen perustuslakikin että ketään ei saa syrjiä. Silti kunnat ovat suosineet maahanmuuttajia työhönotossa kiintiöillä, eli syrjineet suomalaisia. Vaikka lain mukaan kaikki ovat tasa-arvoisia on lakia tulkittu siten että vähemmistökiintiö ei ole syrjintää.

Kaikki lässytys "ei rajaa voi sulkea" on pelkkää selittelyä. Rajat kiinni.

[Bienveillant]

Inhimillisenä ihmisenä ymmärrän Emmin, Liisan ja Villen tuskaa, ja pikkuisen jopa symppaankin heitä. Ketäpä ei v*tuttaisi kun on päässyt käsiksi puoliautomaattiseen hillotolppaan, joka sitten rasistisesti torpedoidaan alas juuri kun pidot on parhaimmillaan. Sen sijaan lystin kustantavana nettoveronmaksajana sanon että näin härskiä kusetusta ei olla aikoihin nähty! Jos nämä könttänä maksettavat 800/1300 euron korvaukset kurpitsavankkuritarinoiden kuuntelemisesta eivät tunnu riittävältä korvaukselta, niin herrat ja rouvat lakimiehet voivat siinä tapauksessa hankkia rahakkaampia keissejä maksukykyisemmiltä asiakkailta. Veronmaksajien maksukyky on nimittäin päättynyt jo aikoja sitten.

[Roope]

Jatkoa Yleltä tähän juttuun. Nyt kolme lakimiestä (Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki, ulkomaalaisasioihin erikoistunut asianajaja Ville Punto ja lakimies Emmi Wehka-aho) kertoo mihin turvapaikanhakijoiden nauttiman oikeusavun rajoittaminen on johtanut.

"Palkkioperusteiden muuttuminen ja alkuvaiheen oikeusavun siirto oikeusaputoimistoille on tarkoittanut Pakolaisneuvonnan tulojen romahtamista. Kohta 30-vuotias voittoa tavoittelematon järjestö irtisanoi hetki sitten työntekijöitään ja sulki Oulun toimipisteensä rahapulan vuoksi."

Kuten tuossa hieman aiemmin arvelinkin. Nautin.

Hallitus mietti keinoja Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuksien ruuhkautumisen hillitsemiseksi ja keksi niitä. Yksi oli turvapaikanhakijoiden nauttiman oikeusavun rajoittaminen. Muutosten tavoitteena oli nopeuttaa valitusprosesseja ja hillitä oikeusavun kustannusten kasvua.

Asianajajaliiton mukaan muutokset eivät ole tuoneet säästöjä, vaan johtaneet lähinnä oikeusturvan heikkenemiseen.

Jutusta ei käy ilmi, millä perusteella säästöjä ei ole syntynyt. Turvapaikka-asianajajathan päinvastoin myöntävät, että veloittaisivat paljon enemmän, mikäli se vain olisi mahdollista.

Lukemieni Asianajajaliiton lausuntojen mukaan vaadittu ja siis ilmeisesti myös vanhan järjestelmän mukainen palkkio olisi noin kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Eli sen perusteella säästöjä on syntynyt.

Lakimiesten mukaan avustajan poistaminen turvapaikkapuhuttelusta synnyttää puutteellisilla tiedoilla tehtyjä turvapaikkapäätöksiä. Se kostautuu turvapaikkaprosessin jatkovaiheissa käytettynä aikana, kun päätöksiä palautetaan hallinto-oikeudesta uusintakäsittelyyn.

– Se, että alkuvaiheessa ei saada oikeita päätöksiä, ei ole kenenkään etu, toteaa Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki.

Lehtijutuissa on annettu ymmärtää, että hallinto-oikeuden palautuspäätökset johtuisivat esimerkiksi Maahanmuuttoviraston salaliitosta tai kuten tässä tapauksessa, avustajan puutteesta. Oikeasti tällaisesta ei ole esitetty mitään todisteita, eikä esitetä nytkään.

Suurin osa hallinto-oikeuden palautuspäätöksistä on johtunut kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen muuttuneista olosuhteista kuten väitetystä kristinuskoon kääntymisestä. Tällaisiin myöhempiin muutoksiin ei olisi voinut vaikuttaa puhuttelussa tai Maahanmuuttoviraston tutkinnassa. Maahanmuuttoviraston varsinaisten "väärien" päätösten osuus on ollut hallinto-oikeuden päätösten perusteella alle prosentin luokkaa kaikista turvapaikkahakemuksista.

Lisäksi turvapaikkapäätöksestä annettua valitusaikaa lyhennettiin. Esimerkiksi valitus kielteisestä turvapaikkapäätöksestä on jätettävä hallinto-oikeuteen 21 päivässä 30 sijaan.

Uudistuksen tarkoitus oli nopeuttaa prosessia ja purkaa ruuhkia.

Asianajajaliiton mukaan vaikutus on osin päinvastainen, sillä huonosti tehdyn valituksen käsittely kestää tuomioistuimessa kauemmin. Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki pitää päivien lyhennystä absurdina, kun ottaa huomioon, että valitukseen odotetaan päätöstä 6-12 kuukautta.

Valitusajan lyhentämisen vaikutus koko valitusprosessin kestoon on kieltämättä nykyisessä ruuhkassa mitätön. Ei kuitenkaan ole osoitettu sitäkään, että valitusajan lyhentäminen olisi pidentänyt prosessia. Ruuhkat ja käsittelyaikojen piteneminen johtuvat ennen kaikkea perusteettomien valitusten määrän kasvusta. Valitusoikeutta käytetään keinona pitkittää vastaanottokeskuksessa ja Suomessa oleskelua.

[Eisernes Kreuz]

Tähän Pakolaisneuvonnan tapaukseen sopiikin hyvin Mauno Koiviston vanha toteamus:

"Syntyy oma intressiryhmänsä niistä, jotka elävät pakolaisten siivellä."

[Jääpää]

Uusi selvitys voi tarkoittaa Maahanmuuttoviraston mukaan useimmiten sitä, että hakija ilmoittaa kääntyneensä kristinuskoon. Käännynnäisyys voi olla suojelun peruste, mikäli hakija osoittaa olevansa uskontonsa vuoksi kotimaassaan vaarassa.

Hakijan "ilmoitus" pitää testata ABC-kirian  ja Katekismuksen, sekä lukkarin valvoman ankaran Joulun vieton avulla.
Joulukokeet pidetään kuukausittain ja saa uusiakin, jos ei sahti heti pysy sisällä, mutta jos muut osuudet(ml. Kossu) pragaa, niin mitään selvityksiä ei tarvita; Sanktus Spiritus Monotus vaan.
Läpäisseitten kohdalla harkinta turvapaikasta voidaan käynnistää Dublin-sopimuksen mukaan ja tervetuloa sitten, kun passit ja koneinsinöörin paprut on löytynyt.
Ja tietenkin vastuullinen maahankutsuja ja työpaikkakin pitää olla.
( Työpaikka tietenkin sellaisella osaamisalueella, minkä osaamista Suomesta ei kertakaikkiaan löydy
JA EI, kebabbia ja pitsaa väännetään täällä jo köksäntunnilla, usein vielä parempaakin, mitä jne.)

Entä nämä kokeessa hylätyn saaneet hädänalaiset?
No, ei mitään hätää; kirjoitetaan Arvovaltainen Todistus Oikeauskoisuudesta ja SSM.
(joku fiksu voi laatia semmosen hienomman, mutta mulla olis pohjaksi idea):

" Arvoisa veljenne Uskossa(ins älläh) on osoittautunut erinomasen jääräpäiseksi, vaikka kuvitteli hätää kärsiessään ja jouduttuaan RHC järjestön kanssa tekemisiin ja harhauttamaksi, tulleensa jotenkin kristityksi, mutta ei se niin helppoo oo; Joutuessaan oikean sian kanssa tekemisiin, hän tunnisti sen kaikki muodot kiitettävästi ja jopa syöttökaukalon olkien läpi kirkastettu sahti lensi ulos komeasti!
Hän on siis mitä suurimmissa(phyi) määrin Oikea Uskoinen ja hyvä lisä dynaamiseen tiimiinne.

Kunnioit..jne."

JK. Ylöspitolaskunsa tullee mukana maksuehdoin 14sek.netto ja valuutta on r a h a a! ( kamelinkarvat ym. EI käy, mutta isommista parteista öljyä, litiumia yms. voidaan ehkä vääntää.)

JKK. Mistä tuo järki Pakoloisapu ry:n skippaamiseen löyty? ..Whippayei kuitenkin!!   \~/

[Java]

Onhan tämä nyt suuri vääryys, hädänalaiset lakimiehet eivät saa enää ilmaista rahaa ; Että vit*u kehtaavat

[Outo olio]

Jos mun tuntipalkka laskisi 110 eurosta 40 euroon niin kyllä minäkin itkisin.

[Mr.Reese]

Lakiasiaintoimisto pakolaisneuvonta jatkaa ulisemista. Nyt toki aiheesta, mutta mitä sitä ulisemaan, kun niitä ikätestejä ei tehty, niin jotenkin nuo votkulat on suodatettava.

Kansalaisjärjestö ja lakiasiaintoimisto Pakolaisneuvonta epäilee, että alaikäisille turvapaikanhakijoille myönnetään tarkoituksellisesti lyhyitä oleskelulupia, kirjoittaa Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Pakolaisneuvonnan virkaa tekevä toiminnanjohtaja Pia Lindfors epäilee, onko alaikäisenä Suomeen saapuneelle myönnetty alun perinkin tarkoituksella vuoden pituinen oleskelulupa, jotta turvapaikanhakija voitaisiin karkottaa täysi-ikäisenä maasta.

Pakolaisneuvonnan tiedossa on pari tapausta, jossa vuoden aikana täysi-ikäistynyt nuori, joka on hakenut oleskeluluvalleen jatkolupaa, on saanut kielteisen päätöksen hakemukselleen.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Revon mukaan viraston linja koskien yksin tulleiden alaikäisten turvapaikkapäätöksiä ei ole muuttunut. Repo pitää absurdina spekulaatiota, että Maahanmuuttovirasto antaisi tarkoituksella täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleville turvapaikanhakijoille lyhyitä oleskelulupia.
https://yle.fi/uutiset/3-9767291

[Roope]

Lakiasiaintoimisto pakolaisneuvonta jatkaa ulisemista. Nyt toki aiheesta, mutta mitä sitä ulisemaan, kun niitä ikätestejä ei tehty, niin jotenkin nuo votkulat on suodatettava.

Pakolaisneuvonnan virkaa tekevä toiminnanjohtaja Pia Lindfors epäilee, onko alaikäisenä Suomeen saapuneelle myönnetty alun perinkin tarkoituksella vuoden pituinen oleskelulupa, jotta turvapaikanhakija voitaisiin karkottaa täysi-ikäisenä maasta.

Ei tuossakaan ole mitään oikeaa perustetta ulinaan. Jos turvapaikkakriteerit eivät täyty, eikä perusteettoman turvapaikanhakijan käännytys ole mahdollista alaikäisyyden vuoksi, niin silloin alaikäisille voidaan myöntää vuoden oleskelulupia "yksilöllisen inhimillisen syyn" perusteella.

Karkotusta paljon yleisempää lienee se, että jossain vaiheessa myönnetään jatkuva oleskelulupa esimerkiksi Suomeen syntyneiden siteiden nojalla.

[Alaric]

Ylellä on nyt jonkinlainen mokuhurmos päällä, kun näistä turvapaikkapäätöksistä ja muusta tulee jatkuvasti juttua. Laitan artikkelin tänne, kun näiden kyseisten lakimiesten kitinöistä oli aiemminkin juttua.

https://yle.fi/uutiset/3-9755379?origin=rss (10.8.2017)

Vanhaa tietoa, pikapuhuttelua ja kalenterisekoilua – neljä turvapaikkapäätöstä, jotka kohottavat kulmakarvoja

Eero Mäntymaa

Joskus kielteinen turvapaikkapäätös muuttuu myönteiseksi, koska lakimies huomaa Maahanmuuttoviraston käyttävän vanhaa tietoa.

Turvapaikanhakijoita oikeudessa avustavat lakimiehet ovat ilmaisseet huolensa turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ja turvapaikkapäätösten laadusta.

Yle pyysi lakimiehiltä esimerkkejä turvapaikkapäätöksistä, joissa tämä huono laatu näkyy. Osassa Maahanmuuttoviraston virhe on selvä, osassa kielteisen päätöksen perustelut tuntuvat vähintäänkin erikoisilta.

Jokaiseen esimerkkiin pyydettiin myös Maahanmuuttoviraston virkamiesten kommentit.

Tapaus 1: Lapsiperheen käännytystä perusteltiin ohjeistuksella, jonka mukaan lapsiperheitä ei tule käännyttää

Viime vuonna Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki huomasi afganistanilaisten asiakkaidensa turvapaikkapäätöksissä jotain outoa. Lapsiperheitä käännytettiin Afganistaniin sisäisen paon nojalla. Sisäinen pako tarkoittaa, että käännytetyt voisivat paeta heitä uhkaavaa vaaraa oman maan sisällä.

Maahanmuuttovirasto perusteli päätöksiään YK:N pakolaisjärjestö UNHCR:n Afganistania koskevalla ohjeistuksella, mitä pidetään kansainvälisesti luotettavana.

Perustelu kiinnitti Välimäen huomion, sillä hän tuntee UNHCR:n ohjeistuksen. Sen mukaan lapsiperheitä nimenomaan ei tule käännyttää alueille, joilla vanhemmilla ei ole oman klaaninsa turvaverkkoa. Välimäki tarkasti asian UNHCR:ltä vielä itse.

Ilmeni, että Maahanmuuttovirasto perusteli käännytyspäätöksiä vanhalla ohjeistuksella.

Vielä vuonna 2010 UNHCR oli todennut, että työikäiset vanhemmat voivat lapsineen turvautua sisäiseen pakoon. Vuonna 2013 UNHCR muutti ohjeistustaan. Maahanmuuttoviraston lähdeviitteissä viitattiin tuoreeseen ohjeistukseen, mutta päätösten perusteella uutta linjausta ei ollut otettu huomioon.

– Lähetin Maahanmuuttovirastoon sähköpostin, jossa sanoin, että ette ehkä ole joko huomanneet ohjeistuksen muuttuneen, tai sitten olette kääntäneet asian väärin, Välimäki kertoo.

Pian Välimäki sai uusia afganistanilaisia asiakkaita. Perheeseen kuuluivat isä, äiti ja perheen Suomessa syntynyt lapsi. Kaikilla oli jälleen kielteinen turvapaikkapäätös, jossa oli sama viittaus UNHCR:n ohjeeseen.

Maahanmuuttovirasto siis perusteli lapsiperheen käännytystä ja sisäistä pakoa Afganistanissa ohjeistuksella, jossa katsottiin, ettei lapsiperheen sisäinen pako Afganistanissa ole kohtuullista.

(...)

Maahanmuuttovirasto kommentoi: UNHCR:n suositus ei ole sitova

Mainittu UNHCR:n ohjeistus ei sido Maahanmuuttovirastoa, sanoo Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko.

– UNHCR:n ohjeistukset ovat merkittäviä, mutta ne ovat pikemminkin suosituksia. Käytämme muitakin lähteitä maatiedon suhteen. Mutta pitää paikkansa, että päätöksessä on viitattu ohjeistukseen, josta on olemassa tuoreempi versio. Mutta kun tilanne kuitenkin huomattiin, se korjattiin, Helinko sanoo.

– Eikö ohjeistusten sisältö pitäisi tarkastaa jo siinä vaiheessa kun tarkastaja tekee turvapaikkapäätöstä?

– Niin sen pitäisi mennä. Jossakin päätöksessä asia on ilmeisesti jätetty tarkistamatta. Kun virhe on sitten huomattu, asia on korjattu, sanoo ylitarkastaja Jaakko Reinikainen.

***

Tapaus 2: Persialainen kalenteri sekoittui gregoriaaniseen

Turvapaikkaprosessin olennainen hetki on Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelu. Siinä hakijalta haastatellaan olennaiset tiedot, joiden perustella päätellään, onko suojelulle tarvetta. Jos hakijan tarinassa ilmenee ristiriitaisuuksia, tarinan uskottavuus – ja mahdollisuus turvapaikalle – heikkenee.

Tällainen ristiriita huomattiin asianajaja Ville Punton iranilaisen asiakkaan tarinassa: Hakijan puhuttelupöytäkirjaan oli merkitty kotimaassa tapahtunut asia, vaikka hakija oli ollut merkittynä päivänä jo Suomessa.

Asianajaja otti asiakkaan asian hoitaakseen ja selvitti litteroidusta puhuttelunauhoitteesta, mistä mainitussa ristiriidassa oli ollut kyse.

Kyse oli inhimillisestä väärinymmärryksestä. Persialainen kalenteri ja Suomessa käytössä oleva gregoriaaninen kalenteri olivat menneet sekaisin.

– Jostain syystä puhuttelupöytäkirjaan oli merkitty gregoriaanisen kalenterin mukainen päivämäärä, ja persialaisen kalenterin mukainen vuosiluku, vaikka hakija oli kertonut tapahtumista gregoriaanisen kalenterin mukaan.

Kun päivämäärä tulkittiin persialaisen kalenterin mukaan, turvapaikanhakijan mainitseman tapahtuman ajankohta siirtyi. Persialaisen kalenterin vuosi alkaa maaliskuussa, eikä tammikuussa.

– Kun tämän ymmärsi, ristiriita katosi.

(...)

Maahanmuuttovirasto kommentoi: Tämä ei ole yksittäistapaus

Maahanmuuttoviraston Hanna Helingon on vaikea kommentoida tapausta tuntematta sitä tarkemmin. Kalentereihin liittyvät ongelmat ovat kuitenkin tuttuja.

– Tämä ei ole yksittäinen tapaus, missä tulee esiin kalentereiden konvertoinnista johtuvat sekaannukset. Uskoisin, että virkamiehet tiedostavat, että tämä on asia missä saattaa tapahtua väärinymmärryksiä. Tapahtuu kuitenkin myös sitäkin, että tarinan epäjohdonmukaisuuksia yritetään jälkikäteen selittää näin.

– Puhutteluissa pitäisi sanoa, että hakija voi käyttää oman kalenterinsa mukaisia päivämääriä, sanoo ylitarkastaja Reinikainen.

***

Tapaus 3: Turvapaikanhakijassa "ilmiselvät kidutuksen vammat" – ei estänyt käännytystä

Joskus olennainen tieto saadaan turvapaikkapuhuttelussa kasaan. Joskus käy niin, että turvapaikanhakijan kokeman kidutuksen kaltainen seikka jää selvittämättä.

Lakimies Liisa Välimäki kertoo Pakolaisneuvonnan tuoreesta asiakkaasta, jonka turvapaikkapuhuttelu oli ohi tunnissa ja 45 minuutissa. Aikaan sisältyvät tervehdykset, muodollisuudet ja pöytäkirjan luku puhuttelun jälkeen. Maahanmuuttoviraston mukaan puhuttelu kestää keskimäärin 3,5 tuntia.

Turvapaikanhakijalla ei ollut avustajaa puhuttelussa, eikä hän luottanut paikalla olleeseen tulkkiin. Puhuttelussa tuli ilmi pahoinpitely, mutta aiheeseen ei puhuttelupöytäkirjan mukaan oltu syvennytty. Henkilö sai kielteisen päätöksen.

– Tämän jälkeen henkilö koki jonkinlaisen psyykkisen romahduksen ja meni psykiatrin vastaanotolle. Kidutus tuli ilmi psykiatrin muistiinpanoista, jotka oli toimitettu hallinto-oikeudelle, Välimäki sanoo.

Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa työskennellyt fysioterapeutti tutki vammat ja kirjoitti niistä lausunnon. Siihen tutustui Pakolaisneuvonnan lakimies, jonka asiakkaaksi nyt jo hädissään oleva henkilö oli päätynyt.

– Vammat olivat sellaisia, joita tulee vain tietyllä tavalla, ja joita tehdään tietyissä maissa. Lakimies totesi, että kyseessä on ilmiselvä kidutuksen uhri.

(...)

Maahanmuuttovirasto kommentoi: Pahoinpitelyn syy pitäisi aina selvittää

Mahdollisen kidutuksen uhrin tarinaa on hankala selvittää, jos henkilö ei siitä halua itse kertoa, sanoo Hanna Helinko.

– Selvittämisvelvollisuus on hakijan puolella. Ei voida yleisen maatiedon pohjalta olettaa, että kaikilla hakijoilla voisi olla tällaista (mahdollista kidutusta) taustalla, Maahanmuuttoviraston Helinko sanoo.

Jos pahoinpitelyn kaltainen asia mainitaan, eikö se pitäisi selvittää tarkemmin?

– Ehdottomasti. En tiedä miten tässä on käynyt. Onko puhuttelija yrittänyt selvittää, mutta hakija vastannut niin lyhyesti, ettei asia ole selvinnyt? Tarkastajien koulutuksessa painotetaan, miten näkee onko joku traumatisoitunut, ja miten siihen liittyviä asioita voi selvittää. Nämä ovat herkkiä asioita, ja puhuttelijan ammattitaidolla on siinä suuri merkitys. Tämä on osa turvapaikanhakuun liittyvää problematiikkaa.

***

Tapaus 4: "Mihin ihastuit hänessä?" Näin Maahanmuuttovirasto selvitti, onko turvapaikanhakija biseksuaali

Homoseksuaalisuus tai biseksuaalisuus voi olla kansainvälisen suojelun peruste, mikäli hakija tulee maasta jossa seksuaalivähemmistöjä vainotaan.

Mutta kuinka muutaman tunnin puhuttelun aikana käytännössä selvitetään, pitääkö joku vastakkaisesta sukupuolesta niin kuin väittää? Esimerkiksi tällaisilla kysymyksillä:

Miten määrittäisit oman seksuaalisuutesi?

Kun huomasit olevasi kiinnostunut sekä miehistä että naisista. Niin mitä tunteita se herätti sinussa?

Oletko ihastunut tai rakastunut koskaan mieheen?

Miten kuvailisit teidän suhdettanne?

Mihin ihastuit hänessä?

Kysymykset ovat lakimies Emmi Wehka-ahon asiakkaan puhuttelupöytäkirjasta. Maahanmuuttovirasto piti tosiasiana, että miespuolisella hakijalla oli ollut seksisuhteita myös miesten kanssa. Maahanmuuttovirasto kuitenkin päätti, että henkilö ei ollut seksuaali-identiteetiltään biseksuaali. Turvapaikkapäätöksen mukaan henkilön vastaukset olivat pinnallisia, ja liittyivät "hyvin vahvasti seksin harrastamiseen", eivätkä hänen "tunteisiinsa seksuaalisuuden osalta".

Wehka-ahon mukaan hakija oli toiminut prostituoituna nuoresta iästään asti, ja ollut suvulleen hylkiöasemassa. Hän ei pidä ihmeellisenä, että tällaisesta taustasta tulevan ihmisen on vaikea kuvailla intiimejä asioitaan tuntemattomille.

– Häntä luonnollisesti hävetti kauheasti. Eikä hän ollut edes ymmärtänyt, miten biseksuaalisuus liittyy hänen turvapaikkaprosessiinsa.

Henkilö tuli maasta, jossa kunniamurhat eivät ole epätavallisia.

– Siitä huolimatta päätöksessä ei mainittu kunniaväkivallan uhkaa.

Henkilön turvapaikkaprosessi on edelleen valitusvaiheessa.

Maahanmuuttovirasto kommentoi: Kysymykset ohjeistuksen mukaisia

Maahanmuuttoviraston seksuaali-identiteettiä koskevat kysymykset on laadittu UNHCR:n ohjeistuksen pohjalta. Niiden tarkoitus ei ole saada henkilöä kuvailemaan tarkasti seksuaalista elämäänsä, sillä seksisuhteet molempien sukupuolien kanssa eivät vielä ole todiste seksuaalisesta suuntautumisesta.

– Jos henkilö on toiminut prostituoituna, niin tulee mieleen, että ehkä yhteiskunta näkee hänet homona, mutta hän ei sitä välttämättä ole, sanoo Maahanmuuttoviraston oikeuspalvelun tulosalueen johtaja Annika Lumikari.

– Jos vastaukset liittyvät vain seksin harrastamiseen, se voi olla uskottavuutta vähentävä tekijä, sanoo ylitarkastaja Jaakko Reinikainen.

(...)

[Roope]

Turvapaikanhakijoita oikeudessa avustavat lakimiehet ovat ilmaisseet huolensa turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ja turvapaikkapäätösten laadusta.

Virheitä tapahtuu väistämättä aina, mutta olennaista on se, tapahtuuko niitä liikaa tai olisivatko ne vältettävissä.

Sisäministeriön laaturaja on, että alle viisi prosenttia valituksista hyväksytään Maahanmuuttoviraston tekemän virheen vuoksi. Viiden prosentin raja ei ole ylittynyt edes viime vuoden paineessa tehtyjen päätösten vuoksi, ja osuus tulee jatkossa laskemaan, kun hallinto-oikeuden käsittelyyn tulevat tänä vuonna tehdyt turvapaikkapäätökset.

Kaikkiin turvapaikkapäätöksiin suhteutettuna laaturaja tarkoittaa tällä hetkellä, että Maahanmuuttovirasto saa tehdä virheen korkeintaan noin prosentissa turvapaikkapäätöksistä.

Tapaus 3: Turvapaikanhakijassa "ilmiselvät kidutuksen vammat" – ei estänyt käännytystä
...
Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa työskennellyt fysioterapeutti tutki vammat ja kirjoitti niistä lausunnon. Siihen tutustui Pakolaisneuvonnan lakimies, jonka asiakkaaksi nyt jo hädissään oleva henkilö oli päätynyt.

– Vammat olivat sellaisia, joita tulee vain tietyllä tavalla, ja joita tehdään tietyissä maissa. Lakimies totesi, että kyseessä on ilmiselvä kidutuksen uhri.

Todettu kidutus ei yksissään ole oleskeluluvan peruste tai käännytyksen este, vaikka Pakolaisneuvonnan lakimiehet haluaisivat, että se olisi.

[Eisernes Kreuz]

Tämä runsas uutisointi menetettyjen rahojensa perään itkevistä Pakolaisneuvonnan juristeista on taas hyvä esimerkki mokuteollisen kompleksin ja valtamedian välisestä liitosta.

Kun tiedotusvälineet ovat täynnä mokutukseen innokkaasti suhtautuvia toimittajia ja heidän esimiehiään, on Pakolaisneuvonnan kaltaisten toimijoiden erityisen helppoa saada aina äänensä kuuluville. Juttuja tehdään yksipuolisesti ja täysin vailla kriittistä ja tasapuolista journalistista otetta.

[Blanc73]

Ylen Suomi-Irak-VOK-kirjeenvaihtaja Eero Mäntymaa ja hurmeinen missio geelipakolaisten puolesta. 

[Alaric]

Tuore oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on päättänyt, että turvapaikanhakijoiden oikeusavusta tehdään selvitys. Tarkoitus on selvittää esimerkiksi miten turvapaikanhakijat ovat saaneet tietoa oikeusapupalveluista, löytäneet palveluja tarjoavat tahot, ja ovatko palvelut olleet riittäviä oikeusavun muutoksen jälkeen.

https://yle.fi/uutiset/3-9770302?origin=rss (11.8.2017)

Turvapaikanhakijoiden oikeusapu selvitetään – Viime syksynä tehtyjen muutosten arvosteltu haittaavan avustustehtävän hoitoa

Viime syksynä tehdyt muutokset oikeusapuun ovat herättäneet voimakasta arvostelua.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on päättänyt, että turvapaikanhakijoiden oikeusavusta tehdään selvitys.

Määräyksiä oikeusavusta muutettiin viime syksynä. Muun muassa oikeusavustajien palkkiot muutettiin kiinteiksi tehtäväkohtaisiksi palkkioiksi eivätkä avustajat ole voineet enää laskuttaa oikeusavusta tuntiperusteisesti. Myös oikeutta ilmaisen avustajan käyttöön turvapaikkapuhuttelussa rajattiin ja valitusaikoja lyhennettiin.

Muutosta ovat arvostelleet sekä Asianajajien liitto että yksittäiset asianajajat. Arvostelun mukaan lakimuutokset haittaavat avustustehtävän perusteellista hoitamista.

Lakimuutoksilla pyrittiin lisäämään turvapaikkakäsittelyn tehokkuutta ja hillitsemään turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta aiheutuvia paineita tuomioistuinten ja oikeusapua antavien työtilanteelle.

– Viime vuosien poikkeukselliset tapahtumat ja sen johdosta tehdyt muutokset sääntelyssä edellyttävät, että teemme huolellisen selvityksen tehtyjen toimien toteutuneista vaikutuksista, ministeri Häkkänen painottaa tiedotteessa.

Häkkäsen mukaan selvityksen tekemistä on valmisteltu jo ennen kesää. Tarkoitus on selvittää esimerkiksi miten turvapaikanhakijat ovat saaneet tietoa oikeusapupalveluista, löytäneet palveluja tarjoavat tahot, ja ovatko palvelut olleet riittäviä.

[Blanc73]

Asianajajien närkästyksen aihe sanotaan yllättävänkin suoraan...

Muun muassa oikeusavustajien palkkiot muutettiin kiinteiksi tehtäväkohtaisiksi palkkioiksi eivätkä avustajat ole voineet enää laskuttaa oikeusavusta tuntiperusteisesti.

Mikään ei ole niin hyvää bisnestä kuin mokubisnes.

[Alaric]

Kaikista KHO:een saapuneista asioista alkuvuonna jo lähes 60 prosenttia koski ulkomaalaisasioita, kun koko viime vuoden luku oli 38 prosenttia.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3617281/Turvapaikkavalitukset+ruuhkauttavat+korkeinta+hallintooikeutta (15.8.2017)

Turvapaikkavalitukset ruuhkauttavat korkeinta hallinto-oikeutta

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen on saapunut ennätysmäärä ulkomaalaisasioita. Ruuhkaa selittävät pääosin Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätökset, joista on valitettu hallinto-oikeuteen. Niiden päätöksistä taas voi hakea ulkomaalaisasioissa valituslupaa KHO:sta.

Ruuhkan mittakaavasta kertoo jotain se, alkuvuonna KHO:een saapui kolminkertainen määrä ulkomaalaisasioita viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suurin osa asioista on valituslupahakemuksia, joista selvästi suurin osa hylätään.

– Nyt on tietysti vielä haastavampi tilanne kuin tähän asti on ollut. Suma purkautuu hallinto-oikeuksien kautta vähitellen meille, kertoo KHO:n presidentti Pekka Vihervuori.

Kaikista KHO:een saapuneista asioista alkuvuonna jo lähes 60 prosenttia koski ulkomaalaisasioita, kun koko viime vuoden luku on 38 prosenttia. Viime vuoden maaliskuun alussa perustettiin ulkomaalaisasioita varten uusi jaosto. KHO sai 4,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta turvapaikka-asioiden käsittelemiseksi ja sinne palkattiin 40 uutta työntekijää. Vaikka KHO on varautunut ruuhkaan, alkaa se vaikuttaa kaikkien kansalaisten oikeusturvaan.

Ulkomaalaisjaoston lisääntynyt työmäärä heijastuu jossain määrin esimerkiksi verotusta, lastensuojelua, julkisia hankintoja ja ympäristökysymyksiä koskeviin päätöksiin.

– Olemme koko ajan vaaravyöhykkeellä, ja joudumme optimoimaan resurssien käyttöä. Pyrimme maksimoimaan työtehoa, ja ainakin toistaiseksi olemme pystyneet säilyttämään kohtalaisen käsittelyaikatason.

KHO myös ennustaa, että paperipinot jatkavat kasvuaan. Käsittelyajat on saatu lisäresurssien palkkaamisella pidettyä turvapaikka-asioissa toistaiseksi alle kolmessa kuukaudessa.

– Ruuhka kuitenkin jatkuu, ja vielä pahentunee ainakin syksyn aikana ja yli vuodenvaihteenkin, Vihervuori uskoo.

KHO:sta kerrotaan, että tänä ja viime vuonna yhteensä kahdeksasta lupalakimiehestä ja yhdestä asianajajasta on tehty valvontailmoitus asianajajaliiton valvontalautakunnalle. KHO seuraa niin hallinto-oikeuksien toiminnan kuin avustajienkin tekemisten laatua.

– Avustajien toiminta on asia, jota on syytä jatkuvasti seurata, mutta onneksi pahimmat ylilyönnit ovat olleet ainakin toistaiseksi vähäisiä, Vihervuori sanoo.

Esimerkiksi osa KHO:een saapuneista valituslupahakemuksista on huolimattomasti valmisteltuja. Asiamiesten kiire ja työmäärä näkyy KHO:ssa myös valitusten myöhästymisinä.

Viime syyskuussa voimaan tulleen hallituksen oikeusapu-uudistuksen on sanottu heikentäneen turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja mahdollistaneen lakimiehille helpon rahastamisen. Osan yksityisistä lakimiehistä on väitetty huijaavan turvapaikanhakijoita, ja oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi viime perjantaina, että asiasta tehdään selvitys. KHO:n mukaan lainsäätäjän standardisoimien palkkioiden johdosta joissakin tapauksissa asiamies saa palkkion työmääränsä mukaan oikeudenmukaisesti, joskus ei.

– Sanotaanko nyt niin, että meilläkin joudutaan jonkin verran kiinnittämään huomioita siihen, miten asiamiesten roolien ja palkitsemisten muuttuminen on vaikuttanut toimintaan, Vihervuori kertoo.

[Elemosina]

Saisivatkohan suomalaiset valittaa niistä hyväksytyistä turvapaikka- ja oleskelulupapäätöksistä?
Se olisi vain reilua. Todisteiksi pitää hyväksyä turvapaikan saaneen jatkuvat lomamatkat entiseen turvattomaan kotimaahansa.

Miksi valitusoikeutta ei ole niillä, jotka maksavat koko lystin?

[RP]

Maahanmuuttoviraston mukaan yhä useampi turvapaikanhakija ilmoittaa kääntyneensä kristinuskoon vasta kielteisestä päätöksestä valittaessaan, kertoo sanomalehti Kaleva.

Hallinto-oikeus palauttaa kielteisen turvapaikkahakemuksen Migrin uudelleenkäsiteltäväksi, jos hakija esittää oikeudelle uuden perusteen, jota alkuperäisessä päätöksessä ei ole huomioitu. Lehden mukaan noin 70 prosentilla hakijoista kristinuskoon kääntyminen mainitaan uudeksi perusteeksi.

Yle uutisoi aiemmin kuinka Seurakunnat ovat alkaneet järjestää uskontoaaan vaihtaville turvapaikanhakijoille rippikouluja. Tähän mennessä useat sadat Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista ovat liittyneet evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

https://yle.fi/uutiset/3-9778162

Repo pitää yhtenä selityksenä turvapaikanhakijoiden keskuudessa liikkuvaa väärää tietoa siitä, että pelkkä kristinuskoon kääntyminen riittäisi turvapaikan saamiseen. Muita mahdollisia selityksiä ovat toisilta hakijoilta saatu esimerkki sekä julkisuudessa käyty keskustelu.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yha-useampi-kielteisen-paatoksen-saanut-turvapaikanhakija-kaantyy-kristityksi-oulussa-kymmenia-kaantyneita/767879/

[Blanc73]

Röyhkeät elintasopakolaiset tekevät mitä tahansa päästäkseen ikuisen palkallisen loman ääreen.  Kai migrissä ollaan sen verran hereillä, että kaikille ennen ja jälkeen kielteisen päätöksen uskoaan vaihtaville valehtelijoille tulee automaattisesti kalossin kuva hanuriin? 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Taqiyya

Taqiyya

Al-Taqiyya eli taqiyya-oppi on šiiamuslimien doktriini, jonka mukaan uskovainen saa kieltää uskonsa Allahiin, mikäli hän on uhan alla uskonsa takia. Arabiankielinen sana tarkoittaa suojautumista. Valehtelu on luvallista, jos muslimi pelkää henkensä puolesta tai on muuten ahdingossa.

Eli käytännössä muslimi ei vaihda uskoaan, hän vain luvan kanssa "pikkaisen juksaa" vääräuskoisia jauhonaamoja ilmaisen fyrkan toivossa...

[Roope]

Lakiasiaintoimisto pakolaisneuvonta jatkaa ulisemista. Nyt toki aiheesta, mutta mitä sitä ulisemaan, kun niitä ikätestejä ei tehty, niin jotenkin nuo votkulat on suodatettava.

Pakolaisneuvonnan virkaa tekevä toiminnanjohtaja Pia Lindfors epäilee, onko alaikäisenä Suomeen saapuneelle myönnetty alun perinkin tarkoituksella vuoden pituinen oleskelulupa, jotta turvapaikanhakija voitaisiin karkottaa täysi-ikäisenä maasta.

Ei tuossakaan ole mitään oikeaa perustetta ulinaan. Jos turvapaikkakriteerit eivät täyty, eikä perusteettoman turvapaikanhakijan käännytys ole mahdollista alaikäisyyden vuoksi, niin silloin alaikäisille voidaan myöntää vuoden oleskelulupia "yksilöllisen inhimillisen syyn" perusteella.

Karkotusta paljon yleisempää lienee se, että jossain vaiheessa myönnetään jatkuva oleskelulupa esimerkiksi Suomeen syntyneiden siteiden nojalla.

Tänään lisää ulinaa Hesarin yleisönosastossa:

Lyhyet oleskeluluvat hidastavat kotoutumista

HELSINGIN SANOMISSA (Kotimaa 10.8.) käsiteltiin alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden lasten ja nuorten oleskelu­lupien jatkolupiin liittyviä ongelmia. Vuoden pituiset oleskeluluvat pitävät nuoria jatkuvassa epävarmuuden tilassa: hidastavat kotoutumista ja estävät heitä toipumasta kokemistaan traumoista.

ME Espoon maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijät näemme päivittäin työmme kautta, millaista inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia kustannuksia uudet maahanmuuttopoliittiset linjaukset aiheuttavat.

[...]

SAMALLA on kuitenkin nähtävissä, miten nuorten kotoutuminen, itsenäistyminen ja toipuminen vaikeutuvat, kun epävarmuus tulevaisuudesta on jatkuvaa.

Oleskelulupaprosessit ovat pitkiä, ja uusi lupahakemus on pantava vireille pian ensimmäisen luvan tultua. Nuoret joutuvat jännittämään uuden oleskeluluvan jatkoa heti ensimmäisen saatuaan, jolloin hakemusprosessien välille jää vain muutama kuukausi aikaa hengähtää.

Prosessin aikana vaadittavien lisäselvitysten ja maastakarkottamisesitykseen vastaamisen vuoksi nuoret joutuvat elämään yhä uudelleen kokemiaan traumoja ja pelkäämään mahdollista palauttamista yksin epä­vakaisiin oloihin – kotimaahan, jossa heillä ei ole mitään jäljellä.

[...]

LYHYET oleskeluluvat murentavat nuorten hiljalleen muodostunutta luottamusta yhteiskuntaan. Yksilöllisen kärsimyksen lisäksi yhteiskunnan tähän asti tekemät panostukset valuvat hiekkaan. Miten nuori voisikaan pitää kotimaanaan maata, joka yhä uudelleen kyseenalaistaa hänen oikeutensa olla maassa?

Aino-Marja Kairamo
Hannele Kontkanen
johtavia sosiaalityöntekijöitä

Anne Östman
Maria Virtala
Annika Aalto
sosiaalityöntekijöitä

Espoon maahanmuuttajapalvelut

Helsingin Sanomat 16.8.2017

Kummasti unohtui sosiaalityöntekijöitä, että pitempää oleskelulupaa ei jätetä myöntämättä epähuomiossa tai pahantahtoisuuden vuoksi, vaan koska näillä hakijoilla ei ole turvapaikkatutkinnassa todettu perusteita pysyvään suojeluntarpeeseen.

Oleskelulupien myöntämisen ei ole tarkoituskaan olla keino parantaa kotoutumista, luoda luottamusta yhteiskuntaan tai saada turvapaikanhakijat pitämään Suomea kotimaanaan, jos heillä todetaan olevan mahdollisuus palata oikeaan kotimaahansa, kuten tuhansilla on.

[Onkko]

https://yle.fi/uutiset/3-9781878

KHO kumoaa aiempaa enemmän turvapaikkapäätöksiä – alkuvuonna 170 valitusta vakuutti tuomarit

Korkein hallinto-oikeus ottaa aiempaa useammin käsittelyyn turvapaikkapäätöksistä tehdyt valitukset. Se myös muuttaa ja palauttaa hallinto-oikeuksien ratkaisuja aiempaa herkemmin.

Korkein hallinto-oikeus ei halunnut kommentoida ratkaisujaan Ylelle.

Pakolaisneuvonnassa linjan hienoista lieventymistä pidetään hyvänä, mutta sen ei katsota riittävän takaamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.

Turvapaikkapäätöksestä valittavien mahdollisuudet saada myönteinen ratkaisu KHO:sta ovat edelleen vähäiset.

Korkein hallinto-oikeus harkitsee ensin, ottaako se turvapaikanhakijan valituksen käsiteltäväksi. Vuonna 2015 noin yhdeksän valitusta kymmenestä, yli 300, ei edennyt valituslupaharkintaa pidemmälle.

Viime vuonna ja kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa kahdeksan valitusta kymmenestä ei edennyt käsittelyyn. Valitus voi koskea yhtä ihmistä tai esimerkiksi kokonaista perhettä.

[Elemosina]

170 valitusta kuinka monesta?

Runsaat 170 valitusta on johtanut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamiseen ja palauttamiseen tai muuttamiseen. Yli 1 340 valitusta ei muuttanut turvapaikanhakijoiden tilannetta.

Lyhyellä matikalla 1340+170=1510 ja 170 on 1510:sta n 11%.
Vai menikö väärin?

[potta]

Voisiko myönteisistä päätöksistä valittaa myös? Koska virheellisen negatiivisen päätökseen tarvitaan kahden tarkastajan tekemä virhe, on selvää, että virheellisiä myönteisiä päätöksiä on vielä enemmän kun siihen riittää yhden tarkastajan tekemä virhe.

[ike60]

Korkein hallinto-oikeus ei halunnut kommentoida ratkaisujaan Ylelle.

Yksittäisten ratkaisujen perusteet käyvät ilmi päätöksistä, jotka ovat lähtökohtaisesti julkisia. Ei kuulu KHO:n tehtäviin tehdä esimerkiksi tilastollista analyysiä siitä, millä perusteella päätöksiä on muutettu, vaan se olisi tutkijoiden, kansalaisaktivistien tai vaikkapa journalistien tehtävä.

Pakolaisneuvonnassa linjan hienoista lieventymistä pidetään hyvänä, mutta sen ei katsota riittävän takaamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.

KHO:n linjan lieventyminen ei tietenkään takaa oikeusturvaa. Oikeusturva tarkoittaa, että päätökset ovat mahdollisimman oikeellisia - siis että niille joilla oleskeluluvan edellytykset täyttyvät, se myönnetään, ja muille ei - ja että hakijoilla on mahdollisuus tehdä valitus vääräksi kokemastaan ratkaisusta. Muutosten suhteellisen vähäinen määrä tarkoittaa että KHO:n näkemyksen mukaan Migrin tekemät päätökset ovat olleet pääasiallisesti oikeita. Tällöin oikeusturva on toteutunut jo Migrin päätöksessä ja mahdollisuudessa tehdä siitä päätöksestä valitus. Jos linjaa ruvetaan/ruvettaisiin lieventämään ilman hyvää syytä, se ei tarkoittaisi sitä että oikeusturva paljoa paranisi vaan sitä, että oleskeluluvan rupeaisivat saamaan entistä useammin sellaiset joille sen myöntämiseen ei ole aihetta. Epäselvissä tapauksissahan päätös on aiemminkin tehty hakijan eduksi, joten linjan lieventyminen koskisi pääosin niitä joilla ei parhaan arvion mukaan ole lainmukaista tarvetta oleskelulupaan.

Kumoavien päätösten aiempaa suurempi osuus ei välttämättä edes tarkoita että KHO:n linja olisi lieventynyt. Päätös voi muuttua kahdesta syystä: joko tehty päätös on ollut virheellinen, tai hakijan olosuhteissa on tapahtunut Migrin päätöksen jälkeen ratkaiseva muutos. Olosuhteissa tapahtuva muutos voi olla esimerkiksi, että Jeesus tai Elviira on tullut muutoksenhakijan elämään. Edellisessä tapauksessa hakijaa ei voi palauttaa ainakaan muslimimaahan (sharia-lain mukaan rangaistus islamin jättämisestä on kuolema), ja jälkimmäisessä tapauksessa päätös kumotaan sosiaalisista syistä (hakijalle on syntynyt pysyväisluonteinen side Suomeen). Kumottujen (kielteisten) päätösten entistä suurempi osuus voi siis viitata siihen, että aiempaa suhteessa useamman olosuhteissa on tapahtunut muutoksia tai "muutoksia".

Miksikähän Yle muuten kysyy Pakolaisneuvonnan näkemyksiä? Ottaen huomioon kyseisen organisaation ansaintalogiikan sen vastaukset tällaisiin kysymyksiin ovat helposti arvattavissa. Mitä useampi Migrin päätös kumoutuu hallinto-oikeudessa, sitä houkuttelevampaa valituksen teko on hylkäävän päätöksen saaneille, ja sitä enemmän Pakolaisneuvonnan palveluille on tarvetta.

Korkein hallinto-oikeus harkitsee ensin, ottaako se turvapaikanhakijan valituksen käsiteltäväksi. Vuonna 2015 noin yhdeksän valitusta kymmenestä, yli 300, ei edennyt valituslupaharkintaa pidemmälle.

Viime vuonna ja kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa kahdeksan valitusta kymmenestä ei edennyt käsittelyyn. Valitus voi koskea yhtä ihmistä tai esimerkiksi kokonaista perhettä.

Valitusten käsittelyyn ottamisessa on siis tapahtunut selkeä muutos: nykyään otetaan suhteessa kaksinkertainen määrä valituksista käsittelyyn verrattuna vuoteen 2015. Tähän voi olla useita syitä:

• suhteessa entistä useamman hakijan olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia Migrin päätöksen jälkeen
• KHO:n valitusten esikäsittelijät ovat lieventäneet linjaansa sen suhteen mikä katsotaan epäselväksi tapaukseksi
• Hakijoiden ja heidän lähtömaidensa olosuhteiden arviointi on muuttunut monimutkaisemmaksi esimerkiksi puuttuvan tiedon takia

Itse veikkaan että kyse on pääasiassa ensin mainitusta - esimerkiksi RHC:n tädit tuntuvat jakelevan turvapaikanhakijoille auliisti neuvoja siitä, miten toimimalla oleskeluluvan saa helpommin, ja RHC:tähän ei tainnut vielä 2015 edes olla. Syiden analysointiin kuitenkin tarvittaisiin niitä KHO:n päätösten tilastollisia analyysejä.

[qwerty]

Esimerkki muuttuneesta päätöksestä

KHO:2017:137
Antopäivä: 28.8.2017

A oli hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua yhdessä aviopuolisonsa B:n ja heidän vuosina 2007 ja 2009 syntyneiden yhteisten lastensa kanssa. A ja B olivat Suomessa asuessaan muuttaneet välien rikkoutumisen vuoksi erilleen. Maahanmuuttovirasto oli hylännyt A:n kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen sekä päättänyt käännyttää hänet Afganistaniin, mutta samana päivänä tekemällään toisella päätöksellä hyväksynyt B:n ja heidän lastensa hakemukset ja antanut heille turvapaikat. Hallinto-oikeus oli A:n valituksen johdosta katsonut, että A:lla oli Suomeen kiinteät siteet, kumonnut Maahanmuuttoviraston päätöksen oleskeluluvan ja käännyttämisen osalta sekä palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi.

A on erityisesti vedonnut asiassa lastensa etuun. A:n ja hänen lastensa tosiasiallisesta suhteesta on saatu ristiriitaista selvitystä. Joka tapauksessa kun otetaan huomioon, että lapsille ja heidän äidilleen on myönnetty Suomeen oleskelulupa, hakijan oleskelulupaa koskevaa ratkaisua ei ole syytä arvioida toisin lasten edun vuoksi.

[Mikko pa]

Maahanmuuttovirasto on pyytänyt lausuntoa hakijan perheen tilanteesta vastaanottokeskusten sosiaaliohjaajilta. Lisäksi asiassa on 21.6.2016 järjestetty hakijan puolison ja lasten kuuleminen hakijan mahdollisesta käännyttämisestä kotimaahansa ja asettamisesta mahdolliseen maahantulokieltoon.

Hakija on pahoinpidellyt lastensa äitiä kotimaassaan ja asuessaan Suomessa. Lapset ovat olleet paikalla tapahtuneen aikana ja reagoineet tapahtumiin, kuten Maahanmuuttoviraston päätöksessä mainitusta poliisiraportista tulee ilmi. On ilmeistä, että kauan jatkuneella hakijan puolisoon kohdistuneella väkivallalla on ollut myös vaikutusta lapsiin. On myös viitteitä, että lapsien ollessa hakijan luona he ovat omaksuneet halventavaa ja alentavaa käyttäytymistä äitiään kohtaan. Hakija on lapsille tärkeä, eikä hänen vaimonsa toivo hakijan käännyttämistä, vaikka yhteinen perhe-elämä onkin päättynyt.

Lapsen edun elementtejä ovat turvallisuuden lisäksi muun muassa hyvinvointi, kehitys ja identiteettitarpeet. Maahanmuuttovirasto katsoo, että kauan jatkuneen fyysisen ja henkisen perheväkivallan vaikutukset ovat vaikuttaneet lasten kehitykseen ja terveyteen, ja asiassa on perusteltua aihetta epäillä sen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Ottaen huomioon kaikki asiassa esitetty, Maahanmuuttovirasto katsoo, että oleskeluluvan myöntämättä jättäminen hakijalle ei ole lasten edun vastaista.

Asiassa ei ole ilmennyt perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä.


KHO:n ratkaisu:

"Näillä perusteilla hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin, kuin se on kumonnut Maahanmuuttoviraston oleskelulupaa koskevan päätöksen, ja Maahanmuuttoviraston päätöksen lopputulos on saatettava tältä osin voimaan.

A on erityisesti vedonnut asiassa lastensa etuun. A:n ja hänen lastensa tosiasiallisesta suhteesta on saatu ristiriitaista selvitystä. Joka tapauksessa kun otetaan huomioon, että lapsille ja heidän äidilleen on myönnetty Suomeen oleskelulupa, hakijan oleskelulupaa koskevaa ratkaisua ei ole syytä arvioida toisin lasten edun vuoksi.

Lasten etu ja A:lle Suomeen hänen Suomessa oleskelevista lapsista muodostuneet siteet ovat kuitenkin seikkoja, jotka on otettava huomioon ulkomaalaislain 146 §:n mukaisessa turvapaikanhakijan maasta poista-mista koskevassa kokonaisharkinnassa. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa ja kun otetaan erityisesti huomioon, ettei A ole edes hakenut oleskelulupaa perhesiteen perusteella, hallinto-oikeuden päätös on kumottava myös siltä osin, kuin se on kumonnut Maahanmuuttoviraston A:n käännyttämistä koskevan päätöksen."

Eli eikös tää ukko nyt saanut kenkää Suomesta loppujen lopuksi jos oikein ymmärsin?

[Narcissa]

Ymmärsit täysin oikein; kenkää tuli. Ensin Migri antoi kenkää, HaO kumosi Migrin päätöksen ja halusi pitää kultamunan täällä, Migri valitti ja KHO saattoi Migrin alkuperäisen päätöksen voimaan.

[Tulevaisuus]

Naiivina kaverina minä haaveilen vain sellaisesta että päätökset tehtäisiin kerralla niin hyvin ettei tuollaista suunnattoman raskasta ja hidasta valitusrumbaa pääsisi syntymään. Vaikka sitten niin että heti lähdössä on vahvistettu kokoonpano joka homman käy läpi ja se olisi sen jälkeen leima ja kannet kiinni, asiaan ei palata. VAI onko tarkoitus että tälläinen show pyöriikin tarkoituksella koska kyllähän tuolla raha liikkuu... Ei kannata tehdä liian hyviä päätöksiä tyrehtyy lypsävä lehmä.

[Riukulehto]

Näin rikos vaikuttaa turvapaikkaprosessiin

Rikoksen vaikutus turvapaikkaprosessiin on puhuttanut Turussa 18.8.2017 tapahtuneen iskun jälkeen.

Poliisi vastaa rikoksen tutkinnasta

Jos turvapaikanhakija syyllistyy rikokseen, rikoksen tutkinnasta ja tiedottamisesta vastaa poliisi.

Rikosepäily tutkitaan, viedään syyteharkintaan ja jos tarpeen on, sen jälkeen tekijää syytetään ja hänet tuomitaan oikeudessa. Syylliset saavat rangaistuksensa, riippumatta siitä, mistä rikoksen tekijä on kotoisin.

Jos tekijä on turvapaikanhakija, jonka hakemuksen käsittely on vielä kesken, tutkitaan rikosasia ja turvapaikkahakemus erikseen. Jos kyseessä on henkirikos, turvapaikkahakemus käsitellään nopeutetusti.

Kenet voidaan poistaa maasta?

Maahanmuuttovirasto tekee käännyttämis- tai karkottamispäätöksen rikoksiin syyllistyneille aina, kun laki sen sallii.

Jos oleskelulupaa tai turvapaikkaa hakeva ei saa lupaa, kielteiseen päätökseen sisältyy käännyttäminen. Jos hakija on prosessin aikana syyllistynyt rikokseen, tämä huomioidaan käännyttämispäätöksessä ja maahantulokiellossa. Maahantulokiellon pituus riippuu rikoksen vakavuudesta.

Karkotuksesta puhutaan kun maasta poistettavalla henkilöllä on ollut voimassa oleva oleskelulupa. Jos henkilöllä ei ole Suomessa oleskelulupaa, on kyse käännytyksestä.

Maastopoistamistapauksissa suoritetaan aina oikeudellinen kokonaisharkinta. Henkilön siteet Suomeen, mm. oleskeluaika, perhe, työ tai opiskelu otetaan huomioon kun päätös mahdollisesta maastapoistamisesta tehdään.

Rikoksen tekeminen Suomessa ei keskeytä turvapaikkaprosessia

Jos turvapaikanhakijalla on perusteet turvapaikkaan eli pakolaisstatukseen, sitä ei voida jättää myöntämättä edes törkeän Suomessa tehdyn rikoksen takia. Tämä perustuu Geneven pakolaissopimukseen ja Suomen ulkomaalaislakiin.

Sen sijaan ulkomaalaislaki sanoo, että jos on perusteltu syy epäillä tai hakija on varmasti syyllistynyt ennen Suomeen saapumista rikokseen rauhaa vastaan, sotarikokseen tai rikokseen ihmiskuntaa vastaan, turvapaikkahakemus hylätään automaattisesti. Samoin jos turvapaikanhakija on syyllistynyt Suomen ulkopuolella törkeään rikokseen, joka ei ole poliittinen tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaiseen tekoon.

Myös oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella voidaan jättää myöntämättä rikokseen syyllistyneelle.

Vakavaankaan rikokseen syyllistynyttä ei kuitenkaan voida poistaa maasta, jos häntä uhkaisi kotimaassaan kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tämä niin kutsuttu palautuskielto, jota Maahanmuuttovirasto noudattaa aina, perustuu Suomen perustuslakiin, ulkomaalaislakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Jos rikoksiin syyllistyneellä turvapaikanhakijalla ei ole perusteita nimenomaan turvapaikkaan eli pakolaisasemaan ja hän voi palata turvallisesti kotimaahansa, hänelle tehdään kielteinen päätös, johon sisältyy käännyttäminen.

Rikosoikeudellinen vastuu säilyy, vaikka henkilö jäisi Suomeen

Vaikka turvapaikanhakija ei Suomessa tehdyn rikoksen vuoksi joutuisi poistumaan Suomesta, hän joutuu kärsimään mahdollisen rangaistuksen tehdystä rikoksesta Suomessa.

Pakolaisasemaan liittyy perheenyhdistämisoikeus, mutta vankilassa olevan perheenjäsenille ei myönnetä oleskelulupia.

Vankeustuomion jälkeen karkottaminen voi olla mahdollista, jos pakolaisaseman saamiseen vaikuttaneet olosuhteet ovat muuttuneet niin, että henkilöllä ei ole enää perusteita saada Suomesta turvapaikkaa.

Pakolaisasema voidaan peruuttaa, jos myöhemmin ilmenee, että turvapaikkaa tai toissijaista suojelua ei olisi tullut myöntää, koska hakija on tehnyt tai voidaan perutellusti epäillä tehneen rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, törkeän muun kuin poliittisen rikoksen ennen saapumistaan Suomeen tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.

Pakolaisasema voidaan lakkauttaa myös, jos hakija on tietoisesti antanut vääriä tietoja tai salannut asioita.

http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/nain_rikos_vaikuttaa_turvapaikkaprosessiin_74077

[Roope]

Lakiasiaintoimisto pakolaisneuvonta jatkaa ulisemista. Nyt toki aiheesta, mutta mitä sitä ulisemaan, kun niitä ikätestejä ei tehty, niin jotenkin nuo votkulat on suodatettava.

Pakolaisneuvonnan virkaa tekevä toiminnanjohtaja Pia Lindfors epäilee, onko alaikäisenä Suomeen saapuneelle myönnetty alun perinkin tarkoituksella vuoden pituinen oleskelulupa, jotta turvapaikanhakija voitaisiin karkottaa täysi-ikäisenä maasta.

Ei tuossakaan ole mitään oikeaa perustetta ulinaan. Jos turvapaikkakriteerit eivät täyty, eikä perusteettoman turvapaikanhakijan käännytys ole mahdollista alaikäisyyden vuoksi, niin silloin alaikäisille voidaan myöntää vuoden oleskelulupia "yksilöllisen inhimillisen syyn" perusteella.

Karkotusta paljon yleisempää lienee se, että jossain vaiheessa myönnetään jatkuva oleskelulupa esimerkiksi Suomeen syntyneiden siteiden nojalla.

Pakolaisneuvonnan propagandakampanja näkyy jatkuvan siitä päätellen, että aiheesta oli eilen pitkä juttu Svenska Ylen uutisissa (7:00-13:00). Toimittaja Ann-Charlotte Åkerholm tivasi Maahanmuuttoviraston johtajalta, mihin alaikäistä turvapaikanhakijaa kotimaassa odottava uhka katoaa siinä vaiheessa, kun "pakolaislapsi" tulee täysi-ikäiseksi ja käännyttämiskelpoiseksi. Maahanmuuttoviraston Tirsa Forssell yritti kärsivällisesti selittää, että lyhyitä vuoden oleskelulupia on jaettu nimenomaan niille alaikäisille, joilla ei tutkinnassa ole todettu olevan perusteita turvapaikkaan tai suojeluntarpeeseen perustuvaan oleskelulupaan. Syy oleskeluluvan myöntämiseen ei siis ole ollut uhka kotimaassa vaan alaikäisyys.

Pakolaisneuvonta ja sen luottotoimittajat lobbaavat pitkiä 3-4 vuoden oleskelulupia, koska pitkän luvan jälkeen myönnetään helposti pysyvä oleskelulupa Suomeen syntyneiden siteiden perusteella, vaikka turvapaikan tarvetta ei ole koskaan ollutkaan.