2015-09-08 Hallitus puuttuu lomiin, ylityökorvauksiin ja sunnuntailisiin

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kuinkahan moni tämän sisäisen devalvaation vastustajista on edelleen innokas euron kannattaja? Nyt olisi melkoisen herkullinen paikka potkaista vastapalloon niitä, jotka ovat olleet euron puolella ja nyt vetävät herneet nenään leikkauksista.

Mä kannatan euroa ja vastustan sisäistä devalvaatiota.

[Kimmo Pirkkala]

Minäkin kannatan taikaseinää ja maksimaalista rahan määrää itselleni.

[Bigot]

Kuinkahan moni tämän sisäisen devalvaation vastustajista on edelleen innokas euron kannattaja? Nyt olisi melkoisen herkullinen paikka potkaista vastapalloon niitä, jotka ovat olleet euron puolella ja nyt vetävät herneet nenään leikkauksista.

Typerää kannattaa devalvaatiota ja vastustaa sisäistä devalvaatiota, kun ne ovat käytännössä sama asia: duunarin ostovoima tippuu, kilpailukyky nousee.

[ekto]

Eikö ulkoisessa devalvaatiossa duunarilla säily kyky ostaa kotimaisia tuotteita suunnilleen samana? Eli ruokaa saa pöytään? Nythän aluksi syntyy rahasta pula ja vasta sitten kotimaisten tuotteiden hinta laskee. Velvollisuudet kuten velanhoito hankaloituu.

[-PPT-]

Vaadittaisiinko silti siitä ensimmäisestäkin sairaspäivästä lääkärintodistus?

[Peltipaita]

Kuinkahan moni tämän sisäisen devalvaation vastustajista on edelleen innokas euron kannattaja? Nyt olisi melkoisen herkullinen paikka potkaista vastapalloon niitä, jotka ovat olleet euron puolella ja nyt vetävät herneet nenään leikkauksista.

Jos sisäinen devalvaatio tarkoittaa sitä että kaikkien kansalaisten ulkomainen ostovoima laskee, (tuohan tapahtuu myös tavanomaisessa devalvaatiossa), kannatan sisäistä devalvaatiota lämpimästi kilpailukyvyn parantamiseksi. Vielä ei ole sellaista esitystä tehty, mutta jos tehdään, en tyrmää. Toki minulle käy sellainenkin sisäinen devalvaatio, jossa minun ostovoimani ei laske yhtään, ts. muiden palkkaa lasketaan, ei minun.

[Sivustakatsoja]

En ole lukenut tätä ketjua. Mutta kirjoitin jo muutama vuosi sitten, että Suomesta on vähennettävä 200.000 julkisen sektorin työpaikkaa seuraavan 10 vuoden sisällä. Tulonsiirtoja on leikattava ehkä 10-15 Miljardilla. Sellainen on rakenteellinen vääristymä tällä hetkellä.

Tällaiset kommentit edustavat yliyksinkertaistettua pölhöpopulismia. Kurkataan ensin valtiovarainministeriön tilastoja. Suomessa on n. 2,45 miljoonaa työllistä, joista julkisella sektorilla työskentelee n. 510000 eli karkeasti 21% työllisistä. Julkisen sektorin sisäinen jako on jotakuinkin kunnat 430000 ja valtio 80000.

Esittämäsi 200000 hengen vähennystarve vihjaa, että varsinkin kuntasektorilla olisi leikattavaa. No katsotaanpas hieman kuntasektorin työntekijöiden rakennetta. Jos tuota listaa tarkastelee, huomaa melko nopeasti että aivan ylivoimainen valtaosa (jo pikaisella listan suurimpien työnimikkeiden silmäilyllä pääsi heittämällä 300000 yli, vaikka suurin osa listaa jäi vielä huomioimatta) kuntasektorin työpaikoista liittyy terveydenhuollon, koulutuksen, palolaitosten ja kirjastojen kaltaisiin perustehtäviin, joista aika harva suomalainen haluaa leikata. Toki kuntien johtoportaassa ja hallinnossa on myös selvää tuhlaustakin, mutta se on kokonaisuuden kannalta kohtalaisen pieni osuus (ei missään nimessä lähelläkään tuota mainitsemaasi 200000 henkeä).

No entäs sitten valtion 80000 henkeä? Yllä ensimmäisen linkin kautta löytyy esim. tieto. että pelkästään sellaisiin aivan perustavanlaatuisiin valtion mekanismeihin kuin oikeustoimeen ja turvallisuuteen (käsittänee jotakuinkin tuomioistuimet, puolustusvoimat, poliisin, rajavartiolaitoksen ja vankilat) kuuluu tästä jo 38000 eli melkein puolet.

Eli jo aivan kursorisella tarkastelulla näyttäisi siltä, että kunnilla on > 300000 jossain määrin "hyödyllistä" työntekijää ja valtiolla suuruusluokkaa > 40000. Tässä tarkastelin vasta kuitenkin vielä melko rajallista osaa julkisista tehtävistä. Sitä on tietenkin vaikea arvioida, paljonko julkisen sektorin työpaikoissa olisi leikattavaa, mutta jonkinlaisena rajana voisi heittää, että olen erittäin skeptinen sen suhteen, että näistä jäljelle jäävistä < 170000 julkisen sektorin työntekijästä enemmistö (> 85000) olisi turhakkeita. Kyllä myös hallintoväkeäkin pakosti tarvitaan (vaikka toki mieluusti vähemmän kuin enemmän). Ei kuntahallinto, ministeriöt, vaalien toimitus, verotuksen hallinta yms. pyöri ilman työntekijöitä.

[Sivustakatsoja]

Typerää kannattaa devalvaatiota ja vastustaa sisäistä devalvaatiota, kun ne ovat käytännössä sama asia: duunarin ostovoima tippuu, kilpailukyky nousee.

Tavallinen devalvaatio on ainakin sikäli helpompi kuin "sisäinen devalvaatio", että ensiksi mainittu on helpompi markkinoida kansalle: devalvaation aiheuttama palkan alennus ei näy työntekijälle konkreettisena palkkakuitin lukeman pienenemisenä ja toisaalta devalvaatio (periaatteessa) koskettaa kaikkia tasapuolisesti. Sisäiseen devalvaatioon tähtäävä palkkojen alentaminen taas johtaa ay-liikkeiden ja yleisemminkin eri ammattiryhmien kiistelyyn siitä, kenen palkkoja olisi oikeudenmukaista alentaa minkäkin verran.

Siksi oma kantani on, että olisi parempi irrota eurosta ja tehdä tavallinen devalvaatio kuin sinnitellä mukana ja yrittää saada neuvoteltua suomalaiset palkansaajat omaehtoisiin palkanalennuksiin.

[RP]

Typerää kannattaa devalvaatiota ja vastustaa sisäistä devalvaatiota, kun ne ovat käytännössä sama asia: duunarin ostovoima tippuu, kilpailukyky nousee.

Eivät ole. Kun oli ulkoinen devalvaatio, siinä devalvoituvassa valuutassa oli määritelty myös duunarin asuntolaina, muut mahdolliset luotot tai hänen vuokransa. Ulkomaisen tuontitavaran hinta nousi nopeasti, kotimaisen vähemmän (riippuen arvoketjun kotimaisuusasteesta). Sisäisessä devalvaatiossa kaikki tavara saa välittömän "devalvaatiolisän" (kun nimellispalkka laskee), jonka jälkeen ehkä hitaasti sitten osa hintalappuhinnoista laskee myös (Yleisiä talouden lainalaisuuksia on se, että palkkojen ohella myös muut nimellishinnat mukautuvat helposti ylöspäin ja hitaasti ja tahmeasti alaspäin).

Ulkoisella devalvaatioilla työllisyys saatiin pidettyä (Suomessakin) korkealla. Sisäisellä devalvaatiolla on saatu joukkotyöttömmys, missä sitä on kokeiltu.

SIsäisestä devalvaatiosta on kirjoittanut osuvasti eräs joskus tälläkin foorumilla nähty talousblogisti, mm tässä: https://tyhmyri.wordpress.com/2013/07/09/sisaisen-devalvaation-anatomiasta/ (yksi monista kirjoituksista)

[guest7001]

En ole lukenut tätä ketjua. Mutta kirjoitin jo muutama vuosi sitten, että Suomesta on vähennettävä 200.000 julkisen sektorin työpaikkaa seuraavan 10 vuoden sisällä. Tulonsiirtoja on leikattava ehkä 10-15 Miljardilla. Sellainen on rakenteellinen vääristymä tällä hetkellä.

Tällaiset kommentit edustavat yliyksinkertaistettua pölhöpopulismia. Kurkataan ensin valtiovarainministeriön tilastoja. Suomessa on n. 2,45 miljoonaa työllistä, joista julkisella sektorilla työskentelee n. 510000 eli karkeasti 21% työllisistä. Julkisen sektorin sisäinen jako on jotakuinkin kunnat 430000 ja valtio 80000.

VM:n luvut lienevät yhtä luotettavia, kuin Hetemäen viimeiset 20 kasvuennustetta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 julkisella sektorilla oli 660 tuhatta työntekijää.
http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2014/02/tyti_2014_02_2014-03-25_tau_009_fi.html

Valtio on vähentänyt työntekijöitään sillä, että mm. Suomen suurin työnantaja Posti on nykyään yksityinen "liikelaitos". Solidium, VR, Altia, Veikkaus, Raskone, Arctia Shipping, Finnvera, jne. kaikki nykyisin "yksityistä sektoria". Heh heh.

Sen lisäksi välillisesti verovaroista toimintaansa ylläpitäviä yksityisiä toimijoita/työntekijöitä on arviolta vielä 150.000 lisää. Erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella. Ja tuo on todella varovainen arvio. Sen lisäksi meillä pyörii suuri määrä yrityksiä TEKES-tuilla.

Selvennykseksi vielä, että Suomessa on hoitohenkilökuntaa, lääkäreitä, poliiseja ja opettajia n. 250.000, mikä on aivan OK suoritusportaassa. Julkisella sektorilla on kuitenkin vähintään tuo 660.000 työntekijää, joten sen lisäksi jää 410.000 julkisen sektorin toimijaa.

Jos Saksan julkinen sektori kokonaisuudessaan suhteutetaan Suomen vastaavaan, tulisi Suomen koko julkisen sektorin olla kooltaan kokonaisuudessaan n. 350.000 työntekijää. Saksaan verrattuna meidän julkinen sektorimme on tuottavuudeltaan sopiva 11-miljoonaiselle kansakunnalle.

Eli 200.000 työntekijää tuolla on vähintään läskiä. Sinun mielestäsi on varmaan "tosi epistä", että näille läskeille ei ole maksajia. Se on kuitenkin valitettava tosiasia. Läskit lähtevät viimeistään siinä vaiheessa, kun maailmanpankki ottaa Suomesta ohjat. Siihen ei tällä menolla mene enää montaakaan vuotta.

Suomen julkiset menot ovat kasvaneet 2000-luvulla 77%. Saksassa 32%.

Julkiset menot:

Saksa: v. 2000 923,4 miljardia euroa, v. 2013 1223,2 miljardia euroa, kasvu 32 %
Suomi: v. 2000 63,9 miljardia euroa, v. 2013 113,2 miljardia euroa, kasvu 77 %

Julkisen sektorin kokonaispalkkasumma :

Saksa: v. 2000 169,8 miljardia euroa, v. 2013 208,9 miljardia euroa, kasvu 23 %
Suomi: v. 2000 17,3 miljardia euroa, v. 2013 28,4 miljardia euroa , kasvu 64 %

Jos nämä faktat ovat sinusta "pölhöpopulismia" ja elät jossain vaaleanpunaisessa illuusiossa, että tällaista sikailua voidaan rahoittaa velalla loputtomiin - niin ei voi muuta kuin todeta, kuin että ole vahva uskossasi. 5-10 vuoden kuluttua voimme palata tähän ketjuun ja katsoa, kumpi oli oikeassa.

[Man in a Suit]

Julkisesta sektorista ja sen kaventamisesta: Mikäli sipisijä oikeasti ajaisi suomea kuin yritystä, nyt olisi jo päällä julkissektorin "hiring freeze" eli eläköityviä, eroavia, kuolevia yms työstä poistuvia ihmisiä ei korvattaisi uusilla. Näin julkkuun saataisiin jo melko merkittäviä henkilöstövähennyksiä vuosittain. Tuo kuulostaa ehkä melko tehottomalta toimenpide-ehdotukselta mutta todennököisesti vuodessa saataisiin 5-10% pudotusta päälukuun. Tätä kun pidettäisiin päällä 4 vuotta, tilanne näyttäisi jo erilaiselta. Eikä tarvitsisi tehdä massa-erottamisia.

Ai kukas näitten työt sitten tekee? No samat ihmiset jotka työt tekevät niissä ihan OIKEISSA suuryrityksissä joissa tätä harrastetaan. Eli jäljelle jäävät. Tuo on raakaa ja kiristää ruuveja mutta jos näin ei toimita, edessä ON ne massaerottamiset ja silloin taas lakkoillaan ja ulistaan jne...

Ai niin, tietysti olisi yksi sektori jossa pitäisi erottaa joka hemmetin ihminen ja heti. Kaikki mamutukseen ja mocuun liittyvät pihalle että heilahtaa. Siitä alkaisi se OIKEA kotiutuminen kun ihmiset tekisivät sen ihan itse. Olen muutenkin ihmetellyt julkkusektorin kasvua vs poliisi, hoitsut opettajat yms... eli KETÄ tuolla julkussa on töissä niin mieletön määrä että kasvua on ollut 63%? Suomen väkiluku ei ole kumminkaan kasvanut eli miksi julkkua on lihotettu noin paljon? Mikä on mamu/mocu ihmisten määrä? Kaikki on varmaankin nähneet sen kilometrin pituisen listan mamu-mocusektorin ammattinimikkeistä. Paljonko siellä on ihmisiä töissä? Tämä lienee taas sarjassamme "salaista tietoa".

[Venne]

Oltaisiin melkoisessa unelmatilanteessa, jos selvittäisiin näillä leikkauksilla. Fiilis on, että tässä nyt keitetään sammakkoa, pikkuhiljaa lämpenee. Eli edessä on vielä se oikea vyönkiristys. Tolkuton velkaantuminen on hirvittänyt minua ja tässä ollaan menossa oikeaan suuntaan. Kaikille tulee tästä kouriintuntuva viesti, että entistä velkaantumisen tietä ei voida jatkaa. Toivon että herättää myös ajattelemaan Suomen kantokykyä. Eli se on joltain pois, jos ollaan koko maailman sosiaalitoimisto. Olisi myös hvä jos tämä lisää ihmisten kiinnostusta talouteen ja yhteiskunnallisiin asioihin. Ettei olla niinkuin se a-studion asiantuntijaksi valittu sirkustaiteilija, joka ilmoittaa että hän ei ole talouspoliitikko, ei mistä tarvi ymmärtää.

Erilaisia viikonpäivän liittyviä lisiä olisi kyllä hyvä miettiä enemmänkin, peruslauantai on melkein sama kuin perussunnuntai, juhlapyhät sitten erikseen, joulu, uusi vuosi ja juhannus.

[l'uomo normale]

Olen muutenkin ihmetellyt julkkusektorin kasvua vs poliisi, hoitsut opettajat yms... eli KETÄ tuolla julkussa on töissä niin mieletön määrä että kasvua on ollut 63%? Suomen väkiluku ei ole kumminkaan kasvanut eli miksi julkkua on lihotettu noin paljon?

Muistelisin minulla olleen vuosien varrella yhdeksän julkisen sektorin työpaikkaa, jossa minulla ei ole ollut pukeutumistiloja lainkaan, ne on laitettu johonkin siivouskomeroon tai varastoon tai sitten ihmisillä on vain joitakin metallikaappeja maisemakonttorin seinää pitkin. Useimmiten vakihenkilökunnalla on ollut asianmukaiset sosiaalitilat. Paikkoja ei ole missään alunperin mitoitettu niin suurten osa-aikaisten ja työllisyystöissä olevien, tai  normaalien työllistenkään määrälle. Julkisellakin ovat lisääntyneet enemmän kaikki epäsäännöllisesti työllisyys- projekti- ja tuntityöt, joihin tarvitaan enemmän henkilöitä per työtehtävä.

[Bigot]

Muutama ehkä vähemmälle jäänyt ajatus julkisesta:

-Miten lasketaan julkisen ulkoistaminen? Jos ennen kulttuurikonsultti oli töissä kunnalla, mutta nyt laskuttaa samasta työstä saman rahan oman firmansa kautta, niin onko julkinen kutistunut? Ainakaan veronmaksajien kustannukset tai saama "palvelu" eivät ole muuttuneet.
Tämä ilmeisesti vääristää tilastointia.

-Suoraan ei voi verrata Saksaan, koska Suomi harvaan asuttuna maana vaatii väkisin enemmän julkisen resursseja, jos pyritään samaan palvelutasoon kuin Saksassa. Julkisen kasvuprosenttia sen sijaan voinee verrata suoraan.

Hyviä argumentteja puolesta ja vastaan tässä ketjussa. Ongelma keskustelussa julkisesta usein on siinä, että joko julkisen kasvattamista tai kutistamista puolustetaan ideologisesti.

En tiedä onko jo kokeiltu, mutta uskoakseni hyvä organisaatioasiantuntija voisi suunnitella julkisen prosessit uusiksi puhtaalta pöydältä samalla karsien turhat rönsyt. Näin on oppikirjaesimerkkien mukaan saatu säästettyä jopa kymmeniä prosentteja laadun pysyessä samana tai parempana. Onko tämä naiivi ajatus, jota on jo kokeiltu moneen kertaan?
Yksi ongelma on nähdäkseni siinä, että akateemisuususkovaisuuden takia omien alojensa huippukoulutetuista tehdään organisaatioidensa johtajia, vaikkei heillä ole päivääkään koulutusta organisaatioiden johtamisesta. Vai miten esimerkiksi lääketieteen proffa sopii johtamaan tuhansien ihmisten yliopistoa tai sairaalaa? Merkonominkin koulutus antaa paremmat eväät. Lisäksi proffan paras kapasiteetti eli oman alansa tieteenteko hukataan pakotettaessa hänet miettimään alaistensa äitiyslomia ym. triviaalia.

Devalvaatiosta:
Lienee ulkoinen devalvaatio helpompi toteuttaa ja siksi fiksumpi vaihtoehto. Ydinajatus on kuitenkin leikata ostovoimaa. Tyhmät kansalaiset tosiaan tekevät sisäisestä devalvaatiosta poliittisestikin vaikeampaa, koska ulkoista he eivät ymmärrä palkanlaskuksi.

[Kimmo Pirkkala]

Eikö ulkoisessa devalvaatiossa duunarilla säily kyky ostaa kotimaisia tuotteita suunnilleen samana? Eli ruokaa saa pöytään? Nythän aluksi syntyy rahasta pula ja vasta sitten kotimaisten tuotteiden hinta laskee. Velvollisuudet kuten velanhoito hankaloituu.

Mielestäni juuri näin. Sisäinen devalvaatio tulee pitkällä viiveellä (6-8 vuotta näyttäisi arvio laskusuhdanteen alku vs hallituksen toimenpiteet, jotka eivät ole vielä oikeasti edes alkaneet). Valuutan devalvoituminenhan tulisi kelluvalla valuutalla välittömästi. Markkinareaktio on salamannopea ja siitä lienee Ruotsin kiittäminen sitä, että eihän siellä päässyt laskusuhdanne oikeastaan edes päälle.

Koska hallituksen toimet eivät ole vielä läheskään riittäviä ja lisää tarvitaan, voinee sanoa että sisäisen devalvaation viive, eli taantuman vaikutusten konkretisoituminen poliittisiksi teoiksi käytäntöön vie hyvinkin kymmenen vuotta.

Tällainen järkyttävä gäppi osoittaa, että valuutan kurssiheilahteluja vastaava sisäinen devalvointi on saavutettavissa vain täydellisen joustavin työmarkkinoin, joilla ei ole minkäänlaista yleissitovuutta ja työehtosopimuksen hinnat ja työsuhteiden jatkuvuus on sovittu päiväksi kerrallaan. Täysin epärealistista.

Eurosta helvettiin ja vähän äkkiä, kiitos.

-Suoraan ei voi verrata Saksaan, koska Suomi harvaan asuttuna maana vaatii väkisin enemmän julkisen resursseja, jos pyritään samaan palvelutasoon kuin Saksassa. Julkisen kasvuprosenttia sen sijaan voinee verrata suoraan.

Tähän vaatisin perusteluja. Joitain aikoja sitten laskeskelin, että suhteutettuna asukaslukuun Helsingin kaupungilla oli enemmän työntekijöitä kuin vaikkapa Jyväskylällä tai Lappeenrannalla. Ei oikein natsaa sen paremmin suuruuden ekonomiaan kuin harvemman asutuksen vaatimiin lisäresursseihin?

Olisi myös mielenkiintoista verrata muihin harvaan asuttuihin maihin tällä pallolla? Mites Islanti tai Kanada? Reilusti harvemmin asuttuja kuin Suomi, joten julkinen sektori pitäisi olla vahvempi, vaan ei taida olla?

[Bigot]

^ https://www.ecb.europa.eu/stats/exchange/eurofxref/html/eurofxref-graph-sek.en.html

Kruunun arvo pysynyt suunnilleen samana euron kanssa. Yksi devalvoitumispiikki näkyy, mutta sen jälkeen myös kruunun kallistumispiikki. Kuinka paljon sitten noin lyhytaikainen halpuutuspiikki selittää Ruotsin talouden menestyksestä?

Islannissa taitaa lähes koko väestö asua Reyakjavikissa. Samoin Kanadasta valtaosa asumatonta erämaata ja väestö keskittynyt miljoonakaupunkeihin. Ja onko Kanadalla tai Islannilla pyrkimystäkään samantasoiseen hyvinvointijärjestelmään?

En maininnut Helsinkiä, vaan Suomen vs. Saksan. Helsingin julkisen mahdollinen pöhö ei vähennä Suomen harvan asutuksen vaatimia satsauksia.

[J.M]

Olisi myös mielenkiintoista verrata muihin harvaan asuttuihin maihin tällä pallolla? Mites Islanti tai Kanada? Reilusti harvemmin asuttuja kuin Suomi, joten julkinen sektori pitäisi olla vahvempi, vaan ei taida olla?

Menee offtopiciksi, anteeksi siitä, mutta minua kiehtoo kovasti Kanada maana noin ylipäätään. Siellä tuntuu olevan ympäri maata suurkaupunkien vastapainoksi muutaman sadan asukkaan kyliä, jotka ovat ehkä tiettömän taipaleen takana ja silti niissä asutaan ympärivuotisesti, joten palveluiden pitää pelata. Onko kanadalaisilla vielä kova talkoohenki, vai onko esimerkiksi Kanadan ja Suomen hallintotavoissa merkittäviä eroja? Täällä kun tunnutaan pistettävän matalaksi kaikki alle 10 000 asukkaan paikkakunnat, ja isompiakin, kun ei kannata järjestää palveluja.

En siis halua kääntää tästä ketjusta Kanada-ketjua, joten jos joku asiasta tietävä otti tästä kopin ja haluaa vastata mietintööni, ja kertoa Kanadasta maana enemmänkin, avaa varmaan uuden ketjun aiheesta tai lähettää yv:n. Kiitos.

[Kimmo Pirkkala]

^ https://www.ecb.europa.eu/stats/exchange/eurofxref/html/eurofxref-graph-sek.en.html

Kruunun arvo pysynyt suunnilleen samana euron kanssa. Yksi devalvoitumispiikki näkyy, mutta sen jälkeen myös kruunun kallistumispiikki. Kuinka paljon sitten noin lyhytaikainen halpuutuspiikki selittää Ruotsin talouden menestyksestä?

Vaikka kuinka pitkään. Kyse ei ole yhden piikin pitkäaikaisesta vaikutuksesta, vaan siitä, että kelluva valuutta reagoi jatkuvasti vapaiden markkinoiden periaatteella kansantalouden kilpailukykyyn juuri oikein. Juuri sen hetkellisen piikin ansiosta taantuma ei päässyt Ruotsissa edes päälle. Meillä pääsi ja sen vaikutukset lähtivät siitä eteenpäin kumuloitumaan, vaikka valuuttakurssien ero ei sen koommin ihmeitä näyttänytkään.

Ja eihän markka tietenkään olisi tehnyt samanlaisia liikkeitä tismalleen kuin kruunu, vaan se olisi elänyt omaa elämäänsä. Jos meidän tilanteemme oli jo lähtökohtaisesti Ruotsia heikompi, niin tietenkin markka olisi devalvoitunut voimakkaammin/pitkäaikaisemmin. Emme voi tietää kuinka paljon, mutta jos Suomen ongelma on nyt hintakilpailukyky, niin kelluva valuutta korjaisi sitä koko ajan. Ja tämä sisäinen devalvaatio todistaa, että ongelmamme on hintakilpailukyky (tai liian suuret kustannukset, ihan miten vaan, sama asia käytännössä), siitä on turha ruveta edes vääntämään.

Eihän kelluvissa valuutoissa ole edes mitään "normaalitasoa", johon verrataan piikkejä. Normaalitaso on koko ajan sen hetkinen valuuttakurssien taso. "Piikin" aikana se kuvaa sen hetkistä kansantalouden kilpailukykyä, joka verrattavaan valuutta-alueeseen nähden on heikko.

Markkinavoimien pitäisi antaa nämä hoitaa, se olisi terveintä. Ja kaikkein joustavin, nopein ja normaalein markkinavoimamekanismi, millä Suomen kansantalouden kilpailukyky pidettäisiin kohdallaan olisi oma valuutta. Se tekee sen automaattisesti.

[RP]

^ https://www.ecb.europa.eu/stats/exchange/eurofxref/html/eurofxref-graph-sek.en.html

Kruunun arvo pysynyt suunnilleen samana euron kanssa. Yksi devalvoitumispiikki näkyy, mutta sen jälkeen myös kruunun kallistumispiikki. Kuinka paljon sitten noin lyhytaikainen halpuutuspiikki selittää Ruotsin talouden menestyksestä?

Devalvoituminen auttoi silloin kuin oli eniten tarpeen. Ruotsin taloudella ei ollut samanlaista, globaalin ja euroalueen kriisin kanssa valitettavan samanaikaista, yksittäistä karilleajoa kuin Nokia oli Suomessa. Se että Nokian matkapuhelinliiketoimnta tuhoutui ei ollut euron vika. Siitä huolimatta, kansantaloudellisena ilmiönä se olisi vaatinut devalvoitumista, jotta muu vientiteollisuus olisi voinut paikata syntynyttä kuoppaa.

[Bigot]

^ Niin varmaan. Kuitenkin juuri Ruotsin osalta kelluva valuutta verrattuna euroon näyttää selittävän Ruotsin talouden menestyksestä vain vähän. Eli Ruotsi on huono esimerkki, jos on tarkoitus esitellä kuinka kelluva valuutta on maata auttanut, ellei usko, että juuri tuo piikki selittää tulevien vuosien talouden. Itse en usko siihen. Suomen osalta käyrä VOISI näyttää aivan toiselta.

[Jaska Pankkaaja]

Olisi myös mielenkiintoista verrata muihin harvaan asuttuihin maihin tällä pallolla? Mites Islanti tai Kanada? Reilusti harvemmin asuttuja kuin Suomi, joten julkinen sektori pitäisi olla vahvempi, vaan ei taida olla?

Veronmaksajille hyvinvointia tuottavien määrä ei ole lisääntynyt vain virkaloisien: kampaviinereistä caccaa ja välillä joku pieraisu "huutavasta työvoimapullasta", siinä se on lyhyesti kaikkien ylitarkastelijoiden anti veronmaksajille. Toki ne itse voivat tavattoman hyvin, jopa niin hyvin että ne tarvitsevat tänne lisää neekereitä jotta kansan pahoinvointi lisääntyisi.

[Kimmo Pirkkala]

^ Niin varmaan. Kuitenkin juuri Ruotsin osalta kelluva valuutta verrattuna euroon näyttää selittävän Ruotsin talouden menestyksestä vain vähän.

Ei Ruotsi ole tietenkään identtinen vs Suomi. Eikä siellä ole ollut Nokian romahdusta, johon valuuttakurssien olisi pitänyt reagoida Suomessa. Mutta jos Ruotsin kruunun kurssi olisi jäädytetty tuohon 9,5 euroon, jossa se oli 2008 juuri ennen härdellin alkamista, ei Ruotsin talous olisi toipunut salamannopeasti kruunun arvon laskettua kahdeksi vuodeksi tuota matalammalle tasolle. Sen jälkeinen kruunun vahvistuminenhan olikin seurausta kilpailukyvyn palautumisesta joka osaltaan oli kaksi vuotta jatkuneen heikkouden avittamaa. Ruotsi saa koko ajan valtavaa etua vapaasta markkinataloudestaan työn hintojen suhteen vs euroalue. Ja niin saavat kaikki pienemmät valuutta-alueet, jotka ovat tiukasti kiinni euroalueen kaupassa. Ruotsi, Sveitsi, Norja, Iso-Britannia. Kaikilla menee paremmin kuin euroalueella ja se ei ole sattumaa.

Huomio tämä: Nämä leikkaukset tehdään, koska työmme hinta on liian kova ja Suomi ei pärjää hintakilpailukyvyssä. Jos olisi kelluva valuutta, hintakilpailukyky olisi aina juuri oikea suhteessa kansantalouden kilpailukykyyn. Aina. Vapaat markkinat pitäisivät siitä huolen. Ihan talouden alkeita, hinnan pitää joustaa kysynnän mukaan vapailla markkinoilla, myös työn hinnan ja meillä se ei jousta. Siksi työt ovat häviämässä Suomesta.

http://www.washingtonpost.com/news/wonkblog/wp/2015/07/23/finland-is-the-poster-child-for-why-the-euro-doesnt-work/

[CaptainNuiva]

^ Niin varmaan. Kuitenkin juuri Ruotsin osalta kelluva valuutta verrattuna euroon näyttää selittävän Ruotsin talouden menestyksestä vain vähän. Eli Ruotsi on huono esimerkki, jos on tarkoitus esitellä kuinka kelluva valuutta on maata auttanut, ellei usko, että juuri tuo piikki selittää tulevien vuosien talouden. Itse en usko siihen. Suomen osalta käyrä VOISI näyttää aivan toiselta.

Näistä oma valuutta ja devalvaatio päälle jutuista aina jää pois se että Ruotsissa on aina ollut vahvasti pääomia sekä ovat tuottaneet vahvoja, kansainvälisiä brändejä kulutusmarkkinoille.
Suomessa ei näin juurikaan ole, Ruotsiin verrattuna Suomen kansainvälinen kulutustavaratuotanto on näpertelyä.
Jotta oman valuutan delvalvoinnista olisi jotain hyötyä niin pitäsi olla myytävääkin...Esim.paperikoneita ja laivoja ostetaan maailmalla vain rajallinen määrä ja niissä toimitusvarmuus, aikatalutus ja maine ovat suurempi tekijä kuin hinta, ei niitä lähde menemään kaupaksi yhtään enempää "Koska halpa Markka".

[ämpee]

Jotta oman valuutan delvalvoinnista olisi jotain hyötyä niin pitäsi olla myytävääkin...

Sama pätee niin ulkoiseen kuin sisäiseenkin devalvaatioon.
Ulkoisessa devalvaatiossa maksajina ovat kaikki, sisäisessä vain ne jotka eivät pysty tätä vastustamaan.
Hyödyt, jos niitä tulee, koituvat ulkoisessa devalvaatiossa vähitellen kaikille, sisäisessä devalvaatiossa niille jotka ovat lähimpänä jaettavaa kakkua.
Tämä näin karkeasti ottaen, aina löytyy poikkeuksia.

Suomelle olisi tärkeää saada pitää rahapolitiikka omissa näpeissään, sillä se mahdollistaisi jonain päivänä sen, että meillä voisi olla jotain myytävääkin, kilpailukykyiseen hintaan.
Ulkoistetun rahapolitiikan aikana ainoa joka väistämättä joustaa on työttömyys.

[risto]

Kuinkahan moni tämän sisäisen devalvaation vastustajista on edelleen innokas euron kannattaja? Nyt olisi melkoisen herkullinen paikka potkaista vastapalloon niitä, jotka ovat olleet euron puolella ja nyt vetävät herneet nenään leikkauksista.

Jos sisäinen devalvaatio tarkoittaa sitä että kaikkien kansalaisten ulkomainen ostovoima laskee, (tuohan tapahtuu myös tavanomaisessa devalvaatiossa), kannatan sisäistä devalvaatiota lämpimästi kilpailukyvyn parantamiseksi. Vielä ei ole sellaista esitystä tehty, mutta jos tehdään, en tyrmää. Toki minulle käy sellainenkin sisäinen devalvaatio, jossa minun ostovoimani ei laske yhtään, ts. muiden palkkaa lasketaan, ei minun.

Kenen ostovoimaa tässä nyt sitten ei lasketa?

Niidenkö, jotka eivät tähänkään asti ole olleet maanantaisin rokulipäivillä eivätkä ole saaneet ylitöistään korvauksia?

Olennaisesti kyse on työn yksikkökustannusten laskusta, joka lisää työvoimaa. Keskimäärin ostovoiman pitäisi pysyä suunnilleen samalla tasolla, koska useampi työtön (heitä on 500 000) muuttuu työntekijäksi. (Tai muuttuisi työntekijäksi, jos samaan aikaan emme olisi hallitsemattomassa syöksyssä kohti kuilun pohjaa, ja työt eivät tällä hetkellä koko ajan vähentyisi.)

Kuka puolustaisi työtöntä AY-liikkeiltä? SAK varsinkin on vastuussa valtavasta määrästä ahdinkoa, jota työttömyys puolelle miljoonalle Suomalaiselle sekä näiden läheisille aiheuttaa.

[antero_heikkila]

No nyt on puurot ja vellit lopullisesti sekaisin, kun ulkoministerikin alkaa horista sisäpolitiikkaa. Kuvastaa varsin hyvin perussuomalaista logiikkaa.

http://yle.fi/uutiset/soini_vetoaa_tyomarkkinaosapuoliin__hallitus_ei_ole_tuhoamassa_sopimusyhteiskuntaa/8301985

[risto]

No nyt on puurot ja vellit lopullisesti sekaisin, kun ulkoministerikin alkaa horista sisäpolitiikkaa. Kuvastaa varsin hyvin perussuomalaista logiikkaa.

http://yle.fi/uutiset/soini_vetoaa_tyomarkkinaosapuoliin__hallitus_ei_ole_tuhoamassa_sopimusyhteiskuntaa/8301985

Täh?

Soini ei ole pelkästään ulkoministeri, vaan toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja. Tässä ominaisuudessa hänen on otettava kantaa talouskriisiin, johon mm. SDP, SAK, STTK jne. ovat paljon enemmän kuin osasyyllisiä.

[Foundation]

Ulkoministeri Turhapurohan on nimenomaan perustanut puolueensa siksi, että sinne neuvottelupöytään saataisiin ihan kaikki, mitään päätöksiä ei koskaan saataisi aikaiseksi ja koko Suomi jäätyisi.

[Punaniska]

Soini ei ole pelkästään ulkoministeri, vaan toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja. Tässä ominaisuudessa hänen on otettava kantaa talouskriisiin, johon mm. SDP, SAK, STTK jne. ovat paljon enemmän kuin osasyyllisiä.

Ulkoministeri oli kauan hipihiljaa mamuinvaasiosta, eikä ulkoministerinä kysy ruotsalaisilta heidän perseilystään irakilaisten roudaamisesta Tornioon. Nyt puolustelee kassaneidin kyykyttämistä, mikä ei auta vientiä tippaakaan, mutta ajaa kassaneitiä ahdinkoon. Ja puolustelee vielä jollain Jalosen mukanokkelalla väännöksellä Tuntemattomasta. Ei tipu myötätuntoa, lusikoikoon itse käärmesoppaansa.

[Sivustakatsoja]

Julkisesta sektorista ja sen kaventamisesta: Mikäli sipisijä oikeasti ajaisi suomea kuin yritystä, nyt olisi jo päällä julkissektorin "hiring freeze" eli eläköityviä, eroavia, kuolevia yms työstä poistuvia ihmisiä ei korvattaisi uusilla. Näin julkkuun saataisiin jo melko merkittäviä henkilöstövähennyksiä vuosittain.

Tällaistahan on jo tehty pitkään, vaikkei asiasta mitään koko julkisen sektorin kattavaa virallista julkilausumaa olekaan. Tämä lienee samalla yksi tekijä, joka on lisännyt työttömyyttä. Tuoreessa työvoimatutkimuksessa nimittäin pisti silmään sellainen seikka, että heinäkuusta 2014 heinäkuuhun 2015 yksityisen sektori työllisten määrä oli kasvanut 3000 hengellä ja julkisen sektorin työllisten määrä vähentynyt 26000 hengellä.